LIITE

AITOA PERINTEISTÄ TUOTETTA KOSKEVA REKISTERÖINTIHAKEMUS

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröimisestä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi 20 päivänä maaliskuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 509/2006 (1)

”HEUMILCH”/”HAYMILK”/”LATTE FIENO”/”LAIT DE FOIN”/”LECHE DE HENO”

EY-nro: AT-TSG-0007-01035 – 27.8.2012

1.   Hakijaryhmittymän nimi ja osoite

Nimi	:	ARGE Heumilch Österreich
Osoite	:	Grabenweg 68, A-6020 Innsbruck
Puhelin	:	+43 (0)512 345245
Sähköposti	:	office@heumilch.at

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Itävalta

3.   Tuote-eritelmä

3.1   Rekisteröitävät nimet

”Heumilch” (de); ”Haymilk” (en); ”Latte fieno” (it); ”Lait de foin” (fr); ”Leche de heno” (es)

3.2   Nimi

☐	on itsessään erityinen

☒	on maataloustuotteen tai elintarvikkeen erityisluonnetta ilmaiseva.

Heinämaitotalous on maidontuotannon alkuperäisin muoto. Maito on peräisin perinteisen kestävän maitotalouden tilojen eläimistä. Olennainen ero ja perinteinen luonne perustuu siihen, että heinämaidon tuotannossa, kuten alkuperäisessä maidontuotannossa, ei syötetä eläimille säilörehua. Maatalouden teollistumisen myötä 1960-luvulta alkaen koneistuminen on johtanut siihen, että maatiloilla on siirrytty yhä enemmän tuottamaan heinän sijasta säilörehua. Lisäksi heinämaidon tuotantoa koskevissa säännöissä kielletään eläimet ja rehut, jotka ovat voimassa olevan lainsäädännön mukaan geneettisesti muunnettuja.

Ruokinta vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Viherrehukaudella eläimille syötetään tuoretta ruohoa ja yrttejä, osittain heinää ja 3.6 kohdassa lueteltuja sallittuja rehuaineita. Talvirehukaudella eläimille syötetään heinää ja osittain 3.6 kohdassa lueteltuja sallittuja rehuaineita.

3.3   Asetuksen (EY) N:o 509/2006 13 artiklan 2 kohdan mukainen nimen varaaminen

☒	Rekisteröintiin liittyy nimen varaaminen

☐	Rekisteröintiin ei liity nimen varaamista

3.4   Tuotelaji

Luokka 1.4. Muut eläinperäiset tuotteet

3.5   Sen maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus, johon 3.1 kohdan mukaista nimeä sovelletaan

Lehmänmaito voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

3.6   Sen maataloustuotteen tai elintarvikkeen valmistusmenetelmän kuvaus, johon 3.1 kohdan mukaista nimeä sovelletaan

Heinämaito tuotetaan perinteisissä tuotanto-olosuhteissa heinämaitosäädöksen mukaisesti. Ominaista tuotannolle on säilörehun kieltäminen ja sellaisten eläinten ja rehujen kieltäminen, jotka ovat voimassa olevan lainsäädännön mukaan geneettisesti muunnettuja.

Heinämaitosäädös

Heinämaito on lehmänmaitoa, jonka tuottajat ovat sitoutuneet noudattamaan seuraavia kriteerejä: Tuotannossa ei saa käyttää sellaisia eläimiä ja rehuja, jotka ovat voimassa olevan lainsäädännön mukaan geneettisesti muunnettuja.

Koko maatilaa on hoidettava heinämaitotuotantoa koskevien sääntöjen mukaisesti.

a)	Tila voidaan kuitenkin jakaa täysin erillisiin tuotantoyksiköihin, joita kaikkia ei tarvitse hoitaa mainittujen sääntöjen mukaisesti. Tällöin on voitava erottaa toisistaan eri tuotantoalat.

b)	Kun a kohdan mukaisesti kaikkia tilan yksiköitä ei hoideta heinämaitosääntöjen mukaisesti, toimijan on pidettävä eläimet, joita käytetään heinämaitotuotantoon, erillään eläimistä, joita käytetään muissa yksiköissä, ja pidettävä asianmukaista kirjanpitoa erillään pidon osoittamiseksi.

Sallitut rehut

—	Ruokinnassa käytetään viherrehukaudella pääasiassa ruohoa, palkokasveja ja yrttejä ja talvirehukaudella heinää.

—	Lisärehuna sallittuja ovat vihantarapsi, vihantamaissi, vihantaruis ja rehujuurikkaat sekä heinä-, sinimailas- ja maissipelletit ja vastaava rehu.

—	Korsirehun osuuden on oltava vähintään 75 prosenttia vuosiannoksen kuivapainosta.

—	Viljoista vehnä, ohra, kaura, ruisvehnä, ruis ja maissi ovat tavanomaisessa muodossa sallittuja myös sekoituksena kivennäisaineiden kanssa, esim. leseet ja pelletit.

—	Rehuannoksessa voidaan käyttää härkäpapuja, rehuherneitä, lupiineita, öljysiemenkasveja ja öljykasvirouhetta tai -kakkuja.

Kielletyt rehut

—	Ei ruokkimista säilörehulla, märällä heinällä tai siilossa varastoitavalla kuivalla heinällä.

—	Ei ruokkimista panimoiden, tislaamoiden ja mehustamojen sivutuotteilla eikä muilla elintarviketeollisuuden sivutuotteilla, kuten märkä olutmäski ja märät leikkeet. Poikkeus: sokerintuotannon sivutuotteena syntyvät kuivat leikkeet ja melassi, viljankäsittelyssä syntyvä valkuaisrehu kuivana.

—	Ei emolehmien ruokkimista liuotetuilla rehuilla.

—	Ei ruokkimista eläinperäisillä rehuilla (maito, hera, eläinperäinen jauho jne.), poikkeuksena maito ja hera vasikoille.

—	Ei ruokkimista puutarha- ja hedelmäjätteillä, perunoilla ja urealla.

Lannoitusta koskevat määräykset

—	Jätevesilietettä, jätevesilietetuotteita ja kompostia ei saa tuoda kunnallisista käsittelylaitoksista, viherkompostia lukuun ottamatta, maidontoimittajan maatalousmaalle.

—	Kun maidontoimittajan rehukasvien viljelyalalle tuodaan lantaa, ei viljelyalaa saa käyttää vähintään kolmeen viikkoon.

Kemiallisten apuaineiden käyttäminen

—	Ainoastaan kemiallisten synteettisten kasvinsuojeluaineiden valikoiva käyttö on mahdollista maatalousalan asiantuntijoiden ohjauksessa samoin kuin rikkaruohontorjunta kaikilla maidontoimittajan nurmirehun viljelyaloilla.

—	Sallittuja kärpäsmyrkkysuihkeita saa käyttää navetoissa ainoastaan, kun emolehmiä ei ole navetassa.

Toimituskiellot

—	Heinämaitoa saa toimittaa aikaisintaan kymmenen päivän kuluttua poikimisesta.

—	Jos lehmille on syötetty säilörehua, on odotettava vähintään 14 päivää.

—

Alppilehmiä, joita on ruokittu kotitilalla säilörehulla, on joko alettava ruokkia muulla kuin säilörehulla 14 päivää ennen alppilaiduntamista, tai niiden maitoa voidaan käyttää heinämaitona (yksityinen heinämaidon toimittaja) vasta 14 päivän kuluttua alppilaiduntamisen alkamisesta. Alppilaitumella ei saa tehdä säilörehua eikä ruokkia lehmiä säilörehulla.

Geneettisesti muunnettujen ravintoaineiden ja rehujen kieltäminen

—	Jotta heinämaito olisi perinteistä, tuotannossa ei saa käyttää sellaisia eläimiä ja rehuja, jotka ovat voimassa olevan lainsäädännön mukaan geneettisesti muunnettuja.

Muut määräykset

—	Heinämaidon tuottajan tiloilla ei saa tuottaa eikä varastoida säilörehua.

—	Muovitettuja pyöröpaaleja ei saa tuottaa eikä varastoida.

—	Märkää heinää tai siilossa varastoitavaa kuivaa heinää ei saa tuottaa.

3.7   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen erityisluonne

Heinämaito eroaa tavallisesta lehmänmaidosta 3.6 kohdassa esitettyjen heinämaitosäännöksen mukaisten erityisten tuotanto-olosuhteiden vuoksi.

Bundesanstalt für alpenländische Milchwirtschaft Rotholzin tutkimuksissa vuosina 1995 ja 2001 Ginzinger ja muut tutkijat havaitsivat 65 prosentissa säilörehumaitonäytteistä yli 1 000Clostridium-bakteerin itiötä litraa kohden. Suurelle juustonvalmistajalle toimitettua maitoa koskevassa tutkimuksessa 52 prosentissa näytteistä määrä ylitti 10 000 itiötä litraa kohden. Ilman säilörehua tuotetun heinämaidon tapauksessa 85 prosentissa näytteistä Clostridium-bakteerin itiöitä oli alle 200 litraa kohden ja 15 prosentissa 200–300 litraa kohden. Heinämaidossa on erityisen ruokintatavan vuoksi merkittävästi vähemmän Clostridium-bakteerin itiöitä. Raa'asta heinämaidosta tuotetussa kovassa juustossa on sen vuoksi vähemmän reikä- ja makuvirheitä.

Säilörehun vaikutusta maidon laatuun koskevassa tutkimushankkeessa (”Einfluss der Silage auf die Milchqualität”) tutkittiin maidon makua, kun ruokinnassa on käytetty säilörehua ja kun sitä ei ole käytetty (Ginzinger ja Tschager, Bundesanstalt für alpenländische Milchwirtschaft, Rotholz 1993). Kun ruokinnassa käytettiin heinää, 77 prosentissa maitonäytteistä ei havaittu makuvirheitä. Kun ruokinnassa käytettiin säilörehua (tavallinen maito), ainoastaan 29 prosentissa näytteistä ei havaittu makuvirheitä. Myös maitoautojen tankeista kerätyissä maitonäytteissä oli selvä ero. Ilman säilörehua tuotetun heinämaidon tapauksessa 94 prosentissa näytteistä ei havaittu makuvirheitä. Säilörehumaidon tapauksessa ainoastaan 45 prosentissa näytteistä ei havaittu makuvirheitä.

Wienin yliopistossa tehdyssä tutkielmassa (Schreiner, Seiz, Ginzinger, 2011) pystyttiin osoittamaan, että heinämaidossa on korsirehuun ja laiduntamiseen perustuvan ruokinnan ansiosta noin kaksi kertaa enemmän Omega-3-happoja ja konjugoituneita linolihappoja kuin tavallisessa maidossa.

3.8   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen perinteinen luonne

Heinämaidon tuotanto ja käsittely on yhtä vanhaa kuin lypsylehmien pitäminen maataloudessa (noin 400-luvulta eKr.). Jo keskiajalla Alpeilla ja Tirolin vuoristossa ns. Schwaighöfen-tiloilla tuotettiin juustoa heinämaidosta. Sana ”Schwaig” tulee keskiyläsaksan kielestä ja tarkoittaa erityistä asutus- ja varsinkin elinkeinomuotoa Alpeilla. Schwaighöfen-tilat olivat maanomistajien itse perustamia pysyvästi asuttuja karjatiloja, joita käytettiin pääasiassa maitotaloudessa (erityisesti juustonvalmistus). Niitä on perustettu Tirolissa ja Salzburgissa 1100-luvulta alkaen. Heinämaito liittyi vuoristoalueilla alun perin kovan juuston valmistukseen raakamaidosta. Jo noin vuonna 1900 annettiin määräyksiä (maitosäädökset), jotka koskivat ilman säilörehuruokintaa tuotettua maitoa, joka kelpaa kovan juuston valmistukseen. Niiden pohjalta syntyivät Itävallassa vuoden 1950 paikkeilla Vorarlbergin, Tirolin ja Salzburgin osavaltioiden maitosäädökset. Vuonna 1975 nämä maitosäädökset yhdenmukaistettiin, ja maitotalousrahasto antoi ne määräyksinä, jotka koskevat kovan juuston valmistukseen kelpaavaa maitoa (”Bestimmungen über die Übernahme von hartkäsetauglicher Milch”, Österreichische Milchwirtschaft Heft 14, Beilage 6 Nr. 23c, 21.7.1975). Itävallan maitotaloudessa oli vuoteen 1993 asti tiettyjä tuotantoalueita, ns. säilörehun kieltoalueita, jotta heinämaitoa (eli ilman säilörehua tuotettua maitoa, kovaan juustoon kelpaavaa maitoa) olisi raakamaitoa käyttävien juustonvalmistajien saatavilla. Vuonna 1995 säilörehun kieltoaluetta jatkettiin heinämaitoa varten maa- ja metsätalous-, vesihuolto- ja ympäristöministeriön erityissäädökseen ympäristöystävällisen, laajamittaisen ja luonnollista elinympäristöä suojelevan maatalouden edistämisestä (Österreichisches Programm für umweltgerechte Landwirtschaft: ÖPUL) sisältyvällä säilörehusta luopumista koskevalla toimenpiteellä.

Perinteisesti Alpeilla on kautta aikojen ruokittu lehmiä heinämaitovaatimusten mukaisesti. Jo vuodelta 1544 on yksittäisiä asiakirjoja juustonvalmistuksesta Alpeilla Wildschönaun Holzalmissa Tirolissa.

1980-luvun alusta alkaen on ollut heinämaidontuottajia, jotka harjoittavat tiloillaan myös biologista/ekologista maanviljelyä.

3.9   Erityisluonnetta koskevat vähimmäisvaatimukset ja tarkastusmenettely

—

4.   Eritelmän noudattamisen tarkastamisesta vastaavat viranomaiset tai elimet

4.1   Nimi ja osoite

—

4.2   Viranomaisen tai elimen erityistehtävät

—

---

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 1. Korvattu asetuksella (EU) N:o1151/2012.