19.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 282/43


KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2016/1846,

annettu 4 päivänä heinäkuuta 2016,

toimenpiteestä SA.41187 (2015/C) (ex 2015/NN), jonka Unkari on toteuttanut tupakkateollisuusyrityksiltä perittävän terveysmaksun osalta

(tiedoksiannettu numerolla C(2016) 4049)

(Ainoastaan unkarinkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

huomioi sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen (1) mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

(1)

Komission tietoon tuli maaliskuussa 2015, että Unkari on säätänyt uudesta tupakkateollisuusyrityksiltä perittävästä terveysmaksusta. Komissio lähetti 13 päivänä huhtikuuta 2015 päivätyllä kirjeellä Unkarille toimenpiteeseen liittyvän tietopyynnön, jolla se lisäksi ilmoitti Unkarin viranomaisille harkitsevansa tuen keskeyttämistä koskevan välipäätöksen tekemistä neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (2) 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(2)

Unkari vastasi tietopyyntöön 12 päivänä toukokuuta 2015 päivätyllä kirjeellä. Unkari ei kuitenkaan kommentoinut mahdollisuutta, että komissio tekee tuen keskeyttämistä koskevan välipäätöksen.

(3)

Komissio ilmoitti Unkarille 15 päivänä heinäkuuta 2015 päättäneensä aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 108 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn tupakkateollisuusyrityksiltä perittävästä terveysmaksusta, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’. Lisäksi komissio määräsi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään toimenpiteen keskeytettäväksi välittömästi.

(4)

Menettelyn aloittamista koskeva päätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3). Komissio kehotti päätöksessä asianomaisia esittämään huomautuksensa toimenpiteestä.

(5)

Komissio sai huomautuksia kahdelta asianomaiselta osapuolelta. Komissio toimitti huomautukset 20 päivänä lokakuuta 2015 Unkarille, jolle annettiin mahdollisuus vastata niihin. Unkari ei kuitenkaan ottanut kantaa esitettyihin huomautuksiin.

2.   TOIMENPITEEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

(6)

Unkarin parlamentti hyväksyi 16 päivänä joulukuuta 2014 tupakkateollisuusyrityksiin vuonna 2015 kohdistuvan terveysmaksua koskevan lain nro XCIV 2014, jäljempänä ’laki’. Laissa säädetään terveysmaksuksi kutsutusta verosta, jota peritään tupakkatuotteiden valmistamisesta ja kaupasta saatavasta vuotuisesta liikevaihdosta Unkarissa ja jota sovelletaan jo olemassa olevan yritysverojen, erityisesti yhteisöveron, lisäksi. Veroa peritään valtuutetuilta varastonpitäjiltä, maahantuojilta ja rekisteröidyiltä tupakkatuotteiden kauppiailta. Lain tarkoitukseksi on ilmoitettu lisävarojen kerääminen terveydenhuoltojärjestelmän terveyspalvelujen laadun parantamiseen.

(7)

Terveysmaksu kannetaan tupakkatuotteiden valmistamisesta ja kaupasta saatavasta vuotuisesta liikevaihdosta Unkarissa verovuotta edeltävältä vuodelta, jos yrityksen näistä toimista saama liikevaihto muodostaa vähintään 50 prosenttia yrityksen vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta. Liikevaihdosta ei vähennetä kustannuksia verovuoden aikana tehtyjä investointeja lukuun ottamatta. Terveysmaksu on luonteeltaan progressiivinen vero. Sovellettavan maksun määrä riippuu veronmaksajan vuotuisesta liikevaihdosta seuraavasti:

alle 30 miljardin forintin liikevaihdosta: 0,2 prosenttia, kuitenkin vähintään 30 miljoonaa forinttia

30–60 miljardin forintin liikevaihdosta: 2,5 prosenttia

yli 60 miljardin forintin liikevaihdosta: 4,5 prosenttia.

(8)

Lain 6 §:n 6 momentin mukaan terveysmaksuverosta aiheutuvaa verorasitetta on mahdollista vähentää jopa 80 prosenttia, jos yhtiö tekee Unkarin vuoden 2000 kirjanpitolain (4) nro C 3 §:n 4 momentin 7 kohdan määritelmän mukaisia investointeja. Vähennys vastaa positiivista eroa seuraavien määrien välillä: 30 prosenttia verovuonna tehtyihin investointeihin käytetystä määrästä ja investointihankkeen toteutukseen käytetty valtiolta tai EU:lta saadun tuen määrä.

(9)

Laki edellyttää, että veroilmoitus on jätettävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015 ja että terveysmaksu on maksettava 30 päivän kuluessa tästä määräajasta.

(10)

Laki astui voimaan 1 päivänä helmikuuta 2015 ja sitä oli tarkoitus soveltaa alkuperäisessä muodossaan väliaikaisesti 31 päivään joulukuuta 2015 saakka. Unkarin virallisessa lehdessä julkaistiin 24 päivänä kesäkuuta 2015 lakimuutos, jolla terveysmaksusta tehtiin pysyvä.

3.   MUODOLLINEN TUTKINTAMENETTELY

3.1   Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen syyt

(11)

Komissio aloitti muodollisen tutkintamenettelyn tehtyään alustavan päätelmän, jonka mukaan terveysmaksun progressiivinen rakenne (verokannat ja liikevaihtoasteikot) sekä mahdollisuus keventää verovelvollisuutta tekemällä tietynlaisia ehdot täyttäviä investointeja, jäljempänä ’kiistanalaiset toimenpiteet’, katsotaan sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi valtiontueksi.

(12)

Komissio oli sitä mieltä, että laissa säädetyillä progressiivisilla veroilla asetetaan yrityksiä eriarvoiseen asemaan niiden liikevaihdon perusteella ja myönnetään valikoiva etu yrityksille, joiden liikevaihto on pienempi, eli pienemmille yrityksille. Komissio ei ollut vakuuttunut siitä, että liikevaihdoltaan suuremmilla yrityksillä olisi suurempi vaikutus tuotemarkkinoihin ja että niiden aiheuttamat tupakointiin liittyvät kielteiset terveysvaikutukset olisivat niin paljon merkittävämpiä, että progressiivisen verotuksen soveltaminen olisi perusteltua, kuten Unkarin viranomaiset olivat esittäneet.

(13)

Komissio oli lisäksi sitä mieltä, että veronmaksajan mahdollisuus keventää verovelvollisuutta toteuttamalla investointeja antaa valikoivan edun tällaisia investointeja toteuttaville yrityksille. Lisäksi komissio totesi, että mahdollisuus keventää verovelvollisuutta toteuttamalla investointeja, joiden tarkoituksena on lisätä yrityksen tuotanto- ja myyntikapasiteettia, vaikuttaisi olevan ristiriidassa terveysmaksun esitetyn tavoitteen kanssa, joka on kerätä lisävaroja terveydenhuoltojärjestelmälle ja parantaa terveydenhuoltopalvelujen laatua kun otetaan huomioon, että tupakointi on merkittävä tekijä lukuisien sairauksien kehittymisessä ja että tupakointi lisää terveydenhuollon kustannuksia merkittävästi.

(14)

Tämän vuoksi komissio on katsonut alustavasti, etteivät verojärjestelmän luonne tai yleinen rakenne vaikuttaisi oikeuttavan kiistanalaisia toimenpiteitä eivätkä ne vaikuttaisi soveltuvan sisämarkkinoille.

3.2   Kolmannen osapuolen huomautukset

(15)

Komissio sai huomautuksia kahdelta asianomaiselta osapuolelta, jotka pitivät menettelyn aloittamista koskevaa päätöstä hyödyllisenä ja yhtyivät komission alustavaan, valtiontukea koskevaan arviointiin. Ne ilmaisivat huolensa mahdollisista ko. lakiin tehtävistä muutoksista sekä muista vastaavista toimenpiteistä, joita Unkarin viranomaiset saattaisivat vastaisuudessa hyväksyä.

(16)

Yksi asianomaisista osapuolista painotti, että verovelvollisuuden keventämisen ehdot täyttävien investointien toteuttaminen koskisi yksinomaan Unkarissa toteutettavia investointeja, sillä Unkarin valmisteverolainsäädännön mukaan yhtiön on oltava perustettu ja sen johdon täytyy olla Unkarissa, jotta yhtiö saisi luvan myydä tai valmistaa tupakkatuotteita Unkarissa. Näin ollen lain soveltamisalaan kuuluisivat joko Unkarissa tehtyjä kotimaisessa omistuksessa olevien unkarilaisten yhtiöiden tekemät tai monikansallisten yhtiöiden Unkarissa asuvien tytäryhtiöiden tekemät investoinnit.

3.3   Unkarin viranomaisten kanta

(17)

Unkarin viranomaiset ovat eri mieltä komission kanssa siitä, että kiistanalaiset toimenpiteet olisivat valtiontukea. Ne esittävät ennen kaikkea, etteivät toimenpiteet ole valikoivia. Verojen progressiivisuudesta Unkarin viranomaiset toteavat, että julkisen rasituksen kysymyksen osalta viitekehys on veropohjan ja verokannan määrittelemä (progressiivisuuteen perustuva verokantajärjestelmä mukaan lukien), ja että yritykset, joilla on samansuuruinen liikevaihto, ovat tosiasiallisesti toisiinsa rinnastettavissa. Progressiivisessa verojärjestelmässä sovelletaan siis samaa veroasteikon mukaista veroprosenttia yhteisöihin, joiden veropohja on arvioitu samaksi, eli näihin yhteisöihin kohdistuu myös sama lasketun veron määrä. Unkarin viranomaisten mielestä tällä progressiivisella verojärjestelmällä ei aseteta yrityksiä eriarvoiseen asemaan, sillä samassa oikeudellisessa ja tosiasiallisessa tilanteessa oleviin yrityksiin sovelletaan samaa veroprosenttia, joten järjestelmä ei ole valikoiva.

(18)

Investointeja tekemällä saatavista verohuojennuksista Unkarin viranomaiset esittävät, ettei laissa erotella investointityyppejä tai arvoja, eikä investointeja toteuttavien toiminnanharjoittajienkaan välille tehdä eroa. Samanarvoisia investointeja toteuttavat yritykset ovat samassa oikeudellisessa ja tosiasiallisessa tilanteessa. Unkarin viranomaiset korostavat, etteivät verohuojennukset koske yksinomaan Unkarissa toteutettuja investointeja, ja että investointien arvoa laskettaessa voidaan huomioida kaikkien toteutettujen investointien arvo. Unkarin viranomaiset huomauttavat lisäksi, että investoinnin arvo lasketaan investoinnin määritelmää soveltaen ja että sen laskeminen tapahtuu kirjanpitolain edellyttämällä tavalla. Kirjanpitolain soveltamisala on laajempi kuin tupakkateollisuuden yritysten terveysmaksua koskevan lain soveltamisala.

3.4   Unkarin huomautukset kolmansien osapuolien huomautuksista

(19)

Unkari ei ottanut kantaa asianomaisten osapuolien esittämiin huomautuksiin, jotka toimitettiin sille 20 päivänä lokakuuta 2015 päivätyllä kirjeellä.

4.   TUEN ARVIOINTI

4.1   SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen olemassaolon arviointi

(20)

Perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan ”[J]ollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(21)

Toimenpiteen luokitteleminen tässä säännöksessä tarkoitetuksi valtiontueksi edellyttää, että seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät: i) toimenpiteen on johduttava valtiosta ja sen on oltava myönnetty valtion varoista, ii) sen on tuotava edunsaajalle etua, iii) sen on oltava valikoiva, ja iv) sen täytyy vääristää tai uhata vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

4.1.1   Valtion varoja ja syy-yhteyttä valtioon koskeva kriteeri

(22)

Toimenpide määritellään valtiontueksi, kun se on myönnetty valtion varoista ja se johtuu valtiosta.

(23)

Koska kiistanalaiset toimenpiteet johtuvat Unkarin parlamentin säätämästä laista, ne ovat yksiselitteisesti Unkarin valtiosta johtuvia.

(24)

Myös edellytys, joka koskee toimenpiteiden rahoituksen myöntämistä valtion varoista, täyttyy, sillä valtio luopuu toimenpiteen johdosta tuloista, jotka se olisi perinyt yritykseltä tavanomaisissa olosuhteissa (5). Tarkasteltavana olevassa tapauksessa Unkarin valtio luopuu varoista, jotka se olisi perinyt yrityksiltä, joiden liikevaihto on pienempi (eli kooltaan pienemmiltä yrityksiltä), jos niihin olisi sovellettu samaa terveysmaksua kuin liikevaihdoltaan suuremmilta yrityksiltä (eli kooltaan suuremmilta yrityksiltä).

4.1.2   Etu

(25)

Euroopan unionin tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaan tuen käsitteellä ei tarkoiteta ainoastaan positiivisia suorituksia vaan myös toimenpiteitä, jotka eri tavoin alentavat yrityksen vastattavaksi tavallisesti kuuluvia kustannuksia (6). Etu voidaan myöntää erilaisina yrityksen verorasituksen huojennuksina ja erityisesti veroprosentin, veron perusteen tai maksettavan veron määrän pienennyksenä (7). Vaikka verohuojennustoimenpiteellä ei varsinaisesti siirretäkään valtion varoja, toimenpiteestä koituu taloudellista etua siinä mielessä, että toimenpide asettaa yritykset, joihin sitä sovelletaan, muita verovelvollisia edullisempaan taloudelliseen asemaan sekä aiheuttaa valtiolle tulonmenetyksiä (8).

(26)

Ko. laissa säädetään progressiivisista verokannoista, joita sovelletaan Unkarissa tupakkatuotteiden valmistamisesta ja kaupasta saatavaan vuotuiseen liikevaihtoon riippuen yrityksen liikevaihdon veroluokasta. Verokantojen progressiivinen luonne vaikuttaa verovelvoitteeseen niin, että yrityksen liikevaihtoon kohdistuva veroprosentti kasvaa progressiivisesti sitä mukaa, mitä useampaan kohtaan asteikkoa kyseinen liikevaihto kuuluu. Tämän seurauksena yrityksiä, joiden liikevaihto on pienempi (kooltaan pienempiä yrityksiä) verotetaan huomattavasti matalamman keskimääräisen verokannan mukaan kuin liikevaihdoltaan (ja kooltaan) suurempia yrityksiä. Huomattavasti keskiarvoa matalampi verokanta alentaa liikevaihdoltaan pienempien yritysten maksaman maksun määrää verrattuna liikevaihdoltaan suurempiin yrityksiin, ja näin ollen pienten yritysten katsotaan hyötyvän toimenpiteestä suuria yrityksiä enemmän perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(27)

Samoin mahdollisuudesta keventää verovelvollisuutta lain nojalla jopa 80 prosenttia verovuoden aikana investointeja toteuttamalla muodostuu taloudellista etua kyseisiä investointeja toteuttaville yrityksille, sillä investointi pienentää niiden veropohjaa ja samalla niiden verorasitetta verrattuna yrityksiin, joilla ei ole mahdollisuutta hyötyä kyseisestä verohuojennuksesta.

4.1.3   Valikoivuus

(28)

Toimenpide on valikoiva, jos sillä suositaan tiettyjä yrityksiä tai tiettyjen tuotteiden tuotantoa perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Verojärjestelyjen osalta tuomioistuin on todennut, että toimenpiteen valikoivuutta olisi periaatteessa arvioitava kolmivaiheisen analyysin avulla (9). Ensin määritellään mikä on jäsenmaassa yleinen tai tavanomainen verojärjestelmä, eli ”viitejärjestelmä”. Seuraavaksi tarkastellaan, poikkeaako toimenpide viitejärjestelmästä, koska sillä suositaan tiettyjä taloudellisia toimijoita, jotka ovat järjestelmään kiinteästi liittyvän tavoitteen kannalta keskenään samankaltaisessa tosiasiallisessa tai oikeudellisessa tilanteessa. Jos verojärjestelmästä ei poiketa, kyse ei ole valikoivasta toimenpiteestä. Jos verojärjestelmästä poiketaan (eli toimenpide on lähtökohtaisesti valikoiva), on analyysin kolmannessa vaiheessa selvitettävä, onko poikkeava toimenpide viiteverojärjestelmän luonteen tai yleisen rakenteen perusteella oikeutettu (10). Jos lähtökohtaisesti valikoiva toimenpide on järjestelmän luonteen tai yleisen rakenteen perusteella oikeutettu, sen ei katsota olevan valikoiva, eikä se siten kuulu perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

4.1.3.1   Viitejärjestelmä

(29)

Käsiteltävässä tapauksessa viitejärjestelmänä on erityisen terveysmaksun kantaminen yrityksiltä tupakkatuotteiden valmistamisesta ja kaupasta saatavasta vuotuisesta liikevaihdosta Unkarissa. Komission näkemyksen mukaan terveysmaksun progressiivinen rakenne ei voi kuulua osaksi tätä viitejärjestelmää.

(30)

Kuten tuomioistuin on todennut (11), valikoivuusanalyysin rajoittaminen jäsenvaltion määrittelemästä viitejärjestelmästä poikkeamiseen ei aina riitä. On myös tarpeen arvioida, ovatko jäsenvaltion kyseiselle järjestelmälle asettamat rajat suunniteltu johdonmukaisesti vai selkeän mielivaltaisesti tai puolueellisesti siten, että joitakin yrityksiä suositaan enemmän kuin toisia. Muutoin sen sijaan, että jäsenvaltio asettaisi kaikkiin yrityksiin sovellettavat yleiset säännöt, joista poiketaan tiettyjen yritysten kohdalla, sen olisi mahdollista saavuttaa sama tulos kiertämällä valtiontukisääntöjä mukauttaen ja yhdistellen sääntöjä niin, että itse sääntöjen soveltaminen aiheuttaisi erisuuruisia verorasitteita eri yrityksille (12). Tältä osin on erityisen tärkeää muistaa, että tuomioistuin on johdonmukaisesti katsonut, että perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa ei tehdä eroa valtioiden toimenpiteiden syiden tai tavoitteiden perusteella, vaan niiden vaikutusten perusteella eli käytetyistä tekniikoista riippumatta (13).

(31)

Asianmukainen verotuskeino terveydenhuoltojärjestelmän rahoittamiseksi Unkarissa on kiinteä, tupakkatuotteiden valmistamisesta ja kaupasta saadusta vuotuisesta liikevaihdosta kannettava vero, mutta lain myötä käyttöön otettu progressiivinen verorakenne vaikuttaisi olevan Unkarissa tarkoituksellisesti siten suunniteltu, että sillä suositaan joitakin yrityksiä enemmän kuin toisia. Tähän lakiin perustuvan progressiivisen verorakenteen mukaan verovelvollisiin yrityksiin sovelletaan eri verokantoja, jotka nousevat progressiivisesti kohti 4,5 prosenttia riippuen siitä, mikä yrityksen liikevaihto on asteikossa. Tästä seuraa, että terveysmaksuvelvollisiin yrityksiin sovelletaan erisuuruisia keskimääräisiä verokantoja riippuen yritysten liikevaihdosta (riippuen siitä, ylittääkö se lain asettamat kynnysarvot).

(32)

Koska jokaista yritystä verotetaan eri verokannan mukaan, komission ei ole ollut mahdollista määrittää terveysmaksulle vain yhtä viiteverokantaa. Unkari ei myöskään ole esittänyt mitään tiettyä verokantaa viiteverona tai ”tavanomaisena” verona, eikä selittänyt, miten poikkeukselliset olosuhteet oikeuttaisivat korkeamman verokannan soveltamisen liikevaihdoltaan suurempiin yrityksiin, eikä miksi liikevaihdoltaan pienempiin yrityksiin pitäisi soveltaa matalampaa verokantaa.

(33)

Tällä lakiin perustuvalla progressiivisella verorakenteella on siis se vaikutus, että eri yritykset maksavat veroa eri verotasojen mukaan kokonsa perusteella (ilmaistuna osuutena niiden liikevaihdosta), sillä yrityksen liikevaihdon määrä korreloi tietyssä määrin yrityksen koon kanssa. Terveysmaksun esitetty tavoite on kuitenkin kerätä lisävaroja terveydenhuoltojärjestelmää varten ja parantaa terveyspalvelujen laatua Unkarissa, sillä tupakointi on huomattava tekijä lukuisten sairauksien kehittymisessä ja tupakointi lisää terveydenhuollon kustannuksia merkittävästi. Komission näkemyksen mukaan terveysmaksun progressiivinen rakenne ei kuvasta tupakkatuotteiden kauppiaiden ja valmistajien aiheuttamien kielteisten terveysvaikutusten ja kyseisten yritysten liikevaihdon välistä suhdetta.

(34)

Komissio kuitenkin toteaa tavoitteesta, että kaikki terveysmaksuvelvolliset toimijat ovat toisiinsa rinnastettavissa olevassa oikeudellisessa ja tosiasiallisessa tilanteessa riippumatta toimijoiden liikevaihdon suuruudesta, eikä Unkari ole esittänyt vakuuttavia perusteita tarpeelle harjoittaa syrjintää eri yrityksiä kohtaan terveysmaksun perinnässä. Komissio viittaa tältä osin johdanto-osan 42 ja 48 kappaleisiin. Unkari on siis suunnitelmallisesti luonut terveysmaksun, jolla joitakin yrityksiä, nimittäin liikevaihdoltaan pienempiä yrityksiä (eli pienempiä hankkeita), suositaan mielivaltaisesti, kun taas toiset, eli suuremmat yritykset, asetetaan epäsuotuisaan asemaan (14).

(35)

Viitejärjestelmä on siis suunniteltu valikoivaksi tavalla, joka ei ole perusteltavissa terveysmaksun tavoitteella, joka on kerätä varoja Unkarin terveydenhuoltojärjestelmälle. Tarkoituksenmukainen viitejärjestelmä tässä tapauksessa olisikin terveysmaksun soveltaminen Unkarissa toimiviin yrityksiin niiden liikevaihdon perusteella ilman progressiivisten maksuasteiden soveltamista osana järjestelmää.

4.1.3.2   Poikkeaminen viitejärjestelmästä

(36)

Toisessa vaiheessa on tarpeen määritellä, poikkeaako toimenpide viitejärjestelmästä, koska se suosii joitakin yrityksiä, vaikka ne ovat järjestelmään kiinteästi liittyvän tavoitteen kannalta samanlaisessa tosiasiallisessa tai oikeudellisessa tilanteessa.

(37)

Kuten johdanto-osan 31 kappaleessa selitettiin, terveysmaksuun kiinteästi liittyvä tavoite on rahoittaa terveydenhuoltojärjestelmää ja kehittää Unkarissa tarjottujen terveydenhuoltopalvelujen laatua. Kuten johdanto-osan 34 kappaleessa lisäksi selitettiin, kaikkien tupakkatuotteiden valmistusta ja kauppaa harjoittavien toimijoiden on tämän tavoitteen osalta katsottava olevan tosiasiallisesti ja oikeudellisesti toisiinsa rinnastettavissa olevassa tilanteessa riippumatta toimijan koosta tai liikevaihdon tasosta.

(38)

Terveysmaksun progressiivinen rakenne kohtelee siis eri Unkarissa toimivia tupakkatuotteiden valmistusta ja kauppaa harjoittavia yrityksiä eri tavalla yritysten koon perusteella.

(39)

Laissa säädettyjen maksujen progressiivisuudesta johtuen yritysten, joiden liikevaihto on asteikon alemmilla tasoilla, verovelvoite on huomattavasti matalampi kuin yritysten, joiden liikevaihto on asteikon ylemmillä tasoilla. Tämän seurauksena liikevaihdoltaan pienempiin yrityksiin sovelletaan huomattavasti matalampaa marginaaliverokantaa ja huomattavasti matalampaa keskimääräistä verokantaa kuin liikevaihdoltaan suurempiin yrityksiin, mikä tarkoittaa sitä, että näiden yritysten kohdalla samoista toimista perittävä vero on huomattavasti matalampi. Näin ollen komission näkemys on, että laissa säädetty progressiivinen verorakenne poikkeaa viitejärjestelmästä, jossa kaikkiin Unkarissa toimiviin tupakkatuotteiden valmistusta ja kauppaa harjoittaviin toimijoihin sovelletaan terveysmaksua, ja suosii liikevaihdoltaan pienempiä yrityksiä.

(40)

Samoin yrityksen, joka on tehnyt investointeja, mahdollisuus keventää hankkeen verovelvollisuutta lain nojalla jopa 80 prosenttia verrattuna yritykseen, joka ei ole tehnyt investointeja, asettaa yritykset keskenään eriarvoiseen asemaan. Kun otetaan huomioon edellä määritelty terveysmaksuun kiinteästi liittyvä tavoite, yritykset, jotka ovat toteuttaneet investointeja, ja yritykset, jotka eivät ole toteuttaneet investointeja, ovat kuitenkin tosiasiallisesti ja oikeudellisesti toisiinsa rinnastettavassa tilanteessa, koska se, että yritykset toteuttavat investointeja, ei millään tavalla vähennä tupakoinnin aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia. Pikemminkin päin vastoin mahdollisuus keventää verovelvollisuutta toteuttamalla investointeja, joiden tarkoituksena on lisätä yrityksen tuotantoa ja kaupankäyntivalmiuksia, näyttäisi olevan ristiriidassa terveysmaksuun kiinteästi liittyvän tavoitteen kanssa. Tämän perusteella komissio katsoo, että lain tarjoama mahdollisuus keventää verovelvollisuutta toteuttamalla investointeja asettaa tosiasiallisesti ja oikeudellisesti toisiinsa rinnastettavassa tilanteessa olevat yritykset keskenään erilaiseen asemaan järjestelmään kiinteästi liittyvän tavoitteen kannalta, ja aiheuttaa siten poikkeamisen viitejärjestelmästä.

(41)

Tästä johtuen komissio toteaa, että toimenpiteet ovat lähtökohtaisesti valikoivia.

4.1.3.3   Oikeutus

(42)

Viitejärjestelmästä poikkeavaa toimenpidettä ei pidetä valikoivana, jos järjestelmän luonne tai yleinen rakenne oikeuttaa sen. Näin on silloin, kun toimenpide on seurausta järjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden kannalta välttämättömistä verojärjestelmään luonteenomaisena osana kuuluvista mekanismeista (15). Jäsenvaltion on pystyttävä perustelemaan tällaiset toimenpiteet. Jäsenvaltiot eivät voi kuitenkaan nojautua ulkoisiin poliittisiin tavoitteisiin – kuten alue-, ympäristö- ja teollisuuspolitiikan tavoitteisiin – hankkeiden erilaisen kohtelun perusteena tiettyä järjestelmää sovellettaessa.

(43)

Unkarin viranomaiset ovat esittäneet, että terveysmaksua sovelletaan terveysriskiä aiheuttavien tuotteiden valmistukseen ja kauppaan, eikä se ole sidoksissa taloudellisten toimijoiden voittoihin, vaan verokantaa mukautetaan verovelvollisen veronmaksukyvyn mukaan. Unkarin viranomaisten mukaan yritysten markkinaosuus ja markkinajohtajuus kuvastavat niiden maksukykyä ja niiden aiheuttaman riskin tasoa, ja näin ollen niiden roolia hinnanmäärittäjänä pikemminkin kuin niiden tuottavuutta. Tuotto olisi maksun perusteeksi heikoiten soveltuva tekijä, kun kuvataan maksuvelvollisten toimijoiden toiminnallaan aiheuttamia terveyshaittoja. Lisäksi liikevaihdoltaan pienempiin yrityksiin verrattuna yritykset, joiden liikevaihto ja markkinaosuus on suurempi, pystyvät vaikuttamaan tuotteen markkinoihin huomattavasti enemmän kuin yritysten välisten liikevaihtoerojen perusteella voisi päätellä. Kun otetaan huomioon maksun tavoite, taloudellinen toimija, jonka tupakkatuotemarkkinoilta saatu liikevaihto on korkeampi, aiheuttaa siis myös eksponentiaalisesti enemmän kielteisiä tupakointiin liittyviä terveysvaikutuksia.

(44)

Koska asiaan liittyvät suhteelliset progressiivisen verokannan lisäykset ovat suuret, komission mielestä maksukykyä ei voida käyttää ohjaavana periaatteena liikevaihtoon perustuvassa verotuksessa. Toisin kuin tuottoon perustuvassa verotuksessa (16), liikevaihtoon perustuvassa verotuksessa ei huomioida kustannuksia, joita kyseisen liikevaihdon luomisesta aiheutuu. Päinvastaisen näytön puuttuessa näyttäisi olevan aiheellista kyseenalaistaa se, että pelkkä syntyneen liikevaihdon määrä sellaisenaan – aiheutuneista kuluista riippumatta – kuvastaisi yrityksen maksukykyä. Lisäksi komissio ei ole vakuuttunut siitä, että liikevaihdoltaan pienempiin yrityksiin verrattuna liikevaihdoltaan suuremmilla yrityksillä on suurempi vaikutus tuotemarkkinoihin, ja että niiden aikaansaamat kielteiset tupakoimiseen liittyvät vaikutukset ovat automaattisesti niin paljon merkittävämmät, että olisi perusteltua soveltaa progressiivisia liikevaihdon perusteella kannettavia veroja laissa säädetyllä tavalla.

(45)

Komissio katsoo joka tapauksessa, että vaikka maksukyvyn ja kielteisten terveysvaikutusten katsottaisiinkin olevan liikevaihtoon perustuvaan terveysmaksuun kiinteästi liittyviä perusteita, silloinkin oikeutettavissa olisi vain lineaarinen verokanta, ellei pystytä osoittamaan, että maksukyky ja kielteisten terveysvaikutusten tuottaminen kasvavat asteittain liikevaihdon kasvun kanssa. Komissio katsoo, että progressiiviset liikevaihtoon kohdistuvat verot voivat olla oikeutettuja vain, jos veron erityisen tavoitteen saavuttaminen vaatii progressiivista verotusta, eli jos on esimerkiksi näyttöä siitä, että myös ne toimen aiheuttamat vaikutukset, joihin verolla pyritään puuttumaan, kasvavat asteittain. Progressiivisuusmallin pitäisi myös olla perusteltavissa. Erityisesti olisi pystyttävä selittämään, miten yli 60 miljardin forintin liikevaihdolla olisi 22-kertainen vaikutus terveyteen alle 30 miljardin forintin liikevaihtoon verrattuna. Unkari ei ole esittänyt asialle mitään perusteluja.

(46)

Komissio ei ole vakuuttunut siitä, että tupakkatuotteiden valmistamisen ja kaupan aiheuttamat terveydelliset haitat nousisivat asteittain liikevaihdon kanssa ja toimenpiteen mukaisten verokannan lisäysten mukaisesti. Lisäksi ehto, jonka mukaan tupakkatuotteiden valmistamisesta ja kaupasta saatavan liikevaihdon on oltava vähintään 50 prosenttia yrityksen vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta, jotta yrityksestä tulisi terveysmaksuvelvollinen, vaikuttaisi olevan ristiriidassa veron progressiivisuudelle annetun tupakkatuotteiden terveysvaikutuksiin liittyvän perustelun kanssa. Veron tavoitteen kannalta tämä vaatimus tarkoittaisi sitä, että sellaisten yritysten, joiden tupakkatuotteiden valmistamisesta ja kaupasta saatava liikevaihto on alle 50 prosenttia, markkinoimilla tupakkatuotteilla ei olisi kielteisiä terveysvaikutuksia samalla tapaa kuin sellaisten yritysten markkinoimilla tupakkatuotteilla, joiden tupakkatuotteista saatava liikevaihto on suurempi. Tämä vaatimus näyttäisi siis olevan ristiriidassa toimenpiteen väitetyn tavoitteen kanssa.

(47)

Tehtyihin investointeihin perustuvaa verovelvollisuuden keventämistä ei voi myöskään perustella verojärjestelmän luonteella tai yleisellä rakenteella. Komission näkemys on, että mahdollisuus keventää verovelvollisuutta jopa 80 prosenttia investointeja toteuttamalla on ristiriidassa terveysmaksuun kiinteästi liittyvän tavoitteen kanssa. Terveysmaksuveron tavoitteena on luoda lisävaroja terveydenhuoltojärjestelmälle ja parantaa terveyspalvelujen laatua, sillä tupakointi on tärkeä tekijä lukuisten sairauksien kehittymisessä ja tupakointi lisää terveydenhuollon kustannuksia merkittävästi. Komissio toteaa, että mahdollisuus keventää verovelvollisuutta toteuttamalla investointeja, joiden tarkoituksena on lisätä yrityksen tuotantoa ja kaupankäyntivalmiuksia, on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa, sillä kuten jo johdanto-osan 40 kappaleessa todettiin, tällaisilla investoinneilla pikemminkin lisätään yrityksen tuotantoa ja kaupankäyntivalmiuksia ja näin ollen myös niitä ulkoisvaikutuksia, joihin terveysmaksuveron avulla pyritään puuttumaan. Lisäksi liikevaihtoon perustuvassa verotuksessa ei pitäisi ottaa huomioon mitään kustannuksia.

(48)

Tämän vuoksi komission näkemys on, ettei verojärjestelmän luonne tai yleinen rakenne oikeuta toimenpiteitä. Toimenpiteiden on näin ollen katsottava antavan valikoivaa etua tupakka-alan yrityksille, joiden liikevaihto on pienempi (eli pienemmille yrityksille), sekä sellaisia investointeja tehneille yrityksille, jotka antavat niille oikeuden saada huojennuksia terveysmaksusta.

4.1.4   Kilpailun vääristyminen ja vaikutus unionin sisäiseen kauppaan

(49)

Jotta toimenpide katsotaan valtion tueksi, sen täytyy perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan vääristää tai uhata vääristää kilpailua ja sillä täytyy olla vaikutusta unionin sisäiseen kauppaan. Tarkasteltavaa toimenpidettä sovelletaan kaikkiin Unkarissa tupakkatuotteiden valmistamisesta ja kaupasta liikevaihtoa saaviin yrityksiin. Unkarin tupakkateollisuus on avoin kilpailulle, ja alalla on useita sekä jäsenvaltioista tulevia että kansainvälisiä toimijoita, joten joillekin teollisuuden toimijoille myönnetty tuki on omiaan vaikuttamaan unionin sisäiseen kauppaan. Koska toimenpiteillä annetaan liikevaihdoltaan pienemmille yrityksille tai yrityksille, jotka tekevät ehdot täyttäviä investointeja, vapautuksia verovelvoitteista, jotka niiden olisi täytynyt suorittaa, jos niihin olisi sovellettu samaa terveysmaksua kuin liikevaihdoltaan suurempiin yrityksiin ja yrityksiin, jotka eivät tee investointeja, kyseisten toimenpiteiden nojalla myönnetty tuki on toimintatukea, sillä se vapauttaa yritykset maksusta, joka niiden olisi normaalisti maksettava osana tavanomaista hallintoa tai toimintaa. Tuomioistuin on toistuvasti todennut, että toimintatuki vääristää kilpailua (17), joten kyseisille yrityksille myönnetyn tuen on katsottava vääristävän tai uhkaavan vääristää kilpailua vahvistamalla niiden taloudellista asemaa Unkarin tupakkamarkkinoilla. Näin ollen toimenpiteet vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua ja niillä on vaikutusta unionin sisäiseen kauppaan.

4.1.5   Päätelmät

(50)

Koska kaikki perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan ehdot täyttyvät, komissio katsoo, että progressiivisen verorakenteen mukaan sovellettava tupakkateollisuuden yrityksiin kohdistuva terveysmaksu sekä verovelvollisuuden keventäminen, jos tehdään tiettyjä investointeja, ovat säännöksessä tarkoitettua valtiontukea.

4.2   Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille

(51)

Valtiontuen katsotaan soveltuvan sisämarkkinoille, jos se on jokin perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdassa (18) mainittu tukimuoto, ja sen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille, jos komissio toteaa sen olevan jokin perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa (19) mainittu tukimuoto. Tukea myöntävällä jäsenvaltiolla on kuitenkin todistustaakka osoittaa, että valtion myöntämä tuki soveltuu sisämarkkinoille perussopimuksen 107 artiklan 2 ja 3 kohdan (20) mukaisesti.

(52)

Komissio toteaa, että Unkarin viranomaiset eivät ole esittäneet perusteluja, joiden mukaan toimenpiteet soveltuvat sisämarkkinoille, eikä Unkari ole ottanut kantaa menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä ilmaistuihin toimenpiteiden soveltuvuuteen liittyviin epäilyihin. Komissio toteaa, ettei mitään edellä mainituista perussopimuksen mukaisista poikkeuksista voida soveltaa, sillä toimenpiteillä ei näytetä pyrkivän mihinkään perussopimuksessa mainituista tavoitteista. Näin ollen toimenpiteiden ei voida katsoa soveltuvan sisämarkkinoille.

4.3   Tuen takaisinperintä

(53)

Komissio ei ole ilmoittanut tai katsonut tupakkateollisuuden yrityksiin kohdistuvaa terveysmaksua sisämarkkinoille soveltuvaksi. Terveysmaksun progressiivinen rakenne ja mahdollisuus saada verohuojennuksia tekemällä ehdot täyttäviä investointeja tekevät toimenpiteistä perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan tarkoittamaa valtiontukea sekä neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 1 artiklan c kohdan tarkoittamaa uutta tukea (21). Koska toimenpiteet on pantu täytäntöön perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätyn täytäntöönpanokiellon vastaisesti, toimenpiteet ovat lisäksi asetuksen (EU) 2015/1589 1 artiklan f kohdassa tarkoitettuja sääntöjenvastaisia toimenpiteitä.

(54)

Koska toimenpiteet on havaittu sääntöjenvastaisiksi ja sisämarkkinoille soveltumattomiksi valtiontuiksi, tuki on perittävä takaisin edunsaajilta asetuksen (EU) 2015/1589 16 artiklan mukaisesti.

(55)

Unkari on kuitenkin vahvistanut keskeyttäneensä tupakka-alan yrityksiin kohdistuvan terveysmaksun täytäntöönpanon komission menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä määräämän tuen keskeyttämistä koskevan välipäätöksen johdosta.

(56)

Näin ollen toimenpiteillä ei ole tosiasiallisesti myönnetty valtiontukea. Tämän vuoksi takaisinperintää ei tarvita.

5.   PÄÄTELMÄT

(57)

Komissio toteaa, että progressiivisen verorakenteen mukaisesti sovellettava tupakkateollisuuden yrityksiin kohdistuva terveysmaksu sekä verohuojennusten saaminen ehdot täyttäviä investointeja toteuttamalla ovat perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan tarkoittamaa valtiontukea, ja että Unkari on myöntänyt kyseistä tukea perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti.

(58)

Tämä päätös ei rajoita mahdollisia toimenpiteen perussopimuksessa tunnustettujen perusvapauksien, etenkin perussopimuksen artiklassa 49 taattuun sijoittautumisvapauden, noudattamiseen liittyviä tutkimuksia,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tupakka-alan yrityksiin sovellettavan terveysmaksun progressiivinen rakenne ja mahdollisuus keventää verovelvollisuutta toteuttamalla tietynlaisia ehdot täyttäviä investointeja ovat toimenpiteitä, jotka otettiin Unkarissa käyttöön tupakkateollisuuden yrityksiin kohdistuvaan terveysmaksuun liittyvän vuonna 2014 annetun lain nro XCIV nojalla. Niiden katsotaan olevan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea, jota Unkari on myöntänyt perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti.

2 artikla

Yksittäiset tuet, jotka on myönnetty 1 artiklassa mainitun toimenpiteen perusteella ja jotka niiden myöntämishetkellä täyttävät neuvoston asetusten (EY) N:o 994/98 (22) 2 artiklan tai (EU) 2015/1589 (23) nojalla säädetyt edellytykset, sen mukaan kumpaa tuen myöntämishetkellä sovelletaan, eivät ole valtiontukea.

3 artikla

Yksittäiset tuet, jotka on myönnetty 1 artiklassa mainitun toimenpiteen perusteella ja jotka niiden myöntämishetkellä täyttävät asetuksen (EY) N:o 994/98, sellaisena kuin se on kumottuna ja korvattuna asetuksella (EU) 2015/1589, 2 artiklan nojalla säädetyt edellytykset tai jotka on myönnetty osana jotakin muuta hyväksyttyä tukiohjelmaa, soveltuvat sisämarkkinoille kyseisten tukityyppien voimassa olevaan tuki-intensiteetin enimmäismäärään asti.

4 artikla

Unkarin on peruutettava kaikki 1 artiklassa tarkoitetun tuen maksamattomat maksut tämän päätöksen hyväksymispäivästä alkaen.

5 artikla

Unkarin on pantava tämä päätös täytäntöön neljän kuukauden kuluessa sen tiedoksiantamisesta.

6 artikla

1   Unkarin on toimitettava kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta komissiolle tiedot toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi.

2   Unkarin on ilmoitettava komissiolle tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavien kansallisten toimenpiteiden edistymisestä. Sen on toimitettava välittömästi komission pyynnöstä tiedot tämän päätöksen noudattamiseksi jo toteutetuista ja suunnitelluista toimenpiteistä.

7 artikla

Tämä päätös on osoitettu Unkarille.

Tehty Brysselissä 4 päivänä heinäkuuta 2016.

Komission puolesta

Margrethe VESTAGER

Komission jäsen


(1)  EUVL C 277, 21.8.2015, s. 24.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1).

(3)  Ks. alaviite 1.

(4)  Lain mukaan ”investointeihin” kuuluvat aineellisten omaisuuserien osto tai luominen, yrityksen oma aineellisten omaisuuserien valmistaminen, toimet, joita toteutetaan ostetun aineellisen omaisuuserän aiottuun käyttötarkoitukseen asentamista tai sen käyttöä varten ennen sen asentamista tai normaalia käyttöönottoa (kuljetus, tulliselvitys, välitystoiminta, perustusten luominen, asennus, ja kaikki aineellisen omaisuuserän ostoon liittyvät toimet, kuten suunnittelu, valmistelu, järjestely, lainanotto ja vakuuttaminen); investointeihin kuuluvat myös toiminnot, jotka liittyvät muiden edellä lueteltujen toimintojen lisäksi ja kyseisiin toimintoihin liittyen olemassa olevan aineellisen omaisuuserän parantamiseen, käyttötarkoituksen vaihtamiseen, muuntamiseen tai suoraan käyttöiän tai kapasiteetin lisäämiseen.

(5)  Asia C-83/98 P, Ranska v. Ladbroke Racing Ltd ja komissio, ECLI:EU:C:2000:248, 48–51 kohta. Samoin toimenpiteet, joilla annetaan tietyille yrityksille verohelpotusta tai mahdollisuus lykätä normaalisti maksettavien verojen maksua, saatetaan katsoa valtiontueksi, ks. yhdistetyt asiat C-78/08–C-80/08, Paint Graphos ja muut, 46 kohta.

(6)  Asia C-143/99, Adria-Wien Pipeline, ECLI:EU:C:2001:598, 38 kohta.

(7)  Ks. asia C-66/02, Italia v. komissio, ECLI:EU:C:2005:768, 78 kohta; asia C-222/04, Cassa di Risparmio di Firenze ja muut, ECLI:EU:C:2006:8, 132 kohta; asia C-522/13, Ministerio de Defensa ja Navantia, ECLI:EU:C:2014:2262, 21–31 kohta. Katso myös komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta yritysten välittömään verotukseen, 9 kohta (EYVL C 384, 10.12.1998, s. 3).

(8)  Yhdistetyt asiat C-393/04 ja C-41/05, Air Liquide Industries Belgium ECLI:EU:C:2006:403 ja ECLI:EU:C:2006:216, kohta 30 ja asia C-387/92, Banco Exterior de España, ECLI:EU:C:1994:100, 14 kohta.

(9)  Ks. esimerkiksi asia C-279/08 P, komissio v. Alankomaat (NOx) ECLI:EU:C:2011:551; asia C-143/99 Adria-Wien Pipeline, ECLI:EU:C:2001:598, yhdistetyt asiat C-78/08–C-80/08, Paint Graphos ja muut, ECLI:EU:C:2011;550, asia C-308/01, GIL Insurance ECLI:EU:C:2004:252.

(10)  Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta yritysten välittömään verotukseen.

(11)  Yhdistetyt asiat C-106/09 P ja C-107/09 P, komissio ja Espanja v. Gibraltarin hallitus ja Yhdistynyt kuningaskunta ECLI:EU:C:2011:732.

(12)  Ks. edellä, 92 kohta.

(13)  Asia C-487/06 P, British Aggregates v. komissio, ECLI:EU:C:2008:757, 85 ja 89 kohdat ja mainittu oikeuskäytäntö, ja asia C-279/08 P, komissio v. Alankomaat (NOx), ECLI:EU:C:2011:551, 51 kohta.

(14)  Yhdistetyt asiat C-106/09 P ja C-107/09 P, komissio ja Espanja v. Gibraltarin hallitus ja Yhdistynyt kuningaskunta, ECLI:EU:C:2011:732. Ks. analogisesti myös asia C-385/12, Hervis Sport- és Divatkereskedelmi Kft., ECLI:EU:C:2014:47, josta tuomioistuin totesi: ”SEUT 49 ja SEUT 54 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle vähittäiskaupan liikevaihdosta kannettavaa veroa koskevalle jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa velvoitetaan verovelvolliset, jotka ovat konsernin sisällä keskenään sidossuhteessa kyseisessä lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla, yhdistämään liikevaihtonsa erittäin progressiivisen verokannan soveltamiseksi ja sitten jakamaan näin saatu veron määrä välillään todellisten liikevaihtojensa suhteessa, jos – minkä tarkastaminen kuuluu ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle – erityisveron ylimpään veroluokkaan kuuluvat verovelvolliset ovat suurimmaksi osaksi tällä tavalla sidoksissa yhtiöihin, joiden kotipaikka on muussa jäsenvaltiossa.”

(15)  Ks. esimerkiksi yhdistetyt asiat C-78/08–C-80/08, Paint Graphos ja muut, ECLI:EU:C:2011:550, 69 kohta.

(16)  Ks. komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta yritysten välittömään verotukseen, 24 kohta. Lausunto progressiivisen asteikon oikeuttamisesta verotulojen uudelleenjaon perusteella annetaan nimenomaisesti vain voittoihin tai (netto)tuloihin kohdistuvan veron osalta, ei liikevaihtoon kohdistuvien verojen osalta.

(17)  Asia C-172/03, Heiser ECLI:EU:C:2005:130, 55 kohta. Ks. myös asia C-494/06 P, komissio v. Italia ja Wam, ECLI:EU:C:2009:272, 54 kohta ja mainittu oikeuskäytäntö, ja C-271/13 P, Rousse Industry v. komissio, ECLI:EU:C:2014:175, 44 kohta. Yhdistetyt asiat C-71/09 P, C-73/09 P ja C-76/09 P, Comitato ’Venezia vuole vivere’ ja muut v. komissio, ECLI:EU:C:2011:368, 136 kohta. Ks. myös asia C-156/98, Saksa v. komissio, ECLI:EU:C:2000:467, 30 kohta, ja mainittu oikeuskäytäntö.

(18)  SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdassa määrätyt poikkeukset koskevat seuraavaa: a) yksittäisille kuluttajille myönnettävä sosiaalinen tuki; b) tuki luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi; ja c) tuki tietyille Saksan liittotasavallan alueille.

(19)  SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa määrätyt poikkeukset koskevat seuraavaa: a) tuki taloudellisen kehityksen edistämiseen tietyillä alueilla; b) tuki Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille hankkeille tai jäsenvaltion talouden vakavan häiriön poistamiseen; c) tuki tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehittämiseen; d) tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen; ja e) muu tuki, josta neuvosto päättää.

(20)  Asia T-68/03, Olympiaki Aeroporia Ypiresies v. komissio, ECLI:EU:T:2007:253, 34 kohta.

(21)  Neuvoston asetus (EU) 2015/1589, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9).

(22)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 994/1998 (EYVL L 142, 14.5.1998, s. 1).

(23)  Neuvoston asetus (EU) 2015/1588, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 1).