29.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/7

(1)

Asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012 on muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2015/1929 (2) sen mukauttamiseksi julkisista hankinnoista annettuun muutettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/24/EU (3) ja käyttöoikeussopimusten tekemisestä annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/23/EU (4) sekä unionin talousarvion suojaamiseksi käytössä olevan järjestelmän tehostamiseksi. Tämän vuoksi on tarpeen tarkistaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä annettua komission delegoitua asetusta (EU) N:o 1268/2012 (5).

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 290 artiklassa määrätään, että lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä voidaan siirtää komissiolle valta antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia.

(3)

Välillisen hallinnoinnin alaan kuuluvasta talousarvion toteuttamisesta vastaavien yhteisöjen kanssa tehtävän valtuutussopimuksen sisältö on tarpeen saattaa vastaamaan asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 käyttöön otettuja entistä laajempia velvollisuuksia, jotka koskevat taloudellisista toimijoista ilmoittamista ja hallinnollisten seuraamusten määräämistä taloudellisille toimijoille tilanteissa, joissa on kyse sääntöjenvastaisuuksista tai petoksista.

(4)

Tiettyjen välillistä hallinnointia koskevien erityissääntöjen soveltamisen mahdollistavaa voittoa tavoittelemattomien järjestöjen rinnastamista kansainvälisiin järjestöihin olisi rajoitettava ja sille olisi asetettava ehdot. Tämän vuoksi on aiheellista säätää tällaisessa rinnastamisessa noudatettavista menettelyistä ja perusteista.

(5)

Selkeyden ja yhdenmukaisuuden vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön uusia määritelmiä ja antaa teknisiä selvennyksiä sen varmistamiseksi, että delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 terminologia vastaa mahdollisimman pitkälti direktiivien 2014/24/EU ja 2014/23/EU terminologiaa.

(6)

Hankintamenettelyt olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jotta voitaisiin noudattaa ilmoituksiin sisällytettäviä tietoja koskevia direktiivin 2014/24/EU säännöksiä, ja kyseiset ilmoitukset olisi toimitettava sähköisesti. Koska nämä ilmoitukset on julkaistava kaikilla EU:n virallisilla kielillä, on tarpeen mukauttaa tarjousten vastaanottamiselle asetettua määräaikaa siten, että ilmoitusten lähettämisen ja niiden unionin tasolla tapahtuvan julkaisemisen välistä määräaikaa pidennetään direktiivissä 2014/24/EU säädetystä määräajasta.

(7)

Lisäksi on aiheellista yksinkertaistaa direktiivin 2014/24/EU soveltamisalan ulkopuolelle jäävien sopimusten tekemistä koskevien tietojen julkaisemista ja julkaista tällaiset tiedot ensi sijassa hankintaviranomaisen internetsivustolla Euroopan unionin virallisen lehden sijaan, kuten tehdään ennakkoon julkaistavien tietojen tapauksessa.

(8)

Tarjousperusteista neuvottelumenettelyä olisi pidettävä vakiomenettelynä, ja aikaisempi hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeinen neuvottelumenettely olisi korvattava sillä. Tämän vuoksi on aiheellista rajoittaa poikkeuksellisia menettelyjä koskeva vuotuinen raportointi ilman etukäteen julkaistavaa hankintailmoitusta järjestettäviin neuvottelumenettelyihin.

(9)

On tarpeen varmistaa, että innovaatiokumppanuutta käytetään ainoastaan silloin, kun sen tavoitteena olevaa tuotetta ei vielä ole markkinoilla. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että ennen innovaatiokumppanuuden käyttämistä on tehtävä alustava markkina-analyysi.

(10)

Menettelyjen olisi katettava kaikki mahdolliset ostot, myös direktiivin 2014/24/EU soveltamisalan ulkopuoliset ostot. Tällaisiin ostoihin, kuten tiettyjä oikeudellisia palveluja, tietyntyyppisiä rahoituspalveluja, lainoja ja yleisiä viestintäverkkoja koskeviin hankintoihin, olisi käytettävä neuvottelumenettelyä, josta ei julkaista etukäteen hankintailmoitusta.

(11)

Kansainväliset järjestöt voivat tarjota palveluja taloudellisina toimijoina, minkä vuoksi on aiheellista säätää niiden osallistumisesta hankintamenettelyihin. Lisäksi on tarpeen säätää mahdollisuudesta käyttää ilman etukäteen julkaistavaa hankintailmoitusta järjestettävää neuvottelumenettelyä joidenkin sellaisten kansainvälisten järjestöjen tapauksessa, joiden perussääntö kieltää tarjouskilpailumenettelyihin osallistumisen. Tuloksena oleva hankintasopimus olisi mukautettava vastaamaan sovellettavaa lakia ja lainkäyttöaluetta.

(12)

Julkisiin hankintoihin sovellettavia vakiomenettelyjä, myös tarjousperusteista neuvottelumenettelyä, olisi yhdenmukaistamiseen ja yksinkertaistamiseen liittyvistä syistä sovellettava myös käyttöoikeussopimuksiin. Tämä vastaa käyttöoikeussopimuksista annetussa direktiivissä 2014/23/EU säädettyjä vaatimuksia, joihin kuuluvat etu- ja jälkikäteen toteutettavaa tiedottamista koskevat velvoitteet. Palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin sovellettava kynnysarvo olisi sen vuoksi yhdenmukaistettava palveluhankintasopimuksiin sovellettavan kynnysarvon kanssa.

(13)

Julkisiin hankintoihin sovellettavia vakiomenettelyjä, tarjousperusteinen neuvottelumenettely mukaan luettuna, olisi yhdenmukaistamiseen ja yksinkertaistamiseen liittyvistä syistä sovellettava myös ostoihin, joihin sovelletaan direktiivissä 2014/24/EU säädettyä kevennettyä järjestelyä. Kevennettyyn järjestelyyn kuuluviin ostoihin sovellettava kynnysarvo olisi sen vuoksi yhdenmukaistettava palveluhankintasopimuksiin sovellettavan kynnysarvon kanssa.

(14)

Kiinnostuksenilmaisupyynnön voimassaoloaika ja osallistumishakemusten vastaanottamiselle asetettu määräaika olisi selkeyteen ja yksinkertaistamiseen liittyvistä syistä yhdenmukaistettava dynaamisessa hankintajärjestelmässä sovellettavien vastaavien voimassaolo- ja määräaikojen kanssa, koska nämä järjestelmät ovat kaikilta muilta osin hyvin samankaltaiset.

(15)

Jotta voitaisiin yksinkertaistaa hallintoa ja kannustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä osallistumaan menettelyihin, on aiheellista säätää neuvottelumenettelyjen soveltamisesta arvoltaan keskisuuriin sopimuksiin.

(16)

Tiettyjä säännöksiä olisi mukautettava, jotta helpotettaisiin sähköisten hankintamenettelyjen käyttöä, tarjousten sähköinen toimittaminen mukaan luettuna. Erityisesti hankinta-asiakirjojen, myös niihin kuuluvan täydellisen tarjouseritelmän, olisi perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta oltava sähköisesti saatavilla menettelyn alusta alkaen, myös kaksivaiheisissa menettelyissä. Lisäksi menettelyn lopputulos olisi annettava tiedoksi sähköisesti, ja tarjoajien ja ehdokkaiden olisi hyväksyttävä tällainen tiedoksiantaminen tarjousta tai osallistumishakemusta jättäessään ja annettava voimassa oleva sähköpostiosoite sitä varten.

(17)

Toimeksisaajat olisi velvoitettava noudattamaan kaikkia sovellettavia ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädäntöön liittyviä velvoitteita.

(18)

Hankintaviranomaisen olisi aina kun se on mahdollista hyväksyttävä poissulkemis- ja valintaperusteiden osalta vakiomuotoiseksi ilmoitukseksi yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja, sellaisena kuin se on määritelty direktiivissä 2014/24/EU, ja muissa tapauksissa kunnian ja omantunnon kautta annettu vakuutus. Sen olisi pyydettävä täydentäviä asiakirjoja vain tarjouskilpailun voittajilta tai erityistapauksissa kaikilta tarjoajilta tai ehdokkailta.

(19)

Jotta varmistettaisiin varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää varten perustetun tietokannan asianmukainen toiminta, on tarpeen antaa säännöt tietokannan sisältämien tietojen saannista ja siirtämisestä.

(20)

Yksinkertaistamiseen ja hallinnollisten rasitteiden vähentämiseen liittyvistä syistä varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmässä olisi käytettävä nykyistä automatisoitua tietojärjestelmää, jonka komissio on perustanut sääntöjenvastaisuuksista ja petoksista ilmoittamiseksi alakohtaisten sääntöjen mukaisesti.

(21)

On tarpeen antaa yksityiskohtaiset säännöt sen tutkintaelimen organisaatiosta ja koostumuksesta, joka on perustettu varmistamaan, että hallinnollisten seuraamusten määräämisjärjestelmä on tehokas ja johdonmukainen.

(22)

On tarpeen määritellä hankinta-asiakirjoissa valintaperusteet sekä yhtä taloudellista toimijaa että taloudellisten toimijoiden ryhmittymää varten siten, että samalla varmistetaan oikeasuhteisuus ja yhdenvertainen kohtelu.

(23)

Oikeusvarmuuden vuoksi on tarpeen selventää, että valintaperusteet liittyvät tiukasti ehdokkaiden tai tarjoajien arviointiin ja ratkaisuperusteet liittyvät tiukasti tarjousten arviointiin. Erityisesti hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyttä ja kokemusta olisi käytettävä ainoastaan valintaperusteena eikä sitä saisi käyttää ratkaisuperusteena, koska sen käyttäminen myös ratkaisuperusteena aiheuttaa riskin päällekkäisyydestä ja siitä, että sama osatekijä arvioidaan kahteen kertaan. Lisäksi kaikki muutokset hankintasopimuksen toteuttamiseen osoitetussa henkilöstössä, myös silloin, kun ne ovat perusteltuja sairauden tai aseman muuttumisen vuoksi, asettaisivat kyseenalaisiksi ne edellytykset, joiden mukaisesti sopimus on tehty, ja aiheuttaisivat näin oikeudellista epävarmuutta.

(24)

Yksinkertaistamisen vuoksi on aiheellista yhdistää avaamisesta vastaavalle lautakunnalle ja arviointikomitealle asetetut vaatimukset tulojen ja menojen hyväksyjän riskinarvioinnin tasoon.

(25)

On asianmukaista, että samalla kun ehdokkaille tai tarjoajille annetaan tiedoksi menettelyn lopputulos, niille ilmoitetaan myös päätöksen perustelut ja annetaan arviointikertomuksen sisältöön perustuva yksityiskohtainen selvitys perusteluista.

(26)

On tarpeen säätää, että rakennusurakoita, tavaroita tai monitahoisia palveluja koskevien sopimusten yhteydessä on mahdollisuus vaatia suoritustakuu sen varmistamiseksi, että merkittäviä sopimusvelvoitteita noudatetaan ja että sopimuksen täytäntöönpano on asianmukaista sen koko voimassaolon ajan. Lisäksi on tarpeen säätää varojen pidättämiseen perustavasta sopimuksen vastuuajan kattavasta vakuudesta näillä aloilla sovellettavan tavanomaisen käytännön mukaisesti.

(27)

Eräiden hallinnollisten yhteisöjen olisi voitava toimia yhteishankintayksiköinä tukkuostojen tai keskitettyjen hankintojen tekemiseksi.

(28)

On tarpeen lykätä sen muutoksen soveltamista, joka koskee ilmoituksen lähettämisen ja sen Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaisemisen välistä määräaikaa, jotta voitaisiin mukauttaa ilmoitusten kääntämisessä käytettävää järjestelmää.

(29)

On tarpeen lykätä sen säännöksen soveltamista, joka koskee komission automatisoidussa tietojärjestelmässä (sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmässä) olevien, petoksia ja sääntöjenvastaisuuksia koskevien tietojen saatavuutta varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää varten perustetussa tietokannassa, siihen asti, kun tämä tietokanta pystyy vastaanottamaan nämä tiedot.

(30)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jotta voidaan varmistaa, että sitä voidaan soveltaa varainhoitovuoden alusta,

1)

Korvataan 32 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantolause seuraavasti:

”Muun muassa seuraavanlaiset toimet saattavat johtaa varainhoitoasetuksen 57 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun eturistiriitaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden määrittelemistä laittomaksi toiminnaksi varainhoitoasetuksen 106 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla:”

2)

Korvataan 40 artiklan otsikko seuraavasti:

”40 artikla

Talousarvion toteuttamistehtäviä muille yhteisöille ja henkilöille siirtävän sopimuksen sisältö

(Varainhoitoasetuksen 60 artiklan 3 kohta ja 61 artiklan 3 kohta)”

3)

Korvataan 40 artiklan f alakohta seuraavasti:

4)

Korvataan 40 artiklan h alakohdan i alakohta seuraavasti:

5)

Lisätään 40 artiklaan kohdat seuraavasti:

”Ensimmäisen kohdan f alakohdassa katsotaan varainhoitoasetuksen 106 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi, että kolmas maa on jättänyt toimimatta muun muassa tilanteessa, jossa sen kansallinen lainsäädäntö ei anna mahdollisuutta sulkea taloudellista toimijaa kaikkien EU:n rahoittamien hankinta- ja myöntämismenettelyjen ulkopuolelle varainhoitoasetuksen 106 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä. Valtuutussopimuksissa täsmennetään, milloin kolmannen maan katsotaan jättäneen toimimatta.

Sovellettaessa ensimmäisen kohdan h alakohdan i alakohtaa kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin kyseisissä järjestelyissä täsmennetään, milloin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen on ehkäistävä, todettava ja korjattava sääntöjenvastaisuudet ja petokset ja ilmoitettava niistä varainhoitoasetuksen 60 artiklan 3 kohdan mukaisesti.”

6)

Korvataan 43 artikla seuraavasti:

”43 artikla

Erityissäännökset yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa toteutettavasta välillisestä hallinnoinnista

(Varainhoitoasetuksen 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohta ja 188 artikla)

1.   Varainhoitoasetuksen 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut kansainväliset järjestöt ovat kansainvälisillä sopimuksilla perustettuja kansainvälisiä julkisoikeudellisia järjestöjä ja näiden perustamia erityisjärjestöjä.

Edellä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut sopimukset on toimitettava toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle 39 artiklassa tarkoitettua ennakkoarviointia varten ennen kuin komissio siirtää talousarvion toteuttamistehtäviä.

2.   Seuraavat järjestöt rinnastetaan kansainvälisiin järjestöihin:

3.   Komissio voi hyväksyä asianmukaisesti perustellun päätöksen, jolla jokin voittoa tavoittelematon järjestö rinnastetaan kansainväliseen järjestöön, edellyttäen, että kyseinen järjestö täyttää seuraavat edellytykset:

4.   Kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa välillisesti hallinnoiden, sovelletaan kyseisten järjestöjen kanssa tehtyjä tarkastussopimuksia.”

7)

Korvataan 53 artikla seuraavasti:

”53 artikla

Neuvottelumenettelyistä raportoiminen

(Varainhoitoasetuksen 66 artikla)

Valtuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät luetteloivat kunakin varainhoitovuonna hankintasopimukset, jotka on tehty käyttämällä tämän asetuksen 134 artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa ja 266 artiklassa tarkoitettuja neuvottelumenettelyjä. Jos neuvottelumenettelyjen osuus valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän tekemistä hankintasopimuksista on kasvanut huomattavasti aiempiin varainhoitovuosiin verrattuna tai jos neuvottelumenettelyjä käyttämällä tehtyjen hankintasopimusten osuus on merkittävästi suurempi kuin keskimäärin koko toimielimen tasolla, toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on raportoitava asiasta kyseiselle toimielimelle ja esitettävä mahdolliset toimenpiteet, jotka on toteutettu tilanteen korjaamiseksi. Kukin toimielin toimittaa neuvottelumenettelyistä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komission kertomus esitetään varainhoitoasetuksen 66 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun vuotuisia toimintakertomuksia koskevan yhteenvedon liitteenä.”

8)

Korvataan ensimmäisen osan V osaston otsikko seuraavasti:

”V OSASTO

JULKISET HANKINNAT JA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSET”

9)

Korvataan ensimmäisen osan V osaston 1 luvun 1, 2 ja 3 jakso seuraavasti:

”1 jakso

Soveltamisala ja ratkaisuperiaatteet

121 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

(Varainhoitoasetuksen 101 artiklan 2 kohta)

1.   Kiinteistöhankintasopimuksen tarkoituksena on tontin, rakennuksen tai muun kiinteän omaisuuden osto, vuokraaminen, pitkäaikainen vuokraaminen, leasingvuokraaminen, käyttöoikeuden hankkiminen tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä.

2.   Tavarahankintasopimuksen tarkoituksena on tavaroiden osto, vuokraaminen, leasingvuokraaminen tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä. Tavarahankintasopimukseen voi kuulua liitännäisesti kokoamis- ja asennustöitä.

3.   Rakennusurakkasopimuksen tarkoituksena on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (6) liitteessä II tarkoitettuun toimintaan liittyvien töiden tai rakennusurakoiden toteuttaminen tai niiden suunnittelu ja toteuttaminen tai rakennusurakan tyypin tai suunnittelun suhteen ratkaisevaa vaikutusvaltaa käyttävän hankintaviranomaisen asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttaminen millä tahansa tavalla.

Rakennusurakka on sellainen talon- tai maanrakennustöiden kokonaistulos, joka riittää itsessään täyttämään jonkin taloudellisen tai teknisen tarkoituksen.

4.   Palveluhankintasopimus koskee henkisiä suorituksia tai muita palveluja, jotka eivät kuulu tavarahankinta-, rakennusurakka- tai kiinteistöhankintasopimusten piiriin.

5.   Jos on kyse sekamuotoisista hankintasopimuksista, jotka koskevat tavaroita ja palveluja, niiden pääkohde on määritettävä vertaamalla kyseisten tavaroiden tai palvelujen arvoja.

Sellainen sopimus, joka kattaa vain yhdentyyppisen hankinnan (rakennusurakka, tavarat tai palvelut), ja käyttöoikeussopimukset (rakennusurakka tai palvelut) on tehtävä niiden säännösten mukaisesti, joita sovelletaan kyseiseen hankintasopimukseen.

6.   Jos julkisen hankinnan yhteydessä viitataan nimikkeistöihin, viittaukset on tehtävä käyttämällä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2195/2002 (7) vahvistettua yhteistä hankintanimikkeistöä (CPV).

7.   Hankintaviranomainen ei voi edellyttää taloudellisten toimijoiden ryhmittymältä tiettyä oikeudellista muotoa tarjouksen tai osallistumishakemuksen jättämistä varten, mutta sopimuspuoleksi valitulta ryhmittymältä voidaan edellyttää tiettyä oikeudellista muotoa sopimuksen teon jälkeen, jos tämä on tarpeen sopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.

8.   Kaikki yhteydenpito toimeksisaajiin, esimerkiksi sopimusten ja mahdollisten sopimusmuutosten tekeminen, voidaan toteuttaa käyttämällä hankintaviranomaisen perustamia sähköisiä tietojenvaihtojärjestelmiä.

9.   Sähköisten tietojenvaihtojärjestelmien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

10.   Tällaisen järjestelmän kautta lähetettyihin tai vastaanotettuihin tietoihin liitetään oikeusolettama, jonka mukaan tiedot ovat eheät ja järjestelmässä ilmoitettu tietojen lähetys- tai vastaanottopäivä ja -aika pitävät paikkansa.

Järjestelmän kautta lähetetyn tai tiedoksiannetun asiakirjan katsotaan vastaavan paperiasiakirjaa, se on hyväksyttävä todisteeksi oikeudellisissa menettelyissä, se katsotaan alkuperäiseksi asiakirjaksi ja siihen liitetään oikeusolettama, jonka mukaan se on aito ja eheä edellyttäen, että se ei sisällä dynaamisia piirteitä, jotka voisivat automaattisesti muuttaa sitä.

Edellä 9 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla sähköisillä allekirjoituksilla on samanlaiset oikeusvaikutukset kuin käsin kirjoitetuilla allekirjoituksilla.

122 artikla

Puitesopimukset ja erillissopimukset

(Varainhoitoasetuksen 101 artiklan 2 kohta)

1.   Puitesopimuksen kesto saa olla enintään neljä vuotta paitsi puitesopimuksen kohteen kannalta asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa.

Puitesopimukseen perustuvat erillissopimukset tehdään kyseisessä puitesopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

Erillissopimuksia tehtäessä sopimuspuolet eivät saa tehdä huomattavia muutoksia puitesopimukseen.

2.   Jos puitesopimus tehdään yhden ainoan taloudellisen toimijan kanssa, erillissopimukset tehdään puitesopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

Hankintaviranomaiset voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ottaa yhteyttä toimeksisaajaan kirjallisesti ja tarvittaessa pyytää tätä täydentämään tarjoustaan.

3.   Jos puitesopimus tehdään usean taloudellisen toimijan kanssa, jäljempänä ’rinnakkainen puitesopimus’, se voidaan tehdä useana erillisenä, kunkin toimeksisaajan kanssa samoin ehdoin tehtävänä sopimuksena.

Useiden taloudellisten toimijoiden kanssa tehtyihin puitesopimuksiin perustuvat erillissopimukset pannaan täytäntöön jollakin seuraavista tavoista:

Edellä toisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetuissa hankinta-asiakirjoissa on ilmoitettava myös, mitkä ehdot voidaan kilpailuttaa uudelleen.

4.   Uudelleen kilpailuttamiseen perustuva rinnakkainen puitesopimus on tehtävä vähintään kolmen taloudellisen toimijan kanssa edellyttäen, että 158 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja hyväksyttäviä tarjouksia on riittävä määrä.

Tehdessään toimeksisaajien uudelleen kilpailuttamiseen perustuvaa erillissopimusta hankintaviranomaisen on otettava kirjallisesti yhteyttä kyseisiin toimeksisaajiin ja asetettava määräaika, joka on niin pitkä, että erillistarjoukset voidaan tehdä. Erillistarjoukset on tehtävä kirjallisesti. Hankintaviranomainen tekee kunkin erillissopimuksen sen tarjoajan kanssa, joka on tehnyt puitesopimukseen liittyvissä hankinta-asiakirjoissa esitettyjen ratkaisuperusteiden perusteella kokonaistaloudellisesti edullisimman erillistarjouksen.

5.   Aloilla, joilla hintojen ja tekniikan kehitys on nopeaa, puitesopimuksissa, joihin ei liity uudelleen kilpailuttamista, on oltava lauseke joko väliarvioinnista tai vertailuanalyysista. Jos alkuperäiset sopimusehdot eivät väliarvioinnin jälkeen enää vastaa hintojen tai tekniikan kehitystä, hankintaviranomainen ei saa käyttää asianomaista puitesopimusta, vaan sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sopimuksen purkamiseksi.

6.   Ennen puitesopimuksiin perustuvien erillissopimusten tekemistä on tehtävä talousarviositoumus.

2 jakso

Julkaiseminen

123 artikla

Tiedottaminen menettelyistä, joissa hankinnan arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin varainhoitoasetuksen 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asianomainen kynnysarvo, tai direktiivin 2014/24/EU soveltamisalaan kuuluvista hankinnoista

(Varainhoitoasetuksen 103 artiklan 1 kohta)

1.   Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavissa ilmoituksissa on menettelyn avoimuuden varmistamiseksi oltava kaikki tiedot, jotka sisältyvät direktiivissä 2014/24/EU tarkoitettuihin asianomaisiin vakiolomakkeisiin.

2.   Hankintaviranomainen voi ilmoittaa varainhoitovuodeksi suunnittelemistaan hankinnoista julkaisemalla ennakkoilmoituksen. Ennakkoilmoituksen on katettava ajanjakso, joka on enintään 12 kuukautta siitä päivästä, jona ilmoitus on lähetetty Euroopan unionin julkaisutoimistoon.

Hankintaviranomainen voi julkaista ennakkoilmoituksen joko Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai hankkijaprofiilissaan. Jälkimmäisessä tapauksessa ennakkoilmoituksen julkaisemisesta hankkijaprofiilissa on julkaistava ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.   Hankintailmoitusta käytetään käynnistämään hankintamenettely, jossa hankinnan arvo on arviolta yhtä suuri tai suurempi kuin varainhoitoasetuksen 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asianomainen kynnysarvo, lukuun ottamatta tämän asetuksen 134 artiklan mukaista menettelyä.

4.   Hankintaviranomaisen on lähetettävä Euroopan unionin julkaisutoimistoon jälki-ilmoitus menettelyn tuloksista viimeistään 30 päivän kuluttua sellaisen sopimuksen tai puitesopimuksen allekirjoittamisesta, jonka arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin varainhoitoasetuksen 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asianomainen kynnysarvo.

Dynaamiseen hankintajärjestelmään perustuviin hankintasopimuksiin liittyvät ilmoitukset voidaan kuitenkin yhdistää yhdeksi ryhmäksi neljännesvuosittain. Hankintaviranomaisen on tällöin lähetettävä jälki-ilmoitus viimeistään 30 päivää kunkin neljännesvuoden päättymisen jälkeen.

Jälki-ilmoitusta ei julkaista puitesopimukseen perustuvista erillissopimuksista.

5.   Hankintaviranomaisen on julkaistava jälki-ilmoitus:

6.   Hankintaviranomaisen on julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoitus hankintasopimukseen sen voimassaolon aikana tehtävistä muutoksista varainhoitoasetuksen 114 a artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa silloin kun muutoksen arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin varainhoitoasetuksen 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asianomainen kynnysarvo.

7.   Kun on kyse toimielinten yhteisestä menettelystä, sovellettavista tiedotustoimenpiteistä on vastuussa menettelystä vastaava hankintaviranomainen.

124 artikla

Tiedottaminen menettelyistä, joissa hankinnan arvo on pienempi kuin varainhoitoasetuksen 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asianomainen kynnysarvo tai jotka eivät kuulu direktiivin 2014/24/EU soveltamisalaan

(Varainhoitoasetuksen 103 artiklan 2 kohta)

1.   Menettelyistä, joissa sopimuksen arvioitu arvo on pienempi kuin varainhoitoasetuksen 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asianomainen kynnysarvo, on tiedotettava asianmukaisin keinoin. Tähän tiedottamiseen kuuluu asianmukainen ennakkotiedotus internetissä tai hankintailmoitus tai tämän asetuksen 136 artiklan mukaista menettelyä noudattaen tehtävien hankintasopimusten tapauksessa kiinnostuksenilmaisupyynnön julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tätä velvoitetta ei sovelleta tämän asetuksen 134 artiklan mukaiseen menettelyyn eikä tämän asetuksen 137 artiklan 2 kohdan mukaiseen neuvottelumenettelyyn, jossa sopimuksen arvo on hyvin vähäinen.

2.   Tämän asetuksen 134 artiklan g ja i alakohdan mukaisesti tehtyjen hankintasopimusten tapauksessa hankintaviranomaisen on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle luettelo kyseisistä sopimuksista viimeistään seuraavan varainhoitovuoden kesäkuun 30 päivänä. Komission tapauksessa luettelo liitetään varainhoitoasetuksen 66 artiklan 9 kohdassa tarkoitettuun vuotuisia toimintakertomuksia koskevaan yhteenvetoon.

3.   Sopimuksen tekemistä koskevien tietojen on sisällettävä toimeksisaajan nimi, sopimuksen arvo ja kohde, ja suorien sopimusten ja erillissopimusten tapauksessa kyseisten tietojen on oltava 21 artiklan 3 kohdan mukaiset.

Hankintaviranomaisen on julkaistava luettelo sopimuksista internetsivustollaan viimeistään seuraavan varainhoitovuoden kesäkuun 30 päivänä seuraavien sopimusten osalta:

Julkaistut tiedot voidaan toisen alakohdan e alakohdan soveltamiseksi esittää aggregoituina toimeksisaajittain saman kohteen osalta.

4.   Kun on kyse toimielinten yhteisistä puitesopimuksista, kukin hankintaviranomainen vastaa omia erillissopimuksiaan ja niiden muutoksia koskevasta tiedotuksesta 3 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

125 artikla

Ilmoitusten julkaiseminen

(Varainhoitoasetuksen 103 artiklan 1 kohta)

1.   Hankintaviranomaisen on laadittava ja toimitettava 123 ja 124 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset sähköisessä muodossa julkaisutoimistolle.

2.   Julkaisutoimisto julkaisee 123 ja 124 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään

3.   Hankintaviranomaisen on pystyttävä osoittamaan, minä päivänä ilmoitus on lähetetty.

126 artikla

Muut tiedotustavat

(Varainhoitoasetuksen 103 artiklan 2 kohta)

Edellä 123 ja 124 artiklassa säädettyjen tiedotustoimenpiteiden lisäksi hankintamenettelyistä voidaan tiedottaa myös muulla tavoin, erityisesti sähköisesti. Tällaisessa tiedottamisessa on viitattava Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuun ilmoitukseen, jos sellainen on julkaistu, eikä tällainen tiedottaminen saa edeltää edellä tarkoitetun ilmoituksen, joka yksin on todistusvoimainen, julkaisemista.

Tällainen tiedottaminen ei saa saattaa ehdokkaita tai tarjoajia eriarvoiseen asemaan, ja se saa sisältää ainoastaan tiedot, jotka sisältyvät hankintailmoitukseen, jos sellainen on julkaistu.

3 jakso

Hankintamenettelyt

128 artikla

Ehdokkaiden vähimmäismäärä ja neuvottelujärjestelyt

(Varainhoitoasetuksen 104 artiklan 4 kohta)

1.   Rajoitetussa menettelyssä ja 136 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa ja 136 a artiklassa tarkoitetuissa menettelyissä ehdokkaiden vähimmäismäärä on viisi.

2.   Tarjousperusteisessa neuvottelumenettelyssä, kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä, innovaatiokumppanuudessa, 134 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisessa paikallisten markkinoiden kartoittamisessa ja 137 artiklan 1 kohdan mukaisessa arvoltaan vähäisiä sopimuksia koskevassa neuvottelumenettelyssä ehdokkaiden vähimmäismäärä on kolme.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta seuraaviin tapauksiin:

4.   Jos valintaperusteet täyttävien ehdokkaiden määrä alittaa 1 ja 2 kohdassa säädetyt vähimmäismäärät, hankintaviranomainen voi jatkaa menettelyä pyytämällä vaaditut edellytykset täyttäviä ehdokkaita osallistumaan siihen. Hankintaviranomainen ei kuitenkaan tällöin saa ottaa mukaan menettelyyn sellaisia taloudellisia toimijoita, jotka eivät alun perin ole esittäneet osallistumishakemusta tai joita se ei alun perin ole pyytänyt osallistumaan menettelyyn.

5.   Hankintaviranomainen kohtelee neuvottelujen aikana kaikkia tarjoajia tasapuolisesti.

Neuvottelut voidaan toteuttaa vaiheittain siten, että neuvoteltavien tarjousten määrää rajoitetaan soveltamalla hankinta-asiakirjoissa ilmoitettuja ratkaisuperusteita. Hankintaviranomaisen on mainittava hankinta-asiakirjoissa, aikooko se käyttää tätä mahdollisuutta.

6.   Jäljempänä 134 artiklan 1 kohdan d ja g alakohdassa sekä 136 a ja 137 artiklassa säädettyjen menettelyjen tapauksessa hankintaviranomaisen on pyydettävä vähintään niitä taloudellisia toimijoita osallistumaan menettelyyn, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa 124 artiklan 1 kohdan mukaisen ennakkotiedotuksen, paikallisten markkinoiden kartoittamisen tai suunnittelukilpailun seurauksena.

129 artikla

Innovaatiokumppanuus

(Varainhoitoasetuksen 104 artiklan 1 kohta)

1.   Innovaatiokumppanuuden tavoitteena on innovatiivisen tuotteen, palvelun tai rakennusurakan kehittäminen ja tästä tuloksena olevien rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen ostaminen, jos ne vastaavat hankintaviranomaisten ja kumppanien sopimaa suoritustasoa ja niiden sopimia enimmäiskustannuksia.

Innovaatiokumppanuus on jäsenneltävä peräkkäisiin vaiheisiin, jotka vastaavat tutkimus- ja innovointiprosessin eri vaiheita, joihin voi kuulua muun muassa rakennusurakan valmiiksi saattaminen, tuotteiden valmistaminen tai palvelujen toimittaminen. Innovaatiokumppanuudessa on asetettava kumppaneille välitavoitteita.

Hankintaviranomainen voi näiden välitavoitteiden perusteella kunkin vaiheen jälkeen päättää, että se lopettaa innovaatiokumppanuuden tai, useiden kumppanien kanssa perustetun innovaatiokumppanuuden tapauksessa, vähentää kumppaneiden lukumäärää päättämällä yksittäisiä hankintasopimuksia, jos se on ilmoittanut näistä mahdollisuuksista ja niiden käyttämisen ehdoista hankinta-asiakirjoissa.

2.   Hankintaviranomaisen on ennen innovaatiokumppanuuden perustamista tehtävä 137 a artiklan mukainen markkinakartoitus varmistaakseen, ettei kyseistä rakennusurakkaa, tavaraa tai palvelua ole jo olemassa markkinoilla tai ettei sen kehittäminen ole vaiheessa, joka on lähellä markkinoille saattamista.

Tässä yhteydessä noudatetaan varainhoitoasetuksen 104 artiklan 4 kohdassa ja tämän asetuksen 128 artiklan 5 kohdassa säädettyjä neuvottelujärjestelyjä.

Hankintaviranomaisen on määriteltävä hankinta-asiakirjoissa innovatiivisen rakennusurakan, tavaran tai palvelun tarve, jota ei voida täyttää hankkimalla markkinoilla jo saatavilla olevia rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja. Sen on ilmoitettava, missä tämän kuvauksen osissa määritellään vähimmäisvaatimukset. Annettujen tietojen on oltava riittävän täsmällisiä, jotta taloudelliset toimijat voivat määrittää tarvittavan ratkaisun luonteen ja laajuuden ja päättää, jättävätkö ne menettelyyn osallistumista koskevan hakemuksen.

Hankintaviranomainen voi päättää perustaa innovaatiokumppanuuden joko yhden kumppanin kanssa tai useamman erillisiä tutkimus- ja kehittämistoimintoja toteuttavan kumppanin kanssa.

Ainoana sopimuksentekoperusteena on varainhoitoasetuksen 110 artiklan 4 kohdan mukainen paras hinta-laatusuhde.

3.   Hankintaviranomainen ilmoittaa hankinta-asiakirjoissa teollis- ja tekijänoikeuksiin sovellettavat järjestelyt.

Innovaatiokumppanuuden yhteydessä hankintaviranomainen ei saa ilmaista kumppanin ehdottamia ratkaisuja tai sen antamia muita luottamuksellisia tietoja toisille kumppaneille ilman tämän suostumusta.

Hankintaviranomaisen on varmistettava, että kumppanuuden rakenne ja erityisesti sen eri vaiheiden kesto ja arvo ilmentävät ehdotetun ratkaisun innovatiivisuusastetta ja vielä markkinoilta puuttuvan innovatiivisen ratkaisun kehittämiseksi tarvittavaa tutkimus- ja innovointitoimien vaiheista muodostuvaa kokonaisuutta. Rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen arvioitu arvo ei saa olla epäsuhteessa niiden kehittämiseksi tarvittavaan investointiin nähden.

130 artikla

Suunnittelukilpailut

(Varainhoitoasetuksen 104 artiklan 1 kohta)

1.   Suunnittelukilpailuihin sovelletaan 123 artiklassa annettuja tiedottamista koskevia sääntöjä, ja niihin voi sisältyä myös palkintojen jakaminen.

Jos suunnittelukilpailuun osallistuvien ehdokkaiden määrä on rajoitettu, hankintaviranomaisen on vahvistettava selkeät ja syrjimättömät valintaperusteet.

Ehdokkaita on kutsuttava riittävästi todellisen kilpailun aikaansaamiseksi.

2.   Tuomariston nimittää toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä. Siihen saa kuulua vain luonnollisia henkilöitä, joiden on oltava riippumattomia suunnittelukilpailuun osallistuvista ehdokkaista. Jos suunnittelukilpailuun osallistuvilta ehdokkailta vaaditaan erityistä ammattipätevyyttä, vähintään kolmasosalla tuomariston jäsenistä on oltava sama tai vastaava pätevyys.

Tuomariston on annettava lausuntonsa itsenäisesti. Se antaa lausuntonsa sille nimettömästi esitettyjen ehdotusten perusteella ja yksinomaan suunnittelukilpailuilmoituksessa esitetyillä perusteilla.

3.   Tuomaristo kirjaa arvosteluunsa, jonka kaikki sen jäsenet allekirjoittavat, ratkaisuesityksensä, joka perustuu kunkin ehdotuksen ansioihin, sekä ehdotusten paremmuusjärjestyksen ja huomautuksensa.

Ehdotukset pysyvät nimettöminä tuomariston lausunnon antamiseen saakka.

Tuomaristo voi pyytää ehdokkaita vastaamaan arvosteluun kirjattuihin kysymyksiin ehdotuksen selkeyttämiseksi. Tämän seurauksena käytävästä vuoropuhelusta laaditaan pöytäkirja.

4.   Tämän jälkeen hankintaviranomainen tekee ratkaisupäätöksen, jossa esitetään valitun ehdokkaan nimi ja osoite ja syyt tämän valintaan suunnittelukilpailuilmoituksessa esitettyjen perusteiden pohjalta etenkin, jos hankintaviranomaisen päätös poikkeaa tuomariston lausunnossa esitetyistä ehdotuksista.

131 artikla

Dynaaminen hankintajärjestelmä

(Varainhoitoasetuksen 104 artiklan 6 kohta)

1.   Dynaaminen hankintajärjestelmä on tavanomaisiin ostoihin käytettävä kokonaan sähköinen hankintajärjestelmä, ja jokainen valintaperusteet täyttävä taloudellinen toimija voi koko sen keston ajan liittyä siihen. Se voidaan jakaa rakennusurakoiden, tavaratoimitusten ja palvelujen luokkiin, jotka on määritelty objektiivisesti asianomaisessa luokassa tehtävien hankintojen ominaisuuksien perusteella. Valintaperusteet on tällöin määriteltävä kutakin luokkaa varten.

2.   Hankintaviranomaisen on ilmoitettava hankinta-asiakirjoissa suunniteltujen hankintojen laatu ja arvioitu määrä ja kaikki tarvittavat tiedot hankintajärjestelmästä ja käytettävistä sähköisistä laitteista sekä viestintäyhteyttä koskevista teknisistä järjestelyistä ja eritelmistä.

3.   Hankintaviranomaisen on dynaamisen hankintajärjestelmän koko keston ajan annettava kaikille taloudellisille toimijoille mahdollisuus pyytää saada osallistua järjestelmään. Sen on arvioitava tällaiset pyynnöt 10 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Tätä määräaikaa voidaan pidentää 15 työpäivään, jos se on perusteltua. Hankintaviranomainen voi kuitenkin pidentää arviointiaikaa, jos sen kuluessa ei julkaista tarjouspyyntöä.

Hankintaviranomaisen on ilmoitettava ehdokkaalle mahdollisimman pian, onko se hyväksytty dynaamiseen hankintajärjestelmään.

4.   Hankintaviranomainen kehottaa sen jälkeen kaikkia järjestelmään kunkin luokan osalta hyväksyttyjä ehdokkaita tekemään tarjouksen kohtuullisessa määräajassa. Hankintaviranomainen tekee sopimuksen sen tarjoajan kanssa, joka on tehnyt hankintailmoituksessa esitettyjen ratkaisuperusteiden perusteella kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen. Nämä perusteet voidaan tarvittaessa määritellä yksityiskohtaisemmin tarjouspyynnössä.

5.   Hankintaviranomaisen on ilmoitettava dynaamisen hankintajärjestelmän kesto hankintailmoituksessa.

Dynaamisen hankintajärjestelmän kesto voi olla enintään neljä vuotta paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa.

Hankintaviranomainen ei saa käyttää tätä järjestelmää estääkseen, rajoittaakseen tai vääristääkseen kilpailua.

132 artikla

Kilpailullinen neuvottelumenettely

(Varainhoitoasetuksen 104 artiklan 1 kohta)

1.   Hankintaviranomaisen on ilmoitettava tarpeensa ja vaatimuksensa sekä ratkaisuperusteet ja alustava aikataulu hankintailmoituksessa tai hankintakuvauksessa.

Sen on tehtävä sopimus parhaimman hinta-laatusuhteen sisältävän tarjouksen perusteella.

2.   Hankintaviranomainen aloittaa neuvottelut valintaperusteet täyttävien ehdokkaiden kanssa kartoittaakseen ja määrittääkseen, miten se voi parhaiten täyttää tarpeensa. Se voi näiden neuvottelujen aikana keskustella valittujen ehdokkaiden kanssa hankinnan kaikista näkökohdista, mutta se ei saa muuttaa 1 kohdassa tarkoitettuja tarpeita, vaatimuksia tai ratkaisuperusteita.

Hankintaviranomaisen on neuvottelujen aikana varmistettava kaikkien tarjoajien tasapuolinen kohtelu, eikä se saa ilmaista tarjoajan ehdottamia ratkaisuja tai sen antamia muita luottamuksellisia tietoja toisille tarjoajille ilman tämän suostumusta.

Kilpailullinen neuvottelumenettely voidaan toteuttaa vaiheittain siten, että käsiteltävien ratkaisujen määrää rajoitetaan soveltamalla ilmoitettuja ratkaisuperusteita, jos tästä mahdollisuudesta on ilmoitettu hankintailmoituksessa tai hankintakuvauksessa.

3.   Hankintaviranomaisen on jatkettava neuvottelua, kunnes se saa kartoitettua tarpeitaan vastaavan ratkaisun tai vastaavat ratkaisut.

Ilmoitettuaan jäljellä oleville tarjoajille neuvottelujen päättymisestä hankintaviranomainen kehottaa kutakin niistä tekemään lopullisen tarjouksen neuvottelun aikana esitetyn ja määritetyn ratkaisun tai esitettyjen ja määritettyjen ratkaisujen perusteella. Lopullisissa tarjouksissa on oltava kaikki hankkeen toteuttamiseksi vaaditut ja tarpeelliset osat.

Näitä lopullisia tarjouksia voidaan hankintaviranomaisen pyynnöstä selventää, täsmentää ja optimoida edellyttäen, että tämä ei aiheuta olennaisia muutoksia tarjoukseen tai hankinta-asiakirjoihin.

Hankintaviranomainen voi neuvotella sen tarjoajan kanssa, joka on tehnyt parhaan hinta-laatusuhteen sisältävän tarjouksen, vahvistaakseen tarjouksessa esitetyt sitoumukset edellyttäen, että tämä ei muuta tarjouksen olennaisia osia eikä aiheuta kilpailun vääristymisen tai syrjinnän vaaraa.

4.   Hankintaviranomainen voi määritellä maksuja neuvotteluihin osallistuville valituille hakijoille.

133 artikla

Toimielinten yhteinen menettely

(Varainhoitoasetuksen 104 a artiklan 1 kohta)

Toimielinten yhteisessä hankintamenettelyssä yksi hankintaviranomainen hallinnoi menettelyä ja sen seurauksena tehtävää suoraa sopimusta tai puitesopimusta omaan lukuunsa ja muiden menettelyyn osallistuvien hankintaviranomaisten lukuun.

Hankintailmoituksessa on ilmoitettava varainhoitoasetuksen 104 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetut hankintamenettelyyn osallistuvat hankintaviranomaiset, hankintamenettelystä vastaava toimielin ja kaikkien näiden hankintaviranomaisten hankintojen kokonaismäärä.

134 artikla

Tilanteet, joissa käytetään neuvottelumenettelyä julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta

(Varainhoitoasetuksen 104 artiklan 5 kohta)

1.   Kun hankintaviranomainen käyttää neuvottelumenettelyä julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta, sen on noudatettava varainhoitoasetuksen 104 artiklan 4 kohdassa ja tämän asetuksen 128 artiklan 5 kohdassa säädettyjä neuvottelujärjestelyjä.

Hankintaviranomainen voi käyttää neuvottelumenettelyä sopimuksen arvioidusta arvosta riippumatta seuraavissa tapauksissa:

2.   Tarjousta on pidettävä soveltumattomana, jos se ei liity hankintasopimuksen kohteeseen, ja osallistumishakemusta on pidettävä soveltumattomana, jos taloudellinen toimija on jossakin varainhoitoasetuksen 106 artiklan 1 kohdan mukaisessa poissulkemiseen johtavassa tilanteessa tai ei täytä valintaperusteita.

3.   Edellä 1 kohdan b alakohdan ii ja iii alakohdassa säädettyjä poikkeuksia sovelletaan ainoastaan silloin, kun järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole eikä kilpailun puuttuminen johdu hankintaehtojen keinotekoisesta kaventamisesta hankinnan määrittelyn yhteydessä.

4.   Edellä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa perushankkeessa on ilmoitettava mahdollisten lisäpalveluiden tai -rakennusurakoiden laajuudesta sekä edellytyksistä, joilla niitä koskeva hankintasopimus voidaan tehdä. Perushanketta koskevan tarjouskilpailun yhteydessä on ilmoitettava mahdollisesta neuvottelumenettelyn käytöstä ja lisäpalveluiden tai -rakennusurakoiden arvioitu kokonaisarvo on otettava huomioon sovellettaessa varainhoitoasetuksen 118 artiklan 1 kohdassa tai tämän asetuksen 265 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, 267 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tai 269 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja ulkoisten toimien alalla. Kun toimielimet tekevät hankintasopimuksia omaan lukuunsa, tätä menettelyä voidaan käyttää ainoastaan alkuperäisen hankintasopimuksen täytäntöönpanon aikana ja enintään kolmen vuoden ajan kyseisen sopimuksen allekirjoittamisesta.

135 artikla

Tarjousperusteisen neuvottelumenettelyn tai kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttö

(Varainhoitoasetuksen 104 artiklan 5 kohta)

1.   Kun hankintaviranomainen käyttää tarjousperusteista neuvottelumenettelyä tai kilpailullista neuvottelumenettelyä, sen on noudatettava varainhoitoasetuksen 104 artiklan 4 kohdassa ja tämän asetuksen 128 artiklan 5 kohdassa säädettyjä neuvottelujärjestelyjä. Hankintaviranomainen voi käyttää näitä menettelyjä sopimuksen arvioidusta arvosta riippumatta seuraavissa tapauksissa:

2.   Tarjous on katsottava sääntöjenvastaiseksi missä tahansa seuraavista tapauksista:

3.   Tarjous on katsottava sellaiseksi, ettei sitä voida hyväksyä, missä tahansa seuraavista tapauksista:

4.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hankintaviranomaisen ei tarvitse julkaista hankintailmoitusta, jos se ottaa tarjousperusteiseen neuvottelumenettelyyn kaikki ne tarjoajat, jotka täyttävät poissulkemis- ja valintaperusteet, lukuun ottamatta niitä tarjoajia, jotka ovat jättäneet hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiseksi katsotun tarjouksen.

136 artikla

Menettely, johon kuuluu kiinnostuksenilmaisupyyntö

(Varainhoitoasetuksen 104 artiklan 5 kohta)

1.   Jos sopimuksen arvo on pienempi kuin varainhoitoasetuksen 118 artiklan 1 kohdassa tai tämän asetuksen 265 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu asianomainen kynnysarvo, ja rajoittamatta tämän asetuksen 134 ja 135 artiklan soveltamista, hankintaviranomainen voi käyttää kiinnostuksenilmaisupyyntöä jompaankumpaan seuraavista tarkoituksista:

2.   Kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella laadittava luettelo on voimassa enintään neljän vuoden ajan siitä päivästä, jona 124 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on julkaistu.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu luettelo voi käsittää useampia osia.

Taloudelliset toimijat voivat ilmaista kiinnostuksensa milloin tahansa luettelon voimassaoloaikana lukuun ottamatta sen kolmea viimeistä voimassaolokuukautta.

3.   Hankinnan tekemisen yhteydessä hankintaviranomainen pyytää kaikkia luetteloon tai sen osaan merkittyjä ehdokkaita tai myyjiä joko

136 a artikla

Arvoltaan keskisuuret sopimukset

(Varainhoitoasetuksen 104 artiklan 1 kohta)

Arvoltaan keskisuuri hankintasopimus, jonka arvo on pienempi kuin varainhoitoasetuksen 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asianomainen kynnysarvo, voidaan tehdä neuvottelumenettelyssä noudattaen varainhoitoasetuksen 104 artiklan 4 kohdassa ja tämän asetuksen 128 artiklan 5 kohdassa säädettyjä neuvottelujärjestelyjä. Tällaisiin menettelyihin sovelletaan tämän asetuksen 124 artiklan 1 kohtaa ja 128 artiklan 1 ja 4 kohtaa. Vain sellaiset ehdokkaat, joilta hankintaviranomainen on kirjallisesti pyytänyt tarjousta samanaikaisesti, voivat tehdä alustavan tarjouksen.

137 artikla

Arvoltaan vähäiset sopimukset

(Varainhoitoasetuksen 104 artiklan 1 kohta)

1.   Arvoltaan vähäinen hankintasopimus, jonka on arvo on enintään 60 000 euroa, voidaan tehdä neuvottelumenettelyssä noudattaen varainhoitoasetuksen 104 artiklan 4 kohdassa ja tämän asetuksen 128 artiklan 5 kohdassa säädettyjä neuvottelujärjestelyjä. Tällaisiin menettelyihin sovelletaan tämän asetuksen 124 artiklan 1 kohtaa ja 128 artiklan 2 ja 4 kohtaa. Vain sellaiset ehdokkaat, joilta hankintaviranomainen on kirjallisesti pyytänyt tarjousta samanaikaisesti, voivat tehdä alustavan tarjouksen.

2.   Arvoltaan erittäin vähäinen hankintasopimus, jonka on arvo on enintään 15 000 euroa, voidaan tehdä neuvottelumenettelyssä noudattaen varainhoitoasetuksen 104 artiklan 4 kohdassa ja tämän asetuksen 128 artiklan 5 kohdassa säädettyjä neuvottelujärjestelyjä. Tällaisiin menettelyihin sovelletaan tämän asetuksen 128 artiklan 3 kohtaa. Vain sellaiset ehdokkaat, joilta hankintaviranomainen on kirjallisesti pyytänyt tarjousta samanaikaisesti, voivat tehdä alustavan tarjouksen.

3.   Enintään 1 000 euron menojen kattamiseksi suoritettavat maksut voidaan maksaa pelkän laskun perusteella ilman tarjouksen hyväksymistä ennakkoon.

137 a artikla

Alustavat markkinakartoitukset

(Varainhoitoasetuksen 105 artiklan 1 kohta)

1.   Hankintaviranomainen voi alustavaa markkinakartoitusta varten pyytää tai hyväksyä neuvoja riippumattomilta asiantuntijoilta tai viranomaisilta taikka taloudellisilta toimijoilta. Näitä neuvoja voidaan käyttää hankintamenettelyn suunnittelussa ja toteuttamisessa edellyttäen, etteivät ne johda kilpailun vääristymiseen tai syrjimättömyyden tai avoimuuden periaatteen rikkomiseen.

2.   Jos taloudellinen toimija on antanut neuvoja hankintaviranomaiselle tai muulla tavoin osallistunut hankintamenettelyn valmisteluun, hankintaviranomaisen on toteutettava 142 artiklan mukaiset aiheelliset toimenpiteet varmistaakseen, ettei kyseisen taloudellisen toimijan osallistuminen aiheuta kilpailun vääristymistä.

138 artikla

Hankinta-asiakirjat

(Varainhoitoasetuksen 105 artiklan 2 kohta)

1.   Hankinta-asiakirjojen on sisällettävä seuraavat:

Ensimmäisen alakohdan d alakohtaa ei sovelleta silloin, kun mallisopimusta ei asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa voida käyttää.

2.   Tarjouspyynnössä on

3.   Tarjouseritelmän on sisällettävä seuraavat tiedot:

4.   Hankintasopimusluonnoksessa on

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan g alakohtaa, jos hintojen tarkistamisesta määrätään sopimuksessa, hankintaviranomaisen on otettava huomioon etenkin

Ensimmäisen alakohdan c ja d alakohtaa ei tarvitse soveltaa sopimuksiin, jotka on allekirjoitettu 134 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaisesti.

139 artikla

Tekniset eritelmät

(Varainhoitoasetuksen 105 artiklan 2 kohta)

1.   Teknisten eritelmien on mahdollistettava taloudellisten toimijoiden yhtäläinen pääsy hankintamenettelyihin, eikä niillä saa luoda perusteettomia esteitä hankintojen avaamiselle kilpailulle.

Teknisissä eritelmissä on esitettävä rakennusurakoilta, tavaroilta tai palveluilta vaadittavat ominaisuudet, vähimmäisvaatimukset mukaan luettuina, jotta rakennusurakat, tavarat tai palvelut soveltuvat siihen tarkoitukseen, johon hankintaviranomainen aikoo niitä käyttää.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin ominaisuuksiin kuuluvat soveltuvin osin seuraavat:

3.   Tekniset eritelmät esitetään jollakin seuraavista tavoista:

4.   Käyttäessään mahdollisuutta viitata 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin eritelmiin hankintaviranomainen ei saa hylätä tarjousta sillä perusteella, että se ei ole mainittujen eritelmien mukainen, jos tarjoaja osoittaa millä tahansa tarkoitukseen soveltuvalla tavalla, että ehdotettu ratkaisu täyttää teknisissä eritelmissä asetetut vaatimukset jollakin vastaavalla tavalla.

5.   Käyttäessään 3 kohdan b alakohdassa säädettyä mahdollisuutta laatia suorituskykyä koskeviin tai toiminnallisiin vaatimuksiin perustuvia teknisiä eritelmiä hankintaviranomainen ei saa hylätä tarjousta, joka on eurooppalaisen standardin täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen standardin, eurooppalaisen teknisen hyväksynnän, yhteisen teknisen eritelmän, kansainvälisen standardin tai eurooppalaisen standardointielimen tuottamien teknisten viitejärjestelmien mukainen, jos kyseiset eritelmät koskevat hankintaviranomaisen asettamia suorituskykyä koskevia tai toiminnallisia vaatimuksia.

Tarjoajan on osoitettava jollakin asianmukaisella tavalla, että standardin mukainen rakennusurakka, tavara tai palvelu täyttää hankintaviranomaisen asettamat suorituskykyä koskevat tai toiminnalliset vaatimukset.

6.   Jos hankintaviranomainen aikoo ostaa rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja, joilla on erityisiä ympäristöominaisuuksia taikka sosiaalisia tai muita erityisominaisuuksia, se voi vaatia erityistä merkkiä tai asettaa merkille erityisvaatimuksia edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

Hankintaviranomainen voi vaatia, että taloudelliset toimijat esittävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (12) mukaisesti akkreditoidun vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen tai vastaavan vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen antaman testausraportin tai todistuksen näyttönä siitä, että tarjous täyttää hankinta-asiakirjoissa asetetut vaatimukset.

7.   Hankintaviranomaisen on hyväksyttävä mikä tahansa muu kuin 6 kohdassa tarkoitettu asianmukainen näyttö, kuten valmistajan tekniset asiakirjat, jos testausraportit tai todistukset eivät ole olleet asianomaisen taloudellisen toimijan käytettävissä tai toimijan ei ole ollut mahdollista saada niitä tai erityistä merkkiä asetettujen määräaikojen kuluessa, edellyttäen, että tämä ei johdu taloudelliseen toimijaan liittyvistä syistä ja että kyseinen taloudellinen toimija todistaa, että toimitettavat rakennusurakat, tavarat tai palvelut täyttävät erityistä merkkiä koskevat vaatimukset tai hankintaviranomaisen asettamat erityisvaatimukset.

8.   Teknisissä eritelmissä ei hankinnan kohteen vuoksi perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta saa viitata tiettyyn merkkiin tai alkuperään taikka prosessiin, joka on ominainen tietyn taloudellisen toimijan tuotteille tai palveluille, eikä tavaramerkkeihin, patentteihin, tyyppeihin tai tiettyyn alkuperään tai tuotantoon siten, että maininta suosisi tai sulkisi menettelystä pois tiettyjä tuotteita tai taloudellisia toimijoita.

Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu, jos sopimuksen kohdetta ei ole muuten mahdollista kuvata riittävän täsmällisesti ja täysin selvästi. Tällaiseen viittaukseen on liitettävä ilmaisu ’tai vastaava’.

141 artikla

Ilmoitus ja todisteet siitä, ettei taloudellinen toimija ole poissulkemista edellyttävässä tilanteessa

(Varainhoitoasetuksen 106 ja 107 artikla)

1.   Sovellettaessa varainhoitoasetuksen 106 artiklan 10 kohtaa hankintaviranomaisen on hyväksyttävä direktiivissä 2014/24/EU tarkoitettu yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja tai sen puuttuessa päivätty ja allekirjoitettu kunnian ja omantunnon kautta annettu vakuutus, jossa todetaan, ettei taloudellinen toimija ole missään varainhoitoasetuksen 106 artiklan 1 ja 4 kohdassa ja 107 artiklassa tarkoitetuista tilanteista tai että se on jossakin varainhoitoasetuksen 106 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista tilanteista.

Taloudellinen toimija voi käyttää uudelleen sellaista yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa, jota on jo käytetty aiemmassa hankintamenettelyssä, edellyttäen, että se vahvistaa, että kyseisen asiakirjan sisältämät tiedot ovat edelleen paikkansapitäviä.

Jos hankintaviranomainen rajoittaa ehdokkaiden määrää varainhoitoasetuksen 104 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kaikkien ehdokkaiden on toimitettava tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut todisteet.

Hankintaviranomainen voi riskinarviointinsa perusteella päättää olla edellyttämättä yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa tai kunnian ja omantunnon kautta annettavaa vakuutusta seuraavien menettelyjen tapauksessa:

2.   Valitun tarjoajan on toimitettava hankintaviranomaiselle tämän asettamaan määräaikaan mennessä ja ennen sopimuksen allekirjoittamista 3 kohdassa tarkoitetut todisteet yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan tai kunnian ja omantunnon kautta antaman vakuutuksen tueksi, kun on kyse

3.   Hankintaviranomaisen on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi siitä, ettei taloudellinen toimija ole missään varainhoitoasetuksen 106 artiklan 1 kohdan a, c, d tai f alakohdassa tarkoitetuista tilanteista, äskettäin annettu rikosrekisteriote tai sen puuttuessa taloudellisen toimijan sijoittautumisvaltion oikeus- tai hallintoviranomaisen äskettäin antama vastaava asiakirja, joka osoittaa edellä tarkoitettujen vaatimusten täyttymisen.

Hankintaviranomaisen on hyväksyttävä riittäväksi todisteeksi siitä, ettei taloudellinen toimija ole varainhoitoasetuksen 106 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa, kyseisen valtion toimivaltaisen viranomaisen äskettäin antama todistus.

Jos edellä tarkoitetussa valtiossa ei anneta tällaista todistusta, taloudellinen toimija voi toimittaa oikeusviranomaiselle tai notaarille annetun valaehtoisen vakuutuksen tai tällaisen puuttuessa sijoittautumisvaltionsa hallintoviranomaiselle tai asiassa toimivaltaiselle toimialaansa edustavalle järjestölle annetun virallisen vakuutuksen.

4.   Hankintaviranomainen ei saa vaatia taloudelliselta toimijalta 3 kohdassa tarkoitettuja asiakirjatodisteita silloin kun on kyse kansainvälisistä järjestöistä, jos se voi tutustua niihin maksutta kansallisessa tietokannassa tai jos tällaiset todisteet on jo toimitettu sille muun menettelyn yhteydessä ja jos asiakirjojen antamisesta on kulunut enintään vuosi ja ne ovat edelleen voimassa.

Tällöin taloudellisen toimijan on annettava kunnian ja omantunnon kautta vakuutus, jonka mukaan asiakirjatodisteet on jo toimitettu aiemman menettelyn yhteydessä, ja vahvistettava, ettei sen tilanne ole muuttunut.

142 artikla

Toimenpiteet kilpailun vääristymisen estämiseksi

(Varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohta)

Varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä ovat muun muassa sellaisten keskeisten tietojen toimittaminen muille ehdokkaille ja tarjoajille, joita on vaihdettu ehdokkaan tai tarjoajan osallistuessa hankintamenettelyn valmisteluun tai jotka ovat tulosta tällaisesta osallistumisesta, sekä riittävien määräaikojen vahvistaminen tarjousten vastaanottamiselle.

Asianomaisen ehdokkaan tai tarjoajan saa hylätä hankintamenettelyssä vain, jos ei ole olemassa muita keinoja varmistaa tasapuolisen kohtelun periaatteen noudattamista.

Ennen poissulkemista ehdokkaille tai tarjoajille on annettava tilaisuus osoittaa, ettei niiden osallistuminen hankintamenettelyn valmisteluun johda kilpailun vääristymiseen.

143 artikla

Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää varten perustetun tietokannan toiminta

(Varainhoitoasetuksen 108 artiklan 1, 2, 3, 4 ja 12 kohta)

Varainhoitoasetuksen 108 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tietokannan toiminnan varmistamiseksi varainhoitoasetuksen 108 artiklan 2 kohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitetut toimielimet, toimistot, elimet, virastot ja yhteisöt nimeävät valtuutetut henkilöt.

Valtuutetut henkilöt toimittavat tarvittaessa varainhoitoasetuksen 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot. Valtuutetuille henkilöille myönnetään oikeus tutustua tietoihin varainhoitoasetuksen 108 artiklan 4 ja 12 kohdan mukaisesti.

Valtuutettuja henkilöitä, jotka varainhoitoasetuksen 108 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetut yhteisöt ovat jo aiemmin nimenneet alakohtaisten sääntöjen mukaisesti, voidaan käyttää varainhoitoasetuksen 108 artiklan 12 kohdassa mainittuun tarkoitukseen.

Varainhoitoasetuksen 108 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilta yhteisöiltä pyydetyt tiedot on toimitettava alakohtaisten sääntöjen mukaisesti pelkästään sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmän kautta, joka on komission käyttöön ottama automatisoitu tietojärjestelmä petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamista varten.

Varainhoitoasetuksen 108 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi komissio asettaa automatisoidun tietojärjestelmän kautta toimitetut tiedot saataville varainhoitoasetuksen 108 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tietokannassa.

144 artikla

Tutkintaelin

(Varainhoitoasetuksen 108 artiklan 6 kohta)

1.   Komissio nimittää tutkintaelimen puheenjohtajan. Puheenjohtaja valitaan tilintarkastustuomioistuimen tai unionin tuomioistuimen entisten jäsenten tai jossakin muussa unionin toimielimessä kuin komissiossa vähintään pääjohtajatasolla työskennelleiden entisten virkamiesten keskuudesta. Puheenjohtaja valitaan henkilökohtaisten ominaisuuksien, ammatillisen pätevyyden, laajan oikeus- ja talousalan kokemuksen sekä todistetun pätevyyden, riippumattomuuden ja ammatillisen luotettavuuden perusteella. Puheenjohtajan toimikausi on viisi vuotta, eikä samaa henkilöä voida nimetä uudeksi toimikaudeksi. Puheenjohtaja nimetään Euroopan unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 5 artiklassa tarkoitetuksi erityisneuvonantajaksi.

Tutkintaelimen puheenjohtaja johtaa kaikkia tutkintaelimen kokouksia. Hän hoitaa tehtävänsä riippumattomasti. Hänellä ei saa olla tutkintaelimen puheenjohtajan tehtävien ja muiden virkatehtävien välisiä eturistiriitoja.

2.   Komissio nimeää tutkintaelimen kaksi pysyvää jäsentä. Lisäksi tutkintaelimeen kuuluu pyynnön esittäneen hankintaviranomaisen edustaja, joka nimetään hankintaviranomaisen oman sisäisen organisaation mukaisesti.

3.   Tutkintaelimen pysyvä sihteeristö

4.   Kukin tutkintaelimen jäsen tarkastelee jokaista tutkintaelimen käsiteltäväksi annettua tapausta tässä asetuksessa ja varainhoitoasetuksessa vahvistettujen sääntöjen ja menettelyjen sekä muiden komission mahdollisesti vahvistamien sääntöjen mukaisesti. Kunkin tutkintaelimen jäsenen on ennen nimeämistään sekä koko toimikautensa ajan viipymättä ilmoitettava kaikki toimet, jotka todennäköisesti johtavat eturistiriitaan varainhoitoasetuksen 57 artiklassa tai tämän asetuksen 32 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Tutkintaelimen jäsenet jääväävät itsensä tapauksissa, joissa heillä on tosiasiallinen eturistiriita.

5.   Komissio vahvistaa tutkintaelimen työjärjestyksen.

146 artikla

Valintaperusteet

(Varainhoitoasetuksen 110 artiklan 2 kohta)

1.   Hankintaviranomaisen on ilmoitettava hankinta-asiakirjoissa valintaperusteet, suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset sekä todisteet, jotka suorituskyvystä on esitettävä. Kaikkien vaatimusten on liityttävä sopimuksen kohteeseen ja oltava oikeassa suhteessa siihen.

Hankintaviranomaisen on selvennettävä hankinta-asiakirjoissa, miten taloudellisten toimijoiden ryhmittymien on täytettävä valintaperusteet ottaen huomioon 6 kohta.

Jos sopimus on jaettu eriin, hankintaviranomainen voi vahvistaa kullekin erälle suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset. Se voi vahvistaa muitakin suorituskykyä koskevia vähimmäisvaatimuksia, jos useista eristä tehdään sopimus saman toimeksisaajan kanssa.

2.   Ammattitoiminnan harjoittamiskelpoisuuden osalta hankintaviranomainen voi vaatia, että taloudellinen toimija täyttää ainakin yhden seuraavista ehdoista:

3.   Kun hankintaviranomainen vastaanottaa osallistumishakemuksen tai tarjouksen, se hyväksyy yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan tai sen puuttuessa kunnian ja omantunnon kautta annetun vakuutuksen, jossa ehdokas tai tarjoaja ilmoittaa täyttävänsä valintaperusteet.

Hankintaviranomainen voi milloin tahansa menettelyn aikana pyytää tarjoajia ja ehdokkaita toimittamaan päivitetyn vakuutuksen tai kaikki asiakirjatodisteet tai osan niistä, jos tämä on tarpeen menettelyn asianmukaisen kulun varmistamiseksi.

Hankintaviranomaisen on pyydettävä ehdokkaita tai valittua tarjoajaa toimittamaan ajantasaiset asiakirjatodisteet lukuun ottamatta tapauksia, joissa hankintaviranomainen on jo vastaanottanut todisteet jotakin toista menettelyä varten, edellyttäen, että ne ovat edelleen ajan tasalla, tai joissa hankintaviranomaisella on maksuton pääsy asiakirjatodisteisiin kansallisessa tietokannassa.

4.   Hankintaviranomainen voi riskinarviointinsa perusteella päättää olla edellyttämättä taloudellisilta toimijoilta todisteita näiden oikeustoimikelpoisuudesta ja sääntelyyn liittyvästä kelpoisuudesta, taloudellisista ja rahoitusta koskevista voimavaroista, teknisestä suorituskyvystä ja ammatillisesta pätevyydestä, kun on kyse

Jos hankintaviranomainen päättää olla edellyttämättä taloudellisilta toimijoilta todisteita näiden oikeustoimikelpoisuudesta ja sääntelyyn liittyvästä kelpoisuudesta, taloudellisista ja rahoitusta koskevista voimavaroista, teknisestä suorituskyvystä ja ammatillisesta pätevyydestä, ennakkomaksua ei suoriteta.

5.   Taloudellinen toimija voi tarvittaessa käyttää tiettyä sopimusta varten muiden yhteisöjen voimavaroja riippumatta sen ja näiden yhteisöjen välisten yhteyksien oikeudellisesta luonteesta. Sen on tällöin osoitettava hankintaviranomaiselle, että sillä on saatavillaan sopimuksen toteuttamiseksi tarvittavat resurssit, esittämällä kyseisiltä yhteisöiltä saamansa sitoumuksen, joka koskee kyseisiä voimavaroja.

Tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvien perusteiden osalta taloudellinen toimija voi kuitenkin käyttää hyväksi muiden yhteisöjen voimavaroja vain, jos kyseiset yhteisöt suorittavat rakennusurakat tai tarjoavat palvelut, joissa tällaisia voimavaroja vaaditaan.

Jos taloudellinen toimija käyttää hyväksi muiden yhteisöjen voimavaroja täyttääkseen taloudellisiin ja rahoitusta koskeviin voimavaroihin liittyvät perusteet, hankintaviranomainen voi vaatia, että taloudellinen toimija ja kyseiset muut yhteisöt ovat yhdessä vastuussa sopimuksen toteuttamisesta.

Hankintaviranomainen voi pyytää tarjoajaa ilmoittamaan, minkä osan sopimuksesta se aikoo teettää alihankintana, sekä nimeämään alihankkijat.

Sellaisten rakennusurakoiden ja palvelujen osalta, jotka suoritetaan hankintaviranomaisen välittömässä valvonnassa olevissa tiloissa, hankintaviranomaisen on vaadittava toimeksisaajaa ilmoittamaan sopimuksen toteuttamiseen osallistuvien alihankkijoiden nimet, yhteystiedot ja valtuutetut edustajat sekä mahdolliset alihankkijoita koskevat muutokset.

6.   Hankintaviranomaisen on tarkistettava, täyttävätkö yhteisöt, joiden voimavaroja taloudellinen toimija aikoo käyttää hyväksi, sekä alihankkijat, silloin kun alihankintojen osuus sopimuksesta on suuri, asiaankuuluvat valintaperusteet.

Hankintaviranomaisen on vaadittava, että taloudellinen toimija korvaa yhteisön tai alihankkijan, joka ei täytä asiaankuuluvia valintaperusteita.

7.   Kun kyse on rakennusurakka- ja palveluhankintasopimuksista sekä tavarahankintasopimuksiin liittyvistä kokoamis- tai asennustöistä, hankintaviranomainen voi vaatia, että tarjoaja itse tai, jos tarjoajana on taloudellisten toimijoiden ryhmittymä, jokin ryhmittymään osallistuvista toimijoista suorittaa tietyt kriittiset tehtävät.

147 artikla

Taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat

(Varainhoitoasetuksen 110 artiklan 2 kohta)

1.   Sen varmistamiseksi, että taloudellisilla toimijoilla on sopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat, hankintaviranomainen voi vaatia erityisesti, että

Ensimmäisen alakohdan a alakohdan osalta vuotuinen vähimmäisliikevaihto saa olla enintään kaksi kertaa sopimuksen ennakoidun vuotuisen arvon suuruinen paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka liittyvät hankinnan luonteeseen ja jotka hankintaviranomaisen on esitettävä hankinta-asiakirjoissa.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdan osalta hankintaviranomaisen on esitettävä näihin suhteisiin sovellettavat menetelmät ja kriteerit hankinta-asiakirjoissa.

2.   Dynaamisissa hankintajärjestelmissä vuotuinen enimmäisliikevaihto lasketaan kyseisessä järjestelmässä tehtävien erillissopimusten oletetun enimmäissuuruuden perusteella.

3.   Hankintaviranomainen ilmoittaa hankinta-asiakirjoissa, millaiset todisteet taloudellisen toimijan on esitettävä taloudellisista ja rahoitusta koskevista voimavaroistaan. Hankintaviranomainen voi pyytää erityisesti yhden tai useamman seuraavista asiakirjoista:

Jos taloudellinen toimija ei pätevästä syystä voi toimittaa hankintaviranomaisen pyytämiä asiakirjoja, se voi osoittaa taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavaransa jollakin muulla hankintaviranomaisen asianmukaiseksi katsomalla asiakirjalla.

148 artikla

Tekninen suorituskyky ja ammatillinen pätevyys

(Varainhoitoasetuksen 110 artiklan 2 kohta)

1.   Hankintaviranomainen tarkistaa 2–5 kohdan mukaisesti, että ehdokkaat tai tarjoajat täyttävät teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevat vähimmäisvalintaperusteet.

2.   Hankintaviranomainen ilmoittaa hankinta-asiakirjoissa, millaiset todisteet taloudellisen toimijan on esitettävä teknisestä suorituskyvystään ja ammatillisesta pätevyydestään. Hankintaviranomainen voi pyytää yhden tai useamman seuraavista asiakirjoista:

Ensimmäisen alakohdan b alakohdan i alakohdan soveltamiseksi, jos se on tarpeen riittävän kilpailun varmistamiseksi, hankintaviranomainen voi ilmoittaa, että huomioon otetaan todisteet merkityksellisistä tavara- tai palvelutoimituksista, jotka on tehty yli kolme vuotta sitten.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdan ii alakohdan soveltamiseksi, jos se on tarpeen riittävän kilpailun varmistamiseksi, hankintaviranomainen voi ilmoittaa, että huomioon otetaan todisteet merkityksellisistä rakennusurakoista, jotka on tehty yli viisi vuotta sitten.

3.   Jos palvelut tai tavarat ovat monitahoisia tai niitä tarvitaan poikkeuksellisesti vain tiettyä erityistarkoitusta varten, tekninen suorituskyky ja ammatillinen pätevyys voidaan osoittaa tarkastuksella, jonka toimittaa hankintaviranomainen tai tämän puolesta taloudellisen toimijan sijoittautumisvaltion toimivaltainen virallinen elin suostumuksellaan. Tarkastus koskee tavarantoimittajan teknistä suorituskykyä ja tuotantovalmiuksia ja tarvittaessa sen tutkimusresursseja sekä laadunvalvontatoimenpiteitä.

4.   Jos hankintaviranomainen vaatii taloudellista toimijaa esittämään riippumattomien laitosten antamat todistukset siitä, että se täyttää tiettyjen laadunvarmistusstandardien vaatimukset, mukaan lukien esteettömyys vammaisille henkilöille, sen on viitattava alan eurooppalaisiin standardisarjoihin perustuviin laadunvarmistusjärjestelmiin, jotka akkreditoidut laitokset ovat sertifioineet. Hankintaviranomaisen on kuitenkin hyväksyttävä myös muut taloudellisen toimijan toimittamat todisteet vastaavien laadunvarmistustoimenpiteiden toteuttamisesta, jos taloudellisen toimijan saatavilla ei todistettavasti ole tällaisia todistuksia tai jos taloudellinen toimija ei voi hankkia niitä asetettujen määräaikojen kuluessa siitä riippumattomista syistä, edellyttäen, että taloudellinen toimija todistaa, että ehdotetut laadunvarmistustoimenpiteet täyttävät vaaditut laadunvarmistusstandardien vaatimukset.

5.   Jos hankintaviranomainen vaatii taloudellista toimijaa esittämään riippumattomien laitosten antamat todistukset siitä, että se täyttää tiettyjen ympäristöasioiden hallintaa koskevien järjestelmien tai standardien vaatimukset, niiden osalta on viitattava Euroopan unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) tai muihin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1221/2009 (13) 45 artiklan mukaisesti tunnustettuihin ympäristöjärjestelmiin taikka muihin ympäristöasioiden hallintajärjestelmiä koskeviin standardeihin, jotka perustuvat akkreditoitujen laitosten antamiin alan eurooppalaisiin tai kansainvälisiin standardeihin. Jos taloudellisen toimijan saatavilla ei todistettavasti ollut tällaisia todistuksia tai jos taloudellinen toimija ei voinut hankkia niitä asetettujen määräaikojen kuluessa siitä riippumattomista syistä, hankintaviranomaisen on hyväksyttävä myös muut todisteet ympäristöasioiden hallintatoimenpiteiden toteuttamisesta edellyttäen, että taloudellinen toimija todistaa, että nämä toimenpiteet vastaavat sovellettavassa ympäristöasioiden hallintajärjestelmässä tai -standardissa vaadittuja toimenpiteitä.

6.   Hankintaviranomainen voi katsoa, että taloudellisella toimijalla ei ole vaadittua ammatillista pätevyyttä sopimuksen toteuttamiseksi asianmukaisia laatuvaatimuksia noudattaen, jos hankintaviranomainen on todennut, että taloudellisella toimijalla on eturistiriitoja, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti sen toimintaan.

149 artikla

Ratkaisuperusteet

(Varainhoitoasetuksen 110 artiklan 3 kohta)

1.   Laatuperusteisiin voivat sisältyä muun muassa tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, yhteiskunnalliset, ympäristöön liittyvät ja innovatiiviset ominaisuudet, tuotanto-, toimitus- ja kaupankäyntiprosessi ja muut erityiset prosessit missä tahansa sopimuksen elinkaaren vaiheessa, sopimuksen toteuttamiseen osoitetun henkilöstön organisointi sekä toimituksen jälkeinen palvelu, tekninen tuki ja toimitusehdot, kuten toimituspäivä, toimitusmenettely ja toimitus- tai toteutusaika.

2.   Hankintaviranomaisen on täsmennettävä kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valitsemansa kunkin perusteen suhteellinen painotus hankinta-asiakirjoissa, paitsi jos perusteena käytetään yksinomaan alhaisinta hintaa. Painotukset voidaan ilmaista määrittämällä asteikko, jonka vaihteluväli on tarkoituksenmukainen.

Hinta- tai kustannuskriteerin suhteellinen painotus muihin perusteisiin nähden ei saa aiheuttaa hinnan tai kustannuksen vaikutuksen häviämistä.

Jos painotusta ei objektiivisista syistä voida määritellä, hankintaviranomaisen on ilmoitettava perusteet alenevassa tärkeysjärjestyksessä.

3.   Hankintaviranomainen voi asettaa laatua koskevat vähimmäisvaatimukset. Tarjoukset, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia, hylätään.

4.   Elinkaarikustannuksiin lasketaan tarkoituksenmukaisessa määrin osa tai kaikki seuraavista kustannuksista rakennusurakan, tavaran tai palvelun elinkaaren aikana:

5.   Jos hankintaviranomainen arvioi kustannukset käyttämällä elinkaarikustannusmallia, sen on ilmoitettava hankinta-asiakirjoissa, millaisia tietoja tarjoajien on toimitettava ja mitä menetelmää käyttäen elinkaarikustannukset lasketaan kyseisten tietojen perusteella.

Ulkoisista ympäristövaikutuksista aiheutuvien kustannusten arviointimenetelmän on täytettävä seuraavat ehdot:

Hankintaviranomainen laskee tarvittaessa elinkaarikustannukset käyttäen pakollisia yhteisiä menetelmiä direktiivin 2014/24/EU liitteen XIII mukaisesti.

150 artikla

Sähköisen huutokaupan käyttäminen

(Varainhoitoasetuksen 110 artiklan 5 kohta)

1.   Hankintaviranomainen voi käyttää sähköisiä huutokauppoja, joissa tarjousten tietyistä osista esitetään uusia alennettuja hintoja tai uusia arvoja.

Hankintaviranomaisen on järjestettävä sähköinen huutokauppa toistuvana sähköisenä menettelynä, joka toteutetaan sen jälkeen, kun tarjouksille on tehty alustava kokonaisarviointi, joka mahdollistaa niiden asettamisen paremmuusjärjestykseen automaattisia arviointimenetelmiä käyttäen.

2.   Hankintaviranomainen voi päättää avoimissa tai rajoitetuissa menettelyissä taikka tarjousperusteisissa neuvottelumenettelyissä, että ennen julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekemistä käydään sähköinen huutokauppa, kun hankinta-asiakirjat voidaan laatia riittävän tarkasti.

Sähköistä huutokauppaa voidaan käyttää silloin, kun kilpailutetaan uudelleen 122 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun puitesopimuksen osapuolia tai kun kilpailutetaan hankintoja 131 artiklassa tarkoitetussa dynaamisessa hankintajärjestelmässä.

Sähköisessä huutokaupassa sovelletaan jotakin varainhoitoasetuksen 110 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista sopimuksentekomenetelmistä.

3.   Jos hankintaviranomainen päättää järjestää sähköisen huutokaupan, sen on ilmoitettava asiasta hankintailmoituksessa.

Hankinta-asiakirjojen on sisällettävä seuraavat tiedot:

4.   Kaikki hyväksyttävän tarjouksen tehneet tarjoajat on kutsuttava samanaikaisesti sähköisessä muodossa osallistumaan sähköiseen huutokauppaan käyttäen viestintäyhteyksiä kutsussa esitettyjen ohjeiden mukaisesti. Kutsussa on ilmoitettava sähköisen huutokaupan alkamispäivä ja -aika.

Sähköinen huutokauppa voidaan käydä useissa peräkkäisissä vaiheissa. Sähköinen huutokauppa voi alkaa aikaisintaan kahden työpäivän kuluttua kutsujen lähettämispäivästä.

5.   Kutsuun on liitettävä asianomaista tarjousta koskevan kokonaisarvioinnin tulokset.

Kutsussa on ilmoitettava myös sähköisessä huutokaupassa käytettävä matemaattinen kaava, jonka mukaan tarjousten uusi paremmuusjärjestys määräytyy esitettyjen uusien hintojen ja/tai uusien arvojen perusteella automaattisesti. Kaava sisältää kaikkien kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valittujen perusteiden painotuksen, joka on ilmoitettu hankinta-asiakirjoissa. Tätä varten mahdolliset vaihteluvälit on kuitenkin etukäteen muutettava tietyksi arvoksi.

Jos hyväksytään vaihtoehtoja, kullekin vaihtoehdolle on määriteltävä erillinen kaava.

6.   Sähköisen huutokaupan kussakin vaiheessa hankintaviranomainen ilmoittaa välittömästi kaikille tarjoajille vähintään ne tiedot, joiden perusteella nämä voivat milloin tahansa tarkistaa keskinäisen järjestyksensä. Hankintaviranomainen voi myös antaa tietoja muista esitetyistä hinnoista tai arvoista, jos tästä on ilmoitettu ennakolta, sekä mainita huutokaupan kulloiseenkin vaiheeseen osallistuvien lukumäärän. Se ei kuitenkaan voi paljastaa tarjoajien henkilöllisyyttä sähköisen huutokaupan eri vaiheiden aikana.

7.   Hankintaviranomainen lopettaa sähköisen huutokaupan käyttäen yhtä tai useampaa seuraavista menettelytavoista:

8.   Päätettyään sähköisen huutokaupan hankintaviranomainen tekee sopimuksen sähköisen huutokaupan tulosten perusteella.

151 artikla

Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset

(Varainhoitoasetuksen 110 artiklan 5 kohta)

1.   Jos tarjouksessa esitetty hinta tai esitetyt kustannukset vaikuttavat tietyn sopimuksen yhteydessä poikkeuksellisen alhaisilta, hankintaviranomaisen on pyydettävä kirjallisesti lisätietoja olennaisiksi katsomistaan hinnan tai kustannusten osista ja annettava tarjoajalle mahdollisuus huomautusten esittämiseen.

Hankintaviranomainen voi ottaa huomioon erityisesti huomautukset, jotka koskevat

2.   Hankintaviranomainen voi hylätä tarjouksen vain siinä tapauksessa, että esitetyt todisteet eivät tyydyttävästi selitä tarjotun hinnan tai ilmoitettujen kustannusten alhaista tasoa.

Hankintaviranomaisen on hylättävä tarjous, jos se on todennut, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen sen takia, että se ei ole sovellettavien ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädäntöön liittyvien velvoitteiden mukainen.

3.   Jos hankintaviranomainen toteaa, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman valtiontuen takia, se voi hylätä tarjouksen pelkästään tähän syyhyn vedoten vain, jos tarjoaja ei kykene osoittamaan hankintaviranomaisen asettaman kohtuullisen määräajan kuluessa, että kyseinen valtiontuki soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan mukaisesti.

152 artikla

Tarjousten ja osallistumishakemusten vastaanottamiselle asetetut määräajat

(Varainhoitoasetuksen 111 artiklan 1 kohta)

1.   Hankintaviranomaisen on vahvistettava määräajat tarjousten ja osallistumishakemusten vastaanottamiselle.

Määräaikoja vahvistaessaan hankintaviranomaisen on otettava huomioon sopimuksen monitahoisuus ja tarjousten laatimiseen tarvittava aika. Jos tarjousten tekeminen edellyttää toteutuspaikkaan tutustumista tai hankinta-asiakirjojen perustana olevien asiakirjojen tarkastelua paikalla, määräaikojen on oltava tässä artiklassa vahvistettuja vähimmäismääräaikoja pidempiä.

Määräaikoja pidennetään viidellä päivällä seuraavissa tapauksissa:

2.   Avoimessa menettelyssä tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan on oltava vähintään 37 päivää hankintailmoituksen lähetyspäivästä.

3.   Rajoitetuissa menettelyissä, kilpailullisissa neuvottelumenettelyissä, tarjousperusteisissa neuvottelumenettelyissä, dynaamisissa hankintajärjestelmissä ja innovaatiokumppanuuksissa osallistumishakemusten vastaanottamiselle asetetun määrärajan on oltava vähintään 32 päivää hankintailmoituksen lähetyspäivästä.

4.   Rajoitetuissa menettelyissä ja tarjousperusteisissa neuvottelumenettelyissä tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan on oltava vähintään 30 päivää tarjouspyynnön lähetyspäivästä.

5.   Dynaamisessa hankintajärjestelmässä tarjousten vastaanottamiselle asetetun määrärajan on oltava vähintään 10 päivää tarjouspyynnön lähetyspäivästä.

6.   Edellä 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa menettelyissä, joita edeltää kiinnostuksenilmaisupyyntö, määräaika on

7.   Hankintaviranomainen voi lyhentää tarjousten vastaanottamisen määräaikoja viidellä päivällä avointen tai rajoitettujen menettelyjen osalta, jos se hyväksyy tarjousten esittämisen sähköisessä muodossa.

153 artikla

Hankinta-asiakirjojen saatavuus ja määräaika lisätietojen antamiselle

(Varainhoitoasetuksen 111 artiklan 1 kohta)

1.   Hankintaviranomaisen on asetettava hankinta-asiakirjat sähköisessä muodossa ilmaiseksi suoraan saataville päivästä, jona hankintailmoitus on julkaistu, tai jos menettelyssä ei julkaista hankintailmoitusta tai jos on kyse 136 artiklassa tarkoitetusta menettelystä, päivästä, jona tarjouspyyntö on lähetetty.

Hankintaviranomainen voi perustelluissa tapauksissa toimittaa hankinta-asiakirjat myös muulla, ennalta määrittämällään tavalla, jos suora pääsy sähköisessä muodossa ei ole mahdollinen teknisestä syystä tai jos hankinta-asiakirjoihin sisältyy luottamuksellisia tietoja. Tällöin sovelletaan 152 artiklan 1 kohdan kolmatta alakohtaa lukuun ottamatta 154 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiireellisiä tapauksia.

Hankintaviranomainen voi asettaa taloudellisille toimijoille vaatimuksia, joiden tarkoituksena on suojata hankinta-asiakirjoihin sisältyvien tietojen luottamuksellisuutta. Sen on ilmoitettava näistä vaatimuksista sekä siitä, miten kyseisiin hankinta-asiakirjoihin voi tutustua.

2.   Hankintaviranomaisen on annettava hankinta-asiakirjoihin liittyvät lisätiedot samanaikaisesti, mahdollisimman nopeasti ja kirjallisessa muodossa kaikille asiasta kiinnostuneille taloudellisille toimijoille.

Jos lisätietoja on pyydetty vähemmän kuin kuusi työpäivää ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä, hankintaviranomaisen ei tarvitse vastata lisätietopyyntöihin.

3.   Hankintaviranomaisen on pidennettävä tarjousten vastaanottamisen määräaikaa, jos

154 artikla

Määräajat kiireellisissä tapauksissa

(Varainhoitoasetuksen 111 artiklan 1 kohta)

1.   Jos 152 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjä vähimmäismääräaikoja ei asianmukaisesti perustellun kiireen vuoksi kyetä noudattamaan avoimissa tai rajoitetuissa menettelyissä, hankintaviranomainen voi vahvistaa

2.   Kiireellisissä tapauksissa 153 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja 153 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu määräaika on neljä päivää.

155 artikla

Tarjousten jättämistä koskevat järjestelyt

(Varainhoitoasetuksen 111 artiklan 1 ja 2 kohta)

1.   Tarjousten ja osallistumishakemusten jättämistä koskevista järjestelyistä päättää hankintaviranomainen, joka voi valita yhden yksinomaisen toimitustavan.

Valituilla toimitustavoilla on voitava varmistaa, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

2.   Lukuun ottamatta sopimuksia, joiden arvo on pienempi kuin varainhoitoasetuksen 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asianomainen kynnysarvo, tarjousten ja osallistumishakemusten sähköiseen vastaanottamiseen käytettävien laitteiden avulla on voitava teknisin keinoin ja asianmukaisin menettelyin varmistaa, että

3.   Jos hankintaviranomainen sallii tarjousten ja osallistumishakemusten toimittamisen sähköisesti, tällaisten järjestelmien välityksellä toimitetut sähköiset asiakirjat katsotaan alkuperäisiksi.

4.   Jos tarjoukset tai osallistumishakemukset toimitetaan kirjeitse, ehdokas tai tarjoaja voi jättää tarjouksen tai osallistumishakemuksen

5.   Jättäessään osallistumishakemuksen tai tarjouksen ehdokas tai tarjoaja hyväksyy, että menettelyn tulos annetaan tiedoksi sähköisesti.

155 a artikla

Sähköiset luettelot

(Varainhoitoasetuksen 111 artiklan 7 kohta)

1.   Jos sähköisen viestintämuodon käyttö on pakollista, hankintaviranomainen voi vaatia, että tarjoukset esitetään sähköisen luettelon muodossa tai että niihin liitetään sähköinen luettelo.

2.   Jos tarjousten esittäminen sähköisten luetteloiden muodossa sallitaan tai jos sitä edellytetään, hankintaviranomaisen on

3.   Jos on tehty rinnakkainen puitesopimus sähköisten luetteloiden muodossa tehtyjen tarjousten perusteella, hankintaviranomainen voi päättää, että uudelleenkilpailuttaminen erillissopimusten tekemiseksi tapahtuu päivitettyjen luetteloiden perusteella käyttäen jotakin seuraavista menetelmistä:

4.   Edellä 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun menettelyn osalta hankintaviranomaisen on ilmoitettava toimeksisaajille päivä ja kellonaika, jolloin se aikoo koota kyseisen erillissopimuksen vaatimuksiin mukautettujen tarjousten muodostamiseksi tarvittavat tiedot, ja annettava toimeksisaajille mahdollisuus kieltää tällainen tietojen kokoaminen.

Hankintaviranomaisen on varattava riittävä aika ilmoittamisen ja tietojen tosiasiallisen kokoamisen välille.

Ennen erillissopimuksen tekemistä hankintaviranomaisen on esitettävä kootut tiedot asianomaiselle toimeksisaajalle ja annettava sille tilaisuus esittää valitus tai vahvistaa, ettei tällä tavoin muodostetussa tarjouksessa ole asiavirheitä.

156 artikla

Tarjousvakuudet

(Varainhoitoasetuksen 111 artiklan 3 kohta)

1.   Hankintaviranomainen voi vaatia 163 artiklan säännösten mukaisen tarjousvakuuden, jonka arvo on 1–2 prosenttia sopimuksen kokonaisarvosta.

2.   Hankintaviranomainen vaatii tarjousvakuuden maksamista, jos tarjous perutaan ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Hankintaviranomainen vapauttaa tarjousvakuuden

157 artikla

Tarjousten ja osallistumishakemusten avaaminen

(Varainhoitoasetuksen 111 artiklan 4 kohta)

1.   Avoimissa menettelyissä tarjoajien valtuutetut edustajat voivat osallistua avaamistilaisuuteen.

2.   Jos sopimuksen arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin varainhoitoasetuksen 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asianomainen kynnysarvo, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä nimeää tarjousten avaamista varten lautakunnan. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi luopua tästä vaatimuksesta riskinarvioinnin perusteella, kun on kyse uudelleen kilpailuttamisesta puitesopimuksen yhteydessä, tai tämän asetuksen 134 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa lukuun ottamatta saman artiklan d ja g alakohtaa.

Tarjousten avaamisesta vastaavassa lautakunnassa on vähintään kaksi henkilöä vähintään kahdesta asianomaisen toimielimen organisaatioyksiköstä, jotka ovat toisistaan hierarkkisesti riippumattomia. Eturistiriitojen välttämiseksi kyseisiin henkilöihin sovelletaan varainhoitoasetuksen 57 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia.

Jos edustustoissa tai tämän asetuksen 72 artiklassa tarkoitetuissa tai jäsenvaltioissa yksittäin sijaitsevissa paikallisyksiköissä ei ole erillisiä yksiköitä, niihin ei sovelleta toisistaan hierarkkisesti riippumattomia organisaatioyksiköitä koskevaa vaatimusta.

3.   Kun on kyse toimielinten yhteisestä hankintamenettelystä, tarjousten avaamisesta vastaavan lautakunnan nimittää hankintamenettelystä vastaavan toimielimen toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä.

4.   Hankintaviranomainen tarkistaa ja varmistaa alkuperäisen tarjouksen, mukaan lukien hintatarjouksen sekä tarjouksen vastaanottopäivää ja -ajankohtaa koskevien todisteiden eheyden jollakin asianmukaisella menetelmällä 155 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti.

5.   Avoimissa menettelyissä, kun sopimus tehdään alhaisimman hinnan tai alhaisimpien kustannusten perusteella varainhoitoasetuksen 110 artiklan 4 kohdan mukaisesti, vaatimukset täyttäviin tarjouksiin sisältyvät hinnat luetaan ääneen.

6.   Yksi tai useampi henkilö, joka on vastuussa tarjousten avaamisesta, tai tarjousten avaamisesta vastaavan lautakunnan jäsenet allekirjoittavat pöytäkirjan, joka laaditaan vastaanotettujen tarjousten avaamisesta. Pöytäkirjassa mainitaan erikseen tarjoukset, jotka ovat 155 artiklassa asetettujen vaatimusten mukaisia, ja tarjoukset, jotka eivät ole kyseisten vaatimusten mukaisia, sekä perustellaan tarjousten hylkääminen varainhoitoasetuksen 111 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kyseinen pöytäkirja voidaan allekirjoittaa sähköisessä järjestelmässä, jossa allekirjoittajan henkilöllisyys voidaan todentaa riittävästi.

158 artikla

Tarjousten ja osallistumishakemusten arviointi

(Varainhoitoasetuksen 111 artiklan 5 kohta)

1.   Toimivaltainen hankintaviranomainen nimeää arviointikomitean, joka antaa neuvoa-antavan lausunnon sopimuksista, joiden arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin varainhoitoasetuksen 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asianomainen kynnysarvo. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi luopua tästä vaatimuksesta riskinarvioinnin perusteella, kun on kyse uudelleen kilpailuttamisesta puitesopimuksen yhteydessä, tai 134 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdassa, f kohdan i ja iii alakohdassa sekä h alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi kuitenkin päättää, että arviointikomitea suorittaa tarjousten arvioinnin ja paremmuusjärjestykseen asettamisen ainoastaan ratkaisuperusteiden perusteella ja että poissulkemis- ja valintaperusteisiin perustuva arviointi toteutetaan muulla asianmukaisella tavalla siten, että vältetään eturistiriidat.

2.   Arviointikomiteassa on oltava vähintään kolme henkilöä vähintään kahdesta toisistaan hierarkkisesti riippumattomasta toimielimen tai varainhoitoasetuksen 208 artiklassa tarkoitetun elimen organisaatioyksiköstä, joista ainakin toisen on oltava riippumaton toimivaltaisesta tulojen ja menojen hyväksyjästä.

Jos edustustoissa ja 72 artiklassa tarkoitetuissa tai jäsenvaltioissa yksittäin sijaitsevissa paikallisyksiköissä ei ole erillisiä yksiköitä, niihin ei sovelleta toisistaan hierarkkisesti riippumattomia organisaatioyksiköitä koskevaa vaatimusta.

Ulkopuoliset asiantuntijat voivat avustaa komiteaa toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän päätöksellä.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä varmistaa, että arviointiin osallistuvat henkilöt, ulkopuoliset asiantuntijat mukaan luettuina, noudattavat varainhoitoasetuksen 57 artiklassa säädettyjä vaatimuksia.

3.   Kun on kyse toimielinten yhteisestä hankintamenettelystä, arviointikomitean nimittää hankintamenettelystä vastaavan toimielimen toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä. Arviointikomitean kokoonpanon on mahdollisuuksien mukaan vastattava hankintamenettelyn toimielintenvälistä luonnetta.

4.   Hyväksyttäviksi katsotaan osallistumishakemukset ja tarjoukset, jotka ovat 134 artiklan 2 kohdan mukaisesti soveltuvia eivätkä ole 135 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sääntöjenvastaisia tai sellaisia, ettei niitä voida hyväksyä.

159 artikla

Arvioinnin tulos ja päätös sopimuksen tekemisestä

(Varainhoitoasetuksen 113 artiklan 1 kohta)

1.   Arvioinnin lopuksi laaditaan arviointikertomus, jossa esitetään ehdotus sopimuksen tekemisestä. Arviointikertomuksen päiväävät ja allekirjoittavat henkilö tai henkilöt, jotka toteuttivat arvioinnin, tai arviointikomitean jäsenet. Kertomus voidaan allekirjoittaa sähköisessä järjestelmässä, jossa allekirjoittajan henkilöllisyys voidaan todentaa riittävästi.

Jos arviointikomitealle ei ole annettu tehtäväksi tarkastaa tarjouksia poissulkemis- ja valintaperusteiden kannalta, arviointikertomuksen allekirjoittavat myös henkilöt, joille toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä on antanut tämän tehtäväksi.

2.   Arviointikertomuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

3.   Tämän jälkeen hankintaviranomainen tekee päätöksensä, jossa mainitaan jokin seuraavista:

4.   Tulojen ja menojen hyväksyjä voi yhdistää arviointikertomuksen ja sopimuksen tekemistä koskevan päätöksen sisällön yhteen asiakirjaan, jonka tulojen ja menojen hyväksyjä allekirjoittaa, jossakin seuraavista tapauksista:

5.   Kun on kyse toimielinten yhteisestä hankintamenettelystä, 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekee hankintamenettelystä vastaava hankintaviranomainen.

160 artikla

Yhteydenpito hankintaviranomaisen ja ehdokkaiden tai tarjoajien välillä

(Varainhoitoasetuksen 112 artikla)

1.   Yhteydenpito hankintaviranomaisen ja ehdokkaiden tai tarjoajien välillä hankintamenettelyn aikana voidaan sallia poikkeuksellisesti 2 ja 3 kohdassa säädetyin edellytyksin.

2.   Hankintaviranomainen voi ennen osallistumishakemusten tai tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä toimittaa 153 artiklan 2 kohdan mukaiset lisätiedot

3.   Tiedot jokaisesta yhteydenotosta sekä tiedot varainhoitoasetuksen 96 artiklassa tarkoitetuista asianmukaisesti perustelluista tapauksista, joissa yhteyttä ei ole otettu, on säilytettävä hankinta-asiakirjojen yhteydessä.

161 artikla

Tiedottaminen ehdokkaille ja tarjoajille

(Varainhoitoasetuksen 113 artiklan 2 ja 3 kohta)

1.   Hankintaviranomaisen on ilmoitettava samanaikaisesti ja henkilökohtaisesti jokaiselle ehdokkaalle tai tarjoajalle sähköisesti menettelyn tulosta koskevista päätöksistä mahdollisimman pian jonkin seuraavassa luetellun vaiheen jälkeen:

Hankintaviranomaisen on kussakin tapauksessa ilmoitettava osallistumishakemuksen tai tarjouksen hylkäämisen syyt ja käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot.

Ilmoittaessaan valitulle tarjoajalle päätöksestä hankintaviranomaisen on täsmennettävä, ettei tiedoksi annettu päätös sido hankintaviranomaista.

2.   Hankintaviranomaisen on toimitettava varainhoitoasetuksen 113 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot mahdollisimman nopeasti ja viimeistään 15 päivän kuluessa asiaa koskevan kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta. Silloin kun hankintaviranomainen tekee hankintoja omaan lukuunsa, sen on käytettävä sähköisiä viestintäkeinoja. Tarjoaja voi esittää tietopyynnön myös sähköisesti.

3.   Kun hankintaviranomainen käyttää tiedottamisessa sähköisiä keinoja, ehdokkaiden tai tarjoajien katsotaan vastaanottaneen tiedot, jos hankintaviranomainen voi osoittaa lähettäneensä ne tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa mainittuun sähköiseen osoitteeseen.

Tällöin ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan vastaanottaneen tiedot päivänä, jona hankintaviranomainen on lähettänyt ne.

(6)

(7)

(8)

(9)

(10)

(11)

(12)

(13)

(10)

Korvataan ensimmäisen osan V osaston 1 luvun 4 jakso seuraavasti:

”4 jakso

Sopimuksen täyttäminen, vakuudet ja korjaavat toimet

163 artikla

Vakuudet

(Varainhoitoasetuksen 115 artikla)

1.   Jos hankintaviranomainen päättää pyytää vakuutta, tästä on ilmoitettava hankinta-asiakirjoissa.

2.   Jos toimeksisaajilta vaaditaan vakuus, sen määrän ja voimassaoloajan on oltava riittävät, jotta siihen voidaan vedota.

3.   Vakuus on hankittava hankintaviranomaisen hyväksymältä pankilta tai valtuutetulta rahoituslaitokselta. Sen sijasta voidaan antaa kolmannen osapuolen yhteisvastuullinen takaus, jos hankintaviranomainen hyväksyy tämän.

Vakuus annetaan euromääräisenä.

Vakuudella pankki tai rahoituslaitos tai kolmas osapuoli asetetaan vastaamaan peruuttamattomasti ja yhteisvastuullisesti first demand -takuun antajana toimeksisaajan velvoitteista.

164 artikla

Ennakkomaksutakuu

(Varainhoitoasetuksen 115 artikla)

1.   Katsoessaan ennakkomaksut tarpeelliseksi hankintaviranomainen arvioi ennakkomaksujen suorittamiseen liittyvät riskit ennen hankintamenettelyn käynnistämistä ottaen huomioon erityisesti seuraavat kriteerit:

2.   Ennakkomaksutakuuta ei vaadita, kun on kyse 137 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista arvoltaan vähäisistä sopimuksista.

Ennakkomaksutakuu vapautetaan sitä mukaa kuin ennakkomaksu vähennetään toimeksisaajalle sopimusehtojen mukaisesti suoritettavista väli- tai loppumaksuista.

165 artikla

Suoritustakuu

(Varainhoitoasetuksen 115 artikla)

1.   Hankintaviranomainen voi vaatia alustavan riskinarvioinnin pohjalta tapauskohtaisesti suoritustakuun varmistaakseen, että toimeksisaaja noudattaa olennaisia sopimusvelvoitteitaan.

2.   Suoritustakuu on enintään 10 prosenttia sopimuksen kokonaisarvosta.

3.   Suoritustakuu vapautetaan kokonaisuudessaan sen jälkeen kun rakennusurakat, tavarat tai monitahoiset palvelut on lopullisesti hyväksytty, sopimuksessa mainitun, varainhoitoasetuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajan kuluessa. Se voidaan vapauttaa osittain tai kokonaan siinä vaiheessa, kun rakennusurakat, tavarat tai monitahoiset palvelut on hyväksytty alustavasti.

165 a artikla

Varojen pidättämiseen perustuva vakuus

(Varainhoitoasetuksen 115 artikla)

1.   Hankintaviranomainen voi vaatia alustavan riskinarvioinnin pohjalta varojen pidättämiseen perustuvan vakuuden tapauskohtaisesti varmistaakseen, että toimeksisaaja korjaa puutteet sopimuksen vastuuajan kuluessa.

Varojen pidättämiseen perustuvaa vakuutta ei sovelleta sopimuksiin, joissa on vaadittu suoritustakuu, eikä suoritustakuuta ole vapautettu.

2.   Varojen pidättämiseen perustuva vakuus, jonka määrä on enintään 10 prosenttia sopimuksen kokonaisarvosta, voidaan toteuttaa pidätyksinä suoritettaviksi erääntyvistä välimaksuista tai vähentää loppumaksusta.

Hankintaviranomainen määrittää vakuuden määrän, jonka on oltava oikeassa suhteessa sopimuksen toteutukseen liittyviin riskeihin, kun otetaan huomioon sopimuksen kohteen sekä alalla yleisesti sovellettavat kaupalliset ehdot.

3.   Toimeksisaaja voi pyytää varojen pidättämiseen perustuvan vakuuden korvaamista 163 artiklassa tarkoitetulla vakuudella, jos hankintaviranomainen hyväksyy tämän.

4.   Hankintaviranomainen vapauttaa varojen pidättämiseen perustuvan vakuuden sopimuksen vastuuajan päätyttyä, sopimuksessa mainitun, varainhoitoasetuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajan kuluessa.

166 artikla

Sopimuksen täytäntöönpanon keskeyttäminen huomattavien virheiden tai sääntöjenvastaisuuksien vuoksi

(Varainhoitoasetuksen 116 artiklan 3 kohta)

Jos sopimuksen täytäntöönpano on keskeytetty varainhoitoasetuksen 116 artiklan 3 kohdan mukaisesti eikä oletettuja huomattavia virheitä tai sääntöjenvastaisuuksia voida näyttää toteen, sopimuksen täytäntöönpanoa jatketaan mahdollisimman pian.”

(11)

Korvataan ensimmäisen osan V osaston 2 luku seuraavasti:

”2 LUKU

Unionin toimielinten omaan lukuunsa tekemiin sopimuksiin sovellettavat säännökset

166 a artikla

Yhteishankintayksikkö

(Varainhoitoasetuksen 117 artikla)

1.   Yhteishankintayksikkö voi toimia jommassakummassa seuraavista tehtävistä:

2.   Yhteishankintayksikkö toteuttaa kaikki hankintamenettelyt käyttäen sähköisiä viestintäkeinoja.

167 artikla

Riittävän tason määrittely sopimuksen arvon laskemista varten

(Varainhoitoasetuksen 117 artikla)

Kunkin toimielimen valtuutettu tai edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä arvioi, onko varainhoitoasetuksen 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kynnysarvot saavutettu.

168 artikla

Erät

(Varainhoitoasetuksen 118 artiklan 4 kohta)

1.   Sopimukset on tehtävä erillisinä erinä yhdessä menettelyssä aina, kun tämä on tarkoituksenmukaista, teknisesti toteutettavissa ja kustannustehokasta.

2.   Jos sopimuksen kohde on jaettu useisiin eriin, joista jokaisesta tehdään erillinen sopimus, kaikkien erien yhteenlaskettu arvo on otettava huomioon sovellettavaa kynnysarvoa koskevassa kokonaisarvioinnissa.

Jos kaikkien erien yhteenlaskettu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin varainhoitoasetuksen 118 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asianomainen kynnysarvo, varainhoitoasetuksen 103 artiklan 1 kohtaa sekä 104 ja 104 a artiklaa sovelletaan kaikkiin eriin.

3.   Jos sopimus tehdään erillisinä erinä, tarjoukset on arvioitava erikseen kunkin erän osalta. Jos useista eristä tehdään sopimus saman tarjoajan kanssa, voidaan allekirjoittaa yksi kyseiset erät kattava sopimus.

169 artikla

Sopimuksen arvon arviointia koskevat järjestelyt

(Varainhoitoasetuksen 118 artiklan 4 kohta)

1.   Hankintaviranomainen arvioi sopimuksen arvon maksettavan kokonaismäärän perusteella, mukaan lukien mahdolliset vaihtoehtomuodot ja sopimusten uusimiset.

Arviointi on tehtävä viimeistään silloin kun hankintaviranomainen käynnistää hankintamenettelyn.

2.   Puitesopimusten ja dynaamisten hankintajärjestelmien osalta on otettava huomioon kaikkien niiden sopimusten enimmäisarvo, jotka aiotaan tehdä puitesopimuksen tai dynaamisen hankintajärjestelmän koko voimassaolon aikana.

Innovaatiokumppanuuksissa huomioon otettava arvo on suunnitellun kumppanuuden eri vaiheiden aikana toteutettavien tutkimus- ja kehittämistoimintojen sekä suunnitellun kumppanuuden lopussa hankittavien rakennusurakoiden, tavaroiden ja palvelujen arvioitu enimmäisarvo.

Jos hankintaviranomainen suorittaa ehdokkaille tai tarjoajille maksuja, sen on otettava ne huomioon sopimuksen arvioitua arvoa laskettaessa.

3.   Palveluhankintasopimusten osalta otetaan huomioon seuraavat:

4.   Jos kyseessä on palveluhankintasopimus, josta ei käy ilmi kokonaishinta, tai tavarahankintasopimus, joka koskee tavaroiden leasingvuokraamista, vuokraamista tai osamaksulla hankkimista, sopimuksen arvioidun arvon laskentaperusteena käytetään

5.   Säännöllisesti toistuvien tai määräajoin uudistettavien palvelu- tai tavarahankintasopimusten arvioidun arvon laskentaperusteena käytetään

6.   Rakennusurakkasopimuksen arvoa määritettäessä otetaan rakennusurakoiden arvon lisäksi huomioon niiden tavara- ja palveluhankintojen arvioitu kokonaisarvo, jotka ovat tarpeen kyseisen rakennusurakan toteuttamiseksi ja jotka hankintaviranomainen asettaa toimeksisaajan käyttöön.

7.   Käyttöoikeussopimusten arvon määritysperusteena käytetään käyttöoikeussopimuksen saajan arvioitua kokonaisliikevaihtoa sopimuksen voimassaoloaikana.

Kyseinen arvo lasketaan käyttäen hankinta-asiakirjoissa esitettyä objektiivista menetelmää, jossa otetaan huomioon erityisesti

171 artikla

Sopimuksen allekirjoittamista edeltävä odotusaika

(Varainhoitoasetuksen 118 artiklan 2 ja 3 kohta)

1.   Odotusaika alkaa jompanakumpana seuraavista ajankohdista:

Hankintaviranomainen voi tarvittaessa lykätä sopimuksen allekirjoittamista lisätutkimusten ajaksi, jos tämä on perusteltua hylättyjen tai vahinkoa kärsineiden ehdokkaiden tai tarjoajien toimittamien pyyntöjen tai huomautusten taikka varainhoitoasetuksen 118 artiklan 3 kohdassa vahvistetun ajan kuluessa vastaanotettujen muiden merkityksellisten tietojen perusteella. Kaikille ehdokkaille ja tarjoajille on ilmoitettava allekirjoittamisen lykkäämisestä kolmen työpäivän kuluessa lykkäämispäätöksestä.

Jos sopimusta tai puitesopimusta ei voida allekirjoittaa tarjouspyynnön voittajan kanssa, hankintaviranomainen voi tehdä sopimuksen seuraavaksi parhaan tarjouksen tekijän kanssa.

2.   Edellä 1 kohdassa vahvistettua ajanjaksoa ei sovelleta seuraaviin tapauksiin:

172 artikla

Todisteet hankintamarkkinoille pääsystä

(Varainhoitoasetuksen 119 artikla)

Hankinta-asiakirjoissa on määrättävä, että ehdokkaiden tai tarjoajien on ilmoitettava sijoittautumisvaltionsa ja esitettävä siitä kyseisen valtion lainsäädännön mukaisesti yleisesti hyväksyttävät todisteet.”

(12)

Korvataan 182 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Jos jälkitarkastuksessa ilmenee, että maksun perusteena oleva tapahtuma ei ole toteutunut, vaan avustuksen saajalle on suoritettu kertakorvaukseen, yksikkökustannuksiin tai kiinteämääräiseen rahoitukseen perustuva maksu perusteettomasti, komissio voi periä takaisin enintään avustuksen määrän.”

(13)

Korvataan 197 artikla seuraavasti:

”197 artikla

Todisteet siitä, että hakija ei ole poissulkemistilanteessa

(Varainhoitoasetuksen 131 artikla)

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi riskinarviointinsa perusteella pyytää hyväksyttyjä hakijoita toimittamaan 141 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut todisteet, ellei 141 artiklan 4 kohdassa toisin säädetä.

Hyväksyttyjen hakijoiden on toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän pyynnöstä toimitettava 141 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut todisteet, paitsi jos se on toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän hyväksymästä syystä käytännössä mahdotonta, ellei 141 artiklan 4 kohdassa toisin säädetä.”

(14)

Poistetaan 200 artikla.

(15)

Korvataan 212 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kilpailujen säännöissä on vahvistettava seuraavat seikat:

Ensimmäisen alakohdan a alakohdan i alakohdassa esitetyn osalta kilpailuun voivat osallistua unionin avustusten saajat, ellei kilpailun säännöissä toisin todeta.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdan vi alakohdassa esitetyn osalta voidaan myöntää poikkeus, kun on kyse kansainvälisistä järjestöistä.”

(16)

Poistetaan 221 artiklan 3 kohta.

(17)

Korvataan toisen osan IV osaston 3 luku seuraavasti:

”3 LUKU

Hankinnat

260 artikla

Kiinteistöjen vuokraaminen

(Varainhoitoasetuksen 190 artikla)

Ulkoisiin toimiin tarkoitetuilla toimintamäärärahoilla voidaan rahoittaa kiinteistöhankintasopimuksia ainoastaan, jos ne liittyvät vuokrasopimuksen allekirjoittamishetkellä jo valmiiden rakennusten vuokraukseen. Tällaisista sopimuksista julkaistaan 124 artiklassa säädetyt ilmoitukset.

261 artikla

Palveluhankintasopimukset

(Varainhoitoasetuksen 190 artikla)

1.   Palveluhankintasopimuksia ovat

2.   Kun kolmannella valtiolla on osittain julkisomisteisissa yksiköissään tai yhteisöissään pätevää hallinnointihenkilöstöä, nämä yksiköt tai yhteisöt voivat suoraan toteuttaa kyseiset sopimukset.

262 artikla

Ulkoisia toimia koskevien sopimusten tekemiseen sovellettavia kynnysarvoja ja menettelysääntöjä koskevat erityissäännökset

(Varainhoitoasetuksen 190 artikla)

Tämän asetuksen 123–126 artiklaa, pois lukien määritelmät, 128 artiklaa, 134 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, 135 artiklan 1 kohdan a sekä c–f alakohtaa, 135 artiklan 4 kohtaa, 137 ja 137 a artiklaa, 139 artiklan 3–7 kohtaa, 148 artiklan 4 kohtaa, 151 artiklan 3 kohtaa, 152 artiklaa, 153 artiklan 2 ja 3 kohtaa, 154, 155 ja 157 artiklaa, 158 artiklaa, lukuun ottamatta sen 4 kohtaa, sekä 160 artiklaa ei sovelleta varainhoitoasetuksen 190 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin hankintaviranomaisten tekemiin tai niiden lukuun tehtyihin hankintasopimuksiin.

Komissio tekee päätöksen tähän lukuun sisältyvien hankintasäännösten täytäntöönpanosta, myös sellaisista asianmukaisista tarkastuksista, jotka toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä silloin, kun hankintaviranomaisena ei ole komissio.

263 artikla

Todisteet hankintamarkkinoille pääsystä

(Varainhoitoasetuksen 191 artikla)

Hankinta-asiakirjoissa on määrättävä, että ehdokkaiden tai tarjoajien on ilmoitettava tosiasiallinen sijoittautumisvaltionsa ja esitettävä siitä kyseisen valtion lainsäädännön mukaisesti yleisesti hyväksyttävät todisteet.

264 artikla

Julkaisutoimenpiteet

(Varainhoitoasetuksen 190 artikla)

1.   Kansainvälisissä tarjouskilpailuissa ennakkoilmoitus toimitetaan soveltuvin osin julkaisutoimistolle sähköisesti mahdollisimman varhain.

2.   Tämän luvun soveltamista varten hankintailmoitus on julkaistava

Jos hankintailmoitus julkaistaan myös paikallisesti, ilmoituksen on oltava samanlainen kuin Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistu ilmoitus, ja se on julkaistava samanaikaisesti. Komissio huolehtii Euroopan unionin viralliseen lehteen tulevien ilmoitusten julkaisemisesta. Jos ilmoitus julkaistaan paikallisesti, julkaisemisesta voivat huolehtia varainhoitoasetuksen 190 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut yhteisöt.

3.   Jälki-ilmoitus toimitetaan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, paitsi jos on edelleen tarpeen, että sopimus on julistettu salaiseksi tai sen täyttäminen edellyttää erityisiä turvatoimenpiteitä tai jos Euroopan unionin tai kolmannen maan olennaisten etujen turvaaminen sitä vaatii eikä jälki-ilmoituksen julkistamista katsota tarkoituksenmukaiseksi.

4.   Ilmoitus sopimukseen tehtävistä muutoksista on julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä varainhoitoasetuksen 114 a artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa silloin kun muutoksen arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin tämän asetuksen 265 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, 267 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tai 269 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu asianomainen kynnysarvo.

265 artikla

Palveluhankintasopimusten ja palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten tekemiseen sovellettavat kynnysarvot ja menettelyt

(Varainhoitoasetuksen 190 artikla)

1.   Varainhoitoasetuksen 190 artiklassa tarkoitetut kynnysarvot ja menettelyt vahvistetaan palveluhankintasopimusten ja palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten osalta seuraavasti:

2.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun rajoitetun kansainvälisen tarjouskilpailun hankintailmoituksessa ilmoitetaan, kuinka monelta ehdokkaalta tarjousta pyydetään. Palveluhankintasopimusten osalta pyydetään tarjous vähintään neljältä ehdokkaalta. Todellisen kilpailun aikaansaamiseksi on annettava riittävän monelle ehdokkaalle mahdollisuus esittää tarjous.

Luettelo valituista ehdokkaista julkaistaan komission internetsivustolla.

Jos valintaperusteet tai suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset täyttävien ehdokkaiden määrä on pienempi kuin vähimmäismäärä, hankintaviranomainen voi päättää pyytää tarjousta vain niiltä ehdokkailta, jotka täyttävät tarjouksen esittämiseksi vaaditut edellytykset.

3.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa kilpailuun perustuvassa neuvottelumenettelyssä hankintaviranomainen laatii luettelon, jossa on vähintään kolme sen valitsemaa tarjoajaa, eikä hankintailmoitusta julkaista.

Kilpailuun perustuvaa neuvottelumenettelyä varten voidaan valita tarjoajat 136 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta myyjien luettelosta, josta on ilmoitettu kiinnostuksenilmaisupyynnöllä.

Jos hankintaviranomainen saa tarjoajien kanssa neuvoteltuaan ainoastaan yhden hallinnollisesti ja teknisesti pätevän tarjouksen, sopimus voidaan tehdä tämän tarjouksen perusteella edellyttäen, että tarjous täyttää ratkaisuperusteet.

4.   Kun on kyse oikeudellisista palveluista, jotka eivät kuulu 134 artiklan 1 kohdan h alakohdan soveltamisalaan, hankintaviranomaiset voivat käyttää kilpailuun perustuvaa neuvottelumenettelyä riippumatta sopimuksen arvioidusta arvosta.

266 artikla

Neuvottelumenettelyn käyttäminen palveluhankinta-, tavarahankinta- ja rakennusurakkasopimuksissa

(Varainhoitoasetuksen 190 artikla)

1.   Hankintaviranomainen voi aloittaa neuvottelumenettelyn yhden tarjouksen perusteella seuraavissa tapauksissa:

2.   Edellä olevassa 134 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuiksi äärimmäisen kiireen perusteiksi voidaan katsoa 190 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa kriisitilanteissa toteutetut toimet. Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä toteaa tarvittaessa yhdessä muiden asianomaisten valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien kanssa äärimmäisen kiireen ja tarkastelee päätöstään uudelleen säännöllisesti moitteettoman varainhoidon periaatteen kannalta.

3.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu luonteeltaan institutionaalinen toiminta käsittää palveluja, jotka liittyvät suoraan julkisoikeudellisten elinten lakisääteiseen tehtävään.

267 artikla

Tavarahankintasopimusten tekemiseen sovellettavat kynnysarvot ja menettelyt

(Varainhoitoasetuksen 190 artikla)

1.   Varainhoitoasetuksen 190 artiklassa tarkoitetut kynnysarvot ja menettelyt vahvistetaan tavarahankintasopimusten osalta seuraavasti:

2.   Edellä 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetussa kilpailuun perustuvassa neuvottelumenettelyssä hankintaviranomainen laatii luettelon, jossa on vähintään kolme sen valitsemaa tavarantoimittajaa, eikä hankintailmoitusta julkaista.

Jos hankintaviranomainen saa tavarantoimittajien kanssa neuvoteltuaan ainoastaan yhden hallinnollisesti ja teknisesti pätevän tarjouksen, sopimus voidaan tehdä tämän tarjouksen perusteella edellyttäen, että tarjous täyttää ratkaisuperusteet.

269 artikla

Rakennusurakka- ja käyttöoikeussopimusten tekemiseen sovellettavat kynnysarvot ja menettelyt

(Varainhoitoasetuksen 190 artikla)

1.   Varainhoitoasetuksen 190 artiklassa tarkoitetut kynnysarvot ja menettelyt vahvistetaan rakennusurakka- ja käyttöoikeussopimusten osalta seuraavasti:

2.   Tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa kilpailuun perustuvassa neuvottelumenettelyssä hankintaviranomainen laatii luettelon, jossa on vähintään kolme sen valitsemaa toimeksisaajaa, eikä hankintailmoitusta julkaista.

Jos hankintaviranomainen saa toimeksisaajien kanssa neuvoteltuaan ainoastaan yhden hallinnollisesti ja teknisesti pätevän tarjouksen, sopimus voidaan tehdä tämän tarjouksen perusteella edellyttäen, että tarjous täyttää ratkaisuperusteet.

273 artikla

Tarjouseritelmät

(Varainhoitoasetuksen 190 artikla)

Poiketen siitä, mitä 138 artiklan 3 kohdassa säädetään, kaikissa menettelyissä, joihin liittyy osallistumishakemus, tarjouseritelmät voidaan jakaa menettelyn kahteen vaiheeseen, ja ensimmäinen vaihe voi käsittää ainoastaan 138 artiklan 3 kohdan a ja f alakohdassa tarkoitetut tiedot.

274 artikla

Vakuudet

(Varainhoitoasetuksen 190 artikla)

1.   Poiketen siitä, mitä 163 artiklassa säädetään, vakuudet ovat euromääräisiä tai vakuuden kattamassa sopimuksessa määrätyn rahan määräisiä.

2.   Hankintaviranomainen voi vaatia tarjousvakuuden 156 artiklan mukaisesti. Poiketen siitä, mitä 156 artiklan 2 kohdassa säädetään, hankintaviranomainen vapauttaa tarjousvakuuden, kun sopimus allekirjoitetaan.

3.   Poiketen siitä, mitä 165 artiklan 1 kohdassa säädetään, suoritustakuu vaaditaan silloin kun seuraavat kynnysarvot ylittyvät:

4.   Hankintaviranomainen voi vaatia varojen pidättämiseen perustuvan vakuuden 165 a artiklan mukaisesti.

275 artikla

Menettelyjen määräajat

(Varainhoitoasetuksen 190 artikla)

1.   Tarjoukset on toimitettava hankintaviranomaiselle tarjouspyynnössä ilmoitettuun osoitteeseen siinä mainittuun päivään ja kellonaikaan mennessä. Hankintaviranomaisen on asetettava tarjousten ja osallistumishakemusten vastaanottamiselle riittävän pitkät määräajat, jotta asianomaisille jää kohtuullisesti ja sopivasti aikaa tarjousten laatimiseen ja jättämiseen.

Palveluhankintasopimusten osalta tarjousten vastaanottamiselle asetettava vähimmäismääräaika on 50 päivää tarjouspyyntökirjeen lähetyspäivästä. Tietyissä poikkeustapauksissa voidaan kuitenkin asettaa myös muunlaisia määräaikoja.

2.   Tarjoajat voivat esittää kysymyksiä kirjallisesti ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä. Hankintaviranomainen vastaa tarjoajien kysymyksiin ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä.

3.   Rajoitetuissa kansainvälisissä menettelyissä vähimmäismääräaika osallistumishakemusten vastaanottamiselle on 30 päivää hankintailmoituksen julkaisupäivästä. Tarjousten vastaanottamiselle asetettava vähimmäismääräaika on 50 päivää tarjouspyyntökirjeen lähetyspäivästä. Tietyissä poikkeustapauksissa voidaan kuitenkin asettaa myös muunlaisia määräaikoja.

4.   Avoimissa kansainvälisissä menettelyissä vähimmäismääräaika tarjousten vastaanottamiselle on hankintailmoituksen lähetyspäivästä laskettuna

Tietyissä poikkeustapauksissa voidaan kuitenkin asettaa myös muunlaisia määräaikoja.

5.   Paikallisesti ilmoitettavissa avoimissa menettelyissä vähimmäismääräaika tarjousten vastaanottamiselle on hankintailmoituksen julkaisupäivästä laskettuna

Tietyissä poikkeustapauksissa voidaan kuitenkin asettaa myös muunlaisia määräaikoja.

6.   Edellä 265 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, 267 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa ja 269 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuissa kilpailuun perustuvissa neuvottelumenettelyissä ehdokkaille on annettava aikaa tarjouksen tekemiseen vähintään 30 päivää tarjouspyyntökirjeen lähettämisestä.

276 artikla

Arviointikomitea

(Varainhoitoasetuksen 190 artikla)

1.   Kaikki vaatimusten mukaiset osallistumishakemukset ja tarjoukset arvioi ja asettaa paremmuusjärjestykseen arviointikomitea etukäteen ilmoitettujen poissulkemis-, valinta- ja ratkaisuperusteiden mukaisesti. Arviointikomiteaan kuuluu pariton määrä jäseniä – vähintään kolme henkilöä – joilla on oltava tarjousten arvioinnin edellyttämä tekninen ja hallinnollinen asiantuntemus. Arviointikomitean jäsenet allekirjoittavat vakuutuksen puolueettomuudestaan ja eturistiriitojen puuttumisesta.

2.   Jos komissio ei ole hankintaviranomaisena, se voi pyytää jäljennöksiä hankinta-asiakirjoista, tarjouksista, tarjousten arvioinneista ja allekirjoitetuista sopimuksista. Se voi myös osallistua tarkkailijana tarjousten avaamis- ja arviointitilaisuuteen.

3.   Tarjoukset, joista puuttuu hankinta-asiakirjoissa vaadittuja olennaisia osia tai jotka eivät täytä niissä asetettuja erityisvaatimuksia, hylätään.

Arviointikomitea tai hankintaviranomainen voi kuitenkin pyytää ehdokasta tai tarjoajaa täydentämään tai selventämään toimittamiaan poissulkemis-, valinta- ja ratkaisuperusteisiin liittyviä asiakirjatodisteita arviointikomitean tai hankintaviranomaisen asettamassa määräajassa tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti.

4.   Edellä 151 artiklassa tarkoitettujen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisten tarjousten osalta komitea pyytää tarpeellisiksi katsomiaan selvennyksiä tarjouksen eri osista.

5.   Velvollisuudesta perustaa arviointikomitea voidaan luopua menettelyissä, joissa hankinnan arvo on enintään 20 000 euroa, sekä riskinarvioinnin perusteella silloin, kun on kyse uudelleen kilpailuttamisesta puitesopimuksen yhteydessä, sekä 134 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdassa, f alakohdan i ja iii alakohdassa sekä h alakohdassa tarkoitetuissa neuvottelumenettelyissä.”

(18)

Korvataan 287 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Asiasta kiinnostuneet luonnolliset henkilöt voivat ilmoittautua ehdokkaiksi milloin tahansa kiinnostuksenilmaisupyynnön voimassaoloaikana lukuun ottamatta sen kolmea viimeistä voimassaolokuukautta.”