19.12.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 333/54

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2015/2402,

annettu 12 päivänä lokakuuta 2015,

sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen tarkistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU mukaisesti ja komission täytäntöönpanopäätöksen 2011/877/EU kumoamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 10 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY (2) 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio vahvisti täytäntöönpanopäätöksellään 2011/877/EU (3) sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot asiaankuuluvien tekijöiden, kuten rakentamisvuoden ja polttoainetyyppien, mukaan eriytettyjen viitearvojen matriisina. Näitä arvoja sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2015 saakka.

(2)

Komissio on tarkastellut uudelleen sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja sidosryhmien toimittamat tiedot, jotka koskevat operatiivista käyttöä todellisissa olosuhteissa. Tarkastelujaksolla vuosina 2011–2015 todetun parhaan saatavilla ja taloudellisesti perusteltavissa olevan teknologian kehityksen seurauksena komission päätöksessä 2011/877/EU tehty erottelu, joka koskee yhteistuotantoyksikön rakentamisvuotta, olisi säilytettävä sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen osalta.

(3)

Yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen uudelleentarkastelu osoitti, että ilmasto-olosuhteisiin liittyviä korjauskertoimia, sellaisena kuin ne vahvistetaan päätöksessä 2011/877/EU, olisi uusimpien kokemusten ja analyysin perusteella sovellettava ainoastaan kaasumaisia polttoaineita käyttäviin laitoksiin.

(4)

Uudelleentarkastelu vahvisti, että päätöksessä 2011/877/EU vahvistettujen verkossa vältettyjä häviöitä koskevien korjauskertoimien soveltamista olisi uusimpien kokemusten ja analyysin perusteella jatkettava. Jotta vältetyt häviöt voitaisiin ottaa paremmin huomioon, käytetyt jänniterajat ja korjauskertoimien arvot on tarpeen päivittää.

(5)

Uudelleentarkastelussa on saatu näyttöä siitä, että lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvoja olisi joissain tapauksissa muutettava. Jotta nykyisiin järjestelmiin ei tarvitsisi tehdä muutoksia taannehtivasti, uusia viitearvoja olisi sovellettava vasta vuodesta 2016 niin, että nykyisiä arvoja sovelletaan ennen kyseistä vuotta rakennettuihin laitoksiin. Ilmasto-olosuhteisiin liittyviä korjauskertoimia ei tarvita, koska ilman lämpötila ei vaikuta merkittävästi polttoaineeseen perustuvan lämmöntuotannon termodynamiikkaan. Myöskään verkoissa tapahtuvia lämpöhäviöitä koskevia korjauskertoimia ei tarvita, koska lämpö käytetään aina tuotantolaitoksen lähellä.

(6)	Uudelleentarkastelu antoi näyttöä siitä, että höyryä tai kuumaa vettä tuottavien kattiloiden energiatehokkuuden viitearvot olisi eriytettävä.

(7)	Todellisissa olosuhteissa operatiivisessa käytössä saadut tiedot ovat osoittaneet tilastollisesti merkittävää parannusta alan viimeisintä kehitystä edustavien, tietynlaisia polttoaineita käyttävien laitosten tosiasiallisessa suorituskyvyssä tarkasteluajanjaksona.

(8)	Koska yhteistuotantoon tehtäville investoinneille tarvitaan vakaat olosuhteet ja investoijien luottamus on saatava jatkumaan, on aiheellista vahvistaa sähkön ja lämmön yhdenmukaistetut viitearvot.

(9)

Päätöksessä 2011/877/EU vahvistettuja sähkön ja lämmön erillisen tuotannon viitearvoja sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2015 asti, ja uusia viitearvoja on sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen. Sen varmistamiseksi, että uudet viitearvot ovat sovellettavissa tuohon päivämäärään mennessä, tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu.

(10)

Direktiivin 2012/27/EU 14, 22 ja 23 artiklassa komissiolle annetaan valtuudet antaa delegoituja säädöksiä, joilla päivitetään sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut viitearvot. Valtuudet siirretään komissiolle viiden vuoden ajaksi 4 päivästä joulukuuta 2012 alkaen. Jotta vältetään tilanne, jossa säädösvallan siirto ei jatkuisi 4 päivän joulukuuta 2017 jälkeen, tässä asetuksessa vahvistettuja viitearvoja sovelletaan edelleen. Jos komissiolle siirretään tällä välin uutta säädösvaltaa, komissio aikoo tarkastella tässä asetuksessa vahvistettuja viitearvoja uudelleen neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

(11)

Direktiivillä 2012/27/EU pyritään energiansäästötarkoituksessa edistämään sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, ja siksi olisi oltava kannustin vanhempien yhteistuotantoyksiköiden nykyaikaistamiseksi, jotta niiden energiatehokkuutta voidaan parantaa. Näistä syistä ja johdonmukaisuuden säilyttämiseksi sen vaatimuksen kanssa, että yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen olisi perustuttava direktiivin 2012/27/EU liitteessä II olevassa f kohdassa mainittuihin periaatteisiin, yhteistuotantoyksikköön sovellettavien sähkön hyötysuhteen viitearvojen olisi suurennuttava yksikön rakentamisvuotta seuraavasta yhdennestätoista vuodesta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen vahvistaminen

Sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot esitetään liitteessä I ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot liitteessä II.

2 artikla

Sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen korjauskertoimet

1. Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä III esitettyjä korjauskertoimia liitteessä I esitettyjen yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen mukauttamiseksi keskimääräisiin ilmasto-olosuhteisiin kussakin jäsenvaltiossa.

Jos viralliset säätiedot osoittavat, että tietyn jäsenvaltion alueella ilman vuotuisessa lämpötilassa on viiden celsiusasteen tai sitä suurempia eroja, kyseinen jäsenvaltio voi asiasta komissiolle ilmoitettuaan käyttää useita ilmastovyöhykkeitä ensimmäisen kohdan soveltamiseksi ja soveltaa tällöin liitteessä III esitettyä menetelmää.

2. Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä IV esitettyjä korjauskertoimia liitteessä I esitettyjen yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen mukauttamiseksi verkossa vältettyihin häviöihin.

3. Jos jäsenvaltio soveltaa sekä liitteessä III että liitteessä IV esitettyjä korjauskertoimia, sen on sovellettava liitettä III ennen liitteen IV soveltamista.

3 artikla

Sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen soveltaminen

1. Jäsenvaltioiden on sovellettava niitä liitteessä I esitettyjä yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja, jotka liittyvät yhteistuotantoyksikön rakentamisvuoteen. Mainittuja yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja sovelletaan 10 vuoden ajan yhteistuotantoyksikön rakentamisvuodesta alkaen.

2. Yhteistuotantoyksikön rakentamisvuotta seuraavasta yhdennestätoista vuodesta alkaen jäsenvaltioiden on sovellettava yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja, joita 1 kohdan nojalla sovelletaan 10 vuotta vanhaan yhteistuotantoyksikköön. Näitä yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja sovelletaan vuoden ajan.

3. Tämän artiklan soveltamiseksi yhteistuotantoyksikön rakentamisvuosi on se kalenterivuosi, jona yksikkö ensimmäisen kerran tuottaa sähköä.

4 artikla

Lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen soveltaminen

1. Jäsenvaltioiden on sovellettava niitä liitteessä II esitettyjä yhdenmukaistettuja viitearvoja, jotka liittyvät yhteistuotantoyksikön rakentamisvuoteen.

2. Tämän artiklan soveltamiseksi yhteistuotantoyksikön rakentamisvuosi on 3 artiklassa tarkoitettu rakentamisvuosi.

5 artikla

Yhteistuotantoyksikön nykyaikaistaminen

Jos yhteistuotantoyksikön nykyaikaistamisen investointikustannukset ylittävät 50 prosenttia uuden vastaavan yhteistuotantoyksikön investointikustannuksista, 3 ja 4 artiklan soveltamiseksi nykyaikaistetun yhteistuotantoyksikön rakentamisvuotena pidetään sitä kalenterivuotta, jona nykyaikaistettu yhteistuotantoyksikkö ensimmäisen kerran tuottaa sähköä.

6 artikla

Polttoaineseos

Jos yhteistuotantoyksikössä käytetään useampaa kuin yhdenlaista polttoainetta, erillisen tuotannon yhdenmukaistettuja hyötysuhteen viitearvoja sovelletaan suhteessa eri polttoaineiden energiapanoksen painotettuun keskiarvoon.

7 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 2011/877/EU.

8 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2016.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä lokakuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/8/EY, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla ja direktiivin 92/42/ETY muuttamisesta (EUVL L 52, 21.2.2004, s. 50).

(3) Komission täytäntöönpanopäätös 2011/877/EU, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY soveltamiseksi ja komission päätöksen 2007/74/EY kumoamisesta (EUVL L 343, 23.12.2011, s. 91).

LIITE I

Sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot

(1 artiklassa tarkoitetut)

Taulukossa esitetyt sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot perustuvat alempiin lämpöarvoihin ja ISO-standardin mukaisiin vakioilmasto-olosuhteisiin (ilman lämpötila 15 °C, paine 1,013 baaria, suhteellinen kosteus 60 %).

Luokka		Polttoaine	Rakentamisvuosi
Luokka		Polttoaine	Ennen vuotta 2012	2012–2015	Vuodesta 2016
Kiinteät	S1	Kivihiili, myös antrasiitti, bituminen kivihiili, puolibituminen kivihiili, koksi, puolikoksi ja petrolikoksi	44,2	44,2	44,2
	S2	Ruskohiili, ruskohiilibriketit ja liuskeöljy	41,8	41,8	41,8
	S3	Turve ja turvebriketit	39,0	39,0	39,0
	S4	Kuiva biomassa, myös puu ja muu kiinteä biomassa, joihin kuuluvat puupelletit ja -briketit, kuivatut puulastut, puhdas ja kuiva jätepuuta, pähkinänkuoret, oliivin kivet ja muut kivet	33,0	33,0	37,0
	S5	Muu kiinteä biomassa, myös muu kuin tyypin S4 puu sekä musta- ja ruskealipeä	25,0	25,0	30,0
	S6	Yhdyskunta- ja teollisuusjäte (uusiutumaton) ja uusiutuva/biologisesti hajoava jäte	25,0	25,0	25,0
Nesteet	L7	Raskas polttoöljy, kaasu/dieselöljy ja muut öljytuotteet	44,2	44,2	44,2
	L8	Bionesteet, myös biometanoli, bioetanoli, biobutanoli, biodiesel ja muut bionesteet	44,2	44,2	44,2
	L9	Jätenesteet, myös biologisesti hajoavat ja uusiutumattomat jätteet (mukaan lukien tali, rasva ja mäski)	25,0	25,0	29,0
Kaasumaiset	G10	Maakaasu, nestekaasu, nesteytetty maakaasu ja biometaani	52,5	52,5	53,0
	G11	Vedyn ja synteesikaasun jalostuskaasut	44,2	44,2	44,2
	G12	Anaerobisesta mädätyksestä, kaatopaikoilta ja jäteveden käsittelystä saatava biokaasu	42,0	42,0	42,0
	G13	Koksauskaasu, masuunikaasu, kaivoskaasu ja muut talteen otetut kaasut (ei kuitenkaan jalostamokaasu)	35,0	35,0	35,0
Muut	O14	Hukkalämpö (myös korkean lämpötilan prosessien pakokaasut, eksotermisistä kemiallisista reaktioista aiheutuva)			30,0
	O15	Ydinvoima			33,0
	O16	Aurinkolämpö			30,0
	O17	Geoterminen energia			19,5
	O18	Muut polttoaineet, joita ei ole mainittu edellä			30,0

LIITE II

Lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot

(1 artiklassa tarkoitetut)

Taulukossa esitetyt lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistetut hyötysuhteen viitearvot perustuvat alempiin lämpöarvoihin ja ISO-standardin mukaisiin vakioilmasto-olosuhteisiin (ilman lämpötila 15 °C, paine 1,013 baaria, suhteellinen kosteus 60 %).

Luokka		Polttoaine	Rakentamisvuosi
			Ennen vuotta 2016			Vuodesta 2016
			Kuuma vesi	Höyry (1)	Pakokaasujen suora käyttö (2)	Kuuma vesi	Höyry (1)	Pakokaasujen suora käyttö (2)
Kiinteät	S1	Kivihiili, myös antrasiitti, bituminen kivihiili, puolibituminen kivihiili, koksi, puolikoksi ja petrolikoksi	88	83	80	88	83	80
	S2	Ruskohiili, ruskohiilibriketit ja liuskeöljy	86	81	78	86	81	78
	S3	Turve ja turvebriketit	86	81	78	86	81	78
	S4	Kuiva biomassa, myös puu ja muu kiinteä biomassa, joihin kuuluvat puupelletit ja —briketit, kuivatut puulastut, puhdas ja kuiva jätepuuta, pähkinänkuoret, oliivin kivet ja muut kivet	86	81	78	86	81	78
	S5	Muu kiinteä biomassa, myös muu kuin tyypin S4 puu sekä musta— ja ruskealipeä	80	75	72	80	75	72
	S6	Yhdyskunta— ja teollisuusjäte (uusiutumaton) ja uusiutuva/biologisesti hajoava jäte	80	75	72	80	75	72
Nesteet	L7	Raskas polttoöljy, kaasu/dieselöljy ja muut öljytuotteet	89	84	81	85	80	77
	L8	Bionesteet, myös biometanoli, bioetanoli, biobutanoli, biodiesel ja muut bionesteet	89	84	81	85	80	77
	L9	Jätenesteet, myös biologisesti hajoavat ja uusiutumattomat jätteet (mukaan lukien tali, rasva ja mäski)	80	75	72	75	70	67
Kaasumaiset	G10	Maakaasu, nestekaasu, nesteytetty maakaasu ja biometaani	90	85	82	92	87	84
	G11	Vedyn ja synteesikaasun jalostuskaasut	89	84	81	90	85	82
	G12	Anaerobisesta mädätyksestä, kaatopaikoilta ja jäteveden käsittelystä saatava biokaasu	70	65	62	80	75	72
	G13	Koksauskaasu, masuunikaasu, kaivoskaasu ja muut talteen otetut kaasut (ei kuitenkaan jalostamokaasu)	80	75	72	80	75	72
Muut	O14	Hukkalämpö (myös korkean lämpötilan prosessien pakokaasut, eksotermisistä kemiallisista reaktioista aiheutuva)	—	—	—	92	87	—
	O15	Ydinvoima	—	—	—	92	87	—
	O16	Aurinkolämpö	—	—	—	92	87	—
	O17	Geoterminen energia	—	—	—	92	87	—
	O18	Muut polttoaineet, joita ei ole mainittu edellä	—	—	—	92	87	—

(1) Jos tällaisissa laitoksissa ei oteta sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten hyötysuhdetta laskettaessa huomioon lauhteen palautusta, taulukossa olevia höyryntuotannon hyötysuhteita olisi korotettava 5 prosenttiyksikköä.

(2) Jos lämpötila on 250 °C tai sitä korkeampi, on käytettävä pakokaasujen suoran käytön arvoja.

LIITE III

Keskimääräisiin ilmasto-olosuhteisiin liittyvät korjauskertoimet sekä menetelmä ilmastovyöhykkeiden määrittämiseksi erilliseen sähkön tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen soveltamiseksi

(2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut)

a) Keskimääräisiin ilmasto-olosuhteisiin liittyvät korjauskertoimet

Ilman lämpötilaan liittyvä korjaus perustuu tietyn jäsenvaltion vuosittaisen keskilämpötilan ja ISO-standardin mukaisten vakioilmasto-olosuhteiden (15 °C) väliseen eroon.

Korjaus on seuraava:

Hyötysuhteen alentaminen 0,1 prosenttiyksiköllä kutakin 15 °C:n ylittävää astetta kohti;

Hyötysuhteen korottaminen 0,1 prosenttiyksiköllä kutakin 15 °C:n alittavaa astetta kohti.

Esimerkki:

Jos vuosittainen keskilämpötila jäsenvaltiossa on 10 °C, kyseisessä jäsenvaltiossa olevan yhteistuotantoyksikön viitearvoa on korotettava 0,5 prosenttiyksikköä.

b) Ilman lämpötilaan liittyvä korjaus koskee vain kaasumaisia polttoaineita (G10, G11, G12, G 13).

c) Menetelmä ilmastovyöhykkeiden määrittämiseksi:

Kunkin ilmastovyöhykkeen rajat muodostuvat (kokonaisina celsiusasteina ilmaistuista) vuotuisen keskilämpötilan lämpökäyristä, joiden ero on vähintään 4 °C. Vierekkäisten ilmastovyöhykkeiden ilman vuotuisen keskilämpötilan eron on oltava vähintään 4 °C.

Esimerkki:

Jos tietyssä jäsenvaltiossa ilman vuotuinen keskilämpötila tietyssä paikassa on 12 °C ja siellä sijaitsevassa toisessa paikassa 6 °C, jäsenvaltio voi määrittää kaksi ilmastovyöhykettä, joita erottaa 9 °C:n lämpökäyrä:

ensimmäinen ilmastovyöhyke muodostuu näin 9 °C:n ja 13 °C:n lämpökäyrien väliin (ero 4 °C), jossa ilman vuotuinen keskilämpötila on 11 °C, ja

5 °C:n ja 9 °C:n lämpökäyrien väliin toinen ilmastovyöhyke, jossa ilman vuotuinen keskilämpötila on 7 °C.

LIITE IV

Verkossa vältettyjä häviöitä koskevat korjauskertoimet sähkön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen soveltamiseksi

(2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut)

Jännitetaso	Korjauskerroin (siirretty)	Korjauskerroin (paikalla käytetty)
≥ 345kV	1	0,976
≥ 200–< 345 kV	0,972	0,963
≥ 100–< 200 kV	0,963	0,951
≥ 50–< 100 kV	0,952	0,936
≥ 12–< 50 kV	0,935	0,914
≥ 0,45–< 12 kV	0,918	0,891
< 0,45kV	0,888	0,851

Esimerkki:

100 kWel:n yhteistuotantoyksikkö, jossa on maakaasulla toimiva mäntämoottori, tuottaa 380 V:n sähköä. Tästä 85 prosenttia menee omaan käyttöön ja 15 prosenttia siirretään verkkoon. Laitos rakennettiin vuonna 2010. Vuosittainen ilman lämpötila on 15 °C (joten ilmastoon liittyvää korjausta ei tarvita).

Verkossa tapahtuvaan häviöön liittyvän korjauksen jälkeen sähkön erillisen tuotannon hyötysuhteen viitearvo tässä yhteistuotantoyksikössä olisi (perustuen tässä liitteessä esitettyjen tekijöiden painotettuun keskiarvoon):

Ref Εη = 52,5 % × (0,851 × 85 % + 0,888 × 15 %) = 45,0 %