13.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 266/14


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/1831,

annettu 7 päivänä lokakuuta 2015,

sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toteutettavista maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 soveltamista koskevista säännöistä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toteutettavista maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 kumoamisesta 22 päivänä lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, 14 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja 25 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EU) N:o 1144/2014 kumotaan neuvoston asetus (EY) N:o 3/2008 (2) ja vahvistetaan uudet säännöt sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toteuttavista maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista. Lisäksi siinä siirretään komissiolle valta antaa kyseisiä toimia koskevia delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä. Tiettyjä sääntöjä on hyväksyttävä tällaisilla säädöksillä sen varmistamiseksi, että uusi lainsäädäntökehys toimii moitteettomasti ja sitä sovelletaan yhdenmukaisesti. Kyseisillä säädöksillä olisi korvattava komission asetus (EY) N:o 501/2008 (3), joka kumotaan komission delegoidulla asetuksella (EU) 2015/1829 (4).

(2)

Tiedotus- ja menekinedistämistoimien lähtökohtana ei pitäisi käyttää tuotteiden alkuperää. Tuotteiden alkuperä voidaan asetuksen (EU) N:o 1144/2014 4 artiklan 2 kohdan nojalla kuitenkin mainita tiettyjen edellytysten täyttyessä. Olisi vahvistettava säännöt, joilla varmistetaan erityisesti, että viittaus alkuperään ei heikennä ohjelmaan liittyvää pääasiallista unionin viestiä.

(3)

Jotta vältettäisiin riski siitä, että kohdeyleisölle jää epäselväksi ero yleisluonteisen alkuperään viittaavan kampanjan ja tiettyjä unionin laatujärjestelmien mukaisesti rekisteröityjä, maantieteellisellä merkinnällä suojattuja tuotteita koskevan kampanjan välillä, viittaus alkuperään olisi rajoitettava koskemaan ainoastaan kansallista alkuperää. Kun otetaan kuitenkin huomioon asetuksen (EU) N:o 1144/2014 5 artiklan 4 kohdassa vahvistettu tukikelpoisten järjestelmien luettelo, kyseisten järjestelmien osalta pitäisi voida ilmoittaa muukin kuin kansallinen alkuperä. Lisäksi olisi oltava mahdollista mainita ylikansallinen, kuten pohjoismainen, Alppien alueen tai Välimeren alueen alkuperä, sillä se vastaa yleiseurooppalaista yhteistä viitekehystä.

(4)

Tiedotus- ja menekinedistämistoimien lähtökohtana ei pitäisi käyttää tuotemerkkejä. Tuotemerkit voidaan asetuksen (EU) N:o 1144/2014 4 artiklan 1 kohdan nojalla kuitenkin mainita tietyissä toimissa tiettyjen edellytysten täyttyessä. Tuotemerkkien esilläolo olisi rajoitettava esittely- ja maistelutilaisuuksiin eli toimiin, joiden tarkoituksena on lisätä myyntiä, ja vastaavaan tiedotus- ja menekinedistämismateriaaliin, jota pidetään esillä kyseisten toimien aikana. Olisi vahvistettava säännöt sen varmistamiseksi, että kukin tuotemerkki on tasapuolisesti näkyvillä, ja niiden graafisessa ulkoasussa käytetään pienempää kokoa kuin kampanjan pääasiallisessa unionin viestissä. Sen varmistamiseksi, että toimien tuotemerkkeihin perustumaton luonne pysyy muuttumattomana, olisi vahvistettava säännöt, joilla varmistetaan useiden tuotemerkkien esilläolo – asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta – ja tuotemerkeille varatun pinta-alan rajoittaminen tiettyyn enimmäisprosenttiosuuteen viestintäpinta-alasta.

(5)

Asetuksessa (EU) N:o 1144/2014 säädetään ehdotuksentekijöiden mahdollisuudesta panna itse täytäntöön tiettyjä ohjelmansa osia. Olisi vahvistettava säännöt kyseisten säännösten soveltamiseksi.

(6)

Yhden jäsenvaltion ohjelmat on pantava täytäntöön jäsenvaltioiden ja unionin yhteisesti hallinnoimina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (5) mukaisesti, ja usean jäsenvaltion ohjelmat on rahoitettava suoran hallinnoinnin sääntöjä noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) mukaisesti. Koska samalla ehdotuksentekijällä voi olla sekä yhden että usean jäsenvaltion ohjelmia, ohjelmien täytäntöönpanoa koskevissa säännöissä pitäisi olla mahdollisimman vähän eroja. Sitä varten yhden jäsenvaltion ohjelmiin olisi sovellettava sääntöjä, jotka vastaavat sellaisia asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 avustuksia koskevia säännöksiä, joita sovelletaan usean jäsenvaltion ohjelmiin, kuten esimerkiksi sitä, että sopimuksen tyydyttävän täytäntöönpanon takaamiseksi ei vaadita vakuuden asettamista.

(7)

Jäsenvaltiot ovat vastuussa komission valitsemien yhden jäsenvaltion ohjelmien asianmukaisesta täytäntöönpanosta. Olisi säädettävä niiden kansallisten viranomaisten nimeämisestä, jotka vastaavat tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat sopimusten tekemistä valittujen yhden jäsenvaltion ohjelmien täytäntöönpanemiseksi. Sitä varten komission olisi toimitettava jäsenvaltioille sopimusmalli, ja sopimusten tekemistä varten olisi asetettava kohtuullinen määräaika. Koska ohjelmaan voidaan sisällyttää eri tyyppisiä toimia, olisi kuitenkin säädettävä ohjelman täytäntöönpanon alkamispäivää koskevasta joustavuudesta.

(8)

Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi ehdotuksentekijät ja toimeenpanijat olisi velvoitettava säilyttämään asiakirjat ja muut tositteet, joilla voidaan osoittaa, että ohjelma on pantu asianmukaisesti täytäntöön ja ilmoitetut kustannukset täyttävät unionin rahoituksen tukikelpoisuusehdot.

(9)

Jäsenvaltioiden olisi valvottava yhden jäsenvaltion ohjelmien täytäntöönpanoa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 mukaisesti. Niiltä olisi myös edellytettävä, että ne hyväksyvät toimeenpanijan valinnan ennen sopimuksen tekemistä asianomaisen ehdotuksentekijän kanssa ja tarkistavat kaikki maksupyynnöt ennen maksun suorittamista. Ennakkomaksua koskevaa pyyntöä lukuun ottamatta kaikkiin maksupyyntöihin olisi sisällyttävä rahoitusselvitys, jossa ilmoitetaan ja eritellään ehdotuksentekijälle aiheutuneet tukikelpoiset kustannukset, raportti ohjelman teknisestä toteuttamisesta ja loppumaksun suorittamista koskevissa pyynnöissä lisäksi arviointiraportti.

(10)

Ajanjaksoksi, jota välikertomukset ja niihin liittyvät maksupyynnöt koskevat, olisi yksinkertaistamisen vuoksi ja hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi vahvistettava yksi vuosi. Lisäksi tiettyjen määrien korvaamista pyydettäessä olisi toimitettava riippumattoman ja pätevän tilintarkastajan antama rahoitusselvityksiä koskeva lausunto. Lausuntoon olisi sisällyttävä näyttö jäsenvaltioille ilmoitettujen kustannusten tukikelpoisuudesta.

(11)

Jotta jäsenvaltiot voivat tarkistaa asetuksen (EU) N:o 1144/2014 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti, että ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä tuotettu materiaali on unionin lainsäädännön mukaista ja erityisesti, että on sovellettu säännöksiä, jotka koskevat unionin pääasiallista viestiä, alkuperän mainitsemista ja tuotemerkkien esilläoloa, olisi vahvistettava säännös, jossa edellytetään käytetyn materiaalin, myös kuva-aineiston, toimittamista jäsenvaltiolle.

(12)

Olisi säädettävä ennakkomaksuja koskevista järjestelyistä käteisvarojen tarjoamiseksi ehdotuksentekijöille. Jotta unionin taloudellisia etuja voitaisiin suojata tehokkaasti, ennakkomaksun suorittamisen ehtona olisi oltava vakuuden asettaminen. Vakuuden olisi oltava voimassa loppumaksun suorittamiseen asti, jolloin ennakkomaksu selvitetään. Koska rahoitustukea saavilla jäsenvaltioihin sijoittautuneilla ehdotuksentekijöillä voi olla vaikeuksia asettaa vakuus koko sille määrälle, joka voidaan maksaa ennakkoon, olisi vahvistettava säännös, joka antaa niille mahdollisuuden saada ennakkomaksut kahdessa osassa.

(13)

Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi olisi vahvistettava säännökset, joissa edellytetään, että ennakkomaksut ja välimaksut pysyvät alle unionin kokonaisrahoitusosuuden ja turvamarginaalin.

(14)

Kokemus on osoittanut, että olisi määritettävä jäsenvaltioiden tekemien paikalla suoritettavien tarkastusten sisältö ja erityisesti niiden toistumistiheys, laajuus ja paikat. Näin ollen on asianmukaista edellyttää, että kullekin ohjelmalle tehdään paikalla suoritettava tarkastus vähintään kerran sen täytäntöönpanon aikana. Kun otetaan huomioon, että tiedotus- ja menekinedistämistoimia toteutetaan eri aikoina ja ne ovat usein kestoltaan rajattuja ja että tietyt ohjelmat pannaan täytäntöön ehdotuksentekijän alkuperäjäsenvaltion ulkopuolella tai unionin ulkopuolella, paikalla suoritettavat tarkastukset olisi tehtävä ehdotuksentekijän tiloissa ja tarvittaessa toimeenpanijan tiloissa.

(15)

Aiheettomien maksujen yhteydessä perittävä korko olisi yhdenmukaistettava usean jäsenvaltion ohjelmissa sovellettavan vastaavan koron kanssa.

(16)

Tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien vaikuttavuuden ja tehokkuuden arvioimiseksi olisi vahvistettava säännöksiä, joissa edellytetään sekä ehdotuksentekijöiltä että jäsenvaltioilta niin ohjelmien kuin edistämispolitiikan yleisen toimivuuden asianmukaista seurantaa ja arviointia.

(17)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1144/2014 soveltamista koskevat säännöt siltä osin kuin on kyse alkuperän ja tuotemerkkien näkyvyydestä yhden ja usean jäsenvaltion ohjelmissa sekä säännöt, joiden mukaisesti ehdotuksentekijälle voidaan antaa lupa panna täytäntöön tiettyjä yhden jäsenvaltion ohjelman osia.

Lisäksi siinä vahvistetaan erityiset säännöt, jotka koskevat yhden jäsenvaltion ohjelmien sopimusten tekemistä, hallintoa, seurantaa ja valvontaa sekä tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien vaikutusten arvioinnissa käytettävää indikaattorijärjestelmää.

II LUKU

YHDEN JA USEAN JÄSENVALTION OHJELMIA KOSKEVAT YHTEISET SÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

Alkuperän näkyvyys

2 artikla

Alkuperän mainitsemista kaikessa tiedotus- ja menekinedistämismateriaalissa koskevat yleiset vaatimukset

1.   Ohjelman pääasiallisen viestin on oltava unionin viesti eikä se saa kohdentua mihinkään tiettyyn alkuperään.

2.   Mahdollisen alkuperää koskevan maininnan on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset:

a)

sillä ei saa rajoittaa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 34 artiklan vastaisesti;

b)

se ei saa houkutella kuluttajia ostamaan kotimaisia tuotteita pelkästään niiden alkuperän vuoksi, ja siinä on viitattava tuotteen erityisiin ominaisuuksiin eikä vain alkuperään; ja

c)

sen on täydennettävä pääasiallista unionin viestiä.

3.   Tuotteen alkuperään liittyvä aineisto, kuten kuvat, värit, tunnukset tai musiikki, eivät saa peittää ohjelman pääasiallista unionin viestiä. Alkuperää koskevan maininnan on oltava näkyvissä kohdassa, joka on pääasialliselle unionin viestille varatusta kohdasta erillään.

4.   Alkuperän saa mainita ainoastaan kuvallisessa tiedotus- ja menekinedistämismateriaalissa. Äänimateriaalissa ei saa olla mainintoja alkuperästä.

3 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1144/2014 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu alkuperän erityinen mainitseminen tiedotus- ja menekinedistämismateriaalissa

1.   Asetuksen (EU) N:o 1144/2014 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu alkuperän mainitseminen tiedotus- ja menekinedistämismateriaalissa rajoitetaan koskemaan kansallista alkuperää eli jäsenvaltion nimeä tai yhteistä ylikansallista alkuperää. Alkuperää koskeva maininta voi olla suora tai epäsuora.

2.   Asetuksen (EU) N:o 1144/2014 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä edellytyksiä on noudatettava, ja on otettava huomioon alkuperään viittaavan tekstin tai tunnuksen, mukaan lukien kuvat ja yleinen ulkoasu, näkyvyys verrattuna ohjelman pääasialliseen unionin viestiin viittaavan tekstin tai tunnuksen merkittävyyteen.

4 artikla

Alkuperän mainitseminen asetuksen (EU) N:o 1144/2014 5 artiklan 4 kohdan c ja d alakohdan nojalla tukikelpoisia järjestelmiä koskevassa tiedotus- ja menekinedistämismateriaalissa

1.   Tiedotus- ja menekinedistämistoimissa, joissa mainitaan sellaisia järjestelmiä, jotka ovat tukikelpoisia asetuksen (EU) N:o 1144/2014 5 artiklan 4 kohdan c alakohdan nojalla, voidaan mainita syrjäisimpien alueiden nimi asiaankuuluvissa graafisissa tunnuksissa edellyttäen, että komission delegoidussa asetuksessa (EY) N:o 179/2014 (7) vahvistetut edellytykset täyttyvät, ja asiaankuuluvassa kuvamateriaalissa edellyttäen, että asetuksen (EU) N:o 1144/2014 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

2.   Poiketen siitä, mitä 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, tiedotus- ja menekinedistämistoimissa, joissa mainitaan sellaisia järjestelmiä, jotka ovat tukikelpoisia asetuksen (EU) N:o 1144/2014 5 artiklan 4 kohdan d alakohdan nojalla ja joiden nimessä viitataan alkuperään, voidaan mainita kyseinen erityinen alkuperä edellyttäen, että toimet täyttävät asetuksen (EU) N:o 1144/2014 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa vahvistetut edellytykset.

2 JAKSO

Tuotemerkkien näkyvyys

5 artikla

Yleiset vaatimukset

1.   Asetuksen (EU) N:o 1144/2014 4 artiklassa tarkoitetut tuotemerkit on katsottava tavaramerkeiksi sellaisina kuin ne määritellään neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 (8) 4 ja 66 artiklassa tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY (9) 2 artiklassa.

2.   Ehdotuksentekijöiden edistettävien tuotteiden tuotemerkkejä saa olla näkyvissä ainoastaan esittely- ja maistelutilaisuuksissa.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)

’esittelytilaisuuksilla’ kaikenlaisia tapoja esitellä tuotteen tai järjestelmän ansioita mahdolliselle asiakkaalle ja edistää tuotteen myyntiä messujen yhteydessä tai yritysten välisissä tapahtumissa ja verkkosivustoilla;

b)

’maistelutilaisuuksilla’ toimintaa, jossa mahdollinen asiakas voi maistella tuotetta messujen yhteydessä tai yritysten välisissä tapahtumissa ja myyntipisteissä.

3.   Tuotemerkit voivat olla näkyvillä myös esittely- ja maistelutilaisuuksien aikana esillä olevassa tai jaettavassa tiedotus- ja menekinedistämismateriaalissa.

4.   Tuotemerkkejä esille asettavien ehdotuksentekijöiden on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

niiden on perusteltava ohjelmahakemuksessaan, miksi tuotemerkkien mainitseminen on kampanjan tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämätöntä, ja vahvistettava, että tuotemerkit ovat esillä ainoastaan esittely- ja maistelutilaisuuksissa;

b)

niiden on säilytettävä todisteet siitä, että kaikille kyseisen ehdotuksentekijän jäsenille on annettu yhtäläinen mahdollisuus asettaa tuotemerkkejään esille;

c)

niiden on varmistettava, että

i)

tuotemerkit ovat esillä kaikki yhdessä, tasapuolisesti näkyvällä tavalla kohdassa, joka on pääasialliselle unionin viestille varatusta kohdasta erillään;

ii)

tuotemerkkien esittäminen ei heikennä pääasiallista unionin viestiä;

iii)

tuotemerkkeihin liittyvän materiaalin, kuten kuvien, värien ja tunnusten, esilläolo ei peitä pääasiallista unionin viestiä;

iv)

tuotemerkit ovat esillä ainoastaan kuvamateriaalissa, lukuun ottamatta pieniä lahjaesineitä ja maskotteja, ja ne esitetään pienemmässä koossa kuin pääasiallinen unionin viesti. Äänimateriaalissa ei saa olla mainintoja tuotemerkeistä.

6 artikla

Erityiset vaatimukset

1.   Esittely- ja maistelutilaisuuksien aikana tuotemerkit voidaan esittää ainoastaan

a)

yhtenä ryhmänä näyttelyosaston tai vastaavan rakenteen esittelytiskin etuseinämään sijoitetussa banderollissa. Banderollin koko saa olla enintään 5 prosenttia messuosaston tai vastaavan näyttelyrakenteen esittelytiskin etuseinämän kokonaispinta-alasta; tai

b)

yksitellen erillisissä, toisiaan vastaavissa esittelykojuissa, kyseisen esittelykojun tai vastaavan rakenteen tiskin etuseinämässä, kaikkien tuotemerkkien osalta puolueettomasti ja yhdenmukaisella tavalla. Tässä tapauksessa tuotenimen esityskoko saa olla enintään 5 prosenttia esittelykojun tai vastaavan rakenteen tiskin etuseinämän kokonaispinta-alasta;

2.   Verkkosivustoilla tuotemerkkejä voidaan esillä ainoastaan yhtenä ryhmänä jommallakummalla seuraavista tavoista:

a)

verkkosivun alalaidassa sijaitsevassa bannerissa, jonka koko on enintään 5 prosenttia verkkosivun kokonaispinta-alasta ja jossa kunkin tuotemerkin on oltava unionin yhteisrahoitukseen viittaavaa unionin tunnusta pienempi;

b)

omalla, kotisivusta erillisellä verkkosivulla kaikkien tuotemerkkien osalta puolueettomasti ja yhdenmukaisella tavalla.

3.   Esittely- tai maistelutilaisuuksissa jaettavassa painetussa materiaalissa tuotemerkkejä saa esittää ainoastaan yhtenä ryhmänä sivun alalaidassa olevassa yhdessä bannerissa, jonka koko on enintään 5 prosenttia kyseisen sivun kokonaispinta-alasta.

7 artikla

Esitettävien tuotemerkkien lukumäärä

1.   Esillä on oltava vähintään viisi tuotemerkkiä.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tuotemerkkejä voi olla esillä vähemmän kuin viisi edellyttäen, että seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät:

a)

ohjelman aiheena olevaan tuotteeseen tai järjestelmään liittyviä tuotemerkkejä on vähemmän ehdotuksentekijän alkuperäjäsenvaltiossa;

b)

asianmukaisesti perustelluista syistä ei ole ollut mahdollista järjestää useita tuotteita tai useita maita käsittävää ohjelmaa, johon olisi voitu asettaa esille useampia tuotemerkkejä.

3.   Ehdotuksentekijän on perusteltava asianmukaisesti 2 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyminen ja esitettävä sen tueksi kaikki tarvittavat asiakirjat, mukaan lukien näyttö siitä, että kyseinen ehdotuksentekijä on ottanut yhteyttä muihin ehdotuksentekijöihin ja ehdottanut, että ne perustaisivat yhdessä useita tuotteita tai useita maita käsittävän ohjelman, sekä syyt, joiden vuoksi tällaista ohjelmaa ei pystytty toteuttamaan.

4.   Jos tuotemerkkejä on esillä vähemmän kuin viisi, sovelletaan 6 artiklassa vahvistettuja sääntöjä ja tuotemerkeille varattua pinta-alaa vähennetään samassa suhteessa.

8 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1144/2014 5 artiklan 4 kohdan d alakohdan nojalla tukikelpoisten tavaramerkiksi rekisteröityjen järjestelmien mainitseminen

Jos ohjelma koskee järjestelmiä, joita tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 1144/2014 5 artiklan 4 kohdan d alakohdassa, 5, 6 ja 7 artiklaa ei sovelleta kyseisten tavaramerkeiksi rekisteröityjen järjestelmien nimiin ja logoihin.

III LUKU

YHDEN JÄSENVALTION OHJELMIEN HALLINNOINTI

1 JAKSO

Ohjelmien täytäntöönpano ja rahoitus

9 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen

Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi nimettyjen viranomaisten nimet ja osoitteet sekä niitä koskevien tietojen muutokset.

Komissio saattaa kyseiset tiedot yleisesti saataville soveltuvassa muodossa.

10 artikla

Sopimusten tekeminen

1.   Kun komissio on hyväksynyt asetuksen (EU) N:o 1144/2014 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen, se toimittaa jäljennökset valituista ohjelmista asianomaisille jäsenvaltioille.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä asianomaisille ehdotuksentekijöille, onko niiden hakemukset hyväksytty.

3.   Jäsenvaltioiden on tehtävä ohjelmien täytäntöönpanoa koskevat sopimukset valittujen ehdotuksentekijöiden kanssa 90 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun asetuksen (EU) N:o 1144/2014 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu komission säädös annetaan tiedoksi, edellyttäen että kyseisen asetuksen 13 artiklassa tarkoitetut elimet on valittu delegoidun asetuksen (EU) 2015/1829 2 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kyseisen määräajan päätyttyä sopimuksia ei voida tehdä ilman komission ennakkohyväksyntää.

4.   Ohjelman täytäntöönpano alkaa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa sopimuksen allekirjoittamista. Alkamispäivää voidaan kuitenkin lykätä enintään kuudella kuukaudella etenkin, jotta voidaan ottaa huomioon ohjelman kohteena olevan tuotteen kausiluonteisuus tai osallistuminen johonkin tiettyyn messu- tai muuhun tapahtumaan.

5.   Jäsenvaltioiden on käytettävä komission niiden saataville antamia mallisopimuksia.

6.   Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa muuttaa mallisopimusten eräitä ehtoja kansallisen lainsäädännön noudattamiseksi, jos muutokset eivät rajoita unionin lainsäädännön soveltamista.

11 artikla

Ohjelmien täytäntöönpano ehdotuksentekijöiden toimesta

Ehdotuksentekijä voi panna itse täytäntöön tietyt yhden jäsenvaltion ohjelman osat, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

ehdotuksentekijällä on vähintään kolmen vuoden kokemus tiedotus- ja menekinedistämistoimien toteuttamisesta; ja

b)

ehdotuksentekijä varmistaa, etteivät sen itsensä toteuttamiksi suunnittelemien toimien kustannukset ole markkinoiden tavanomaista kustannustasoa korkeammat.

12 artikla

Tietoja ja asiakirjoja koskevat velvollisuudet

1.   Ehdotuksentekijöiden on pidettävä tiedot ajantasaisina ja ilmoitettava asianomaisille jäsenvaltioille tapahtumista ja olosuhteista, jotka todennäköisesti vaikuttavat merkittävästi ohjelman täytäntöönpanoon tai unionin taloudellisiin etuihin.

2.   Ehdotuksentekijöiden ja toimeenpanijoiden on säilytettävä asiakirjat ja muut tositteet, joilla voidaan osoittaa ohjelman asianmukainen täytäntöönpano ja ilmoitettujen kustannusten tukikelpoisuus, erityisesti seuraavat:

a)

toteutuneiden kustannusten osalta: asianmukaiset asiakirjat ja muut tositteet, joilla osoitetaan ilmoitetut kustannukset, kuten sopimukset, alihankintasopimukset, laskut ja kirjanpitoaineisto. Tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen ja sisäisten valvontamenettelyjen on mahdollistettava ilmoitettujen määrien, kirjanpidossa esitettyjen määrien ja tositteissa esitettyjen määrien suora täsmäytys.

Henkilöstökustannusten osalta ehdotuksentekijän ja toimeenpanijoiden on pidettävä työaikakirjanpitoa ilmoitetuista työtunneista. Jos toimessa tehtyjen työtuntien määrää osoittavaa luotettavaa työaikakirjanpitoa ei ole käytettävissä, jäsenvaltio voi hyväksyä vaihtoehtoisia todisteita, jotka tukevat ilmoitettujen tuntien määrää, jos se katsoo, että niiden luotettavuuden taso on riittävä.

Ohjelmassa täysipäiväisesti työskentelevän henkilöstön osalta ei vaadita työaikakirjanpitoa, vaan allekirjoitettu ilmoitus, jossa vahvistetaan, että kyseiset henkilöt ovat työskennelleet toimessa täysipäiväisesti;

b)

kiinteämääräisten kustannusten osalta: asianmukaiset asiakirjat ja muut tositteet, joilla osoitetaan niiden kustannusten tukikelpoisuus, joiden perusteella kiinteä määrä on laskettu.

13 artikla

Ennakkomaksu

1.   Ehdotuksentekijä voi toimittaa 30 päivän kuluessa siitä, kun 10 artiklassa tarkoitettu sopimus on allekirjoitettu, asianomaiselle jäsenvaltiolle ennakkomaksupyynnön yhdessä tämän artiklan 2 kohdassa säädetyn vakuuden kanssa.

2.   Ennakkomaksun maksaminen edellyttää, että ehdotuksentekijä on asettanut jäsenvaltiolle kyseisen ennakkomaksun suuruisen vakuuden komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 (10) IV luvun mukaisesti.

3.   Ennakkomaksun määrä saa olla enintään 20 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1144/2014 15 artiklassa tarkoitetusta unionin enimmäisrahoitusosuudesta.

4.   Jäsenvaltion on maksettava ennakko joko 30 päivän kuluessa 2 kohdassa säädetyn vakuuden vastaanottamisesta tai 30 päivän kuluessa siitä päivästä, joka on 10 päivää ennen ohjelman täytäntöönpanon alkamispäivää, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.

5.   Ennakkomaksu selvitetään loppumaksun yhteydessä.

6.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 ja 5 kohdassa säädetään, sellaisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneet ehdotuksentekijät, jotka saavat rahoitustukea asetuksen (EU) N:o 1144/2014 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti, voivat toimittaa ennakkomaksupyyntönsä kahdessa osassa. Hakijoiden, jotka päättävät käyttää tätä mahdollisuutta, on toimitettava ensimmäistä ennakkomaksuosaansa koskeva pyyntö tämän artiklan 1 kohdassa säädetyssä määräajassa. Jäljelle jäävää ennakkomaksuosaa koskeva pyyntö voidaan toimittaa vasta sen jälkeen, kun ensimmäinen osa on selvitetty.

14 artikla

Välimaksupyyntö

1.   Ohjelman viimeistä täytäntöönpanovuotta lukuun ottamatta ehdotuksentekijän on toimitettava unionin rahoitustukea koskevat välimaksupyynnöt jäsenvaltioille 60 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin ohjelman yksi täytäntöönpanovuosi on saatu päätökseen.

2.   Maksupyyntöjen on koskettava kyseisen vuoden aikana aiheutuneita tukikelpoisia kustannuksia, ja niiden mukana on toimitettava väliraportti, jossa on rahoitusta koskeva väliraportti ja tekninen väliraportti.

3.   Rahoitusta koskevaan väliraporttiin, jota tarkoitetaan 2 kohdassa, on sisällyttävä

a)

kultakin ehdotuksentekijältä rahoitusselvitys, jossa eritellään ohjelman tukikelpoiset kustannukset, ja siihen liitetty ilmoitus, jossa todistetaan, että

toimitetut tiedot ovat täydelliset, luotettavat ja oikeat;

ilmoitetut kustannukset ovat tukikelpoisia delegoidun asetuksen (EU) 2015/1829 4 artiklan mukaisesti;

kustannusten tueksi voidaan esittää asianmukaiset asiakirjat ja tositteet, jotka esitetään pyynnöstä tai tässä asetuksessa säädettyjen tarkastusten yhteydessä;

b)

ulkopuolisen hyväksytyn tilintarkastajan ehdotuksentekijälle laatima rahoitusselvityksiä koskeva lausunto, jos unionin rahoitusosuus ohjelman toteutuneista kustannuksista on 750 000 euroa tai enemmän ja toteutuneista kustannuksista välimaksuina pyydetyn unionin rahoitusosuuden määrä on 325 000 euroa tai enemmän. Lausunnon on osoitettava, että ehdotetut kustannukset ovat tukikelpoisia delegoidun asetuksen (EU) 2015/1829 4 artiklan mukaisesti ja että tämän asetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaisia velvollisuuksia noudatetaan;

c)

jäljennökset kustannuksiin liittyvistä laskuista ja tositteista, jotka osoittavat kustannusten tukikelpoisuuden, jos b kohdassa tarkoitettu lausunto ei ole tarpeen.

4.   Tekniseen väliraporttiin, jota tarkoitetaan 2 kohdassa, on sisällyttävä

a)

jäljennökset kaikista materiaaleista ja kuva-aineistosta, joita ei ole vielä toimitettu jäsenvaltiolle;

b)

ajanjaksolla, jota välimaksu koskee, toteutettuja toimia koskeva kuvaus, jossa käytetään 22 artiklassa tarkoitettuja ohjelman tuotos- ja tulosindikaattoreja; ja

c)

perustelut ohjelmassa suunniteltujen toimien ja niiden odotettujen tuotosten ja tulosten ja toteutuneiden toimien ja saatujen tuotosten ja tulosten välisille mahdollisille eroille.

15 artikla

Loppumaksupyyntö

1.   Ehdotuksentekijän on toimitettava loppumaksupyynnöt jäsenvaltiolle 90 päivän kuluessa päivästä, jona 10 artiklassa tarkoitetun sopimuksen kattama ohjelma on saatettu loppuun.

2.   Pyyntö on katsottava hyväksyttäväksi, jos siihen on liitetty lopullinen väliraportti, loppuraportti ja arviointitutkimus menekinedistämis- ja tiedotustoimien tuloksista.

3.   Lopullisen väliraportin, jota tarkoitetaan 2 kohdassa, on koskettava ohjelman viimeistä täytäntöönpanovuotta. Ehdotuksentekijöiden on vakuutettava rahoitusselvityksessään, että kaikki tulot on ilmoitettu.

4.   Loppuraporttiin, jota tarkoitetaan 2 kohdassa, on sisällyttävä

a)

rahoitusta koskeva loppuraportti, joka sisältää ehdotuksentekijän laatiman kustannuksia koskevan lopullisen yhteenvetoselvityksen, johon on koottu yhteen kaikkia välimaksuja koskevat rahoitusselvitykset ja josta ilmenevät kaikki aiheutuneet menot;

b)

tekninen loppuraportti, joka sisältää

i)

yhteenvedon toteutetuista toimista ja ohjelman tuotoksista ja tuloksista käyttäen 22 artiklassa tarkoitettuja indikaattoreita; ja

ii)

julkaistavan tiivistelmän.

5.   Menekinedistämis- ja tiedotustoimien tuloksia koskevan arviointitutkimuksen, jota tarkoitetaan 2 kohdassa, on oltava riippumattoman ulkopuolisen tahon tekemä. Kyseisen tahon on käytettävä 22 artiklassa tarkoitettuja indikaattoreita.

16 artikla

Jäsenvaltion suorittamat maksut

1.   Välimaksut ja ennakkomaksut, joita tarkoitetaan 13 ja 14 artiklassa, eivät saa olla yhteensä yli 90 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1144/2014 15 artiklan mukaisesta unionin kokonaisrahoitusosuudesta.

2.   Jäsenvaltioiden on suoritettava 14 ja 15 artiklassa tarkoitetut maksut 60 päivän kuluessa maksupyynnön vastaanottamisesta edellyttäen, että kaikki tarkastukset on suoritettu tämän asetuksen mukaisesti.

3.   Jos tarvitaan uusia 19 ja 20 artiklassa tarkoitettuja hallinnollisia tai paikalla tehtäviä tarkastuksia, jäsenvaltio voi pidentää 2 kohdassa tarkoitettua määräaikaa ilmoittamalla asiasta ehdotuksentekijälle.

17 artikla

Muiden kuin tukikelpoisten kustannusten hylkääminen ja aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperintä

1.   Väli- tai loppumaksun yhteydessä tai sen jälkeen, kun kyseiset maksut on suoritettu, jäsenvaltioiden on hylättävä kaikki kustannukset, joita ei katsota tukikelpoisiksi, erityisesti tässä asetuksessa säädettyjen tarkastusten perusteella.

2.   Ehdotuksentekijän on palautettava aiheettomat maksetut määrät komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 908/2014 (11) III luvun 1 jakson mukaisesti.

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (12) 83 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädettyä korkoa sovelletaan.

2 JAKSO

Ohjelmien täytäntöönpanon valvonta ja jäsenvaltioiden ilmoitukset

18 artikla

Toimeenpanijoiden valintamenettelyä koskevat tarkastukset

Jäsenvaltioiden on ennen 10 artiklassa tarkoitetun sopimuksen allekirjoittamista tarkastettava, että toimeenpanijat on valittu delegoidun asetuksen (EU) 2015/1829 2 artiklassa säädetyn kilpailumenettelyn mukaisesti.

19 artikla

Yhden jäsenvaltion ohjelmien hallinnolliset tarkastukset

1.   Hallinnollisten tarkastusten yhteydessä jäsenvaltioiden on tarkistettava järjestelmällisesti maksupyynnöt ja erityisesti pyyntöihin liittyvät raportit sekä kustannusten tukikelpoisuus delegoidun asetuksen (EU) 2015/1829 4 artiklan nojalla.

2.   Jäsenvaltioiden on pyydettävä kaikki tarpeellisiksi katsomansa lisätiedot ja tarvittaessa suoritettava lisätarkastuksia, erityisesti jos

a)

vaadittuja raportteja ei ole toimitettu tai ne eivät ole täydellisiä;

b)

rahoitusselvityksiä koskevan lausunnon hallinnollinen tarkastelu ei anna riittävää näyttöä kustannusten tukikelpoisuudesta delegoidun asetuksen (EU) 2015/1829 4 artiklan nojalla ja tämän asetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaisten velvollisuuksien noudattamisesta; tai

c)

rahoitusselvityksissä ilmoitettujen kustannusten tukikelpoisuudesta on epäilyjä.

20 artikla

Yhden jäsenvaltion ohjelmia koskevat paikalla suoritettavat tarkastukset

1.   Jäsenvaltioiden on valittava tarkastettavat maksupyynnöt riskianalyysin perusteella.

Valinta on tehtävä siten, että kullekin yhden jäsenvaltion ohjelmalle tehdään paikalla suoritettava tarkastus vähintään kerran sen toteuttamisjaksolla ensimmäisen välimaksun ja loppumaksun välisenä aikana.

2.   Paikalla suoritettaviin tarkastuksiin on sisällyttävä teknisiä ja kirjanpidollisia tarkastuksia ehdotuksentekijän ja tarvittaessa toimeenpanijan tiloissa. Jäsenvaltioiden on tarkistettava, että

a)

toimitetut tiedot ja asiakirjat ovat paikkansapitäviä;

b)

kustannukset on ilmoitettu delegoidun asetuksen (EU) 2015/1829 4 artiklan ja tämän asetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)

kaikki 10 artiklassa tarkoitetussa sopimuksessa määrätyt velvoitteet on täytetty;

d)

asetuksen (EU) N:o 1144/2014 10 ja 15 artiklaa on noudatettu.

Jäsenvaltioiden on annettava viipymättä komissiolle tiedoksi kaikki tarkastuksissa todetut sääntöjenvastaisuudet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission asetuksen (EY) N:o 1848/2006 (13) soveltamista.

Paikalla suoritettavat tarkastukset voidaan rajata otokseen, joka kattaa vähintään 30 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Otoksen on oltava luotettava ja edustava.

Jos havaitaan sääntöjenvastaisuuksia, jäsenvaltion on tarkistettava kaikki ilmoitettuihin kustannuksiin liittyvät asiakirjat, tai otoksen tulokset on ekstrapoloitava.

3.   Jäsenvaltioiden on laadittava raportti jokaisesta paikalla suoritetusta tarkastuksesta. Raportissa on määriteltävä selkeästi suoritettujen tarkastusten kattavuus ja tulokset.

21 artikla

Komissiolle tehtävät yhden jäsenvaltion ohjelmia koskevat ilmoitukset

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä heinäkuuta kunakin vuonna kaikista yhden jäsenvaltion ohjelmien osalta tehdyistä maksuista seuraavat tiedot, jotka kattavat edeltävän kalenterivuoden:

a)

rahoituksen toteutus ja 22 artiklassa tarkoitetut tuotosindikaattorit;

b)

ohjelmien vaikutukset arvioituna 22 artiklassa tarkoitettua indikaattorijärjestelmää käyttäen;

c)

19 ja 20 artiklan mukaisesti tehtyjen hallinnollisten ja paikalla suoritettavien tarkastusten tulokset.

2.   Tällainen ilmoitus on tehtävä sähköisesti käyttäen komission jäsenvaltioiden käyttöön tiedonsiirtoa varten asettamia teknisiä eritelmiä.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

22 artikla

Indikaattorijärjestelmä tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien vaikutusten arviointia varten

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan yhteiset puitteet tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien vaikutusten arvioimiselle indikaattorijärjestelmän perusteella. Järjestelmä koostuu seuraavista kolmesta suoritusindikaattoriryhmästä: tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreista.

a)

Tuotosindikaattoreilla mitataan kussakin ohjelmassa suunniteltujen toimien toteutumisastetta.

b)

Tulosindikaattoreilla mitataan toimien suoria ja välittömiä vaikutuksia.

c)

Vaikutusindikaattoreilla mitataan välittömien vaikutusten jälkeen saatavaa hyötyä.

2.   Kussakin ehdotuksentekijän komissiolle toimittamassa tiedotus- ja menekinedistämisohjelmaa koskevassa ehdotuksessa on ilmoitettava, mitä indikaattoreita kustakin suoritusindikaattoriryhmästä käytetään asianomaisen ohjelman vaikutusten arviointiin. Ehdotuksentekijän on tarvittaessa käytettävä liitteessä esitettyjä indikaattoreita, tai se voi käyttää muita indikaattoreita, jos se voi osoittaa, että asianomaisen ohjelman luonne huomioon ottaen kyseiset indikaattorit ovat asianmukaisempia.

23 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä joulukuuta 2015 ohjelmaehdotuksiin, jotka esitetään 1 päivästä joulukuuta 2015 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä lokakuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 317, 4.11.2014, s. 56.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 3/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2007, maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa (EUVL L 3, 5.1.2008, s. 1).

(3)  Komission asetus (EY) N:o 501/2008, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2008, maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 147, 6.6.2008, s. 3).

(4)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/1829, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2015, sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toteutettavista maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 täydentämisestä (katso tämän virallisen lehden sivu 3).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) No 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(7)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 179/2014, annettu 6 päivänä marraskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 228/2013 täydentämisestä toimijarekisterin, tuotteiden kaupan pitämistä niiden tuotantoalueen ulkopuolella koskevan tuen määrän, graafisen tunnuksen, tiettyjen nautaeläinten tuontitullista vapauttamisen ja unionin syrjäisimpien alueiden maatalousalan erityistoimenpiteitä koskevien tiettyjen toimenpiteiden rahoituksen osalta (EUVL L 63, 4.3.2014, s. 3).

(8)  Neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009, annettu 26 päivänä helmikuuta 2009, yhteisön tavaramerkistä (EUVL L 78, 24.3.2009, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/95/EY, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä (EUVL L 299, 8.11.2008, s. 25).

(10)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen, vakuuksien sekä euron käytön osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 18).

(11)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 908/2014, annettu 6 päivänä elokuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen, tarkastuksia koskevien sääntöjen, vakuuksien ja avoimuuden osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 59).

(12)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(13)  Komission asetus (EY) N:o 1848/2006, annettu 14 päivänä joulukuuta 2006, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksen yhteydessä esiintyvistä sääntöjenvastaisuuksista ja aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnästä sekä tätä alaa koskevan tiedotusjärjestelmän järjestämisestä ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 595/91 kumoamisesta (EUVL L 355, 15.12.2006, s. 56).


LIITE

Luettelo 22 artiklassa tarkoitetuista indikaattoreista tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien vaikutusten arviointia varten

Tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien mukaisiin ehdotuksentekijöiden toteuttamiin toimiin liittyvä indikaattorijärjestelmä ei välttämättä kata kaikkia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa toimintaohjelman tuotoksiin, tuloksiin ja vaikutuksiin. Sen vuoksi indikaattoreiden avulla saatavia tietoja olisi tulkittava niiden määrällisten ja laadullisten tietojen perusteella, jotka liittyvät muihin ohjelman täytäntöönpanon onnistumiseen tai epäonnistumiseen vaikuttaviin avaintekijöihin.

1.

Tuotosindikaattoreita ovat esimerkiksi seuraavat:

järjestettyjen tapahtumien lukumäärä

esitettyjen televisio-/radiomainosten ja julkaistujen lehti- tai verkkomainosten lukumäärä

lehdistötiedotteiden lukumäärä

tietyn toimen kohderyhmän koko (esimerkiksi joukkokirjeiden postituslistalle kuuluvien ammattilaisten lukumäärä)

sähköpostitiedotteiden tilaajien lukumäärä.

2.

Tulosindikaattoreita ovat esimerkiksi seuraavat:

tapahtumiin (kuten seminaareihin, työpajoihin, maistelutilaisuuksiin jne.) osallistuneiden ammattilaisten/asiantuntijoiden/maahantuojien/kuluttajien lukumäärä

niiden ammattilaisten/asiantuntijoiden/maahantuojien/kuluttajien lukumäärä, jotka televisio-/radiomainokset ja lehti- tai verkkomainokset saavuttivat

niiden tapahtumiin osallistuneiden ammattilaisten/asiantuntijoiden/maahantuojien/kuluttajien lukumäärä, jotka ottivat yhteyttä tuottajajärjestöihin/tuottajiin

lehdistössä julkaistujen maksuttomien artikkeleiden lukumäärä tiedotuskampanjaa koskevan raportin kattamana ajanjaksona

verkkosivustolla vierailijoiden lukumäärä tai Facebook-sivun tykkäysten määrä

mediaseuranta-aineiston arvo.

3.

Vaikutusindikaattoreita ovat esimerkiksi seuraavat:

alan myyntikehitys edistämiskampanjoiden jälkeisenä vuonna alueella, jolla kampanjat järjestettiin, edelliseen vuoteen verrattuna ja kyseisten markkinoiden yleiseen myyntikehitykseen verrattuna

tuotteen kulutuksen kehitys kyseisessä maassa

edistystoimien kohteena olleen tuotteen unionin viennin arvo ja määrä

unionin tuotteiden markkinaosuuden muutos

viedyn tuotteen keskimääräisten myyntihintojen kehitys maassa, jossa kampanjat järjestettiin

muutos unionin laatujärjestelmien tunnusten tunnistamisessa

muutos unionin laatutuotteiden tuotekuvassa

tietoisuuden lisääntyminen unionin maataloustuotteiden luontaisesta arvosta ja muista ansioista, jotka mainitaan asetuksen (EU) N:o 1144/2014 3 artiklan a alakohdassa

kuluttajien luottamuksen lisääntyminen ohjelman täytäntöönpanon jälkeen

sijoituksen tuotto.