24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/1

(1)

Neuvoston asetusta (EY) N:o 994/98 (2) on muutettu huomattavilta osin (3). Sen vuoksi mainittu asetus olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) mukaan arvio siitä, soveltuuko tuki sisämarkkinoille, kuuluu ensi sijassa komissiolle.

(3)

Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan edellytyksenä on, että kilpailusääntöjä noudatetaan tehokkaasti ja tarkasti valtion tuen osalta.

(4)

Komissio olisi valtuutettava säätämään aloilla, joilla sillä on riittävää kokemusta yleisten soveltuvuusperusteiden määrittämiseksi, asetuksia tiettyjen tukimuotojen soveltuvuudesta sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 ja 3 kohdan määräysten mukaisesti sekä siitä, että kyseisiin tukimuotoihin ei sovelleta SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrättyä menettelyä.

(5)

Ryhmäpoikkeusasetukset varmistavat avoimuuden ja oikeusvarmuuden. Kansalliset tuomioistuimet voivat soveltaa niitä suoraan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan ja SEUT-sopimuksen 267 artiklan soveltamista.

(6)

Valtiontuki on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määritelty objektiivinen käsite. Komissiolla olevaa toimivaltaa hyväksyä ryhmäpoikkeuksia tämän asetuksen mukaisesti sovelletaan ainoastaan sellaisiin toimenpiteisiin, jotka täyttävät kaikki SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan kriteerit ja jotka näin ollen katsotaan valtiontueksi. Sillä, että tietyt tukimuodot sisällytetään tähän asetukseen tai poikkeusasetukseen, ei oteta ennalta kantaa toimenpiteen määrittelyyn SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi.

(7)

Komissio olisi valtuutettava säätämään, että pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävä tuki, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön myönnettävä tuki, ympäristönsuojelutuki, työllisyys- ja koulutustuki sekä komission kunkin jäsenvaltion osalta alueellisen tuen myöntämistä varten hyväksymien karttojen mukainen tuki soveltuu tietyin edellytyksin sisämarkkinoille ja vapautetaan ilmoitusvaatimuksesta.

(8)

Innovoinnista on tullut ”innovaatiounioniin” liittyvä unionin poliittinen tavoite, yksi Eurooppa 2020 -lippulaiva-aloitteista. Lisäksi monet innovaatiotukitoimenpiteet ovat suhteellisen vähäisiä eivätkä vääristä kilpailua merkittävästi.

(9)

Kulttuurin ja kulttuuriperinnön säilyttämisen alalla monia jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä ei voitaisi katsoa tueksi, koska ne eivät täytä kaikkia SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan kriteereitä, esimerkiksi siksi, että tuensaaja ei harjoita taloudellista toimintaa, tai siksi, että ne eivät vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kuitenkin siltä osin kuin kulttuurin edistämisen ja kulttuuriperinnön säilyttämisen alalla toteutettavat tukitoimenpiteet voidaan katsoa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiseksi valtiontueksi, komissio olisi valtuutettava säätämään, että tällainen tuki soveltuu sisämarkkinoille tietyin edellytyksin, eikä sitä ole tarpeen ilmoittaa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Pienet kulttuurin ja luovan työn edistämiseen ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät hankkeet eivät yleensä aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä, ja viimeaikaisten tapausten perusteella kauppaan kohdistuvat vaikutukset ovat rajalliset.

(10)

Vapautukset kulttuurin ja kulttuuriperinnön säilyttämisen alalla voitaisiin määritellä suuntaviivoissa esitettyjen komission kokemusten perusteella, esimerkiksi elokuva- ja audiovisuaalialan teosten osalta, tai kehittää tapauskohtaisesti. Tällaisia ryhmäpoikkeuksia laatiessaan komission olisi otettava huomioon, että ne saisivat kattaa vain valtiontukitoimenpiteet ja että niiden olisi periaatteessa painotuttava EU:n valtiontukiuudistuksen tavoitteita edistäviin toimenpiteisiin ja että vain valtiontuki, josta komissiolla on jo huomattavasti kokemusta, sisällytetään ryhmäpoikkeukseen. Lisäksi olisi otettava huomioon, että ensisijainen toimivalta kulttuurin alalla on jäsenvaltioilla ja että kulttuurien monimuotoisuus nauttii erityistä suojelua SEUT-sopimuksen 167 artiklan 1 kohdan nojalla, sekä kulttuurin erityisluonne.

(11)

Mitä tulee valtiontukitoimenpiteisiin luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi ja valtiontukitoimenpiteisiin eräiden epäsuotuisten sääolojen kalastusalalle aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi, näillä aloilla myönnetyt määrät ovat yleensä rajallisia ja selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä. Tässä asetuksessa komissio olisi valtuutettava vapauttamaan tällainen tuki ilmoitusvelvollisuudesta. Komission kokemuksen mukaan tällainen tuki ei aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä, ja saadun kokemuksen perusteella voidaan määritellä selkeät soveltuvuusedellytykset.

(12)

SEUT-sopimuksen 42 artiklan mukaisesti valtiontukisääntöjä ei sovelleta tietyin edellytyksin eräisiin SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltuja maataloustuotteita koskeviin tukitoimenpiteisiin. SEUT-sopimuksen 42 artiklaa ei kuitenkaan sovelleta metsäalaan tai mainittuun liitteeseen sisältymättömiin tuotteisiin. Komission olisi voitava myöntää poikkeus tietyille metsäalan tukimuodoille, kuten maaseudun kehittämisohjelmiin sisältyville tuille sekä SEUT-sopimuksen liitteeseen I sisältymättömien elintarvikkeiden menekinedistämiseen ja mainontaan tarkoitetuille tuille silloin, kun komission kokemuksen mukaan kilpailun vääristymät ovat vähäisiä ja selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä.

(13)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 (4) 7 artiklan mukaan jäsenvaltioiden kalatalousalan yrityksille myöntämään tukeen sovelletaan SEUT-sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa, lukuun ottamatta maksuja, jotka jäsenvaltiot suorittavat asetuksen (EY) N:o 1198/2006 mukaisesti. Meren ja makean veden elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen myönnettävällä valtion lisätuella on yleensä rajallinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, ja se edistää unionin tavoitteita meri- ja kalastuspolitiikan alalla eikä aiheuta vakavia kilpailun vääristymiä. Myönnetyt määrät ovat yleensä rajallisia ja selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä.

(14)

Urheilun ja erityisesti harrasteurheilun alalla monia jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä ei voitaisi katsoa tueksi, koska ne eivät täytä kaikkia SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan kriteereitä, esimerkiksi siksi, että tuensaaja ei harjoita taloudellista toimintaa, tai siksi, että ne eivät vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kuitenkin siltä osin kuin urheilun alalla toteutettavat tukitoimenpiteet voidaan katsoa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiseksi valtiontueksi, komissio olisi valtuutettava säätämään, että tällainen tuki soveltuu tietyin edellytyksin sisämarkkinoille eikä sitä ole tarpeen ilmoittaa. Urheilua koskevilla valtiontukitoimenpiteillä, erityisesti amatööriurheilun alan toimenpiteillä tai pienimuotoisilla toimenpiteillä, on usein rajallinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan eivätkä ne aiheuta vakavia kilpailun vääristymiä. Lisäksi myönnetyt määrät ovat yleensä vähäisiä. Selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä saadun kokemuksen perusteella niin, että voidaan varmistaa, että urheilulle myönnettävä tuki ei vääristä merkittävästi kilpailua.

(15)

Lento- ja meriliikenteen tuen osalta komission kokemuksen mukaan sosiaaliluonteinen tuki, jota myönnetään kuljetusta varten syrjäseutujen, kuten syrjäisimpien alueiden ja saarten, myös yhdestä alueesta muodostuvien saarijäsenvaltioiden ja harvaan asuttujen alueiden, asukkaille ei aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä sillä edellytyksellä, että se myönnetään syrjimättä liikenteenharjoittajaa tämän identiteetin perusteella. Lisäksi selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä.

(16)

Komissio on viime vuosina saanut hyvin laajalti kokemusta laajakaistainfrastruktuurin tuesta ja laatinut suuntaviivat (5). Komission kokemuksen mukaan tuki tietynlaisille laajakaistainfrastruktuureille ei johda merkittäviin kilpailun vääristymiin ja se voitaisiin ottaa ryhmäpoikkeuksen piiriin edellyttäen, että tietyt soveltuvuusedellytykset täyttyvät ja että infrastruktuuri otetaan käyttöön ”valkeilla alueilla” eli alueilla, joilla ei ole samaan kategoriaan kuuluvaa infrastruktuuria (ei laajakaistaa eikä hyvin nopeita seuraavan sukupolven liityntäverkkoja, jäljempänä ’NGA-verkot’) ja joille sellaista ei todennäköisesti rakenneta lähitulevaisuudessa, kuten suuntaviivojen kriteereissä esitetään. Tämä pätee tukeen, joka kattaa peruslaajakaistan tarjonnan, ja pieniin yksittäisiin tukitoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat NGA-verkkoihin, sekä laajakaistaan liittyviin rakennustöihin ja passiiviseen laajakaistainfrastruktuuriin myönnettävään tukeen.

(17)

Infrastruktuurin alalla monia jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä ei voitaisi katsoa tueksi, koska ne eivät täytä kaikkia SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan kriteereitä, esimerkiksi koska tuensaaja ei harjoita taloudellista toimintaa tai koska ne eivät vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan tai koska toimenpide on korvaus yleistä taloudellista etua koskevasta palvelusta, joka täyttää asiassa Altmark vahvistetun oikeuskäytännön (6) perusteet. Kuitenkin siltä osin kuin infrastruktuurin rahoittaminen katsotaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiseksi valtiontueksi, komissio olisi valtuutettava säätämään, että tällainen tuki soveltuu tietyin edellytyksin sisämarkkinoille eikä sitä ole tarpeen ilmoittaa. Infrastruktuurin osalta infrastruktuurihankkeille myönnettävät pienet tukimäärät voivat olla tehokas tapa tukea unionin tavoitteita, siltä osin kuin tuki vähentää kustannuksia ja mahdolliset kilpailun vääristymät ovat rajallisia. Komission olisi sen vuoksi voitava myöntää poikkeus niille infrastruktuurihankkeille myönnettävälle valtiontuelle, joilla tuetaan tässä asetuksessa tarkoitettuja tavoitteita ja muita yleisen edun mukaisia tavoitteita, erityisesti Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita (7). Tähän voisivat sisältyä tukitoimet hankkeille, joihin kuuluu monialaisia verkostoja tai monitoimitiloja, joiden osalta tarvitaan verraten pieniä tukimääriä. Ryhmäpoikkeuksia voidaan kuitenkin myöntää vain infrastruktuurihankkeille, joiden osalta komissiolla on riittävästi kokemusta sellaisten selkeiden ja tiukkojen soveltuvuuskriteerien määrittämiseksi, joilla varmistetaan, että mahdollisten kilpailun vääristymien riski on vähäinen ja että suuriin tukimääriin sovelletaan edelleen SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusvaatimusta.

(18)

Komission olisi antaessaan asetuksia tiettyjen tukimuotojen vapauttamisesta SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoittamisvelvollisuudesta täsmennettävä tuen tarkoitus, tuensaajaryhmät ja kynnykset, joilla on tarkoitus estää, että vapautettu tuki ylittäisi tuen enimmäisosuudet suhteessa tukikelpoisiin kustannuksiin tai enimmäismääriin, tukien kasautumiseen ja valvontaan liittyvät ehdot, jotta varmistetaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille.

(19)

Kynnysarvot voidaan ilmaista kunkin sellaisen tukimuodon osalta, jota varten komissio antaa ryhmäpoikkeusasetuksen tuki-intensiteetteinä suhteessa kaikkiin tukikelpoisiin kustannuksiin tai tuen enimmäismäärinä. Komissio olisi lisäksi valtuutettava myöntämään ryhmäpoikkeus tietyntyyppisille toimenpiteille, joihin liittyy valtion tukea ja joita ei niiden erityisen suunnittelutavan vuoksi voida ilmaista täsmällisesti tuki-intensiteetteinä tai tuen enimmäismäärinä; näitä ovat esimerkiksi rahoitusjärjestelyvälineet tai tietyt riskipääomasijoitusten edistämiseen tarkoitetut tukitoimenpiteet. Tällaisiin monimutkaisiin toimenpiteisiin voi liittyä tukea eri tasoilla: suorat tuensaajat, välitason tuensaajat ja epäsuorat tuensaajat. Kun otetaan huomioon tällaisten toimenpiteiden entistä suurempi merkitys ja niiden vaikutus unionin tavoitteisiin, näiden toimenpiteiden olisi voitava kuulua poikkeuksen piiriin. Sen vuoksi tällaisten toimenpiteiden ollessa kyseessä olisi oltava mahdollista määritellä kynnysarvot yksittäin myönnettävälle tuelle kyseistä toimenpidettä koskevan tai siihen liittyvän valtion tukitoimen enimmäistasoina. Valtion tukitoimen enimmäistasoon voi sisältyä tukielementti, joka ei saa olla valtiontukea, edellyttäen että toimenpiteeseen kuuluu ainakin jonkin verran SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja että tukielementti ei ole vain vähäinen.

(20)

Voi olla tarpeen asettaa yksittäisten tukien ilmoittamisille kynnysarvoja tai muita aiheellisia edellytyksiä, jotta komissio voi tutkia tapauskohtaisesti tiettyjen tukien vaikutukset kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan sekä niiden soveltuvuuden sisämarkkinoille.

(21)

Komissio olisi valtuutettava, kun se antaa asetuksia tukimuotojen vapauttamisesta SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoittamisvelvollisuudesta, liittämään niihin muita yksityiskohtaisia edellytyksiä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuen sisämarkkinoille soveltuvuuden varmistamiseksi.

(22)

Ottaen huomioon sisämarkkinoiden kehitys ja toiminta komissio olisi valtuutettava säätämään asetuksella siitä, että tietty tuki ei täytä kaikkia SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan edellytyksiä eikä SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukainen ilmoittamisvelvollisuus näin ollen koske sitä, edellyttäen, että samalle yritykselle tiettynä aikana myönnetty tuki ei ylitä tiettyä määrää.

(23)

SEUT-sopimuksen 108 artiklan 1 kohdan mukaan komission on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa jatkuvasti seurattava kaikkia voimassa olevia tukijärjestelmiä. Sen vuoksi ja mahdollisimman suuren avoimuuden ja asianmukaisen valvonnan varmistamiseksi komission olisi varmistettava, että perustetaan luotettava komission asetusten soveltamista koskevien tietojen kirjaus- ja tallettamisjärjestelmä, josta kaikki jäsenvaltiot voivat saada tietoja, ja että se saa kaikki tarvittavat tiedot ilmoitusvelvollisuudesta vapautettujen tukien täytäntöönpanosta, joita voidaan tarkastella ja arvioida neuvoa-antavassa valtiontukikomiteassa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Komission olisi lisäksi voitava pyytää kyseisiä tietoja toimitettavaksi, jotta se voi taata seurannan tehokkuuden.

(24)

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava yhteenvetotiedot toteuttamistaan poikkeusasetuksen piiriin kuuluvista tukitoimenpiteistä. Näiden yhteenvetojen julkaiseminen on tarpeen jäsenvaltioiden toteuttamien toimenpiteiden avoimuuden varmistamiseksi. Uusien sähköisten viestintävälineiden lisääntymisen myötä näiden yhteenvetojen julkaiseminen komission internetsivuilla on nopea ja tehokas keino, joka varmistaa avoimuuden asianosaisia henkilöitä hyödyttävällä tavalla. Sen vuoksi kyseiset yhteenvedot olisi julkaistava komission internetsivustolla.

(25)

Tuen myöntämisen valvontaan liittyy erittäin monimutkaisia ja hyvin monenlaisia tosiasioita, oikeudellisia ja taloudellisia kysymyksiä jatkuvasti kehittyvässä ympäristössä. Komission olisi sen vuoksi säännöllisesti tarkasteltava uudelleen ilmoitusvelvollisuudesta vapautettavia tukimuotoja. Komissiolla olisi oltava mahdollisuus kumota tai muuttaa tämän asetuksen mukaisesti antamansa asetukset niiden antamisen perusteena olevien olosuhteiden muuttuessa tai sisämarkkinoiden kehityksen tai toiminnan niin vaatiessa.

(26)

Komissiolla olisi oltava mahdollisuus, läheisessä ja jatkuvassa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, määrittää tarkasti kyseisten asetusten soveltamisala ja niihin liittyvät edellytykset. Komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten yhteistyön mahdollistamiseksi komission olisi kuultava neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa, ennen kuin se antaa asetuksia tämän asetuksen nojalla.

(27)

Asetusehdotukset ja muut asiakirjat, jotka toimitetaan neuvoa-antavan valtiontukikomitean tarkasteltavaksi tämän asetuksen mukaisesti, olisi avoimuuden varmistamiseksi julkaistava komission internetsivuilla.

(28)

Neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa olisi kuultava ennen asetusehdotuksen julkaisemista. Avoimuuden vuoksi asetusehdotus olisi kuitenkin julkaistava komission internetsivustolla samaan aikaan kun komissio kuulee neuvoa-antavaa komiteaa ensimmäisen kerran,

a)

tuet:

b)

komission kunkin jäsenvaltion osalta alueellisen tuen myöntämistä varten hyväksymien karttojen mukainen tuki.

a)

tuen tarkoitus;

b)

tuensaajaryhmät;

c)

kynnysarvot, jotka ilmaistaan joko tuki-intensiteetteinä suhteessa kaikkiin tukikelpoisiin kustannuksiin tai tuen enimmäismäärinä, tai kun tiettyjen tukimuotojen osalta voi olla vaikea määrittää tuki-intensiteettiä tai tuen määrää täsmällisesti, erityisesti rahoitusjärjestelyvälineiden tai riskipääomasijoitusten tai vastaavien osalta, kyseistä toimenpidettä koskevan tai siihen liittyvän valtion tukitoimen enimmäistasoina, sanotun rajoittamatta asianomaisten toimenpiteiden määrittelyä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan huomioon ottaen;

d)

tukien kasautumista koskevat edellytykset;

e)

3 artiklan mukaiset valvontaehdot.

a)

vahvistaa kynnysarvoja tai muita edellytyksiä yksittäisten tukien ilmoittamiselle;

b)

jättää tietyt alat tällaisen asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle;

c)

vahvistaa lisäedellytyksiä tällaisen asetuksen perusteella vapautetun tuen soveltuvuudelle.

a)

samaan aikaan kun asetusluonnos julkaistaan 6 artiklan mukaisesti,

b)

ennen asetuksen antamista.