6.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/6


KOMISSION ASETUS (EU) 2015/359,

annettu 4 päivänä maaliskuuta 2015,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1338/2008 täytäntöönpanosta terveydenhuollon menoja ja rahoitusta koskevien tilastojen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevista yhteisön tilastoista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1338/2008 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan ja liitteessä II olevan d kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 1338/2008 luodaan yhteiset puitteet kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien Euroopan tilastojen järjestelmälliselle tuottamiselle.

(2)

Täytäntöönpanotoimenpiteissä määritellään terveydenhuollon menoja ja rahoitusta koskevat toimitettavat tiedot ja metatiedot sekä tietojen toimittamisen viitejaksot, toimitustiheys ja määräajat.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1338/2008 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti on suoritettu kustannus-hyötyanalyysi, jossa on otettu huomioon terveydenhuollon menoja ja rahoitusta koskevista tiedoista saatava hyöty suhteessa niihin kustannuksiin ja rasitteisiin, joita jäsenvaltioille on aiheutunut tietojenkeruusta, jota ne ovat terveystilinpitojärjestelmässä vahvistettujen periaatteiden mukaisesti vuodesta 2005 lähtien vapaaehtoisesti harjoittaneet. Asetuksen (EY) N:o 1338/2008 6 artiklan 1 kohdan nojalla komissio käynnisti vuosina 2013 ja 2014 pilottitutkimuksia, joita jäsenvaltiot toteuttivat vapaaehtoisesti. Komissio on keskustellut jäsenvaltioiden kanssa käyttäjien tarpeista useissa kokouksissa. EU:n laajuisten tietojen saatavuudesta on todennäköisesti suurta hyötyä terveys- ja sosiaalipolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa.

(4)

Tietojen relevanssin ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi terveystilinpitojärjestelmää koskevan vuoden 2011 manuaalin (System of Health Accounts 2011 manual) (2), jonka komissio (Eurostat), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) ja Maailman terveysjärjestö (WHO) ovat tuottaneet yhdessä ja jossa vahvistetaan terveydenhuollon menoja ja rahoitusta koskevat käsitteet, määritelmät ja tietojenkäsittelymenetelmät, olisi muodostettava perusta kyseisten kolmen organisaation yhteisessä vuotuisessa tietojenkeruussa käytettävälle yksityiskohtaiselle kyselylomakkeelle ja siihen liittyville ohjeille.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaisia,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat terveydenhuollon menoja ja rahoitusta koskevien Euroopan tilastojen kehittämistä ja tuottamista; kyseinen aihe on yksi asetuksen (EY) N:o 1338/2008 liitteessä II luetelluista terveydenhuoltotilastoja koskevista aiheista.

2 artikla

Tämän asetuksen soveltamisessa käytettävät määritelmät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on annettava tietoja liitteessä II määritetyillä alueilla.

4 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava vaaditut tiedot ja niihin liittyvät metatiedot vuosittain. Viitejakso on kalenterivuosi.

2.   Viitevuotta N koskevat tiedot ja metatiedot on toimitettava viimeistään 30 päivänä huhtikuuta vuonna N + 2.

3.   Tiedot ja viitemetatiedot on toimitettava komissiolle (Eurostatille) keskitetyn vastaanottopisteen kautta tai niin, että ne ovat komission (Eurostat) haettavissa sähköisessä muodossa vuosittain.

4.   Ensimmäinen viitevuosi on 2014.

5.   Viimeinen viitevuosi on 2020.

6.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot ja viitemetatiedot viitevuoden 2014 osalta viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2016.

5 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot liitteessä II määritetyllä aggregointitasolla.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tarvittavat viitemetatiedot, erityisesti tietolähteistä, tietojen kattavuudesta, käytetyistä keruumenetelmistä ja kyseisen jäsenvaltion kansallisen terveydenhuollon menojen ja rahoituksen ominaispiirteistä, jotka poikkeavat liitteessä I vahvistetuista määritelmistä, viittaukset kansalliseen lainsäädäntöön, jos sitä käytettään terveydenhuollon menojen ja rahoituksen perustana, sekä tiedot mahdollisista muutoksista mainittuihin tilastokäsitteisiin.

6 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä maaliskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 354, 31.12.2008, s. 70.

(2)  OECD, Eurostat, WHO (2011), A System of Health Accounts, OECD Publishing, doi: 10.1787/9789264116016-en


LIITE I

Määritelmät

1.

’Terveydenhuollolla’ tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jonka ensisijaisena tavoitteena on parantaa ja ylläpitää henkilöiden terveydentilaa, estää sen heikkenemistä sekä lieventää terveysongelmien vaikutusta korkealaatuisen osaamisen avulla;

2.

’Juoksevilla terveydenhuoltomenoilla’ tarkoitetaan kotimaisten yksiköiden terveydenhuoltopalveluihin ja -tuotteisiin käyttämiä kulutusmenoja, mukaan lukien suoraan yksilöille ja yhteisöille tuotetut terveydenhuoltopalvelut;

3.

’Terveydenhuollon toiminnoilla’ tarkoitetaan tarvetta, jota juoksevilla terveydenhuoltomenoilla pyritään tyydyttämään, tai tavoitetta, johon pyritään;

4.

’Hoidolla’ tarkoitetaan terveydenhuoltopalveluja, joiden pääasiallisena tarkoituksena on lieventää sairauden tai vamman oireita, vähentää sairauden tai vamman vakavuutta tai estää potilaan henkeä tai normaaleja toimintoja uhkaava sairauden tai vamman paheneminen tai komplikaatiot.

5.

’Kuntoutuksella’ tarkoitetaan palveluja, joilla pyritään vakauttamaan, parantamaan tai palauttamaan heikentyneitä kehon toimintoja sekä rakenteita, kompensoimaan kehon toimintojen sekä rakenteiden puutetta tai menetystä, parantamaan toimintakykyä ja toimintaan osallistumista sekä estämään vammoja, komplikaatioita ja riskejä;

6.

’Vuodeosastohoidolla’ tarkoitetaan terveydenhuollon yksikön tuottamaa käsittelyä ja/tai hoitoa potilaille, jotka on otettu yksikköön virallisesti sisään ja joiden hoito edellyttää yöpymistä yksikössä;

7.

’Avohoidolla’ tarkoitetaan terveydenhuollon yksikön tuottamia lääkinnällisiä palveluja ja tukipalveluja potilaille, joita ei ole otettu yksikköön virallisesti sisään ja jotka eivät yövy yksikössä;

8.

’Päiväsairaalahoidolla’ tarkoitetaan terveydenhuollon yksikön tuottamia suunniteltuja lääkinnällisiä ja avustavia hoitopalveluja potilaille, jotka ovat yksikköön virallisesti sisään otetut diagnoosia, hoitoa tai muuta terveydenhuoltoa varten ja jotka kotiutetaan samana päivänä;

9.

’Pitkäaikaishoidolla (terveys)’ tarkoitetaan erilaisia lääkinnällisiä palveluja ja henkilökohtaisia hoivapalveluja, joiden ensisijaisena tarkoituksena on lieventää sellaisten potilaiden kipua ja kärsimystä, joilla on pitkäaikainen hoidon tarve, sekä vähentää tai pitää hallinnassa heidän terveydentilansa heikkenemistä;

10.

’Kotisairaanhoidolla’ tarkoitetaan lääkinnällisiä ja sairaanhoitopalveluja sekä tukipalveluja, joita tarjotaan potilaiden kotona ja joissa palveluntuottaja on fyysisesti läsnä;

11.

’Tukipalveluilla’ (toiminnoittain erittelemättömät) tarkoitetaan terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon palveluja, joita ei ole eritelty toimintojen ja tuotantotavan mukaan ja joita potilas käyttää suoraan, erityisesti terveydenhuollon yhteydessä, ja jotka eivät kuulu erottamattomana osana hoitopalvelupakettiin, kuten laboratorio- tai kuvantamispalvelut tai potilaan kuljetus- ja pelastuspalvelut;

12.

’Lääkkeillä ja muilla lääkinnällisillä lyhytikäisillä kulutustavaroilla’ (toiminnoittain erittelemättömät) tarkoitetaan lääkkeitä ja lääkinnällisiä lyhytikäisiä kulutustavaroita, joita ei ole eritelty toimintojen ja tuotantotavan mukaan ja jotka on tarkoitettu sairauden diagnosointiin, hoitoon, lieventämiseen tai käsittelyyn, mukaan luettuina reseptilääkkeet ja käsikauppalääkkeet;

13.

’Hoitolaitteilla ja muilla lääkinnällisillä kulutustavaroilla’ (toiminnoittain erittelemättömät) tarkoitetaan lääkinnällisiä kestokulutustavaroita, mukaan luettuina ortoottiset apuvälineet, jotka tukevat tai korjaavat kehon epämuodostumia ja/tai virheellisyyksiä, ortopediset apuvälineet, proteesit tai tekojäsenet, joilla korvataan kehon puuttuvia osia, ja muut proteettiset apuvälineet, myös implantit, joilla korvataan tai täydennetään kehon puuttuvien biologisten rakenteiden toimintakykyä, sekä lääkinnällis-tekniset laitteet, joiden toimintoja ja tuotantotapaa ei ole eritelty;

14.

’Ehkäisevällä hoidolla’ tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää tai vähentää sairauksien ja vammojen määrää tai vakavuutta tai niiden jälkiseurauksia ja komplikaatioita;

15.

’Terveydenhuoltojärjestelmän hallinnolla ja taloushallinnolla’ tarkoitetaan palveluja, joissa keskitytään suoran terveydenhuollon sijasta terveydenhuoltojärjestelmään ja joilla ohjataan ja tuetaan terveydenhuoltojärjestelmän toimintaa ja joita pidetään yhteisöön kohdistuvina, koska niitä ei ole osoitettu tietyille yksilöille, vaan kaikki terveydenhuoltojärjestelmän käyttäjät hyötyvät niistä;

16.

’Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmillä’ tarkoitetaan rahoitusjärjestelyjä, joiden avulla ihmiset saavat terveyspalveluja, mukaan luettuina sekä kotitalouksien itse maksamat suorat maksut palveluista ja tuotteista että kolmansien osapuolten rahoitusjärjestelyt;

17.

’Julkisilla järjestelmillä’ tarkoitetaan terveydenhuollon rahoitusjärjestelmiä, joiden ominaisuudet määrää laki tai julkisyhteisö ja jonka ohjelmalle vahvistetaan erillinen talousarvio, josta julkisyhteisöjen yksiköllä on kokonaisvastuu;

18.

’Pakollisella maksuihin perustuvalla sairausvakuutusjärjestelmällä’ tarkoitetaan rahoitusjärjestelyjä, joilla varmistetaan terveydenhuollon saatavuus tietyille väestöryhmille tekemällä osallistumisesta lain nojalla tai julkisyhteisöjen toimesta pakollista ja joissa kelpoisuus perustuu asianomaisen maksamiin tai hänen puolestaan maksettuihin sairausvakuutusmaksuihin;

19.

’Pakollisilla lääketieteellisillä säästötileillä’ tarkoitetaan lakisääteisiä pakollisia säästötilejä, joiden osalta julkisyhteisöt sääntelevät varainhankinnan perusmenetelmiä ja joitakin kysymyksiä, jotka koskevat tilin käyttöä terveyspalvelujen maksamiseksi, ja joissa henkilöitä ei perheenjäseniä lukuun ottamatta ryhmitellä;

20.

’Vapaaehtoisilla sairausvakuutusjärjestelmillä’ tarkoitetaan järjestelmiä, jotka perustuvat sairausvakuutuksen ostoon, jota julkisyhteisöt eivät ole säätäneet pakolliseksi ja jossa vakuutusmaksut voivat olla suoraan tai epäsuorasti julkisyhteisöjen tukemia.

21.

’Voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen rahoitusjärjestelmillä’ tarkoitetaan vapaaehtoisia rahoitusjärjestelyjä ja ohjelmia, joihin sisältyy oikeus maksuihin perustumattomiin etuuksiin, jotka perustuvat yleisöltä, julkisyhteisöiltä tai yrityksiltä saatuihin lahjoituksiin;

22.

’Yritysten rahoitusjärjestelmillä’ tarkoitetaan ensisijaisesti järjestelyjä, joilla yritykset tarjoavat tai rahoittavat työntekijöilleen terveyspalveluja suoraan ilman niihin liittyvää vakuutustyyppistä järjestelmää;

23.

’Kotitalouksien itse maksamilla maksuilla’ tarkoitetaan kotitalouden ensitulostaan tai säästöistään terveyspalveluista ja -tuotteista maksamia suoria maksuja, kun maksun on tuotteiden ostamisen tai palvelujen käyttämisen yhteydessä suorittanut käyttäjä;

24.

’Ulkomaisilla rahoitusjärjestelmillä’ tarkoitetaan rahoitusjärjestelyjä, joissa on mukana tai joita hallinnoivat institutionaaliset yksiköt, joiden kotipaikka on ulkomailla ja jotka kokoavat ja yhdistävät resursseja ja ostavat terveydenhuoltopalveluja ja -tuotteita maassa asuvien puolesta ilman, että niiden varoja siirretään asumisperusteisten järjestelmien kautta;

25.

’Terveydenhuollon tuottajilla’ tarkoitetaan sekä organisaatioita ja toimijoita, joiden ensisijaisena tehtävänä on tuottaa terveydenhuoltopalveluja ja -tuotteita, että niitä, joiden osalta terveydenhuollon tuottaminen on vain yksi monista tehtävistä;

26.

’Sairaaloilla’ tarkoitetaan toimiluvan saaneita laitoksia, joiden ensisijaisena tehtävänä on tuottaa lääkinnällisiä, diagnostisia ja hoidollisia palveluja, mukaan luettuina vuodeosastopotilaille tarjottavat lääkäri-, sairaanhoito- ja muut terveyspalvelut sekä vuodeosastopotilaiden erityismajoituspalvelut, ja jotka lisäksi voivat tarjota päiväsairaala-, avohoito- ja kotisairaanhoitopalveluja.

27.

’Pitkäaikaisilla laitos- ja asumisyksiköillä’ tarkoitetaan laitoksia, jotka tarjoavat ensisijaisesti pitkäaikaista laitoshoitoa, jossa asukkaiden tarpeen mukaan yhdistyvät sairaanhoito-, valvonta- tai muut palvelut ja jossa merkittävä osa tuotantoprosessia ja tuotettua hoitoa koostuu terveys- ja sosiaalipalveluista siten, että terveyspalvelut ovat suurelta osin sairaanhoitopalveluja ja henkilökohtaisia hoivapalveluja;

28.

’Terveydenhuollon avopalvelujen tuottajilla’ tarkoitetaan laitoksia, joiden ensisijaisena tehtävänä on tuottaa terveydenhuoltopalveluja suoraan avohoitopotilaille, jotka eivät tarvitse vuodeosastopalveluja, mukaan luettuina yleislääkärien ja erikoislääkärien vastaanotot sekä päiväpotilaiden hoitoon ja kotihoitopalveluihin erikoistuneet laitokset;

29.

’Tukipalvelujen tuottajilla’ tarkoitetaan laitoksia, jotka tarjoavat suoraan avohoitopotilaille terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnassa erityisiä tukipalveluja, jotka eivät kuulu sairaaloiden, hoitolaitosten, avopalvelujen tuottajien tai muiden palveluntuottajien tuottamaan hoitoon;

30.

’Lääkintätarvikkeiden vähittäismyyjillä ja muilla tuottajilla’ tarkoitetaan laitoksia, joiden ensisijaisena tehtävänä on lääkintätarvikkeiden vähittäismyynti yleisölle joko yksilölliseen tai kotitalouksien kulutukseen tai käyttöön, mukaan luettuina myynnin yhteydessä tehtävä asennus ja korjaus;

31.

’Ehkäisevän terveydenhuollon tuottajilla’ tarkoitetaan organisaatioita, jotka ensisijaisesti tuottavat ehkäiseviä yhteisöön kohdistuvia ohjelmia ja kampanjoita ja/tai erityisryhmien tai suuren yleisön kansanterveysohjelmia, kuten terveyden edistämiseen ja suojeluun erikoistuneita virastoja tai kansanterveyslaitoksia sekä muita erikoistuneita laitoksia, joiden pääasiallisena toimintana on tuottaa ehkäisevää perusterveydenhuoltoa;

32.

’Terveydenhuoltojärjestelmän hallinnon ja rahoituksen tuottajilla’ tarkoitetaan laitoksia, joiden ensisijaisena tehtävänä on terveydenhuoltoa tuottavien laitosten toiminnan sääntely ja terveydenhuoltosektorin yleinen hallinto, mukaan luettuna terveydenhuollon rahoituksen hallinto;

33.

’Muilla talouden aloilla’ tarkoitetaan muualla luokittelemattomia muita kotimaisia terveydenhuollon tuottajia, mukaan luettuina kotitaloudet perheenjäsenille kotona annettavien henkilökohtaisten terveyspalvelujen tuottajina tapauksissa, joissa palvelut vastaavat tätä tarkoitusta varten myönnettyjä sosiaalisia tulonsiirtoja, sekä kaikki muut terveydenhuoltoa sivutoimintana tarjoavat toimialat;

34.

’Ulkomaisilla tuottajilla’ tarkoitetaan kaikkia ulkomaisia yksiköitä, jotka tarjoavat terveydenhuoltopalveluja ja -tuotteita sekä terveyteen liittyviin toimiin kuuluvia palveluja.


LIITE II

Aiheet ja niiden ominaisuustiedot, ristiintaulukointitiedot ja jaottelut

1.   Juoksevien terveydenhuoltomenojen ristiintaulukointi terveydenhuollon toimintojen (HC) ja rahoitusjärjestelmien (HF) (1) välillä

 

Rahoitusjärjestelmät

HF.1.1

HF.1.2; HF.1.3

HF.2.1

HF.2.2

HF2.3

HF.3

HF.4

 

Terveydenhuollon toiminnot

 

Julkiset järjestelmät

Pakolliset maksuihin perustuvat sairausvakuu-tusjärjestelmät ja pakolliset lääketieteelli-set säästötilit (2)

Vapaaehtoiset sairausvakuutusjärjestelmät

Voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen rahoitusjärjestelmät

Yritysten rahoitusjärjestelmät

Kotitalouksien itse maksamat maksut

Ulkomaiden rahoitusjärjestelmät

Juoksevat terveydenhuoltomenot

HF.1–HF.4

HC.1.1; HC.2.1

Vuodeosastohoito ja kuntoutus

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.1.2; HC.2.2

Päiväsairaalahoito ja kuntoutus

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.1.3; HC.2.3

Avohoito ja kuntoutus

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.1.4; HC.2.4

Kotisairaanhoito ja kuntoutus

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.3.1

Pitkäaikainen vuodeosastohoito (terveys) (HC.3.1)

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.3.2

Pitkäaikainen päiväsairaalahoito (terveys)

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.3.3

Pitkäaikainen avohoito (terveys)

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.3.4

Pitkäaikainen kotisairaanhoito (terveys)

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.4

Terveydenhuollon tukipalvelut (toiminnoittain erittelemättömät)

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.5.1

Lääkkeet ja muut lääkinnälliset lyhytikäiset kulutustavarat (toiminnoittain erittelemättömät)

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.5.2

Hoitolaitteet ja muut lääkinnälliset kulutustavarat (toiminnoittain erittelemättömät)

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.6

Ehkäisevä hoito (3)

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.7

Terveydenhuoltojärjestelmän hallinto ja taloushallinto

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.9

Muut terveydenhuoltopalvelut, muualla luokittelemattomat (n.e.c.).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Juoksevat terveydenhuoltomenot

HC.1–HC.9

 

 

 

 

 

 

 

 


2.   Juoksevien terveydenhuoltomenojen ristiintaulukointi terveydenhuollon toimintojen (HC) ja terveydenhuollon tuottajien (4) välillä

 

Terveydenhuollon tuottajat

HP.1

HP.2

HP.3

HP.4

HP.5

HP.6

HP.7

HP.8

HP.9

 

Terveyden-huollon toiminnot

 

Sairaalat

Pitkäaikaiset laitos- ja asumisyksiköt

Avopalvelujen tuottajat

Tukipalvelujen tuottajat

Lääkintätarvik-keiden vähittäis-myyjät ja muut tuottajat

Ehkäisevän hoidon tuottajat

Terveydenhuolto-järjestelmän hallinnon ja rahoituksen tuottajat

Muut talouden alat

Ulkomaat

Juoksevat terveydenhuoltomenot

HP.1–HP.9

HC.1.1; HC.2.1

Vuodeosastohoito ja kuntoutus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.1.2; HC.2.2

Päiväsairaalahoito ja kuntoutus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.1.3; HC.2.3

Avohoito ja kuntoutus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.1.4; HC.2.4

Kotisairaanhoito ja kuntoutus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.3.1

Pitkäaikainen vuodeosastohoito (terveys)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.3.2

Pitkäaikainen päiväsairaalahoito (terveys)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.3.3

Pitkäaikainen avohoito (terveys)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.3.4

Pitkäaikainen kotisairaanhoito (terveys)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.4

Terveydenhuollon tukipalvelut (toiminnoittain erittelemättömät)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.5.1

Lääkkeet ja muut lääkinnälliset lyhytikäiset kulutustavarat (toiminnoittain erittelemättömät)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.5.2

Hoitolaitteet ja muut lääkinnälliset kulutustavarat (toiminnoittain erittelemättömät)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.6

Ehkäisevä hoito (5)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.7

Terveydenhuoltojärjestelmän hallinto ja taloushallinto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HC.9

Muut terveydenhuoltopalvelut, muualla luokittelemattomat (n.e.c.)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Juoksevat terveydenhuoltomenot

HC.1–HC.9

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


3.   Juoksevien terveydenhuoltomenojen ristiintaulukointi terveydenhuollon tuottajien (HC) ja rahoitusjärjestelmien (HF) (6) välillä

 

Rahoitusjärjestelmät

HF.1.1

HF.1.2; HF.1.3

HF.2.1

HF.2.2

HF.2.3

HF.3

HF.4

 

Terveydenhuollon tuottajat

 

Julkiset järjestelmät

Pakolliset maksuihin perustuvat sairausvakuutus-järjestelmät ja pakolliset lääketieteelliset säästötilit (7)

Vapaaehtoiset sairausvakuutusjärjestelmät

Voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen rahoitusjärjestelmät

Yritysten rahoitusjärjestelmät

Kotitalouksien itse maksamat maksut

Ulkomaiset rahoitusjärjestelmät (kotipaikka ulkomailla)

Juoksevat terveydenhuoltomenot

HF.1–HF.4

HP.1

Sairaalat

 

 

 

 

 

 

 

 

HP.2

Pitkäaikaiset laitos- ja asumisyksiköt

 

 

 

 

 

 

 

 

HP.3

Avopalvelujen tuottajat

 

 

 

 

 

 

 

 

HP.4

Tukipalvelujen tuottajat

 

 

 

 

 

 

 

 

HP.5

Lääkintätarvikkeiden vähittäismyyjät ja muut tuottajat

 

 

 

 

 

 

 

 

HP.6

Ehkäisevän terveydenhuollon tuottajat

 

 

 

 

 

 

 

 

HP.7

Terveydenhuoltojärjestelmän hallinnon ja rahoituksen tuottajat

 

 

 

 

 

 

 

 

HP.8

Muut talouden alat

 

 

 

 

 

 

 

 

HP.9

Ulkomaat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Juoksevat terveydenhuoltomenot

HP.1–HP.9

 

 

 

 

 

 

 

 


(1)  Tiedot on ilmoitettava kansallisessa valuutassa miljoonina.

(2)  Kohdan HF.1.3 menot on ilmoitettava metatiedoissa.

(3)  Ehkäisevän hoidon perustana on terveyden edistämistä koskeva strategia, johon kuuluvan prosessin avulla ihmiset voivat parantaa terveyttään seuraamalla joitakin terveyteen välittömästi vaikuttavia tekijöitä. Ehkäisevään hoitoon sisältyy tilanteeseen puuttuminen, jos sen ensisijaisena tarkoituksena on terveyden edistäminen ja jos se tapahtuu ennen kuin diagnoosi on tehty. Ehkäisevä hoito sisältää tilanteeseen puuttumisen sekä yksilöllisen että yhteisöllisen kulutuksen osalta.

(4)  Tiedot on ilmoitettava kansallisessa valuutassa miljoonina.

(5)  Ehkäisevän hoidon perustana on terveyttä edistävä strategia, johon kuuluvan prosessin avulla ihmiset voivat parantaa terveyttään seuraamalla joitakin terveyteen välittömästi vaikuttavia tekijöitä. Ehkäisevään hoitoon sisältyy tilanteeseen puuttuminen, jos sen ensisijaisena tarkoituksena on terveyden edistäminen ja jos se tapahtuu ennen kuin diagnoosi on tehty. Ehkäisevä hoito sisältää tilanteeseen puuttumisen sekä yksilöllisen että yhteisöllisen kulutuksen osalta.

(6)  Tiedot on ilmoitettava kansallisessa valuutassa miljoonina.

(7)  Kohdan HF.1.3 menot on ilmoitettava metatiedoissa.