KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/175,

annettu 5 päivänä helmikuuta 2015,

Intiasta peräisin olevan tai sieltä lähetetyn guarkumin tuontiin pentakloorifenolin ja dioksiinien aiheuttamien saastumisriskien vuoksi sovellettavista erityisehdoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (1) ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 178/2002 53 artiklan 1 kohdassa säädetään mahdollisuudesta toteuttaa asianmukaisia unionin kiireellisiä toimenpiteitä kolmannesta maasta tuotujen rehujen ja elintarvikkeiden osalta ihmisten terveyden, eläinten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi, kun riskiä ei voida hallita tyydyttävällä tavalla yksittäisten jäsenvaltioiden toteuttamilla toimenpiteillä.

(2)

Heinäkuussa 2007 unionissa todettiin tietyissä Intiasta peräisin olevan tai sieltä lähetetyn guarkumin erissä suuria pentakloorifenoli- (PCP) ja dioksiinipitoisuuksia. Tällainen saastunta on uhka kansanterveydelle unionissa, jollei toteuteta toimenpiteitä pentakloorifenolin ja dioksiinien esiintymisen välttämiseksi guarkumissa.

(3)	Tämän vuoksi komission päätöksellä 2008/352/EY (2), joka korvattiin myöhemmin komission asetuksella (EU) N:o 258/2010 (3), vahvistettiin pentakloorifenolin ja dioksiinien aiheuttamien saastumisriskien vuoksi erityisehdot Intiasta peräisin olevan tai sieltä lähetetyn guarkumin tuontia varten.

(4)

Euroopan komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston vuosina 2007 ja 2009 tekemien tarkastusten jatkotoimena tehtiin lokakuussa 2011 vielä yksi tarkastus tarkoituksena arvioida käytössä olevia järjestelmiä, joilla pyritään torjumaan Intiasta peräisin olevan tai sieltä lähetetyn ja unioniin vietäväksi tarkoitetun guarkumin pentakloorifenoli- ja dioksiinisaastuntaa.

(5)

Lokakuussa 2011 tehdyn tarkastuksen aikana Euroopan komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto havaitsi, että Intian toimivaltainen viranomainen on ottanut käyttöön menettelyn sen varmistamiseksi, että näytteenoton suorittaa toinen kahdesta nimetystä näytteenottokeskuksesta komission direktiiviin 2002/63/EY (4) sisältyvien asiaa koskevien säännösten mukaisesti ja että kaikkien vientiin menevien erien mukana on pentakloorifenolin analysointiin rehuista ja elintarvikkeista EN ISO/IEC 17025 -standardin mukaisesti akkreditoidun laboratorion antama todistus ja analyysiraportti. Euroopan komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto totesi, että kyseisen menettelyn ansiosta unioniin ei viedä saastuneita eriä.

(6)

Rehuissa ja elintarvikkeissa esiintyviä dioksiineja ja PCB-yhdisteitä käsittelevä Euroopan unionin vertailulaboratorio on tutkinut Intiasta tulevan saastuneen guarkumin sisältämien pentakloorifenolin ja dioksiinien välistä riippuvuussuhdetta. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että guarkumi, jonka pentakloorifenolipitoisuus on alle MRL-arvon (jäämän enimmäismäärä) 0,01 mg/kg, ei sisällä liian suuria määriä dioksiineja. Näin ollen se, ettei pentakloorifenolipitoisuus ylitä vahvistettua enimmäismäärää, takaa tässä erityistapauksessa ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun dioksiinien suhteen.

(7)

Laboratorio löytää kuitenkin edelleen suuria pentakloorifenolipitoisuuksia vientiin elintarvikekäyttöä varten tarkoitetusta guarkumijauheesta. Koska pentakloorifenolin oikeudellinen asema teollisessa käytössä on Intiassa epäselvä ja koska saastumisen lähteestä ei ole näyttöä eikä sääntöjenvastaisten erien saastumisen lähdettä selvittäviä tutkimuksia tehdä, on yhä mahdollista, että saastuneita eriä esiintyy.

(8)	Havainnot tarkoittavat, että guarkumin pentakloorifenolisaastuntaa ei voida pitää yksittäisenä tapahtumana ja että ainoastaan hyväksytyn laboratorion suorittamat tehokkaat analyysit ovat estäneet jatkamasta saastuneen tuotteen vientiä unioniin.

(9)

Koska saastumisen lähdettä ei ole vielä poistettu, tuontiin sovellettavat erityisehdot on syytä pitää voimassa. On kuitenkin aiheellista yhdenmukaistaa tuontiin liittyvät valvontatoimenpiteet muiden kuin eläinperäisten rehujen ja elintarvikkeiden tuontiin sovellettavien valvontatoimenpiteiden kanssa. Koska yhdenmukaistaminen edellyttää useita muutoksia, on syytä kumota asetus (EU) N:o 258/2010 ja korvata se uudella täytäntöönpanoasetuksella.

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan Intiasta peräisin olevan tai sieltä lähetetyn ja eläinten tai ihmisten ravinnoksi tarkoitetun, CN-koodiin ex 1302 32 90 ja Taric-alanimikkeisiin 10 ja 19 kuuluvan guarkumin lähetyksiin.

2. Tätä asetusta sovelletaan myös rehuseosten ja koostettujen elintarvikkeiden, joiden koostumuksesta yli 20 prosenttia on 1 kohdassa tarkoitettua guarkumia, lähetyksiin.

3. Tätä asetusta ei sovelleta 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin lähetyksiin, jotka on suunnattu yksityishenkilölle yksinomaan henkilökohtaiseen kulutukseen ja käyttöön. Jos lähetyksen määräpaikasta ei ole varmuutta, todistustaakka on lähetyksen vastaanottajalla.

4. Tämä asetus ei rajoita neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (5) säännösten soveltamista.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 178/2002 2 ja 3 artiklassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (6) 2 artiklassa ja komission asetuksen (EY) N:o 669/2009 (7) 3 artiklassa vahvistettuja määritelmiä.

Tässä asetuksessa ”lähetys” vastaa neuvoston direktiivissä 2002/63/EY tarkoitettua ”erää”.

3 artikla

Tuonti unioniin

1. Edellä 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja lähetyksiä saa tuoda unioniin ainoastaan tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

2. Edellä 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut lähetykset saavat saapua unioniin ainoastaan asetuksessa (EY) N:o 669/2009 määriteltyjen nimettyjen saapumispaikkojen kautta.

4 artikla

Analyysiraportti

1. Edellä 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen lähetysten mukana on oltava pentakloorifenolin analysointiin rehuista ja elintarvikkeista EN ISO/IEC 17025 -standardin mukaisesti akkreditoidun laboratorion antama analyysiraportti, josta ilmenee, ettei tuotu tuote sisällä pentakloorifenolia (PCP) enempää kuin 0,01 mg/kg.

2. Analyysiraportissa ilmoitetaan:

a)	tulokset näytteenotosta ja pentakloorifenolin esiintymistä koskevasta analyysistä, joiden suorittajina ovat olleet alkuperämaan tai sen maan, josta lähetys lähetetään, jos kyseinen maa ei ole sama kuin alkuperämaa, toimivaltaiset viranomaiset;

b)	analyysituloksen mittausepävarmuus;

c)	analyysimenetelmän toteamisraja (LOD), ja

d)	analyysimenetelmän määritysraja (LOQ).

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu näytteenotto on suoritettava direktiivin 2002/63/EY mukaisesti.

4. Uutto ennen analyysiä tehdään happamoidulla liuottimella. Analyysi tehdään QuEChERS-menetelmän modifioidulla versiolla, joka esitetään torjunta-ainejäämiä käsittelevien Euroopan unionin vertailulaboratorioiden verkkosivulla (8), tai jollakin yhtä luotettavalla menetelmällä.

5 artikla

Terveystodistus

1. Edellä 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen lähetysten mukana on oltava liitteessä esitetyn mallin mukainen terveystodistus.

2. Terveystodistuksen on oltava alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen eli Intian kauppa- ja teollisuusministeriön tai sen maan, josta lähetys lähetetään, jos kyseinen maa ei ole sama kuin alkuperämaa, toimivaltaisen viranomaisen valtuutetun edustajan täyttämä, allekirjoittama ja vahvistama.

3. Terveystodistus on laadittava jollakin sen jäsenvaltion, jossa nimetty saapumispaikka sijaitsee, virallisella kielellä. Jäsenvaltio voi kuitenkin suostua siihen, että terveystodistukset laaditaan jollakin toisella unionin virallisella kielellä.

4. Terveystodistus on voimassa neljä kuukautta myöntämispäivästä.

6 artikla

Tunnistetiedot

Kaikki 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut lähetykset on yksilöitävä tunnistuskoodilla. Koodin on oltava sama kuin 4 artiklassa tarkoitetussa analyysiraportissa ja 5 artiklassa tarkoitetussa terveystodistuksessa ilmoitettu tunnistuskoodi.

Jokainen lähetykseen kuuluva yksittäinen pussi tai muu pakkaus on merkittävä kyseisellä tunnistuskoodilla.

7 artikla

Ennakkoilmoitus lähetyksistä

1. Rehu- ja elintarvikealan toimijoiden on ilmoitettava nimetyn saapumispaikan toimivaltaisille viranomaisille etukäteen

a)	lähetyksen fyysisen saapumisen arvioitu päivä ja kellonaika, ja

b)	lähetyksen luonne.

2. Ennakkoilmoitusta varten rehu- ja elintarvikealan toimijoiden on täytettävä asetuksessa (EY) N:o 669/2009 säädetyn yhteisen tuloasiakirjan (CED) I osa. Niiden on toimitettava kyseinen asiakirja nimetyn saapumispaikan toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään yksi työpäivä ennen lähetyksen saapumista.

3. Yhteisen tuloasiakirjan täyttämiseksi rehu- ja elintarvikealan toimijoiden on otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 669/2009 liitteessä II yhteisen tuloasiakirjan osalta annetut ohjeet.

8 artikla

Viralliset tarkastukset

1. Nimetyn saapumispaikan toimivaltainen viranomainen tekee kaikille 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuille lähetyksille asiakirjatarkastukset sen varmistamiseksi, että 4 ja 5 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttyvät.

2. Tämän asetuksen 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen lähetysten tunnistustarkastukset ja fyysiset tarkastukset on tehtävä asetuksen (EY) N:o 669/2009 8, 9 ja 19 artiklan mukaisesti, käyttäen 5 prosentin tarkastustiheyttä.

3. Kun tarkastukset on tehty, toimivaltaiset viranomaiset

a)	täyttävät yhteisen tuloasiakirjan II osan asiaankuuluvat kohdat;

b)	liittävät mukaan tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtyjen tarkastusten tulokset;

c)	antavat CED-viitenumeron ja kirjaavat sen yhteiseen tuloasiakirjaan;

d)	leimaavat ja allekirjoittavat yhteisen tuloasiakirjan alkuperäiskappaleen;

e)	ottavat allekirjoitetusta ja leimatusta yhteisestä tuloasiakirjasta jäljennöksen ja säilyttävät sen.

4. Yhteisen tuloasiakirjan, 5 artiklassa tarkoitetun terveystodistuksen ja 4 artiklassa tarkoitetun analyysiraportin alkuperäiskappaleiden on oltava lähetyksen mukana kuljetuksen ajan vapaaseen liikkeeseen luovutukseen asti.

Jos on sallittua jatkaa lähetyksen kuljetusta ennen kuin fyysisten tarkastusten tulokset ovat saatavilla, kuten asetuksen (EY) N:o 669/2009 8 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään, lähetyksen mukana on oltava alkuperäisen yhteisen tuloasiakirjan tilalla sen oikeaksi todistettu jäljennös.

9 artikla

Lähetyksen jakaminen osiin

1. Lähetyksiä ei saa jakaa osiin ennen kuin kaikki viralliset tarkastukset on tehty ja toimivaltaiset viranomaiset ovat täyttäneet yhteisen tuloasiakirjan kokonaisuudessaan, kuten 8 artiklassa säädetään.

2. Jos lähetys jaetaan osiin jälkeenpäin, kunkin osan mukana on oltava oikeaksi todistettu jäljennös yhteisestä tuloasiakirjasta kuljetuksen ajan vapaaseen liikkeeseen luovutukseen asti.

10 artikla

Luovutus vapaaseen liikkeeseen

1. Lähetyksen vapaaseen liikkeeseen luovutuksen edellytyksenä on, että rehu- ja elintarvikealan toimija esittää tulliviranomaisille toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti täyttämän yhteisen tuloasiakirjan, kun kaikki viralliset tarkastukset on tehty. Yhteinen tuloasiakirja voidaan esittää fyysisessä tai sähköisessä muodossa.

2. Tulliviranomaiset saavat luovuttaa lähetyksen vapaaseen liikkeeseen ainoastaan, jos yhtenäisen tuloasiakirjan II.14 kohdassa ilmoitetaan toimivaltaisen viranomaisen myönteinen päätös ja II.21 kohdassa on allekirjoitus.

11 artikla

Sääntöjen noudattamatta jättäminen

Jos virallisissa tarkastuksissa todetaan, ettei asianomaista unionin lainsäädäntöä ole noudatettu, toimivaltaisen viranomaisen on täytettävä yhteisen tuloasiakirjan III osa ja on toteutettava toimia asetuksen (EY) N:o 882/2004 19, 2 ja 21 artiklan mukaisesti.

12 artikla

Raportit

1. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle joka kolmas kuukausi raportin, jossa esitetään tiivistetysti tämän asetuksen mukaiset 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen lähetysten virallisten tarkastusten analyysiraportit. Raportti on toimitettava kutakin vuosineljännestä seuraavan kuukauden aikana.

2. Raportissa ilmoitetaan seuraavat tiedot:

a)	maahan tuotujen lähetysten määrä;

b)	niiden lähetysten määrä, joista on otettu analyysinäyte;

c)	8 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tarkastusten tulokset.

13 artikla

Kustannukset

Kaikista kustannuksista, jotka aiheutuvat virallisista tarkastuksista ja mahdollisista sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi toteutetuista toimenpiteistä, vastaavat rehu- ja elintarvikealan toimijat.

14 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 258/2010.

15 artikla

Siirtymäsäännökset

Poiketen siitä, mitä 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on sallittava sellaisten 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen lähetysten tuonti, jotka lähtivät alkuperämaasta ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää ja joiden mukana on asetuksessa (EU) N:o 258/2010 säädetty terveystodistus.

16 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä helmikuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

(2) Komission päätös 2008/352/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2008, Intiasta peräisin olevaan tai sieltä lähetettyyn guarkumiin sovellettavista erityisehdoista näiden tuotteiden pentakloorifenoli- ja dioksiinipitoisuusriskien vuoksi (EUVL L 117, 1.5.2008, s. 42).

(3) Komission asetus (EU) N:o 258/2010, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, Intiasta peräisin olevan tai sieltä lähetetyn guarkumin tuontiin pentakloorifenoli- ja dioksiinipitoisuusriskien vuoksi sovellettavista erityisehdoista ja päätöksen 2008/352/EY kumoamisesta (EUVL L 80, 26.3.2010, s. 28).

(4) Komission direktiivi 2002/63/EY, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2002, yhteisön näytteenottomenettelyistä kasvi- ja eläinperäisten tuotteiden torjunta-ainejäämien virallisessa tarkastuksessa ja direktiivin 79/700/ETY kumoamisesta (EYVL L 187, 16.7.2002, s. 30).

(5) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1).

(7) Komission asetus (EY) N:o 669/2009, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 täytäntöönpanosta tiettyjen muiden kuin eläinperäisten rehujen ja elintarvikkeiden tuontia koskevan tehostetun virallisen valvonnan osalta ja päätöksen 2006/504/EY muuttamisesta (EUVL L 194, 25.7.2009, s. 11).

(8) http://www.eurl-pesticides.eu/library/docs/srm/QuechersForGuarGum.pdf