15.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 239/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2015/1513,

annettu 9 päivänä syyskuuta 2015,

bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta annetun direktiivin 98/70/EY ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin 2009/28/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan sekä sen 114 artiklan tämän direktiivin 1 artiklan 3–13 kohdan ja 2 artiklan 5–7 kohdan osalta,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY (3) 3 artiklan 4 kohdan nojalla kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus kaikissa liikennemuodoissa on vuonna 2020 vähintään 10 prosenttia liikenteen energian loppukulutuksesta kyseisessä jäsenvaltiossa. Biopolttoaineiden sekoittaminen polttoaineisiin on yksi jäsenvaltioiden käytettävissä olevista keinoista, jonka avulla tämä tavoite voidaan saavuttaa, ja sen odotetaan olevan pääasiallinen keino. Direktiivissä 2009/28/EY painotetaan myös, että energiatehokkuus on liikenteen alalla välttämätöntä, koska uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian pakollista prosentuaalista tavoitetta on todennäköisesti yhä vaikeampi saavuttaa kestävällä tavalla, jos energian kokonaiskysyntä liikenteessä jatkaa kasvuaan. Tämän vuoksi ja koska energiatehokkuus on tärkeää myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, jäsenvaltioita ja komissiota kannustetaan sisällyttämään yksityiskohtaisempaa tietoa liikenteen alan energiatehokkuustoimenpiteistä kertomuksiinsa, jotka ne toimittavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (4) liitteen IV ja liikenteen alan energiatehokkuuden edistämiseen liittyvän muun unionin lainsäädännön nojalla.

(2)

Kun otetaan huomioon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeva unionin tavoite ja maantieliikenteen polttoaineiden merkittävä vaikutus näihin päästöihin, jäsenvaltioiden on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/70/EY (5) 7 a artiklan 2 kohdan nojalla edellytettävä, että polttoaineiden tai energian toimittajat vähentävät unionissa maantieajoneuvoissa, liikkuvissa työkoneissa, maatalous- ja metsätraktoreissa sekä huvialuksissa, kun ne eivät ole merellä, käytettyjen polttoaineiden energiayksikköä kohti laskettuja elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 6 prosenttia 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä. Biopolttoaineiden sekoittaminen polttoaineisiin on yksi fossiilisten polttoaineiden toimittajien käytettävissä olevista keinoista, jonka avulla toimitettujen fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasuintensiteettiä voidaan vähentää.

(3)

Direktiivissä 2009/28/EY vahvistetaan kestävyyskriteerit, jotka biopolttoaineiden ja bionesteiden on täytettävä, jotta ne voidaan ottaa huomioon kyseisen direktiivin tavoitteiden saavuttamisessa ja jotta ne voidaan sisällyttää julkisiin tukijärjestelmiin. Kriteereihin lukeutuu kasvihuonekaasupäästöjen vähimmäisvähennys, joka biopolttoaineilla ja bionesteillä on saavutettava fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Vastaavat kestävyyskriteerit biopolttoaineille vahvistetaan direktiivissä 98/70/EY.

(4)

Kun aiemmin elintarvike- ja rehumarkkinoiden tarpeisiin käytetty laidunmaa tai maatalousmaa muutetaan biopolttoaineiden tuotantoon, muu kuin polttoaineisiin liittyvä kysyntä on edelleen tyydytettävä joko tehostamalla olemassa olevaa tuotantoa tai ottamalla muuta kuin maatalousmaata tuotantokäyttöön jossain toisaalla. Viimeksi mainittu vaihtoehto merkitsee epäsuoraa maankäytön muutosta, ja jos siihen sisältyy sellaisen maan käyttötavan muuttaminen, johon on sitoutunut paljon hiiltä, se voi johtaa merkittäviin kasvihuonekaasupäästöihin. Direktiivejä 98/70/EY ja 2009/28/EY olisi näin ollen muutettava siten, että niihin sisällytetään säännöksiä, jotka koskevat epäsuoran maankäytön muutoksen vaikutusta, kun otetaan huomioon, että nykyiset biopolttoaineet tuotetaan pääasiassa olemassa olevalla maatalousmaalla kasvatetuista viljelykasveista. Jo tehtyjen investointien suojaamisen tarve olisi otettava asianmukaisesti huomioon mainituissa säännöksissä.

(5)

Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden toimittamat biopolttoaineiden kysyntäennusteet ja arviot epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvista päästöistä eri biopolttoaineiden raaka-aineilla, on todennäköistä, että epäsuoraan maankäytön muutokseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittäviä ja voivat kumota yksittäisillä biopolttoaineilla saavutetut vähennykset kasvihuonekaasupäästöissä joko osittain tai kokonaan. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2020 lähes koko biopolttoainetuotannon odotetaan olevan peräisin sellaisella maalla kasvatetuista viljelykasveista, jota voitaisiin käyttää elintarvike- ja rehumarkkinoiden kysynnän tyydyttämiseen. Tällaisten päästöjen vähentämiseksi on asianmukaista erottaa toisistaan eri viljelykasviryhmät kuten öljykasvit, sokerit ja viljakasvit sekä muut paljon tärkkelystä sisältävät viljelykasvit. On myös syytä kannustaa sellaisten uusien kehittyneiden biopolttoaineiden tutkimukseen ja kehittämiseen, jotka eivät kilpaile ravintona käytettävien viljelykasvien kanssa, ja tutkia edelleen eri viljelykasviryhmien vaikutuksia sekä suoraan että epäsuoraan maankäytön muutokseen.

(6)

Jotta vältetään kannustamasta prosessitähteiden tuotannon tarkoituksellista lisäämistä päätuotteen kustannuksella, prosessitähteen määritelmään ei saisi sisällyttää tähteitä, jotka syntyvät tuotantoprosessissa, joka on tarkoituksella muutettu niiden tuottamiseksi.

(7)

Liikennesektorilla tullaan todennäköisesti tarvitsemaan nestemäisiä uusiutuvia polttoaineita, jotta sektori voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään. Kehittyneet biopolttoaineet, kuten jätteistä ja levistä tuotetut biopolttoaineet, tuottavat suuria vähennyksiä kasvihuonekaasupäästöissä, ja niihin liittyy alhainen epäsuorien maankäytön muutosten riski, eivätkä ne kilpaile suoraan elintarvike- ja rehumarkkinoiden käyttämästä maatalousmaasta. Siksi on asianmukaista edistää tällaisten kehittyneiden biopolttoaineiden laajempaa tutkimusta, kehittämistä ja tuotantoa, sillä niitä ei ole tällä hetkellä kaupallisesti saatavilla suurina määrinä, mikä johtuu osittain julkisista tuista käytävästä kilpailusta sellaisten vakiintuneiden biopolttoaineteknologioiden kanssa, jotka perustuvat ravintona käytettäviin viljelykasveihin.

(8)

Olisi toivottavaa, että unionissa saavutettaisiin jo vuoteen 2020 mennessä huomattavasti korkeampi kehittyneiden biopolttoaineiden kulutustaso kuin mikä on odotettavissa nykyisen kulutuksen kehityskaaren perusteella. Kunkin jäsenvaltion olisi edistettävä kehittyneiden biopolttoaineiden kulutusta ja pyrittävä saavuttamaan alueellaan kehittyneiden biopolttoaineiden vähimmäiskulutustaso asettamalla kansallinen tavoite, joka ei ole oikeudellisesti sitova mutta jonka se pyrkii saavuttamaan osana velvoitetta varmistaa, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus kaikissa liikennemuodoissa on vuonna 2020 vähintään 10 prosenttia liikenteen energian loppukulutuksesta kyseisessä jäsenvaltiossa. Jos jäsenvaltioilla on suunnitelmia kansallisten tavoitteidensa saavuttamiseksi, ne olisi julkaistava avoimuuden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi markkinoilla.

(9)

Jäsenvaltioiden on lisäksi aiheellista raportoida komissiolle kehittyneiden biopolttoaineiden kulutustasosta alueellaan silloin, kun ne asettavat kansalliset tavoitteensa, ja vuonna 2020 siitä, miten ne ovat saavuttaneet nämä kansalliset tavoitteet, ja asiaa koskeva tiivistelmä olisi julkaistava, jotta voitaisiin arvioida tällä direktiivillä käyttöön otettujen toimenpiteiden tehokkuutta epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä koskevan riskin vähentämisessä kehittyneitä biopolttoaineita edistämällä. Kehittyneillä biopolttoaineilla, joiden vaikutukset epäsuoraan maankäytön muutokseen ovat vähäiset ja joiden osalta kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennys on merkittävä, ja niiden edistämisellä uskotaan jatkossakin olevan tärkeä rooli liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja vähähiilisten liikenneteknologioiden kehittämisessä myös vuoden 2020 jälkeen.

(10)

Eurooppa-neuvosto korosti 23 ja 24 päivänä lokakuuta 2014 antamissaan päätelmissä, että vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa on tärkeää vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja riskejä, jotka liittyvät liikennealan riippuvuuteen fossiilisista polttoaineista, ja kehotti komissiota tarkastelemaan edelleen välineitä ja toimenpiteitä osana kokonaisvaltaista ja teknologianeutraalia toimintatapaa, jolla edistetään liikenteen päästöjen vähentämistä ja energiatehokkuutta, sähköistä liikennettä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä liikenteessä myös vuoden 2020 jälkeen.

(11)

Lisäksi on tärkeää, että uusiutuvia energialähteitä koskevaa etenemissuunnitelmaa vuoden 2020 jälkeiselle ajalle, joka komission olisi esitettävä vuonna 2018 direktiivin 2009/28/EY 23 artiklan 9 kohdan mukaisesti ja jossa olisi käsiteltävä myös liikenteen alaa, kehitetään osana laajempaa energiaan ja ilmastoon liittyvää unionin teknologia- ja innovaatiostrategiaa, joka on laadittava Eurooppa-neuvoston 20 päivänä maaliskuuta 2015 antamien päätelmien mukaisesti. Tämän vuoksi on aiheellista tarkastella kehittyneiden biopolttoaineteknologioiden kehittämistä ja käyttöä koskevien kannustimien vaikuttavuutta riittävän ajoissa, jotta varmistetaan, että tämän tarkastelun päätelmät otetaan kattavasti huomioon laadittaessa etenemissuunnitelmaa vuoden 2020 jälkeiselle ajalle.

(12)

Epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvissa arvioiduissa päästöissä olevat erot johtuvat maatalouden kehitystä koskevista erilaisista syöttötiedoista ja tärkeimmistä olettamuksista, joita ovat esimerkiksi maatalouden satojen ja tuottavuuden suuntaukset, osoitukset sivutuotteille ja todetut maankäytön kokonaismuutokset ja metsäkadon määrät, jotka eivät ole biopolttoaineiden tuottajien hallinnassa. Vaikka useimpia biopolttoaineiden raaka-aineita tuotetaan unionissa, epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvia arvioituja päästöjä uskotaan aiheutuvan eniten unionin ulkopuolella alueilla, joissa lisätuotantoa voidaan todennäköisesti toteuttaa edullisimpaan hintaan. Erityisesti olettamukset, jotka liittyvät trooppisten metsien käyttötarkoituksen muuttamiseen ja turvesoiden kuivatukseen unionin ulkopuolella, vaikuttavat suuresti niihin epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuviin arvioituihin päästöihin, jotka liittyvät öljykasveista tuotettuun biodieseliin, ja sen vuoksi on hyvin tärkeää varmistaa, että tällaisia tietoja ja olettamuksia tarkistetaan maankäytön muutoksesta ja metsäkadosta saatavilla olevien tuoreimpien tietojen suuntaisesti ja kaikenlainen kyseisillä aloilla saavutettu edistyminen otetaan huomioon käynnissä olevissa kansainvälisissä ohjelmissa. Komission olisi tämän vuoksi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa se tarkastelee parhaan saatavilla olevan tieteellisen näytön pohjalta, kuinka tehokkaasti tällä direktiivillä käyttöön otetuilla toimenpiteillä on onnistuttu vähentämään biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoon liittyvästä epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, ja tarkastelee mahdollisuuksia sisällyttää asianmukaisiin kestävyyskriteereihin epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvia arvioituja päästöjä koskevia tarkistettuja kertoimia.

(13)

Jotta voitaisiin varmistaa biopohjaisten tuotannonalojen kilpailukyky pitkällä aikavälillä, ja kun otetaan huomioon komission 13 päivänä helmikuuta 2012 antama tiedonanto ”Innovointistrategia kestävää kasvua varten: biotalousstrategia Euroopalle” ja komission 20 päivänä syyskuuta 2011 antama tiedonanto ”Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa”, joissa tuetaan integroitujen ja monipuolisten biojalostamojen käyttöönottoa kaikkialla Euroopassa, direktiivissä 2009/28/EY olisi säädettävä tehokkaammista kannustimista, joissa asetetaan etusijalle sellaisten biomassaraaka-aineiden käyttö, joilla ei ole suurta kaupallista arvoa muissa käytöissä kuin biopolttoaineina.

(14)

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön lisääntynyt käyttö auttaa ratkaisemaan monia liikennealan ja myös muiden energia-alojen haasteita. Siksi on aiheellista varata lisäkannustimia uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön käytön edistämiseksi liikennealalla sekä nostaa sähköisessä rautatieliikenteessä ja sähköajoneuvoissa käytettävän, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön osuuden laskennassa käytettäviä kertoimia, jotta lisätään niiden käyttöä ja jalansijaa markkinoilla. Lisäksi on aiheellista harkita lisätoimenpiteitä, joilla kannustetaan energiatehokkuuteen ja energian säästämiseen liikenteen alalla.

(15)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY (6) auttaa unionia ”kierrätysyhteiskuntaan” siirtymisessä siten, että pyritään välttämään jätteen syntymistä ja käyttämään jätettä raaka-aineena. Jätehierarkia määrää yleensä ensisijaisuusjärjestyksen sen osalta, mikä on ympäristön kannalta paras kokonaisvaihtoehto jätelainsäädännön ja -politiikan suhteen. Jäsenvaltioiden olisi tuettava uusiomateriaalien käyttöä jätehierarkian mukaisesti ja kierrätysyhteiskuntaan siirtymiseksi, ja niiden olisi mahdollisuuksien mukaan oltava tukematta tällaisten uusiomateriaalien sijoittamista kaatopaikalle tai polttamista. Muutamia raaka-aineita, joista todennäköisesti ei aiheudu epäsuoria maankäytön muutoksia, voidaan pitää jätteinä. Niitä voidaan kuitenkin edelleen käyttää muihin tarkoituksiin, jotka sijoittuvat direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa vahvistetun jätehierarkian mukaisessa ensisijaisuusjärjestyksessä ennen hyödyntämistä energiana. Jäsenvaltioiden on siksi aiheellista kiinnittää asianmukaista huomiota jätehierarkian periaatteeseen kaikissa kannustimissa, joilla edistetään biopolttoaineita, joista todennäköisesti ei aiheudu epäsuoria maankäytön muutoksia, tai kaikissa toimenpiteissä, joilla pyritään minimoimaan väärinkäytöksiin kannustaminen tällaisten biopolttoaineiden tuotannossa, jotta kannustaminen tällaisten biopolttoaineiden raaka-aineiden käyttöön ei toimi vastoin pyrkimyksiä, joiden tavoitteena on jätteiden vähentäminen sekä kierrätyksen ja käytettävissä olevien varojen tehokkaan ja kestävän käytön lisääminen. Jäsenvaltiot voivat sisällyttää direktiivin 2009/28/EY mukaisiin kertomuksiinsa toimenpiteitä, joita ne ovat tältä osin toteuttamassa.

(16)

Uusissa laitoksissa tuotettujen biopolttoaineiden ja bionesteiden osalta kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksen vähimmäiskynnystä olisi korotettava, jotta voidaan parantaa niiden yleistä kasvihuonekaasutasetta sekä ehkäistä lisäinvestointeja laitoksiin, joiden suorituskyky kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten osalta on alhainen. Tällaisella korotuksella turvataan biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantokapasiteettiin tehdyt investoinnit direktiivin 2009/28/EY 19 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

(17)

Jotta voidaan valmistautua kehittyneisiin biopolttoaineisiin siirtymiseen ja minimoida epäsuoraan maankäytön muutokseen liittyvät kokonaisvaikutukset, on asianmukaista rajoittaa viljakasveista ja muista paljon tärkkelystä sisältävistä viljelykasveista, sokerikasveista ja öljykasveista sekä maatalousmaalla pääasiassa energiakäyttöön viljellyistä pääviljelykasveista tuotettujen niiden biopolttoaineiden ja bionesteiden määrää, jotka voidaan ottaa huomioon direktiivissä 2009/28/EY asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, asettamatta kuitenkaan rajaa sellaisten biopolttoaineiden ja bionesteiden kokonaiskäytölle. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 193 artiklan mukaisesti enimmäismäärän asettaminen unionin tasolla ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen säätää alemmista enimmäismääristä viljakasveista ja muista paljon tärkkelystä sisältävistä viljelykasveista, sokerikasveista ja öljykasveista sekä maatalousmaalla pääasiassa energiakäyttöön viljellyistä pääviljelykasveista tuotetuille biopolttoaineille ja bionesteille, jotka voidaan ottaa huomioon kansallisella tasolla direktiivissä 2009/28/EY asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

(18)

Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus päättää, että ne soveltavat tätä enimmäismäärää viljakasveista ja muista paljon tärkkelystä sisältävistä viljelykasveista, sokerikasveista ja öljykasveista sekä maatalousmaalla pääasiassa energiakäyttöön viljellyistä pääviljelykasveista tuotettuihin biopolttoaineisiin, jotka voidaan ottaa huomioon direktiivin 98/70/EY 7 a artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamisessa.

(19)

Koska viljakasveista ja muista paljon tärkkelystä sisältävistä viljelykasveista, sokerikasveista ja öljykasveista sekä maatalousmaalla pääasiassa energiakäyttöön viljellyistä pääviljelykasveista tuotettujen biopolttoaineiden ja bionesteiden määrää on rajoitettava, jäsenvaltioiden olisi pyrittävä poistamaan asteittain tuet tällaisten biopolttoaineiden ja bionesteiden kulutukselle, joka ylittää asetetun enimmäismäärän.

(20)

Viljakasveista ja muista paljon tärkkelystä sisältävistä viljelykasveista, sokerikasveista ja öljykasveista sekä maatalousmaalla pääasiassa energiakäyttöön viljellyistä pääviljelykasveista tuotettujen niiden biopolttoaineiden ja bionesteiden määrän rajoittaminen, jotka voidaan ottaa huomioon direktiivissä 2009/28/EY asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, ei vaikuta jäsenvaltioiden vapauteen määrittää oma kehityspolkunsa, jonka mukaisesti ne pyrkivät täyttämään perinteisten biopolttoaineiden osuutta koskevan vaatimuksen yleisen 10 prosentin tavoitteen puitteissa. Tämän seurauksena markkinoille voidaan edelleen tuoda vapaasti biopolttoaineita, jotka on tuotettu ennen vuoden 2013 loppua toiminnassa olleissa laitoksissa. Tämä direktiivi ei näin ollen vaikuta tällaisten laitosten toiminnanharjoittajien oikeutettuihin odotuksiin.

(21)

Epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien arvioitujen päästöjen alustavat keskiarvot olisi sisällytettävä direktiivin 98/70/EY nojalla annettaviin polttoaineiden toimittajien ja komission kertomuksiin biopolttoaineiden kasvihuonekaasupäästöistä sekä direktiivin 2009/28/EY nojalla annettaviin komission kertomuksiin biopolttoaineiden ja bionesteiden kasvihuonekaasupäästöistä. Sellaisista raaka-aineista tuotettujen biopolttoaineiden, jotka eivät lisää maan kysyntää, kuten jäteraaka-aineista tuotettujen biopolttoaineiden, päästökertoimeksi olisi vahvistettava nolla.

(22)

Epäsuoria maankäytön muutoksia saattaa esiintyä, jos muita kuin ravintona käytettäviä kasveja, joita viljellään pääasiassa energiakäyttöön, viljellään elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoon käytetyllä olemassa olevalla maatalousmaalla. Ravinto- ja rehukasveihin verrattuna tällaisten pääasiassa energiakäyttöön viljeltyjen kasvien sadot voivat kuitenkin olla suurempia ja niiden avulla voidaan mahdollisesti osaltaan vaikuttaa vakavasti huonontuneiden ja erittäin pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen. Tällaisista kasveista saatavien biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotannosta ja niiden tosiasiallisesta vaikutuksesta maankäytön muutoksiin on kuitenkin vain vähän tietoa. Komission olisi näin ollen myös seurattava tällaisista kasveista tuotettavien biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoa ja kulutusta unionissa ja raportoitava niistä säännöllisesti sekä seurattava niihin liittyviä vaikutuksia ja raportoitava niistä. Olisi yksilöitävä unionissa käynnissä olevat hankkeet ja käytettävä niitä tietopohjan parantamiseksi, jotta voidaan perusteellisemmin analysoida ympäristön kestävyyteen liittyviä riskejä ja hyötyjä.

(23)

Maataloudessa tehostetun tutkimuksen, teknisen kehityksen ja tiedonsiirron kautta aikaansaadut kasvaneet satotuotot yli tasojen, jotka olisivat vallinneet ilman ravinto- ja rehukasvipohjaisten biopolttoaineiden tuotannonedistämiseen tarkoitettuja järjestelmiä, samoin kuin toisen vuosittaisen sadon kasvattaminen alueilla, joilla aikaisemmin ei ole kasvatettu toista vuosittaista satoa, voivat osaltaan lieventää epäsuoria maankäytön muutoksia. Siltä osin kuin epäsuoran maankäytön muutoksen osalta aikaansaatu lieventäminen voidaan kvantifioida kansallisesti tai hanketasolla, tällä direktiivillä käyttöönotetuissa toimenpiteissä voitaisiin tuoda esiin tällainen tuottavuuden parannus sekä epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien päästöjen arvojen arvioituna vähenemisenä että ravinto- ja rehukasvipohjaisten biopolttoaineiden myötävaikutuksena osuuteen, joka uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osalta liikenteessä on määrä saavuttaa vuonna 2020.

(24)

Vapaaehtoisilla järjestelmillä on yhä tärkeämpi merkitys näytön antamisessa direktiiveissä 98/70/EY ja 2009/28/EY säädettyjen kestävyyskriteerien täyttymisestä. Näin ollen on aiheellista valtuuttaa komissio vaatimaan vapaaehtoisilta järjestelmiltä, mukaan lukien järjestelmät, jotka komissio on jo tunnustanut direktiivin 98/70/EY 7 c artiklan 6 kohdan ja direktiivin 2009/28/EY 18 artiklan 6 kohdan mukaisesti, että ne toimittavat säännöllisesti toimintaansa koskevan kertomuksen. Tällaiset kertomukset olisi julkistettava avoimuuden lisäämiseksi ja komission valvontamahdollisuuksien parantamiseksi. Lisäksi komissio saa tällaisista kertomuksista tarvittavat tiedot vapaaehtoisten järjestelmien toimintaa koskevaa kertomusta varten parhaiden käytäntöjen yksilöimiseksi ja tarvittaessa tällaisten parhaiden käytäntöjen edistämistä koskevan ehdotuksen tekemiseksi.

(25)

Jotta helpotetaan sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, on aiheellista selventää edellytykset, joiden nojalla vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta sovelletaan direktiivien 98/70/EY ja 2009/28/EY mukaisesti perustettujen biopolttoaineita ja bionesteitä koskevien kestävyyskriteerien noudattamisen kaikkien todentamisjärjestelmien välillä.

(26)

Hyvä hallinnointi ja oikeusperustainen lähestymistapa, joka käsittää kaikki ihmisoikeudet, ovat keskeisiä kaikilla tasoilla elintarvike- ja ravitsemusturvaa käsiteltäessä, ja olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen eri politiikanalojen välillä silloin, kun elintarvike- ja ravitsemusturvaan kohdistuu kielteisiä vaikutuksia. Tässä yhteydessä maanomistuksen ja maankäyttöoikeuksien hallinnointi ja varmuus ovat erityisen tärkeitä. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen noudatettava YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön Maailman ruokaturvakomitean lokakuussa 2014 hyväksymiä periaatteita, jotka koskevat vastuullista investointia maatalouteen ja elintarvikejärjestelmiin. Jäsenvaltioita kannustetaan myös tukemaan Maailman ruokaturvakomitean lokakuussa 2013 hyväksymien, maanomistuksen, kalastuksen ja metsien vastuullista hallinnointia kansallisen elintarviketurvan yhteydessä koskevien vapaaehtoisten suuntaviivojen täytäntöönpanoa.

(27)

Vaikka ravinto- ja rehukasvipohjaisiin biopolttoaineisiin yleensä yhdistetään epäsuoria maankäytön muutoksia, on olemassa myös poikkeuksia. Jäsenvaltioiden ja komission olisi kannustettava sellaisten järjestelmien kehittämistä ja käyttöä, joilla voidaan luotettavasti todistaa, että tietyn hankkeen puitteissa tuotettu tietty biopolttoaineiden raaka-ainemäärä ei ole johtanut tuotannon siirtymiseen muihin tarkoituksiin. Näin voi olla esimerkiksi siinä tapauksessa, että biopolttoaineiden tuotanto on yhtä suuri kuin tuotannon kasvu, joka saavutetaan investoimalla parempaan tuottavuuteen, mikä tällaisten tuotannonedistämiseen tarkoitettujen järjestelmien puuttuessa johtaa saavutettavissa olleiden tasojen ylittämiseen, tai kun biopolttoaineiden tuotanto tapahtuu alueella, jossa suora maankäytön muutos on tapahtunut ilman merkittäviä haittavaikutuksia kyseisen alueen tarjoamiin aikaisempiin ekosysteemipalveluihin, mukaan lukien hiilivarantojen ja biologisen monimuotoisuuden suojelu. Jäsenvaltioiden ja komission olisi tutkittava mahdollisuutta määrittää kriteerit sellaisten järjestelmien tunnistamiseksi ja sertifioimiseksi, joilla voidaan luotettavasti todistaa, että tietyn hankkeen puitteissa tuotettu tietty biopolttoaineiden raaka-ainemäärä ei ole johtanut tuotannon siirtymiseen muihin tarkoituksiin kuin biopolttoaineiden tuottamiseen ja että tällaiset biopolttoaineiden raaka-aineet on tuotettu biopolttoaineita koskevien unionin kestävyyskriteerien mukaisesti. Ainoastaan se raaka-aineiden määrä, joka vastaa järjestelmän avulla aikaansaatua tuotannon siirtymisen tosiasiallista vähennystä, voidaan ottaa huomioon.

(28)

On asianmukaista yhdenmukaistaa oletusarvojen käyttämistä koskevat säännöt, jotta voidaan varmistaa tuottajien tasapuolinen kohtelu riippumatta siitä, missä tuotanto tapahtuu. Kolmannet maat voivat käyttää oletusarvoja, kun taas unionin tuottajien on käytettävä todellisia arvoja, jos ne ovat korkeampia kuin oletusarvot tai jos jäsenvaltio ei ole antanut kertomusta, mikä lisää unionin tuottajien hallinnollista rasitetta. Siksi nykyisiä sääntöjä olisi yksinkertaistettava siten, että oletusarvojen käyttö ei rajoitu niihin unionin alueisiin, jotka sisältyvät direktiivin 2009/28/EY 19 artiklan 2 kohdassa ja direktiivin 98/70/EY 7 d artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin luetteloihin.

(29)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tultua voimaan komissiolle direktiiveillä 2009/28/EY ja 98/70/EY siirretty toimivalta on saatettava yhdenmukaiseksi mainitun sopimuksen 290 ja 291 artiklan kanssa.

(30)

Jotta voidaan varmistaa direktiivien 98/70/EY ja 2009/28/EY yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (7) mukaisesti.

(31)

Jotta direktiivi 98/70/EY voidaan mukauttaa tieteen ja tekniikan kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti biopolttoaineketjuja koskevien arvioitujen tyypillisten arvojen ja oletusarvojen lisäämisen sekä polttoaineiden laatuvaatimuksiin liittyvien sallittujen analyysimenetelmien mukauttamisen osalta ja sallittua höyrynpainetta koskevasta poikkeuksesta bioetanolia sisältävälle bensiinille sekä kasvihuonekaasupäästöjen oletusarvojen vahvistamisesta muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville nestemäisille ja kaasumaisille liikenteen polttoaineille ja hiilidioksidin talteenotolle ja hyödyntämiselle liikennekäyttöä varten.

(32)

Jotta direktiivi 2009/28/EY voidaan mukauttaa tieteen ja tekniikan kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti mahdollisten lisäysten tekemiseksi niiden biopolttoaineiden raaka-aineiden ja polttoaineiden luetteloon, joiden vaikutus mainitun direktiivin 3 artiklan 4 kohdassa asetetun tavoitteen saavuttamiseen olisi otettava huomioon kaksinkertaisena niiden energiasisältöön verrattuna, ja biopolttoaine- ja bionesteketjuja koskevien arvioitujen tyypillisten arvojen ja oletusarvojen lisäämiseksi sekä direktiivin 2009/28/EY liitteessä III lueteltujen liikenteen polttoaineiden energiasisältöjen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

(33)

On erityisen tärkeää, että komissio direktiivien 98/70/EY ja 2009/28/EY mukaisesti asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(34)

Komission olisi arvioitava parhaan ja viimeisimmän saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella, kuinka hyvin tällä direktiivillä käyttöön otetuilla toimenpiteillä onnistutaan rajoittamaan epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksia ja löytämään keinoja näiden vaikutusten vähentämiseksi edelleen.

(35)

On tärkeää, että komissio esittää viipymättä kokonaisvaltaisen ehdotuksen vuoden 2020 jälkeiseksi kustannustehokkaaksi ja teknologianeutraaliksi toimintalinjaksi, jotta voidaan tarjota pitkän aikavälin näkymiä investointien tekemiselle sellaisiin kestäviin biopolttoaineisiin, joista todennäköisesti ei aiheudu epäsuoria maankäytön muutoksia, ja muihin keinoihin liikenteen hiilipäästöjen vähentämiseksi.

(36)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (8) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(37)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat tieliikenteen ja liikkuvien työkoneiden polttoaineiden yhteismarkkinoiden luominen ja ympäristön suojeleminen vähimmäistasolla näiden polttoaineiden käytössä, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten takia saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(38)

Direktiivejä 98/70/EY ja 2009/28/EY olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 98/70/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 98/70/EY seuraavasti:

1)

Lisätään 2 artiklaan kohdat seuraavasti:

”10.

’muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla’ liikenteessä käytettäviä nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita, jotka eivät ole biopolttoaineita ja joiden energiasisältö on peräisin muista uusiutuvista energialähteistä kuin biomassasta;

11.

’paljon tärkkelystä sisältävillä viljelykasveilla’ lähinnä viljakasveja (riippumatta siitä, käytetäänkö vain jyvät vai koko kasvi kuten rehumaissi), mukulakasveja ja juurikasveja (kuten peruna, maa-artisokka, bataatti, maniokki ja jamssi) ja varsimukulakasveja (kuten taaro ja kaakaotaaro);

12.

’biopolttoaineilla, joista todennäköisesti ei aiheudu epäsuoria maankäytön muutoksia’ biopolttoaineita, joiden raaka-aineet on tuotettu sellaisten järjestelmien puitteissa, joilla vähennetään tuotannon siirtymistä muihin tarkoituksiin kuin biopolttoaineiden tuottamiseen, ja jotka on tuotettu 7 b artiklassa säädettyjen biopolttoaineita koskevien kestävyyskriteerien mukaisesti;

13.

’prosessitähteellä’ ainetta, joka ei ole lopputuote, joka tuotantoprosessissa pyritään suoraan tuottamaan; se ei ole tuotantoprosessin ensisijainen tavoite, eikä prosessia ole tarkoituksella muutettu sen tuottamiseksi;

14.

’maataloudesta, vesiviljelystä, kalastuksesta ja metsätaloudesta peräisin olevilla tähteillä’ tähteitä, joita syntyy suoraan maataloudessa, vesiviljelyssä, kalastuksessa ja metsätaloudessa; niihin eivät sisälly niihin liittyviltä teollisuudenaloilta tai jalostusteollisuudesta peräisin olevat tähteet.”

2)

Muutetaan 7 a artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohtaan ensimmäisen alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti:

”Lentoliikenteen biopolttoaineiden toimittajien osalta jäsenvaltiot voivat antaa näille toimittajille mahdollisuuden osallistua tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun vähennysvelvoitteen täyttämiseen edellyttäen, että kyseiset biopolttoaineet täyttävät 7 b artiklassa säädetyt kestävyyskriteerit.”;

b)

lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltiot voivat säätää, että viljakasveista ja muista paljon tärkkelystä sisältävistä viljelykasveista, sokerikasveista ja öljykasveista sekä maatalousmaalla pääasiassa energiakäyttöön viljellyistä pääviljelykasveista tuotettujen biopolttoaineiden enimmäisosuus tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tavoitteen täyttämiseksi ei ylitä direktiivin 2009/28/EY 3 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan d alakohdassa vahvistettua enimmäisosuutta.”;

c)

korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Komissio hyväksyy 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan 4 kohdan yhdenmukaisesta täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa.”;

d)

lisätään kohdat seuraavasti:

”6.   Siirretään komissiolle valta antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017 delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan kasvihuonekaasupäästöjen oletusarvot, jos näitä arvoja ei ole vahvistettu ennen 5 päivää lokakuuta 2015, seuraavien osalta:

a)

muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat nestemäiset ja kaasumaiset liikenteen polttoaineet;

b)

hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen liikennekäyttöä varten.

7.   Osana 1 kohdan mukaista raportointia jäsenvaltioiden on varmistettava, että polttoaineen toimittajat ilmoittavat vuosittain jäsenvaltion nimeämälle viranomaiselle biopolttoaineiden tuotantoketjut, liitteessä V olevassa A osassa luokitelluista raaka-aineista saatavien biopolttoaineiden määrät ja energiayksikköä kohti lasketut elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt, mukaan lukien biopolttoaineisiin liittyvästä epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien arvioitujen päästöjen alustavat keskiarvot. Jäsenvaltioiden on toimitettava nämä tiedot komissiolle.”

3)

Muutetaan 7 b artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa huomioon otettavan biopolttoaineiden käytöstä saatavan vähennyksen kasvihuonekaasupäästöissä on oltava vähintään 60 prosenttia niiden biopolttoaineiden osalta, jotka on tuotettu laitoksissa, jotka aloittavat toimintansa 5 päivän lokakuuta 2015 jälkeen. Laitoksen katsotaan olevan toiminnassa, jos siellä on tapahtunut biopolttoaineiden fyysistä tuotantoa.

Niiden laitosten osalta, jotka ovat olleet toiminnassa viimeistään 5 päivänä lokakuuta 2015, 1 kohtaa sovellettaessa biopolttoaineiden käytöstä saatavan vähennyksen kasvihuonekaasupäästöissä on oltava vähintään 35 prosenttia 31 päivään joulukuuta 2017 saakka ja vähintään 50 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2018 alkaen.

Biopolttoaineiden käytöstä saatava vähennys kasvihuonekaasupäästöissä lasketaan 7 d artiklan 1 kohdan mukaisesti.”;

b)

kumotaan 3 kohdan toinen alakohta.

4)

Muutetaan 7 c artikla seuraavasti:

a)

korvataan 3 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Komissio hyväksyy 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä luettelon laatimiseksi tämän kohdan kahdessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista asianmukaisista ja asiaankuuluvista tiedoista. Komissio huolehtii erityisesti siitä, että näiden tietojen toimittaminen ei aiheuta kohtuutonta hallinnollista rasitetta toimijoille yleensä eikä etenkään pienviljelijöille, tuottajaorganisaatioille ja osuuskunnille.”;

b)

lisätään 5 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”Edellä 4 kohdassa tarkoitettujen vapaaehtoisten järjestelmien, jäljempänä ’vapaaehtoiset järjestelmät’, on säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa julkaistava luettelo sertifiointielimistään, joita käytetään riippumattomassa tarkastuksessa, ja ilmoitettava kunkin sertifiointielimen osalta sille tunnustamisen myöntänyt elin tai kansallinen viranomainen sekä sen suhteen seurantaa harjoittava elin tai kansallinen viranomainen.

Erityisesti väärinkäytösten torjumiseksi komissio voi riskianalyysin tai tämän artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen kertomusten pohjalta tarkentaa riippumatonta tarkastusta koskevia vaatimuksia ja vaatia kaikilta vapaaehtoisilta järjestelmiltä kyseisten vaatimusten soveltamista. Tämä toteutetaan täytäntöönpanosäädöksillä, jotka hyväksytään 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Säädöksissä asetetaan määräaika, johon mennessä vapaaehtoisten järjestelmien on pantava vaatimukset täytäntöön. Komissio voi kumota vapaaehtoisten järjestelmien hyväksymistä koskevat päätökset, mikäli järjestelmät eivät pane kyseisiä vaatimuksia täytäntöön säädetyssä määräajassa.”;

c)

korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Tämän artiklan 4 kohdan mukaiset päätökset hyväksytään 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tällaiset päätökset tehdään enintään viideksi vuodeksi.

Komissio vaatii, että jokainen vapaaehtoinen järjestelmä, josta tehdään päätös 4 kohdan mukaisesti, toimittaa komissiolle viimeistään 6 päivänä lokakuuta 2016 ja sen jälkeen vuosittain viimeistään 30 päivänä huhtikuuta kertomuksen, joka kattaa kaikki tämän kohdan kolmannessa alakohdassa esitetyt seikat. Yleensä kertomus laaditaan edeltävästä kalenterivuodesta. Ensimmäisen kertomuksen on katettava vähintään kuuden kuukauden jakso 9 päivästä syyskuuta 2015 alkaen. Kertomuksen toimittamista koskevaa vaatimusta sovelletaan ainoastaan sellaisiin vapaaehtoisiin järjestelmiin, jotka ovat olleet toiminnassa vähintään 12 kuukautta.

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 6 päivänä huhtikuuta 2017 kertomuksen, jossa analysoidaan tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja kertomuksia, arvioidaan uudelleen 4 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tai sellaisten vapaaehtoisten järjestelmien toimintaa, joiden osalta on tehty tämän artiklan mukaisesti päätös, ja yksilöidään parhaat käytännöt. Kertomuksen on perustuttava parhaisiin saatavilla oleviin tietoihin, mukaan lukien sidosryhmien kuulemiseen perustuvat tiedot, sekä asianomaisten sopimusten ja järjestelmien soveltamisesta saatuihin käytännön kokemuksiin. Kertomuksessa on analysoitava:

 

yleisesti seuraavia seikkoja:

a)

tarkastusten riippumattomuus, menettely ja tiheys sekä suhteessa siihen, mitä näistä seikoista mainittiin järjestelmää koskevassa aineistossa komission antaman asianomaista järjestelmää koskevan hyväksynnän yhteydessä, että suhteessa toimialan parhaisiin käytäntöihin;

b)

vaatimustenvastaisuuksien tunnistamiseen ja käsittelemiseen käytettyjen menetelmien saatavuus, kokemukset niiden käytöstä ja avoimuus, erityisesti vakavien väärinkäytösten tai väitettyjen vakavien väärinkäytösten käsittelemiseksi järjestelmän jäsenten taholla;

c)

avoimuus erityisesti järjestelmän käytettävyydessä, raaka-aineiden alkuperämaiden ja -alueiden osalta käytettäville kielille tehtyjen käännösten saatavuus, sertifioidut toimijat ja asiaankuuluvat sertifikaatit sisältävän luettelon sekä tarkastuskertomusten saatavuus;

d)

eri sidosryhmien osallistuminen, etenkin alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen kuuleminen ennen päätöksentekoa järjestelmän laadinnan ja arvioinnin sekä tarkastusten yhteydessä sekä niiden antamaan palautteeseen vastaaminen;

e)

järjestelmän yleinen luotettavuus erityisesti tarkastajien ja asianomaisten järjestelmäelinten akkreditointia, hyväksyntää ja riippumattomuutta koskevien sääntöjen osalta;

f)

järjestelmän markkinakartoitukset, sertifioitujen raaka-aineiden ja biopolttoaineiden määrät alkuperämaittain ja tyypeittäin, osallistujien lukumäärä;

g)

järjestelmän, joka pitää lukua todisteista järjestelmän jäsenelleen tai jäsenilleen vahvistamasta kestävyyskriteerienmukaisuudesta, täytäntöönpanon helppous ja tehokkuus, koska järjestelmällä on tarkoitus torjua petollista toimintaa, erityisesti väärinkäytösepäilyjen ja muiden sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi sekä niiden edellyttämien jatkotoimien toteuttamiseksi, ja tarvittaessa havaittujen väärinkäytösten tai sääntöjenvastaisuuksien lukumäärä;

 

ja erityisesti seuraavia seikkoja:

h)

elinten käytettävissä olevat vaihtoehdot sertifiointielinten tunnustamista ja seurantaa koskevan luvan saamiseksi;

i)

sertifiointielinten tunnustamista tai akkreditointia koskevat kriteerit;

j)

säännöt, joiden mukaisesti sertifiointielinten seuranta on määrä suorittaa;

k)

tavat parhaiden käytäntöjen edistämisen helpottamiseksi tai parantamiseksi.

Jäsenvaltio voi ilmoittaa kansallisesta järjestelmästään komissiolle. Komissio antaa etusijan tällaisen järjestelmän arvioinnille. Päätös siitä, onko tällainen ilmoitettu kansallinen järjestelmä tässä direktiivissä säädettyjen edellytysten mukainen, hyväksytään 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, jotta helpotetaan biopolttoaineita koskevien kestävyyskriteerien noudattamisen todentamisjärjestelmien vastavuoroista kahdenvälistä tai monenvälistä tunnustamista. Kun päätös on myönteinen, tämän artiklan mukaisesti perustetut järjestelmät eivät saa kieltäytyä vastavuoroisesta tunnustamisesta kyseisen jäsenvaltion järjestelmän kanssa 7 b artiklan 2–5 kohdassa vahvistettujen kestävyyskriteerien noudattamisen todentamisen suhteen.”;

d)

korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8.   Komissio tutkii jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan 7 b artiklan soveltamista tietyn biopolttoainelähteen osalta ja tekee kuuden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen päätöksen siitä, voiko kyseinen jäsenvaltio ottaa kyseisestä lähteestä olevan biopolttoaineen huomioon 7 a artiklaa sovellettaessa.”

5)

Muutetaan 7 d artikla seuraavasti:

a)

korvataan 3, 4 ja 5 kohta seuraavasti:

”3.   Maatalouden raaka-aineiden viljelystä peräisin olevat tyypilliset kasvihuonekaasupäästöt voidaan jäsenvaltioiden osalta ilmoittaa komissiolle 2 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissa, ja unionin ulkopuolisten alueiden osalta nämä päästöt voidaan ilmoittaa 2 kohdassa tarkoitettuja kertomuksia vastaavissa, toimivaltaisten elinten laatimissa kertomuksissa.

4.   Komissio voi päättää 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen hyväksyttävällä täytäntöönpanosäädöksellä, että tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kertomukset sisältävät 7 b artiklan 2 kohdan soveltamisen kannalta tarkkaa tietoa, jonka pohjalta voidaan mitata kyseisillä alueilla tyypillisesti tuotettujen biopolttoaineiden raaka-aineiden viljelyyn liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä.

5.   Komissio laatii ja julkaisee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 ja tämän jälkeen joka toinen vuosi kertomuksen liitteessä IV olevassa B ja E osassa esitetyistä arvioiduista tyypillisistä arvoista ja oletusarvoista kiinnittäen erityistä huomiota kuljetusten ja jalostuksen kasvihuonekaasupäästöihin.

Mikäli ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut kertomukset osoittavat, että liitteessä IV olevassa B ja E osassa esitettyjä arvioituja tyypillisiä arvoja ja oletusarvoja on ehkä aiheellista mukauttaa viimeisimpien tieteellisten tietojen pohjalta, komissio toimittaa tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”;

b)

kumotaan 6 kohta;

c)

korvataan 7 kohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:

”7.   Komissio tarkastelee uudelleen liitettä IV lisätäkseen perustelluissa tapauksissa muita, samaa tai muuta raaka-ainetta käyttäviä biopolttoaineiden tuotantoketjuja koskevat arvot. Uudelleentarkastelussa on myös tarkasteltava liitteessä IV olevassa C osassa vahvistetun menettelyn muuttamista erityisesti seuraavilta osin:

—

jätteiden ja tähteiden huomioon ottamiseksi käytetty menetelmä;

—

sivutuotteiden huomioon ottamiseksi käytetty menetelmä;

—

sähkön ja lämmön yhteistuotannon huomioon ottamiseksi käytetty menetelmä; ja

—

viljelykasvien tähteiden asema sivutuotteina.

Kasvi- tai eläinöljyjätteestä valmistettuun biodieseliin sovellettavia oletusarvoja tarkistetaan mahdollisimman pian. Mikäli komission uudelleentarkastelussa päädytään siihen, että liitettä IV olisi täydennettävä, siirretään komissiolle valta antaa 10 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä arvioitujen tyypillisten arvojen ja oletusarvojen lisäämiseksi, mutta ei poistamiseksi tai muuttamiseksi, liitteessä IV olevaan A, B, D ja E osaan niille biopolttoaineketjuille, joita nimenomaisesti koskevia arvoja ei ole vielä sisällytetty kyseiseen liitteeseen.”;

d)

korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8.   Jotta voidaan varmistaa liitteessä IV olevan C osan 9 kohdan yhdenmukainen soveltaminen, komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan yksityiskohtaiset tekniset eritelmät ja määritelmät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

6)

Korvataan 7 e artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Edellä 7 b artiklan 7 kohdassa, 7 c artiklan 2 ja 9 kohdassa sekä 7 d artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamat kertomukset ja 7 c artiklan 3 kohdan ensimmäisen ja viidennen alakohdan sekä 7 d artiklan 2 kohdan mukaisesti annettavat kertomukset ja tiedot on laadittava ja toimitettava sekä direktiivissä 2009/28/EY että tässä direktiivissä säädettyjä tarkoituksia varten.”

7)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltioiden on seurattava 3 ja 4 artiklassa säädettyjen bensiiniä ja dieselpolttoaineita koskevien vaatimusten noudattamista soveltaen bensiinin osalta liitteessä I ja dieselpolttoaineiden osalta liitteessä II tarkoitettuja analyysimenetelmiä.”;

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava viimeistään kunkin vuoden elokuun 31 päivänä kertomus kansallisista polttoaineen laatutiedoista edellisen kalenterivuoden osalta. Komissio vahvistaa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen hyväksyttävällä täytäntöönpanosäädöksellä yhteisen esitystavan kansallisia polttoaineen laatutietoja koskevan tiivistelmän toimittamista varten. Ensimmäinen kertomus on toimitettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2002. Kertomuksen esitystavan on vastattava asianomaisessa eurooppalaisessa standardissa olevaa kuvausta 1 päivästä tammikuuta 2004. Lisäksi jäsenvaltioiden on ilmoitettava alueellaan kaupan pidetyn bensiinin ja dieselpolttoaineen kokonaismäärät sekä kaupan pidetyn, enintään 10 mg/kg rikkiä sisältävän dieselpolttoaineen ja lyijyttömän bensiinin määrät. Jäsenvaltioiden on niin ikään ilmoitettava vuosittain, onko niiden alueella maantieteellisesti riittävän tasapainoisesti saatavilla kaupan pidettäviä, enintään 10 mg/kg rikkiä sisältäviä bensiinejä ja dieselpolttoaineita.”

8)

Korvataan 8 a artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla testimenetelmällä tehdyn arvioinnin perusteella Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat komission lainsäädäntöehdotuksen pohjalta tarkistaa 2 kohdassa määriteltyä polttoaineen MMT-pitoisuutta koskevaa rajaa.”

9)

Lisätään 9 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”k)

unionissa kulutettujen biopolttoaineiden tuotantoketjut, määrät ja energiayksikköä kohti lasketut elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt, mukaan lukien liitteessä V tarkoitetut epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien arvioitujen päästöjen alustavat keskiarvot ja herkkyysanalyysillä määritetty vaihteluväli. Komissio julkistaa tiedot epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien arvioitujen päästöjen alustavista keskiarvoista ja herkkyysanalyysillä määritetystä vaihteluvälistä.”

10)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

a)

korvataan otsikko seuraavasti:

”Menettely sallittujen analyysimenetelmien ja sallittujen höyrynpainetta koskevien poikkeusten mukauttamiseksi”;

b)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Siirretään komissiolle valta antaa 10 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä sallittujen analyysimenetelmien mukauttamiseksi tarvittavassa määrin, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus liitteissä I ja II tarkoitettujen eurooppalaisten standardien tarkistuksiin nähden. Siirretään lisäksi komissiolle valta antaa 10 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteessä III säädettyjen bioetanolia sisältävälle bensiinille sallittujen höyrynpainetta koskevien poikkeusten mukauttamiseksi 3 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa asetetun rajan puitteissa. Nämä delegoidut säädökset eivät saa rajoittaa 3 artiklan 4 kohdan nojalla myönnettyjä poikkeuksia.”

11)

Lisätään artikla seuraavasti:

”10 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 5 päivästä lokakuuta 2015 viiden vuoden ajaksi 7 a artiklan 6 kohdassa, 7 d artiklan 7 kohdassa ja 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 a artiklan 6 kohdassa, 7 d artiklan 7 kohdassa ja 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevien 7 a artiklan 6 kohdan, 7 d artiklan 7 kohdan ja 10 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

12)

Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa polttoaineiden laatua käsittelevä komitea, lukuun ottamatta 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (9) tarkoitettu komitea.

2.   Edellä olevien 7 b, 7 c ja 7 d artiklan mukaisissa biopolttoaineiden kestävyyttä koskevissa asioissa komissiota avustaa direktiivin 2009/28/EY 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyttä käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komiteat eivät anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”"

13)

Muutetaan liite IV ja lisätään liite V tämän direktiivin liitteen I mukaisesti.

2 artikla

Direktiivin 2009/28/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2009/28/EY seuraavasti:

1)

Lisätään 2 artiklan toiseen kohtaan alakohdat seuraavasti:

”p)

’jätteellä’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (10) 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä jätettä; tämä määritelmä ei koske aineita, joita on muutettu tai jotka on pilattu tarkoituksellisesti, jotta ne olisivat edellä tarkoitetun määritelmän mukaisia;

q)

’paljon tärkkelystä sisältävillä viljelykasveilla’ tarkoitetaan lähinnä viljakasveja (riippumatta siitä, käytetäänkö vain jyvät vai koko kasvi kuten rehumaissi), mukulakasveja ja juurikasveja (kuten peruna, maa-artisokka, bataatti, maniokki ja jamssi) ja varsimukulakasveja (kuten taaro ja kaakaotaaro);

r)

’lignoselluloosalla’ tarkoitetaan raaka-ainetta, joka koostuu ligniinistä, selluloosasta ja hemiselluloosasta, kuten biomassaa, jota saadaan metsistä, puumaisista energiakasveista ja puunjalostusteollisuuden tähteistä ja jätteistä;

s)

’muiden kuin ruokakasvien selluloosalla’ tarkoitetaan raaka-ainetta, joka koostuu pääasiassa selluloosasta ja hemiselluloosasta ja jonka ligniinipitoisuus on alhaisempi kuin lignoselluloosassa; se käsittää ravinto- ja rehukasvien tähteet (kuten olki, maissin varret, kuoret ja akanat), heinämäiset energiakasvit, joiden tärkkelyspitoisuus on alhainen (kuten raiheinä, lännenhirssi, Miscanthus, kaukasianjättiputki sekä ennen pääviljelykasveja ja niiden jälkeen käytettävät peitekasvit), teollisuustähteet (myös ravinto- ja rehukasveista peräisin olevat kasviöljyjen, sokerien, tärkkelysten ja proteiinin uuttamisen jälkeen) ja biojätteestä peräisin olevan raaka-aineen;

t)

’prosessitähteellä’ tarkoitetaan ainetta, joka ei ole lopputuote, joka tuotantoprosessissa pyritään suoraan tuottamaan; se ei ole tuotantoprosessin ensisijainen tavoite, eikä prosessia ole tarkoituksella muutettu sen tuottamiseksi;

u)

’muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla’ tarkoitetaan liikenteessä käytettäviä nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita, jotka eivät ole biopolttoaineita ja joiden energiasisältö on peräisin muista uusiutuvista energialähteistä kuin biomassasta;

v)

’maataloudesta, vesiviljelystä, kalastuksesta ja metsätaloudesta peräisin olevilla tähteillä’ tarkoitetaan tähteitä, joita syntyy suoraan maataloudessa, vesiviljelyssä, kalastuksessa ja metsätaloudessa; niihin eivät sisälly niihin liittyviltä teollisuudenaloilta tai jalostusteollisuudesta peräisin olevat tähteet;

w)

’biopolttoaineilla ja bionesteillä, joista todennäköisesti ei aiheudu epäsuoria maankäytön muutoksia’ tarkoitetaan biopolttoaineita ja bionesteitä, joiden raaka-aineet on tuotettu sellaisten järjestelmien puitteissa, joilla vähennetään tuotannon siirtymistä muihin tarkoituksiin kuin biopolttoaineiden ja bionesteiden tuottamiseen, ja jotka on tuotettu 17 artiklassa säädettyjen biopolttoaineita ja bionesteitä koskevien kestävyyskriteerien mukaisesti.

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).”"

2)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden täyttämiseksi viljakasveista ja muista paljon tärkkelystä sisältävistä viljelykasveista, sokerikasveista ja öljykasveista sekä maatalousmaalla pääasiassa energiakäyttöön viljellyistä pääviljelykasveista tuotettujen biopolttoaineiden ja bionesteiden suurin yhteenlaskettu osuus saa olla enintään yhtä suuri kuin 4 kohdan d alakohdassa määriteltyä suurinta osuutta vastaava energiamäärä.”;

b)

muutetaan 4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

i)

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

laskettaessa nimittäjää, jolla tarkoitetaan ensimmäisen alakohdan mukaisesti energian kokonaiskulutusta liikenteessä, ainoastaan bensiini, diesel, tie- ja rautatieliikenteessä kulutetut biopolttoaineet ja sähkö, mukaan lukien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuottamiseen kulutettu sähkö, otetaan huomioon;”

ii)

lisätään b alakohtaan virke seuraavasti:

”Tätä alakohtaa sovelletaan rajoittamatta tämän kohdan d alakohdan ja 17 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamista;”

iii)

korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

laskettaessa a ja b alakohdan mukaista kaikentyyppisissä sähköajoneuvoissa käytettävän sekä muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuottamiseen kulutetun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön osuutta jäsenvaltiot voivat käyttää joko uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön keskimääräistä osuutta unionissa tai uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuutta omassa maassaan kahden edellisen vuoden kulutuksen perusteella. Lisäksi laskettaessa sähköisen rautatieliikenteen kuluttamaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön määrää kulutuksen katsotaan olevan 2,5-kertainen uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön energiasisältöön verrattuna. Laskettaessa b alakohdassa sähkökäyttöisten maantieajoneuvojen kuluttamaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön määrää kulutuksen katsotaan olevan viisinkertainen uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön energiasisältöön verrattuna.”;

iv)

lisätään alakohdat seuraavasti:

”d)

laskettaessa biopolttoaineiden osuutta osoittajassa viljakasveista ja muista paljon tärkkelystä sisältävistä viljelykasveista, sokerikasveista ja öljykasveista sekä maatalousmaalla pääasiassa energiakäyttöön viljellyistä pääviljelykasveista tuotetuista biopolttoaineista peräisin oleva energia saa muodostaa enintään 7 prosenttia liikenteen energian loppukulutuksesta jäsenvaltioissa vuonna 2020.

Liitteessä IX luetelluista raaka-aineista tuotettuja biopolttoaineita ei oteta huomioon tämän alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua enimmäisosuutta laskettaessa.

Jäsenvaltiot voivat päättää, että sellaisista maatalousmaalla pääasiassa energiakäyttöön viljellyistä pääviljelykasveista, jotka eivät ole viljakasveja tai muita paljon tärkkelystä sisältäviä viljelykasveja, sokerikasveja ja öljykasveja, tuotetuista biopolttoaineista peräisin olevaa energiaa ei oteta huomioon tämän alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua enimmäisosuutta laskettaessa, edellyttäen että

i)

jäljempänä 17 artiklan 2–5 kohdassa tarkoitettujen kestävyyskriteerien noudattamisen todentaminen on suoritettu 18 artiklan mukaisesti; ja

ii)

näitä kasveja viljeltiin maalla, joka täyttää liitteessä V olevan C osan 8 kohdan edellytykset, ja liitteessä V olevan C osan 7 kohdassa tarkoitettu vastaava hyvitys ’eB’ otettiin huomioon laskettaessa kasvihuonekaasupäästöjä 17 artiklan 2 kohdan vaatimusten täyttämisen osoittamiseksi.

e)

kunkin jäsenvaltion on pyrittävä saavuttamaan tavoite, joka koskee sen alueella kulutettavien, liitteessä IX olevassa A osassa luetelluista raaka-aineista tuotettujen biopolttoaineiden ja siinä lueteltujen muiden polttoaineiden vähimmäiskulutustasoa. Kunkin jäsenvaltion on asetettava tätä varten viimeistään 6 päivänä huhtikuuta 2017 kansallinen tavoite, joka sen on pyrittävä saavuttamaan. Kyseisen tavoitteen viitearvo on energiasisältönä mitattuna 0,5 prosenttiyksikköä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuudesta kaikissa liikennemuodoissa vuonna 2020; tavoite on määrä saavuttaa liitteessä IX olevassa A osassa luetelluista raaka-aineista tuotetuilla biopolttoaineilla ja siinä luetelluilla muilla polttoaineilla. Kansalliseen tavoitteeseen kuuluvaksi voidaan laskea myös sellaisista raaka-aineista valmistetut biopolttoaineet, joita ei luetella liitteessä IX ja jotka toimivaltaiset kansalliset viranomaiset olivat määritelleet jätteeksi, tähteiksi, muiden kuin ruokakasvien selluloosaksi tai lignoselluloosaksi ja joita käytetään olemassa olevissa laitoksissa ennen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/1513 (11) hyväksymistä.

Jäsenvaltiot voivat asettaa kansallisen tavoitteen 0,5 prosenttiyksikön viitearvoa alemmaksi yhdestä tai useammasta seuraavasta syystä:

i)

objektiiviset tekijät, kuten rajalliset voimavarat, jotka liittyvät liitteessä IX olevassa A osassa luetelluista raaka-aineista tuotettujen biopolttoaineiden ja siinä lueteltujen muiden polttoaineiden kestävään tuotantoon, tai tällaisten biopolttoaineiden rajallinen markkinasaatavuus kustannustehokkaaseen hintaan;

ii)

liikenteen polttoaineiden kansallisten markkinoiden tekniset ja ilmastolliset erityispiirteet, kuten ajoneuvokannan koostumus ja kunto; tai

iii)

kansalliset politiikat, joilla osoitetaan oikeasuhteisia rahoitusvaroja energiatehokkuuden ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön käytön kannustamiseen liikenteessä.

Jäsenvaltioiden on kansallisia tavoitteita asettaessaan toimitettava saatavilla olevat tiedot liitteessä IX olevassa A osassa luetelluista raaka-aineista tuotettujen biopolttoaineiden ja siinä lueteltujen muiden polttoaineiden kulutetuista määristä.

Kun jäsenvaltiot määrittävät toimia liitteessä IX luetelluista raaka-aineista tuotettujen polttoaineiden tuotannon edistämiseksi, niiden on otettava asianmukaisesti huomioon direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa vahvistettu jätehierarkia, myös sen säännökset elinkaariajattelusta erilaisen jätteen syntymistä ja jätehuoltoa koskevien kokonaisvaikutusten osalta.

Komissio julkaisee tämän direktiivin 24 artiklan mukaisesti:

—

jäsenvaltioiden kansalliset tavoitteet;

—

jäsenvaltioiden suunnitelmat kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jos ne ovat saatavilla;

—

tarvittaessa direktiivin (EU) 2015/1513 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitetut perustelut jäsenvaltioiden kansallisten tavoitteiden poikkeamiselle viitearvosta; ja

—

tiivistelmän jäsenvaltioiden edistymisestä kansallisten tavoitteidensa saavuttamisessa;

f)

liitteessä IX luetelluista raaka-aineista tuotetut biopolttoaineet otetaan huomioon kaksinkertaisina energiasisältöönsä verrattuna ensimmäisessä alakohdassa asetetun tavoitteen täyttämisessä.

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1513, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015, bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta annetun direktiivin 98/70/EY ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin 2009/28/EY muuttamisesta (EUVL L 239, 15.9.2015, s. 1).”;"

c)

korvataan 4 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Komissio esittää tarvittaessa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017 ehdotuksen, jossa sallitaan tietyin ehdoin se, että kaikentyyppisissä sähköajoneuvoissa käytettävän sekä muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuottamiseen kulutetun uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kokonaismäärä voidaan ottaa huomioon.”;

d)

lisätään kohta seuraavasti:

”5.   Yksittäisten erien kaksin- tai moninkertaisen kirjaamisen riskin minimoimiseksi unionissa jäsenvaltioiden ja komission on pyrittävä tehostamaan yhteistyötä ja tarvittaessa myös tietojen vaihtoa kansallisten järjestelmien sekä kansallisten ja 18 artiklan mukaisesti perustettujen vapaaehtoisten järjestelmien välillä. Sen estämiseksi, että materiaaleja muutetaan tai poistetaan käytöstä tarkoituksellisesti, jotta ne kuuluisivat liitteen IX soveltamisalaan, jäsenvaltioiden on rohkaistava kehittämään ja käyttämään järjestelmiä, joilla voidaan seurata ja jäljittää raaka-aineita ja niistä tuotettuja biopolttoaineita läpi koko arvoketjun. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että väärinkäytöksen paljastuessa toteutetaan asianmukaisia toimenpiteitä. Jäsenvaltioiden on raportoitava toteuttamistaan toimenpiteistä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017 ja sen jälkeen joka toinen vuosi, jos ne eivät ole toimittaneet vastaavia tietoja luotettavuuden varmistamisesta ja väärinkäytöksiltä suojaamisesta 22 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti laadituissa kertomuksissa, jotka käsittelevät edistymistä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämisessä ja käytössä.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 25 a artiklan mukaisesti liitteessä IX olevassa A osassa olevan raaka-aineiden luettelon muuttamisesta raaka-aineiden lisäämiseksi luetteloon mutta ei luettelosta poistamiseksi. Komissio hyväksyy erillisen delegoidun säädöksen kustakin liitteessä IX olevaan A osaan lisättävästä raaka-aineesta. Kunkin delegoidun säädöksen on perustuttava tieteen ja tekniikan viimeisimmän kehityksen analysointiin, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon direktiivissä 2008/98/EY vahvistetun jätehierarkian periaatteet ja joka tukee päätelmää, että kyseessä oleva raaka-aine ei lisää maantarvetta tai vääristä merkittävästi (sivu)tuotteiden, jätteiden tai tähteiden markkinoita, vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna eikä uhkaa aiheuttaa haittavaikutuksia ympäristölle eikä biologiselle monimuotoisuudelle.”

3)

Korvataan 5 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 25 a artiklan mukaisesti liitteessä III lueteltujen liikenteen polttoaineiden energiasisältöjen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.”

4)

Korvataan 6 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltiot voivat päättää ja tehdä järjestelyjä, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tietyn määrän tilastollista siirtoa jäsenvaltiosta toiseen. Siirrettävä määrä on

a)

vähennettävä siitä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian määrästä, joka otetaan huomioon määritettäessä sitä, onko siirron toteuttava jäsenvaltio noudattanut 3 artiklan 1, 2 ja 4 kohdassa asetettuja vaatimuksia; ja

b)

lisättävä siihen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian määrään, joka otetaan huomioon määritettäessä sitä, onko siirron hyväksynyt toinen jäsenvaltio noudattanut 3 artiklan 1, 2 ja 4 kohdassa asetettuja vaatimuksia.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut järjestelyt voivat 3 artiklan 1, 2 ja 4 kohdan osalta olla voimassa yhden tai useamman vuoden ajan. Niistä on ilmoitettava komissiolle kolmen kuukauden kuluessa kunkin sellaisen vuoden päättymisestä, jolloin ne ovat voimassa. Siirretyn energian määrää ja hintaa koskevat tiedot on sisällytettävä komissiolle annettaviin tietoihin.”

5)

Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa huomioon otettavan biopolttoaineiden ja bionesteiden käytöstä saatavan vähennyksen kasvihuonekaasupäästöissä on oltava vähintään 60 prosenttia niiden biopolttoaineiden ja bionesteiden osalta, jotka on tuotettu laitoksissa, jotka aloittavat toimintansa 5 päivän lokakuuta 2015 jälkeen. Laitoksen katsotaan olevan toiminnassa, jos siellä on tapahtunut biopolttoaineiden tai bionesteiden fyysistä tuotantoa.

Niiden laitosten osalta, jotka ovat olleet toiminnassa viimeistään 5 päivänä lokakuuta 2015, 1 kohtaa sovellettaessa biopolttoaineiden ja bionesteiden käytöstä saatavan vähennyksen kasvihuonekaasupäästöissä on oltava vähintään 35 prosenttia 31 päivään joulukuuta 2017 saakka ja vähintään 50 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2018 alkaen.

Biopolttoaineiden ja bionesteiden käytöstä saatava vähennys kasvihuonekaasupäästöissä lasketaan 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti.”;

b)

kumotaan 3 kohdan toinen alakohta.

6)

Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 3 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Komissio hyväksyy 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä luettelon laatimiseksi tämän kohdan kahdessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista asianmukaisista ja asiaankuuluvista tiedoista. Komissio huolehtii erityisesti siitä, että näiden tietojen toimittaminen ei aiheuta kohtuutonta hallinnollista rasitetta toimijoille yleensä eikä etenkään pienviljelijöille, tuottajaorganisaatioille ja osuuskunnille.”;

b)

korvataan 4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Komissio voi katsoa, että vapaaehtoiset kansalliset tai kansainväliset järjestelmät, joissa asetetaan vaatimukset biomassatuotteiden tuotannolle, sisältävät 17 artiklan 2 kohdan soveltamisen kannalta tarkkaa tietoa ja/tai osoittavat, että biopolttoaine- tai bioneste-erät täyttävät 17 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa asetetut kestävyyskriteerit, ja/tai että materiaaleja ei ole tarkoituksellisesti muutettu tai poistettu käytöstä, jotta materiaalierä tai sen osa kuuluisi liitteen IX soveltamisalaan. Komissio voi katsoa, että nämä järjestelmät sisältävät tarkat tiedot, joita tarvitaan tiedotettaessa toimenpiteistä, joihin on ryhdytty sellaisten alueiden suojelemiseksi, jotka tarjoavat kriittisissä tilanteissa tärkeitä ekosysteemipalveluita (kuten valuma-alueiden suojelu ja eroosion hallinta), sekä tiedotettaessa maaperän, vesien ja ilman suojelemiseksi toteutetuista toimenpiteistä, huonontuneiden maiden kunnostamisesta, liiallisen vedenkulutuksen välttämisestä alueilla, joiden vesivarat ovat niukat, ja 17 artiklan 7 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuista tekijöistä. Komissio voi myös tunnustaa sellaiset harvinaisten, uhanalaisten tai erittäin uhanalaisten ekosysteemien tai lajien suojelualueet, jotka tunnustetaan kansainvälisissä sopimuksissa tai jotka kuuluvat hallitustenvälisten järjestöjen tai Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton laatimiin luetteloihin, 17 artiklan 3 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuiksi alueiksi.”;

c)

lisätään 5 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”Edellä 4 kohdassa tarkoitettujen vapaaehtoisten järjestelmien, jäljempänä ’vapaaehtoiset järjestelmät’, on säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa julkaistava luettelo sertifiointielimistään, joita käytetään riippumattomassa tarkastuksessa, ja ilmoitettava kunkin sertifiointielimen osalta sille tunnustamisen myöntänyt elin tai kansallinen viranomainen sekä sen suhteen seurantaa harjoittava elin tai kansallinen viranomainen.

Erityisesti väärinkäytösten torjumiseksi komissio voi riskianalyysin tai tämän artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen kertomusten pohjalta tarkentaa riippumatonta tarkastusta koskevia vaatimuksia ja vaatia kaikilta vapaaehtoisilta järjestelmiltä kyseisten vaatimusten soveltamista. Tämä toteutetaan täytäntöönpanosäädöksillä, jotka hyväksytään 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Säädöksissä asetetaan määräaika, johon mennessä vapaaehtoisten järjestelmien on pantava vaatimukset täytäntöön. Komissio voi kumota vapaaehtoisten järjestelmien hyväksymistä koskevat päätökset, mikäli järjestelmät eivät pane kyseisiä vaatimuksia täytäntöön säädetyssä määräajassa.”;

d)

korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Tämän artiklan 4 kohdan mukaiset päätökset hyväksytään 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Tällaiset päätökset tehdään enintään viideksi vuodeksi.

Komissio vaatii, että jokainen vapaaehtoinen järjestelmä, josta tehdään päätös 4 kohdan mukaisesti, toimittaa komissiolle viimeistään 6 päivänä lokakuuta 2016 ja sen jälkeen vuosittain viimeistään 30 päivänä huhtikuuta kertomuksen, joka kattaa kaikki tämän kohdan kolmannessa alakohdassa esitetyt seikat. Yleensä kertomus laaditaan edeltävästä kalenterivuodesta. Ensimmäisen kertomuksen on katettava vähintään kuuden kuukauden jakso 9 päivästä syyskuuta 2015 alkaen. Kertomuksen toimittamista koskevaa vaatimusta sovelletaan ainoastaan sellaisiin vapaaehtoisiin järjestelmiin, jotka ovat olleet toiminnassa vähintään 12 kuukautta.

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 6 päivänä huhtikuuta 2017 ja sen jälkeen 23 artiklan 3 kohdan mukaisissa kertomuksissaan kertomuksen, jossa analysoidaan tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja kertomuksia, arvioidaan uudelleen 4 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tai sellaisten vapaaehtoisten järjestelmien toimintaa, joiden osalta on tehty tämän artiklan mukainen päätös, ja yksilöidään parhaat käytännöt. Kertomuksen on perustuttava parhaisiin saatavilla oleviin tietoihin, mukaan lukien sidosryhmien kuulemiseen perustuvat tiedot, sekä asianomaisten sopimusten ja järjestelmien soveltamisesta saatuihin käytännön kokemuksiin. Kertomuksessa on analysoitava:

 

yleisesti seuraavia seikkoja:

a)

tarkastusten riippumattomuus, menettely ja tiheys sekä suhteessa siihen, mitä näistä seikoista mainittiin järjestelmää koskevassa aineistossa komission antaman asianomaista järjestelmää koskevan hyväksynnän yhteydessä, että suhteessa toimialan parhaisiin käytäntöihin;

b)

vaatimustenvastaisuuksien tunnistamiseen ja käsittelemiseen käytettyjen menetelmien saatavuus, kokemukset niiden käytöstä ja avoimuus, erityisesti vakavien väärinkäytösten tai väitettyjen vakavien väärinkäytösten käsittelemiseksi järjestelmän jäsenten taholla;

c)

avoimuus erityisesti järjestelmän käytettävyydessä, raaka-aineiden alkuperämaiden ja -alueiden osalta käytettäville kielille tehtyjen käännösten saatavuus, sertifioidut toimijat ja asiaankuuluvat sertifikaatit sisältävän luettelon sekä tarkastuskertomusten saatavuus;

d)

eri sidosryhmien osallistuminen, etenkin alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen kuuleminen ennen päätöksentekoa järjestelmän laadinnan ja arvioinnin sekä tarkastusten yhteydessä sekä niiden antamaan palautteeseen vastaaminen;

e)

järjestelmän yleinen luotettavuus erityisesti tarkastajien ja asianomaisten järjestelmäelinten akkreditointia, hyväksyntää ja riippumattomuutta koskevien sääntöjen osalta;

f)

järjestelmän markkinakartoitukset, sertifioitujen raaka-aineiden ja biopolttoaineiden määrät alkuperämaittain ja tyypeittäin, osallistujien lukumäärä;

g)

järjestelmän, joka pitää lukua todisteista järjestelmän jäsenelleen tai jäsenilleen vahvistamasta kestävyyskriteerienmukaisuudesta, täytäntöönpanon helppous ja tehokkuus, koska järjestelmällä on tarkoitus torjua petollista toimintaa, erityisesti väärinkäytösepäilyjen ja muiden sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi sekä niiden edellyttämien jatkotoimien toteuttamiseksi, ja tarvittaessa havaittujen väärinkäytösten ja sääntöjenvastaisuuksien lukumäärä;

 

ja erityisesti seuraavia seikkoja:

h)

elinten käytettävissä olevat vaihtoehdot sertifiointielinten tunnustamista ja seurantaa koskevan luvan saamiseksi;

i)

sertifiointielinten tunnustamista tai akkreditointia koskevat kriteerit;

j)

säännöt, joiden mukaisesti sertifiointielinten seuranta on määrä suorittaa;

k)

tavat parhaiden käytäntöjen edistämisen helpottamiseksi tai parantamiseksi.

Komissio julkistaa vapaaehtoisien järjestelmien laatimat kertomukset kootusti tai tarvittaessa kokonaisuudessaan 24 artiklassa tarkoitetulla avoimuusfoorumilla.

Jäsenvaltio voi ilmoittaa kansallisesta järjestelmästään komissiolle. Komissio antaa etusijan tällaisen järjestelmän arvioinnille. Päätös siitä, onko tällainen ilmoitettu kansallinen järjestelmä tässä direktiivissä säädettyjen edellytysten mukainen, hyväksytään 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, jotta helpotetaan biopolttoaineita ja bionesteitä koskevien kestävyyskriteerien noudattamisen todentamisjärjestelmien vastavuoroista kahdenvälistä tai monenvälistä tunnustamista. Kun päätös on myönteinen, tämän artiklan mukaisesti perustetut järjestelmät eivät saa kieltäytyä vastavuoroisesta tunnustamisesta kyseisen jäsenvaltion järjestelmän kanssa 17 artiklan 2–5 kohdassa vahvistettujen kestävyyskriteerien noudattamisen todentamisen suhteen.”;

e)

korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8.   Komissio tutkii jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan 17 artiklan soveltamista tietyn biopolttoainelähteen osalta ja tekee kuuden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen päätöksen siitä, voiko kyseinen jäsenvaltio ottaa kyseisestä lähteestä olevan biopolttoaineen huomioon 17 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa.”

7)

Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 3, 4 ja 5 kohta seuraavasti:

”3.   Maatalouden raaka-aineiden viljelystä peräisin olevat tyypilliset kasvihuonekaasupäästöt voidaan jäsenvaltioiden osalta ilmoittaa komissiolle 2 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissa, ja unionin ulkopuolisten alueiden osalta nämä päästöt voidaan ilmoittaa 2 kohdassa tarkoitettuja kertomuksia vastaavissa, toimivaltaisten elinten laatimissa kertomuksissa.

4.   Komissio voi päättää 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen hyväksyttävällä täytäntöönpanosäädöksellä, että tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kertomukset sisältävät 17 artiklan 2 kohdan soveltamisen kannalta tarkkaa tietoa, jonka pohjalta voidaan mitata kyseisillä alueilla tyypillisesti tuotettujen biopolttoaineiden ja bionesteiden raaka-aineiden viljelyyn liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä.

5.   Komissio laatii ja julkaisee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 ja tämän jälkeen joka toinen vuosi kertomuksen liitteessä V olevassa B ja E osassa esitetyistä arvioiduista tyypillisistä arvoista ja oletusarvoista kiinnittäen erityistä huomiota kuljetusten ja jalostuksen kasvihuonekaasupäästöihin.

Mikäli ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut kertomukset osoittavat, että liitteessä V olevassa B ja E osassa esitettyjä arvioituja tyypillisiä arvoja ja oletusarvoja on ehkä aiheellista mukauttaa viimeisimpien tieteellisten tietojen pohjalta, komissio toimittaa tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”;

b)

kumotaan 6 kohta;

c)

korvataan 7 kohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:

”7.   Komissio tarkastelee uudelleen liitettä V lisätäkseen perustelluissa tapauksissa muita, samaa tai muuta raaka-ainetta käyttäviä biopolttoaineiden tuotantoketjuja koskevat arvot. Uudelleentarkastelussa on myös tarkasteltava liitteessä V olevassa C osassa vahvistetun menettelyn muuttamista erityisesti seuraavilta osin:

—

jätteiden ja tähteiden huomioon ottamiseksi käytetty menetelmä;

—

sivutuotteiden huomioon ottamiseksi käytetty menetelmä;

—

sähkön ja lämmön yhteistuotannon huomioon ottamiseksi käytetty menetelmä; ja

—

viljelykasvien tähteiden asema sivutuotteina.

Kasvi- tai eläinöljyjätteestä valmistettuun biodieseliin sovellettavia oletusarvoja tarkistetaan mahdollisimman pian. Mikäli komission uudelleentarkastelussa päädytään siihen, että liitettä V olisi täydennettävä, siirretään komissiolle valta antaa 25 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä arvioitujen tyypillisten arvojen ja oletusarvojen lisäämiseksi, mutta ei poistamiseksi tai muuttamiseksi, liitteessä V olevaan A, B, D ja E osaan niille biopolttoaine- ja bionesteketjuille, joita nimenomaisesti koskevia arvoja ei ole vielä sisällytetty kyseiseen liitteeseen.”;

d)

korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8.   Jotta voidaan varmistaa liitteessä V olevan C osan 9 kohdan yhdenmukainen soveltaminen, komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan yksityiskohtaiset tekniset eritelmät ja määritelmät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

8)

Kumotaan 21 artikla.

9)

Muutetaan 22 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

a)

korvataan i alakohta seuraavasti:

”i)

liitteessä IX luetelluista raaka-aineista valmistettujen biopolttoaineiden kehitys ja osuus, mukaan lukien varojen arviointi, jossa keskitytään elintarvikkeiden ja rehun tuotannon biopolttoaineiden tuotannolla korvaamisen vaikutukseen liittyviin kestävyysnäkökohtiin, ottaen huomioon direktiivissä 2008/98/EY vahvistetun jätehierarkian periaatteet ja biomassaa koskevan porrastetun käytön periaate alueellisten ja paikallisten taloudellisten ja teknisten olosuhteiden mukaisesti, tarvittavien hiilivarantojen säilyttäminen maaperässä sekä maaperän ja ekosysteemien laadun säilyttäminen;”

b)

lisätään alakohta seuraavasti:

”o)

biopolttoaineiden ja bionesteiden määrät liitteessä VIII olevassa A osassa lueteltujen raaka-aineryhmien kutakin luokkaa vastaavina energiayksikköinä, jotka kyseinen jäsenvaltio on ottanut huomioon noudattaakseen 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 3 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä tavoitteita.”

10)

Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

a)

poistetaan 1 kohdan viimeinen virke;

b)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Biopolttoaineiden ja bionesteiden käytöstä saatavia kasvihuonekaasupäästövähennyksiä koskevissa kertomuksissaan komissio käyttää jäsenvaltioiden 22 artiklan 1 kohdan o alakohdan mukaisesti ilmoittamia määriä, mukaan lukien liitteessä VIII tarkoitetut epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien arvioitujen päästöjen alustavat keskiarvot ja herkkyysanalyysillä määritetty vaihteluväli. Komissio julkistaa tiedot epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien arvioitujen päästöjen alustavista keskiarvoista ja herkkyysanalyysillä määritetystä vaihteluvälistä. Lisäksi komissio esittää näkemyksensä siitä, muuttuuko suoria päästövähennyksiä koskeva arvio ja miten, jos sivutuotteet otettaisiin huomioon korvausmenetelmän avulla.”;

c)

korvataan 5 kohdan e ja f alakohta seuraavasti:

”e)

liitteessä IX luetelluista raaka-aineista valmistettujen biopolttoaineiden saatavuus ja kestävyys, mukaan lukien arviointi elintarvikkeiden ja rehun tuotannon biopolttoaineiden tuotannolla korvaamisen vaikutuksesta, ottaen huomioon direktiivissä 2008/98/EY vahvistetun jätehierarkian periaatteet ja biomassaa koskevan porrastetun käytön periaate alueellisten ja paikallisten taloudellisten ja teknisten olosuhteiden mukaisesti, tarvittavien hiilivarantojen säilyttäminen maaperässä sekä maaperän ja ekosysteemien laadun säilyttäminen;

f)

tiedot ja analyysi saatavilla olevista tieteellisistä tutkimustuloksista, jotka koskevat epäsuoria maankäytön muutoksia kaikissa tuotantoketjuissa, sekä arvio siitä, voidaanko epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien arvioitujen päästöjen perustana olevassa analyysissä määriteltyä epävarmuutta vähentää ja voidaanko unionin politiikkojen, kuten ympäristö-, ilmasto- ja maatalouspolitiikkojen, mahdolliset vaikutukset ottaa huomioon; ja

g)

tekninen kehitys ja muista kuin ravintona käytettävistä energiakasveista, joita viljellään pääasiassa energiakäyttöön, unionissa tuotettavien biopolttoaineiden ja bionesteiden käyttöä sekä taloudellisia vaikutuksia ja ympäristövaikutuksia koskevan tiedon saatavuus.”;

d)

korvataan 8 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

edellä 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden osalta seuraavien näkökohtien uudelleentarkastelu:

i)

tavoitteen saavuttamiseksi toteutettavien toimenpiteiden kustannustehokkuus;

ii)

tavoitteiden saavuttamismahdollisuuksien arviointi, samalla kun varmistetaan biopolttoaineiden tuotannon kestävyys unionissa ja kolmansissa maissa sekä otetaan huomioon taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä ympäristövaikutukset, mukaan lukien epäsuorat vaikutukset ja biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset, ja toisen sukupolven biopolttoaineiden kaupallinen saatavuus;

iii)

tavoitteiden täytäntöönpanon vaikutukset kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuuteen;

iv)

sähkö-, hybridi- ja vetyajoneuvojen kaupallinen saatavuus sekä menetelmä, joka on valittu liikennealalla kulutettavan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuden laskemiseksi;

v)

erityisten markkinatilanteiden arviointi, ottaen huomioon varsinkin markkinat, joilla liikenteen polttoaineiden osuus energian loppukulutuksesta on yli puolet, ja tuoduista biopolttoaineista täysin riippuvaiset markkinat;”.

11)

Korvataan 25 artikla seuraavasti:

”25 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa uusiutuvia energialähteitä käsittelevä komitea, lukuun ottamatta 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (12) tarkoitettu komitea.

2.   Komissiota avustaa biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyttä koskevissa asioissa biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyttä käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komiteat eivät anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”"

12)

Lisätään artikla seuraavasti:

”25 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 5 päivästä lokakuuta 2015 viiden vuoden ajaksi 3 artiklan 5 kohdassa, 5 artiklan 5 kohdassa ja 19 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 5 kohdassa, 5 artiklan 5 kohdassa ja 19 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevien 3 artiklan 5 kohdan, 5 artiklan 5 kohdan ja 19 artiklan 7 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

13)

Muutetaan liite V ja lisätään liitteet VIII ja IX tämän direktiivin liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Uudelleentarkastelu

1.   Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan maata käyttämättömistä raaka-aineista ja muista kuin ravintona käytettävistä viljelykasveista tuotettujen kustannustehokkaiden biopolttoaineiden riittävää saatavuutta unionin markkinoilla vuoteen 2020 mennessä sekä niiden ympäristövaikutuksia sekä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, mukaan lukien täydentävien kriteerien tarve niiden kestävyyden varmistamiseksi, ja jossa lisäksi arvioidaan parasta saatavilla olevaa tieteellistä näyttöä epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä, joita biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoon liittyy. Kertomukseen on liitettävä tarvittaessa ehdotuksia lisätoimenpiteiksi ottaen huomioon taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat sekä ympäristönäkökohdat.

2.   Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan parhaan ja viimeisimmän saatavilla olevan tieteellisen näytön pohjalta

a)

kuinka hyvin tällä direktiivillä käyttöön otetuilla toimenpiteillä on onnistuttu rajoittamaan biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoon liittyvästä epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Tältä osin kertomukseen on lisäksi sisällytettävä biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoon liittyvästä epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä laaditun mallintamisen tuloksiin vaikuttavia tärkeimpiä olettamuksia koskevat uusimmat käytettävissä olevat tiedot, mukaan luettuna maatalouden satojen ja tuottavuuden mitatut suuntaukset, osoitukset sivutuotteille ja todetut maankäytön kokonaismuutokset ja metsäkadon määrät, ja unionin politiikkojen, kuten ympäristö-, ilmasto- ja maatalouspolitiikkojen, mahdolliset vaikutukset, varmistaen sidosryhmien osallistuminen uudelleenarviointiin;

b)

maata käyttämättömistä raaka-aineista ja muista kuin ravintona käytettävistä viljelykasveista tuotetuille biopolttoaineille direktiivin 2009/28/EY 3 artiklan 4 kohdassa säädettyjen kannustimien vaikuttuvuutta, mukaan lukien se, onko odotettavissa, että unionissa kokonaisuudessaan kulutetaan energiasisältönä mitattuna 0,5 prosenttiyksikköä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuudesta kaikissa liikennemuodoissa vuonna 2020 liitteessä IX olevassa A osassa luetelluista raaka-aineista tuotettuja biopolttoaineita ja siinä lueteltuja muita polttoaineita käyttäen;

c)

biomassan kysynnän lisääntymisen vaikutusta biomassaa käyttäviin aloihin;

d)

mahdollisuutta asettaa kriteerit sellaisten biopolttoaineiden ja bionesteiden tunnistamiseksi ja sertifioimiseksi, joista todennäköisesti ei aiheudu epäsuoraa maankäytön muutosta ja jotka on tuotettu direktiiveissä 98/70/EY ja 2009/28/EY säädettyjen kestävyyskriteerien mukaisesti, jotta voidaan tarvittaessa mukauttaa direktiivin 98/70/EY liitettä V ja direktiivin 2009/28/EY liitettä VIII;

e)

muiden kuin ravintona käytettävien kasvien, joita viljellään pääasiassa energiakäyttöön, lisääntyneen tuotannon ja käytön mahdollisia taloudellisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä ja riskejä käyttämällä myös nykyisiä hankkeita koskevia tietoja;

f)

bioetanolin ja biodieselin suhteellista osuutta unionin markkinoilla ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta bensiinissä. Komissio arvioi myös tekijöitä, jotka vaikuttavat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuteen bensiinissä, sekä mahdollisia käytön esteitä. Arvioinnin on sisällettävä kustannukset, polttoainestandardit, infrastruktuuri ja ilmasto-olosuhteet. Komissio voi tarvittaessa antaa suosituksia siitä, kuinka todetut esteet voidaan poistaa; ja

g)

määritetään, mitkä jäsenvaltiot ovat päättäneet rajoittaa viljakasveista ja muista paljon tärkkelystä sisältävistä viljelykasveista, sokerikasveista ja öljykasveista sekä maatalousmaalla pääasiassa energiakäyttöön viljellyistä pääviljelykasveista tuotettujen biopolttoaineiden määrää direktiivin 98/70/EY 7 a artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja onko tullut esiin ongelmia, jotka liittyvät direktiivin 98/70/EY 7 a artiklassa asetetun tavoitteen toteuttamiseen tai saavuttamiseen. Komissio arvioi myös, missä määrin viljakasveista ja muista paljon tärkkelystä sisältävistä viljelykasveista, sokerikasveista ja öljykasveista sekä maatalousmaalla pääasiassa energiakäyttöön viljellyistä pääviljelykasveista tuotettuja biopolttoaineita on tarjolla direktiivin 98/70/EY 7 a artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi sitä tasoa enemmän, joka voi edistää direktiivin 2009/28/EY tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin on sisällettävä arvio epäsuoran maankäytön muutoksen vaikutuksesta ja jäsenvaltioiden omaksuman lähestymistavan kustannustehokkuudesta.

Kertomuksessa myös annetaan tarvittaessa tietoa siitä, onko saatavilla rahoitusta ja muita toimenpiteitä, joilla tuetaan edistymistä sen suhteen, että liitteessä IX olevassa A osassa luetelluista raaka-aineista tuotettujen biopolttoaineiden ja siinä lueteltujen muiden polttoaineiden osuus energiasisältönä mitattuna on unionissa niin pian kuin mahdollista 0,5 prosenttiyksikköä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuudesta kaikissa liikennemuodoissa, jos se on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia, jotka perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön ja joissa esitetään

a)

epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvia arvioituja päästöjä koskevien tekijöiden sisällyttämistä direktiiveissä 98/70/EY ja 2009/28/EY säädettyihin kestävyyskriteereihin;

b)

lisätoimenpiteiden käyttöönottoa väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, mukaan lukien täydentävät toimenpiteet unionin tasolla;

c)

kestävien biopolttoaineiden edistämistä vuoden 2020 jälkeen teknologianeutraalilla tavalla vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden yhteydessä.

3.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen direktiivien 98/70/EY ja 2009/28/EY vapaaehtoisia järjestelmiä koskevien säännösten muuttamisesta parhaiden käytäntöjen edistämiseksi, mikäli se on direktiivin 98/70/EY 7 c artiklan 6 kohdan toisen alakohdan ja direktiivin 2009/28/EY 18 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan mukaisten vapaaehtoisten järjestelmien toimittamien kertomusten valossa asianmukaista.

4 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 10 päivänä syyskuuta 2017. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. Tällöin jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle direktiivin 2009/28/EY 3 artiklan 4 kohdan e alakohdan mukaisesti asetetut kansalliset tavoitteensa ja tarvittaessa kansallisen tavoitteensa poikkeaminen kyseisessä alakohdassa tarkoitetusta viitearvosta sekä poikkeamisen perustelut.

Jäsenvaltioiden on vuonna 2020 raportoitava komissiolle, miten ne ovat saavuttaneet direktiivin 2009/28/EY 3 artiklan 4 kohdan e alakohdan mukaisesti asetetut kansalliset tavoitteensa, ja siltä osin kuin näitä tavoitteita ei ole saavutettu, ilmoitettava syyt siihen, miksi niitä ei ole saavutettu.

5 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 9 päivänä syyskuuta 2015.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. SCHMIT

(1)  EUVL C 198, 10.7.2013, s. 56.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. syyskuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 9. joulukuuta 2014 (EUVL C 50, 12.2.2015, s. 1). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 28. huhtikuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 13. heinäkuuta 2015.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/70/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 1998, bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvoston direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta (EYVL L 350, 28.12.1998, s. 58).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(8)  EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.

LIITE I

Muutetaan direktiivin 98/70/EY liitteet seuraavasti:

1)

Korvataan liitteessä IV olevan C osan 7 kohta seuraavasti:

”7.

Maankäytön muutoksista johtuneista hiilivarantojen muutoksista aiheutuvat annualisoidut päästöt, el, lasketaan jakamalla kokonaispäästöt tasaisesti 20 vuodelle. Näiden päästöjen laskemisessa käytetään seuraavaa sääntöä:

el = (CSR – CSA) × 3,664 × 1/20 × 1/P – eB,  (1)

jossa

el

=

maankäytön muutoksista johtuvista hiilivarantojen muutoksista aiheutuvat annualisoidut päästöt (ilmaistuna hiilidioksidiekvivalenttimassana (grammoina) biopolttoaineen energiayksikköä (megajouleina) kohti). ’Viljelymaa’ (2) ja ’monivuotisten kasvien viljelymaa’ (3) on katsottava yhdeksi maankäytöksi;

CSR

=

vertailumaankäyttötapaan liittyvä hiilivaranto pinta-alayksikköä kohti (ilmaistuna hiilimassana (tonneina) pinta-alayksikköä kohti, mukaan lukien sekä maaperä että kasvillisuus). Vertailun pohjana on maankäyttö tammikuussa 2008 tai 20 vuotta ennen raaka-aineen hankkimista, sen mukaan, kumpi ajankohdista on myöhäisempi;

CSA

=

tämänhetkiseen maankäyttöön liittyvä hiilivaranto pinta-alayksikköä kohti (ilmaistuna hiilimassana (tonneina) pinta-alayksikköä kohti, mukaan lukien sekä maaperä että kasvillisuus). Jos hiilivaranto kumuloituu yli vuoden mittaisen jakson aikana, CSA:lle määritetty arvo on arvioitu varanto pinta-alayksikköä kohti 20 vuoden jälkeen tai sadon ollessa kypsä, sen mukaan, kumpi ajankohdista on aikaisempi;

P

=

viljelykasvin tuottavuus (ilmaistuna biopolttoaineen energiana pinta-alayksikköä kohti vuodessa); ja

eB

=

hyvitys 29 gCO2eq/MJ biopolttoaineesta, jos biomassa on saatu huonontuneesta ja sittemmin kunnostetusta maasta 8 kohdan edellytysten mukaisesti.

(1)  Luku, joka saadaan jakamalla hiilidioksidin molekyylipaino (44,010 g/mol) hiilen molekyylipainolla (12,011 g/mol), on 3,664."

(2)  IPCC:n määrittelemä viljelymaa."

(3)  Määritelmän mukaan monivuotiset viljelykasvit ovat kasveja, joiden varsia ei yleensä korjata joka vuosi, kuten lyhytkiertoinen energiapuu ja öljypalmu.”"

2)

Lisätään liite seuraavasti:

”LIITE V

A osa. Biopolttoaineisiin liittyvästä epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvat alustavat arvioidut päästöt (gCO2eq/MJ) (4)

Raaka-aineryhmä

Keskiarvo (5)

Herkkyysanalyysillä määritetty persentiilien välinen vaihteluväli (6)

Viljakasvit ja muut paljon tärkkelystä sisältävät viljelykasvit

12

8–16

Sokerikasvit

13

4–17

Öljykasvit

55

33–66

B osa. Biopolttoaineet, joihin liittyvästä epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien arvioitujen päästöjen katsotaan olevan nolla

Seuraavista raaka-aineryhmistä tuotettuihin biopolttoaineisiin liittyvien epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien arvioitujen päästöjen katsotaan olevan nolla:

1)

raaka-aineet, jotka ei ole lueteltu tämän liitteen A osassa;

2)

raaka-aineet, joiden tuotanto on johtanut suoraan maankäytön muutokseen, eli muutokseen IPCC:n maankäyttöluokista metsämaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet tai muut maa-alueet luokkiin viljelymaa tai monivuotisten kasvien viljelymaa (7). Tällaisessa tapauksessa suorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien päästöjen arvo (el ) olisi laskettava liitteessä IV olevan C osan 7 kohdan mukaisesti.

(4)

(+)

 Tässä ilmoitetut keskiarvot edustavat yksilöllisesti mallinnettujen raaka-aineiden arvojen painotettua keskiarvoa. Liitteessä esitetyt arvot ovat suuruusluokaltaan herkkiä erilaisten oletusten suhteen (kuten sivutuotteiden käsittely, satokehitys, hiilivarannot ja muiden hyödykkeiden syrjäytyminen), joita käytetään niiden arvioimiseksi kehitetyissä taloudellisissa malleissa. Vaikka tämän vuoksi ei ole mahdollista kaikilta osin luonnehtia kyseisiin arvioihin liittyvää epävarmuutta, tuloksiin on sovellettu tärkeimpien parametrien satunnaisvaihteluun perustuvaa nk. Monte Carlo -herkkyysanalyysiä.

(7)

(++)

Määritelmän mukaan monivuotiset viljelykasvit ovat kasveja, joiden varsia ei yleensä korjata joka vuosi, kuten lyhytkiertoinen energiapuu ja öljypalmu.”

(5)  Tähän sisällytetyt keskiarvot edustavat yksilöllisesti mallinnettujen raaka-aineiden arvojen painotettua keskiarvoa.

(6)  Tähän sisällytetty vaihteluväli kuvaa 90:ää prosenttia tuloksista käytettäessä analyysiin perustuvia 5- ja 95-persentiilin arvoja. 5-persentiiliä viittaa arvoon, jonka alapuolella tehtiin 5 prosenttia havainnoista (eli 5 prosentissa kaikista käytetyistä tiedoista tulokset olivat alle 8, 4 ja 33 gCO2eq/MJ). 95-persentiiliä viittaa arvoon, jonka alapuolella tehtiin 95 prosenttia havainnoista (eli 5 prosentissa kaikista käytetyistä tiedoista tulokset olivat yli 16, 17 ja 66 gCO2eq/MJ).

LIITE II

Muutetaan direktiivin 2009/28/EY liitteet seuraavasti:

1)

Korvataan liitteessä V olevan C osan 7 kohta seuraavasti:

”7.

Maankäytön muutoksista johtuneista hiilivarantojen muutoksista aiheutuvat annualisoidut päästöt, el, lasketaan jakamalla kokonaispäästöt tasaisesti 20 vuodelle. Näiden päästöjen laskemisessa käytetään seuraavaa sääntöä:

el = (CSR – CSA) × 3,664 × 1/20 × 1/P – eB , (1)

jossa

el

=

maankäytön muutoksista johtuvista hiilivarantojen muutoksista aiheutuvat annualisoidut päästöt (ilmaistuna hiilidioksidiekvivalenttimassana (grammoina) biopolttoaineen tai bionesteen energiayksikköä (megajouleina) kohti). ’Viljelymaa’ (2) ja ’monivuotisten kasvien viljelymaa’ (3) on katsottava yhdeksi maankäytöksi;

CSR

=

vertailumaankäyttötapaan liittyvä hiilivaranto pinta-alayksikköä kohti (ilmaistuna hiilimassana (tonneina) pinta-alayksikköä kohti, mukaan lukien sekä maaperä että kasvillisuus). Vertailun pohjana on maankäyttö tammikuussa 2008 tai 20 vuotta ennen raaka-aineen hankkimista, sen mukaan, kumpi ajankohdista on myöhäisempi;

CSA

=

tämänhetkiseen maankäyttöön liittyvä hiilivaranto pinta-alayksikköä kohti (ilmaistuna hiilimassana (tonneina) pinta-alayksikköä kohti, mukaan lukien sekä maaperä että kasvillisuus). Jos hiilivaranto kumuloituu yli vuoden mittaisen jakson aikana, CSA:lle määritetty arvo on arvioitu varanto pinta-alayksikköä kohti 20 vuoden jälkeen tai sadon ollessa kypsä, sen mukaan, kumpi ajankohdista on aikaisempi;

P

=

viljelykasvin tuottavuus (ilmaistuna biopolttoaineen tai bionesteen energiana pinta-alayksikköä kohti vuodessa); ja

eB

=

hyvitys 29 gCO2eq/MJ biopolttoaineesta tai bionesteestä, jos biomassa on saatu huonontuneesta ja sittemmin kunnostetusta maasta 8 kohdan edellytysten mukaisesti.

(1)  Luku, joka saadaan jakamalla hiilidioksidin molekyylipaino (44,010 g/mol) hiilen molekyylipainolla (12,011 g/mol), on 3,664."

(2)  IPCC:n määrittelemä viljelymaa."

(3)  Määritelmän mukaan monivuotiset viljelykasvit ovat kasveja, joiden varsia ei yleensä korjata joka vuosi, kuten lyhytkiertoinen energiapuu ja öljypalmu.”"

2)

Lisätään liite seuraavasti:

”LIITE VIII

A osa. Biopolttoaineiden ja bionesteiden raaka-aineisiin liittyvästä epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvat alustavat arvioidut päästöt (gCO2eq/MJ) (4)

Raaka-aineryhmä

Keskiarvo (5)

Herkkyysanalyysillä määritetty persentiilien välinen vaihteluväli (6)

Viljakasvit ja muut paljon tärkkelystä sisältävät viljelykasvit

12

8–16

Sokerikasvit

13

4–17

Öljykasvit

55

33–66

B osa. Biopolttoaineet ja bionesteet, joiden epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien arvioitujen päästöjen katsotaan olevan nolla

Seuraavista raaka-aineryhmistä tuotettuihin biopolttoaineisiin ja bionesteisiin liittyvien epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien arvioitujen päästöjen katsotaan olevan nolla:

1)

raaka-aineet, jotka eivät sisälly tämän liitteen A osaan;

2)

raaka-aineet, joiden tuotanto on johtanut suoraan maankäytön muutokseen, eli muutokseen IPCC:n maankäyttöluokista metsämaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet tai muut maa-alueet luokkiin viljelymaa tai monivuotisten kasvien viljelymaa (7). Tällaisessa tapauksessa suorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien päästöjen arvo (el) olisi laskettava liitteessä V olevan C osan 7 kohdan mukaisesti.

(4)

(+)

 Tässä ilmoitetut keskiarvot edustavat yksilöllisesti mallinnettujen raaka-aineiden arvojen painotettua keskiarvoa. Liitteessä esitetyt arvot ovat suuruusluokaltaan herkkiä erilaisten oletusten suhteen (kuten sivutuotteiden käsittely, satokehitys, hiilivarannot ja muiden hyödykkeiden syrjäytyminen), joita käytetään niiden arvioimiseksi kehitetyissä taloudellisissa malleissa. Vaikka tämän vuoksi ei ole mahdollista kaikilta osin luonnehtia kyseisiin arvioihin liittyvää epävarmuutta, tuloksiin on sovellettu tärkeimpien parametrien satunnaisvaihteluun perustuvaa nk. Monte Carlo -herkkyysanalyysiä.

(7)

(++)

Määritelmän mukaan monivuotiset viljelykasvit ovat kasveja, joiden varsia ei yleensä korjata joka vuosi, kuten lyhytkiertoinen energiapuu ja öljypalmu.”

3)

Lisätään liite seuraavasti:

”LIITE IX

A osa. Raaka-aineet ja polttoaineet, joiden vaikutus 3 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa asetetun tavoitteen saavuttamiseen on laskettava kaksinkertaisena niiden energiasisältöön verrattuna:

a)

Levät, jos ne on tuotettu maalla lammikoissa tai valoreaktoreissa.

b)

Sekalaisen yhdyskuntajätteen biomassaosuus, mutta ei lajiteltu kotitalousjäte, johon sovelletaan direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan a alakohdassa asetettuja kierrätystavoitteita.

c)

Kotitalouksista peräisin oleva biojäte, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 4 kohdassa ja jota koskee mainitun direktiivin 3 artiklan 11 kohdassa määritelty erilliskeräys.

d)

Teollisuusjätteen biomassaosuus, joka ei sovellu käytettäväksi elintarvike- tai rehuketjussa, mukaan lukien raaka-aineet, jotka ovat peräisin vähittäis- ja tukkukaupasta sekä elintarvike- ja rehuteollisuudesta ja kalastus- ja vesiviljelyalalta, lukuun ottamatta tämän liitteen B osassa lueteltuja raaka-aineita.

e)

Olki.

f)

Eläinten lanta ja jätevesiliete.

g)

Palmuöljypuristamoiden jäteliete ja tyhjät palmuhedelmätertut.

h)

Mäntypiki.

i)

Raaka glyseroli.

j)

Sokeriruokojäte.

k)

Rypäleiden puristejäännökset ja viinisakka.

l)

Pähkinänkuoret.

m)

Kuoret.

n)

Tähkät, joista on poistettu maissinjyvät.

o)

Metsätalouden ja siihen perustuvan teollisuuden jätteistä ja tähteistä saatava biomassaosuus, kuten puunkuori, oksat, esikaupalliset harvennukset, lehdet, neulaset, latvukset, sahanpuru, kutterilastut, mustalipeä, ruskealipeä, kuituliete, ligniini ja mäntyöljy.

p)

2 artiklan toisen alakohdan s alakohdassa määritelty muiden kuin ruokakasvien selluloosa.

q)

2 artiklan toisen kohdan r alakohdassa määritelty muu lignoselluloosa, lukuun ottamatta sahatukkeja ja vaneritukkeja.

r)

Muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat nestemäiset ja kaasumaiset liikenteen polttoaineet.

s)

Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen liikennekäyttöä varten, jos energialähde on uusiutuva 2 artiklan toisen kohdan a alakohdan mukaisesti.

t)

Bakteerit, jos energialähde on uusiutuva 2 artiklan toisen kohdan a alakohdan mukaisesti.

B osa. Raaka-aineet, joiden vaikutus 3 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa asetetun tavoitteen saavuttamiseen lasketaan kaksinkertaisena niiden energiasisältöön verrattuna:

a)

Käytetty ruokaöljy.

b)

Eläinrasvat, jotka on luokiteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (8) mukaisesti luokkiin 1 ja 2.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).”"

(5)  Tähän sisällytetyt keskiarvot edustavat yksilöllisesti mallinnettujen raaka-aineiden arvojen painotettua keskiarvoa.

(6)  Tähän sisällytetty vaihteluväli kuvaa 90:ää prosenttia tuloksista käytettäessä analyysiin perustuvia 5- ja 95-persentiilin arvoja. 5-persentiiliä viittaa arvoon, jonka alapuolella tehtiin 5 prosenttia havainnoista (eli 5 prosentissa kaikista käytetyistä tiedoista tulokset olivat alle 8, 4 ja 33 gCO2eq/MJ). 95-persentiiliä viittaa arvoon, jonka alapuolella tehtiin 95 prosenttia havainnoista (eli 5 prosentissa kaikista käytetyistä tiedoista tulokset olivat yli 16, 17 ja 66 gCO2eq/MJ).