24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/80

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 artiklan 3 kohdassa todetaan, että jos kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo aiheuttaa yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa hätätilanteen, neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä kyseisen yhden tai useamman jäsenvaltion hyväksi.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklan mukaisesti rajatarkastuksia, turvapaikka-asioita ja maahanmuuttoa koskevassa unionin politiikassa ja sen toteuttamisessa noudatetaan jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteita ja unionin antamiin tämän alan säädöksiin sisällytetään asianmukaisia toimenpiteitä tämän periaatteen soveltamiseksi.

(3)

Välimeren äskettäinen kriisitilanne sai unionin toimielimet tunnustamaan välittömästi alueen poikkeukselliset muuttovirrat ja vaatimaan konkreettisia solidaarisuustoimia etulinjassa olevien jäsenvaltioiden hyväksi. Komissio esitti esimerkiksi 20 päivänä huhtikuuta 2015 pidetyssä ulko- ja sisäasiainministerien yhteisessä kokouksessa kymmenkohtaisen suunnitelman välittömästä toiminnasta kriisiin vastaamiseksi ja sitoutui tarkastelemaan vaihtoehtoja hätätilanteessa sovellettavaksi sisäisten siirtojen järjestelmäksi.

(4)

Eurooppa-neuvosto päätti kokouksessaan 23 päivänä huhtikuuta 2015 muun muassa lujittaa sisäistä solidaarisuutta ja vastuullisuutta ja sitoutui erityisesti lisäämään hätäapua etulinjassa oleville jäsenvaltioille ja tarkastelemaan vaihtoehtoja sisäisten siirtojen järjestämiseksi hätätilanteissa jäsenvaltioiden välillä vapaaehtoiselta pohjalta sekä lähettämään Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastosta, jäljempänä 'EASO', ryhmiä etulinjassa oleviin jäsenvaltioihin kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhteiskäsittelyä varten, rekisteröinti ja sormenjälkien ottaminen mukaan luettuina.

(5)

Euroopan parlamentti toisti 28 päivänä huhtikuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa, että unionin on perustettava Välimeren viimeisimpien tragedioiden johdosta toteuttamansa toimet yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteille ja tehostettava tämän alan toimiaan niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka ottavat vastaan joko absoluuttisesti tai suhteellisesti suurimman määrän pakolaisia ja kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä.

(6)

Turvapaikka-alan toimenpiteiden lisäksi etulinjassa olevien jäsenvaltioiden olisi pyrittävä entistä enemmän ottamaan käyttöön toimia erilaisista ryhmistä koostuvien muuttajavirtojen käsittelemiseksi Euroopan unionin ulkorajoilla. Tällaisten toimien olisi turvattava kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien hakijoiden oikeudet ja estettävä laitonta muuttoliikettä.

(7)

Eurooppa-neuvosto päätti 25 ja 26 päivänä kesäkuuta 2015 pidetyssä kokouksessaan muun muassa, että kolmea keskeistä ulottuvuutta olisi edistettävä yhtä aikaa: sisäiset siirrot/uudelleensijoittaminen, palauttaminen/takaisinottaminen/uudelleenkotouttaminen sekä yhteistyö lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Eurooppa-neuvosto sopi erityisesti, kun otetaan huomioon vallitseva hätätilanne ja sitoumus vahvistaa solidaarisuutta ja vastuuta huomioon ottaen, että Italiasta ja Kreikasta siirretään kahden vuoden aikana tilapäisesti ja poikkeuksellisesti muihin jäsenvaltioihin 40 000 selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä ja että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat tähän.

(8)

Jäsenvaltioiden eri tilanteet johtuvat erityisesti muuttovirroista muilla maantieteellisillä alueilla, kuten Länsi-Balkanin muuttoreitillä.

(9)

Useiden jäsenvaltioiden alueelle saapui vuonna 2014 merkittävästi aiempaa enemmän muuttajia, myös kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä, ja joissakin niistä suuntaus jatkuu edelleen vuonna 2015. Komissio on myöntänyt hätätilanteisiin tarkoitettua rahoitustukea ja EASO operatiivista tukea useille jäsenvaltioille auttaakseen niitä selviämään muuttajien määrän kasvusta.

(10)

Jäsenvaltioista ovat merkittävän paineen kohteeksi joutuneet Välimeren viimeaikaisten traagisten tapahtumien vuoksi varsinkin Italia ja Kreikka, joiden alueelle on saapunut ennennäkemättömän suuria määriä muuttajia, myös kansainvälistä suojelua hakevia ja sitä selvästi tarvitsevia henkilöitä, mikä aiheuttaa niiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiin merkittävää painetta.

(11)

Jäsenvaltioiden erilaisten tilanteiden vuoksi hyväksyttiin 20 päivänä heinäkuuta 2015 yksimielisesti neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien 40 000 henkilön siirtämisestä Italiasta ja Kreikasta. Italiasta siirretään kahden vuoden aikana 24 000 henkilöä ja Kreikasta 16 000 henkilöä. Neuvosto hyväksyi 14 päivänä syyskuuta 2015 päätöksen (EU) 2015/1523 (2) tilapäisestä ja poikkeuksellisesta mekanismista, jolla selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia henkilöitä voidaan siirtää Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin.

(12)

Viime kuukausien aikana muuttopaine eteläisillä maa- ja meriulkorajoilla on jälleen kasvanut jyrkästi, ja muuttajavirtojen siirtyminen keskiseltä Välimereltä itäiselle Välimerelle ja kohti Länsi-Balkanin reittiä on jatkunut sen seurauksena, että Kreikkaan ja Kreikasta saapuu yhä enemmän muuttajia. Tämän vuoksi olisi toteutettava uusia väliaikaisia toimenpiteitä turvapaikanhakijoiden Italiassa ja Kreikassa aiheuttamien paineiden vähentämiseksi.

(13)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, jäljempänä 'Frontex', tietojen mukaan suurin osa unionin rajojen laittomista ylityksistä vuoden 2015 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana tapahtui keskisen ja itäisen Välimeren reittien kautta. Italiaan on vuoden 2015 alusta lähtien saapunut noin 116 000 laitonta muuttajaa (mukaan luettuina ne noin 10 000 laitonta muuttajaa, jotka paikallisviranomaiset ovat rekisteröineet, mutta joita ei vielä ole vahvistettu Frontexin tiedoissa). Frontex havaitsi vuoden 2015 touko- ja kesäkuussa 34 691 laitonta rajanylitystä. Heinä- ja elokuussa niitä havaittiin 42 356 eli 20 prosenttia enemmän. Laittomat rajanylitykset ovat vuonna 2015 lisääntyneet voimakkaasti myös Kreikassa, johon on saapunut yli 211 000 laitonta muuttajaa (mukaan luettuina ne noin 28 000 laitonta muuttajaa, jotka paikallisviranomaiset ovat rekisteröineet, mutta joita ei vielä ole vahvistettu Frontexin tiedoissa). Frontex havaitsi vuoden 2015 touko- ja kesäkuussa 53 624 laitonta rajanylitystä. Heinä- ja elokuussa niitä havaittiin 137 000 eli 250 prosenttia enemmän. Huomattava osuus kaikista näillä kahdella alueella havaituista laittomista muuttajista oli sellaisten maiden kansalaisia, joiden hakemukset Eurostatin tietojen perusteella hyvin usein hyväksytään unionin tasolla.

(14)

Eurostatin ja EASOn tilastojen mukaan 39 183 henkilöä haki Italiassa kansainvälistä suojelua vuoden 2015 tammi- ja heinäkuun välisenä aikana, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 30 755 (kasvua 27 prosenttia). Kreikassa kasvu oli samantasoista, sillä hakemuksia tehtiin 7 475 (kasvua 30 prosenttia).

(15)

Italian ja Kreikan tukemiseksi on maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan puitteissa toteutettu tähän mennessä jo useita toimia, kuten esimerkiksi antamalla tuntuvaa hätäapua ja EASOn operatiivista tukea. Italia sai vuosina 2007–2013 toiseksi eniten ja Kreikka kolmanneksi eniten rahoitusta yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevasta yleisohjelmasta (SOLID), ja lisäksi ne saivat huomattavasti hätärahoitusta. Italia ja Kreikka ovat turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) pääasialliset edunsaajat todennäköisesti myös kaudella 2014–2020.

(16)

Italian ja Kreikan välittömässä läheisyydessä olevilla alueilla käynnissä olevien konfliktien ja jatkuvan epävakauden sekä niistä johtuvien, muiden jäsenvaltioiden muuttovirtoihin kohdistuvien seurausvaikutusten vuoksi on hyvin todennäköistä, että niiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiin kohdistuu edelleenkin huomattavaa ja kasvavaa painetta, ja merkittävä osuus muuttajista saattaa tarvita kansainvälistä suojelua. Tämä on osoitus siitä, miten tärkeää on osoittaa solidaarisuutta Italiaa ja Kreikkaa kohtaan ja täydentää niiden tukemiseksi tähän mennessä toteutettuja toimia turvapaikka- ja maahanmuuttoalan väliaikaisilla toimenpiteillä.

(17)

Neuvosto pani 22 päivänä syyskuuta 2015 merkille jäsenvaltioiden halukkuuden ja valmiuden osallistua selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien 120 000 henkilön sisäiseen siirtämiseen, unionin turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikassa noudatettavien jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteiden mukaisesti. Sen vuoksi neuvosto on päättänyt hyväksyä tämän päätöksen.

(18)

On syytä muistaa, että päätöksessä (EU) 2015/1523 Italia ja Kreikka velvoitetaan esittämään rakenteellisia ratkaisuja turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmiinsä kohdistuvien poikkeuksellisten paineiden käsittelemiseksi perustamalla vakaat strategiset puitteet kriisitilanteeseen vastaamiseksi ja uudistusprosessin tehostamiseksi näillä aloilla. Etenemissuunnitelmat, jotka Italia ja Kreikka ovat esittäneet tätä varten, olisi saatettava ajan tasalle tämän päätöksen huomioon ottamiseksi.

(19)

Pitäen mielessä, että Eurooppa-neuvosto sopi tietyistä toisiinsa liittyvistä toimenpiteistä, komissiolle olisi annettava toimivalta keskeyttää, tarvittaessa ja annettuaan asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää näkemyksensä, tämän päätöksen soveltaminen rajoitetuksi ajaksi, jos Italia tai Kreikka ei noudata asiaa koskevia sitoumuksiaan.

(20)

Italiasta ja Kreikasta olisi 26 päivästä syyskuuta 2016 lukien siirrettävä 54 000 hakijaa oikeassa suhteessa muihin jäsenvaltioihin. Neuvoston ja komission olisi seurattava jatkuvasti tilannetta, joka liittyy kolmansien maiden kansalaisten joukoittaisiin saapumisiin jäsenvaltioiden alueille. Komission olisi tarvittaessa tehtävä ehdotuksia tämän päätöksen muuttamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon kentällä tapahtuva kehitys ja sen vaikutukset sisäisen siirtojen järjestelmään sekä jäsenvaltioihin, erityisesti etulinjassa oleviin jäsenvaltioihin, kohdistuvan paineen kehittyminen. Tällöin komission olisi otettava huomioon todennäköisen edunsaajajäsenvaltion näkemykset.

Mikäli tätä päätöstä muutetaan jonkun muun jäsenvaltion eduksi, tuon jäsenvaltion olisi asianomaisen muuttamista koskevan neuvoston päätöksen voimaantulopäivänä esitettävä neuvostolle ja komissiolle etenemissuunnitelma, jonka olisi sisällettävä riittäviä toimenpiteitä turvapaikka-asioiden, ensivastaanoton ja palauttamisen aloilla asianomaisen jäsenvaltion kyseisiä aloja koskevien järjestelmien kapasiteetin, laadun ja tehokkuuden parantamiseksi sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tämän päätöksen asianmukainen täytäntöönpano, tarkoituksin antaa sille mahdollisuus tämän päätöksen soveltamisen päätyttyä käsitellä paremmin alueelleen mahdollisesti saapuvia entistä suurempia muuttajamääriä.

(21)

Jos jokin jäsenvaltio joutuu samanlaiseen hätätilaan, jonka aiheuttaa kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo, neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä kyseisen jäsenvaltion hyväksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 artiklan 3 kohdan nojalla. Tällaisiin toimenpiteisiin voi tarvittaessa kuulua kyseisen jäsenvaltion tässä päätöksessä säädettyjen velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen.

(22)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 78 artiklan 3 kohdan mukaisesti Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien toimenpiteiden olisi oltava luonteeltaan väliaikaisia. Ehdotettu 24 kuukauden jakso on kohtuullinen sen varmistamiseksi, että tässä päätöksessä säädetyillä toimenpiteillä on todellista vaikutusta autettaessa Italiaa ja Kreikkaa käsittelemään alueelleen saapuvia huomattavia muuttovirtoja.

(23)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet henkilöiden siirtämiseksi Italiasta ja Kreikasta merkitsevät väliaikaista poikkeusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 (3) 13 artiklan 1 kohdassa vahvistetusta säännöstä, jonka mukaan Italia ja Kreikka olisivat olleet muussa tapauksessa vastuussa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä kyseisen asetuksen III luvussa säädettyjen perusteiden mukaisesti, sekä väliaikaista poikkeusta kyseisen asetuksen 21, 22 ja 29 artiklassa säädetyistä menettelyvaiheista, määräajat mukaan luettuina. Asetuksen (EU) N:o 604/2013 muita säännöksiä, komission asetuksessa (EY) N:o 1560/2003 (4) ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 118/2014 (5) säädetyt soveltamissäännöt mukaan luettuina, sovelletaan edelleen, mukaan lukien niihin sisältyvät säännöt, joissa velvoitetaan siirron toteuttavat jäsenvaltiot vastaamaan kustannuksista, jotka aiheutuvat hakijan siirtämisestä siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon, ja säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä siirtojen osalta ja tietojen toimittamista sähköisen DubliNet-viestintäverkon välityksellä. Tämä päätös sisältää myös poikkeuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 (6) 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun kansainvälistä suojelua hakeneen suostumukseen.

(24)

Sisäistä siirtämistä koskevat toimenpiteet eivät vapauta jäsenvaltioita soveltamasta asetusta (EU) N:o 604/2013 täysimääräisesti, mukaan lukien säännökset, jotka liittyvät perheenyhdistämiseen, ilman huoltajaa olevien alaikäisten erityissuojeluun ja humanitaarisesta syystä sovellettavaan harkintavaltalausekkeeseen.

(25)

Päätettäessä kriteereistä, joita sovelletaan päätettäessä, mitkä hakijat ja kuinka monta hakijaa siirretään Italiasta ja Kreikasta, oli tehtävä valinta, tämän vaikuttamatta turvapaikkahakemuksista kansallisella tasolla tehtäviin päätöksiin. Suunnitteilla on selkeä ja toimiva järjestelmä, joka perustuu Eurostatin viimeisimpien käytettävissä olevien tilastotietojen perusteella määrittelemään kynnysarvoon eli keskimääräiseen hyväksymisasteeseen, joka saadaan, kun verrataan kansainvälistä suojelua koskevien, ensimmäiseen päätökseen liittyvissä menettelyissä unionin tasolla hyväksyttyjen hakemusten määrää kaikkiin unionin tasolla ensimmäiseen päätökseen liittyvissä menettelyissä tehtyihin päätöksiin, jotka koskevat kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia. Toisaalta tällä kynnysarvolla olisi varmistettava mahdollisimman hyvin, että kaikilla hakijoilla, jotka selvästi tarvitsevat kansainvälistä suojelua, olisi nopeasti mahdollisuus hyödyntää suojelua koskevaa oikeuttaan täysimääräisesti ja pikaisesti siirron kohteena olevassa jäsenvaltiossa. Toisaalta sillä olisi ehkäistävä mahdollisimman hyvin sellaisten hakijoiden siirtäminen toiseen jäsenvaltioon, jotka todennäköisesti saavat hakemukseensa kielteisen päätöksen, jolloin vältettäisiin heidän oleskelunsa perusteeton pitkittyminen unionissa. Ensimmäisiä päätöksiä koskevien viimeisimpien saatavilla olevien Eurostatin päivitettyjen neljännesvuositietojen perusteella tässä päätöksessä olisi käytettävä 75 prosentin kynnysarvoa.

(26)

Väliaikaisten toimenpiteiden tarkoituksena on vähentää Italiaan ja Kreikkaan kohdistuvaa huomattavaa turvapaikanhakijapainetta erityisesti siirtämällä muihin jäsenvaltioihin merkittävä määrä sellaisia selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia hakijoita, jotka ovat saapuneet Italian tai Kreikan alueelle sen päivän jälkeen, jona tätä päätöstä aletaan soveltaa. Italiaan ja Kreikkaan vuonna 2015 laittomasti saapuneiden kolmansien maiden kansalaisten kokonaismäärän ja selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien hakijoiden määrän perusteella Italiasta ja Kreikasta olisi siirrettävä kaikkiaan 120 000 selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa hakijaa. Tämä luku on noin 43 prosenttia niistä selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevista kolmansien maiden kansalaisista, jotka saapuivat Italiaan ja Kreikkaan laittomasti heinä- ja elokuussa 2015. Tämän päätöksen mukainen siirtotoimenpide edustaa oikeudenmukaista taakanjakoa Italian ja Kreikan sekä muiden jäsenvaltioiden välillä, kun otetaan huomioon saatavilla olevat tiedot laittomista rajanylityksistä vuonna 2015. Ottaen huomioon kyseessä olevat luvut, 13 prosenttia näistä hakijoista olisi siirrettävä Italiasta, 42 prosenttia Kreikasta ja 45 prosenttia olisi siirrettävä siten kuin tässä päätöksessä säädetään.

(27)

Kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta jäsenvaltio voi poikkeuksellisissa olosuhteissa ja asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka ovat sopusoinnussa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklaan kirjattujen unionin perustana olevien arvojen kanssa, ilmoittaa neuvostolle ja komissiolle, että se ei kykene osallistumaan sisäiseen siirtojen menettelyyn enintään 30 prosentin osalta sille tämän päätöksen mukaan osoitetusta hakijoiden määrästä. Tällaisiin poikkeuksellisiin olosuhteisiin kuuluu erityisesti tilanne, jolle on ominaista kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo, joka laajuuteensa vuoksi asettaa äärimmäisiä paineita jopa hyvin varautuneelle turvapaikkajärjestelmälle, joka muuten toimii asiankuuluvan unionin turvapaikkasäännöstön mukaisesti tai äkillisen ja joukoittaisen kolmansien maiden kansalaisten maahanmuuton vaara, jonka todennäköisyys on niin suuri, että se vaatii välitöntä toimintaa. Komission olisi tekemänsä arvioinnin jälkeen tehtävä neuvostolle ehdotuksia täytäntöönpanopäätökseksi, joka koskee sisäisten siirtojen väliaikaista keskeyttämistä enintään 30 prosentin osalta kyseiselle jäsenvaltiolle osoitetusta hakijoiden määrästä. Komissio voi ehdottaa määräajan pidentämistä tämän jälkeen jäljelle jäävien kyseiselle jäsenvaltiolle osoitettujen hakijoiden osalta enintään 12 kuukaudella tämän päätöksen voimassaolon päättymisen jälkeen.

(28)

Jotta sisäiset siirrot voidaan toteuttaa yhdenmukaisin edellytyksin tapauksissa, joissa siirretään 54 000 hakijaa oikeassa suhteessa Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin, tapauksissa, joissa yhden tai useamman jäsenvaltion osallistuminen hakijoiden siirtoon olisi väliaikaisesti keskeytettävä, tai tapauksissa, joissa yksi tai useampi muu jäsenvaltio tai assosioituneet valtiot osallistuvat siirtoon annettuaan asianmukaiset tätä koskevat ilmoitukset neuvostolle, täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä neuvostolle.

Tämän vallan siirtäminen neuvostolle on perusteltua näiden toimenpiteiden poliittisen arkaluonteisuuden vuoksi, sillä ne liittyvät kansalliseen toimivaltaan, joka koskee kolmansien maiden kansalaisten pääsyä jäsenvaltioiden alueelle, ja tarpeeseen voida pikaisesti mukautua nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

(29)

Asetuksella (EU) N:o 516/2014 perustetusta turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) annetaan tukea vastuunjakoa koskeville toimille, joista on sovittu jäsenvaltioiden välillä, ja se mahdollistaa myös uudet toimintapoliittiset muutokset tällä alalla. Asetuksen (EU) N:o 516/2014 7 artiklan 2 kohdassa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta toteuttaa osana niiden kansallisia ohjelmia toimia, jotka liittyvät kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden siirtämiseen, kun taas saman asetuksen 18 artiklassa säädetään mahdollisuudesta 6 000 euron suuruiseen kertakorvaukseen kansainvälistä suojelua saavan henkilön vastaanottamisesta toisesta jäsenvaltiosta.

(30)

Solidaarisuuden ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteiden täytäntöön panemiseksi sekä sen huomioon ottamiseksi, että tällä päätöksellä kehitetään edelleen tämän alan politiikkaa, on asianmukaista varmistaa, että jäsenvaltiot, jotka vastaanottavat Italiasta ja Kreikasta siirrettäviä selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia henkilöitä tämän päätöksen nojalla, saavat kutakin siirrettyä henkilöä kohti kertakorvauksen, joka on samansuuruinen kuin asetuksen (EU) N:o 516/2014 18 artiklassa säädetty kertakorvaus eli 6 000 euroa ja joka maksetaan noudattaen samoja menettelyjä. Tämä merkitsee rajallista ja väliaikaista poikkeusta mainitun asetuksen 18 artiklaan, sillä kertakorvaus olisi maksettava näiden siirrettyjen hakijoiden eikä kansainvälistä suojelua saavien määrän perusteella. Tällainen kertakorvauksen mahdollisten saajien ryhmän väliaikainen laajentaminen on erottamaton osa tällä päätöksellä perustettavaa hätätilannejärjestelmää. Lisäksi on asianmukaista säätää, että Italia ja Kreikka saavat tämän päätöksen perusteella siirrettävien henkilöiden siirtokustannuksia varten kertasuorituksena vähintään 500 euroa kutakin niiden alueelta siirrettyä henkilöä kohden, ottaen huomioon hakijan siirrosta siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon aiheutuvat tarvittavat todelliset välttämättömät kustannukset. Jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus ennakkorahoituksen korotukseen, joka maksetaan vuonna 2016 sen jälkeen, kun ne ovat tarkistaneet turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta rahoitettavia kansallisia ohjelmiaan tämän päätöksen mukaisten toimien panemiseksi täytäntöön.

(31)

On välttämätöntä varmistaa nopea sisäisten siirtojen järjestelmän käyttöönotto ja tukea väliaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden välisen tiiviin hallinnollisen yhteistyön ja EASOn tarjoaman operatiivisen tuen avulla.

(32)

Kansallinen turvallisuus ja yleinen järjestys olisi otettava huomioon siirtomenettelyn kaikissa vaiheissa siihen asti, kun hakijan siirto on saatu päätökseen. Jos jäsenvaltiolla on perustellut syyt katsoa, että hakija on vaaraksi jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle, sen olisi ilmoitettava tästä muille jäsenvaltioille hakijan perusoikeuksia, tietosuojaa koskevat asiaankuuluvat säännöt mukaan lukien, täysimääräisesti kunnioittaen.

(33)

Päätettäessä siitä, mitkä selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat hakijat olisi siirrettävä Italiasta ja Kreikasta, olisi annettava etusija Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/33/EU (7) 21 ja 22 artiklassa tarkoitetuille haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille. Tässä suhteessa olisi otettava ensisijaisesti huomioon hakijoiden mahdolliset erityistarpeet, myös terveys. Lapsen etu olisi aina asetettava etusijalle.

(34)

Selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien hakijoiden kotoutuminen vastaanottavaan yhteiskuntaan on asianmukaisesti toimivan Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän perusta. Tästä syystä päätettäessä, mihin jäsenvaltioon siirto olisi toteutettava, olisi otettava erityisellä tavalla huomioon asianomaisen hakijan erityispätevyys ja ominaisuudet, kuten kielitaito, sekä todettuihin perhe-, kulttuuri- ja sosiaalisiin siteisiin liittyvät muut yksilölliset tiedot, jotta helpotettaisiin hänen kotoutumistaan siirron kohteena olevassa jäsenvaltiossa. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden osalta olisi otettava huomioon siirron kohteena olevan jäsenvaltion valmiudet tukea kyseisiä hakijoita sekä tarve varmistaa näiden hakijoiden oikeudenmukainen jako jäsenvaltioiden kesken. Siirron kohteena oleva jäsenvaltio voi syrjimättömyyden periaatetta asianmukaisesti kunnioittaen ilmoittaa, mitkä hakijat se asettaa etusijalle edellä mainittujen tietojen perusteella, ja tämän perusteella Italia ja Kreikka EASOa ja tarvittaessa yhteyshenkilöitä kuullen voivat laatia luetteloita mahdollisista kyseiseen jäsenvaltioon siirrettävistä hakijoista.

(35)

Asetuksessa (EU) N:o 604/2013 vahvistettuja oikeudellisia ja menettelytakeita sovelletaan edelleen tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin hakijoihin. Lisäksi hakijoille olisi annettava tietoja tässä päätöksessä vahvistetusta siirtomenettelystä ja ilmoitettava heille sisäistä siirtoa koskeva päätös, joka muodostaa asetuksen (EU) N:o 604/2013 26 artiklassa tarkoitetun siirtopäätöksen. Koska hakijalla ei ole unionin lainsäädännön mukaisesti oikeutta valita sitä jäsenvaltiota, joka on vastuussa hänen hakemuksensa käsittelystä, hakijalla olisi oltava asetuksen (EU) N:o 604/2013 mukaisesti oikeus sisäistä siirtoa koskevaan päätökseen kohdistettaviin tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ainoastaan sen varmistamiseksi, että hänen perusoikeuksiaan kunnioitetaan. Tämän asetuksen 27 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot voivat säätää kansallisessa lainsäädännössään siitä, että siirtopäätöstä koskeva muutoksenhaku ei automaattisesti lykkää hakijan siirtämistä, mutta että asianomaisella henkilöllä on mahdollisuus pyytää siirtopäätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä kunnes hänen muutoksenhakunsa tulos on selvillä.

(36)

Hakijoilla olisi sekä ennen siirtoa siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon että sen jälkeen oltava mahdollisuus hyödyntää niitä oikeuksia ja takeita, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2013/32/EU (8) ja 2013/33/EU (9), myös erityisten vastaanottoa ja menettelyä koskevien tarpeidensa osalta. Lisäksi tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin hakijoihin sovelletaan edelleen myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 603/2013 (10), ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/115/EY (11) sovelletaan niiden kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseen, joilla ei ole oikeutta jäädä alueelle. Mainittujen direktiivien soveltamisen rajoitukset koskevat edellä mainittua.

(37)

Italian ja Kreikan olisi varmistettava siirtomenettelyä varten luotettava henkilöllisyyden varmentaminen, tietojen kirjaaminen ja sormenjälkien ottaminen unionin säännöstön mukaisesti, jotta voidaan yksilöidä nopeasti kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt, jotka voidaan siirtää, sekä muuttajat, joiden ei katsota olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa ja jotka olisi sen vuoksi palautettava. Tätä olisi sovellettava myös henkilöihin, jotka ovat saapuneet Italian tai Kreikan alueelle 24 päivän maaliskuuta ja 25 päivän syyskuuta 2015 välisenä aikana. Kun vapaaehtoinen palauttaminen ei ole käytännön syistä mahdollista ja muut direktiivissä 2008/115/EY säädetyt toimenpiteet eivät ole sopivia, mainitun direktiivin IV luvun mukaisia säilöönottotoimenpiteitä olisi sovellettava nopeasti ja tehokkaasti. Siirto olisi evättävä siirtomenettelyä vältteleviltä hakijoilta.

(38)

Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla voidaan välttää siirrettyjen henkilöiden edelleen liikkuminen siirron kohteena olevasta jäsenvaltiosta muihin jäsenvaltioihin, mikä voisi haitata tämän päätöksen tehokasta soveltamista. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti toteutettava tarpeelliset ennalta ehkäisevät toimenpiteet sosiaalietuuksien saamisen ja oikeussuojakeinojen käyttämisen osalta unionin oikeuden mukaisesti. Lisäksi hakijoille olisi erityisesti tiedotettava seurauksista, joita aiheutuu luvattomista siirtymisistä toisiin jäsenvaltioihin, sekä siitä, että jos siirron kohteena oleva jäsenvaltio myöntää heille kansainvälistä suojelua, heillä on kansainvälistä suojelua saavan henkilön asemaan liittyvät oikeudet ainoastaan kyseisessä jäsenvaltiossa.

(39)

Direktiivissä 2013/33/EU asetettujen tavoitteiden mukaisesti vastaanotto-olosuhteiden yhdenmukaistaminen jäsenvaltioiden välillä auttaisi lisäksi rajoittamaan kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden edelleen liikkumista vastaanotto-olosuhteiden välisten eroavuuksien johdosta. Jotta voidaan päästä samaan tavoitteeseen, jäsenvaltioiden olisi harkittava ilmoittautumisvelvollisuuden asettamista ja aineellisten vastaanotto-olosuhteiden, mukaan lukien majoitus, ruoka ja vaatetus, tarjoamista kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille ainoastaan luontoissuorituksina sekä tarvittaessa sen varmistamista, että hakijat siirretään suoraan siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon. Turvapaikkasäännöstön ja Schengenin säännöstön mukaisesti jäsenvaltiot eivät saisi kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyn aikana myöskään, paitsi jos vakavat humanitaariset syyt sitä edellyttävät, myöntää hakijoille kansallisia matkustusasiakirjoja eikä tarjota heille muita kannustimia, kuten taloudellisia kannustimia, jotka voisivat helpottaa heidän luvatonta siirtymistään toisiin jäsenvaltioihin. Jos kansainvälistä suojelua hakeva tai sitä saava henkilö on siirtynyt luvatta toiseen jäsenvaltioon, hänet olisi velvoitettava palaamaan siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon, jonka olisi otettava hänet viipymättä takaisin.

(40)

Jotta voidaan välttää kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden edelleen liikkuminen, jäsenvaltioiden olisi myös ilmoitettava kyseisille henkilöille edellytyksistä, joiden mukaisesti he voivat laillisesti tulla toisen jäsenvaltion alueelle ja oleskella siellä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa ilmoittautumisvelvollisuus. Direktiivin 2008/115/EY nojalla jäsenvaltioiden olisi vaadittava, että kansainvälistä suojelua saavat henkilöt, jotka oleskelevat luvatta niiden alueella, palaavat välittömästi siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon. Jos henkilö kieltäytyy palaamasta vapaaehtoisesti siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon, hänet olisi palautettava sinne.

(41)

Kun toteutetaan pakkoon perustuva paluu siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon, pakkoon perustuvan paluun toteuttanut jäsenvaltio voi lisäksi, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, päättää määrätä kansallisen maahantulokiellon, joka estää tietyn ajanjakson ajan palautetun henkilön tulemisen uudelleen kyseisen jäsenvaltion alueelle.

(42)

Koska tämän päätöksen tarkoituksena on puuttua hätätilanteeseen ja tukea Italiaa ja Kreikkaa turvapaikkajärjestelmiensä vahvistamisessa, tässä päätöksessä olisi sallittava, että nämä jäsenvaltiot tekevät komission avustamana kahdenvälisiä järjestelyjä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kanssa tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden siirtämisestä. Tällaisissa järjestelyissä olisi myös otettava huomioon tämän päätöksen keskeiset osatekijät, erityisesti ne, jotka liittyvät siirtomenettelyyn, hakijoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä asetukseen (EU) N:o 604/2013.

(43)

Italialle ja Kreikalle siirtojärjestelmän avulla annettavaa erityistukea olisi täydennettävä lisätoimenpiteillä, jotka kattavat kaikki sovellettavat menettelyt alkaen kolmansien maiden kansalaisten saapumisesta Italian tai Kreikan alueelle menettelyjen loppuunsaattamiseen asti ja joita koordinoivat EASO ja muut asianomaiset virastot, kuten Frontex, joka koordinoi niiden kolmansien maiden kansalaisten direktiivin 2008/115/EY mukaista palauttamista, joilla ei ole oikeutta jäädä alueelle.

(44)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(45)

Tässä päätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita.

(46)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(47)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(48)

Jos komissio vahvistaa, sen jälkeen kun pöytäkirjan N:o 21 soveltamisalaan kuuluva jäsenvaltio on antanut ilmoituksen kyseisen pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti, asianomaisen jäsenvaltion osallistumisen tähän päätökseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 331 artiklan 1 kohdan mukaisesti, neuvoston olisi vahvistettava asianomaiseen jäsenvaltioon siirrettävien hakijoiden määrä. Neuvoston olisi myös mukautettava vastaavasti muiden jäsenvaltioiden osuudet vähentämällä niitä suhteellisesti.

(49)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(50)

Tilanteen kiireellisyys huomioon ottaen tämän päätöksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

a)

'kansainvälistä suojelua koskevalla hakemuksella' Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan h alakohdassa määriteltyä kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta (12);

b)

'hakijalla' kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, joka on tehnyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, josta ei vielä ole tehty lopullista päätöstä;

c)

'kansainvälisellä suojelulla' pakolaisasemaa sellaisena kuin ne on määritelty direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan e alakohdassa ja toissijaista suojeluasemaa, sellaisena kuin se on määritelty mainitun direktiivin 2 artiklan g alakohdassa;

d)

'perheenjäsenillä' perheenjäseniä, sellaisina kuin heidät on määritelty asetuksen (EU) N:o 604/2013 2 artiklan g alakohdassa;

e)

'siirrolla' hakijan siirtämistä sellaisen jäsenvaltion alueelta, joka on asetuksen (EU) N:o 604/2013 III luvussa vahvistettujen perusteiden mukaan vastuussa hänen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa käsittelystä, siirron kohteena olevan jäsenvaltion alueelle;

f)

'siirron kohteena olevalla jäsenvaltiolla' jäsenvaltiota, jolle vastuu hakijan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä asetuksen (EU) N:o 604/2013 nojalla siirtyy, kun hakija on siirretty kyseisen jäsenvaltion alueelle.

a)

Italiasta siirretään 15 600 hakijaa muiden jäsenvaltioiden alueelle liitteessä I olevan taulukon mukaisesti.

b)

Kreikasta siirretään 50 400 hakijaa muiden jäsenvaltioiden alueelle liitteessä II olevan taulukon mukaisesti.

c)

muiden jäsenvaltioiden alueelle siirretään 54 000 hakijaa suhteessa liitteessä I ja II esitettyihin lukuihin joko tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti tai tähän päätökseen 1 artiklan 2 kohdassa ja tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin tehtävällä muutoksella.

a)

Italiaan ja Kreikkaan saapuvien kolmansien maiden kansalaisten seulonta, johon sisältyy myös henkilöllisyyden varmentaminen, sormenjälkien ottaminen ja tietojen kirjaaminen sekä tarvittaessa heidän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa kirjaaminen ja, Italian tai Kreikan pyynnöstä, hakemuksen alustava käsittely;

b)

tiedon ja mahdollisesti tarvittavan erityisavun tarjoaminen hakijoille ja mahdollisille hakijoille, jotka voitaisiin siirtää tämän päätöksen perusteella;

c)

sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palauttamisen valmistelu ja järjestäminen, jotka joko eivät ole hakeneet kansainvälistä suojelua tai joiden oikeus jäädä alueelle on päättynyt.

a)

siirron kohteena oleva jäsenvaltio saa 6 000 euron kertakorvauksen;

b)

Italia tai Kreikka saa vähintään 500 euron kertakorvauksen.