4.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/42

(1)

Jos jäsenvaltio aikoo sallia direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ja mainitun alakohdan a alakohdassa eritellyistä määristä poikkeavan karjanlantamäärän käytön hehtaaria kohden vuodessa, kyseinen määrä on asetettava sellaiseksi, ettei se vaaranna mainitun direktiivin 1 artiklassa eriteltyjen tavoitteiden saavuttamista, ja se on voitava perustella puolueettomin perustein, kuten pitkillä kasvukausilla ja suuria typpimääriä kuluttavilla viljelykasveilla.

(2)

Komissio teki 14 päivänä joulukuuta 2007 päätöksen 2007/863/EY (2) Yhdistyneen kuningaskunnan pyytämän ja Pohjois-Irlantia koskevan poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun direktiivin 91/676/ETY mukaisesti; päätöksellä annetaan lupa käyttää tietyin edellytyksin enintään 250 kilogramman suuruinen määrä karjanlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa tiloilla, joista vähintään 80 prosenttia on nurmea.

(3)

Komissio hyväksyi 24 päivänä helmikuuta 2011 päätöksen 2011/128/EU (3), jolla muutetaan päätöstä 2007/863/EY ja jatketaan poikkeuksen soveltamista 31 päivään joulukuuta 2014.

(4)

Päätöksellä 2007/863/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2011/128/EU, myönnetty poikkeus koski 145:tä tilaa eli noin 0,59:ää prosenttia kaikista tiloista ja 0,42:ta prosenttia maatalousmaan kokonaisnettomäärästä vuonna 2013.

(5)

Yhdistynyt kuningaskunta esitti 10 päivänä lokakuuta 2014 komissiolle pyynnön Pohjois-Irlantia koskevan poikkeuksen myöntämiseksi direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan nojalla.

(6)

Yhdistynyt kuningaskunta soveltaa koko Pohjois-Irlannin alueella sitä koskevaa toimintaohjelmaa direktiivin 91/676/ETY 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(7)

Komissio on toimittanut neuvostolle ja Euroopan parlamentille kertomuksen vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanosta. Kertomus perustuu vuosia 2008–2011 koskeviin jäsenvaltioiden kertomuksiin, ja siinä osoitetaan, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin alueen osalta kaikilla seuranta-asemilla pohjaveden keskimääräiset nitraattipitoisuudet ovat alle 50 mg/l ja 93 prosentissa seuranta-asemista keskimääräiset nitraattipitoisuudet ovat alle 25 mg/l. Pintaveden keskimääräiset nitraattipitoisuudet ovat kaikilla seuranta-asemilla alle 25 mg/l.

(8)

Karjan määrä ja kemiallisten lannoitteiden käyttö on vähentynyt viime vuosina. Nautaeläinten määrä on vähentynyt 5 prosenttia, siipikarjan määrä 5 prosenttia ja lampaiden määrä 10 prosenttia kun taas sikojen määrä on lisääntynyt 4 prosenttia vuosista 2004–2007 vuosiin 2008–2011. Karjanlannasta aiheutuva keskimääräinen typpikuormitus oli 117 kg/ha vuosina 2008–2011, mikä on 6,4 prosenttia vähemmän kuin vuosina 2004–2007. Keskimääräinen fosforiylijäämä oli 13,6 kg/ha vuosina 2008–2011, mikä on 30,1 prosenttia vähemmän kuin vuosina 2004–2007. Kemiallisten typpilannoitteiden keskimääräinen käyttö väheni 18,4 prosenttia vuosina 2008–2011 verrattuna vuosiin 2004–2007. Kemiallisten fosforilannoitteiden keskimääräinen käyttö väheni 53 prosenttia vuosina 2008–2011 verrattuna vuosiin 2004–2007.

(9)

Pohjois-Irlannissa 93 prosenttia maatalousmaasta on nurmea. Nurmitiloilla 42 prosenttia maa-alasta viljellään laajaperäisesti, eläintiheys on alle 1 karjayksikköä hehtaaria kohti ja lannoitteita käytetään vähän; maa-alasta 37 prosenttia viljellään maatalouden ympäristöohjelmien puitteissa, ja vain 24 prosentilla maa-alasta viljely on voimaperäisempää ja eläintiheys on 2 karjayksikköä hehtaaria kohti tai suurempi. Peltoviljelyyn käytetään 5 prosenttia. Nurmella kemiallisia lannoitteita käytetään keskimäärin 79 kg/ha typpeä ja 5 kg/ha fosforia.

(10)

Pohjois-Irlannissa sataa runsaasti ja maaperän läpäisykyky on enimmäkseen huono. Huonon läpäisykyvyn vuoksi maaperän denitrifikaatiopotentiaali on suurimmassa osassa Pohjois-Irlantia suhteellisen suuri, mikä vähentää maaperän nitraattipitoisuutta ja myös mahdollisesti huuhtoutuvan nitraatin määrää.

(11)

Pohjois-Irlannin ilmastolle on luonteenomaista tasaisesti ympäri vuoden jakautuva sade ja suhteellisen vähäiset vuotuiset lämpötilavaihtelut. Tästä syystä nurmen kasvukausi on suhteellisen pitkä alueilla, joilla maata hoidetaan ja viljellään aktiivisesti: se vaihtelee 270 päivästä vuodessa itärannikolla noin 260 päivään vuodessa maan keskiosan alangoilla.

(12)

Tutkittuaan Yhdistyneen kuningaskunnan Pohjois-Irlannin osalta esittämän pyynnön, otettuaan huomioon toimintaohjelman ja otettuaan huomioon päätöksellä 2007/863/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2011/128/EU, myönnetystä poikkeuksesta saadut kokemukset komissio katsoo, että Pohjois-Irlannin kaavailema karjanlannan määrä, joka vastaa 250:tä kilogrammaa typpeä hehtaaria kohti, ei estä direktiivin 91/676/ETY tavoitteiden saavuttamista, kunhan tiettyjä tiukkoja ehtoja noudatetaan.

(13)

Pohjois-Irlannin toimittamista asiaa tukevista tiedoista käy ilmi, että ehdotettu 250 kilogrammaa karjanlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohti vuodessa tiloilla, joista vähintään 80 prosenttia on nurmea, on puolueettomasti perusteltavissa esimerkiksi pitkillä kasvukausilla ja suuria typpimääriä kuluttavilla kasvustoilla.

(14)

Päätös 2007/863/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2011/128/EU, on voimassa 31 päivään joulukuuta 2014. Tämä päätös olisi hyväksyttävä sen varmistamiseksi, että asianomaiset viljelijät voivat edelleen hyötyä poikkeuksesta.

(15)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 91/676/ETY 9 artiklalla perustetun nitraattikomitean lausunnon mukaiset,

1)

’nurmitiloilla’ tiloja, joiden lannanlevitykseen käytettävissä olevan maatalousmaan pinta-alasta vähintään 80 prosenttia on nurmella;

2)

’laiduntavalla karjalla’ nautakarjaa (lukuun ottamatta lihavasikoita), lampaita, peuroja, vuohia ja hevosia;

3)

’nurmella’ pitkä- tai lyhytikäistä nurmikasvustoa (lyhytikäisen nurmen ikä on alle neljä vuotta);

4)

’lohkolla’ yksittäistä peltoa tai peltoryhmää, joka on viljelykasvin, maannoksen ja lannoituskäytäntöjen puolesta yhtenäinen.

a)

viljelykiertosuunnitelma, jossa on tarkennettava nurmella olevien lohkojen ja muilla kasveilla olevien lohkojen pinta-ala ja esitettävä karttaluonnoksena yksittäisten lohkojen sijainti;

b)

karjan lukumäärä ja kuvaus eläinsuojista sekä varastointijärjestelmästä, mukaan lukien käytettävissä olevien lantavarastojen tilavuus;

c)

laskelma tilalla tuotetun lannan sisältämän typen määrästä (josta on vähennetty eläinsuojissa ja varastoinnissa syntyvä hävikki) sekä fosforin määrästä;

d)

tilan ulkopuolelle toimitettavan tai tilalle tuotavan lannan määrä, laji ja ominaispiirteet;

e)

arvio viljelykasvien tarvitsemista typen ja fosforin määristä kullakin lohkolla;

f)

maaperän typen ja fosforin määrää koskevien maaperäanalyysien tulokset, jos tällaisia analyysejä on tehty;

g)

käytettävien lannoitteiden luonne;

h)

karjanlantana lisättävää typpeä ja fosforia koskeva laskelma kultakin lohkolta;

i)

kemiallisina ja muina lannoitteina lisättävää typpeä ja fosforia koskeva laskelma kultakin lohkolta.

a)

lyhytikäiset nurmet on kynnettävä keväällä;

b)

kaikilla maannoksilla on välittömästi nurmen kyntämisen jälkeen viljeltävä runsaasti typpeä tarvitsevia kasveja;

c)

viljelykiertoon ei saa sisältyä ilmakehän typpeä sitovia palko- tai muita kasveja.

1)

8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kartat, joista käy ilmi yksittäisten poikkeusten piiriin kuuluvien tilojen, karjan ja maatalousmaan prosentuaalinen osuus kaikissa piirikunnissa (district), sekä kartat paikallisesta maankäytöstä;

2)

tulokset 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta pohja- ja pintavesien nitraattipitoisuuksien seurannasta, myös tiedot veden laadun muutossuuntauksista poikkeuksen alaisissa ja tavanomaisissa olosuhteissa sekä tiedot poikkeuksen vaikutuksista veden laatuun;

3)

tulokset 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta, maaperässä olevan veden typpi- ja fosforipitoisuuksia ja maaprofiilin mineraalityppeä koskevasta maaperäseurannasta poikkeuksen alaisissa ja tavanomaisissa olosuhteissa;

4)

tiivistelmä 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta tehostetusta veden laadun seurannasta saaduista tiedoista ja niiden arviointi;

5)

8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kartoitusten tulokset paikallisesta maankäytöstä sekä viljelykierroista ja maatalouskäytännöistä;

6)

8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen mallipohjaisten laskemien tulokset nitraatti- ja fosforihävikistä yksilöllistä poikkeusta hyödyntävillä tiloilla;

7)

9 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu tilatarkastuksiin perustuva arviointi poikkeukseen liittyvien edellytysten täyttymisestä sekä hallinnollisten tarkastusten ja peltotarkastusten tuloksiin perustuvat tiedot tiloista, joilla edellytykset eivät täyty.