12.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 356/1


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1299/2014,

annettu 18 päivänä marraskuuta 2014,

Euroopan unionin rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2004 (2) 12 artiklan mukaan Euroopan rautatievirasto, jäljempänä ’virasto’, varmistaa, että yhteentoimivuuden tekniset eritelmät, jäljempänä ’YTE:t’, mukautetaan tekniseen kehitykseen ja markkinasuuntauksiin sekä sosiaalisiin vaatimuksiin, ja ehdottaa komissiolle tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia YTE:iin.

(2)

Komissio antoi 29 päivänä huhtikuuta 2010 tekemällään päätöksellä K(2010) 2576 virastolle tehtäväksi kehittää ja tarkistaa yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä siten, että ne saataisiin kattamaan Euroopan unionin koko rautatiejärjestelmä. Toimeksiannossa virastoa pyydettiin laajentamaan infrastruktuuriosajärjestelmää koskevan YTE:n soveltamisala kattamaan koko unionin rautatiejärjestelmä.

(3)

Virasto antoi 21 päivänä joulukuuta 2012 suosituksen infrastruktuuriosajärjestelmää koskevan YTE:n muutoksista. (ERA/REC/10–2012/INT).

(4)

Jotta voitaisiin pysyä tekniikan kehityksen tasalla ja kannustaa uudenaikaistamiseen, innovatiivisia ratkaisuja olisi edistettävä ja niiden toteuttaminen olisi sallittava tietyin edellytyksin. Jos innovatiivista ratkaisua ehdotetaan, valmistajan tai sen valtuutetun edustajan olisi selvitettävä, miten ratkaisu eroaa asianomaisesta YTE:n jaksosta tai täydentää sitä, ja komission olisi arvioitava kyseinen innovatiivinen ratkaisu. Jos arvioinnin tulos on myönteinen, viraston olisi laadittava innovatiivisen ratkaisun asianmukaiset toiminnalliset ja liitäntää koskevat eritelmät sekä kehitettävä ratkaisua koskevat arviointimenetelmät.

(5)

Tässä asetuksessa säädettävässä infrastruktuuria koskevassa YTE:ssä ei käsitellä kaikkia olennaisia vaatimuksia. Tekniset seikat, joita ei käsitellä YTE:ssä, on direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti yksilöitävä ”avoimina kohtina”, joita säännellään kussakin jäsenvaltiossa sovellettavilla kansallisilla säännöillä.

(6)

Direktiivin 2008/57/EY 17 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on annettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tiedoksi erityistapauksissa käytettävät vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt sekä elimet, jotka vastaavat näiden menettelyjen suorittamisesta. Avoimiin kohtiin olisi sovellettava samaa velvoitetta.

(7)

Nykyään rautatieliikennettä säännellään voimassa olevilla kansallisilla, kahdenvälisillä, monikansallisilla tai kansainvälisillä sopimuksilla. On tärkeää, että kyseiset sopimukset eivät estä yhteentoimivuuden alalla nykyään tai tulevaisuudessa tapahtuvaa edistystä. Jäsenvaltioiden olisi siksi annettava tällaiset sopimukset komissiolle tiedoksi.

(8)

Direktiivin 2008/57/EY 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti infrastruktuuria koskevassa YTE:ssä olisi sallittava rajoitettuna aikana yhteentoimivuuden osatekijöiden sisällyttäminen osajärjestelmiin ilman tarkastustodistusta, jos tietyt edellytykset täyttyvät.

(9)

Sen vuoksi komission päätökset 2008/217/EY (3) ja 2011/275/EU (4) olisi kumottava.

(10)

Tarpeettomien lisäkustannusten ja hallinnollisten rasitteiden välttämiseksi päätöksiä 2008/217/EY ja 2011/275/EU olisi sovellettava niiden kumoamisen jälkeenkin direktiivin 2008/57/EY 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin osajärjestelmiin ja hankkeisiin.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde

Vahvistetaan liitteenä oleva koko Euroopan unionin rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (YTE).

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä YTE:ää sovelletaan kaikkeen uuteen, parannettavaan tai uusittavaan infrastruktuuriin Euroopan unionin rautatiejärjestelmässä, joka määritellään direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa.

2.   YTE:ää sovelletaan unionin rautatiejärjestelmän uusiin ratoihin, jotka otetaan käyttöön 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 ja 8 artiklan sekä liitteen 7.2 kohdan soveltamista.

3.   YTE:ää ei sovelleta Euroopan unionin rautatiejärjestelmän olemassa olevaan infrastruktuuriin, joka on 1 päivänä tammikuuta 2015 jo otettu käyttöön jonkin jäsenvaltion koko verkossa tai verkon osassa, ellei sitä uudisteta tai paranneta direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan ja liitteessä olevan 7.3 jakson mukaisesti.

4.   YTE:ää sovelletaan seuraaviin verkkoihin:

a)

direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa määritelty Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän rataverkko;

b)

direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa määritelty Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rataverkko;

c)

rautatiejärjestelmän rataverkon muut osat unionissa;

ja sitä ei sovelleta direktiivin 2008/57/EY 1 artiklan 3 kohdassa mainittuihin tapauksiin.

5.   YTE:ää sovelletaan verkkoihin, joiden nimelliset raideleveydet ovat seuraavat: 1 435 mm, 1 520 mm, 1 524 mm, 1 600 mm ja 1 668 mm.

6.   Metrin levyinen raide ei sisälly tämän YTE:n soveltamisalaan.

7.   Tämän asetuksen tekninen ja maantieteellinen soveltamisala esitetään liitteessä olevassa 1.1 ja 1.2 jaksossa.

3 artikla

Avoimet kohdat

1.   YTE:n lisäyksessä R ”avoimiksi kohdiksi” luokitelluissa kysymyksissä direktiivin 2008/57/EY 17 artiklan 2 kohdan mukaisessa yhteentoimivuuden tarkastamisessa noudatettavia ehtoja ovat ne kansalliset säännöt, joita sovelletaan tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvalle osajärjestelmälle käyttöönottoluvan myöntävässä jäsenvaltiossa.

2.   Kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta kunkin jäsenvaltion on lähetettävä muille jäsenvaltioille ja komissiolle seuraavat tiedot, ellei niitä ole lähetetty aiemmin komission päätöksen 2008/217/EY tai 2011/275/EU nojalla:

a)

1 kohdassa tarkoitetut kansalliset säännöt;

b)

vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt, joita on noudatettava 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten sääntöjen soveltamisessa;

c)

elimet, jotka on nimetty direktiivin 2008/57/EY 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti suorittamaan vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt ja tarkastusmenettelyt avointen kohtien osalta.

4 artikla

Erityistapaukset

1.   Tämän asetuksen liitteessä olevassa 7.7 kohdassa tarkoitettujen erityistapausten osalta direktiivin 2008/57/EY 17 artiklan 2 kohdan mukaisessa yhteentoimivuuden tarkastamisessa noudatettavia ehtoja ovat ne kansalliset säännöt, joita sovelletaan tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvalle osajärjestelmälle käyttöönottoluvan myöntävässä jäsenvaltiossa.

2.   Kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta kunkin jäsenvaltion on annettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle tiedoksi seuraavat tiedot:

a)

1 kohdassa tarkoitetut kansalliset säännöt;

b)

vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt, joita on noudatettava 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten sääntöjen soveltamisessa;

c)

elimet, jotka on direktiivin 2008/57/EY 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti nimetty suorittamaan liitteen 7.7 kohdassa tarkoitettujen erityistapausten vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt.

5 artikla

Kahdenvälisiä sopimuksia koskevat ilmoitukset

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2015 kaikki jäsenvaltioiden ja rautatieyritysten, rataverkon haltijoiden tai muiden valtioiden kuin jäsenvaltioiden välillä tehdyt voimassa olevat kansalliset, kahdenväliset, monenväliset ja kansainväliset sopimukset, jotka ovat aiotun rautatiepalvelun erityis- tai paikallisluonteen vuoksi välttämättömiä tai joilla on merkittävä vaikutus paikalliseen tai alueelliseen yhteentoimivuuteen.

2.   Tämä velvoite ei koske sopimuksia, jotka on jo ilmoitettu komissiolle päätöksen 2008/217/EY mukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on välittömästi ilmoitettava komissiolle kaikista tulevista sopimuksista tai muutoksista voimassa oleviin sopimuksiin.

6 artikla

Pitkälle edenneet hankkeet

Direktiivin 2008/57/EY 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle yhden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta luettelo sen alueella toteutettavista pitkälle edenneistä hankkeista.

7 artikla

EY-tarkastustodistus

1.   Osajärjestelmälle, joka sisältää sellaisia yhteentoimivuuden osatekijöitä, joille ei ole EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, voidaan myöntää EY-tarkastustodistus siirtymäkaudella, joka päättyy 31 päivänä toukokuuta 2021, sillä edellytyksellä, että liitteessä olevassa 6.5 kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät.

2.   Jos osajärjestelmässä on yhteentoimivuuden osatekijöitä, joille ei ole annettu todistusta, kyseisen osajärjestelmän toteuttaminen, parantaminen tai uusiminen, käyttöönotto mukaan luettuna, on saatettava päätökseen ennen 1 kohdassa määritellyn siirtymäkauden päättymistä.

3.   Edellä 1 kohdassa määritellyn siirtymäkauden aikana

a)

ilmoitetun laitoksen on ennen direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan mukaista EY-todistuksen myöntämistä ilmoitettava selvästi syyt sille, miksi yhteentoimivuuden osatekijällä ei ole todistusta;

b)

kansallisten turvallisuusviranomaisten on direktiivin 2004/49/EY 16 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla ilmoitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY (5) 18 artiklassa tarkoitetussa vuosikertomuksessaan, onko lupamenettelyjen yhteydessä käytetty yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla ei ole todistusta.

4.   Uusilla yhteentoimivuuden osatekijöillä on oltava EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutus 1 päivästä tammikuuta 2016.

8 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointi

1.   Liitteessä olevassa 6 jaksossa vahvistettujen vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyjen ja EY-tarkastusmenettelyjen on perustuttava komission päätöksessä 2010/713/EU (6) vahvistettuihin moduuleihin.

2.   Yhteentoimivuuden osatekijöiden tyyppi- tai suunnittelutarkastustodistus ovat voimassa seitsemän vuoden ajan. Tänä aikana samantyyppisiä uusia osatekijöitä voidaan ottaa käyttöön ilman uutta vaatimustenmukaisuuden arviointia.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetut todistukset, jotka on myönnetty komission päätöksen 2011/275/EU [YTE INF CR] tai komission päätöksen 2008/217/EY [YTE INF HS] vaatimusten mukaisesti ovat edelleen voimassa alkuperäiseen voimassaolon päättymispäivään asti, ilman että tarvitaan uutta vaatimustenmukaisuuden arviointia. Todistuksen uusimista varten suunnittelu tai tyyppi arvioidaan uudelleen vain tämän asetuksen liitteessä asetettuihin uusiin tai muutettuihin vaatimuksiin nähden.

9 artikla

Täytäntöönpano

1.   Liitteessä olevassa 7 jaksossa vahvistetaan kokonaisuudessaan yhteentoimivan infrastruktuuriosajärjestelmän käyttöönotossa noudatettavat vaiheet.

Sanotun rajoittamatta direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan soveltamista, jäsenvaltioiden on laadittava kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat, joissa kuvataan niiden tämän YTE:n noudattamiseksi liitteessä olevan 7 jakson mukaisesti toteuttamat toimet. Jäsenvaltioiden on lähetettävä kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmansa muille jäsenvaltioille ja komissiolle 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä. Jäsenvaltioiden, jotka ovat jo lähettäneet kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmansa, ei tarvitse lähettää niitä uudelleen.

2.   Kun tarvitaan uusi lupa ja kun YTE:ää ei noudateta kaikilta osin, jäsenvaltioiden on direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan mukaan ilmoitettava komissiolle

a)

syyt, miksi YTE:ää ei sovelleta kaikilta osin,

b)

YTE:n sijasta sovellettavat tekniset ominaisuudet,

c)

elimet, jotka huolehtivat direktiivin 2008/57/EY 18 artiklassa tarkoitetusta tarkastusmenettelystä.

3.   Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle kertomus direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua 1 päivästä tammikuuta 2015. Kertomus käsitellään direktiivin 2008/57/EY 29 artiklalla perustetussa komiteassa, ja liitteenä olevaa YTE:ää muutetaan tarvittaessa.

10 artikla

Innovatiiviset ratkaisut

1.   Jotta pysyttäisiin tekniikan kehityksen tasalla, tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja, jotka eivät ole liitteessä vahvistettujen eritelmien mukaisia tai joihin ei voida soveltaa liitteessä vahvistettuja arviointimenetelmiä.

2.   Innovatiiviset ratkaisut voivat liittyä infrastruktuuriosajärjestelmään, sen osiin ja sen yhteentoimivuuden osatekijöihin.

3.   Jos innovatiivista ratkaisua ehdotetaan, valmistajan tai sen unioniin sijoittautuneen valtuutetun edustajan on ilmoitettava, miten ratkaisu poikkeaa liitteessä vahvistetuista asianmukaisista YTE:n kohdista tai täydentää niitä ja toimitettava eroavuudet komissiolle analysoitaviksi. Komissio voi pyytää virastolta lausuntoa ehdotetusta innovatiivisesta ratkaisusta.

4.   Komissio antaa lausunnon ehdotetusta innovatiivisesta ratkaisusta. Jos lausunto on myönteinen, on laadittava tarvittavat toiminnalliset ja liitäntää koskevat eritelmät sekä arviointimenetelmät, jotka on sisällytettävä YTE:ään, jotta kyseinen innovatiivinen ratkaisu voitaisiin ottaa käyttöön, ja ne on sisällytettävä YTE:iin direktiivin 2008/57/EY 6 artiklan mukaisessa myöhemmin toteutettavassa tarkistusprosessissa. Jos lausunto on kielteinen, ehdotettua innovatiivista ratkaisua ei saa käyttää.

5.   Ennen YTE:n tarkistamista komission antama myönteinen lausunto katsotaan hyväksyttäväksi tavaksi täyttää direktiivin 2008/57/EY keskeiset vaatimukset, ja sitä voidaan käyttää osajärjestelmän arvioinnissa.

11 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätökset 2008/217/EY ja 2011/275/EU 1 päivästä tammikuuta 2015.

Niitä sovelletaan kuitenkin edelleen

a)

kyseisten päätösten mukaisesti hyväksyttyihin osajärjestelmiin;

b)

sellaisiin uusia, uudistettuja tai parannettuja osajärjestelmiä koskeviin hankkeisiin, jotka ovat edistyneet pitkälle tai joista on olemassa toteuttamisvaiheessa oleva sopimus tämän asetuksen julkaisupäivänä.

12 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015. Käyttöönottolupa voidaan kuitenkin myöntää tämän asetuksen liitteessä määritellyn YTE:n mukaisesti jo ennen 1 päivää tammikuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä marraskuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 881/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan rautatieviraston perustamisesta (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 1).

(3)  Komission päätös 2008/217/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2007, Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 77, 19.3.2008, s. 1).

(4)  Komission päätös 2011/275/EU, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2011, Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 126, 14.5.2011, s. 53).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (rautatieturvallisuusdirektiivi) (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44).

(6)  Komission päätös 2010/713/EU, annettu 9 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY mukaisesti hyväksytyissä yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä käytettävistä vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyjen ja EY-tarkastusmenettelyn moduuleista (EUVL L 319, 4.12.2010, s. 1).


LIITE

SISÄLLYSLUETTELO

1.

Johdanto 11

1.1

Asiakirjan tekninen soveltamisala 11

1.2

Maantieteellinen soveltamisala 11

1.3

Tämän YTE:n sisältö 11

2.

Osajärjestelmän määritelmä ja soveltamisala 11

2.1

Infrastruktuuriosajärjestelmän määritelmä 11

2.2

Tämän YTE:n liitännät muihin YTE:iin 12

2.3

Tämän YTE:n liitännät vammaisten ja liikuntaesteisten henkilöiden pääsyä rautatiejärjestelmään koskevaan YTE:ään 12

2.4

Tämän YTE:n liitännät rautatietunneleiden turvallisuutta koskevaan YTE:ään 12

2.5

Suhde turvallisuusjohtamisjärjestelmään 12

3.

Olennaiset vaatimukset 12

4.

Infrastruktuuriosajärjestelmän kuvaus 15

4.1

Johdanto 15

4.2

Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät 16

4.2.1

YTE-rataluokat 16

4.2.2

Infrastruktuuriosajärjestelmää kuvaavat perusparametrit 18

4.2.3

Radan linjaus 20

4.2.4

Radan parametrit 22

4.2.5

Vaihteet 27

4.2.6

Raiteen kuormitettavuus 27

4.2.7

Rakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan 28

4.2.8

Radan geometrian virheitä koskevat välittömän toiminnan rajat 30

4.2.9

Laiturit 33

4.2.10

Terveys, turvallisuus ja ympäristö 34

4.2.11

Käyttöä koskeva määräys 35

4.2.12

Kiinteät laitteet junien kunnossapitoa varten 36

4.3

Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät 36

4.3.1

Liitännät liikkuvan kaluston osajärjestelmään 37

4.3.2

Liitännät energiaosajärjestelmään 39

4.3.3

Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään 39

4.3.4

Liitännät käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmään 40

4.4

Käyttöä koskevat säännöt 40

4.5

Kunnossapitoa koskevat säännöt 40

4.5.1

Kunnossapitokansio 40

4.5.2

Kunnossapitosuunnitelma 41

4.6

Ammatillinen pätevyys 41

4.7

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset 41

5.

Yhteentoimivuuden osatekijät 41

5.1

Yhteentoimivuuden osatekijöiden valintaperusteet 41

5.2

Osatekijöiden luettelo 41

5.3

Osatekijöiden suoritustasot ja eritelmät 41

5.3.1

Kiskot 41

5.3.2

Kiskojen kiinnitysjärjestelmät 42

5.3.3

Ratapölkyt 42

6.

Yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arviointi ja osajärjestelmien EY-tarkastus 42

6.1

Yhteentoimivuuden osatekijät 42

6.1.1

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt 42

6.1.2

Moduulien soveltaminen 43

6.1.3

Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat innovatiiviset ratkaisut 43

6.1.4

Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskeva EY-Vaatimustenmukaisuusvakuutus 43

6.1.5

Yhteentoimivuuden osatekijöiden erityiset arviointimenettelyt 44

6.2

Infrastruktuuriosajärjestelmä 44

6.2.1

Yleiset säännökset 44

6.2.2

Moduulien soveltaminen 45

6.2.3

Innovatiiviset ratkaisut 45

6.2.4

Infrastruktuuriosajärjestelmää koskevat erityiset arviointimenettelyt 45

6.2.5

Tekniset ratkaisut, joiden perusteella vaatimustenmukaisuus voidaan olettaa suunnitteluvaiheessa 48

6.3

EY-tarkastus, kun nopeutta käytetään siirtymäajan kriteerinä 49

6.4

Kunnossapitokansion arviointi 49

6.5

Osajärjestelmät, jotka sisältävät yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla ei ole EY-vakuutusta 49

6.5.1

Ehdot 49

6.5.2

Asiakirjat 50

6.5.3

EY-tarkastustodistuksen 6.5.1 kohdan mukaisesti saaneiden osajärjestelmien kunnossapito 50

6.6

Osajärjestelmä, joka sisältää käyttökuntoisia ja uudelleenkäyttöön soveltuvia yhteentoimivuuden osatekijöitä 50

6.6.1

Ehdot 50

6.6.2

Asiakirjat 50

6.6.3

Käyttökuntoisten yhteentoimivuuden osatekijöiden käyttö kunnossapidossa 51

7.

Infrastruktuuria koskevan YTE:n täytäntöönpano 51

7.1

Tämän YTE:n soveltaminen ratoihin 51

7.2

Tämän YTE:n soveltaminen uusiin ratoihin 51

7.3

Tämän YTE:n soveltaminen vanhoihin ratoihin 51

7.3.1

Radan parantaminen 51

7.3.2

Radan uudistaminen 52

7.3.3

Kunnossapitoon liittyvä osien vaihto 52

7.3.4

Vanhat radat, joita koskevia uudistus- tai parannushankkeita ei ole meneillään 52

7.4

Tämän YTE:n soveltaminen käytössä oleviin laitureihin 53

7.5

Nopeus täytäntöönpanon kriteerinä 53

7.6

Infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston yhteensopivuuden varmistaminen liikkuvan kaluston luvansaannin jälkeen 53

7.7

Erityistapaukset 53

7.7.1

Itävallan rataverkon erityispiirteitä 53

7.7.2

Belgian rataverkon erityispiirteitä 54

7.7.3

Bulgarian rataverkon erityispiirteitä 54

7.7.4

Tanskan rataverkon erityispiirteitä 54

7.7.5

Viron rataverkon erityispiirteitä 54

7.7.6

Suomen rataverkon erityispiirteitä 55

7.7.7

Ranskan rataverkon erityispiirteitä 58

7.7.8

Saksan rataverkon erityispiirteitä 58

7.7.9

Kreikan rataverkon erityispiirteitä 58

7.7.10

Italian rataverkon erityispiirteitä 58

7.7.11

Latvian rataverkon erityispiirteitä 59

7.7.12

Puolan rataverkon erityispiirteitä 60

7.7.13

Portugalin rataverkon erityispiirteitä 62

7.7.14

Irlannin tasavallan rataverkon erityispiirteitä 64

7.7.15

Espanjan rataverkon erityispiirteitä 65

7.7.16

Ruotsin rataverkon erityispiirteitä 68

7.7.17

Yhdistyneen kuningaskunnan rataverkon erityispiirteitä Ison-Britannian osalta 68

7.7.18

Yhdistyneen kuningaskunnan rataverkon erityispiirteitä Pohjois-Irlannin osalta 70

7.7.19

Slovakian rataverkon erityispiirteitä 70

Lisäys A —

Yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointi 75

Lisäys B —

Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi 76

Lisäys C —

Radan rakenteen ja vaihteiden rakenteen tekniset ominaisuudet 79

Lisäys D —

Radan rakenteen ja vaihteiden rakenteen käyttöehdot 81

Lisäys E —

Rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset liikennekoodeittain 82

Lisäys F —

Rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset liikennekoodeittain Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneessä kuningaskunta 84

Lisäys G —

Nopeuden muuntaminen maileiksi tunnissa Irlannin tasavaltaa ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyttä kuningaskuntaa varten 86

Lisäys H —

1 520 mm:n raideleveysjärjestelmän aukean tilan ulottuma 87

Lisäys I —

Vastakaarteet, joiden säde on 150–300 m 89

Lisäys J —

Kiinteiden kaksikärkisten risteyksien turvallisuuden varmistaminen 91

Lisäys K —

Rakenteita koskevien matkustajavaunuihin ja junayksikköihin liittyvien vähimmäisvaatimusten perusta 95

Lisäys L —

EN-rataluokan a12 määritelmä liikennekoodia P6 varten 96

Lisäys M —

Viron rataverkon erityistapaus 97

Lisäys N —

Kreikan rataverkon erityistapaus 97

Lisäys O —

Irlannin tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan Pohjois-Irlannin rataverkkojen erityistapaus 97

Lisäys P —

Alaosan aukean tilan ulottuma 1 668 mm:n raideleveydelle Espanjan rataverkossa 98

Lisäys Q —

Yhdistyneen kuningaskunnan Ison-Britannian erityistapauksia koskevat kansalliset tekniset säännöt 100

Lisäys R —

Avointen kohtien luettelo 101

Lisäys S —

Sanasto 102

Lisäys T —

Luettelo standardeista, joihin on viitattu 108

1.   JOHDANTO

1.1   Asiakirjan tekninen soveltamisala

Tämä YTE koskee Euroopan unionin rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää sekä osaa sen kunnossapito-osajärjestelmästä direktiivin 2008/57/EY 1 artiklan mukaisesti.

Infrastruktuuriosajärjestelmä määritellään direktiivin 2008/57/EY liitteessä II olevassa 2.1. kohdassa.

Tämän YTE:n tekninen soveltamisala on määritelty tarkemmin asetuksen 2 artiklan 1, 5 ja 6 kohdassa.

1.2   Maantieteellinen soveltamisala

Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on määritelty asetuksen 2 artiklan 4 kohdassa.

1.3   Tämän YTE:n sisältö

(1)

Direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä

a)

ilmoitetaan sen aiottu soveltamisala (2 jakso)

b)

täsmennetään infrastruktuuriosajärjestelmän olennaiset vaatimukset (3 jakso)

c)

määritellään toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka osajärjestelmän ja sen muihin osajärjestelmiin kohdistuvien liitäntöjen on täytettävä (4 osa)

d)

määritetään yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, joita varten on oltava olemassa eurooppalaiset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset standardit, jotka ovat välttämättömiä Euroopan unionin rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi (5 jakso)

e)

kerrotaan, mitä menettelyjä on kussakin käsiteltävässä tapauksessa käytettävä toisaalta yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimuksenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioimisessa ja toisaalta osajärjestelmien EY-tarkastuksessa (6 jakso)

f)

ilmoitetaan YTE:n käyttöönottostrategia (7 jakso)

g)

ilmoitetaan asianomaisen henkilöstön osalta ammatillista pätevyyttä sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset, joita osajärjestelmän käyttö ja kunnossapito sekä tämän YTE:n käyttöönotto edellyttävät (4 jakso).

Direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrättävistä erityistapauksista kerrotaan 7 jaksossa.

(2)

Tämän YTE:n vaatimukset koskevat kaikkia tämän soveltamisalaan kuuluvia YTE:n raideleveysjärjestelmiä, ellei jossain kohdassa viitata tiettyihin raideleveysjärjestelmiin tai tiettyihin nimellisiin raideleveyksiin.

2.   OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ JA SOVELTAMISALA

2.1   Infrastruktuuriosajärjestelmän määritelmä

Tämä YTE kattaa seuraavat järjestelmät:

a)

infrastruktuuria koskeva rakenteellinen osajärjestelmä

b)

se osa kunnossapidon toiminnallisesta osajärjestelmästä, joka liittyy infrastruktuuriosajärjestelmään (eli junien ulkopuoliseen puhdistukseen tarkoitettuja pesupaikkoja, vedentäyttöä, polttoainetäydennystä, kiinteitä käymälöiden tyhjennyslaitteita ja sähkönsyöttöä).

Infrastruktuuriosajärjestelmään kuuluvat osatekijät luetellaan direktiivin 2008/57/EY liitteessä II (2.1 Infrastruktuuri).

Tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvat näin ollen seuraavat infrastruktuuriosajärjestelmän näkökohdat:

a)

radan linjaus

b)

radan parametrit

c)

vaihteet

d)

raiteen kuormitettavuus

e)

rakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan

f)

radan geometrian virheitä koskevat välittömän toiminnan raja-arvot

g)

laiturit

h)

terveys, turvallisuus ja ympäristö

i)

käyttöä koskevat säännöt

j)

kiinteät laitteet junien kunnossapitoa varten.

Lisätietoja asiasta on tämän YTE:n 4.2.2 kohdassa.

2.2   Tämän YTE:n liitännät muihin YTE:iin

Tämän YTE:n 4.3 kohdassa on toiminnallinen ja tekninen eritelmä, joka koskee liitäntöjä seuraavassa mainittuihin, eri YTE:issä määriteltyihin osajärjestelmiin:

a)

liikkuvan kaluston osajärjestelmä

b)

energiaosajärjestelmä

c)

ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä

d)

käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä.

Liitännät vammaisten ja liikuntaesteisten henkilöiden pääsyä rautatiejärjestelmään koskevaan YTE:ään käsitellään jäljempänä 2.3 kohdassa.

Liitännät rautatietunneleiden turvallisuutta koskevaan YTE:ään käsitellään jäljempänä 2.4 kohdassa.

2.3   Tämän YTE:n liitännät vammaisten ja liikuntaesteisten henkilöiden pääsyä rautatiejärjestelmään koskevaan YTE:ään

Kaikki infrastruktuuriosajärjestelmään liittyvät vaatimukset, jotka koskevat liikuntaesteisten henkilöiden mahdollisuutta käyttää rautatiejärjestelmää, on esitetty vammaisten ja liikuntaesteisten henkilöiden pääsyä rautatiejärjestelmään koskevassa YTE:ssä.

2.4   Tämän YTE:n liitännät rautatietunneleiden turvallisuutta koskevaan YTE:ään

Kaikki infrastruktuuriosajärjestelmään liittyvät vaatimukset, jotka koskevat rautatietunneleiden turvallisuutta, on esitetty rautatietunneleiden turvallisuutta koskevassa YTE:ssä.

2.5   Suhde turvallisuusjohtamisjärjestelmään

Prosessit, joita tarvitaan turvallisuuden hallinnoimiseksi tämän YTE:n soveltamisalaan sisältyvien vaatimusten mukaisesti, mukaan lukien rajapinnat ihmisiin, organisaatioihin tai muihin teknisiin järjestelmiin, suunnitellaan ja pannaan täytäntöön rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, kuten direktiivissä 2004/49/EY edellytetään.

3.   OLENNAISET VAATIMUKSET

Seuraavassa taulukossa esitetään tämän YTE:n perusparametrit ja niitä vastaavat olennaiset vaatimukset direktiivin 2008/57/EY liitteessä III olevan numeroinnin mukaisesti.

Taulukko 1

Infrastruktuuriosajärjestelmän perusparametrit ja niitä vastaavat olennaiset vaatimukset

YTE:n kohta

YTE:n kohdan otsikko

Turvallisuus

Luotettavuus

Käytettävyys

Terveysvaikutus

Ympäristönsuojelu

Tekninen yhteensopivuus

Saavutettavuus

4.2.3.1

Aukean tilan ulottuma

1.1.1, 2.1.1

 

 

 

1.5

 

4.2.3.2

Raideväli

1.1.1, 2.1.1

 

 

 

1.5

 

4.2.3.3

Suurimmat pituuskaltevuudet

1.1.1

 

 

 

1.5

 

4.2.3.4

Pienin kaarresäde

1.1.3

 

 

 

1.5

 

4.2.3.5

Pienin kaltevuustaitteen pyöristys

1.1.3

 

 

 

1.5

 

4.2.4.1

Nimellinen raideleveys

 

 

 

 

1.5

 

4.2.4.2

Kallistus

1.1.1, 2.1.1

 

 

 

1.5

1.6.1

4.2.4.3

Kallistuksen vajaus

1.1.1

 

 

 

1.5

 

4.2.4.4

Kallistuksen vajauksen äkillinen muutos

2.1.1

 

 

 

 

 

4.2.4.5

Tehollinen kartiokkuus

1.1.1, 1.1.2

 

 

 

1.5

 

4.2.4.6

Kiskon hamaran profiili normaalille raiteelle

1.1.1, 1.1.2

 

 

 

1.5

 

4.2.4.7

Kiskon kallistus

1.1.1, 1.1.2

 

 

 

1.5

 

4.2.5.1

Vaihteiden suunnittelugeometria

1.1.1, 1.1.2, 1.1.3

 

 

 

1.5

 

4.2.5.2

Kääntyväkärkisten risteysten käyttö

1.1.2, 1.1.3

 

 

 

 

 

4.2.5.3

Kiinteän kaksikärkisen risteyksen pisin ohjaukseton osuus

1.1.1, 1.1.2

 

 

 

1.5

 

4.2.6.1

Raiteen kantavuus

1.1.1, 1.1.2, 1.1.3

 

 

 

1.5

 

4.2.6.2

Raiteen pitkittäisvastus

1.1.1, 1.1.2, 1.1.3

 

 

 

1.5

 

4.2.6.3

Raiteen poikittaisvastus

1.1.1, 1.1.2, 1.1.3

 

 

 

1.5

 

4.2.7.1

Uusien siltojen kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan

1.1.1, 1.1.3

 

 

 

1.5

 

4.2.7.2

Uusia maarakenteita koskeva ekvivalentti pystykuormitus ja uusiin rakenteisiin kohdistuvat maanpaineen vaikutukset

1.1.1, 1.1.3

 

 

 

1.5

 

4.2.7.3

Raiteiden päällä tai vieressä olevien uusien rakenteiden kestokyky

1.1.1, 1.1.3

 

 

 

1.5

 

4.2.7.4

Vanhojen siltojen ja maarakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan

1.1.1, 1.1.3

 

 

 

1.5

 

4.2.8.1

Välittömän toiminnan raja nuolikorkeudelle

1.1.1, 1.1.2

1.2

 

 

 

 

4.2.8.2

Välittömän toiminnan raja korkeuspoikkeamalle

1.1.1, 1.1.2

1.2

 

 

 

 

4.2.8.3

Välittömän toiminnan raja raiteen kieroudelle

1.1.1, 1.1.2

1.2

 

 

 

 

4.2.8.4

Välittömän toiminnan raja raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille

1.1.1, 1.1.2

1.2

 

 

 

 

4.2.8.5

Välittömän toiminnan raja kallistukselle

1.1.1, 1.1.2

1.2

 

 

 

 

4.2.8.6

Välittömän toiminnan raja vaihteille

1.1.1, 1.1.2

1.2

 

 

1.5

 

4.2.9.1

Laiturin hyötypituus

1.1.1, 2.1.1

 

 

 

1.5

 

4.2.9.2

Laiturin korkeus

1.1.1, 2.1.1

 

 

 

1.5

1.6.1

4.2.9.3

Laiturin etäisyys raiteesta

1.1.1, 2.1.1

 

 

 

1.5

1.6.1

4.2.9.4

Raiteiden sijainti laiturien vieressä

1.1.1, 2.1.1

 

 

 

1.5

1.6.1

4.2.10.1

Tunneleissa syntyvät suurimmat sallitut paineenvaihtelut

1.1.1, 2.1.1

 

 

 

1.5

 

4.2.10.2

Sivutuulten vaikutukset

1.1.1, 2.1.1

1.2

 

 

1.5

 

4.2.10.3

Sepelin lentäminen

1.1.1

1.2

 

 

1.5

 

4.2.11.1

Etäisyysmerkit

1.1.1

1.2

 

 

 

 

4.2.11.2

Käytönaikainen tehollinen kartiokkuus

1.1.1, 1.1.2

 

 

 

1.5

 

4.2.12.2

Käymälöiden tyhjennys

1.1.5

1.2

1.3.1

 

1.5

 

4.2.12.3

Laitteistot junien ulkopuoliseen puhdistukseen

 

1.2

 

 

1.5

 

4.2.12.4

Vedentäyttö

1.1.5

1.2

1.3.1

 

1.5

 

4.2.12.5

Polttoaineen lisääminen

1.1.5

1.2

1.3.1

 

1.5

 

4.2.12.6

Ulkoinen virran syöttö

1.1.5

1.2

 

 

1.5

 

4.4

Käyttöä koskevat säännöt

 

1.2

 

 

 

 

4.5

Kunnossapitoa koskevat säännöt

 

1.2

 

 

 

 

4.6

Ammatillinen pätevyys

1.1.5

1.2

 

 

 

 

4.7

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

1.1.5

1.2

1.3

1.4.1

 

 

4.   INFRASTRUKTUURIOSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS

4.1   Johdanto

1)

Direktiivin 2008/57/EY soveltamisalaan kuuluva unionin rautatiejärjestelmä, jonka osia infrastruktuuri- ja kunnossapito-osajärjestelmät ovat, on integroitu järjestelmä, jonka yhtenäisyys on tarkastettava. Yhtenäisyys on tarkastettava erityisesti siltä osin kuin on kyse infrastruktuuriosajärjestelmän eritelmistä, sen liitännöistä muihin osajärjestelmiin unionin rautatiejärjestelmässä, johon se on integroitu, sekä käyttö- ja kunnossapitosäännöistä.

2)

Tässä YTE:ssä annettuja raja-arvoja ei ole tarkoitus määrätä yleisiksi suunnitteluarvoiksi. Suunnitteluarvojen on kuitenkin oltava tässä YTE:ssä annettujen raja-arvojen mukaiset.

3)

Tämän YTE:n 4.2 ja 4.3 kohdassa kuvatut osajärjestelmän ja sen liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät eivät edellytä tiettyjen tekniikoiden tai teknisten ratkaisujen käyttöä paitsi silloin, kun se on ehdottoman tarpeellista unionin rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden kannalta.

4)

Innovatiiviset ratkaisut, jotka eivät täytä tässä YTE:ssä esitettyjä vaatimuksia ja/tai joita ei voida arvioida tässä YTE:ssä esitetyillä tavoilla, edellyttävät uusia eritelmiä ja/tai arviointimenetelmiä. Teknisen innovoinnin mahdollistamiseksi nämä eritelmät ja arviointimenetelmät laaditaan 10 artiklassa kuvatun innovatiivisen ratkaisun prosessin mukaisesti.

5)

Viitattaessa EN-standardeihin ei sovelleta mahdollisia eroja, joita kutsutaan ”kansallisiksi poikkeamiksi” EN-standardissa, ellei tässä YTE:ssä toisin määrätä.

6)

Kun ratojen nopeudet ilmoitetaan tässä YTE:ssä kilometreinä tunnissa rataluokkana tai suorituskykyparametrina, nopeus on sallittua muuntaa maileiksi tunnissa lisäyksen G mukaisesti Irlannin tasavallan ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan rataverkkojen osalta.

4.2   Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.1   YTE-rataluokat

1)

Direktiivin 2008/57/EY liitteessä I todetaan, että unionin rataverkko voidaan jakaa eri ryhmiin Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän rataverkon (1.1 kohta), Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rataverkon (2.1 kohta) ja soveltamisalan laajentamisen (4.1 kohta) osalta. Yhteentoimivuuden kustannustehokkuuden varmistamiseksi YTE:ssä määritellään YTE-rataluokkien suoritustasot.

2)

Näitä YTE-rataluokkia käytetään olemassa olevien ratojen luokitteluun tavoitteena olevan järjestelmän määrittelemiseksi siten, että asianomaiset suorituskykyparametrit täyttyvät.

3)

YTE-rataluokan on oltava liikennekoodien yhdistelmä. Radoilla, joilla kulkee vain yhdentyyppistä liikennettä (esimerkiksi vain tavaraliikenteeseen käytettävä rata), vaatimusten esittämiseen voidaan käyttää yhtä koodia; radat, joilla kulkee sekaliikennettä, kuvataan yhdellä tai useammalla matkustaja- ja tavaraliikenteen koodilla. Yhdistetyt liikennekoodit kuvaavat niitä raja-arvoja, joiden sisällä haluttua liikenneyhdistelmää voidaan liikennöidä.

4)

YTE-luokitusta varten radat luokitellaan yleisesti liikennetyypin (liikennekoodin) perusteella, joita kuvataan seuraavilla suorituskykyparametreillä:

ulottuma

akselipaino

radan nopeus

junan pituus

laiturin hyötypituus.

Sarakkeita ”ulottuma” ja ”akselipaino” on käsiteltävä vähimmäisvaatimuksina, koska niillä hallitaan suorasti junia, joita radalla voidaan liikennöidä. Sarakkeet ”radan nopeus”, ”laiturin hyötypituus” ja ”junan pituus” ilmaisevat niiden arvojen ohjeellisen vaihteluvälin, joita tavallisesti sovelletaan eri liikennetyyppeihin, eivätkä ne suorasti aseta rajoituksia radan liikenteelle.

5)

Taulukoissa 2 ja 3 lueteltuja suorituskykyparametreja ei ole tarkoitus käyttää sellaisinaan liikkuvan kaluston ja infrastruktuurin yhteensopivuuden selvittämiseen.

6)

Tietoja suurimman sallitun akselipainon ja suurimman sallitun nopeuden välisestä suhteesta kalustoyksikkötyypin mukaan annetaan lisäyksessä E ja lisäyksessä F.

7)

Taulukoissa 2 ja 3 esitetään kunkin liikennetyypin suoritustasot.

Taulukko 2

Matkustajaliikenteen suorituskykyparametrit

Liikennekoodi

Ulottuma

Akselipaino (t)

Radan nopeus (km/h)

Laiturin hyötypituus (m)

P1

GC

17 (1)

250–350

400

P2

GB

20 (1)

200–250

200–400

P3

DE3

22,5 (2)

120–200

200–400

P4

GB

22,5 (2)

120–200

200–400

P5

GA

20 (2)

80–120

50–200

P6

G1

12 (2)

ei

ei

P1520

S

22,5 (2)

80–160

35–400

P1600

IRL1

22,5 (2)

80–160

75–240


Taulukko 3

Tavaraliikenteen suorituskykyparametrit

Liikennekoodi

Ulottuma

Akselipaino (t)

Radan nopeus (km/h)

Junan pituus (m)

F1

GC

22,5 (3)

100–120

740–1 050

F2

GB

22,5 (3)

100–120

600–1 050

F3

GA

20 (3)

60–100

500–1 050

F4

G1

18 (3)

ei

ei

F1520

S

25 (3)

50–120

1 050

F1600

IRL1

22,5 (3)

50–100

150–450

8)

Rakenteiden osalta akselipaino ei yksinään riitä infrastruktuuria koskevien vaatimusten määrittämiseksi. Vaatimukset määritetään uusien rakenteiden osalta 4.2.7.1.1 kohdassa ja olemassa olevien rakenteiden osalta 4.2.7.4 kohdassa.

9)

Henkilö- ja tavaraliikenteen solmukohdat sekä yhdysradat sisällytetään tarvittaessa yllä oleviin liikennekoodeihin.

10)

Direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 7 kohdassa sanotaan:

”YTE:t eivät ole esteenä jäsenvaltioiden päätöksille, jotka koskevat rataverkon käyttöä muiden kuin YTE:issä tarkoitettujen kalustoyksikköjen liikennöintiin.”

Tämän vuoksi on sallittua suunnitella uusia ja parannettuja ratoja, jotka soveltuvat myös eritelmien mukaisia suuremmille ulottumille, akselipainoille, nopeuksille ja laiturien hyötypituuksille sekä pidemmille junille.

11)

Kun uusi rata luokitellaan liikennekoodiin P1, on varmistettava, että suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n (komission päätös 2008/232/EY (4)) mukaiset luokan 1 junat, joiden nopeus on yli 250 km/h, voivat liikennöidä radalla suurimmalla nopeudellaan, tämän rajoittamatta sitä, mitä 7.6 jaksossa ja 4.2.7.1.2 kohdan 3 alakohdassa määrätään.

12)

Tietyt radan kohdat on sallittua suunnitella taulukoissa 2 ja 3 ilmoitettuja arvoja pienemmille radan nopeudelle, laiturin hyötypituudelle ja junan pituudelle, jos se on asianmukaisesti perusteltua maantieteellisten tai kaupunkiympäristöön tai ympäristöön liittyvien vaatimusten vuoksi.

4.2.2   Infrastruktuuriosajärjestelmää kuvaavat perusparametrit

4.2.2.1   Perusparametriluettelo

Seuraavassa luetellaan infrastruktuuriosajärjestelmää kuvaavat perusparametrit, jotka on ryhmitelty 2.1 kohdassa lueteltujen näkökohtien mukaisesti:

A.

Radan linjaus:

a)

Aukean tilan ulottuma (4.2.3.1)

b)

Raideväli (4.2.3.2)

c)

Suurimmat pituuskaltevuudet (4.2.3.3)

d)

Pienin kaarresäde (4.2.3.4)

e)

Pienin kaltevuustaitteen pyöristys (4.2.3.5)

B.

Radan parametrit:

a)

Nimellinen raideleveys (4.2.4.1)

b)

Kallistus (4.2.4.2)

c)

Kallistuksen vajaus (4.2.4.3)

d)

Kallistuksen vajauksen äkillinen muutos (4.2.4.4)

e)

Tehollinen kartiokkuus (4.2.4.5)

f)

Kiskon hamaran profiili normaalille raiteelle (4.2.4.6)

g)

Kiskon kallistus (4.2.4.7)

C.

Vaihteet:

a)

Vaihteiden suunnittelugeometria (4.2.5.1)

b)

Kääntyväkärkisten risteysten käyttö (4.2.5.2)

c)

Kaksikärkisten risteysten pisin ohjaukseton osuus (4.2.5.3)

D.

Raiteen kuormitettavuus:

a)

Raiteen kantavuus (4.2.6.1)

b)

Raiteen pitkittäisvastus (4.2.6.2)

c)

Raiteen poikittaisvastus (4.2.6.3)

E.

Rakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan:

a)

Uusien siltojen kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan (4.2.7.1)

b)

Uusia maarakenteita koskeva ekvivalentti pystykuormitus ja uusiin rakenteisiin kohdistuvat maanpaineen vaikutukset (4.2.7.2)

c)

Raiteiden päällä tai vieressä olevien uusien rakenteiden kestokyky (4.2.7.3)

d)

Vanhojen siltojen ja maarakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan (4.2.7.4)

F.

Radan geometrian virheitä koskevat välittömän toiminnan raja-arvot:

a)

Välittömän toiminnan raja nuolikorkeudelle (4.2.8.1)

b)

Välittömän toiminnan raja korkeuspoikkeamalle (4.2.8.2)

c)

Välittömän toiminnan raja raiteen kieroudelle (4.2.8.3)

d)

Välittömän toiminnan raja raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille (4.2.8.4)

e)

Välittömän toiminnan raja kallistukselle (4.2.8.5)

f)

Välittömän toiminnan rajat vaihteille (4.2.8.6)

G.

Laiturit:

a)

Laiturin hyötypituus (4.2.9.1)

b)

Laiturin korkeus (4.2.9.2)

c)

Laiturin etäisyys raiteesta (4.2.9.3)

d)

Raiteiden sijainti laiturien vieressä (4.2.9.4)

H.

Terveys, turvallisuus ja ympäristö:

a)

Tunneleissa syntyvät suurimmat sallitut paineenvaihtelut (4.2.10.1)

b)

Sivutuulten vaikutus (4.2.10.2)

c)

Sepelin lentäminen (4.2.10.3)

I.

Käyttöä koskeva määräys:

a)

Sijaintimerkit (4.2.11.1)

b)

Käytönaikainen tehollinen kartiokkuus (4.2.11.2)

J.

Kiinteät laitteet junien kunnossapitoa varten:

a)

Yleistä (4.2.12.1)

b)

Käymälöiden tyhjennys (4.2.12.2)

c)

Laitteistot junien ulkopuoliseen puhdistukseen (4.2.12.3)

d)

Vedentäyttö (4.2.12.4)

e)

Polttoaineen lisääminen (4.2.12.5)

f)

Ulkoinen virran syöttö (4.2.12.6)

K.

Kunnossapitoa koskevat säännöt:

a)

Kunnossapitokansio (4.5.1)

4.2.2.2   Perusparametreja koskevat vaatimukset

1)

Nämä vaatimukset on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Niissä on myös kuvattu kyseisille parametreille ja liitännöille sallittavat erityisehdot.

2)

Määritellyt perusparametrien arvot ovat voimassa vain 350 km/h:n suurimpaan sallittuun nopeuteen asti.

3)

Irlannin tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan Pohjois-Irlannin rataverkon osalta määritellyt perusparametrien arvot ovat voimassa vain 165 km/h:n suurimpaan sallittuun nopeuteen asti.

4)

Jos kyseessä on monikiskoinen raide, tämän YTE:n vaatimuksia on sovellettava erikseen kuhunkin raiteeseen, joita on tarkoitus käyttää erillisinä raiteina.

5)

Kohdassa 7.7 käsitellään vaatimuksia, joita sovelletaan erityistapauksissa.

6)

Radalla voi olla lyhyt osuus, jossa on laitteita raideleveyden vaihtamista varten.

7)

Vaatimukset kuvaavat osajärjestelmää normaalikäytössä. Töiden suorittamisesta johtuvat tilanteet, jotka voivat aiheuttaa tilapäisiä muutoksia osajärjestelmän suorituskykyyn, on käsitelty 4.4 kohdassa.

8)

Junien suoritustasoja voidaan nostaa erilaisilla järjestelmillä, kuten kallistuvakorisuudella. Tällaisten junien kululle sallitaan erikoisehtoja edellyttäen, etteivät ne aiheuta rajoituksia sellaisille junille, joissa tällaista järjestelmää ei ole.

4.2.3   Radan linjaus

4.2.3.1   Aukean tilan ulottuma

1)

Yläosan aukean tilan ulottuma on määriteltävä 4.2.1 kohdan mukaisesti valittujen ulottumien mukaisesti. Nämä ulottumat on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä C sekä liitteessä D olevassa D.4.8 kohdassa.

2)

Alaosan aukean tilan ulottuman on oltava standardin EN 15273–3:2013 liitteessä C määritelty GI2. Jos radat on varustettu raidejarruilla, alaosan ulottumaan sovelletaan EN 15273–3:2013 liitteessä C määriteltyä aukean tilan ulottumaa GI1.

3)

Aukean tilan ulottumaa koskevat laskelmat on tehtävä käyttäen kinemaattista menetelmää, joka on standardin EN 15273–3:2013 luvuissa 5, 7 ja 10 sekä sen liitteessä C ja liitteen D kohdassa D.4.8 mainittujen vaatimusten mukainen.

4)

Edellä olevista 1–3 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä kaikkia 4.2.1 kohdan mukaisesti valittuja liikennekoodeja sovelletaan tämän YTE:n lisäyksessä H määritellyn yhtenäisen aukean tilan ”S”-ulottuman kanssa.

5)

Edellä olevista 1–3 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä kaikkia 4.2.1 kohdan mukaisesti valittuja liikennekoodeja sovelletaan tämän YTE:n lisäyksessä O määritellyn yhtenäisen aukean tilan ulottuman IRL1 kanssa.

4.2.3.2   Raideväli

1)

Raideväli on määriteltävä 4.2.1 kohdan mukaisesti valittujen ulottumien perusteella.

2)

Uusien ratojen nimellinen raideväli määritellään suunnittelua varten, eikä se saa olla taulukossa 4 esitettyjä arvoja pienempi; siinä otetaan huomioon marginaalit ilmavirran vaikutuksia varten.

Taulukko 4

Vähimmäisraideväli

Suurin sallittu nopeus (km/h)

Vähimmäisraideväli (m)

160 < v ≤ 200

3,80

200 < v ≤ 250

4,00

250 < v ≤ 300

4,20

V > 300

4,50

3)

Raidevälin on täytettävä vähintään asennusraidevälin raja-arvon vaatimukset, jotka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 luvun 9 mukaisesti.

4)

Edellä olevista 1–3 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä raideväli määritellään suunnittelua varten, eikä se saa olla taulukossa 5 esitettyjä arvoja pienempi; siinä otetaan huomioon marginaalit ilmavirran vaikutuksia varten.

Taulukko 5

Vähimmäisraidevälit 1 520 mm raideleveyden järjestelmää varten

Suurin sallittu nopeus (km/h)

Vähimmäisraideväli (m)

v ≤ 160

4,10

160 < v ≤ 200

4,30

200 < v ≤ 250

4,50

v > 250

4,70

5)

Edellä olevasta 2 kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä raideväli määritellään suunnittelua varten, eikä se saa olla taulukossa 6 esitettyjä arvoja pienempi; siinä otetaan huomioon marginaalit ilmavirran vaikutuksia varten.

Taulukko 6

Vähimmäisraidevälit 1 668 mm raideleveyden järjestelmää varten

Suurin sallittu nopeus (km/h)

Vähimmäisraideväli (m)

160 < V ≤ 200

3,92

200 < V < 250

4,00

250 ≤ V ≤ 300

4,30

300 < V ≤ 350

4,50

6)

Edellä olevista 1–3 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä raideväli on määriteltävä 4.2.1 kohdan mukaisesti valittujen ulottumien mukaisesti. Uusien ratojen nimellinen raideväli määritellään suunnittelua varten, eikä se saa olla pienempi kuin 3,57 m ulottuman IRL1 osalta; siinä otetaan huomioon marginaalit ilmavirran vaikutuksia varten.

4.2.3.3   Suurimmat pituuskaltevuudet

1)

Uusien ratojen matkustajalaiturien vieressä olevien raiteiden pituuskaltevuus saa olla korkeintaan 2,5 mm/m paikoissa, joissa kalustoyksikköjä kytketään tai irrotetaan säännöllisesti.

2)

Liikkuvan kaluston pysäköimistä varten tarkoitettujen uusien pysäköintiraiteiden pituuskaltevuus saa olla korkeintaan 2,5 mm/m, ellei ole toteutettu erityisiä varokeinoja liikkuvan kaluston liikkeellelähdön estämiseksi.

3)

Suunnitteluvaiheessa uusien matkustajaliikenteeseen tarkoitettujen liikennekoodin P1 ratojen pääraiteille voidaan sallia pituuskaltevuuksia aina jyrkkyyteen 35 mm/m asti, kunhan noudatetaan seuraavia reunaehtoja:

a)

10 km:n matkalta mitattu keskimääräinen pituuskaltevuus saa olla enintään 25 mm/m

b)

yhtäjaksoisen 35 mm/m kaltevan mäen pituus ei ylitä kuutta kilometriä.

4.2.3.4   Pienin kaarresäde

Suunniteltaessa pienintä kaarresädettä on otettava huomioon paikallinen kaarteen mitoitusnopeus.

1)

Uusilla radoilla kaarresäteen on oltava vähintään 150 m.

2)

Vastakaarteet (muualla kuin järjestelyratapihoilla, joilla vaunuja vaihdetaan yksitellen), joiden säteet ovat 150–300 m, on suunniteltava puskimien ristiinmenon estämiseksi. Kaarteiden välisten suorien rataosuuksien osalta sovelletaan lisäyksen I taulukkoja 43 ja 44. Kaarteiden välisten muiden kuin suorien rataosuuksien osalta on tehtävä yksityiskohtaiset laskelmat kaarreylityksen erojen suuruuden tarkistamiseksi.

3)

Edellä olevasta 2 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä vastakaarteet, joiden säteet ovat 150–250 m, on suunniteltava siten, että kaarteiden välissä on vähintään 15 m pitkä suora osuus.

4.2.3.5   Pienin kaltevuustaitteen pyöristys

1)

Pienimmän pyöristyssäteen on mäen huipulla oltava vähintään 500 m ja notkossa 900 m (poikkeuksena järjestelyratapihojen laskumäet).

2)

Järjestelyratapihojen laskumäkien pyöristyssäteen on mäen huipulla oltava vähintään 250 m ja notkossa 300 m.

3)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä pienimmän pyöristyssäteen on (järjestelyratapihojen laskumäkiä lukuun ottamatta) oltava vähintään 5 000 m sekä mäen huipulla että notkossa.

4)

Edellä olevasta 2 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä ja järjestelyratapihojen laskumäissä pienimmän pyöristyssäteen on oltava mäen huipulla vähintään 350 m ja notkossa 250 m.

4.2.4   Radan parametrit

4.2.4.1   Nimellinen raideleveys

1)

Eurooppalaisen nimellisen standardiraideleveyden on oltava 1 435 mm.

2)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä nimellisen raideleveyden on oltava 1 520 mm.

3)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä nimellisen raideleveyden on oltava 1 668 mm.

4)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä nimellisen raideleveyden on oltava 1 600 mm.

4.2.4.2   Kallistus

1)

Ratojen suunniteltu kallistus saa olla enintään taulukossa 7 esitettyjen arvojen mukainen.

Taulukko 7

Suunniteltu kallistus [mm]

 

Tavara- ja sekaliikenne

Matkustajaliikenne

Sepelipohjainen rata

160

180

Muu kuin sepelipohjainen rata

170

180

2)

Sellaisten laiturien, joilla junien on tarkoitus pysähtyä normaalissa liikenteessä, vieressä sijaitsevien raiteiden suunniteltu kallistus saa olla enintään 110 mm.

3)

Uusien seka- tai tavaraliikenteeseen tarkoitettujen ratojen kaarteissa, joiden kaarresäde on alle 305 m ja kallistuksen muutos jyrkempi kuin 1 mm/m, kallistus on rajoitettava seuraavan kaavan mukaiseksi:

D ≤ (R – 50)/1,5

jossa D on kallistus millimetreinä ja R on säde metreinä.

4)

Edellä olevista 1–3 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä suunniteltu kallistus saa olla enintään 150 mm.

5)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä suunniteltu kallistus saa olla enintään 180 mm.

6)

Edellä olevasta 2 kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä sellaisten laiturien, joilla junien on tarkoitus pysähtyä normaalissa liikenteessä, vieressä sijaitsevien raiteiden suunniteltu kallistus saa olla enintään 125 mm.

7)

Edellä olevasta 3 kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä uusien seka- tai tavaraliikenteeseen tarkoitettujen ratojen kaarteissa, joiden kaarresäde on alle 250 m, kallistus on rajoitettava seuraavan kaavan mukaiseksi:

D ≤ 0,9 * (R – 50)

jossa D on kallistus millimetreinä ja R on säde metreinä.

8)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä suunniteltu kallistus saa olla enintään 185 mm.

4.2.4.3   Kallistuksen vajaus

1)

Kallistuksen vajauksen enimmäisarvot esitetään taulukossa 8.

Taulukko 8

Suurin sallittu kallistuksen vajaus [mm]

Mitoitusnopeus (km/h)

v ≤ 160

160 < v ≤ 300

v > 300

Vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n mukaisen liikkuvan kaluston käyttöä varten

153

100

Tavaravaunuja koskevan YTE:n mukaisen liikkuvan kaluston käyttöä varten

130

2)

Junat, jotka on suunniteltu ajamaan suuremmalla kallistuksen vajauksella (junayksiköt, joiden akselipainot ovat taulukossa 2 esitettyjä arvoja pienemmät, kallistuksen vajauksen kompensointijärjestelmällä varustetut junat), saavat ajaa suuremmilla kallistuksen vajausarvoilla edellyttäen, että kulun turvallisuus voidaan osoittaa.

3)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen kaiken 1 520 mm:n raideleveyden järjestelmässä käytettävän liikkuvan kaluston osalta kallistuksen vajaus saa olla enintään 115 mm. Tämä koskee enintään 200 km/h:n nopeuksia.

4)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 668 mm:n raideleveyden järjestelmän suurimman sallitun kallistuksen vajauksen arvot on esitetty taulukossa 9.

Taulukko 9

Suurin sallittu kallistuksen vajaus 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä [mm]

Mitoitusnopeus (km/h)

v ≤ 160

160 < v ≤ 300

v > 300

Osajärjestelmää ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto” koskevan YTE:n mukaisen liikkuvan kaluston käyttöä varten

175

115

Tavaravaunuja koskevan YTE:n mukaisen liikkuvan kaluston käyttöä varten

150

4.2.4.4   Kallistuksen vajauksen äkillinen muutos

1)

Suurimmat arvot kallistuksen vajauksen muuttuessa äkillisesti ovat seuraavat:

a)

130 mm, kun V ≤ 60 km/h

b)

125 mm, kun 60 km/h < V ≤ 200 km/h

c)

85 mm, kun 200 km/h < V ≤ 230 km/h

d)

25 mm, kun V > 230 km/h.

2)

Jos V ≤ 40 km/h ja kallistuksen vajaus on ≤ 75 mm sekä ennen jyrkkää kaarteen muutosta että sen jälkeen, arvoa voidaan kallistuksen vajauksen muuttuessa äkillisesti korottaa 150 mm:iin.

3)

Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä suurimmat arvot kallistuksen vajauksen muuttuessa äkillisesti ovat seuraavat:

a)

115 mm, kun V ≤ 200 km/h

b)

85 mm, kun 200 km/h < V ≤ 230 km/h

c)

25 mm, kun V > 230 km/h.

4)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä suurimmat suunnitteluarvot kallistuksen vajauksen muuttuessa äkillisesti ovat seuraavat:

a)

110 mm, kun V ≤ 115 km/h

b)

(399 – V)/2,6 [mm], kun 115 km/h < V ≤ 220 km/h

c)

70 mm, kun 220 km/h < V ≤ 230 km/h.

Kallistuksen vajauksen äkilliset muutokset eivät ole sallittuja yli 230 km/h nopeuksissa.

4.2.4.5   Tehollinen kartiokkuus

1)

Taulukossa 10 mainitut tehollisen kartiokkuuden raja-arvot on laskettava käyttäen seuraavia pyöräkerran sivuttaisliikkeen amplitudin (y) arvoja:

y = 3 mm

jos (TG – SR) ≥ 7 mm

Formula

,

jos 5 mm ≤ (TG – SR) < 7 mm

y = 2 mm

jos (TG – SR) < 5 mm

missä TG on raideleveys ja SR on pyöränlaippojen välinen etäisyys.

2)

Vaihteiden osalta ei vaadita tehollisen kartiokkuuden arviointia.

3)

Raideleveyden, kiskon hamaran profiilin ja kiskon kallistuksen suunnitteluarvot on tavallisella radalla valittava niin, ettei taulukossa 10 määriteltyjä tehollisen kartiokkuuden rajoja ylitetä.

Taulukko 10

Tehollisen kartiokkuuden suunnitteluarvot

 

Pyörän profiili

Nopeusalue (km/h)

S 1002, GV 1/40

v ≤ 60

Arviointia ei vaadita

60 < v ≤ 200

0,25

200 < v ≤ 280

0,20

v > 280

0,10

4)

Seuraavat pyöräkerrat on mallinnettava kulkemaan suunnittelun mukaisissa rataolosuhteissa (simuloitu standardin EN 15302:2008+A1:2010 mukaisella laskelmalla):

a)

S 1002, standardin EN 13715:2006 + A1:2010 liitteessä C määritelty SR 1:n arvo

b)

S 1002, standardin EN 13715:2006 + A1:2010 liitteessä C määritelty SR 2:n arvo

c)

GV 1/40, standardin EN 13715:2006 + A1:2010 liitteessä B määritelty SR 1:n arvo

d)

GV 1/40, standardin EN 13715:2006 + A1:2010 liitteessä B määritelty SR 2:n arvo.

SR 1:n ja SR 2:n osalta sovelletaan seuraavia arvoja:

a)

1 435 mm raideleveyden järjestelmässä SR 1 = 1 420 mm ja SR 2 = 1 426 mm.

b)

1 524 mm raideleveyden järjestelmässä SR 1 = 1 505 mm ja SR 2 = 1 511 mm.

c)

1 600 mm raideleveyden järjestelmässä SR 1 = 1 585 mm ja SR 2 = 1 591 mm.

d)

1 668 mm raideleveyden järjestelmässä SR 1 = 1 653 mm ja SR 2 = 1 659 mm.

5)

Edellä olevista 1–4 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä ei vaadita tehollisen kartiokkuuden arviointia.

4.2.4.6   Kiskon hamaran profiili normaalille raiteelle

1)

Kiskon hamaran profiili on valittava standardin EN 13674–1:2011 liitteessä A ja standardin EN13674-4:2006+A1:2009 liitteessä A vahvistetulta väliltä tai siten, että se vastaa jäljempänä 2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia.

2)

Kiskon hamaran profiilin, joka on tarkoitettu normaalille raiteelle, on oltava seuraavanlainen:

a)

kiskon hamaran sivussa on suora osuus, joka on hamaran pystyakselin suuntainen tai enintään 1/16 kulmassa siihen nähden;

b)

pystysuoran etäisyyden kyseisen suoran osuuden yläpään ja kiskon selän välillä on oltava alle 20 mm;

c)

kulkureunan pyöristyssäteen on oltava vähintään 12 mm;

d)

kiskon selän keskipisteen ja tangenttipisteen välisen vaakatasossa mitatun etäisyyden on oltava 31–37,5 mm.

Kuva 1

Kiskon hamaran profiili

Image

3)

Näitä vaatimuksia ei sovelleta kiskojen laajenemisen salliviin laitteisiin.

4.2.4.7   Kiskon kallistus

4.2.4.7.1   Normaali raide

1)

Kisko on kallistettava raiteen keskiviivaa kohti.

2)

Kiskon kallistus tietyllä reitillä on valittava väliltä 1/20–1/40.

3)

Kiskotus voidaan tehdä ilman kiskojen kallistusta alle 100 metrin mittaisilla raideosuuksilla, jotka ovat sellaisten vaihteiden välillä, joissa ei ole kallistusta, ja joilla ajonopeus on enintään 200 km/h.

4.2.4.7.2   Vaihteita koskevat vaatimukset

1)

Vaihteisiin suunniteltavien kiskojen on oltava joko pystysuoria tai kallistettuja.

2)

Jos kisko on kallistettu, sen kallistus on valittava väliltä 1/20–1/40.

3)

Kallistuskulma voidaan ilmoittaa kiskon yläosan profiilin aktiivisen osan muodon perusteella.

4)

Vaihteissa, joissa ajonopeus on yli 200 km/h ja enintään 250 km/h, kiskotus voidaan tehdä ilman kiskojen kallistusta edellyttäen, että se rajoitetaan enintään 50 metrin pituisiin rataosuuksiin.

(5)

Yli 250 km/h nopeuksia varten kiskot on kallistettava.

4.2.5   Vaihteet

4.2.5.1   Vaihteiden suunnittelugeometria

Tämän YTE:n 4.2.8.6 kohdassa määritellään vaihteita koskevat välittömän toiminnan raja-arvot, jotka ovat yhteensopivia liikkuvan kaluston YTE:issä määriteltyjen pyöräkertojen geometristen ominaisuuksien kanssa. Rataverkon haltijan tehtävänä on päättää sen kunnossapitosuunnitelmaan soveltuvista geometrisistä suunnitteluarvoista.

4.2.5.2   Kääntyväkärkisten risteysten käyttö

Yli 250 km/h:n nopeuksia varten vaihteet on varustettava kääntyvillä kärjillä.

4.2.5.3   Kiinteän kaksikärkisen risteyksen pisin ohjaukseton osuus

Kiinteän kaksikärkisen risteyksen pisimmän ohjauksettoman osuuden suunnitteluarvon on vastattava tämän YTE:n lisäyksessä J vahvistettuja vaatimuksia.

4.2.6   Raiteen kuormitettavuus

4.2.6.1   Raiteen kantavuus

Raiteen suunnittelussa, mukaan luettuina vaihteet, on otettava huomioon vähintään seuraavat voimat:

a)

edellä 4.2.1 kohdan mukaisesti valittu akselipaino

b)

suurimmat pystysuorat pyörävoimat; suurimmat pyörävoimat määritellyissä testiolosuhteissa on määritelty standardin EN 14363:2005 kohdassa 5.3.2.3;

c)

pystysuorat kvasistaattiset pyörävoimat; suurimmat kvasistaattiset pyörävoimat määritellyissä testiolosuhteissa on määritelty standardin EN 14363:2005 kohdassa 5.3.2.3.

4.2.6.2   Raiteen pitkittäisvastus

4.2.6.2.1   Suunnittelussa huomioitavat voimat

Raide, mukaan luettuina vaihteet, on suunniteltava kestämään jarrutuksesta johtuvat pituussuuntaiset voimat, kun hidastuvuus on 2,5 m/s2, 4.2.1 kohdan mukaisesti valittuja suorituskykyparametreja varten.

4.2.6.2.2   Yhteensopivuus jarrujärjestelmien kanssa

1)

Raide, mukaan luettuina vaihteet, on suunniteltava siten, että hätäjarrutuksissa voidaan käyttää magneettisia jarrujärjestelmiä.

2)

Sellaisen raiteen, mukaan luettuna vaihteet jolla voidaan käyttää pyörrevirtajarrujärjestelmiä, suunnittelua koskevat vaatimukset ovat avoin kohta.

3)

1 600 mm:n raideleveyden järjestelmän osalta on sallittua olla soveltamatta edellä olevaa 1 kohtaa.

4.2.6.3   Raiteen poikittaisvastus

Raiteen suunnittelussa, mukaan luettuina vaihteet, on otettava huomioon vähintään seuraavat voimat:

a)

poikittaisvoimat; suurimmat pyöräkerran raiteeseen kohdistamat poikittaisvoimat määritellyissä testiolosuhteissa on määritelty standardin EN 14363:2005 kohdassa 5.3.2.2;

b)

kvasistaattiset ohjausvoimat; suurimmat kvasistaattiset ohjausvoimat määritetyille säteelle ja testiolosuhteille on määritelty standardin EN 14363:2005 kohdassa 5.3.2.3.

4.2.7   Rakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan

Tässä YTE:ssä eriteltyjä standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 ja standardin EN 1990:2002 liitteen A2 (julkaistu standardina EN 1990:2002/A1:2005) vaatimuksia on sovellettava näiden standardien kansallisissa liitteissä olevien vastaavien kohtien mukaisesti, jos sellaisia on.

4.2.7.1   Uusien siltojen kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan

4.2.7.1.1   Pystysuorat kuormat

1)

Rakenteet on suunniteltava kestämään pystykuormia seuraavien standardissa EN 1991–2:2003/AC:2010 määriteltyjen kuormakaavioiden mukaisesti:

a)

Standardissa EN 1991–2:2003/AC:2010 olevan 6.3.2 (2)P kohdan mukaisesti määritelty kuormakaavio 71.

b)

Lisäksi jatkuvia siltoja varten on kuormakaavio SW/0, joka on määritelty standardissa 1991–2:2003/AC:2010 olevassa 6.3.3 (3)P kohdassa.

2)

Kuormakaaviot kerrotaan alfa-kertoimella (α), kuten standardissa EN 1991–2:2003/AC:2010 olevissa 6.3.2 (3)P ja 6.3.3 (5)P kohdissa on selostettu.

3)

Alfan arvo (a) voi olla taulukossa 11 mainittu luku tai sitä suurempi luku.

Taulukko 11

Alfa-kerroin (α) uusien rakenteiden suunnittelussa

Liikennetyyppi

Pienin alfa-kerroin (α)

P1, P2, P3, P4

1,0

P5

0,91

P6

0,83

P1520

Avoin kohta

P1600

1,1

F1, F2, F3

1,0

F4

0,91

F1520

Avoin kohta

F1600

1,1

4.2.7.1.2   Pystykuormien dynaamisten vaikutusten huomioon ottaminen

1)

Kuormitusmalleista 71 ja SW/0 saadut kuormitusvaikutukset korotetaan dynaamisella suurennuskertoimella fii (Φ), kuten standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 kohdissa 6.4.3 (1)P ja 6.4.5.2 (2) on selostettu.

2)

Yli 200 km/h:n nopeuksille tarkoitettujen siltojen osalta, joista on standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 kohdan 6.4.4 mukaan suoritettava dynaaminen analyysi, rakenteet on lisäksi suunniteltava standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 kohdissa 6.4.6.1.1 (3)–(6) määritellyn HSLM-kuormakaavion mukaan.

3)

On sallittua suunnitella uusia siltoja siten, että ne kestävät yksittäisen matkustajajunan, jonka akselipainot ovat HSLM-kuormakaaviossa mainittuja suuremmat. Dynaaminen analyysi on suoritettava käyttäen ominaisarvona yksittäisen junan aiheuttamaa kuormitusta, joka on lisäyksen K mukainen suunnittelumassa normaalilla hyötykuormalla, jossa on otettu huomioon seisoma-alueilla olevat matkustajat lisäyksen K huomautuksen 1 mukaisesti.

4.2.7.1.3   Keskipakokuormat

Jos sillalla oleva raide on kaareva sillan koko pituudelta tai sen osalta, keskipakokuorma on otettava huomioon rakenteiden suunnittelussa standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 kohtien 6.5.1 (2), (4)P ja (7) mukaisesti.

4.2.7.1.4   Sivusysäyskuormat

Sivusysäyskuorma on otettava huomioon rakenteiden suunnittelussa standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 kohdan 6.5.2 mukaisesti.

4.2.7.1.5   Vedon ja jarrutuksen vaikutus (pitkittäissuuntaiset kuormat)

Veto- ja jarrukuormat on otettava huomioon rakenteiden suunnittelussa standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 kohtien 6.5.3 (2)P, (4), (5), (6) ja (7)P mukaisesti.

4.2.7.1.6   Rautatieliikenteen vaikutuksista johtuva suunniteltu raiteen kierous

Rautatieliikenteen vaikutuksista johtuva suurin raiteen suunniteltu kierous ei saa ylittää standardin EN 1990:2002 liitteessä A2 (julkaistu standardina EN 1990:2002/A1:2005) olevassa A2.4.4.2.2(3)P kohdassa esitettyjä ehtoja.

4.2.7.2   Uusia maarakenteita ja maanpaineen vaikutuksia koskeva ekvivalentti pystykuormitus

1)

Maarakenteiden suunnittelussa ja maanpaineen vaikutusten määrittelyssä on otettava huomioon standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 kohdan 6.3.2 (2) mukaiset kuormakaavion 71 aiheuttamat pystykuormat.

2)

Ekvivalentti pystykuormitus kerrotaan alfa-kertoimella (α), kuten standardissa EN 1991–2:2003/AC:2010 olevassa 6.3.2 (3)P kohdassa on selostettu. Alfan arvo (a) voi olla taulukossa 11 mainittu luku tai sitä suurempi luku.

4.2.7.3   Raiteiden päällä tai vieressä olevien uusien rakenteiden kestokyky

Ohikulkevien junien aerodynaamiset vaikutukset on otettava huomioon standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 kohtien 6.6.2–6.6.6 mukaisesti.

4.2.7.4   Vanhojen siltojen ja maarakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan

1)

Sillat ja maarakenteet on saatettava määritellylle yhteentoimivuuden tasolle 4.2.1 kohdassa määriteltyjen YTE-rataluokkien mukaisesti.

2)

Kunkin liikennekoodin rakenteiden kantavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset on esitetty lisäyksessä E. Kukin arvo on vähimmäistavoite, joka rakenteen on täytettävä, jotta rata voidaan vakuuttaa yhteentoimivaksi.

3)

Seuraaviin tapauksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota:

a)

Jos vanha rakenne korvataan uudella rakenteella, uuden rakenteen on oltava 4.2.7.1 tai 4.2.7.2 kohdan vaatimusten mukainen.

b)

Jos vanhojen rakenteiden vähimmäiskantavuus julkaistun EN-rataluokituksen mukaan täyttää lisäyksen E vaatimukset, kun suurin sallittu nopeus otetaan huomioon, vanhat rakenteet täyttävät asianomaiset yhteentoimivuuden vaatimukset.

c)

Jos vanhan rakenteen kantavuus ei täytä liitteen E vaatimuksia ja rakennetta korjataan, esimerkiksi vahvistetaan, jotta sen kantavuus vastaisi tämän YTE:n vaatimuksia (eikä rakennetta ole tarkoitus korvata uudella), rakenne on saatettava lisäyksen E vaatimusten mukaiseksi.

4)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan rautatieverkon osalta EN-rataluokitus voidaan edellä olevissa 2 ja 3 kohdassa korvata Route Availability (RA) -numerolla (joka on annettu tätä tarkoitusta varten ilmoitetun kansallisen teknisen säännön mukaisesti), ja silloin viittaus lisäykseen E korvataan viittauksella lisäykseen F.

4.2.8   Radan geometrian virheitä koskevat välittömän toiminnan rajat

4.2.8.1   Välittömän toiminnan raja nuolikorkeudelle

1)

Välittömän toiminnan rajat nuolikorkeuden yksittäisille virheille määritellään standardin EN 13848–5:2008 + A1:2010 kohdassa 8.5. Yksittäiset virheet eivät saa ylittää EN-standardin taulukossa 6 esitetyn aallonpituusvälin D1 rajoja.

2)

Nuolikorkeuden yksittäisiä virheitä koskevat välittömän toiminnan rajat yli 300 km/h:n nopeuksille ovat avoin kohta.

4.2.8.2   Välittömän toiminnan raja korkeuspoikkeamalle

1)

Välittömän toiminnan rajat korkeuspoikkeaman yksittäisille virheille määritellään standardin EN 13848–5:2008 + A1:2010 kohdassa 8.3. Yksittäiset virheet eivät saa ylittää EN-standardin taulukossa 5 esitetyn aallonpituusvälin D 1 rajoja.

2)

Korkeuspoikkeaman yksittäisiä virheitä koskevat välittömän toiminnan rajat yli 300 km/h:n nopeuksille ovat avoin kohta.

4.2.8.3   Välittömän toiminnan raja raiteen kieroudelle

1)

Raiteen kierouden ollessa yksittäinen virhe välittömän toiminnan raja ilmoitetaan arvona nollasta huippuarvoon. Raiteen kierous määritellään standardin EN 13848–1:2003 + A1:2008 kohdassa 4.6.

2)

Raiteen kierouden raja-arvo perustuu standardin EN 13848–5:2008 + A1:2010 kohdan 8.6 mukaisesti käytettyyn mittakantaan.

3)

Rataverkon haltijan on määriteltävä kunnossapitosuunnitelmassa sen rataosuuden pituus, joka on mitattava sen tarkistamiseksi, onko rata tämän vaatimuksen mukainen. Mittakannoissa on oltava vähintään yksi 2–5 metrin välillä oleva mittakanta.

4)

Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä raiteen kierous saa mittakannan ollessa 10 m olla enintään:

a)

16 mm matkustajaliikenteeseen tarkoitetuilla radoilla, joilla v > 120 km/h, tai tavaraliikenteeseen tarkoitetuilla radoilla, joilla v > 80 km/h

b)

20 mm matkustajaliikenteeseen tarkoitetuilla radoilla, joilla v ≤ 120 km/h, tai tavaraliikenteeseen tarkoitetuilla radoilla, joilla v ≤ 80 km/h.

5)

Edellä olevasta 3 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä rataverkon haltijan on määriteltävä kunnossapitosuunnitelmassa sen rataosuuden pituus, joka on mitattava sen tarkistamiseksi, onko rata tämän vaatimuksen mukainen. Mittakannassa on oltava vähintään yksi 10 metrin pituinen mittakanta.

6)

Edellä olevasta 2 kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä raiteen kierouden raja-arvo perustuu yhden seuraavista yhtälöistä mukaisesti käytettyyn mittakantaan kallistuksen mukaan:

a)

Kierouden raja-arvo = (20/l + 3), kun u ≤ 0,67 × (r – 100), suurimman sallitun arvon ollessa:

7 mm/m nopeuksille V ≤ 200 km/h, 5 mm/m nopeuksille V > 200 km/h

b)

Kierouden raja-arvo = (20/l + 1,5), kun 0,67 × (r – 100) < u < 0,9 × (r – 50), suurimman sallitun arvon ollessa:

6 mm/m, kun l ≤ 5 m, 3 mm/m, kun l > 13 m.

u = kallistus (mm), l = mitatun matkan pituus (m), r = kaarresäde (m)

4.2.8.4   Välittömän toiminnan raja raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille

1)

Välittömän toiminnan raja raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille on esitetty taulukossa 12.

Taulukko 12

Välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelulle

Nopeus (km/h)

Mitat (mm)

 

Vähimmäisraideleveys

Enimmäisraideleveys

V ≤ 120

1 426

1 470

120 < V ≤ 160

1 427

1 470

160 < V ≤ 230

1 428

1 463

V > 230

1 430

1 463

2)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmää koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille on esitetty taulukossa 13.

Taulukko 13

1 520 mm raideleveyden järjestelmää koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelulle

Nopeus (km/h)

Mitat (mm)

 

Vähimmäisraideleveys

Enimmäisraideleveys

V ≤ 140

1 512

1 548

V > 140

1 512

1 536

3)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmää koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille ovat seuraavat:

a)

vähimmäisraideleveys: 1 591 mm

b)

enimmäisraideleveys: 1 635 mm.

4.2.8.5   Välittömän toiminnan raja kallistukselle

1)

Suurin sallittu käytönaikainen kallistus on 180 mm.

2)

Matkustajaliikenteeseen tarkoitetuilla radoilla suurin sallittu käytönaikainen kallistus on 190 mm.

3)

Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä suurin sallittu käytönaikainen kallistus on 150 mm.

4)

Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä suurin sallittu käytönaikainen kallistus on 185 mm.

5)

Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä suurin sallittu käytönaikainen kallistus on 200 mm.

4.2.8.6   Välittömän toiminnan rajat vaihteille

Kuva 2

Kärjen lyhennys kiinteissä yksikärkisissä risteyksissä

Image

1)

Vaihteiden teknisten ominaisuuksien on noudatettava seuraavia käytönaikaisia arvoja:

a)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo vaihteissa: 1 380 mm.

Arvoa voidaan muuttaa suuremmaksi, jos rataverkon haltija voi osoittaa, että vaihteen kääntö- ja lukitusjärjestelmä kestää pyöräkerran poikittaissuuntaiset törmäykset.

b)

Risteyksen ja vastakiskon kiinteän välin vähimmäisarvo tavallisissa risteyksissä: 1 392 mm.

Arvo on mitattu 14 mm kulkupinnan alapuolelta ja teoreettisella kulkureunalla, sopivalla etäisyydellä todellisesta kärjestä (RP) kuvan 2 mukaan.

Arvo voi olla pienempi risteyksissä, joiden kärki on lyhennetty. Tässä tapauksessa rataverkon haltijan on osoitettava, että kärjen lyhennys on riittävä sen varmistamiseksi, ettei pyörä osu todelliseen kärkeen (RP).

c)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo risteyksen kärjessä: 1 356 mm.

d)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo vasta-/siipikiskon alkupisteessä: 1 380 mm.

e)

Laippauran vähimmäisleveys: 38 mm.

f)

Laippauran vähimmäissyvyys: 40 mm.

g)

Vastakiskon enimmäiskorkeus: 70 mm.

2)

Kaikkia vaihteita koskevia asiaankuuluvia vaatimuksia sovelletaan myös muihin teknisiin ratkaisuihin, joissa käytetään vaihteiden kiskoja, esimerkiksi monikiskoisilla radoilla käytettäviin sivuttaissiirtäjiin.

3)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä vaihteiden teknisten ominaisuuksien on noudatettava seuraavia käytönaikaisia arvoja:

a)

Ohitustilan vähimmäisarvo avoimen vaihteen kiskon ja vastakiskon välisessä kapeimmassa kohdassa on 65 mm.

b)

Risteyksen ja vastakiskon kiinteän välin vähimmäisarvo tavallisissa risteyksissä on 1 472 mm.

c)

Arvo on mitattu 13 mm kulkupinnan alapuolelta ja teoreettisella kulkureunalla, sopivalla etäisyydellä todellisesta kärjestä (RP) kuvan 2 mukaan. Arvo voi olla pienempi risteyksissä, joiden kärki on lyhennetty. Tässä tapauksessa rataverkon haltijan on osoitettava, että kärjen lyhennys on riittävä sen varmistamiseksi, ettei pyörä osu todelliseen kärkeen (RP).

d)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo risteyksen kärjessä on 1 435 mm.

e)

Laippauran vähimmäisleveys on 42 mm.

f)

Laippauran vähimmäissyvyys on 40 mm.

g)

Vastakiskon enimmäiskorkeus on 50 mm.

4)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä vaihteiden teknisten ominaisuuksien on noudatettava seuraavia käytönaikaisia arvoja:

a)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo vaihteissa: 1 546 mm.

Arvoa voidaan muuttaa suuremmaksi, jos rataverkon haltija voi osoittaa, että vaihteen kääntö- ja lukitusjärjestelmä kestää pyöräkerran poikittaissuuntaiset törmäykset.

b)

Risteyksen ja vastakiskon kiinteän välin vähimmäisarvo tavallisissa risteyksissä: 1 556 mm.

Arvo on mitattu 14 mm kulkupinnan alapuolelta ja teoreettisella kulkureunalla, sopivalla etäisyydellä todellisesta kärjestä (RP) kuvan 2 mukaan.

Arvo voi olla pienempi risteyksissä, joiden kärki on lyhennetty. Tässä tapauksessa rataverkon haltijan on osoitettava, että kärjen lyhennys on riittävä sen varmistamiseksi, ettei pyörä osu todelliseen kärkeen (RP).

c)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo risteyksen kärjessä: 1 520 mm.

d)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo vasta-/siipikiskon alkupisteessä: 1 546 mm.

e)

Laippauran vähimmäisleveys: 38 mm.

f)

Laippauran vähimmäissyvyys: 40 mm.

g)

Vastakiskon kiskon hamaran ylittävä enimmäiskorkeus: 25 mm.

4.2.9   Laiturit

1)

Tässä kohdassa esitettyjä vaatimuksia sovelletaan vain matkustajalaitureihin, joilla junien on tarkoitus pysähtyä normaalissa liikenteessä.

2)

Tässä kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaan laituri voidaan rakentaa nykyisten vaatimusten mukaisesti edellyttäen, että kohtuullisen helposti ennakoitavissa oleviin tulevaisuuden palveluvaatimuksiin on passiivisesti varauduttu. Määriteltäessä liitäntöjä laituriin pysähtyviin juniin on otettava huomioon sekä nykyiset palveluvaatimukset että laiturin käyttöönottoa seuraavien vähintään kymmenen vuoden kohtuullisen helposti ennakoitavissa olevat palveluvaatimukset.

4.2.9.1   Laiturin hyötypituus

Laiturin hyötypituus on määriteltävä 4.2.1 kohdan mukaisesti.

4.2.9.2   Laiturin korkeus

1)

Laiturin nimelliskorkeuden on oltava 550 mm tai 760 mm kulkupinnan yläpuolella, jos kaarresäde on 300 m tai sitä suurempi.

2)

Jos kaarresäde on tätä pienempi, laiturin nimelliskorkeus voidaan mukauttaa laiturin etäisyyteen raiteesta, jotta minimoidaan junan ja laiturin välinen kulkuetäisyys.

3)

Laitureihin, joilla pysähtyy vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n soveltamisalaan kuulumattomia junia, saatetaan soveltaa erilaisia laiturin nimelliskorkeutta koskevia säännöksiä.

4)

Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä laiturin nimelliskorkeuden on oltava 200 mm tai 550 mm kulkupinnan yläpuolella.

5)

Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä laiturin nimelliskorkeuden on oltava 915 mm kulkupinnan yläpuolella.

4.2.9.3   Laiturin etäisyys raiteesta

1)

Standardin EN 15273–3:2013 luvussa 13 määritelty radan keskiviivan ja laiturin reunan välinen etäisyys kulkupinnan suunnassa (bq) määritellään erityiskohteiden aukean tilan ulottuman (bqlim) perusteella. Erityiskohteiden aukean tilan ulottuma on laskettava G1 -ulottuman perusteella.

2)

Laituri on rakennettava ulottuman mukaisesti enimmäistoleranssin ollessa 50 mm. Arvon bq on näin ollen oltava:

bqlim ≤ bq ≤ bqlim + 50 mm

3)

Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä laiturin etäisyyden raiteesta on oltava:

a)

1 920 mm, kun laiturin korkeus on 550 mm, ja

b)

1 745 mm, kun laiturin korkeus on 200 mm.

4)

Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä laiturin etäisyyden raiteesta on oltava 1 560 mm.

4.2.9.4   Raiteiden sijainti laiturien vieressä

1)

Laiturin vieressä olevan raiteen on oltava mieluiten suora, eikä kaarteen säde saa missään olla alle 300 m.

2)

Uusien, uusittujen tai parannettujen laiturien vieressä sijaitseville vanhoille radoille ei määritellä arvoja.

4.2.10   Terveys, turvallisuus ja ympäristö

4.2.10.1   Tunneleissa syntyvät suurimmat sallitut paineenvaihtelut

1)

Tunneleissa ja maanalaisissa rakenteissa, jotka on tarkoitettu 200 km:n tai sitä suuremmalla tuntinopeudella tapahtuvaa liikennöintiä varten, suurimmalla sallitulla nopeudella tunnelin läpi kulkevan junan aiheuttama paineenvaihtelu ei saa ylittää arvoa 10 kPa sinä aikana, kun juna kulkee tunnelin läpi.

2)

Edellä esitetyn vaatimuksen on täytyttävä vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n mukaisten junien ulkopinnalla.

4.2.10.2   Sivutuulten vaikutus

1)

Rata on sivutuulen osalta yhteentoimiva, jos voidaan taata vertailujunan turvallisuus sivutuulessa kyseisellä radalla kaikkein vaikeimmissa ajo-olosuhteissa.

2)

Vaatimustenmukaisuuden osoittamista koskevissa säännöissä on otettava huomioon vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä määriteltyjen vertailujunien ominaistuulikäyrät.

3)

Jos turvallisuutta ei voida taata ilman sivutuulen vaikutusta vähentäviä toimenpiteitä joko radan maantieteellisen sijainnin tai muiden erityisten seikkojen vuoksi, rataverkon haltijan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet turvallisuuden säilyttämiseksi. Sen on esimerkiksi

vähennettävä junien nopeuksia paikallisesti sekä mahdollisesti tilapäisesti aikoina, jolloin myrskyjä saattaa esiintyä,

asennettava laitteita, jotka suojaavat kyseistä rataosuutta sivutuulilta,

tehtävä muita soveltuvia toimenpiteitä.

4)

Toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen on osoitettava, että turvallisuusvaatimukset täyttyvät.

4.2.10.3   Sepelin lentäminen

1)

Liikkuvan kaluston ja infrastruktuurin välinen aerodynaaminen vuorovaikutus saattaa aiheuttaa ratapohjan sepelin irtoamista ja lentämistä.

2)

Infrastruktuuriosajärjestelmää koskevat vaatimukset, joilla pyritään vähentämän sepelin lentämisen riskiä, koskevat ainoastaan ratoja, joilla suurin sallittu nopeus on 200 km/h tai suurempi.

3)

Edellä 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset ovat avoin kohta.

4.2.11   Käyttöä koskeva määräys

4.2.11.1   Etäisyysmerkit

Etäisyysmerkkejä on oltava enintään 1 000 m välein radan varrella.

4.2.11.2   Käytönaikainen tehollinen kartiokkuus

1)

Jos kulun epävakaudesta on ilmoitettu, rautatieyritys ja rataverkon haltija paikantavat rataosuuden yhteisellä tutkimuksella jäljempänä olevien 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

Huomautus: Tämä yhteinen tutkimus on määritelty myös vetureita ja matkustajaliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 4.2.3.4.3.2 kohdassa liikkuvan kaluston toiminnan osalta.

2)

Rataverkon haltijan on mitattava raideleveys ja kiskon hamaran profiilit kyseiseltä kohdalta noin 10 metrin matkalta. Keskimääräinen tehollinen kartiokkuus 100 metrin matkalta on laskettava käyttämällä mallinnuksessa tämän YTE:n 4.2.4.5 kohdan 4 alakohdassa mainittuja pyöräkertoja a–d, jotta tarkastetaan yhteistä tarkastusta varten, että rata on taulukossa 14 esitettyjen käytönaikaisen tehollisen kartiokkuuden raja-arvojen mukainen.

Taulukko 14

Radan käytönaikaisen tehollisen kartiokkuuden raja-arvot (yhteistä tarkastusta varten)

Nopeusalue (km/h)

Keskimääräisen tehollisen kartiokkuuden suurin sallittu arvo 100 metrin matkalta

v ≤ 60

arviointia ei vaadita

60 < v ≤ 120

0,40

120 < v ≤ 160

0,35

160 < v ≤ 230

0,30

v > 230

0,25

3)

Jos keskimääräinen tehollinen kartiokkuus 100 metrin matkalta on taulukossa 14 esitettyjen raja-arvojen mukainen, rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on yhdessä aloitettava tutkimus epävakauden syyn selvittämiseksi.

4.2.12   Kiinteät laitteet junien kunnossapitoa varten

4.2.12.1   Yleistä

Tässä 4.2.12 kohdassa määritellään kunnossapito-osajärjestelmään sisältyvät infrastruktuurin osa-alueet, jotka liittyvät junien kunnossapitoon.

4.2.12.2   Käymälöiden tyhjennys

Käymälöiden kiinteiden tyhjennyslaitteiden on oltava yhteensopivia liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä määritellyn säiliökäymälän ominaisuuksien kanssa.

4.2.12.3   Laitteistot junien ulkopuoliseen puhdistukseen

1)

Jos käytössä on pesulaite, sen on kyettävä puhdistamaan ulkopuolelta yksi- tai kaksikerroksiset junat seuraavilta korkeuksilta:

a)

yksikerroksiset junat 500–3 500 mm:n korkeudelta

b)

kaksikerroksiset junat 500–4 300 mm:n korkeudelta.

2)

Pesulaite on suunniteltava niin, että junat voivat kulkea sen läpi nopeudella 2–5 km/h.

4.2.12.4   Vedentäyttö

1)

Kiinteiden vedentäyttölaitteiden on oltava yhteensopivia liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä määritellyn vesijärjestelmän ominaisuuksien kanssa.

2)

Yhteentoimivissa rataverkoissa oleviin kiinteisiin vedentoimituslaitteistoihin on toimitettava juomavettä neuvoston direktiivin 98/83/EY (5) mukaisesti.

4.2.12.5   Polttoaineen lisääminen

Polttoaineen täyttölaitteiden on oltava liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä määritellyn polttoainejärjestelmän ominaisuuksien mukaisia.

4.2.12.6   Ulkoinen virran syöttö

Jos virran syöttöä käytetään, sen on tapahduttava yhden tai useamman sellaisen virransyöttöjärjestelmän avulla, jotka on määritelty liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä.

4.3   Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Infrastruktuuriosajärjestelmän liitännät muihin osajärjestelmiin ovat teknisen yhteensopivuuden kannalta seuraavissa kohdissa kuvattujen mukaisia.

4.3.1   Liitännät liikkuvan kaluston osajärjestelmään

Taulukko 15

Liitännät liikkuvan kaluston osajärjestelmään, ”vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskeva YTE”

Liitäntä

Infrastruktuuria koskevan YTE:n viite

Vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n viite

Raideleveys

4.2.4.1

Nimellinen raideleveys

4.2.5.1

Vaihteiden suunnittelugeometria

4.2.8.6

Välittömän toiminnan rajat vaihteille

4.2.3.5.2.1

Pyöräkertojen mekaaniset ja geometriset ominaisuudet

4.2.3.5.2.3

Vaihdettavan raideleveyden pyöräkerrat

Ulottuma

4.2.3.1

Aukean tilan ulottuma

4.2.3.2

Raideväli

4.2.3.5

Pienin kaltevuustaitteen pyöristys

4.2.9.3

Laiturin etäisyys raiteesta

4.2.3.1.

Ulottumat

Akselipaino ja akseliväli

4.2.6.1

Raiteen kantavuus

4.2.6.3

Radan kestokyky sivuttaisia voimia vastaan

4.2.7.1

Uusien siltojen kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan

4.2.7.2

Uusille rakenteille määrätty uusia maarakenteita ja maanpaineen vaikutuksia koskeva ekvivalentti pystykuormitus

4.2.7.4

Vanhojen siltojen ja maarakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan

4.2.2.10

Kuormitustapaukset ja punnittu massa

4.2.3.2.1

Akselipainoa koskeva parametri

Kulkuominaisuudet

4.2.6.1

Raiteen kantavuus

4.2.6.3

Raiteen poikittaisvastus

4.2.7.1.4

Sivusysäyskuormat

4.2.3.4.2.1

Turvallisen kulun edellyttämät raja-arvot

4.2.3.4.2.2

Raiteen kuormituksen raja-arvot

Kulun vakaus

4.2.4.4

Tehollinen kartiokkuus

4.2.4.6

Kiskon hamaran profiili normaalille raiteelle

4.2.11.2

Käytönaikainen tehollinen kartiokkuus

4.2.3.4.3

Tehollinen kartiokkuus

4.2.3.5.2.2

Pyörien mekaaniset ja geometriset ominaisuudet

Pitkittäissuuntaiset vaikutukset

4.2.6.2

Raiteen pitkittäisvastus

4.2.7.1.5

Vedon ja jarrutuksen vaikutus (pitkittäissuuntaiset kuormat)

4.2.4.5

Jarrutuskyky

Pienin kaarresäde

4.2.3.4

Pienin kaarresäde

4.2.3.6

Pienin kaarresäde

Liite A, A.1 Puskimet

Dynaamiset kulkuominaisuudet

4.2.4.3

Kallistuksen vajaus

4.2.3.4.2.

Dynaamiset kulkuominaisuudet

Suurin hidastuvuus

4.2.6.2

Raiteen pitkittäisvastus

4.2.7.1.5

Vedon ja jarrutuksen vaikutus

4.2.4.5

Jarrutuskyky

Ilmavirran vaikutus

4.2.3.2

Raideväli

4.2.7.3

Raiteiden päällä tai vieressä olevien uusien rakenteiden kestokyky

4.2.10.1

Tunneleissa syntyvät suurimmat sallitut paineenvaihtelut

4.2.10.3

Sepelin lentäminen

4.2.6.2.1

Junien synnyttämien ilmavirtojen vaikutus laiturilla oleviin matkustajiin ja radan varressa oleviin työntekijöihin

4.2.6.2.2

Junan keulan aiheuttama paineisku

4.2.6.2.3

Tunneleissa syntyvät suurimmat sallitut paineenvaihtelut

4.2.6.2.5

Aerodynaamiset vaikutukset sepelipohjaisilla radoilla

Sivutuuli

4.2.10.2

Sivutuulten vaikutus

4.2.6.2.4

Sivutuuli

Junien kunnossapitoon tarvittavat laitteet

4.2.12.2

Käymälöiden tyhjennys

4.2.12.3

Laitteistot junien ulkopuoliseen puhdistukseen

4.2.12.4

Vedentäyttö

4.2.12.5

Polttoaineen lisääminen

4.2.12.6

Ulkoinen virran syöttö

4.2.11.3

Käymälöiden tyhjennysjärjestelmä

4.2.11.2.2

Ulkopuolinen puhdistus ajamalla pesulaitoksen läpi

4.2.11.4

Vedentäyttölaitteet

4.2.11.5

Vedentäyttöliitäntä

4.2.11.7

Polttoaineen lisäyslaitteisto

4.2.11.6

Junien seisottamiseen liittyvät erityisvaatimukset


Taulukko 16

Liitännät liikkuvan kaluston osajärjestelmään, ”tavaravaunuja koskeva YTE”

Liitäntä

Infrastruktuuria koskevan YTE:n viite

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän tavaravaunuja koskevan YTE:n viite

Raideleveys

4.2.4.1

Nimellinen raideleveys

4.2.4.6

Kiskon hamaran profiili normaalille raiteelle

4.2.5.1

Vaihteiden suunnittelugeometria

4.2.8.6

Välittömän toiminnan rajat vaihteille

4.2.3.6.2

Pyöräkertojen ominaisuudet

4.2.3.6.3

Pyörien ominaisuudet

Ulottuma

4.2.3.1

Aukean tilan ulottuma

4.2.3.2

Raideväli

4.2.3.5

Pienin kaltevuustaitteen pyöristys

4.2.9.3

Laiturin etäisyys raiteesta

4.2.3.1

Ulottumat

Akselipaino ja akseliväli

4.2.6.1

Raiteen kantavuus

4.2.6.3

Raiteen poikittaisvastus

4.2.7.1

Uusien siltojen kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan

4.2.7.2

Uusille rakenteille määrätty uusia maarakenteita ja maanpaineen vaikutuksia koskeva ekvivalentti pystykuormitus

4.2.7.4

Vanhojen siltojen ja maarakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan

4.2.3.2

Yhteensopivuus rataosan kantokyvyn kanssa

Dynaamiset kulkuominaisuudet

4.2.8

Radan geometrian virheitä koskevat välittömän toiminnan raja-arvot

4.2.3.5.2

Dynaamiset kulkuominaisuudet

Pitkittäissuuntaiset vaikutukset

4.2.6.2

Raiteen pitkittäisvastus

4.2.7.1.5

Vedon ja jarrutuksen vaikutus (pitkittäissuuntaiset kuormat)

4.2.4.3.2

Jarrutuskyky

Pienin sallittu kaarresäde

4.2.3.4

Pienin kaarresäde

4.2.2.1.

Mekaaninen liitäntä

Pystysuuntainen kaarre

4.2.3.5

Pienin kaltevuustaitteen pyöristys

4.2.3.1

Ulottumat

Sivutuuli

4.2.10.2

Sivutuulten vaikutus

4.2.6.3

Sivutuulet

4.3.2   Liitännät energiaosajärjestelmään

Taulukko 17

Liitännät energiaosajärjestelmään

Liitäntä

Infrastruktuuria koskeva YTE:n viite

Energiaa koskevan YTE:n viite

Ulottuma

4.2.3.1

Aukean tilan ulottuma

4.2.10

Virroittimen ulottuma

4.3.3   Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään

Taulukko 18

Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään

Liitäntä

Infrastruktuuria koskevan YTE:n viite

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-YTE:n viite

Ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteille määritelty aukean tilan ulottuma

Radanvarren ohjaus- ja hallinta- ja merkinantolaitteiden näkyvyys

4.2.3.1

Aukean tilan ulottuma

4.2.5.2

Eurobaliisiviestintä (asennukseen tarvittava tila)

4.2.5.3

Eurosilmukkaviestintä (asennukseen tarvittava tila)

4.2.10

Junanilmaisinjärjestelmät (asennukseen tarvittava tila)

4.2.15

Radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden näkyvyys

4.3.4   Liitännät käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmään

Taulukko 19

Liitännät käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmään

Liitäntä

Infrastruktuuria koskevan YTE:n viite

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan YTE:n viite

Kulun vakaus

4.2.11.2

Käytönaikainen tehollinen kartiokkuus

4.2.3.4.4

Toiminnan laatu

Pyörrevirtajarrujen käyttö

4.2.6.2

Raiteen pitkittäisvastus

4.2.2.6.2

Jarrutuskyky

Sivutuuli

4.2.10.2

Sivutuulten vaikutus

4.2.3.6.3

Poikkeusjärjestelyt

Käyttöä koskevat säännöt

4.4

Käyttöä koskevat säännöt

4.1.2.2.2

Muutokset reittikirjan tietoihin

4.2.3.6

Häiriö- ja vajaatoiminta

Henkilöstön pätevyys

4.6

Ammatillinen pätevyys

2.2.1

Henkilökunta ja junat

4.4   Käyttöä koskevat säännöt

1)

Käyttösäännöt laaditaan niiden menettelyjen mukaan, jotka on kuvailtu rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä. Näissä säännöissä otetaan huomioon käyttöön liittyvät asiakirjat, jotka kuuluvat direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan 3 kohdan mukaisiin ja sen liitteessä VI (I.2.4 kohta) määriteltyihin teknisiin asiakirjoihin.

2)

Joissakin etukäteen suunniteltujen töiden tapauksissa saattaa olla tarpeen tilapäisesti peruuttaa tämän YTE:n 4 ja 5 jaksossa määritellyt infrastruktuuriosajärjestelmän eritelmät ja sen yhteentoimivuuden osatekijät.

4.5   Kunnossapitoa koskevat säännöt

1)

Kunnossapitoa koskevat säännöt laaditaan niiden menettelyjen mukaan, jotka on kuvailtu rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä.

2)

Ennen radan käyttöönottoa on laadittava kunnossapitokansio, joka on osa tarkastusvakuutukseen liitettäviä teknisiä asiakirjoja.

3)

Osajärjestelmää varten on laadittava kunnossapitosuunnitelma, jotta varmistetaan, että tässä YTE:ssä asetetut vaatimukset täyttyvät koko osajärjestelmän käyttöiän ajan.

4.5.1   Kunnossapitokansio

Kunnossapitokansiossa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)

välittömän toiminnan raja-arvot

b)

toteutettavat toimenpiteet (nopeusrajoitus, korjausaika), kun sallitut arvot ylitetään,

jotka liittyvät radan geometrian laatuun ja yksittäisiä virheitä koskeviin rajoihin.

4.5.2   Kunnossapitosuunnitelma

Rataverkon haltijalla on oltava kunnossapitosuunnitelma, joka sisältää 4.5.1 kohdassa luetellut asiat sekä vähintään seuraavat samoihin tekijöihin liittyvät asiat:

a)

raja-arvot toiminnalle ja huomioinnille

b)

selvitys menetelmistä, henkilöstön ammatillisesta pätevyydestä ja henkilökohtaisista suojalaitteista, joita on käytettävä

c)

raiteilla tai niiden läheisyydessä työskentelevien henkilöiden suojaamista koskevat säännöt

d)

keinot, joita käytetään tarkistettaessa, että käytönaikaisia arvoja noudatetaan.

4.6   Ammatillinen pätevyys

Infrastruktuuriosajärjestelmän käyttöön ja kunnossapitoon tarvittavan henkilöstön ammattipätevyyttä ei määritellä tässä YTE:ssä, mutta se esitetään rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä.

4.7   Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

1)

Infrastruktuuriosajärjestelmän käyttöön ja kunnossapitoon tarvittavan henkilöstön terveyttä ja turvallisuutta koskevien vaatimusten on oltava asiaa koskevan EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisia.

2)

Tämä asia kuuluu niiden menettelyjen piiriin, jotka on kuvailtu rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä.

5.   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1   Yhteentoimivuuden osatekijöiden valintaperusteet

1)

Jäljempänä olevan 5.3 kohdan vaatimukset perustuvat sepelikerrosten päälle rakennetun radan perinteiseen rakenteeseen, jossa Vignole-kisko (tasapohjainen kisko) on betonisten tai puisten ratapölkkyjen päällä ja pituussuuntainen siirtyminen estetään kiskon alle tuetulla kiinnityksellä.

2)

Muun mallisten ratojen rakentamisessa käytettäviä osia ja osakokoonpanoja ei katsota yhteentoimivuuden osatekijöiksi.

5.2   Osatekijöiden luettelo

1)

Tässä yhteentoimivuuden teknisessä eritelmässä pidetään yhteentoimivuuden osatekijöinä vain seuraavia elementtejä, jotka voivat olla radan erillisiä osia tai osakokonaisuuksia:

a)

kiskot (5.3.1)

b)

kiskojen kiinnitysjärjestelmät (5.3.2)

c)

ratapölkyt (5.3.3).

2)

Seuraavissa kohdissa on kutakin mainittua osatekijää koskevat tekniset eritelmät.

3)

Kiskoja, kiskojen kiinnittimiä ja ratapölkkyjä, joita käytetään lyhyillä rataosuuksilla erityiskohteissa, esimerkiksi vaihteissa, kiskojen laajenemisen sallivissa laitteissa, siirtymälaatoissa ja erikoisrakenteissa, ei katsota yhteentoimivuuden osatekijöiksi.

5.3   Osatekijöiden suoritustasot ja eritelmät

5.3.1   Kiskot

Yhteentoimivuuden osatekijää ”kiskot” koskevat eritelmät koskevat seuraavia parametreja:

a)

kiskon hamaran profiili

b)

kiskoteräs.

5.3.1.1   Kiskon hamaran profiili

Kiskon hamaran profiilin on täytettävä vaatimukset, jotka on esitetty 4.2.4.6 kohdassa ”Kiskon hamaran profiili normaalille raiteelle”.

5.3.1.2   Kiskoteräs

1)

Kiskoteräs liittyy vaatimuksiin, jotka on esitetty 4.2.6 kohdassa ”Raiteen kuormitettavuus”.

2)

Kiskoteräksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

Kiskon kovuuden on oltava vähintään 200 HBW.

b)

Vetolujuuden on oltava vähintään 680 MPa.

c)

Väsymistestin testausjaksojen vähimmäismäärä, joka kiskoteräksen on läpäistävä, on 5 × 106.

5.3.2   Kiskojen kiinnitysjärjestelmät

1)

Kiskojen kiinnitysjärjestelmät liittyvät vaatimuksiin, jotka on esitetty 4.2.6.1 kohdassa ”Raiteen kantavuus”, 4.2.6.2 kohdassa ”Raiteen pitkittäisvastus” ja 4.2.6.3 kohdassa ”Raiteen poikittaisvastus”.

2)

Kiskojen kiinnitysjärjestelmien on laboratorio-olosuhteissa täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

pituussuuntaisen voiman, joka tarvitaan, jotta kisko alkaa liukua (siirtyä epäelastisesti) yksittäisessä kiinnityksessä, on oltava vähintään 7 kN ja yli 250 km/h:n nopeuksia varten vähintään 9 kN

b)

kiskon kiinnityksen on kestettävä jyrkkään mutkaan kohdistuvan tyypillisen kuormituksen jaksoja 3 000 000 niin, että kiinnityksen suorituskyky, kun otetaan huomioon sulkuvoima ja pituussuuntaista siirtymistä vastustava voima, alenee korkeintaan 20 prosenttia ja pystysuora jäykkyys alenee korkeintaan 25 prosenttia. Tyypillisen kuormituksen on sovelluttava

suurimpaan akselipainoon, jota kiskon kiinnitys suunnittelun mukaisesti kestää

kiskojen, kiskon kallistuksen, välilevyn ja ratapölkkytyypin yhdistelmiin, joiden kanssa kiinnitysjärjestelmää voi käyttää.

5.3.3   Ratapölkyt

1)

Ratapölkyt on suunniteltava niin, että niiden ominaisuudet tietyn kiskon ja kiskonkiinnityksen kanssa käytettäessä vastaavat vaatimuksia, jotka on esitetty 4.2.4.1 kohdassa ”Nimellinen raideleveys”, 4.2.4.7 kohdassa ”Kiskon kallistus” ja 4.2.6 kohdassa ”Raiteen kuormitettavuus”.

2)

1 435 mm nimellisraideleveyden järjestelmässä ratapölkkyjen suunnitteluraideleveyden on oltava 1 437 mm.

6.   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMIEN EY-TARKASTUS

Vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyt ja EY-tarkastusmenettelyt on kuvattu tämän asetuksen 8 artiklassa.

6.1   Yhteentoimivuuden osatekijät

6.1.1   Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt

1)

Tämän YTE:n 5 jaksossa määriteltyjen yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä käyttäen asiaan kuuluvia moduuleja.

2)

Käyttökuntoisiin yhteentoimivuuden osatekijöihin, jotka soveltuvat uudelleenkäyttöön, ei sovelleta vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä.

6.1.2   Moduulien soveltaminen

1)

Käytössä ovat seuraavat yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat moduulit:

a)

CA ”Sisäinen tuotannonvalvonta”

b)

CB ”EY-tyyppitarkastus”

c)

CC ”Sisäiseen tuotannonvalvontaan perustuva tyypinmukaisuus”

d)

CD ”Tuotantovaiheen laatujärjestelmään perustuva tyypinmukaisuus”

e)

CF ”Tuotteen tarkastukseen perustuva tyypinmukaisuus”

f)

CH ”Täydelliseen laadunvarmistukseen perustuva vaatimustenmukaisuus”

2)

Yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa käytettävät moduulit on valittava taulukossa 20 esitetyistä vaihtoehdoista.

Taulukko 20

Yhteentoimivuuden osatekijöihin sovellettavat vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulit

Menettelyt

Kisko

Kiskojen kiinnitysjärjestelmät

Ratapölkyt

Tuotu EU:n markkinoille ennen asianomaisen YTE:n voimaantuloa

CA tai CH

CA tai CH

Tuotu EU:n markkinoille asianomaisen YTE:n voimaantulon jälkeen

CB + CC tai

CB + CD tai

CB + CF tai

CH

3)

Jos tuote on saatettu markkinoille ennen asianomaisen YTE:n julkaisemista, tyyppi katsotaan hyväksytyksi, ja tämän vuoksi EY-tyyppitarkastus (moduuli CB) ei ole välttämätön. Tällöin valmistajan on kuitenkin osoitettava, että yhteentoimivuuden osatekijät ovat läpäisseet testit ja tarkastukset aiempien hakemusten yhteydessä vastaavissa olosuhteissa ja että ne ovat tämän YTE:n vaatimusten mukaisia. Tällöin nämä arvioinnit jäävät voimaan uuden hakemuksen osalta. Jos ei voida osoittaa, että ratkaisu on aiemmin hyväksytysti tarkastettu, osatekijään sovelletaan menettelyä, joka koskee tämän YTE:n julkaisemisen jälkeen EU:n markkinoille saatettuja yhteentoimivuuden osatekijöitä.

4)

Yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnin on käsitettävä tämän YTE:n lisäyksen A taulukossa 36 esitetyt vaiheet ja ominaisuudet.

6.1.3   Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat innovatiiviset ratkaisut

Jos yhteentoimivuuden osatekijää varten ehdotetaan innovatiivista ratkaisua, on sovellettava 10 artiklassa kuvattua menettelyä.

6.1.4   Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskeva EY-Vaatimustenmukaisuusvakuutus

6.1.4.1   Yhteentoimivuuden osatekijät, joista on annettu muita Euroopan unionin direktiivejä

1)

Direktiivin 2008/57/EY 13 artiklan 3 kohdassa sanotaan seuraavaa: ”Jos yhteentoimivuuden osatekijöistä on annettu muita näkökohtia koskevia yhteisön direktiivejä, EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksessa tulee ilmaista tällöin, että yhteentoimivuuden osatekijä täyttää myös näiden muiden direktiivien vaatimukset.”

2)

Direktiivin 2008/57/EY liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaisesti EY-vaatimustenmukaisuusvakuutukseen on liitettävä lausuma, jossa määritellään käyttöedellytykset.

6.1.4.2   Kiskoja koskeva EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus

Lausumaa, jossa määritellään käyttöedellytykset, ei vaadita.

6.1.4.3   Kiskojen kiinnitystä koskeva EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus

EY-vaatimustenmukaisuusvakuutukseen on liitettävä lausuma, jossa määritellään

a)

kiskojen, kiskon kallistuksen, välilevyn ja ratapölkkytyyppien yhdistelmät, joiden kanssa kiinnitysjärjestelmää voi käyttää

b)

suurin akselipaino, jota kiskon kiinnitys suunnittelun mukaisesti kestää

6.1.4.4   Ratapölkkyjä koskeva EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus

EY-vaatimustenmukaisuusvakuutukseen on liitettävä lausuma, jossa määritellään

a)

kiskojen, kiskon kallistuksen ja kiskojen kiinnitysjärjestelmän yhdistelmä, joiden kanssa ratapölkkyä voi käyttää

b)

nimellinen ja suunnitteluraideleveys

c)

akselipainon ja junan nopeuden yhdistelmät, jotka ratapölkky on suunniteltu kestämään.

6.1.5   Yhteentoimivuuden osatekijöiden erityiset arviointimenettelyt

6.1.5.1   Kiskojen arviointi

Kiskoteräksen arviointi on suoritettava seuraavien vaatimusten mukaisesti:

a)

Kiskojen kovuus on testattava kiskon pinnalta standardin EN 13674–1:2011 kohdan 9.1.8 mukaisesti mittaamalla yksi sarjatuotannosta otettava näytekappale.

b)

Vetolujuus on testattava standardin EN 13674–1:2011 kohdan 9.1.9 mukaisesti mittaamalla yksi sarjatuotannosta otettava näytekappale.

c)

Väsymistesti on suoritettava standardin EN 13674–1:2011 kohtien 8.1 ja 8.4 mukaisesti

6.1.5.2   Ratapölkkyjen arviointi

(1)

Toukokuun 31. päivään 2021 asti ratapölkyille sallitaan suunnitteluraideleveys, joka on pienempi kuin 1 437 mm.

(2)

Useille raideleveyksille tarkoitettujen ratapölkkyjen osalta on sallittua olla arvioimatta suunnitteluraideleveyttä, kun nimellinen raideleveys on 1 435 mm.

6.2   Infrastruktuuriosajärjestelmä

6.2.1   Yleiset säännökset

1)

Ilmoitettu laitos suorittaa hakijan pyynnöstä infrastruktuuriosajärjestelmän EY-tarkastuksen direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan mukaisesti sekä noudattaen asiaa koskevien moduulien määräyksiä.

2)

Jos hakija osoittaa, että infrastruktuuriosajärjestelmän tai osajärjestelmän osien testit tai tarkastukset ovat samanlaiset kuin ne, jotka ovat antaneet hyväksyttävän tuloksen edellisten hakemusten yhteydessä, ilmoitetun laitoksen on otettava kyseiset testit ja tarkastukset huomioon EY-tarkastuksessa.

3)

Infrastruktuuriosajärjestelmän vaatimustenmukaisuuden arvioinnin on käsitettävä tämän YTE:n lisäyksen B taulukossa 37 esitetyt vaiheet ja ominaisuudet.

4)

Tämän YTE:n 4.2.1 kohdan mukaisista suorituskykyparametreista ei suoriteta osajärjestelmän EY-tarkastusta.

5)

Infrastruktuuriosajärjestelmän perusparametrien erityiset arviointimenettelyt esitetään 6.2.4 kohdassa.

6)

Hakijan on laadittava infrastruktuuriosajärjestelmän EY-tarkastusvakuutus direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan ja liitteen V mukaisesti.

6.2.2   Moduulien soveltaminen

Hakija voi valita infrastruktuuriosajärjestelmän tarkastusmenettelyksi toisen seuraavista:

a)

Moduuli SG: yksikkötarkastukseen perustuva EY-tarkastus

b)

Moduuli SH1: täydelliseen laatujärjestelmään ja suunnittelutarkastukseen perustuva EY-tarkastus.

6.2.2.1   Moduulin SG soveltaminen

Jos vaatimustenmukaisuuden arviointi voidaan tehdä tehokkaimmin käyttämällä hyväksi rataverkon haltijan, hankintayksikön tai pääurakoitsijoiden keräämiä tietoja (esimerkiksi radan mittausvaunusta tai muista mittauslaitteista saadut tiedot), ilmoitetun laitoksen on otettava kyseiset tiedot huomioon vaatimustenmukaisuuden arviointia tehdessään.

6.2.2.2   Moduulin SH1 soveltaminen

Moduuli SH1 voidaan valita vain, jos käytössä on tarkastettavaksi esitettävään osajärjestelmään vaikuttavat toiminnot (suunnittelu, valmistus, kokoonpano, asennus) kattava ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laadunvarmistus, joka kattaa suunnittelun, tuotannon, tuotteen lopullisen tarkastuksen ja testauksen.

6.2.3   Innovatiiviset ratkaisut

Jos infrastruktuuriosajärjestelmää varten ehdotetaan innovatiivista ratkaisua, on sovellettava 10 artiklassa kuvattua menettelyä.

6.2.4   Infrastruktuuriosajärjestelmää koskevat erityiset arviointimenettelyt

6.2.4.1   Aukean tilan ulottuman arviointi

1)

Suunnittelukatselmuksena suoritettava aukean tilan arviointi on tehtävä tyypillisten poikkileikkausten perusteella ja siinä on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, standardissa EN 15273–3:2013 oleviin 5, 7, 10 lukuihin, liitteeseen C ja liitteen D kohtaan D.4.8 perustuvien laskelmien tuloksia.

2)

Tyypillisiä poikkileikkauksia ovat seuraavat:

a)

kallistamaton raide

b)

raide, jossa on suurin sallittu kallistus

c)

raide, jonka yli kulkee tekninen rakenne

d)

muut kohdat, joissa suunnitellun erityiskohteiden aukean tilan ulottumaa lähestytään alle 100 mm etäisyydellä tai nimellistä asennusulottumaa tai yhtenäistä ulottumaa lähestytään alle 50 mm etäisyydellä.

3)

Asennuksen jälkeen ennen käyttöönottoa tilan riittävyys on tarkastettava kohdissa, joissa suunnitellun erityiskohteiden aukean tilan ulottumaa lähestytään alle 100 mm etäisyydellä tai nimellistä asennusulottumaa tai yhtenäistä ulottumaa lähestytään alle 50 mm etäisyydellä.

4)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä suunnittelukatselmuksena suoritettava aukean tilan ulottuman arviointi on tehtävä tyypillisten poikkileikkausten perusteella käyttäen tämän YTE:n lisäyksessä H määriteltyä yhtenäistä aukean tilan ulottumaa ”S”.

5)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä suunnittelukatselmuksena suoritettava aukean tilan ulottuman arviointi on tehtävä tyypillisten poikkileikkausten perusteella käyttäen tämän YTE:n lisäyksessä O määriteltyä yhtenäistä aukean tilan ulottumaa ”IRL1”.

6.2.4.2   Raidevälin arviointi

1)

Suunnittelukatselmuksessa raidevälin arvioimiseksi on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, standardissa EN 15273–3:2013 olevaan 9 lukuun perustuvien laskelmien tuloksia. Nimellinen raideväli on tarkastettava radan linjauksella, jonka etäisyydet mitataan vaakatasossa. Asennusraidevälin raja-arvo on tarkastettava kaarresäde ja kallistus huomioon ottaen.

2)

Asennuksen jälkeen ennen käyttöönottoa raideväli on tarkastettava kohdissa, joissa standardissa EN 15273–3:2013 olevassa 9 luvussa määriteltyyn asennusraidevälin raja-arvoon jäävä etäisyys on pienempi kuin 50 mm.

3)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä raidevälin arvioimiseksi suoritettavassa suunnittelukatselmuksessa on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien laskelmien tuloksia. Nimellinen raideväli on tarkastettava radan linjauksella, jonka etäisyydet mitataan vaakatasossa. Asennusraidevälin raja-arvo on tarkastettava kaarresäde ja kallistus huomioon ottaen.

4)

Edellä olevasta 2 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä raideväli on asennuksen jälkeen ennen käyttöönottoa tarkastettava kohdissa, joissa asennusraidevälin raja-arvoon jäävä etäisyys on pienempi kuin 50 mm.

6.2.4.3   Nimellisen raideleveyden arviointi

1)

Suunnittelukatselmukseen liittyvä nimellisen raideleveyden arviointi on tehtävä tarkastamalla hakijan esittämä ilmoitus.

2)

Nimellisen raideleveyden arviointi asennuksen yhteydessä ennen käyttöönottoa on tehtävä tarkastamalla yhteentoimivuuden osatekijän muodostavien ratapölkkyjen tarkastustodistus. Sellaisten yhteentoimivuuden osatekijöiden osalta, joilla ei ole todistusta, nimellisen raideleveyden arviointi on tehtävä tarkastamalla hakijan esittämä ilmoitus.

6.2.4.4   Radan linjauksen arviointi

1)

Suunnittelukatselmuksessa kaarevuus, kallistus, kallistuksen vajaus ja kallistuksen vajauksen äkilliset muutokset on arvioitava suhteessa paikalliseen suunnittelunopeuteen.

2)

Vaihteiden geometrian arviointia ei vaadita.

6.2.4.5   Kallistuksen vajauksen arviointi sellaisten junien osalta, jotka on suunniteltu ajamaan suuremmalla kallistuksen vajauksella

Edellä 4.2.4.3 kohdan 2 alakohdassa todetaan seuraavaa: ”Junat, jotka on suunniteltu ajamaan suuremmalla kallistuksen vajauksella (akselipainoltaan taulukossa 2 esitettyjä arvoja pienemmät junayksiköt, kallistuksen vajauksen kompensointijärjestelmällä varustetut junat), saavat ajaa suuremmilla kallistuksen vajausarvoilla edellyttäen, että kulun turvallisuus voidaan osoittaa.” Tällainen osoittaminen ei kuulu tämän YTE:n soveltamisalaan, eikä se siten edellytä ilmoitetun laitoksen suorittamaa infrastruktuuriosajärjestelmän tarkastusta. Turvallisuuden osoittaa rautatieyritys tarvittaessa yhteistyössä rataverkon haltijan kanssa.

6.2.4.6   Tehollisen kartiokkuuden teoreettisten arvojen arviointi

Tehollisen kartiokkuuden teoreettisten arvojen arvioinnissa on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, standardiin EN 15302:2008+A1:2010 perustuvien laskelmien tuloksia.

6.2.4.7   Kiskon hamaran profiilin arviointi

1)

Kiskon hamaran profiili on tarkastettava 4.2.4.6 kohdan mukaisesti.

2)

Uudelleen käytettäviin käyttökuntoisiin kiskoihin ei sovelleta 4.2.4.6 kohdassa esitettyjä kiskon hamaran profiilia koskevia vaatimuksia.

6.2.4.8   Vaihteiden arviointi

Edellä oleviin 4.2.5.1–4.2.5.3 kohtiin liittyvä vaihteiden arviointi tehdään tarkastamalla, että rataverkon haltijan tai hankintayksikön antama ilmoitus on olemassa.

6.2.4.9   Uusien rakenteiden, maarakenteiden ja maanpaineen vaikutusten arviointi

1)

Uusien rakenteiden arviointi tehdään tarkastamalla, vastaavatko suunnittelussa käytetyt liikenteen kuormitus ja raiteen kierouden raja-arvo 4.2.7.1–4.2.7.3 kohdissa esitettyjä vaatimuksia. Ilmoitetun laitoksen ei tarvitse suorittaa suunnittelun katselmusta eikä tehdä laskelmia. Suunnittelussa 4.2.7.1 kohdan mukaisesti käytetyn alfan arvoa tarkistettaessa riittää, että todetaan alfan arvon vastaavan taulukkoa 11.

2)

Maarakenteiden ja maanpaineen vaikutusten arviointi tehdään tarkastamalla, vastaavatko suunnittelussa käytetyt pystykuormat 4.2.7.2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia. Suunnittelussa 4.2.7.2 kohdan mukaisesti käytetyn alfan arvoa tarkistettaessa riittää, että todetaan alfan arvon vastaavan taulukkoa 11. Ilmoitetun laitoksen ei tarvitse suorittaa suunnittelun katselmusta eikä tehdä laskelmia.

6.2.4.10   Vanhojen rakenteiden arviointi

1)

Arviointi siitä, vastaavatko vanhat rakenteet 4.2.7.4 kohdan 3 alakohdan b ja c alakohdan vaatimuksia, on tehtävä jollakin seuraavista menetelmistä:

a)

tarkastetaan, että EN-rataluokituksen arvot vastaavat tämän YTE:n lisäyksen E vaatimuksia, kun otetaan huomioon kyseisiä rakenteita sisältävien ratojen suurin sallittu nopeus, joka on julkaistu tai aiotaan julkaista

b)

tarkastetaan, että EN-rataluokituksen arvot vastaavat tämän YTE:n lisäyksen E vaatimuksia, kun otetaan huomioon rakenteille tai suunnittelua varten määritelty suurin sallittu nopeus

c)

tarkastetaan, että rakenteille tai suunnittelua varten määritelty liikenteen kuormitus vastaa 4.2.7.1.1 ja 4.2.7.1.2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia. Edellä 4.2.7.1.1 kohdan mukaisesti käytetyn alfan arvoa tarkistettaessa riittää, että todetaan alfan arvon vastaavan taulukossa 11 esitettyä alfan arvoa.

2)

Suunnittelun katselmusta ja laskelmia ei vaadita.

3)

Vanhojen rakenteiden arvioinnissa sovelletaan vastaavasti 4.2.7.4 kohdan 4 alakohtaa.

6.2.4.11   Laiturin ja raiteen välisen etäisyyden arvioiminen

1)

Radan keskiviivan ja laiturin reunan välisen etäisyyden suunnittelukatselmuksena suoritettavassa arvioinnissa on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, standardissa EN 15273–3:2013 olevaan 13 lukuun perustuvien laskelmien tuloksia.

2)

Tilan riittävyys on tarkastettava asennuksen jälkeen ennen käyttöönottoa. Raiteen etäisyys laiturista tarkastetaan laiturin päissä ja 30 m välein suoralla raiteella ja 10 m välein kaartuvalla raiteella.

3)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä radan keskiviivan ja laiturin reunan välisen etäisyyden suunnittelukatselmuksena suoritettavassa arvioinnissa tarkastetaan, että 4.2.9.3 kohdassa esitetyt vaatimukset täyttyvät. Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan vastaavasti.

4)

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä radan keskiviivan ja laiturin reunan välisen etäisyyden suunnittelukatselmuksena suoritettavassa arvioinnissa tarkastetaan, että 4.2.9.3 kohdan 4 alakohdassa esitetyt vaatimukset täyttyvät. Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan vastaavasti.

6.2.4.12   Tunneleissa syntyvien suurimpien sallittujen painevaihteluiden arviointi

1)

Tunneleissa syntyvän paineen enimmäisvaihtelua (enimmäisarvo 10 kPa) on arvioitava käyttäen rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemiä standardin EN 14067–5:2006+A1:2010 lukujen 4 ja 6 mukaisia numeerisia simulaatioita, jotka perustuvat kaikkiin odotettavissa oleviin toimintaolosuhteisiin kaikilla junilla, jotka ovat vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n mukaisia ja tarkoitettuja kulkemaan arvioitavassa tunnelissa yli 200 km:n tuntinopeudella.

2)

Syöttöparametreina on käytettävä arvoja, jotka noudattavat vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä määriteltyä junien viitteellistä painekäyrää.

3)

Yhteentoimivien junien huomioon otettavan viitteellisen poikkipinta-alan (sama koko junan matkalta), kullekin vetävälle tai vedettävälle vaunulle erikseen, on oltava

a)

12 m2 kalustoyksiköille, jotka on suunniteltu GC- ja DE3-profiilin mukaisesti

b)

11 m2 kalustoyksiköille, jotka on suunniteltu GA- ja GB-profiilin mukaisesti

c)

10 m2 kalustoyksiköille, jotka on suunniteltu G1-profiilin mukaisesti.

Kalustoyksikön ulottuma on määriteltävä 4.2.1 kohdan mukaisesti valittujen ulottumien perusteella.

4)

Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mahdolliset rakenteelliset yksityiskohdat, jotka vähentävät painevaihteluja, sekä tunnelin pituus.

5)

Ilmastollisista tai maantieteellisistä olosuhteista johtuvat paineenvaihtelut voidaan jättää huomiotta.

6.2.4.13   Sivutuulten vaikutusten arviointi

Tällainen turvallisuuden osoittaminen ei kuulu tämän YTE:n soveltamisalaan eikä se siten edellytä ilmoitetun laitoksen suorittamaa tarkastusta. Turvallisuuden osoittaa rataverkon haltija tarvittaessa yhteistyössä rautatieyrityksen kanssa.

6.2.4.14   Junien kunnossapitoon tarvittavien kiinteiden laitteiden arviointi

Junien kunnossapitoon tarvittavien kiinteiden laitteiden arvioinnista vastaa kyseessä oleva jäsenvaltio.

6.2.5   Tekniset ratkaisut, joiden perusteella vaatimustenmukaisuus voidaan olettaa suunnitteluvaiheessa

Tekniset ratkaisut, joiden perusteella vaatimustenmukaisuus voidaan olettaa suunnitteluvaiheessa, voidaan arvioida ennen tiettyä hanketta ja siitä riippumattomasti.

6.2.5.1   Normaalin raiteen kuormitettavuuden arviointi

1)

Se, että raide vastaa 4.2.6 kohdassa esitettyjä vaatimuksia, voidaan osoittaa viittaamalla johonkin olemassa olevaan radan rakenteeseen, joka täyttää kyseiselle osajärjestelmälle tarkoitetut käyttöehdot.

2)

Radan rakenne määräytyy tämän YTE:n lisäyksessä C.1 esitettyjen teknisten ominaisuuksien ja tämän YTE:n lisäyksessä D.1 esitettyjen käyttöehtojen mukaan.

3)

Radan rakennetta pidetään olemassa olevana, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:

a)

radan rakenne on ollut normaalissa käytössä vähintään vuoden ajan ja

b)

radalla on kulkenut vähintään 20 miljoonaa bruttotonnia sen normaalikäytön aikana.

4)

Olemassa olevan radan rakenteen käyttöehdoilla tarkoitetaan normaalikäytössä sovellettavia ehtoja.

5)

Olemassa olevan radan rakenne arvioidaan tarkastamalla, että tämän YTE:n lisäyksessä C.1 esitetyt tekniset ominaisuudet ja tämän YTE:n lisäyksessä D.1 esitetyt käyttöehdot on määritelty ja että viittaus radan rakenteen aiempaan käyttöön on saatavilla.

6)

Kun aiemmin arvioitua radan rakennetta käytetään jossain hankkeessa, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava vain, että käyttöehtoja noudatetaan.

7)

Uusille radan rakenteille, jotka perustuvat olemassa oleviin radan rakenteisiin, voidaan tehdä uusi arviointi tarkastamalla eroavaisuudet ja arvioimalla niiden vaikutus raiteen kuormitettavuuteen. Tämän arvioinnin tueksi voidaan tehdä esimerkiksi tietokonesimulaatioita tai laboratoriossa tai paikan päällä tehtäviä testejä.

8)

Radan rakenteen katsotaan olevan uusi, jos vähintään yksi tämän YTE:n lisäyksessä C esitetyistä teknisistä ominaisuuksista tai tämän YTE:n lisäyksessä D esitetyistä käyttöehdoista muuttuu.

6.2.5.2   Vaihteiden arviointi

1)

Edellä 6.2.5.1 kohdan määräyksiä sovelletaan radan kuormitettavuuden arviointiin vaihteiden osalta. Lisäyksessä C.2 esitetään vaihteiden rakenteen tekniset ominaisuudet ja lisäyksessä D.2 vaihteiden rakenteen käyttöehdot.

2)

Vaihteiden suunnittelugeometria arvioidaan tämän YTE:n 6.2.4.8 kohdan mukaisesti.

3)

Kiinteän kaksikärkisen risteyksen pisin ohjaukseton osuus arvioidaan tämän YTE:n 6.2.4.8 kohdan mukaisesti.

6.3   EY-tarkastus, kun nopeutta käytetään siirtymäajan kriteerinä

1)

Tämän YTE:n 7.5 kohdassa hyväksytään, että otettaessa rata käyttöön ajetaan alhaisemmalla nopeudella kuin mikä on lopullinen tarkoitettu ajonopeus. Tässä kohdassa kerrotaan, mitä vaatimuksia EY-tarkastukselle tällöin asetetaan.

2)

Jotkin 4 jaksossa esitetyt raja-arvot riippuvat siitä, mikä on reitille tarkoitettu nopeus. Vaatimustenmukaisuus on arvioitava lopullisessa tarkoitetussa nopeudessa. Ajonopeudesta riippuvia ominaisuuksia voidaan kuitenkin arvioida alhaisemmassa nopeudessa, kun rata otetaan käyttöön.

3)

Muiden ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus reitille tarkoitetussa nopeudessa pysyy voimassa.

4)

Yhteentoimivuuden toteaminen tässä tarkoitetussa nopeudessa edellyttää vain niiden ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden arviointia, jotka eivät tilapäisesti ole vaatimusten mukaisia, sen jälkeen, kun ne on saatettu vaaditulle tasolle.

6.4   Kunnossapitokansion arviointi

1)

Tämän YTE:n 4.5 kohdassa edellytetään, että rataverkon haltijalla on infrastruktuuriosajärjestelmän kunnossapitokansio jokaiselle yhteentoimivalle radalle.

2)

Ilmoitetun laitoksen on vahvistettava kunnossapitokansion olemassaolo ja se, että siinä on 4.5.1 kohdassa luetellut asiat. Ilmoitettu laitos ei vastaa kunnossapitokansiossa esitettyjen yksityiskohtaisten vaatimusten käyttöönsoveltuvuuden arvioinnista.

3)

Ilmoitetun laitoksen on liitettävä direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin teknisiin asiakirjoihin viite tämän YTE:n 4.5.1 kohdassa edellytettyyn kunnossapitokansioon.

6.5   Osajärjestelmät, jotka sisältävät yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla ei ole EY-vakuutusta

6.5.1   Ehdot

1)

Ilmoitettu laitos voi 31 päivään toukokuuta 2021 asti antaa vaatimustenmukaisuustodistuksen osajärjestelmälle, vaikka joillekin siihen sisältyville yhteentoimivuuden osatekijöille ei olisikaan tämän YTE:n mukaista EY-vaatimustenmukaisuus- ja/tai käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

a)

ilmoitettu laitos on tarkastanut osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuden tämän YTE:n 4 jakson vaatimusten osalta ja 6.2–7 jakson (lukuun ottamatta 7.7 kohtaa ”Erityistapaukset”) vaatimusten mukaisesti. Yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuutta 5 ja 6.1 jakson vaatimusten kanssa ei sovelleta; ja

b)

yhteentoimivuuden osatekijöitä, joille ei ole asianmukaista EY-vaatimustenmukaisuus- ja/tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, on käytetty osajärjestelmässä, joka on jo hyväksytty ja otettu käyttöön vähintään yhdessä jäsenvaltiossa ennen tämän YTE:n voimaantuloa.

2)

Tällä tavalla arvioiduille yhteentoimivuuden osatekijöille ei laadita EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta.

6.5.2   Asiakirjat

1)

Osajärjestelmän EY-tarkastustodistuksessa on ilmoitettava selvästi, mitkä yhteentoimivuuden osatekijät ilmoitettu laitos on arvioinut osana osajärjestelmän tarkastusta.

2)

Osajärjestelmän EY-tarkastusvakuutuksesta on selvästi käytävä ilmi seuraavat asiat:

a)

mitkä yhteentoimivuuden osatekijät on arvioitu osana osajärjestelmää

b)

vahvistus siitä, että osajärjestelmä sisältää samanlaiset yhteentoimivuuden osatekijät kuin ne, jotka on tarkastettu osana osajärjestelmää

c)

syy(t), miksi valmistaja ei laatinut EY-vaatimustenmukaisuus- ja/tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta ennen kyseisten yhteentoimivuuden osatekijöiden sisällyttämistä osajärjestelmään, mukaan luettuna tieto direktiivin 2008/57/EY 17 artiklan mukaisesti ilmoitettujen kansallisten sääntöjen soveltamisesta.

6.5.3   EY-tarkastustodistuksen 6.5.1 kohdan mukaisesti saaneiden osajärjestelmien kunnossapito

1)

Siirtymäkauden aikana ja siirtymäkauden jälkeen siihen saakka, kun osajärjestelmää parannetaan tai uusitaan (ottaen huomioon YTE:ien soveltamista koskeva jäsenvaltion päätös), yhteentoimivuuden osatekijöitä, joille ei ole EY-vaatimustenmukaisuus- ja/tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta ja jotka ovat samantyyppiset, voidaan käyttää osajärjestelmän kunnossapitoon liittyvissä töissä (varaosina) kunnossapidosta vastaavan elimen vastuulla.

2)

Kunnossapidosta vastaavan elimen on kaikissa tapauksissa varmistettava, että osat soveltuvat kunnossapitotöissä käytettäviksi varaosiksi ja että niitä käytetään oikeissa paikoissa. Myös rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus on taattava ja täytettävä samanaikaisesti olennaiset vaatimukset. Kyseiset osat on voitava jäljittää ja niiden on oltava tarkastettuja kansallisten tai kansainvälisten säännösten tai rautatiealalla laajasti tunnustetun käytännön mukaisesti.

6.6   Osajärjestelmä, joka sisältää käyttökuntoisia ja uudelleenkäyttöön soveltuvia yhteentoimivuuden osatekijöitä

6.6.1   Ehdot

1)

Ilmoitettu laitos voi antaa vaatimustenmukaisuustodistuksen osajärjestelmälle, vaikka jotkin siihen sisältyvät yhteentoimivuuden osatekijät olisivat käyttökuntoisia ja uudelleenkäyttöön soveltuvia yhteentoimivuuden osatekijöitä, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

a)

ilmoitettu laitos on tarkastanut osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuden tämän YTE:n 4 osan vaatimusten osalta ja 6.2–7 jakson (lukuun ottamatta 7.7 kohtaa ”Erityistapaukset”) vaatimusten mukaisesti. Yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuutta 6.1 jakson vaatimusten kanssa ei sovelleta; ja

b)

yhteentoimivuuden osatekijöillä ei ole EY:n vaatimustenmukaisuus- ja/tai käyttöönsoveltuvuusvakuutusta.

2)

Tällä tavalla arvioiduille yhteentoimivuuden osatekijöille ei laadita EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta.

6.6.2   Asiakirjat

1)

Osajärjestelmän EY-tarkastustodistuksessa on ilmoitettava selvästi, mitkä yhteentoimivuuden osatekijät ilmoitettu laitos on arvioinut osana osajärjestelmän tarkastusta.

2)

Osajärjestelmän EY-tarkastusvakuutuksesta on selvästi käytävä ilmi seuraavat asiat:

a)

mitkä yhteentoimivuuden osatekijät ovat käyttökuntoisia ja uudelleenkäyttöön soveltuvia yhteentoimivuuden osatekijöitä

b)

vahvistus siitä, että osajärjestelmä sisältää samanlaiset yhteentoimivuuden osatekijät kuin ne, jotka on tarkastettu osana osajärjestelmää,

6.6.3   Käyttökuntoisten yhteentoimivuuden osatekijöiden käyttö kunnossapidossa

1)

Käyttökuntoisia ja uudelleenkäyttöön soveltuvia yhteentoimivuuden osatekijöitä on sallittua käyttää osajärjestelmän kunnossapitoon liittyvissä töissä (varaosina) kunnossapidosta vastaavan elimen vastuulla.

2)

Kunnossapidosta vastaavan elimen on kaikissa tapauksissa varmistettava, että osat soveltuvat kunnossapitotöissä käytettäviksi varaosiksi ja että niitä käytetään oikeissa paikoissa. Myös rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus on taattava ja täytettävä samanaikaisesti olennaiset vaatimukset. Kyseiset osat on voitava jäljittää ja niiden on oltava tarkastettuja kansallisten tai kansainvälisten säännösten tai rautatiealalla laajasti tunnustetun käytännön mukaisesti.

7.   INFRASTRUKTUURIA KOSKEVAN YTE:N TÄYTÄNTÖÖNPANO

Jäsenvaltioiden on laadittava kansallinen suunnitelma tämän YTE:n täytäntöön panemiseksi ja otettava tässä yhteydessä huomioon koko Euroopan unionin rautatiejärjestelmän yhtenäisyys. Suunnitelmaan on sisällyttävä kaikki infrastruktuuriosajärjestelmien uusimiseen ja parantamiseen liittyvät hankkeet jäljempänä 7.1–7.7 kohdassa mainittujen yksityiskohtaisten seikkojen mukaisesti.

7.1   Tämän YTE:n soveltaminen ratoihin

Tämän YTE:n 4–6 jaksoa ja jäljempänä olevien 7.2–7.6 kohtien mahdollisia erityismääräyksiä sovelletaan kokonaisuudessaan tämän YTE:n maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluviin ratoihin, jotka otetaan käyttöön yhteentoimivina ratoina tämän YTE:n voimaantulon jälkeen.

7.2   Tämän YTE:n soveltaminen uusiin ratoihin

1)

Tässä YTE:ssä ”uudella radalla” tarkoitetaan rataa, jonka avulla syntyy junareitti paikkaan, jossa ei sellaista ole ennestään.

2)

Seuraavat tapaukset, joissa tavoitteena on esimerkiksi nopeuden lisääminen tai suorituskyvyn parantaminen, voidaan siis katsoa radan parantamiseksi eikä uuden radan rakentamiseksi:

a)

vanhan radan osan oikaisu

b)

ohitusradan rakentaminen

c)

yhden tai useamman raiteen lisärakentaminen vanhalle reitille riippumatta siitä, mikä on alkuperäisten raiteiden ja lisäraiteiden välinen etäisyys.

7.3   Tämän YTE:n soveltaminen vanhoihin ratoihin

7.3.1   Radan parantaminen

1)

Direktiivin 2008/57/EY 2 artiklan m alakohdan mukaan ”parantamisella” tarkoitetaan osajärjestelmän tai osajärjestelmän osan muuttamiseen liittyviä merkittäviä töitä, joilla parannetaan osajärjestelmän yleistä suoritustasoa.

2)

Tässä YTE:ssä radan infrastruktuuriosajärjestelmää katsotaan parannettavan, jos vähintään 4.2.1 kohdassa määriteltyjä akselipainon ja ulottuman suorituskykyparametreja muutetaan jonkin toisen liikennekoodin vaatimusten täyttämiseksi.

3)

Kun kyse on muista YTE:n suorituskykyparametreista, jäsenvaltio päättää direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti, miten laajasti YTE:ää on sovellettava hankkeeseen.

4)

Jos parannus edellyttää käyttöönottoluvan ja siihen sovelletaan sen vuoksi direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan 2 kohtaa, jäsenvaltiot päättävät, mitä YTE:n vaatimuksia on sovellettava.

5)

Jos parannus ei edellytä käyttöönottolupaa eikä direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan 2 kohtaa näin ollen sovelleta, tämän YTE:n noudattaminen on suositeltavaa. Ellei YTE:n noudattaminen ole mahdollista, hankintayksikön on ilmoitettava jäsenvaltiolle syyt siihen.

6)

Jos kyseessä on hanke, jonka kaikki osatekijät eivät ole YTE:n mukaisia, vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja EY-tarkastukseen liittyvistä menettelyistä on sovittava jäsenvaltion kanssa.

7.3.2   Radan uudistaminen

1)

Direktiivin 2008/57/EY 2 artiklan n alakohdan mukaan ”uudistamisella” tarkoitetaan osajärjestelmän tai osajärjestelmän osan korvaamiseen liittyviä merkittäviä töitä, joilla ei muuteta osajärjestelmän yleistä suoritustasoa.

2)

Tässä yhteydessä korvaamiseen liittyvät merkittävät työt olisi ymmärrettävä hankkeeksi, jossa radan tai rataosuuden tekijöitä vaihdetaan uusiin järjestelmällisesti. Uudistaminen eroaa 7.3.3 kohdassa tarkoitetusta kunnossapitoon liittyvästä osien vaihdosta siinä, että uudistamisen tuloksena reitistä voi tulla YTE:n mukainen. Käytännössä uudistaminen tarkoittaa samaa kuin parantaminen, mutta se ei muuta suorituskykyparametreja.

3)

Jos uudistaminen edellyttää käyttöönottolupaa ja siihen sovelletaan tästä syystä direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan 2 kohtaa, jäsenvaltiot päättävät, mitä YTE:n vaatimuksia on sovellettava.

4)

Jos uudistaminen ei edellytä käyttöönottolupaa eikä direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan 2 kohtaa näin ollen sovelleta, yhdenmukaisuus tämän YTE:n kanssa on suositeltavaa. Ellei YTE:n noudattaminen ole mahdollista, hankintayksikön on ilmoitettava jäsenvaltiolle syyt siihen.

5)

Jos kyseessä on hanke, jonka kaikki osatekijät eivät ole YTE:n mukaisia, vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja EY-tarkastukseen liittyvistä menettelyistä on sovittava jäsenvaltion kanssa.

7.3.3   Kunnossapitoon liittyvä osien vaihto

1)

Kun on kyse osajärjestelmän osien kunnossapidosta jollakin radalla, tämän YTE:n mukaista virallista käyttöönottotarkastusta ja -lupaa ei vaadita. Kunnossapitoon liittyvä varaosien vaihto tulisi kuitenkin suorittaa tämän YTE:n vaatimusten mukaisesti, milloin se vain on kohtuudella mahdollista.

2)

Tavoitteena olisi oltava, että vaihto-osia käyttämällä rata muuttuisi vähitellen yhteentoimivaksi radaksi.

3)

Jotta merkittävä osa infrastruktuuriosajärjestelmästä kehittyisi vähitellen yhteentoimivaksi, seuraavien perusparametriryhmään kuuluvien parametrien on aina oltava yhteensopivia:

a)

radan linjaus

b)

radan parametrit

c)

vaihteet

d)

raiteen kuormitettavuus

e)

rakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan

f)

laiturit.

4)

Tällaisissa tapauksissa on huomattava, että mikään edellä mainituista tekijöistä ei erikseen pysty takaamaan koko osajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta. Osajärjestelmän vaatimustenmukaisuus voidaan todeta vasta kun kaikki sen tekijät on saatettu YTE:n mukaisiksi.

7.3.4   Vanhat radat, joita koskevia uudistus- tai parannushankkeita ei ole meneillään

Sen osoittaminen, missä määrin vanhat radat vastaavat YTE:n perusparametreja, on vapaaehtoista. Tämän osoittamismenettelyn on oltava yhteentoimivuuden teknisten eritelmien perusparametrien noudattamistason todentamismenettelystä olemassa olevilla radoilla annetun komission suosituksen 2014/881/EU (6) mukainen.

7.4   Tämän YTE:n soveltaminen käytössä oleviin laitureihin

Infrastruktuuriosajärjestelmän parannuksen tai uudistuksen tapauksessa tämän YTE:n 4.2.9.2 kohdassa esitettyyn laiturin korkeuteen sovelletaan seuraavia ehtoja:

a)

On sallittua soveltaa muita laiturin nimelliskorkeuksia yhdenmukaisuuden aikaansaamiseksi radan tai rataosuuden tietyn parannus- tai uudistusohjelman kanssa.

b)

On sallittua soveltaa muita laiturin nimelliskorkeuksia, jos työ edellyttää rakenteellisia muutoksia kantaviin osiin.

7.5   Nopeus täytäntöönpanon kriteerinä

1)

Kun rata otetaan käyttöön yhteentoimivana ratana, on sallittua ajaa tarkoitettua lopullista ajonopeutta pienemmällä nopeudella. Tällöin ei rataa kuitenkaan saa rakentaa tavalla, joka estää lopullisen tarkoitetun nopeuden käyttöön ottamisen radalla.

2)

Esimerkiksi raidevälin on oltava tarkoitetulle nopeudelle soveltuva, sen sijaan kaltevuuden on sovelluttava siihen nopeuteen, jota ajetaan radan käyttöönottovaiheessa.

3)

Vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat vaatimukset tässä tilanteessa esitetään 6.3 jaksossa.

7.6   Infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston yhteensopivuuden varmistaminen liikkuvan kaluston luvansaannin jälkeen

1)

Liikkuvan kaluston YTE:n mukainen liikkuva kalusto ei ole automaattisesti yhteensopiva kaikkien tämän infrastruktuuria koskevan YTE:n mukaisten ratojen kanssa. Esimerkiksi GC-ulottuman mukainen kalustoyksikkö ei ole yhteensopiva GB-ulottuman mukaisen tunnelin kanssa. Reitin yhteensopivuuden varmistamiseksi noudatettavan menettelyn on oltava rakenteellisten osajärjestelmien ja kalustoyksikköjen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY mukaisesta käyttöönottoluvasta annetun komission suosituksen (7) mukainen.

2)

Edellä 4 jaksossa määritellyt YTE-rataluokat sopivat suunnittelultaan yleensä standardin EN 15528:2008+A1:2012 mukaan luokitellulle liikkuvalle kalustolle lisäyksessä E esitettyyn suurimpaan sallittuun nopeuteen asti. Vaarana ovat kuitenkin liialliset dynaamiset vaikutukset, kuten tiettyjen siltojen resonointi, joka voi haitata liikkuvan kaluston ja infrastruktuurin yhteensopivuutta.

3)

Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen välillä sovittujen toimintaa koskevien skenaarioiden perusteella voidaan tehdä tarkastuksia lisäyksessä E mainittua suurinta sallittua nopeutta nopeammin ajavan liikkuvan kaluston yhteensopivuuden toteamiseksi.

4)

Kuten tämän YTE:n 4.2.1 kohdassa todetaan, on sallittua suunnitella uusia ja parannettuja ratoja, joihin mahtuvat myös eritelmien mukaisia suuremmat ulottumat, akselipainot, nopeudet ja laiturien hyötypituudet sekä pitemmät junat.

7.7   Erityistapaukset

Seuraavat erityistapaukset ovat sallittuja tietyissä rataverkoissa. Erityistapaukset luokitellaan seuraavasti:

a)   P-tapaukset: pysyvät tapaukset

b)   T-tapaukset: tilapäiset tapaukset, joissa suositellaan, että tavoitteena olevaan järjestelmään siirrytään vuoteen 2020 mennessä (tavoite, joka on ilmaistu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1692/96/EY (8)).

7.7.1   Itävallan rataverkon erityispiirteitä

7.7.1.1   Laiturin korkeus (4.2.9.2)

P-tapaukset

Tämän asetuksen 2 artiklan 4 alakohdassa määritellyn unionin rataverkon muiden osien osalta sallitaan uudistuksissa ja parannuksissa laiturin nimellinen korkeus, joka on 380 mm kulkupinnan yläpuolella.

7.7.2   Belgian rataverkon erityispiirteitä

7.7.2.1   Laiturin etäisyys raiteesta (4.2.9.3)

P-tapaukset

Kun laiturin korkeus on 550 mm tai 760 mm, laiturin ja raiteen välisen etäisyyden perinteinen arvo bq0 lasketaan seuraavilla kaavoilla:

Formula

kaarteessa, jonka säde on 1 000 ≤ R ≤ ∞ (m)

Formula

kaarteessa, jonka säde on R < 1 000 (m)

7.7.3   Bulgarian rataverkon erityispiirteitä

7.7.3.1   Laiturin korkeus (4.2.9.2)

P-tapaukset

Uudistettujen tai parannettujen laiturien osalta sallitaan nimelliset korkeudet, jotka ovat 300 mm ja 1 100 mm kulkupinnan yläpuolella.

7.7.3.2   Laiturin etäisyys raiteesta (4.2.9.3)

P-tapaukset

Edellä olevista 4.2.9.3(1) ja 4.2.9.3(2) kohdasta poiketen laiturin etäisyyden raiteesta on oltava

a)

1 650 mm, kun laiturin korkeus on 300 mm, ja

b)

1 750 mm, kun laiturin korkeus on 1 100 mm.

7.7.4   Tanskan rataverkon erityispiirteitä

7.7.4.1   Laiturin korkeus (4.2.9.2)

P-tapaukset

S-Tog-palvelujen osalta sallitaan laiturin nimellinen korkeus, joka on 920 mm kulkupinnan yläpuolella.

7.7.5   Viron rataverkon erityispiirteitä

7.7.5.1   Nimellinen raideleveys (4.2.4.1)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.4.1(2) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä nimellisen raideleveyden on oltava joko 1 520 mm tai 1 524 mm.

7.7.5.2   Uusien siltojen kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan (4.2.7.1)

P-tapaukset

1 520 mm raideleveyden järjestelmässä radoilla, joilla akselipaino on 30 t, on sallittua suunnitella rakenteet kestämään tämän YTE:n lisäyksessä M esitetyn kuormakaavion mukaisia pystykuormia.

7.7.5.3   Välittömän toiminnan rajat vaihteille (4.2.8.6)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.8.6(3)(a) alakohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä ohitustilan vähimmäisarvo avoimen vaihteen kiskon ja vastakiskon välillä on 54 mm.

7.7.6   Suomen rataverkon erityispiirteitä

7.7.6.1   YTE-rataluokat (4.2.1)

P-tapaukset

Edellä 4.2.1(6) kohdassa olevien taulukkojen 2 ja 3 sarakkeissa ”Ulottuma”1 524 mm:n nimellisraideleveydelle esitettyjen ulottumien sijasta on sallittua käyttää ulottumaa FIN1.

7.7.6.2   Aukean tilan ulottuma (4.2.3.1)

P-tapaukset

1)

Edellä olevista 4.2.3.1(1) ja 4.2.3.1(2) kohdasta poiketen 1 524 mm:n nimellisraideleveyden osalta sekä ylä- että alaosan aukean tilan ulottuma määritellään ulottuman FIN1 perusteella. Nämä ulottumat on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevassa D.4.8 kohdassa.

2)

Edellä olevasta 4.2.3.1(3) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 524 mm aukean tilan ulottumaa koskevat laskelmat on tehtävä käyttäen staattista menetelmää, joka on standardin EN 15273–3:2013 lukujen 5, 6 ja 10 sekä sen liitteessä D olevan D.4.4. kohdan vaatimusten mukainen.

7.7.6.3   Raideväli (4.2.3.2)

P-tapaukset

1)

Edellä olevasta 4.2.3.2(1) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 524 mm raideväli on määriteltävä ulottuman FIN1 mukaisesti.

2)

Edellä olevasta 4.2.3.2(2) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 524 mm uusien ratojen nimellisraideväli määritellään suunnittelua varten, eikä se saa olla taulukossa 21 esitettyjä arvoja pienempi; siinä otetaan huomioon marginaalit ilmavirran vaikutuksia varten.

Taulukko 21

Vähimmäisraideväli

Suurin sallittu nopeus (km/h)

Vähimmäisraideväli (m)

v ≤ 120

4,10

120 < v ≤ 160

4,30

160 < v ≤ 200

4,50

200 < v ≤ 250

4,70

v > 250

5,00

(3)

Edellä olevasta 4.2.3.2(3) kohdasta poiketen 1 524 mm raideleveyden järjestelmässä raidevälin on täytettävä vähintään asennusraidevälin raja-arvon vaatimukset, jotka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevassa D.4.4.5 kohdassa.

7.7.6.4   Pienin kaarresäde (4.2.3.4)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.3.2(3) kohdasta poiketen 1 524 mm raideleveyden järjestelmässä vastakaarteet (muualla kuin järjestelyratapihoilla, joilla vaunuja vaihdetaan yksitellen), joiden säteet ovat 150–275 m, on suunniteltava taulukon 22 mukaisesti puskimien ristiinmenon estämiseksi.

Taulukko 22

Kahden vastakkaisen pitkän ympyräkaarteen välisen välisuoran pituuden raja-arvot (m)]  (9)

Linjausketju (9)

Sekaliikenteelle tarkoitettujen ratojen raja-arvot (m)

R = 150 m — suora — R = 150 m

16,9

R = 160 m — suora — R = 160 m

15,0

R = 170 m — suora — R = 170 m

13,5

R = 180 m — suora — R = 180 m

12,2

R = 190 m — suora — R = 190 m

11,1

R = 200 m — suora — R = 200 m

10,00

R = 210 m — suora — R = 210 m

9,1

R = 220 m — suora — R = 220 m

8,2

R = 230 m — suora — R = 230 m

7,3

R = 240 m — suora — R = 240 m

6,4

R = 250 m — suora — R = 250 m

5,4

R = 260 m — suora — R = 260 m

4,1

R = 270 m — suora — R = 270 m

2,0

R = 275 m — suora — R = 275 m

0

7.7.6.5   Nimellinen raideleveys (4.2.4.1)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.4.1(1) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden on oltava 1 524 mm.

7.7.6.6   Kallistus (4.2.4.2)

P-tapaukset

(1)

Edellä olevasta 4.2.4.2(1) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 524 mm suunniteltu kallistus saa olla enintään 180 mm sepelipohjaisilla tai muilla kuin sepelipohjaisilla radoilla.

(2)

Edellä olevasta 4.2.4.2 (3) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 524 mm kallistus uusien seka- tai tavaraliikenteeseen tarkoitettujen ratojen kaarteissa, joiden kaarresäde on pienempi kuin 320 m ja kallistusviiste jyrkempi kuin 1 mm/m, on rajoitettava seuraavan kaavan mukaiseksi:

D ≤ (R–50) × 0,7

jossa D on kallistus millimetreinä ja R on säde metreinä.

7.7.6.7   Kaksikärkisten risteysten pisin ohjaukseton osuus (4.2.5.3)

P-tapaukset

Nimellisraideleveyden ollessa 1 524 mm lisäyksessä J olevassa 1 kohdassa

a)

Lisäyksessä J.1 olevasta b alakohdasta poiketen kaksikärkisen risteyksen pienimmän säteen on oltava 200 m; jos säde on 200–220 m, säteen pienuus on korvattava raideleveyttä leventämällä.

b)

Lisäyksessä J.1 olevasta c alakohdasta poiketen vastakiskon vähimmäiskorkeuden on oltava 39 mm.

7.7.6.8   Välittömän toiminnan raja raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille (4.2.8.4)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.8.4(1) kohdasta poiketen 1 524 mm:n nimellisraideleveydettä koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille on esitetty taulukossa 23.

Taulukko 23

1 524 mm:n nimellisraideleveydettä koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelulle

Nopeus (km/h)

Mitat (mm)

 

Vähimmäisraideleveys

Enimmäisraideleveys

v ≤ 60

1 515

1 554

60 < v ≤ 120

1 516

1 552

120 < v ≤ 160

1 517

1 547

160 < v ≤ 200

1 518

1 543

200 < v ≤ 250

1 519

1 539

v > 250

1 520

1 539

7.7.6.9   Välittömän toiminnan raja kallistukselle (4.2.8.5)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.8.5(1) kohdasta poiketen 1 524 mm:n nimellisraideleveyden osalta suurin sallittu käytönaikainen kallistus on 190 mm.

7.7.6.10   Välittömän toiminnan rajat vaihteille (4.2.8.6)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.8.6(1) kohdasta poiketen 1 524 mm:n nimellisraideleveyden osalta vaihteiden teknisten ominaisuuksien on noudatettava seuraavia käytönaikaisia arvoja:

a)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo vaihteissa: 1 469 mm.

Arvoa voidaan muuttaa suuremmaksi, jos rataverkon haltija voi osoittaa, että vaihteen kääntö- ja lukitusjärjestelmä kestää pyöräkerran poikittaissuuntaiset törmäykset.

b)

Risteyksen ja vastakiskon kiinteän välin vähimmäisarvo tavallisissa risteyksissä: 1 476 mm.

Arvo on mitattu 14 mm kulkupinnan alapuolelta ja teoreettisella kulkureunalla, sopivalla etäisyydellä todellisesta kärjestä (RP) kuvan 2 mukaan.

Arvo voi olla pienempi risteyksissä, joiden kärki on lyhennetty. Tässä tapauksessa rataverkon haltijan on osoitettava, että kärjen lyhennys on riittävä sen varmistamiseksi, ettei pyörä osu todelliseen kärkeen (RP).

c)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo risteyksen kärjessä: 1 440 mm.

d)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo vasta-/siipikiskon alkupisteessä: 1 469 mm.

e)

Laippauran vähimmäisleveys: 42 mm.

f)

Laippauran vähimmäissyvyys: 40 mm.

g)

Vastakiskon enimmäiskorotus: 55 mm.

7.7.6.11   Laiturin etäisyys raiteesta (4.2.9.3)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.9.3(1) kohdasta poiketen 1 524 mm:n nimellisraideleveyden osalta radan keskiviivan ja laiturin reunan välinen etäisyys kulkupinnan suunnassa määräytyy erityiskohteiden aukean tilan ulottuman perusteella, ja se on määritelty standardissa EN 15273–3:2013 olevassa 13 luvussa. Laskennallinen ulottuma on määriteltävä ulottuman FIN1 perusteella. Pienimpään etäisyyteen bq, joka lasketaan standardissa EN 15273–3:2013 olevan 13 luvun mukaisesti, viitataan jäljempänä lyhenteellä bqlim.

7.7.6.12   Laitteistot junien ulkopuoliseen puhdistukseen (4.2.12.3)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.12.3(1) kohdasta poiketen 1 524 mm:n nimellisraideleveyden osalta määrätään, että jos käytössä on pesulaite, sen on kyettävä puhdistamaan ulkopuolelta yksi- tai kaksikerroksiset junat seuraavilta korkeuksilta:

a)

yksikerroksiset junat 330–4 367 mm:n korkeudelta

b)

kaksikerroksiset junat 330–5 300 mm:n korkeudelta.

7.7.6.13   Aukean tilan ulottuman arviointi (6.2.4.1)

P-tapaukset

Edellä olevasta 6.2.4.1(1) kohdasta poiketen 1 524 mm:n nimellisraideleveyden osalta määrätään, että suunnittelukatselmuksena suoritettava aukean tilan arviointi on tehtävä tyypillisten poikkileikkausten perusteella ja siinä on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, standardissa EN 15273–3:2013 oleviin 5, 6 ja 10 lukuihin ja liitteen D kohtaan D.4.4 perustuvien laskelmien tuloksia.

7.7.7   Ranskan rataverkon erityispiirteitä

7.7.7.1   Laiturin korkeus (4.2.9.2)

P-tapaukset

Ile-de-Francen rataverkon osalta sallitaan laiturin nimellinen korkeus, joka on 920 mm kulkupinnan yläpuolella.

7.7.8   Saksan rataverkon erityispiirteitä

7.7.8.1   Laiturin korkeus (4.2.9.2)

P-tapaukset

S-bahn-palvelujen osalta sallitaan laiturin nimellinen korkeus, joka on 960 mm kulkupinnan yläpuolella.

7.7.9   Kreikan rataverkon erityispiirteitä

7.7.9.1   Laiturin korkeus (4.2.9.2)

P-tapaukset

Sallitaan laiturin nimellinen korkeus, joka on 300 mm kulkupinnan yläpuolella.

7.7.10   Italian rataverkon erityispiirteitä

7.7.10.1   Laiturin etäisyys raiteesta (4.2.9.3)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.9.3(1) kohdasta poiketen 550 mm korkeiden laiturien osalta keskiviivan ja laiturin reunan välinen etäisyys bqlim [mm] kulkupinnan suunnassa lasketaan seuraavalla kaavalla:

a)

suoralla radalla ja sisäkaarteissa:

bqlim = 1 650 + 3 750/R + (g – 1 435)/2 + 11,5

b)

ulkokaarteissa:

bqlim = 1 650 + 3 750/R + (g – 1 435)/2 + 11,5 + 220 * tanδ

jossa R on radan kaarresäde metreinä, g on raideleveys ja δ on kallistuskulma vaakatasoon nähden.

7.7.10.2   Tehollinen kartiokkuus (4.2.4.5)

P-tapaukset

1)

Edellä olevasta 4.2.4.5.(3) kohdasta poiketen raideleveyden, kiskon hamaran profiilin ja kiskon kallistuksen suunnitteluarvot on tavallisella radalla valittava niin, ettei taulukossa 24 määriteltyjä tehollisen kartiokkuuden rajoja ylitetä.

Taulukko 24

Tehollisen kartiokkuuden suunnitteluarvot

 

Pyörän profiili

Nopeusalue (km/h)

S 1002, GV 1/40

EPS

v ≤ 60

Arviointia ei vaadita

60 < v ≤ 200

0,25

0,30

200 < v ≤ 280

0,20

ei

v > 280

0,10

ei

2)

Edellä olevasta 4.2.4.5 (4) kohdasta poiketen seuraavat pyöräkerrat on mallinnettava kulkemaan suunnittelun mukaisissa rataolosuhteissa (simuloitu standardin EN 15302:2008+A1:2010 mukaisella laskelmalla):

a)

S 1002, standardin EN 13715:2006 + A1:2010 liitteessä C määritelty SR 1:n arvo

b)

S 1002, standardin EN 13715:2006 + A1:2010 liitteessä C määritelty SR 2:n arvo

c)

GV 1/40, standardin EN 13715:2006 + A1:2010 liitteessä B määritelty SR 1:n arvo

d)

GV 1/40, standardin EN 13715:2006 + A1:2010 liitteessä B määritelty SR 2:n arvo.

e)

EPS, standardin EN 13715:2006 + A1:2010 liitteessä B määritelty SR 1:n arvo

SR 1:n ja SR 2:n osalta sovelletaan seuraavia arvoja:

f)

1 435 mm raideleveyden järjestelmässä SR 1 = 1 420 mm ja SR 2 = 1 426 mm.

7.7.10.3   Käytönaikainen tehollinen kartiokkuus (4.2.11.2)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.11.2.(2) kohdasta poiketen rataverkon haltijan on mitattava raideleveys ja kiskon hamaran profiilit kyseiseltä kohdalta noin 10 metrin matkalta. Keskimääräinen tehollinen kartiokkuus 100 metrin matkalta on laskettava käyttämällä mallinnuksessa tämän YTE:n 7.7.10.2(2) kohdassa mainittuja pyöräkertoja a–e, jotta tarkastetaan yhteistä tarkastusta varten, että rata on taulukossa 14 esitetyn käytönaikaisen tehollisen kartiokkuuden raja-arvon mukainen.

7.7.11   Latvian rataverkon erityispiirteitä

7.7.11.1   Uusien siltojen kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan — pystykuormat (4.2.7.1.1)

P-tapaukset

1)

Edellä olevassa 4.2.7.1.1(1)(a) alakohdassa 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä on sovellettava kuormakaaviota 71 käyttäen 100 kN/m:n jakaantunutta kuormaa qvk.

2)

Edellä olevasta 4.2.7.1.1(3) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä alfa-kertoimen (α) arvon on oltava kaikissa tapauksissa 1,46.

7.7.12   Puolan rataverkon erityispiirteitä

7.7.12.1   YTE-rataluokat (4.2.1)

P-tapaukset

Edellä olevassa 4.2.1(7) kohdassa olevan taulukon 2 rivillä P3 parannetuilla tai uusituilla radoilla sallitaan Puolassa ulottuma G2.

7.7.12.2   Raideväli (4.2.3.2)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.3.2(4) kohdasta poiketen raideleveyden ollessa 1 520 mm sallitaan 3,60 metrin vähimmäisraideväli asemilla olevilla radoilla, joita käytetään tavaroiden lastaamiseen suoraan vaunusta toiseen.

7.7.12.3   Pienin kaarresäde (4.2.3.4)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.3.4(3) kohdasta poiketen raideleveyden ollessa 1 520 mm muiden raiteiden kuin pääraiteiden vastakaarteet, joiden säteet ovat 150–250 m, on suunniteltava siten, että kaarteiden välisuoran pituus on vähintään 10 m.

7.7.12.4   Pienin kaltevuustaitteen pyöristys (4.2.3.5)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.3.5(3) kohdasta poiketen raideleveyden ollessa 1 520 mm pienimmän pyöristyssäteen on (järjestelyratapihojen laskumäkiä lukuun ottamatta) oltava vähintään 2 000 m sekä mäen huipulla että notkossa.

7.7.12.5   Kallistuksen vajaus (4.2.4.3)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.4.3(3) kohdasta poiketen kaiken 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä käytettävän liikkuvan kaluston osalta kallistuksen vajaus saa olla enintään 130 mm.

7.7.12.6   Kallistuksen vajauksen äkillinen muutos (4.2.4.4)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.4.4.(3) kohdasta poiketen raideleveyden ollessa 1 520 mm sovelletaan 4.2.4.4(1) ja 4.2.4.4(2) kohdassa esitettyjä vaatimuksia.

7.7.12.7   Välittömän toiminnan raja kiskojen kieroudelle (4.2.8.3)

P-tapaukset

Edellä olevista 4.2.8.3.(4) ja 4.2.8.3(5) kohdasta poiketen raideleveyden ollessa 1 520 mm sovelletaan 4.2.8.3(1) ja 4.2.8.3(3) kohtia.

7.7.12.8   Välittömän toiminnan raja raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille (4.2.8.4)

P-tapaukset

Edellä kohdassa 4.2.8.4(2) olevan taulukon 13 sijasta raideleveyttä 1 520 mm Puolassa koskevat rajat annetaan seuraavassa taulukossa:

Taulukko 25

1 520 mm raideleveyden järjestelmää Puolassa koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelulle

Nopeus (km/h)

Mitat (mm)

 

Vähimmäisraideleveys

Enimmäisraideleveys

V < 50

1 511

1 548

50 ≤ V ≤ 140

1 512

1 548

V > 140

1 512

1 536

7.7.12.9   Välittömän toiminnan rajat vaihteille (4.2.8.6)

P-tapaukset

1)

Edellä olevasta 4.2.8.6(1)(d) alakohdasta poiketen tietyntyyppisille vaihteille, joiden kaarresäde on 190 m, ja risteyksille, joiden kaltevuus on 1:9 ja 1:4,444, kulusta vapaan tilan enimmäisarvoksi vasta-/siipikiskon alkupisteessä on sallittava 1 385 mm.

2)

Edellä olevasta 4.2.8.6(3) kohdasta poiketen raideleveyden ollessa 1 520 mm vaihteiden teknisten ominaisuuksien on noudatettava seuraavia käytönaikaisia arvoja:

a)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo vaihteissa: 1 460 mm.

Arvoa voidaan muuttaa suuremmaksi, jos rataverkon haltija voi osoittaa, että vaihteen kääntö- ja lukitusjärjestelmä kestää pyöräkerran poikittaissuuntaiset törmäykset.

b)

Risteyksen ja vastakiskon kiinteän välin vähimmäisarvo tavallisissa risteyksissä: 1 472 mm.

Arvo on mitattu 14 mm kulkupinnan alapuolelta ja teoreettisella kulkureunalla, sopivalla etäisyydellä todellisesta kärjestä (RP) kuvan 2 mukaan.

Arvo voi olla pienempi risteyksissä, joiden kärki on lyhennetty. Tässä tapauksessa rataverkon haltijan on osoitettava, että kärjen lyhennys on riittävä sen varmistamiseksi, ettei pyörä osu todelliseen kärkeen (RP).

c)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo risteyksen kärjessä: 1 436 mm.

d)

Laippauran vähimmäisleveys: 38 mm.

e)

Laippauran vähimmäissyvyys: 40 mm.

f)

Vastakiskon enimmäiskorotus: 55 mm.

7.7.12.10   Laiturin korkeus (4.2.9.2)

P-tapaukset

1)

Kaupunki- tai esikaupunkirautatiepalvelujen osalta sallitaan laiturin nimellinen korkeus, joka on 960 mm kulkupinnan yläpuolella.

2)

Parannetuilla tai uusituilla radoilla, joilla suurin sallittu nopeus on enintään 160 km/h, on sallittava nimellinen laiturin korkeus, joka on 220–380 mm kulkupinnan yläpuolella.

7.7.12.11   Käytönaikainen tehollinen kartiokkuus (4.2.11.2)

T-tapaukset

Puolassa on sallittua jättää tämä parametri arvioimatta, kunnes käytönaikaisen tehollisen kartiokkuuden laskentaan tarvittavien tekijöiden mittauslaitteet on otettu käyttöön.

7.7.12.12   Ratapölkyt (5.3.3).

P-tapaukset

Edellä olevassa 5.3.3(2) kohdassa esitettyä vaatimusta on sovellettava yli 250 km/h:n nopeuksiin.

7.7.13   Portugalin rataverkon erityispiirteitä

7.7.13.1   Aukean tilan ulottuma (4.2.3.1)

P-tapaukset

1)

Edellä olevasta 4.2.3.1(1) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm yläosan aukean tilan ulottuma on määritettävä taulukoissa 26 ja 27 esitettyjen ulottumien perusteella, jotka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevassa D.4.3 kohdassa.

Taulukko 26

Portugalin matkustajaliikenteen ulottumat

Liikennekoodi

Ulottuma

P1

PTc

P2

PTb+

P3

PTc

P4

PTb+

P5

PTb

P6

PTb


Taulukko 27

Portugalin tavaraliikenteen ulottumat

Liikennekoodi

Ulottuma

F1

PTc

F2

PTb+

F3

PTb

F4

PTb

2)

Edellä olevasta 4.2.3.1(2) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm alaosan aukean tilan ulottuman on oltava standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevan D.4.3.4 kohdan mukainen.

3)

Edellä olevasta 4.2.3.1(3) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm aukean tilan ulottumaa koskevat laskelmat on tehtävä käyttäen kinemaattista menetelmää, joka on standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevan D.4.3 kohdan vaatimusten mukainen.

7.7.13.2   Raideväli (4.2.3.2)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.3.2(1) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm raideväli on määritettävä vertailuääriviivojen PTb, PTb+ tai PTc perusteella, jotka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevassa D.4.3 kohdassa.

7.7.13.3   Välittömän toiminnan raja raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille (4.2.8.4)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.8.4(1) kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmää koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille on esitetty taulukossa 28.

Taulukko 28

Portugalin välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelulle

Nopeus (km/h)

Mitat (mm)

 

Vähimmäisraideleveys

Enimmäisraideleveys

V ≤ 120

1 657

1 703

120 < V ≤ 160

1 658

1 703

160 < V ≤ 230

1 661

1 696

V > 230

1 663

1 696

7.7.13.4   Välittömän toiminnan rajat vaihteille (4.2.8.6)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.8.6(1) kohdasta poiketen 1 668 mm:n nimellisraideleveyden osalta vaihteiden teknisten ominaisuuksien on noudatettava seuraavia käytönaikaisia arvoja:

a)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo vaihteissa: 1 618 mm.

Arvoa voidaan muuttaa suuremmaksi, jos rataverkon haltija voi osoittaa, että vaihteen kääntö- ja lukitusjärjestelmä kestää pyöräkerran poikittaissuuntaiset törmäykset.

b)

Risteyksen ja vastakiskon kiinteän välin vähimmäisarvo tavallisissa risteyksissä: 1 625 mm.

Arvo on mitattu 14 mm kulkupinnan alapuolelta ja teoreettisella kulkureunalla, sopivalla etäisyydellä todellisesta kärjestä (RP) kuvan 2 mukaan.

Arvo voi olla pienempi risteyksissä, joiden kärki on lyhennetty. Tässä tapauksessa rataverkon haltijan on osoitettava, että kärjen lyhennys on riittävä sen varmistamiseksi, ettei pyörä osu todelliseen kärkeen (RP).

c)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo risteyksen kärjessä: 1 590 mm.

d)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo vasta-/siipikiskon alkupisteessä: 1 618 mm.

e)

Laippauran vähimmäisleveys: 38 mm.

f)

Laippauran vähimmäissyvyys: 40 mm.

g)

Vastakiskon enimmäiskorotus: 70 mm.

7.7.13.5   Laiturin korkeus (4.2.9.2)

P-tapaukset

Nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm uudistettujen tai parannettujen laiturien osalta sallitaan nimelliset korkeudet, jotka ovat 685 mm ja 900 mm kulkupinnan yläpuolella kaarresäteen ollessa suurempi kuin 300 m.

7.7.13.6   Laiturin etäisyys raiteesta (4.2.9.3)

P-tapaukset

1)

Edellä olevasta 4.2.9.3(1) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 668 mm standardin EN 15273–3:2013 luvussa 13 määritelty radan keskiviivan ja laiturin reunan välinen etäisyys kulkupinnan suunnassa (bq) määritellään erityiskohteiden aukean tilan ulottuman (bqlim) perusteella. Erityiskohteiden aukean tilan ulottuma on laskettava ulottuman PTb+ perusteella, jotka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevassa D.4.3 kohdassa.

2)

Kolmekiskoisilla raiteilla erityiskohteiden aukean tilan ulottuman on oltava ulkopintojen ulottuma, kun raideleveyteen 1 668 mm painottuva erityiskohteiden aukean tilan ulottuma asetetaan 4.2.9.3.(1) kohdassa määritetyn raideleveyteen 1 435 mm painottuvan erityiskohteiden aukean tilan ulottuman päälle.

7.7.13.7   Aukean tilan ulottuman arviointi (6.2.4.1)

P-tapaukset

Edellä olevasta 6.2.4.1(1) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 668 mm suunnittelukatselmuksena suoritettava aukean tilan arviointi on tehtävä tyypillisten poikkileikkausten perusteella ja siinä on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, standardissa EN 15273–3:2013 oleviin 5, 7, 10 lukuihin ja kohtaan D.4.3 perustuvien laskelmien tuloksia.

7.7.13.8   Tunneleissa syntyvien suurimpien sallittujen painevaihteluiden arviointi (6.2.4.12)

P-tapaukset

Edellä olevasta 6.2.4.12(3) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 668 mm huomioon otettavan viitteellisen poikkipinnan (sama koko junan matkalta), kullekin vetävälle tai vedettävälle vaunulle erikseen, on oltava

a)

12 m2 kalustoyksiköille, jotka on suunniteltu PTc -profiilin mukaisesti

b)

11 m2 kalustoyksiköille, jotka on suunniteltu PTb ja PTb+-profiilin mukaisesti.

Huomioon otettava kalustoyksikön ulottuma on määriteltävä 7.7.13.1 kohdan mukaisesti valitun ulottuman mukaisesti.

7.7.14   Irlannin tasavallan rataverkon erityispiirteitä

7.7.14.1   Aukean tilan ulottuma (4.2.3.1)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.3.1(5) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 600 mm on sallittua soveltaa tämän YTE:n lisäyksessä O määriteltyä yhtenäistä aukean tilan ulottumaa IRL2.

7.7.14.2   Raideväli (4.2.3.2)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.3.2(6) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 600 mm raideväli on määriteltävä 7.7.14.1 kohdan mukaisesti valittujen ulottumien mukaisesti. Uusien ratojen nimellinen raideväli määritellään suunnittelua varten, eikä se saa olla pienempi kuin 3,47 m ulottuman IRL2 osalta; siinä otetaan huomioon marginaalit ilmavirran vaikutuksia varten.

7.7.14.3   Aukean tilan ulottuman arviointi (6.2.4.1)

P-tapaukset

Edellä olevasta 6.2.4.1(5) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 600 mm suunnittelukatselmuksena suoritettava aukean tilan ulottuman arviointi on tehtävä tyypillisten poikkileikkausten perusteella käyttäen tämän YTE:n lisäyksessä O määriteltyä yhtenäistä aukean tilan ulottumaa IRL2.

7.7.15   Espanjan rataverkon erityispiirteitä

7.7.15.1   Aukean tilan ulottuma (4.2.3.1)

P-tapaukset

1)

Edellä olevasta 4.2.3.1(1) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm yläosan aukean tilan ulottuma on määritettävä taulukoissa 29 ja 30 esitettyjen ulottumien perusteella, jotka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevan D.4.11 kohdassa.

Taulukko 29

Espanjan rataverkon matkustajaliikenteen ulottumat

Liikennekoodi

Yläosan ulottuma

P1

GEC16

P2

GEB16

P3

GEC16

P4

GEB16

P5

GEB16

P6

GHE16


Taulukko 30

Espanjan rataverkon tavaraliikenteen ulottumat

Liikennekoodi

Yläosan ulottuma

F1

GEC16

F2

GEB16

F3

GEB16

F4

GHE16

Uusituilla tai parannetuilla radoilla yläosan aukean tilan ulottuma on määritettävä ulottuman GHE16 perusteella, joka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevan D.4.11 kohdassa.

2)

Edellä olevasta 4.2.3.1(2) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 668 mm alaosan yhtenäisen aukean tilan ulottuman on oltava tämän YTE:n lisäyksessä P määritelty ulottuma GEI2. Jos radat on varustettu kiskojarruilla, alaosaan on sovellettava aukean tilan ulottumaa GEI1 tämän YTE:n lisäyksen P mukaisesti.

3)

Edellä olevasta 4.2.3.1(3) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm aukean tilan ulottumaa koskevat laskelmat on tehtävä käyttäen kinemaattista menetelmää, joka on yläosan osalta standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevassa D.4.11 kohdassa esitettyjen vaatimusten ja alaosan osalta tämän YTE:n lisäyksessä P esitettyjen vaatimusten mukainen.

7.7.15.2   Raideväli (4.2.3.2)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.3.2(1) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm raideväli on määritettävä yläosan ulottumien GHE16, GEB16 tai GEC16 perusteella, jotka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevan D.4.11 kohdassa.

7.7.15.3   Rautatieliikenteen vaikutuksista johtuva suunniteltu raiteen kierous (4.2.7.1.6)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.7.1.6 kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm rautatieliikenteen vaikutuksista johtuva suurin raiteen suunniteltu kierous saa olla enintään 8 mm/3 m.

7.7.15.4   Välittömän toiminnan raja raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille (4.2.8.4)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.8.4(1) kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmää koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille on esitetty taulukossa 31.

Taulukko 31

Raideleveyden 1 668 mm välittömän toiminnan rajat

Nopeus (km/h)

Mitat [mm]

Vähimmäisraideleveys

Enimmäisraideleveys

V ≤ 80

1 659

1 698

80 < V ≤ 120

1 659

1 691

120 < V ≤ 160

1 660

1 688

160 < V ≤ 200

1 661

1 686

200 < V ≤ 240

1 663

1 684

240 < V ≤ 280

1 663

1 682

280 < V ≤ 320

1 664

1 680

320 < V ≤ 350

1 665

1 679

7.7.15.5   Välittömän toiminnan rajat vaihteille (4.2.8.6)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.8.6(1) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm vaihteiden teknisten ominaisuuksien on noudatettava seuraavia käytönaikaisia arvoja:

a)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo vaihteissa: 1 618 mm.

Arvoa voidaan muuttaa suuremmaksi, jos rataverkon haltija voi osoittaa, että vaihteen kääntö- ja lukitusjärjestelmä kestää pyöräkerran poikittaissuuntaiset törmäykset.

b)

Risteyksen ja vastakiskon kiinteän välin vähimmäisarvo tavallisissa risteyksissä: 1 626 mm.

Arvo on mitattu 14 mm kulkupinnan alapuolelta ja teoreettisella kulkureunalla, sopivalla etäisyydellä todellisesta kärjestä (RP) kuvan 2 mukaan.

Arvo voi olla pienempi risteyksissä, joiden kärki on lyhennetty. Tässä tapauksessa rataverkon haltijan on osoitettava, että kärjen lyhennys on riittävä sen varmistamiseksi, ettei pyörä osu todelliseen kärkeen (RP).

c)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo risteyksen kärjessä: 1 590 mm.

d)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo vasta-/siipikiskon alkupisteessä: 1 620 mm.

e)

Laippauran vähimmäisleveys: 38 mm.

f)

Laippauran vähimmäissyvyys: 40 mm.

g)

Vastakiskon enimmäiskorkeus: 70 mm.

7.7.15.6   Laiturin korkeus (4.2.9.2)

P-tapaukset

Nimelliskorkeus laitureille, jotka on tarkoitettu laiturilla normaalikäytössä pysähtyvään

a)

lähiliikenteeseen tai alueelliseen liikenteeseen

b)

lähi- ja kaukoliikenteeseen

c)

alueelliseen liikenteeseen ja kaukoliikenteeseen

saa olla 680 mm kulkupinnan yläpuolella kaarteissa, joiden säde on 300 m tai enemmän.

7.7.15.7   Laiturin etäisyys raiteesta (4.2.9.3)

P-tapaukset

1)

Edellä olevasta 4.2.9.3(1) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 668 mm standardin EN 15273–3:2013 luvussa 13 määritelty radan keskiviivan ja laiturin reunan välinen etäisyys kulkupinnan suunnassa (bq) määritellään erityiskohteiden aukean tilan ulottuman (bqlim) perusteella. Erityiskohteiden aukean tilan ulottuma on laskettava yläosan ulottumien GHE16 tai GEC16 perusteella, jotka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevassa D.4.11 kohdassa.

2)

Kolmekiskoisilla raiteilla erityiskohteiden aukean tilan ulottuman on oltava ulkopintojen ulottuma, kun raideleveyteen 1 668 mm painottuva erityiskohteiden aukean tilan ulottuma asetetaan 4.2.9.3.(1) kohdassa määritetyn raideleveyteen 1 435 mm painottuvan erityiskohteiden aukean tilan ulottuman päälle.

7.7.15.8   Aukean tilan ulottuman arviointi (6.2.4.1)

P-tapaukset

Edellä olevasta 6.2.4.1(1) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 668 mm suunnittelukatselmuksena suoritettava aukean tilan arviointi on tehtävä tyypillisten poikkileikkausten perusteella ja siinä on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, standardissa EN 15273–3:2013 oleviin 5, 7, 10 lukuihin ja liitteen D kohtaan D.4.3 perustuvien laskelmien tuloksia yläosien osalta ja tämän YTE:n lisäykseen P perustuvien laskelmien tuloksia alaosien osalta.

7.7.15.9   Tunneleissa syntyvien suurimpien sallittujen painevaihteluiden arviointi (6.2.4.12)

P-tapaukset

Edellä olevasta 6.2.4.12(3) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 668 mm huomioon otettavan viitteellisen poikkipinnan, kullekin vetävälle tai vedettävälle vaunulle erikseen, on oltava

a)

12 m2 kalustoyksiköille, jotka on suunniteltu GEC16 -profiilin mukaisesti

b)

11 m2 kalustoyksiköille, jotka on suunniteltu GEB16- ja GHE16-profiilin mukaisesti.

Huomioon otettava kalustoyksikön ulottuma on määriteltävä 7.7.15.1 kohdan mukaisesti valitun ulottuman mukaisesti.

7.7.16   Ruotsin rataverkon erityispiirteitä

7.7.16.1   Yleistä

P-tapaukset

Infrastruktuurissa, joka on suorassa yhteydessä Suomen rataverkkoon, sekä satamien infrastruktuurissa voidaan soveltaa tämän YTE:n 7.7.6 kohdassa määriteltyjä Suomen rataverkon erityispiirteitä ratoihin, jotka on tarkoitettu kalustoyksiköille, joiden nimellisraideleveys on 1 524 mm.

7.7.16.2   Laiturin etäisyys raiteesta (4.2.9.3)

P-tapaukset

Edellä olevan 4.2.9.3(1) kohdan mukaisesti standardin EN 15273–3:2013 luvussa 13 määritelty radan keskiviivan ja laiturin reunan välinen etäisyys kulkupinnan suunnassa (bq) lasketaan seuraavien sallittavan lisäylityksen (Skin) arvojen perusteella:

a)

sisäkaarteessa: Skin = 40,5/R,

b)

ulkokaarteessa: Skin = 31,5/R,

7.7.17   Yhdistyneen kuningaskunnan rataverkon erityispiirteitä Ison-Britannian osalta

7.7.17.1   YTE-rataluokat (4.2.1)

P-tapaukset

1)

Kun ratojen nopeudet ilmoitetaan tässä YTE:ssä kilometreinä tunnissa [km/h] rataluokkana tai suorituskykyparametrina, nopeus on sallittua muuntaa maileiksi tunnissa [mph] lisäyksen G mukaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan rataverkossa Ison-Britannian osalta.

2)

Edellä olevassa 4.2.1(7) kohdassa olevien taulukkojen 2 ja 3 sarakkeesta ”Ulottuma” poiketen kaikkien ratojen ulottumien osalta on sallittua käyttää kansallisia teknisiä sääntöjä lisäyksen Q mukaisesti, lukuun ottamatta uusia, suurnopeusjunille tarkoitettuja liikennekoodin P1 ratoja.

7.7.17.2   Aukean tilan ulottuma (4.2.3.1)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.3.1 kohdasta poiketen 7.7.17.1(2) kohdan mukaisesti valittujen kansallisten ulottumien osalta aukean tilan ulottuma on määriteltävä lisäyksen Q mukaisesti.

7.7.17.3   Raideväli (4.2.3.2)

P-tapaukset

1)

Edellä olevasta 4.2.3.2 kohdasta poiketen nimellisraidevälin on oltava 3 400 mm suoralla radalla ja kaarteessa, jonka säde on 400 m tai suurempi.

2)

Jos maaston muodot estävät sen, että raideväli on 3 400 mm, raideväliä voidaan pienentää edellyttäen, että junien välinen turvallinen ohitustila varmistetaan erityistoimien avulla.

3)

Raidevälin pienentämisen on tapahduttava lisäyksessä Q esitetyn kansallisen teknisen säännön mukaisesti.

7.7.17.3.a   Tehollinen kartiokkuus (4.2.4.5)

P-tapaukset

1)

Edellä olevasta 4.2.4.5(3) kohdasta poiketen raideleveyden, kiskon hamaran profiilin ja kiskon kallistuksen suunnitteluarvot on tavallisella radalla valittava niin, ettei taulukossa 32 määriteltyjä tehollisen kartiokkuuden rajoja ylitetä.

Taulukko 32

Tehollisen kartiokkuuden suunnitteluarvot

 

Pyörän profiili

Nopeusalue (km/h)

S 1002, GV 1/40

EPS

v ≤ 60

Arviointia ei vaadita

60 < v ≤ 200

0,25

0,30

200 < v ≤ 280

0,20

0,20

v > 280

0,10

0,15

2)

Edellä kohdasta 4.2.4.5 (4) poiketen seuraavat pyöräkerrat on mallinnettava kulkemaan suunnittelun mukaisissa rataolosuhteissa (simuloitu standardin EN 15302:2008+A1:2010 mukaisella laskelmalla):

a)

S 1002, standardin EN 13715:2006 + A1:2010 liitteessä C määritelty SR 1:n arvo

b)

S 1002, standardin EN 13715:2006 + A1:2010 liitteessä C määritelty SR 2:n arvo

c)

GV 1/40, standardin EN 13715:2006 + A1:2010 liitteessä B määritelty SR 1:n arvo

d)

GV 1/40, standardin EN 13715:2006 + A1:2010 liitteessä B määritelty SR 2:n arvo.

e)

EPS, standardin EN 13715:2006 + A1:2010 liitteessä B määritelty SR 1:n arvo

SR 1:n ja SR 2:n osalta sovelletaan seuraavia arvoja:

f)

1 435 mm raideleveyden järjestelmässä SR1 = 1 420 mm ja SR2 = 1 426 mm.

7.7.17.4   Kaksikärkisen risteyksen pisin ohjaukseton osuus (4.2.5.3)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.5.3 kohdasta poiketen kiinteän kaksikärkisen risteyksen pisimmän ohjauksettoman osuuden suunnitteluarvon on oltava lisäyksessä Q esitetyn kansallisen teknisen säännön mukainen.

7.7.17.5   Välittömän toiminnan rajat vaihteille (4.2.8.6)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.8.6(1)(b) alakohdasta poiketen ”CEN56 Vertical” -mallisissa vaihteissa risteyksen ja vastakiskon kiinteän välin vähimmäisarvoksi hyväksytään tavallisissa risteyksissä 1 388 mm (mitattu 14 mm kulkupinnan alapuolelta ja teoreettisella radalla, sopivalla etäisyydellä todellisesta kärjestä (RP) kuvan 2 mukaan).

7.7.17.6   Laiturin korkeus (4.2.9.2)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.9.2 kohdasta poiketen laiturin korkeuden osalta sallitaan lisäyksessä Q esitetyt kansalliset tekniset säännöt.

7.7.17.7   Laiturin etäisyys raiteesta (4.2.9.3)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.9.3 kohdasta poiketen laiturin ja raiteen välisen etäisyyden osalta sallitaan lisäyksessä Q esitetyt kansalliset tekniset säännöt.

7.7.17.8   Käytönaikainen tehollinen kartiokkuus (4.2.11.2)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.11.2.(2) kohdasta poiketen rataverkon haltijan on mitattava raideleveys ja kiskon hamaran profiilit kyseiseltä kohdalta noin 10 metrin matkalta. Keskimääräinen tehollinen kartiokkuus 100 metrin matkalta on laskettava käyttämällä mallinnuksessa tämän YTE:n 7.7.17.3(2) kohdassa mainittuja pyöräkertoja a–e, jotta tarkastetaan yhteistä tarkastusta varten, että rata on taulukossa 14 esitetyn käytönaikaisen tehollisen kartiokkuuden raja-arvon mukainen.

7.7.17.9   Aukean tilan ulottuman arviointi (6.2.4.1)

P-tapaukset

Edellä olevasta 6.2.4.1 kohdasta poiketen aukean tilan ulottuma on sallittua arvioida lisäyksessä Q esitettyjen kansallisten teknisten sääntöjen mukaisesti

7.7.17.10   Raidevälin arviointi (6.2.4.2)

P-tapaukset

Edellä olevasta 6.2.4.2 kohdasta poiketen raideväli voidaan arvioida lisäyksessä Q esitettyjen kansallisten teknisten sääntöjen mukaisesti

7.7.17.11   Laiturin ja raiteen välisen etäisyyden arvioiminen (6.2.4.11)

P-tapaukset

Edellä olevasta 6.2.4.11 kohdasta poiketen laiturin ja raiteen välinen etäisyys voidaan arvioida lisäyksessä Q esitettyjen kansallisten teknisten sääntöjen mukaisesti

7.7.18   Yhdistyneen kuningaskunnan rataverkon erityispiirteitä Pohjois-Irlannin osalta

7.7.18.1   Aukean tilan ulottuma (4.2.3.1)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.3.1(5) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 600 mm on sallittua soveltaa tämän YTE:n lisäyksessä O määriteltyä yhtenäistä aukean tilan ulottumaa IRL3.

7.7.18.2   Raideväli (4.2.3.2)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.3.2(6) kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä raideväli on määriteltävä 7.7.17.1 kohdan mukaisesti valittujen ulottumien mukaisesti. Nimellinen raideväli määritellään suunnittelua varten, ja siinä otetaan huomioon marginaalit ilmavirran vaikutuksia varten. Yhtenäisen aukean tilan ulottuman IRL3 pienin sallittu arvo on avoin kohta.

7.7.18.3   Aukean tilan ulottuman arviointi (6.2.4.1)

P-tapaukset

Edellä olevasta 6.2.4.1(5) kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä suunnittelukatselmuksena suoritettava aukean tilan ulottuman arviointi on tehtävä tyypillisten poikkileikkausten perusteella käyttäen tämän YTE:n lisäyksessä O määriteltyä yhtenäistä aukean tilan ulottumaa ”IRL3”.

7.7.19   Slovakian rataverkon erityispiirteitä

7.7.19.1   YTE-rataluokat (4.2.1)

P-tapaukset

Edellä kohdassa 4.2.1(7) olevassa taulukossa 3 määritellyn liikennekoodin F1520 osalta 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä on sallittua käyttää 24,5 t:n akselipainoa ja junan pituutta, joka on 650–1 050 m.

7.7.19.2   Pienin kaarresäde (4.2.3.4)

P-tapaukset

1)

Edellä olevan 4.2.3.4(2) kohdan sijasta uusien ratojen vastakaarteet (muualla kuin järjestelyratapihoilla, joilla vaunuja vaihdetaan yksitellen), joiden säteet ovat 150–300 m, on suunniteltava taulukkojen 33 ja 34 mukaisesti puskimien ristiinmenon estämiseksi.

2)

Edellä olevasta 4.2.3.4(3) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä pääraiteiden vastakaarteet, joiden säteet ovat 150–250 m, on suunniteltava siten, että kaarteiden välissä on vähintään 15 m pitkä välisuora.

3)

Edellä olevasta 4.2.3.4(3) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä muiden raiteiden kuin pääraiteiden vastakaarteet, joiden säteet ovat 150–250 m, on suunniteltava taulukkojen 33 ja 34 mukaisesti.

Taulukko 33

Kahden vastakkaisen pitkän ympyräkaarteen välisen välisuoran pituuden raja-arvot (m)

R1/R2

150

160

170

180

190

200

220

230

250

280

300

150

11,0

10,7

10,4

10,0

9,8

9,5

9,0

8,7

8,1

7,6

6,7

160

10,7

10,4

10,0

9,8

9,5

9,0

8,6

8,1

7,6

6,7

6,4

170

10,4

10,0

9,8

9,5

9,0

8,5

8,1

7,6

6,7

6,4

6,0

180

10,0

9,8

9,5

9,0

8,5

8,0

7,5

6,6

6,4

6,0

5,5

190

9,8

9,5

9,0

8,5

8,0

7,5

6,5

6,3

6,0

5,4

4,5

200

9,5

9,0

8,5

8,0

7,5

6,5

6,2

6,0

5,3

4,0

3,0

220

9,0

8,6

8,1

7,5

6,5

6,2

6,0

5,3

4,0

3,0

0,0

230

8,7

8,1

7,6

6,6

6,3

6,0

5,3

4,0

3,0

0,0

 

250

8,1

7,6

6,7

6,4

6,0

5,3

4,0

3,0

0,0

 

 

280

7,6

6,7

6,4

6,0

5,4

4,0

3,0

0,0

 

 

 

300

6,7

6,4

6,0

5,5

4,5

3,0

0,0

 

 

 

 

325

6,4

6,0

5,7

5,0

4,0

0,0

 

 

 

 

 

350

6,3

5,8

5,2

4,0

3,0

0,0

 

 

 

 

 

400

6,0

5,2

4,0

3,0

0,0

 

 

 

 

 

 

450

5,5

4,5

3,0

0,0

 

 

 

 

 

 

 

500

5,0

3,0

0,0

 

 

 

 

 

 

 

 

600

3,0

0,0

 

 

 

 

 

 

 

 

 

700

0,0

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Taulukko 34

Kahden vastakkaisen pitkän ympyräkaarteen välisen välisuoran pituuden raja-arvot [m] matkustajajunille, joiden nopeus on enintään 40 km/h, muilla raiteilla kuin pääraiteilla

R1/R2

150

160

170

180

190

200

220

230

250

150

11,0

10,7

10,4

10,0

9,8

9,5

9,0

8,7

8,1

160

10,7

10,4

10,0

9,8

9,5

9,0

8,6

8,1

7,6

170

10,4

10,0

9,8

9,5

9,0

8,5

8,1

7,6

6,7

180

10,0

9,8

9,5

9,0

8,5

8,0

7,5

6,6

6,4

190

9,8

9,5

9,0

8,5

8,0

7,5

6,5

6,3

6,0

200

9,5

9,0

8,5

8,0

7,5

6,7

6,2

6,0

5,3

220

9,0

8,6

8,1

7,5

6,5

6,2

6,0

5,3

4,0

230

8,7

8,1

7,6

6,6

6,3

6,0

5,3

4,0

4,0

250

8,1

7,6

6,7

6,4

6,0

5,3

4,0

4,0

4,0

280

7,6

6,7

6,4

6,0

5,4

4,0

4,0

4,0

4,0

300

6,7

6,4

6,0

5,5

4,5

4,0

4,0

4,0

4,0

325

6,4

6,0

5,7

5,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

350

6,3

5,8

5,2

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

400

6,0

5,2

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

450

5,5

4,5

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

500

5,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

600

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

4,0

7.7.19.3   Pienin kaltevuustaitteen pyöristys (4.2.3.5)

P-tapaukset

1)

Edellä olevasta 4.2.3.5(1) kohdasta poiketen ainoastaan sivuraiteilla, joilla suurin sallittu nopeus on 10 km/h, pienimmän pyöristyssäteen on (järjestelyratapihojen laskumäkiä lukuun ottamatta) oltava vähintään 500 m sekä mäen huipulla että notkossa.

2)

Edellä olevasta 4.2.3.5(3) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä pienimmän pyöristyssäteen on (järjestelyratapihojen laskumäkiä lukuun ottamatta) oltava vähintään 2 000 m sekä mäen huipulla että notkossa ja ahtaissa olosuhteissa (esim. riittämätön tila) vähintään 1 000 m sekä mäen huipulla että notkossa.

3)

Sivuraiteilla, joilla suurin sallittu nopeus on 10 km/h, on sallittua käyttää pienintä pyöristyssädettä, joka on vähintään 500 m sekä mäen huipulla että notkossa.

4)

Edellä olevasta 4.2.3.5(4) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä järjestelyratapihojen laskumäissä pienimmän pyöristyssäteen on oltava mäen huipulla vähintään 300 m ja notkossa 250 m.

7.7.19.4   Kallistuksen vajaus (4.2.4.3)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.4.3(3) kohdasta poiketen kaiken 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä käytettävän liikkuvan kaluston osalta kallistuksen vajaus saa olla enintään 137 mm. Tämä koskee matkustajaliikenteen osalta enintään 230 km/h:n nopeuksia. Sekaliikenteen osalta tämä raja-arvo koskee enintään 160 km/h:n nopeuksia.

7.7.19.5   Välittömän toiminnan raja kiskojen kieroudelle (4.2.8.3)

P-tapaukset

Edellä olevista 4.2.8.3.(4) ja 4.2.8.3(5) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä sovelletaan 4.2.8.3(1)–4.2.8.3(3) kohtia.

7.7.19.6   Välittömän toiminnan raja raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille (4.2.8.4)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.8.4(2) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmää koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille on esitetty taulukossa 35.

Taulukko 35

1 520 mm raideleveyden järjestelmää koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelulle Slovakian tasavallassa

Nopeus (km/h)

Mitat (mm)

 

Vähimmäisraideleveys

Enimmäisraideleveys

V ≤ 80

1 511

1 555

80 < V ≤ 120

1 512

1 550

120 < V ≤ 160

1 513

1 545

160 < V ≤ 230

1 514

1 540

7.7.19.7   Välittömän toiminnan raja kallistukselle (4.2.8.5)

P-tapaukset

Edellä olevasta 4.2.8.5(3) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä suurin sallittu käytönaikainen kallistus on 170 mm.

7.7.19.8   Välittömän toiminnan rajat vaihteille (4.2.8.6)

P-tapaukset

Edellä olevan 4.2.8.6(3) kohdan sijasta 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä vaihteiden teknisten ominaisuuksien on noudatettava seuraavia käytönaikaisia arvoja:

a)

Ohitustilan vähimmäisarvo avoimen vaihteen kiskon ja vastakiskon välillä on 60 mm.

b)

Risteyksen ja vastakiskon kiinteän välin vähimmäisarvo tavallisissa risteyksissä on 1 472 mm. Se mitataan 14 mm kulkupinnan alapuolelta ja teoreettisella radalla, sopivalla etäisyydellä kärjen todellisesta pisteestä (RP) kuvan 2 mukaan. Arvo voi olla pienempi risteyksissä, joiden kärki on lyhennetty. Tässä tapauksessa rataverkon haltijan on osoitettava, että kärjen lyhennys on riittävä sen varmistamiseksi, ettei pyörä osu todelliseen kärkeen (RP).

c)

Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo risteyksen kärjessä on 1 436 mm.

d)

Laippauran vähimmäisleveys on 40 mm.

e)

Laippauran vähimmäissyvyys on 40 mm.

f)

Vastakiskon enimmäiskorotus on 54 mm.

7.7.19.9   Laiturin korkeus (4.2.9.2)

P-tapaukset

Uusituilla radoilla, joilla suurin sallittu nopeus on enintään 120 km/h, laiturin nimelliskorkeus saa olla 200–300 mm kulkupinnan yläpuolella.

7.7.19.10   Käytönaikainen tehollinen kartiokkuus (4.2.11.2)

T-tapaukset

Slovakian tasavallassa on sallittua jättää tämä parametri arvioimatta, kunnes käytönaikaisen tehollisen kartiokkuuden laskentaan tarvittavien tekijöiden mittauslaitteet on otettu käyttöön.

7.7.19.11   Ratapölkyt (5.3.3).

P-tapaukset

Edellä olevassa 5.3.3(2) kohdassa esitettyä vaatimusta on sovellettava yli 250 km/h:n nopeuksiin.


(1)  Akselipaino perustuu suunnittelumassaan toimintakunnossa moottorivaunujen (ja liikennekoodin P2 veturien) osalta ja toimintamassaan normaalilla hyötykuormalla standardin EN 15663:2009+AC:2010 kohdan 2.1 määritelmän mukaista matkustajista tai matkatavaroista koostuvaa hyötykuormaa kuljettamaan kykenevien kalustoyksiköiden osalta. Matkustajista tai matkatavaroista koostuvaa hyötykuormaa kuljettamaan kykenevien kalustoyksiköiden vastaavat ** akselikuorma-arvot ovat 21,5 t liikennekoodin P1 ja 22,5 t liikennekoodin P2 osalta tämän YTE:n lisäyksessä K olevan määritelmän mukaisesti.

(2)  Akselipaino perustuu suunnittelumassaan toimintakunnossa standardin EN 15663:2009+AC:2010 kohdan 2.1 määritelmän mukaisesti moottorivaunujen ja veturien osalta ja muiden kalustoyksiköiden osalta suunnittelumassaan poikkeuksellisella hyötykuormalla tämän YTE:n lisäyksessä K olevan määritelmän mukaisesti.

(3)  Akselipaino perustuu suunnittelumassaan toimintakunnossa standardin EN 15663:2009+AC:2010 kohdan 2.1 määritelmän mukaisesti moottorivaunujen ja veturien osalta ja muiden kalustoyksiköiden osalta suunnittelumassaan poikkeuksellisella hyötykuormalla tämän YTE:n lisäyksessä K olevan määritelmän mukaisesti.

(4)  Komission päätös 2008/232/EY, tehty 21 päivänä helmikuuta 2008, Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 84, 26.3.2008, s. 132).

(5)  Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 330, 5.12.1998, s. 32).

(6)  Komission suositus 2014/881/EU, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, yhteentoimivuuden teknisten eritelmien perusparametrien noudattamistason todentamismenettelystä olemassa olevilla radoilla (katso tämän virallisen lehden sivu 520).

(7)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1692/96/EY, tehty 23 päivänä heinäkuuta 1996, yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1) sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 884/2004/EY (EUVL L 167, 30.4.2004, s. 1)

(9)  

Huomautus: Vastakaarteissa, joilla on erilaiset säteet, käytetään jyrkemmän kaarteen sädettä kaarteiden välisuoran suunnitteluun.

Lisäys A

Yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointi

Yhteentoimivuuden osatekijöiden ominaisuudet, jotka ilmoitetun laitoksen tai valmistajan on suunnittelun, kehityksen ja tuotannon eri vaiheissa arvioitava valitun moduulin mukaisesti, on taulukossa 36 merkitty X:llä. Jos arviointia ei vaadita, taulukkoon on merkitty ”ei”.

Infrastruktuuriosajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijöitä varten ei vaadita erityisiä arviointimenettelyjä.

Taulukko 36

Yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointi EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta varten

Arvioitavat ominaisuudet

Vaihe, jossa arviointi tehdään

Suunnittelu- ja kehitysvaihe

Tuotantovaihe

Valmistusprosessi + tuotetestaus

Suunnittelun katselmus

Valmistusprosessin katselmus

Tyyppitesti

Tuotteen laatu

(sarjatuotannossa)

5.3.1

Kisko

 

 

 

 

5.3.1.1

Kiskon hamaran profiili

X

ei

X

X

5.3.1.2

Kiskon kovuus

X

X

X

X

5.3.2

Kiskojen kiinnitysjärjestelmät

ei

ei

X

X

5.3.3

Ratapölkyt

X

X

ei

X

Lisäys B

Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi

Osajärjestelmän suunnittelu-, asennus- ja käyttövaiheissa arvioitavat ominaisuudet on merkitty X:llä taulukossa 37.

Jos ilmoitetun laitoksen arviointia ei vaadita, taulukkoon on merkitty ”ei”. Tästä huolimatta muut arvioinnit voivat olla tarpeen jossakin muussa vaiheessa.

Arviointivaiheiden määrittely:

1)   ”Suunnittelun katselmus”: tähän sisältyy arvojen/parametrien paikkansapitävyyden tarkistaminen verrattuna lopulliseen rakenteeseen liittyviin YTE:n sovellettaviin vaatimuksiin.

2)   ”Kokoonpano, ennen käyttöönottoa”: paikan päällä tapahtuva tarkistus sen suhteen, että tuote tai osajärjestelmä on suunnitteluparametrien mukainen juuri ennen kuin se otetaan käyttöön.

Sarakkeessa 3 viitataan 6.2.4 kohtaan ”Osajärjestelmän erityiset arviointimenettelyt” ja 6.2.5 kohtaan ”Tekniset ratkaisut, joiden perusteella voidaan olettaa vaatimustenmukaisuus suunnitteluvaiheessa”.

Taulukko 37

Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi EY-vaatimustenmukaisuustarkastusta varten

Arvioitavat ominaisuudet

Uusi ratahanke tai parannus/uudistushanke

Erityiset arviointimenettelyt

Suunnittelun katselmus

Kokoonpano, ennen käyttöönottoa

1

2

3

Aukean tilan ulottuma (4.2.3.1)

X

X

6.2.4.1

Raideväli (4.2.3.2)

X

X

6.2.4.2

Suurimmat pituuskaltevuudet (4.2.3.3)

X

ei

 

Pienin kaarresäde (4.2.3.4)

X

X

6.2.4.4

Pienin kaltevuustaitteen pyöristys (4.2.3.5)

X

ei

6.2.4.4

Nimellinen raideleveys (4.2.4.1)

X

X

6.2.4.3

Kallistus (4.2.4.2)

X

X

6.2.4.4

Kallistuksen vajaus (4.2.4.3)

X

ei

6.2.4.4

6.2.4.5

Kallistuksen vajauksen äkillinen muutos (4.2.4.4)

X

ei

6.2.4.4

Tehollisen kartiokkuuden teoreettisten arvojen arviointi (4.2.4.5)

X

ei

6.2.4.6

Kiskon hamaran profiili normaalille raiteelle (4.2.4.6)

X

ei

6.2.4.7

Kiskon kallistus (4.2.4.7)

X

ei

 

Vaihteiden suunnittelugeometria (4.2.5.1)

X

ei

6.2.4.8

Kääntyväkärkisten risteysten käyttö (4.2.5.2)

X

ei

6.2.4.8

Kaksikärkisten risteysten pisin ohjaukseton osuus (4.2.5.3)

X

ei

6.2.4.8

Raiteen kantavuus (4.2.6.1)

X

ei

6.2.5

Raiteen pitkittäisvastus (4.2.6.2)

X

ei

6.2.5

Raiteen poikittaisvastus (4.2.6.3)

X

ei

6.2.5

Uusien siltojen kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan (4.2.7.1)

X

ei

6.2.4.9

Uusia maarakenteita ja maanpaineen vaikutuksia koskeva ekvivalentti pystykuormitus (4.2.7.2)

X

ei

6.2.4.9

Raiteiden päällä tai vieressä olevien uusien rakenteiden kestokyky (4.2.7.3)

X

ei

6.2.4.9

Vanhojen siltojen ja maarakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan (4.2.7.4)

X

ei

6.2.4.10

Välittömän toiminnan raja nuolikorkeudelle (4.2.8.1)

ei

ei

 

Välittömän toiminnan raja korkeuspoikkeamalle (4.2.8.2)

ei

ei

 

Välittömän toiminnan raja kiskojen kieroudelle (4.2.8.3)

ei

ei

 

Välittömän toiminnan raja raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille (4.2.8.4)

ei

ei

 

Välittömän toiminnan raja kallistukselle (4.2.8.5)

ei

ei

 

Välittömän toiminnan rajat vaihteille (4.2.8.6)

ei

ei

 

Laiturin hyötypituus (4.2.9.1)

X

ei

 

Laiturin korkeus (4.2.9.2)

X

X

 

Laiturin etäisyys raiteesta (4.2.9.3)

X

X

6.2.4.11

Raiteiden sijainti laiturien vieressä (4.2.9.4)

X

ei

 

Tunneleissa syntyvät suurimmat sallitut paineenvaihtelut (4.2.10.1)

X

ei

6.2.4.12

Sivutuulten vaikutus (4.2.10.2)

ei

ei

6.2.4.13

Sijaintimerkit (4.2.11.1)

ei

ei

 

Käytönaikainen tehollinen kartiokkuus (4.2.11.2)

ei

ei

 

Käymälöiden tyhjennys (4.2.12.2)

ei

ei

6.2.4.14

Laitteistot junien ulkopuoliseen puhdistukseen (4.2.12.3)

ei

ei

6.2.4.14

Vedentäyttö (4.2.12.4)

ei

ei

6.2.4.14

Polttoaineen lisääminen (4.2.12.5)

ei

ei

6.2.4.14

Ulkoinen virran syöttö (4.2.12.6)

ei

ei

6.2.4.14

Yhteentoimivuuden osatekijöiden soveltaminen

ei

X

 

Lisäys C

Radan rakenteen ja vaihteiden rakenteen tekniset ominaisuudet

 

Lisäys C.1

Radan rakenteen tekniset ominaisuudet

Radan rakenne on määriteltävä vähintään seuraavien teknisten ominaisuuksien perusteella:

a)

Kisko

Profiili(t) ja teräslajit

Yhtenäiseksi hitsattu kisko tai kiskojen pituus (sidekiskoja käyttävillä rataosuuksilla)

b)

Kiinnitysjärjestelmä

Tyyppi

Välilevyn jäykkyys

Sulkuvoima

Pituussuuntaista siirtymistä vastustava voima

c)

Ratapölkky

Tyyppi

Kantavuus:

Betoni: suunnitellut taivutusmomentit

Puu: standardin EN 13145:2001 mukaisuus

Teräs: poikkileikkauksen jäyhyysmomentti

Pitkittäis- ja poikittaisvastus: geometria ja paino

Nimellinen ja suunnitteluraideleveys

d)

Kiskon kallistus

e)

Sepelikerroksen poikkileikkaukset (sepelipohjainen penger — sepelikerroksen paksuus)

f)

Sepelityyppi (rakeisuus = raekoko)

g)

Ratapölkkyjen väli

h)

Erityiset laitteet: esimerkiksi ratapölkkyjen ankkurit, kolmas tai neljäs kisko jne.

Lisäys C.2

Vaihteiden rakenteen tekniset ominaisuudet

Vaihteiden rakenne on määriteltävä vähintään seuraavien teknisten ominaisuuksien perusteella:

a)

Kisko

Profiili(t) ja teräslajit (vaihteen kisko, vastakisko)

Yhtenäiseksi hitsattu kisko tai kiskojen pituus (sidekiskoja käyttävillä rataosuuksilla)

b)

Kiinnitysjärjestelmä

Tyyppi

Välilevyn jäykkyys

Sulkuvoima

Pituussuuntaista siirtymistä vastustava voima

c)

Ratapölkky

Tyyppi

Kantavuus:

Betoni: suunnitellut taivutusmomentit

Puu: standardin EN 13145:2001 mukaisuus

Teräs: poikkileikkauksen jäyhyysmomentti

Pitkittäis- ja poikittaisvastus: geometria ja paino

Nimellinen ja suunnitteluraideleveys

d)

Kiskon kallistus

e)

Sepelin poikkileikkaukset (sepelipohjainen penger — sepelikerroksen paksuus)

f)

Sepelityyppi (rakeisuus = raekoko)

g)

Risteyksen tyyppi (kiinteä tai liikkuva kärki)

h)

Lukituksen tyyppi (kytkinpaneeli, liikkuva kärki)

i)

Erityiset laitteet: esimerkiksi ratapölkkyjen ankkurit, kolmas tai neljäs kisko jne.

j)

Yleinen piirros vaihteista, josta ilmenee

geometrinen kaavio (kolmio), jossa esitetään risteysvaihteen pituus ja tangentit risteysvaihteen päässä

tärkeimmät geometriset ominaisuudet, kuten vaihteen tärkeimmät säteet, raiteensulku ja risteyksen kansirakenne, risteyskulma

ratapölkkyjen väli

Lisäys D

Radan rakenteen ja vaihteiden rakenteen käyttöehdot

 

Lisäys D.1

Radan rakenteen käyttöehdot

Radan rakenteen käyttöehdot on määritelty seuraaviksi:

a)

Suurin akselipaino [t]

b)

Suurin sallittu radan nopeus [km/h]

c)

Pienin kaarresäde [m]

d)

Suurin sallittu kallistus [mm]

e)

Suurin sallittu kallistuksen vajaus [mm]

Lisäys D.2

Vaihteiden rakenteen käyttöehdot

Vaihteiden rakenteen käyttöehdot on määritelty seuraaviksi:

a)

Suurin akselipaino (t)

b)

Suurin sallittu radan nopeus (km/h) vaihteiden suoralla raiteella ja poikkeavalla raiteella

c)

Kaartuvia yksinkertaisia vaihteita koskevat yleisiin rakenteisiin perustuvat säännöt, joissa ilmoitetaan vähimmäiskaarevuudet (vaihteiden suoralla raiteella ja poikkeavalla raiteella)

Lisäys E

Rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset liikennekoodeittain

Rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset on määritelty taulukoissa 38 ja 39 taulukoissa 2 ja 3 esitettyjen liikennekoodien mukaan. Rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset on määritelty taulukoissa 38 ja 39 yhdistettynä suureena, joka koostuu EN-rataluokasta ja vastaavasta suurimmasta sallitusta nopeudesta. EN-rataluokka ja vastaava suurin sallittu nopeus on katsottava yhdeksi yhdistetyksi suureeksi.

EN-rataluokka perustuu akselipainoon ja akseliväliin liittyviin geometrisiin näkökohtiin. EN-rataluokat määritellään standardin EN 15528:2008+A1:2012 liitteessä A.

Taulukko 38

EN-rataluokka — Vastaava nopeus  (1)  (6) [km/h] — Matkustajaliikenne

Liikennekoodi

Matkustajavaunut (mukaan lukien matkustaja- ja matkatavaravaunut sekä autonkuljetusvaunut) ja kevyet tavaravaunut (2)  (3)

Veturit ja moottorivaunut (2)  (4)

Sähkö- tai dieselmoottorijunat, vetokalustot ja kiskobussit (2)  (3)

P1

Avoin kohta

P2

P3a (> 160 km/h)

A – 200

B1-160

D2-200 (11)

Avoin kohta

P3b (≤ 160 km/h)

B1-160

D2-160

C2 (8) – 160

D2 (9) – 120

P4a (> 160 km/h)

A – 200

B1-160

D2-200 (11)

Avoin kohta

P4b (≤ 160 km/h)

A – 160

B1-140

D2-160

B1 (7) – 160

C2 (8) – 140

D2 (9) – 120

P5

B1-120

C2-120 (5)

B1-120

P6

a12 (10)

P1520

Avoin kohta

P1600

Avoin kohta


Taulukko 39

EN-rataluokka — Vastaava nopeus  (1)  (6) [km/h] — Tavaraliikenne

Liikennekoodi

Tavaravaunut ja muu liikkuva kalusto

Veturit (2)

F1

D4-120

D2-120

F2

D2-120

D2-120

F3

C2-100

C2-100

F4

B2-100

B2-100

F1520

Avoin kohta

F1600

Avoin kohta


(1)  Taulukossa esitetty nopeuden arvo on rataa koskeva enimmäisvaatimus ja se voi olla alhaisempi 4.2.1(10) kohdan vaatimusten mukaisesti. Tarkastettaessa radan yksittäisiä rakenteita on hyväksyttävää ottaa huomioon kalustoyksikön tyyppi ja paikallinen suurin sallittu nopeus.

(2)  Matkustajavaunut (mukaan lukien henkilö- ja matkatavaravaunut sekä autonkuljetusvaunut), muu liikkuva kalusto, veturit, moottorivaunut, sähkö- ja dieselmoottorijunat, vetokalustot ja kiskobussit on määritelty liikkuvan kaluston YTE:ssä. Kevyet tavaravaunut määritellään matkatavaravaunuiksi, paitsi että niitä voidaan siirtää muodostelmissa, joita ei ole tarkoitettu henkilöiden siirtämiseen.

(3)  Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun kyseessä ovat sellaiset matkustajavaunut, matkatavaravaunut, autonkuljetusvaunut, kevyet tavaravaunut tai sähkö- ja dieselmoottorijunissa ja vetokalustoissa olevat vaunut, joiden pituus voi olla 18–27,5 m tavanomaisissa ja taittuvissa vaunuissa, ja 9–14 m, jos juna on yksiakselinen.

(4)  Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun kyseessä on korkeintaan kaksi peräkkäistä kytkettyä veturia ja/tai moottorivaunua. Jos suurin tuntinopeus on 120 km/h, rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun peräkkäin kytkettyjä vetureita ja/tai moottorivaunuja on kolme tai enemmän (tai kyseessä on yhdistelmä, jossa on vetureita ja/tai moottorivaunuja). Veturien ja moottorivaunujen on noudatettava tavaravaunuille asetettuja vastaavia raja-arvoja.

(5)  Jäsenvaltio voi ilmoittaa liikennekoodin P5 osalta, sovelletaanko vetureita ja moottorivaunuja koskevia vaatimuksia.

(6)  Tarkastettaessa yksittäisten junien ja rakenteiden yhteensopivuutta tarkastusperusteiden on oltava tämän YTE:n lisäyksen K mukaiset.

(7)  Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun keskimääräinen massa pituusyksikköä kohden kunkin vaunun pituudelta on 2,75 t/m.

(8)  Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun keskimääräinen massa pituusyksikköä kohden kunkin vaunun pituudelta on 3,1 t/m.

(9)  Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun keskimääräinen massa pituusyksikköä kohden kunkin vaunun pituudelta on 3,5 t/m.

(10)  Ks. tämän YTE:n lisäys L.

(11)  Vain neliakseliset kalustoyksiköt sallitaan. Telin akselivälin on oltava vähintään 2,6 m. Keskimääräinen massa pituusyksikköä kohden kunkin vaunun pituudelta saa olla enintään 5,0 t/m.

Lisäys F

Rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset liikennekoodeittain Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneessä kuningaskunta

Rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset on määritelty taulukoissa 40 ja 41 taulukoissa 2 ja 3 esitettyjen liikennekoodien mukaan. Rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset määritellään taulukoissa 40 ja 41 yhdistettynä suureena, joka koostuu Route Availability -numerosta ja vastaavasta suurimmasta sallitusta nopeudesta. Route Availability -numero ja sitä vastaava suurin sallittu nopeus on katsottava yhdeksi yhdistetyksi suureeksi.

Route Availability -numero perustuu akselipainoon ja akseliväliin liittyviin geometrisiin näkökohtiin. Route Availability -numerot on määritelty kansallisissa teknisissä säännöissä, joista on esitetty tätä varten ilmoitus.

Taulukko 40

Route Availability -numero — Vastaava nopeus  (1)  (5) [mailia tunnissa] — Matkustajaliikenne

Liikennekoodi

Matkustajavaunut (mukaan lukien matkustaja- ja matkatavaravaunut sekä autonkuljetusvaunut) ja kevyet tavaravaunut (2)  (3)  (6)

Veturit ja moottorivaunut (2)  (4)

Sähkö- tai dieselmoottorijunat, vetokalustot ja kiskobussit (2)  (3)  (6)

P1

Avoin kohta

P2

P3a (> 160 km/h)

RA1-125

RA2-90

RA7-125 (7)

RA8-110 (7)

RA8-100 (8)

RA5-125 (9)

Avoin kohta

P3b (≤ 160 km/h)

RA1-100

RA2-90

RA8-100 (8)

RA5-100 (9)

RA3-100

P4a (> 160 km/h)

RA1-125

RA2-90

RA7-125 (7)

RA7-100 (8)

RA4-125 (9)

Avoin kohta

P4b (≤ 160 km/h)

RA1-100

RA2-90

RA7-100 (8)

RA4-100 (9)

RA3-100

P5

RA1-75

RA5-75 (8)  (10)

RA4-75 (9)  (10)

RA3-75

P6

RA1

P1600

Avoin kohta


Taulukko 41

Route Availability -numero — Vastaava nopeus  (1)  (5) [mailia tunnissa] — Tavaraliikenne

Liikennekoodi

Tavaravaunut ja muu liikkuva kalusto

Veturit (2)  (4)  (8)

F1

RA8-75

RA7-75

F2

RA7-75

RA7-75

F3

RA5-60

RA7-60

F4

RA4-60

RA5-60

F1600

Avoin kohta


(1)  Taulukossa esitetty nopeuden arvo on rataa koskeva enimmäisvaatimus ja se voi olla alhaisempi 4.2.1(10) kohdan vaatimusten mukaisesti. Tarkastettaessa radan yksittäisiä rakenteita on hyväksyttävää ottaa huomioon kalustoyksikön tyyppi ja paikallinen suurin sallittu nopeus.

(2)  Matkustajavaunut (mukaan lukien henkilö- ja matkatavaravaunut sekä autonkuljetusvaunut), muu liikkuva kalusto, veturit, moottorivaunut, sähkö- ja dieselmoottorijunat, vetokalustot ja kiskobussit on määritelty liikkuvan kaluston YTE:ssä. Kevyet tavaravaunut määritellään matkatavaravaunuiksi, paitsi että niitä voidaan siirtää muodostelmissa, joita ei ole tarkoitettu henkilöiden siirtämiseen.

(3)  Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun kyseessä ovat sellaiset matkustajavaunut, matkatavaravaunut, autonkuljetusvaunut, kevyet tavaravaunut tai sähkö- ja dieselmoottorijunissa ja vetokalustoissa olevat vaunut, joiden pituus voi olla 18–27,5 m tavanomaisissa ja taittuvissa vaunuissa ja 9–14 m, jos juna on yksiakselinen.

(4)  Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun kyseessä on korkeintaan kaksi peräkkäistä kytkettyä veturia ja/tai moottorivaunua. Jos suurin nopeus on 75 mph, rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun peräkkäin kytkettyjä vetureita ja/tai moottorivaunuja on enintään viisi (tai kyseessä on yhdistelmä, jossa on vetureita ja/tai moottorivaunuja). Veturien ja moottorivaunujen on noudatettava tavaravaunuille asetettuja vastaavia raja-arvoja.

(5)  Tarkastettaessa yksittäisten junien ja rakenteiden yhteensopivuutta, tarkastusperusteiden on oltava tämän YTE:n lisäyksen K mukainen ellei niitä ole muutettu tätä tarkoitusta varten ilmoitetuilla kansallisilla teknisillä säännöillä.

(6)  Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun keskimääräinen massa pituusyksikköä kohden kunkin vaunun pituudelta on 3,0 t/m.

(7)  Vain neliakseliset kalustoyksiköt sallitaan. Telin akselivälin on oltava vähintään 2,6 m. Keskimääräinen massa pituusyksikköä kohden kunkin vaunun pituudelta saa olla enintään 4,6 t/m.

(8)  Neli- tai kuusiakseliset kalustoyksiköt sallitaan.

(9)  Moottorivaunut, vain neliakseliset kalustoyksiköt sallitaan. Sisältää myös veturit, jos veturin ja vedettävien kalustoyksikköjen pituusero on vähemmän kuin 15 prosenttia vedettävien kalustoyksikköjen pituudesta yli 90 mph:n nopeuksilla.

(10)  Jäsenvaltio voi ilmoittaa liikennekoodin P5 osalta, sovelletaanko vetureita ja moottorivaunuja koskevia vaatimuksia.

Lisäys G

Nopeuden muuntaminen maileiksi tunnissa Irlannin tasavaltaa ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyttä kuningaskuntaa varten

Taulukko 42

Nopeuden muuntaminen kilometreistä tunneissa[km/h] maileihin tunnissa [mph]

Nopeus (km/h)

Nopeus (km/h)

2

1

3

1

5

3

10

5

15

10

20

10

30

20

40

25

50

30

60

40

80

50

100

60

120

75

140

90

150

95

160

100

170

105

180

110

190

120

200

125

220

135

225

140

230

145

250

155

280

175

300

190

320

200

350

220

Lisäys H

1 520 mm:n raideleveysjärjestelmän aukean tilan ulottuma

Kuva 3

1 520 mm:n raideleveysjärjestelmän aukean tilan ulottuma S [etäisyydet millimetreinä]

Image

Kuvan 3 selitykset:

 

Kaikki vaakasuuntaiset etäisyydet mitataan raiteen keskiviivasta ja kaikki pystysuuntaiset etäisyydet mitataan kiskon hamaran yläpinnalta.

 

Ääriviivan vasen puoli — sovelletaan asemilla ja seisakkeilla oleviin raiteisiin ja sivuraiteisiin/teollisuusraiteisiin (paitsi ääriviivat Ia, Ib, IIa, IIIa),

 

Ääriviivan oikea puoli — sovelletaan normaalin radan raiteisiin.

Ääriviivan eri osien soveltaminen:

 

1,I — 1, I — aukean tilan ulottuman ääriviiva sähköistämättömille radoille,

 

1,I — II — III — II — 1,I — aukean tilan ulottuman ääriviiva sähköistetyille radoille — tavallisen radan (avoradan) raiteille sekä asemilla oleville raiteille ja sivuraiteille/teollisuusraiteille, joissa kalustoyksikköjen ei odoteta seisovan,

 

Ia — Ib — IIa — IIIa — aukean tilan ulottuman ääriviiva sähköistetyille radoille — muille asemilla oleville raiteille ja muille sivuraiteille/teollisuusraiteille.

Huomautus: Osoittajissa esitetyt arvot 1 000 mm, 1 020 mm, 6 900 mm ja 6 400 mm koskevat johdinjärjestelmää, jossa on kannatinkaapeli.

Osoittajissa esitetyt arvot 1 100 mm, 1 120 mm, 6 750 mm ja 6 250 mm koskevat johdinjärjestelmää, jossa ei ole kannatinkaapelia.

 

11–10–3 — aukean tilan ulottuman ääriviiva rakenteille ja laitteille (paitsi tunneleille, silloille, laitureille ja luiskille) ulommaisten raiteiden ulkopuolella,

 

9–4a — aukean tilan ulottuman ääriviiva tunneleille, sillan kaiteille, korotetuille radoille (sepelikerroksen profiili), opasteille, penkereen seinämille ja muiden radan päällysrakenteen rakenteiden kaiteille,

 

12–12 — ääriviiva, jonka yläpuolella (radoilla asemien välillä tai asemilla radan hyötypituudella) mikään laite ei saa olla, paitsi tasoristeyksen kansi, veturin merkinantoinduktorit, vaihdemekanismit ja niiden lähellä olevat merkinanto- ja turvalaitteet,

 

14–14 — rakennuksen (tai perustuksen), maanalaisten kaapelien, teräskaapelien, putkien ja muiden rautateihin liittymättömien rakenteiden (merkinanto- ja turvalaitteita lukuun ottamatta) ääriviiva.

Nimellisraideleveyden ollessa 1 520 mm a1 = 670 mm ja a2 = 760 mm.

Nimellisraideleveyden ollessa 1 524 mm a1 = 672 mm ja a2 = 762 mm.

Kuva 4

Liikkuvan kaluston alaosan vertailuprofiili kaksoisvaihteilla varustetuilla radoilla

Image

Kuvan 4 selitys:

Etäisyys 760 mm koskee raideleveyttä 1 520 mm ja etäisyys 762 mm raideleveyttä 1 524 mm.

Kuva 5

Liikkuvan kaluston alaosan vertailuprofiili kiskojarruilla varustetuilla järjestelyratapihoilla

Image

Lisäys I

Vastakaarteet, joiden säde on 150–300 m

Taulukon 43 arvot perustuvat vertailukalustoyksikköön (tavallinen matkustajavaunu, jossa telikeskiöiden välinen etäisyys a = 19 m ja puskimen etureunan ja telikeskiön välinen etäisyys nt = 3,7 m, puskimen leveys Δ = 635 mm ja kalustoyksikön sivusuuntainen välys w = +/– 60 mm) ja kahden peräkkäisen tavallisen matkustajavaunun kaarreylitysten eroon, joka on 395 mm.

Taulukon 44 arvot perustuvat vertailukalustoyksikköön (tavallinen tavaravaunu, jossa päätypyöräkertojen tai telikeskiöiden välinen etäisyys on 12 m ja puskimen etureunan ja päätypyöräkerran tai telikeskiön välinen etäisyys on 3 m) ja kahden peräkkäisen tavallisen tavaravaunun kaarreylitysten eroon, joka on 225 mm.

Paikallisten olosuhteiden vuoksi voi olla tarpeen edellyttää vanhojen kalustoyksikköjen osalta, jotka eivät vastaa näitä oletusarvoja, pidempää välisuoraa, erityisiä käyttöehtoja tai suurempaa puskimen leveyttä puskinten ristiinmenon estämiseksi.

Taulukko 43

Kahden vastakkaisen pitkän ympyräkaarteen välisen välisuoran vähimmäispituus [m]

R1

R2

150

155

160

165

170

175

180

185

190

195

200

205

210

215

220

150

10,78

10,53

10,29

10,06

9,83

9,6

9,38

9,16

8,94

8,73

8,52

8,31

8,11

7,91

7,71

160

10,29

9,86

9,48

9,22

8,97

8,73

8,49

8,25

8,02

7,79

7,56

7,34

7,12

6,91

6,69

170

9,83

9,37

8,97

8,62

8,3

8,04

7,78

7,53

7,28

7,04

6,8

6,55

6,31

6,06

5,81

180

9,38

8,91

8,49

8,12

7,78

7,48

7,2

6,93

6,65

6,37

6,08

5,79

5,49

5,18

4,86

190

8,94

8,45

8,02

7,63

7,28

6,96

6,65

6,33

6

5,67

5,33

4,97

4,59

4,19

3,76

200

8,52

8,01

7,56

7,16

6,8

6,44

6,08

5,71

5,33

4,93

4,5

4,04

3,54

2,97

2,28

210

8,11

7,59

7,12

6,7

6,31

5,91

5,49

5,06

4,59

4,09

3,54

2,91

2,11

0,73

0

220

7,71

7,17

6,69

6,25

5,81

5,35

4,86

4,34

3,76

3,1

2,28

0,95

0

0

0

230

7,32

6,77

6,27

5,79

5,29

4,76

4,18

3,52

2,74

1,67

0

0

0

0

0

240

6,95

6,38

5,85

5,32

4,74

4,11

3,38

2,5

1,07

0

0

0

0

0

0

250

6,58

5,99

5,42

4,81

4,14

3,36

2,39

0,51

0

0

0

0

0

0

0

260

6,22

5,6

4,97

4,26

3,46

2,44

0,36

0

0

0

0

0

0

0

0

270

5,86

5,2

4,48

3,66

2,64

0,86

0

0

0

0

0

0

0

0

0

280

5,51

4,78

3,96

2,96

1,45

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

290

5,15

4,33

3,37

2,06

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

300

4,77

3,85

2,68

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

310

4,37

3,31

1,75

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

320

3,95

2,67

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

330

3,47

1,85

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

340

2,94

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

350

2,3

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

360

1,41

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

370

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

380

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0


Taulukko 44

Kahden vastakkaisen pitkän kaarteen välisen välisuoran pituuden raja-arvot tavaraliikenteeseen tarkoitetuilla radoilla [m]

R1

R2

150

155

160

165

170

175

180

185

190

195

200

150

6,79

6,61

6,43

6,25

6,09

5,92

5,76

5,60

5,44

5,28

5,13

160

6,43

6,20

6,01

5,82

5,63

5,45

5,26

5,07

4,89

4,70

4,51

170

6,09

5,85

5,63

5,42

5,20

4,98

4,76

4,54

4,31

4,08

3,84

180

5,76

5,51

5,26

5,01

4,76

4,51

4,25

3,98

3,70

3,40

3,09

190

5,44

5,16

4,89

4,60

4,31

4,01

3,70

3,36

3,01

2,61

2,15

200

5,13

4,82

4,51

4,18

3,84

3,48

3,09

2,65

2,15

1,51

0

210

4,82

4,47

4,11

3,73

3,32

2,88

2,37

1,73

0,68

0

0

220

4,50

4,11

3,69

3,25

2,75

2,15

1,35

0

0

0

0

230

4,17

3,73

3,24

2,70

2,04

1,07

0

0

0

0

0

240

3,83

3,32

2,74

2,04

0,96

0

0

0

0

0

0

250

3,47

2,87

2,15

1,07

0

0

0

0

0

0

0

260

3,08

2,36

1,35

0

0

0

0

0

0

0

0

270

2,65

1,73

0

0

0

0

0

0

0

0

0

280

2,16

0,68

0

0

0

0

0

0

0

0

0

290

1,51

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

300

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

Lisäys J

Kiinteiden kaksikärkisten risteyksien turvallisuuden varmistaminen

(J.1)

Kiinteät kaksikärkiset risteykset olisi suunniteltava siten, että ohjaukseton osuus ei ole liian pitkä. Kaksikärkisessä risteyksessä vastakiskoja ei voida asentaa siten, että ne varmistavat ohjauksen koko pituudelta. Tämä ohjaukseton osuus on hyväksyttävissä tiettyyn rajaan asti, joka määräytyy seuraavan vertailutilanteen perusteella:

a)

Pienin sallittu risteyskulma: tangentti 1:9 (tga = 0,11, a = 6°20′)

b)

Kaksikärkisen risteyksen pienin sallittu säde: 450 m

c)

Vastakiskon vähimmäiskorkeus: 45 mm

d)

Kärjen muoto on seuraavassa kuvassa esitetyn mukainen:

Kuva 6

Kaksikärkinen risteys

Image

Kuva 7

Kärjen lyhennys X kiskon ulkoreunassa

Image

X = 3 mm (150 mm:n pituudelta).

Y = 8 mm (noin 200–500 mm:n pituudelta)

(J.2)

Jos yksi tai useampi edellä mainituista vaatimuksista ei täyty, rakenne on tarkastettava joko ohjauksettoman osuuden pituuden vastaavuuden tai pyörän ja vaihteen kärjen kosketuksesta aiheutuvien häiriöiden hyväksyttävyyden suhteen.

(J.3)

Rakenne on tarkastettava pyörille, joiden halkaisija on 630–840 mm. Halkaisijaltaan 330–630 mm olevien pyörien osalta vaaditaan erityisiä selvityksiä.

(J.4)

Seuraavien kaavioiden avulla on helppo tarkastaa ohjauksettoman osuuden pituus tietyssä tilanteessa, kun risteyskulmat, vastakiskon korkeus ja risteyksen kaarevuus vaihtelevat.

Kaavioissa on otettu huomioon seuraavat raiteen enimmäistoleranssit:

a)

Raideleveys 1 433–1 439 mm

b)

Risteyksen ja vastakiskon väli 1 393–1 398 mm

c)

Kulusta vapaa tila ≤ 1 356 mm

Kuvan 8 avulla voidaan määritellä sellaisen pienimmän pyörän halkaisija, joka voi kulkea kaarevista kaksikärkisistä risteyksistä, joiden kaarresäde on 450 m. Kuva 9 mahdollistaa saman suorien kaksikärkisten risteysten osalta.

Muissa tilanteissa voidaan suorittaa erityisiä laskelmia.

(J.5)

Muiden kuin 1 435 mm:n raideleveyden järjestelmien osalta on suoritettava erityisiä laskelmia.

Kuva 8

Pienin pyörän halkaisija suhteessa risteyskulmaan kaksikärkisissä risteyksissä, joiden kaarresäde on 450 m

Image

1

Pienin pyörän halkaisija [mm]

2

N, kun risteyskulman tangentti on 1:N

3

Vastakiskon korkeus [mm] (Z3)

Kuva 9

Pienin pyörän halkaisija suhteessa risteyskulmaan suorissa kaksikärkisissä risteyksissä

Image

1

Pienin pyörän halkaisija[mm]

2

N, kun risteyskulman tangentti on 1:N

3

Vastakiskon korkeus [mm] (Z3)