24.10.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 305/1

(1)

Direktiivin 2014/17/EU 29 artiklan 2 kohdan a alakohdassa edellytetään, että luotonvälittäjillä on ammatillisesta virheestä aiheutuvan korvausvastuun kattamiseksi ammatillinen vastuuvakuutus tai muu vastaava vakuus, joka on voimassa alueilla, joilla kyseiset luotonvälittäjät tarjoavat palveluja.

(2)

Vaikka vaatimus, jonka mukaan kiinnitysluottoalalla toimivilla luotonvälittäjillä on oltava ammatillinen vastuuvakuutus tai muu vastaava vakuus, on uusi säännös unionin tasolla, kyseinen vaatimus on olemassa tietyissä jäsenvaltioissa kansallisella tasolla. Itse asiassa niillä lainkäyttöalueilla, joilla on kokemusta ammatillista vastuuvakuutusta koskevista vaatimuksista, on suurimmat osuudet välitettyjen kiinnitysluottojen myynnistä unionissa ja luotonvälittäjien markkinaosuus on perinteisesti ollut merkittävä, minkä vuoksi kyseisillä alueilla sovelletaan myös erityisempää lähestymistapaa tämän alan sääntelyyn. Sen vuoksi ammatillisen vastuuvakuutuksen tai vastaavan vakuuden vähimmäismäärää koskevien unionin sääntöjen olisi perustuttava kyseisten lainkäyttöalueiden kokemuksiin, kun päätetään siitä, mikä olisi sopivin tapa laskea tämä vähimmäismäärä.

(3)

Tämä lähestymistapa sopisi koko unionille, myös niille lainkäyttöalueille, joilla on pienemmät kiinnitysluottomarkkinat. Tämä johtuu siitä, että luotonvälittäjiin kohdistuvat vaateet eivät korreloidu perustana olevan kiinnitysluoton määrään, joka voi vaihdella suuresti unionissa, vaan ne perustuvat ammatilliseen virheeseen, josta aiheutuva vahinko vaihtelee huomattavasti vähemmän.

(4)

Direktiivin 2014/17/EU 29 artiklan 2 kohdan a alakohdan kolmannen alakohdan mukaan ammatillisen vastuuvakuutuksen tai vastaavan vakuuden rahallista vähimmäismäärää on tarkasteltava säännöllisin väliajoin uudelleen. Sen vuoksi tulevaisuudessa on mahdollista, että muut vaihtoehdot tai menetelmät soveltuvat paremmin kyseisten luotonvälittäjille asetettujen velvoitteiden määrittämiseen etenkin, kun saatavissa on enemmän historiatietoja ja valvontakokemuksia ammatillisen vastuuvakuutuksen toiminnasta.

(5)

Jotta ammatillisen vastuuvakuutuksen tai vastaavan vakuuden rahallinen vähimmäismäärä voitaisiin määrätä selkeästi ja jotta voitaisiin varmistaa yhdenmukaisemman lähestymistavan noudattaminen koko unionissa, olisi asianmukaista määrittää kyseisen vähimmäismäärän soveltaminen vahinkoa ja vuotta kohden. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/92/EY (2) asetetaan vaatimus ammatillisen vastuuvakuutuksen tai vastaavan vakuuden vähimmäismäärästä vuotta kohden ja vahinkoa kohden. Sen vuoksi useimmat vakuutusedustustoiminnan harjoittajat ja niiden vakuutuksenantajat ovat perehtyneet tähän lähestymistapaan, minkä vuoksi on asianmukaista luoda vastaava järjestelmä luotonvälittäjiä varten. Lisäksi useimmat jäsenvaltiot, joiden kansallisessa lainsäädännössä edellytetään luotonvälittäjillä olevan ammatillinen vastuuvakuutus, noudattavat myös tällaista lähestymistapaa. Sen vuoksi myös luotonvälittäjien ammatillista vastuuvakuutusta koskevissa säännöissä vähimmäismäärä vuotta kohden ja vähimmäismäärä vahinkoa kohden olisi erotettava toisistaan.

(6)

Tämä asetus perustuu Euroopan pankkiviranomaisen komissiolle toimittamiin teknisten sääntelystandardien luonnoksiin.

(7)

Euroopan pankkiviranomainen on järjestänyt avoimet julkiset kuulemiset niistä teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (3) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

a)

460 000 euroa jokaista yksittäistä vahinkoa kohden;

b)

yhteensä 750 000 euroa kaikkien vahinkojen osalta kalenterivuotta kohden.