12.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 173/84

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 600/2014,

annettu 15 päivänä toukokuuta 2014,

rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Finanssikriisi on tuonut esiin heikkouksia finanssimarkkinoiden avoimuudessa, millä voi olla haitallisia sosioekonomisia vaikutuksia. Avoimuuden lisääminen on yksi finanssijärjestelmän lujittamiseen tähtäävistä yhteisistä periaatteista, kuten Lontoossa 2 päivänä huhtikuuta 2009 annetussa G20-maiden johtajien julkilausumassa vahvistettiin. Avoimuuden lisäämiseksi ja rahoitusvälineiden sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi olisi otettava käyttöön uusi kehys, jolla vahvistetaan yhtenäiset vaatimukset rahoitusvälineiden markkinoilla toteutettavien liiketoimien avoimuudelle. Kehyksessä olisi oltava kattavat säännöt, joita sovelletaan laajasti eri rahoitusvälineisiin. Sen olisi täydennettävä osakkeita koskeville toimeksiannoille ja liiketoimille asetettuja avoimuusvaatimuksia, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/39/EY (4).

(2)

Jacques de Larosièren johtama EU:n rahoitusvalvontaa käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä on kehottanut unionia yhdenmukaistamaan finanssialan lainsäädäntöä. Tulevaa eurooppalaista valvontarakennetta 18 ja 19 päivänä kesäkuuta 2009 pohtinut Eurooppa-neuvosto painotti tarvetta laatia yhteinen eurooppalainen säännöstö, jota sovellettaisiin kaikkiin sisämarkkinoilla toimiviin rahoituslaitoksiin.

(3)

Sen vuoksi uuden lainsäädännön olisi koostuttava kahdesta säädöksestä, direktiivistä ja tästä asetuksesta. Näiden säädösten olisi muodostettava yhdessä oikeudellinen kehys, jolla säännellään sijoituspalveluyrityksiin, säänneltyihin markkinoihin ja raportointipalvelujen tarjoajiin sovellettavia vaatimuksia. Sen vuoksi tätä asetusta olisi luettava yhdessä kyseisen direktiivin kanssa. Koska on tarpeen vahvistaa kaikkiin rahoituslaitoksiin sovellettava, tiettyjen vaatimusten osalta yhteinen säännöstö, välttää sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö, lisätä oikeusvarmuutta ja vähentää sääntelyn monimutkaisuutta markkinaosapuolten kannalta, on perusteltua käyttää oikeusperustaa, joka mahdollistaa asetuksen antamisen. Jotta voidaan poistaa jäsenvaltioiden lainsäädännön eroista johtuvat jäljellä olevat kaupan esteet ja merkittävät kilpailun vääristymät ja estää todennäköiset uudet kaupan esteet ja merkittävät kilpailun vääristymät, olisi annettava asetus, jossa vahvistetaan kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavat yhtenäiset säännöt. Tällä suoraan sovellettavalla säädöksellä pyritään edistämään määrätietoisesti sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, minkä vuoksi sen olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaan, sellaisena kuin sitä tulkitaan unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä.

(4)

Direktiivillä 2004/39/EY vahvistettiin säännöt säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otetuilla osakkeilla käytävän kaupan muuttamisesta avoimeksi kauppaa edeltävässä ja kaupan jälkeisessä vaiheessa sekä säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettuja rahoitusvälineitä koskevien liiketoimien ilmoittamisesta toimivaltaisille viranomaisille. Kyseinen direktiivi olisi laadittava uudelleen, jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon finanssimarkkinoiden kehitys ja puuttua sääntelyn heikkouksiin ja poistaa aukot, jotka muun muassa paljastuivat finanssimarkkinoiden kriisin aikana.

(5)

Kaupan ja sääntelyn avoimuusvaatimuksia koskevat säännökset on annettava sellaisenaan sovellettavana säädöksenä, jota sovelletaan kaikkiin sijoituspalveluyrityksiin, joiden olisi noudatettava yhtenäisiä sääntöjä kaikilla unionin markkinoilla, jotta voidaan varmistaa yhteisen sääntelykehyksen yhtenäinen soveltaminen, vahvistaa luottamusta markkinoiden avoimuuteen koko unionissa, vähentää sääntelyn monimutkaisuutta ja sen noudattamisesta sijoituspalveluyrityksille ja etenkin rajojen yli toimiville rahoituslaitoksille aiheutuvia kustannuksia sekä edistää kilpailun vääristymien poistamista. Nämä sääntelytavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten antamalla sellaisenaan sovellettava asetus, jolla varmistetaan yhdenmukaiset edellytykset ja estetään kansallisten vaatimusten erot, joita voi aiheutua direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(6)

On tärkeää varmistaa, että kaupankäynti rahoitusvälineillä tapahtuu mahdollisimman suuressa määrin organisoiduissa kauppapaikoissa ja että kaikkia kauppapaikkoja säännellään asianmukaisesti. Direktiivin 2004/39/EY puitteissa kehittyi kaupankäyntijärjestelmiä, joita sääntelykehyksessä ei katettu riittävän hyvin. Kaikkien rahoitusvälineitä käsittelevien kaupankäyntijärjestelmien, kuten niin kutsuttujen broker crossing -verkostojen, olisi tulevaisuudessa oltava asianmukaisesti säänneltyjä, ja niille olisi myönnettävä toimilupa tietynlaisena monenkeskisenä kauppapaikkana tai kauppojen sisäisenä toteuttajana tässä asetuksessa ja direktiivissä 2014/65/EU (5) säädetyin edellytyksin.

(7)

Säännellyn markkinan ja monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän määritelmiä olisi selvennettävä, ja ne olisi pidettävä keskenään yhtenäisinä, jotta kävisi ilmi, että ne edustavat käytännössä samaa järjestäytynyttä kaupankäyntitoimintoa. Määritelmien ulkopuolelle olisi jätettävä sellaiset kahdenväliset järjestelmät, joissa sijoituspalveluyritys osallistuu jokaiseen kauppaan omaan lukuunsa toimivana osapuolena, myös myyjän ja ostajan välillä ilman riskiä toimivana vastapuolena. Säänneltyjen markkinoiden ja monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ei pitäisi sallia toteuttaa asiakastoimeksiantoja omaa pääomaa vastaan. Käsite ”järjestelmä” kattaa sekä kaikki ne markkinat, jotka muodostuvat joukosta sääntöjä ja kauppapaikasta, että ne markkinat, joiden toiminta perustuu ainoastaan joukkoon sääntöjä. Säännellyillä markkinoilla ja monenkeskisillä kaupankäyntijärjestelmillä ei ole velvollisuutta pitää yllä ”teknistä” järjestelmää toimeksiantojen täsmäyttämiseksi, ja niiden olisi voitava pitää yllä muita kaupankäyntiprotokollia, kuten järjestelmiä, joiden avulla käyttäjät voivat käydä kauppaa useilta tarjoajilta pyytämiään hintatarjouksia vastaan. Markkina, joka muodostuu ainoastaan joukosta sääntöjä, jotka sääntelevät jäsenyyteen, rahoitusvälineiden kaupankäynnin kohteeksi hyväksymiseen, jäsenten väliseen kaupankäyntiin, raportointiin ja soveltuvin osin avoimuusvelvoitteisiin liittyviä näkökohtia, katsotaan tässä asetuksessa tarkoitetuksi markkinaksi tai monenkeskiseksi kaupankäyntijärjestelmäksi, ja kyseisten sääntöjen mukaisesti toteutetut liiketoimet katsotaan tehdyiksi säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Käsite ”myynti- ja ostointressit” olisi tulkittava laajasti siten, että se kattaa toimeksiannot, hintatarjoukset ja kiinnostuksen ilmaukset.

Yksi tärkeistä vaatimuksista koskee velvollisuutta saattaa intressit yhteen kyseisessä järjestelmässä järjestelmän ylläpitäjän vahvistamien ehdottomien sääntöjen mukaisesti. Tämä vaatimus tarkoittaa, että ne saatetaan yhteen järjestelmän sääntöjen mukaisesti tai käyttämällä järjestelmän protokollia tai sen sisäisiä toimintamenetelmiä, mukaan lukien ohjelmistoihin sisältyvät menetelmät. Käsite ”ehdottomat säännöt” tarkoittaa sääntöjä, jotka eivät anna säännellyille markkinoille, markkinoiden ylläpitäjälle tai monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävälle sijoituspalveluyritykselle harkintavaltaa intressien keskinäisen vuorovaikutuksen suhteen. Määritelmissä edellytetään intressien saattamista yhteen siten, että tuloksena on sopimus, mikä tapahtuu, kun toteutus on järjestelmän sääntöjen mukainen tai siinä käytetään järjestelmän protokollia tai sen sisäisiä toimintamenetelmiä.

(8)

Unionin rahoitusmarkkinoiden avoimuuden lisäämiseksi ja tehostamiseksi sekä monenkeskisiä kaupankäyntipalveluita tarjoavien eri kauppapaikkojen toimintaedellytysten tasapuolisuuden lisäämiseksi on tarpeen ottaa käyttöön uusi kauppapaikan luokka – organisoitu kaupankäyntijärjestelmä joukkovelkakirjoja, strukturoituja rahoitustuotteita, päästöoikeuksia ja johdannaisia varten – ja varmistaa, että sitä säännellään asianmukaisesti ja että siihen pääsyyn sovelletaan syrjimättömiä sääntöjä. Tämä uusi luokka määritellään laajasti, jotta se voisi kattaa nyt ja tulevaisuudessa kaikki sellaiset kaupankäynnin organisoidun toteuttamisen ja järjestämisen tyypit, jotka eivät vastaa nykyisten kauppapaikkojen toimintoja tai sääntelyvaatimuksia. Siksi olisi sovellettava asianmukaisia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia ja avoimuussääntöjä, jotka tukevat tehokasta hinnanmuodostusta. Uusi luokka kattaa järjestelmät, joita voidaan käyttää määrityskelpoisia ja riittävän likvidejä johdannaisia koskevassa kaupankäynnissä.

Siihen ei olisi sisällytettävä järjestelmiä, joissa ei tapahdu varsinaista kauppojen toteutusta tai järjestelyä, kuten ilmoitustauluja, joita käytetään osto- ja myynti-intressien julkistamiseen, muita yhteisöjä, jotka kokoavat yhteen tai yhdistävät mahdollisia osto- tai myynti-intressejä, kaupan jälkeisen sähköisen vahvistuksen antamiseen liittyviä palveluja eikä sijoitussalkkujen tiivistämispalveluja, joilla vähennetään johdannaissalkkujen muita kuin markkinariskejä salkkujen markkinariskiä muuttamatta. Sijoitussalkkujen tiivistämispalveluita voivat tarjota erilaiset yritykset, joiden toimintaa ei sellaisenaan säännellä tällä asetuksella tai direktiivillä 2014/65/EU, kuten keskusvastapuolet ja kauppatietorekisterit sekä sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät. Olisi syytä selkeyttää, että sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien suorittaessa sijoitussalkkujen tiivistämistä tiettyjä tämän asetuksen ja direktiivin 2014/65/EU säännöksiä ei sovelleta tuohon sijoitussalkkujen tiivistämiseen. Koska arvopaperikeskuksiin tullaan soveltamaan samoja vaatimuksia kuin sijoituspalveluyrityksiin, kun ne tarjoavat tiettyjä sijoituspalveluja tai harjoittavat tiettyä sijoitustoimintaa, tämän asetuksen ja direktiivin 2014/65/EU säännöksiä ei olisi sovellettava niiden soveltamisalan ulkopuolelle jääviin yrityksiin, kun ne suorittavat sijoitussalkkujen tiivistämistä.

(9)

Tämä uusi luokka, organisoitu kaupankäyntijärjestelmä, täydentää nykyisiä kauppapaikkatyyppejä. Säännellyillä markkinoilla ja monenkeskisillä kaupankäyntijärjestelmillä on ehdottomat säännöt liiketoimen toteuttamista varten, kun taas organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän olisi toteutettava toimeksianto harkinnanvaraisesti, jollei kauppaa edeltävistä avoimuusvaatimuksista ja parhaan toteutuksen velvoitteista muuta johdu. Tämän vuoksi liiketoimiin, jotka toteutetaan sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän ylläpitämässä organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, olisi sovellettava liiketoiminnan menettelytapasääntöjä sekä parasta toteutusta ja asiakastoimeksiantojen käsittelyä koskevia velvoitteita. Lisäksi kaikkien markkinoiden ylläpitäjien, joilla on toimilupa ylläpitää organisoitua kaupankäyntijärjestelmää, olisi noudatettava direktiivin 2014/65/EU I lukua sijoituspalveluyritysten toimiluvan myöntämistä koskevien edellytysten ja menettelyiden osalta. Organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävän sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän olisi voitava käyttää harkintavaltaa kahdella eri tasolla: ensinnäkin päättäessään antaa toimeksiannon organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä tai päättäessään peruuttaa sen, ja toiseksi päättäessään olla täsmäyttämättä tiettyä toimeksiantoa muiden järjestelmässä tiettynä ajankohtana saatavilla olevien toimeksiantojen kanssa, edellyttäen että tämä on asiakkailta saatujen erityisten ohjeiden ja parasta toteutusta koskevien velvoitteiden mukaista.

Ylläpitäjän olisi voitava asiakastoimeksiantoja täsmäyttävän järjestelmän osalta päättää, haluaako se täsmäyttää järjestelmässä vähintään kaksi toimeksiantoa sekä milloin ja kuinka suuren osan niistä se haluaa täsmäyttää. Direktiivin 2014/65/EU 20 artiklan 1, 2, 4 ja 5 kohdan mukaisesti ja rajoittamatta direktiivin 2014/65/EU 20 artiklan 3 kohdan soveltamista yrityksen olisi voitava helpottaa asiakkaiden välisiä neuvotteluja saattaakseen yhteen vähintään kaksi mahdollisesti yhteensopivaa liiketoimeen kohdistuvaa kaupankäynti-intressiä. Organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän olisi harkintavaltaa käyttäessään otettava huomioon direktiivin 2014/65/EU 18 ja 27 artiklan mukaiset velvoitteensa. Organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävän markkinoiden ylläpitäjän tai sijoituspalveluyrityksen olisi tehtävä kauppapaikan käyttäjille selväksi, kuinka se käyttää harkintavaltaa. Koska organisoitu kaupankäyntijärjestelmä on kuitenkin aito kauppapaikka, kauppapaikan ylläpitäjän olisi oltava puolueeton. Sen vuoksi organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävään sijoituspalveluyritykseen tai markkinoiden ylläpitäjään olisi sovellettava syrjimätöntä toteutusta koskevia vaatimuksia, eikä organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävällä sijoituspalveluyrityksellä tai markkinoiden ylläpitäjällä eikä myöskään samaan konserniin tai oikeushenkilöön kuuluvalla yhteisöllä saisi olla mahdollisuutta toteuttaa organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä asiakastoimeksiantoja omaa pääomaansa vastaan.

Jotta organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän olisi helpompi toteuttaa yksi tai useampi sellaisia joukkovelkakirjoja, strukturoituja rahoitustuotteita, päästöoikeuksia ja johdannaisia koskeva asiakastoimeksianto, joiden ei ole ilmoitettu kuuluvan määritysvelvollisuuden piiriin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (6) 5 artiklan mukaisesti, se voi asiakkaan suostumuksella käyttää direktiivissä 2014/65/EU tarkoitettua päämiehen lukuun täsmäytettyä kaupankäyntiä. Organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävän sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän olisi voitava harjoittaa omaan lukuun muuta kaupankäyntiä kuin päämiehen lukuun täsmäytettyä kaupankäyntiä sellaisilla valtion velkainstrumenteilla, joille ei ole likvidejä markkinoita. Käytettäessä päämiehen lukuun täsmäytettyä kaupankäyntiä on noudatettava kaikkia kauppaa edeltäviä ja kaupan jälkeisiä avoimuusvaatimuksia sekä parasta toteutusta koskevia velvoitteita. Organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjä taikka sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän kanssa samaan konserniin tai oikeushenkilöön kuuluva yhteisö ei voisi toimia kauppojen sisäisenä toteuttajana ylläpitämässään organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä. Lisäksi organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjällä olisi oltava samat velvollisuudet kuin monenkeskisellä kaupankäyntijärjestelmällä mahdollisten eturistiriitojen moitteettoman hallinnoinnin suhteen.

(10)

Kaiken organisoidun kaupankäynnin olisi tapahduttava säännellyissä kauppapaikoissa, ja sen olisi oltava täysin avointa sekä ennen kauppaa että kaupan jälkeen. Sen vuoksi kaikentyyppisiin kauppapaikkoihin ja kaikkiin rahoitusvälineisiin, joilla niissä käydään kauppaa, olisi sovellettava asianmukaisesti mitoitettuja avoimuusvaatimuksia.

(11)

Sen varmistamiseksi, että kaupankäynti tapahtuu enemmän säännellyissä kauppapaikoissa ja kauppojen sisäisten toteuttajien välityksellä, tässä asetuksessa olisi otettava käyttöön kaupankäyntivelvollisuus, joka koskee osakkeita, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla käydään kauppaa kauppapaikassa. Kaupankäyntivelvollisuus tarkoittaa, että sijoituspalveluyritysten on toteutettava kaikki kaupat, myös omaan lukuun ja asiakastoimeksiantojen johdosta toteutettavat kaupat, säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä tai vastaavassa kolmannen maan kauppapaikassa. Kaupankäyntivelvollisuudesta olisi kuitenkin voitava myöntää poikkeus, jos siihen on perusteltu syy. Tällainen perusteltu syy on, jos kaupat toteutetaan ad hoc -pohjalta satunnaisesti, epäsäännöllisesti ja harvoin tai kyseessä on tekninen kaupankäynti, kuten luovutus määritystä ja toimitusta varten (give-up), joka ei vaikuta hinnanmuodostusprosessiin. Kaupankäyntivelvollisuudesta myönnettävää poikkeusta ei pidä käyttää niiden rajoitusten kiertämiseen, joita on asetettu viitehintaa koskevan vapautuksen ja neuvoteltua hintaa koskevan vapautuksen käytölle, eikä niin kutsutun broker crossing -verkoston tai muun täsmäytysjärjestelmän ylläpitämiseen.

Kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä käytävää kauppaa koskeva vaihtoehto ei rajoita tämän asetuksen mukaisen kauppojen sisäisen toteuttajan järjestelmän soveltamista. Tarkoituksena on, että jos sijoituspalveluyritys itse täyttää tässä asetuksessa tarkoitetut asiaankuuluvat kriteerit, jotta se voidaan katsoa tietyn osakkeen osalta kauppojen sisäiseksi toteuttajaksi, kauppa voidaan toteuttaa tällä tavalla; jos sijoituspalveluyritystä sen sijaan ei katsota kauppojen sisäiseksi toteuttajaksi tietyn osakkeen osalta, sen olisi silti voitava käydä kauppaa toisen kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä, jos tämä on sen parasta toteutusta koskevien velvoitteiden mukaista ja kyseinen vaihtoehto on sen käytettävissä. Jotta voidaan lisäksi varmistaa, että monenkeskistä kaupankäyntiä osakkeilla, talletustodistuksilla, pörssilistatuilla rahastoilla, todistuksilla ja muilla samankaltaisilla rahoitusvälineillä säännellään asianmukaisesti, monenkeskistä sisäistä täsmäytysjärjestelmää ylläpitävän sijoituspalveluyrityksen olisi saatava toimilupa monenkeskisenä kaupankäyntijärjestelmänä. Olisi tehtävä selväksi, että direktiivin 2014/65/EU säännöksiä parhaasta toteutuksesta olisi sovellettava niin, etteivät ne ole esteenä tämän asetuksen mukaisille kaupankäyntivelvollisuuksille.

(12)

Kaupankäynti talletustodistuksilla, pörssilistatuilla rahastoilla, sijoitustodistuksilla, samankaltaisilla rahoitusvälineillä ja muilla kuin kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla otetuilla osakkeilla tapahtuu paljolti samalla tavalla ja palvelee lähes samaa taloudellista tarkoitusta kuin kaupankäynti osakkeilla, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla. Sen vuoksi avoimuussäännökset, joita sovelletaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla otettuihin osakkeisiin, olisi laajennettava koskemaan kyseisiä rahoitusvälineitä.

(13)

Vaikka lähtökohtaisesti tunnustetaan, että kaupankäyntiä edeltäviä avoimuusvaatimuksia koskeva vapautusjärjestelmä on tarpeen markkinoiden tehokkaan toiminnan tukemiseksi, osakkeita koskevia nykyisiä vapautussäännöksiä, joita sovelletaan direktiivin 2004/39/EY ja komission asetuksen (EY) N:o 1287/2006 (7) mukaisesti, olisi tarkistettava, jotta voidaan selvittää, ovatko niiden soveltamisala ja niihin sovellettavat edellytykset edelleen tarkoituksenmukaisia. Jotta voidaan varmistaa niiden vapautusten yhtenäinen soveltaminen, joita myönnetään kauppaa edeltävistä avoimuusvaatimuksista osakkeiden ja mahdollisesti muiden samankaltaisten rahoitusvälineiden ja muiden kuin oman pääoman ehtoisten tuotteiden sekä tiettyjen markkinamallien ja toimeksiantotyyppien ja toimeksiantojen kokojen osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (8) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, olisi arvioitava, ovatko vapautuksen soveltamista koskevat yksittäiset pyynnöt tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen ja tämän asetuksen nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisia. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi laadittava kyseinen arviointi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 29 artiklan mukaisen lausunnon muodossa. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi tarkasteltava asianmukaiseen määräaikaan mennessä uudelleen vapautuksia, joita sovelletaan jo nyt osakkeisiin, ja laadittava saman menettelyn mukaisesti arviointi siitä, ovatko kyseiset vapautukset edelleen tämän asetuksen ja tämän asetuksen nojalla annettujen delegoitujen säädösten sääntöjen mukaisia.

(14)

Finanssikriisi toi esiin tiettyjä ajoitukseen, yksityiskohtaisuuteen, yhtäläisiin tiedonsaantimahdollisuuksiin ja luotettavuuteen liittyviä heikkouksia tavassa, jolla muiden rahoitusvälineiden kuin osakkeiden kaupankäyntimahdollisuuksia ja hintoja koskevat tiedot asetetaan markkinaosapuolten saataville. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön oikea-aikaiset kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset avoimuusvaatimukset, joissa otetaan huomioon erot tietyntyyppisten muiden rahoitusvälineiden kuin osakkeiden ominaisuuksissa ja markkinarakenteissa, ja ne olisi tarvittaessa mitoitettava kaupankäyntityypeittäin, joihin kuuluvat tarjouskirjahuutokauppa, hintanoteerauksiin perustuvat kaupankäyntijärjestelmät, hybridijärjestelmät, määräajoin toistuvaan huutokauppaan perustuvat kaupankäyntijärjestelmät ja huutokauppajärjestelmät. Jotta kaikkia asiaankuuluvia rahoitusvälineitä varten olisi vakaat avoimuuspuitteet, avoimuusvaatimuksia olisi sovellettava joukkovelkakirjoihin, strukturoituihin rahoitustuotteisiin, päästöoikeuksiin ja johdannaisiin, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa. Siksi kauppaa edeltävistä avoimuusvaatimuksista olisi voitava myöntää vapautuksia, ja vaatimuksia olisi voitava mukauttaa tietojen julkistamisen lykkäämiseksi vain määrätapauksissa.

(15)

Joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden ja johdannaisten markkinoilla käytävään kauppaan olisi tuotava riittävästi avoimuutta tuotteiden arvonmäärityksen helpottamiseksi ja hinnanmuodostuksen tehostamiseksi. Strukturoitujen rahoitustuotteiden olisi katettava etenkin komission asetuksen (EY) N:o 809/2004 (9) 2 artiklan 5 kohdan määritelmän mukaiset omaisuusvakuudelliset arvopaperit, joita ovat muun muassa vakuudelliset velkasitoumukset.

(16)

Jotta kauppapaikoissa sovellettavat edellytykset olisivat yhtenäiset, erityyppisiin kauppapaikkoihin olisi sovellettava samoja kauppaa edeltäviä ja kaupan jälkeisiä avoimuusvaatimuksia. Avoimuusvaatimukset olisi mitoitettava rahoitusvälinetyypeittäin, joihin kuuluvat osakkeet, joukkovelkakirjat ja johdannaiset, ja niissä olisi otettava huomioon sijoittajien ja liikkeeseenlaskijoiden, kuten valtion joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijoiden, edut ja markkinoiden likviditeetti. Avoimuusvaatimukset olisi mitoitettava kaupankäyntityypeittäin, joihin kuuluvat tarjouskirjahuutokauppa ja hintanoteerauksiin perustuvat kaupankäyntijärjestelmät, kuten tarjouspyynnöt, sekä hybridi- ja huutokauppajärjestelmät, ja niissä olisi otettava huomioon liiketoimen koko, myös kokonaisvaihto, ja muut asiaankuuluvat perusteet.

(17)

Jotta estetään kielteiset vaikutukset hinnanmuodostusprosessiin, olisi otettava käyttöön asianmukainen volyymin ylärajaa koskeva mekanismi toimeksiannoille, jotka on annettu sellaisia kaupankäyntimenetelmiä käyttävissä järjestelmissä, joissa hinta määritetään viitehinnan perusteella, sekä tietyille sopimuskaupoille. Mekanismissa olisi oltava kaksi volyymin ylärajaa, joista toista sovelletaan kuhunkin näitä vapautuksia käyttävään kauppapaikkaan siten, että vain tietty prosenttiosuus kaupankäynnistä voidaan toteuttaa kussakin kauppapaikassa, ja lisäksi sovelletaan toista, koko unionin kaupankäynnin volyymin ylärajaa, jonka ylittyminen johtaisi näiden vapautusten käytön keskeyttämiseen kaikkialla unionissa. Sopimuskauppojen mekanismia olisi sovellettava vain liiketoimiin, jotka toteutetaan volyymipainotetun osto- ja myyntihintojen vaihtelualueen rajoissa kyseistä järjestelmää ylläpitävän kauppapaikan tarjouskirjan tai markkinatakaajien hintatarjousten mukaisesti. Sitä ei sovellettaisi sopimuskauppoihin, jotka koskevat epälikvidejä osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, todistuksia tai muita samankaltaisia rahoitusvälineitä, eikä liiketoimiin, joihin sovelletaan muita ehtoja kuin markkinahintaa, koska ne eivät vaikuta hinnanmuodostusprosessiin.

(18)

Jotta voidaan varmistaa, että OTC-kaupankäynti ei vaaranna tehokasta hinnanmuodostusta eikä avoimia ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä eri kaupankäyntitapojen välillä, sijoituspalveluyrityksiin, jotka käyvät kauppaa rahoitusvälineillä omaan lukuun kauppapaikkojen ulkopuolella, olisi sovellettava asianmukaisia kauppaa edeltäviä avoimuusvaatimuksia siltä osin kuin ne toimivat sellaisia osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, sijoitustodistuksia tai muita samankaltaisia rahoitusvälineitä, joille on likvidit markkinat, sekä sellaisia joukkovelkakirjoja, strukturoituja rahoitustuotteita, päästöoikeuksia ja johdannaisia, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa ja joille on likvidit markkinat, koskevien kauppojen sisäisinä toteuttajina.

(19)

Sijoituspalveluyritys, joka toteuttaa asiakastoimeksiantoja omaa pääomaansa vastaan, olisi katsottava kauppojen sisäiseksi toteuttajaksi, paitsi jos liiketoimet toteutetaan kauppapaikan ulkopuolella ad hoc -pohjalta satunnaisesti ja epäsäännöllisesti. Täten kauppojen sisäiset toteuttajat olisi määriteltävä sijoituspalveluyrityksiksi, jotka suunnitelmallisesti, säännöllisesti, järjestelmällisesti ja merkittävissä määrin käyvät kauppaa omaan lukuunsa toteuttamalla asiakkaiden toimeksiantoja kauppapaikan ulkopuolella. Kauppojen sisäisiä toteuttajia koskevia tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia olisi sovellettava sijoituspalveluyritykseen vain kunkin sellaisen yksittäisen rahoitusvälineen osalta esimerkiksi ISIN-koodin tasolla, jota koskevien kauppojen sisäinen toteuttaja se on. Jotta kauppojen sisäisen toteuttajan määritelmää sovellettaisiin sijoituspalveluyrityksiin objektiivisesti ja tosiasiallisesti, olisi määriteltävä ennakolta kauppojen sisäisen toteuttamisen kynnysarvo, jossa täsmennetään, mitä tarkoitetaan säännöllisesti, järjestelmällisesti ja merkittävässä määrin käytävällä kaupalla.

(20)

Organisoitu kaupankäyntijärjestelmä voi olla mikä tahansa järjestelmä, jossa useiden kolmansien osapuolten osto- ja myynti-intressit voivat olla keskenään vuorovaikutuksessa järjestelmässä, kun taas kauppojen sisäisellä toteuttajalla ei pitäisi olla oikeutta saattaa yhteen kolmansien osapuolten osto- ja myynti-intressejä. Esimerkiksi niin sanottua yhden välittäjän kauppapaikkaa, jossa kauppaa käydään aina yhden ainoan sijoituspalveluyrityksen kanssa, olisi pidettävänä kauppojen sisäisenä toteuttajana, jos se täyttää tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset. Niin sanottua monen välittäjän kauppapaikkaa, jossa useat välittäjät ovat keskenään vuorovaikutuksessa samaa rahoitusvälinettä varten, ei tulisi pitää kauppojen sisäisenä toteuttajana.

(21)

Kauppojen sisäisten toteuttajien olisi voitava päättää liiketoimintapolitiikkansa perusteella sekä objektiivisella ja syrjimättömällä tavalla, mille asiakkaille ne myöntävät pääsyn hintatarjouksiaan koskeviin tietoihin, tekemällä ero eri asiakasryhmien välillä, ja niiden olisi myös voitava ottaa huomioon asiakkaiden väliset erot esimerkiksi luottoriskin osalta. Kauppojen sisäisiä toteuttajia ei pitäisi velvoittaa julkistamaan sitovia hintatarjouksia, toteuttamaan asiakastoimeksiantoja eikä myöntämään pääsyä hintatarjouksiaan koskeviin tietoihin sellaisista oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskevista liiketoimista, jotka ovat tavanomaista markkinakokoa suurempia, eikä sellaisista muita kuin oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskevista liiketoimista, jotka ovat rahoitusvälineelle ominaista kokoa suurempia. Toimivaltaisten viranomaisten olisi tarkistettava, että kauppojen sisäiset toteuttajat täyttävät velvollisuutensa, ja niiden olisi saatava käyttöönsä tiedot, joiden avulla ne voivat tämän tehdä.

(22)

Tämän asetuksen tarkoituksena ei ole edellyttää kauppaa edeltävien avoimuusvaatimusten soveltamista liiketoimiin, jotka toteutetaan OTC-kauppoina, paitsi kun ne toteuttaa kauppojen sisäinen toteuttaja.

(23)

Markkinatietojen olisi oltava helposti ja välittömästi käyttäjien saatavilla mahdollisimman eritellyssä muodossa, jotta sijoittajat ja niiden tarpeita täyttävät raportointipalveluiden tarjoajat voivat mukauttaa tietosovelluksia mahdollisimman kattavasti. Tämän vuoksi avoimuusvaatimusten mukaiset kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset tiedot olisi asetettava yleisön saataville eriytettyinä, jotta voidaan alentaa markkinaosapuolille tietojen hankinnasta aiheutuvia kustannuksia.

(24)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (10) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (11) olisi sovellettava täysimääräisesti jäsenvaltioiden ja arvopaperimarkkinaviranomaisen tämän asetuksen ja erityisesti sen IV osaston mukaisesti harjoittamaan henkilötietojen vaihtoon, siirtoon ja käsittelyyn.

(25)

Ottaen huomioon G20-maiden johtajien Pittsburghin huippukokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2009 tekemä sopimus vakioiduilla OTC-johdannaissopimuksilla käytävän kaupan siirtämisestä tarvittaessa pörsseihin tai sähköisiin kauppapaikkoihin olisi määriteltävä muodollinen sääntelymenettely, jota noudatetaan valtuuksien antamisessa finanssialan vastapuolten ja suurten finanssialan ulkopuolisten vastapuolten väliseen kaupankäyntiin millä tahansa johdannaisilla, jotka on katsottu määrityskelpoisiksi ja jotka ovat riittävän likvidejä, jotta niitä voidaan käsitellä monenlaisissa kauppapaikoissa, jotka ovat vastaavanlaisen sääntelyn kohteina ja joissa osapuolet voivat käydä kauppaa monien vastapuolten kanssa. Likviditeetin riittävyyden arvioinnissa olisi otettava huomioon kansallisten markkinoiden ominaispiirteet, mukaan lukien sellaiset seikat kuin markkinaosapuolten lukumäärä ja tyyppi tietyillä markkinoilla, sekä liiketoimien ominaispiirteet, kuten liiketoimien koko ja toteutustiheys kyseisillä markkinoilla.

Johdannaisten tuotelajin likvideille markkinoille on tunnusomaista suuri määrä sellaisia aktiivisia markkinaosapuolia, mukaan lukien sopiva yhdistelmä likviditeetin tarjoajia ja ottajia suhteessa kaupankäynnin kohteena olevien tuotteiden lukumäärään, jotka toteuttavat näillä tuotteilla usein kauppoja, jotka ovat kooltaan suurta kauppaa pienempiä. Tällaisen markkinatoiminnan pitäisi näkyä johdannaista koskevien osto- ja myyntitarjousten suurena määränä, minkä tuloksena on kapea hintaero markkinakooltaan tavanomaisissa liiketoimissa. Likviditeetin riittävyyden arvioinnissa olisi otettava huomioon, että johdannaisen likviditeetti voi vaihdella suuresti markkinaolosuhteiden ja johdannaisen elinkaaren mukaan.

(26)

Ottaen huomioon G20-maiden johtajien Pittsburghin huippukokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2009 tekemä sopimus vakioiduilla OTC-johdannaissopimuksilla käytävän kaupan siirtämisestä tarvittaessa pörsseihin tai sähköisiin kauppapaikkoihin sekä monien OTC-johdannaisten suhteellisen alhainen likviditeetti on aiheellista säätää sopivasta määrästä hyväksyttäviä kauppapaikkoja, joissa voidaan käydä kyseiseen sitoumukseen perustuvaa kauppaa. Kaikkiin hyväksyttäviin kauppapaikkoihin olisi sovellettava yhtenäisiä sääntelyvaatimuksia, jotka koskevat toiminnan järjestämistä ja itse toimintaan liittyviä näkökohtia, eturistiriitojen lieventämisjärjestelyjä, kaikenlaisen kaupankäyntitoiminnan valvontaa sekä kauppaa edeltävää ja kaupan jälkeistä avoimuutta mitoitettuna rahoitusväline- ja kaupankäyntityypeittäin, ja useiden kolmansien osapuolten kaupankäynti-intressien on voitava olla vuorovaikutuksessa keskenään. Kauppapaikkojen ylläpitäjille olisi kuitenkin säädettävä mahdollisuus järjestää tähän sitoumukseen perustuvia liiketoimia useiden kolmansien osapuolten välillä harkinnanvaraisesti toteutusta ja likviditeettiä koskevien edellytysten parantamiseksi.

(27)

Velvollisuutta toteuttaa liiketoimia johdannaislajilla, jolla on käytävä kauppaa säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä tai kolmannen maan kauppapaikassa, ei olisi sovellettava sellaisten kaupan jälkeisten riskinvähennyspalvelujen osatekijöihin, jotka eivät vaikuta hinnanmuodostukseen ja joilla vähennetään johdannaissalkkujen muita kuin markkinariskejä asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti salkkujen markkinariskiä muuttamatta. Vaikka sijoitussalkkujen tiivistämisestä annetaan erityiset säännökset, tämän asetuksen tarkoituksena ei ole estää kaupan jälkeisten riskinvähennyspalvelujen käyttöä.

(28)

Kyseisiä johdannaisia koskevan kaupankäyntivelvollisuuden olisi mahdollistettava tehokas kilpailu hyväksyttävien kauppapaikkojen välillä. Siksi kauppapaikkojen ei pitäisi voida vaatia yksinoikeuksia mihinkään kaupankäyntivelvollisuuden piiriin kuuluviin johdannaisiin voidakseen estää muita kauppapaikkoja tarjoamasta kaupankäyntiä näillä rahoitusvälineillä. Jotta johdannaisilla kauppaa käyvien kauppapaikkojen välillä olisi tehokasta kilpailua, kauppapaikoille olisi varmistettava syrjimätön ja avoin pääsy keskusvastapuoliin. Syrjimätön pääsy keskusvastapuoleen tarkoittaa, että kauppapaikalla on oikeus sen järjestelmässä kaupan kohteena olevien sopimusten syrjimättömään kohteluun vakuusvaatimusten ja taloudellisesti vastaavien sopimusten nettoutuksen osalta sekä samassa keskusvastapuolessa määritettävien sopimusten, joiden välillä on merkittävä korrelaatio, vakuuksien ristiinkäytön osalta, ja että sillä on lisäksi oikeus syrjimättömiin määritysmaksuihin.

(29)

Toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia olisi täydennettävä arvopaperimarkkinaviranomaisen tai, strukturoitujen talletusten tapauksessa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (12) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen), jäljempänä ’pankkiviranomainen’, asianmukaisten koordinointi- ja varotoimenpidevaltuuksien lisäksi erillisellä mekanismilla, jolla kielletään tai rajoitetaan sellaisen rahoitusvälineen tai strukturoidun talletuksen markkinointi, jakelu ja myynti, johon liittyy sijoittajansuojaa, finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja eheyttä taikka koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakautta koskevia vakavia huolenaiheita. Tällaisten toimivaltaisille viranomaisille ja poikkeustapauksissa arvopaperimarkkinaviranomaiselle tai pankkiviranomaiselle annettavien valtuuksien käytölle olisi asetettava erinäisiä ehtoja. Näiden ehtojen täyttyessä toimivaltaisen viranomaisen tai poikkeustapauksissa arvopaperimarkkinaviranomaisen tai pankkiviranomaisen olisi voitava varotoimenpiteenä asettaa kielto tai rajoitus ennen rahoitusvälineen tai strukturoidun talletuksen markkinointia, jakelua tai myyntiä asiakkaille.

Nämä valtuudet eivät merkitse, että toimivaltaisen viranomaisen, arvopaperimarkkinaviranomaisen tai pankkiviranomaisen olisi otettava käyttöön tai sovellettava tuotteiden hyväksymistä tai käyttöoikeuksia koskevia menettelyjä, eivätkä ne vapauta sijoituspalveluyrityksiä velvollisuudesta noudattaa kaikkia tässä asetuksessa ja direktiivissä 2014/65/EU säädettyjä asiaankuuluvia vaatimuksia. Hyödykemarkkinoiden moitteeton toiminta ja eheys olisi lisättävä perusteeksi toimivaltaisten viranomaisten interventiotoimille, joilla voidaan torjua finanssimarkkinoiden toiminnasta johtuvia mahdollisia kielteisiä ulkoisvaikutuksia hyödykemarkkinoilla. Tämä koskee erityisesti maatalouden hyödykemarkkinoita, joiden tarkoituksena on varmistaa väestön elintarvikehuolto. Näissä tapauksissa toimenpiteet olisi koordinoitava kyseisten hyödykemarkkinoiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

(30)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle yksityiskohtaiset tiedot pyynnöistään, jotka koskevat johdannaissopimusposition pienentämistä, mahdollisista kertaluontoisista limiiteistä sekä mahdollisista ennakkoon asetettavista positiolimiiteistä mainittujen valtuuksien käytön koordinoinnin ja yhtenäisyyden parantamiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen mahdollisesti soveltamia ennakkoon asetettavia positiolimiittejä koskevat olennaiset tiedot olisi julkaistava arvopaperimarkkinaviranomaisen verkkosivustolla.

(31)

Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava pyytää keneltä tahansa henkilöltä tietoja tämän johdannaissopimuspositiosta, pyytää kyseisen position pienentämistä sekä rajoittaa henkilöiden mahdollisuutta toteuttaa hyödykejohdannaisia koskevia yksittäisiä liiketoimia. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi sen jälkeen ilmoitettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille toimenpiteistä, joita se ehdottaa toteutettaviksi, ja julkistettava kyseiset toimenpiteet.

(32)

Tiedot rahoitusvälineitä koskevista liiketoimista olisi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, jotta nämä voivat havaita ja tutkia mahdolliset markkinoiden väärinkäyttötapaukset sekä seurata markkinoiden tasapuolista ja moitteetonta toimintaa ja sijoituspalveluyritysten harjoittamaa toimintaa. Tämä valvonta kattaa kaikki rahoitusvälineet, joilla käydään kauppaa jossakin kauppapaikassa, ja rahoitusvälineet, joiden kohde-etuutena olevalla rahoitusvälineellä käydään kauppaa kauppapaikassa tai joiden kohde-etuutena on indeksi tai kori, joka koostuu rahoitusvälineistä, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa. Velvollisuutta olisi sovellettava riippumatta siitä, toteutettiinko liiketoimet näillä rahoitusvälineillä kauppapaikassa. Sijoituspalveluyritysten tarpeettoman hallinnollisen rasituksen välttämiseksi rahoitusvälineet, jotka eivät todennäköisesti joudu markkinoiden väärinkäytön kohteeksi, olisi jätettävä ilmoitusvelvollisuuden soveltamisalan ulkopuolelle. Näissä ilmoituksissa olisi käytettävä oikeushenkilötunnistetta G20-maiden sitoumusten mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi annettava komissiolle kertomus toimivaltaisille viranomaisille tapahtuvan raportoinnin toiminnasta, ja komission olisi toteutettava tarvittaessa toimenpiteitä ehdottaakseen muutoksia.

(33)

Kauppapaikan ylläpitäjän olisi toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen asiaankuuluvat rahoitusvälineiden viitetiedot. Toimivaltaisten viranomaisten olisi toimitettava nämä ilmoitukset viipymättä arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jonka olisi julkaistava ne välittömästi verkkosivustollaan, jotta arvopaperimarkkinaviranomainen ja toimivaltaiset viranomaiset voisivat käyttää, analysoida ja vaihtaa ilmoituksia liiketoimista.

(34)

Jotta liiketoimista annettavat ilmoitukset palvelisivat tarkoitustaan markkinoiden seurantavälineenä, niissä olisi mainittava sijoituspäätöksen tehnyt henkilö ja päätöksen täytäntöönpanosta vastaavat henkilöt. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 236/2012 (13) säädetyn avoimuusjärjestelmän lisäksi lyhyeksimyynnin merkitseminen antaa hyödyllistä lisätietoa, jonka avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat valvoa lyhyeksimyynnin määrää. Toimivaltaisten viranomaisten olisi myös saatava kaikki tiedot toimeksiantojen toteuttamisprosessin kaikissa vaiheissa kauppaa koskevasta alustavasta päätöksestä sen toteuttamiseen saakka. Sen vuoksi sijoituspalveluyritysten olisi pidettävä kirjaa kaikista toimeksiannoistaan ja rahoitusvälineitä koskevista liiketoimistaan, ja kauppapaikkojen ylläpitäjien olisi pidettävä kirjaa kaikista järjestelmiinsä toimitetuista toimeksiannoista. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi koordinoitava toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa, jotta voidaan varmistaa, että niillä on mahdollisuus saada kaikki tiedot valvontavaltaansa kuuluvia rahoitusvälineitä koskevista liiketoimista ja toimeksiannoista, mukaan lukien niiden alueen ulkopuolella toimivissa kauppapaikoissa toteutetut liiketoimet ja toimeksiannot.

(35)

Samojen tietojen ilmoittamista kahteen kertaan olisi vältettävä. Asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti rekisteröidyille tai tunnustetuille kauppatietorekistereille asiaankuuluvista rahoitusvälineistä annettuja ilmoituksia, jotka sisältävät kaikki tiedot, jotka liiketoimista on ilmoitettava, ei pitäisi olla tarpeen antaa toimivaltaisille viranomaisille vaan kauppatietorekistereiden olisi toimitettava ne niille. Asetusta (EU) N:o 648/2012 olisi muutettava vastaavasti.

(36)

Toimivaltaisten viranomaisten vaihtaessa tai siirtäessä tietoja olisi noudatettava direktiivissä 95/46/EY säädettyjä henkilötietojen siirtoa koskevia sääntöjä. Arvopaperimarkkinaviranomaisen vaihtaessa tai siirtäessä tietoja olisi noudatettava asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädettyjä henkilötietojen siirtoa koskevia sääntöjä, ja kyseistä asetusta olisi sovellettava täysimääräisesti tämän asetuksen soveltamiseksi tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn.

(37)

Asetuksella (EU) N:o 648/2012 säädetään perusteet, joiden mukaan OTC-johdannaislajien olisi kuuluttava määritysvelvollisuuden piiriin. Kyseisellä asetuksella estetään myös kilpailun vääristymät edellyttämällä, että kauppapaikoilla on oltava syrjimätön pääsy keskusvastapuoliin, jotka tarjoavat OTC-johdannaisten määrityspalveluita, ja että keskusvastapuolten, jotka tarjoavat OTC-johdannaisten määrityspalveluita, on saatava syrjimättömästi kauppapaikkojen kauppatiedot. Koska OTC-johdannaiset määritellään johdannaissopimuksiksi, joita ei toteuteta säännellyillä markkinoilla, tässä asetuksessa olisi otettava käyttöön säänneltyjä markkinoita koskevat vastaavat vaatimukset. Johdannaiset, joilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla, olisi myös määritettävä keskusvastapuolessa.

(38)

Tällä asetuksella olisi täydennettävä direktiivin 2004/39/EY ja direktiivin 2014/65/EU vaatimuksia, joilla jäsenvaltioita estetään rajoittamasta kohtuuttomasti mahdollisuutta käyttää kaupan jälkeistä infrastruktuuria, kuten keskusvastapuoli- ja määritysjärjestelyitä, poistamalla monia muita kaupan esteitä, joita voidaan käyttää kilpailun estämiseen rahoitusvälineiden määrityspalveluiden tarjonnassa. Syrjivien käytäntöjen välttämiseksi keskusvastapuolten olisi suostuttava määrittämään eri kauppapaikoissa toteutettuja liiketoimia siltä osin kuin kyseisissä kauppapaikoissa noudatetaan keskusvastapuolen vahvistamia toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia, riskienhallintavaatimukset mukaan lukien. Keskusvastapuolen olisi myönnettävä pääsy, jos teknisissä sääntelystandardeissa määritetyt pääsyperusteet täyttyvät. Kun kyseessä ovat siirtokelpoiset arvopaperit ja rahamarkkinavälineet, toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava hyväksyä sellaisia vasta perustettuja keskusvastapuolia varten, joille myönnetty toimilupa tai tunnustaminen on tämän asetuksen voimaantulon aikaan voimassa alle kolme vuotta, enintään kahden ja puolen vuoden siirtymäkausi, jonka jälkeen niihin sovelletaan täysimääräistä syrjimätöntä pääsyä siirtokelpoisten arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden osalta. Jos keskusvastapuoli kuitenkin päättää käyttää siirtymäjärjestelyä, sen ei olisi voitava kyseisen järjestelyn aikana hyödyntää tämän asetuksen mukaisia kauppapaikkaan pääsyä koskevia oikeuksia. Myöskään kauppapaikan, jolla on läheiset sidokset kyseiseen keskusvastapuoleen, ei olisi kyseisen siirtymäjärjestelyn aikana voitava hyödyntää tämän asetuksen mukaisia keskusvastapuoleen pääsyä koskevia oikeuksia.

(39)

Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetään ehdoista, joiden nojalla keskusvastapuolten ja kauppapaikkojen välillä olisi myönnettävä syrjimätön pääsy OTC-johdannaisten osalta. OTC-johdannaiset määritellään asetuksessa (EU) N:o 648/2012 johdannaisiksi, joita ei panna täytäntöön säännellyllä markkinalla tai sellaisilla kolmannen maan markkinalla, jota pidetään säänneltyä markkinaa vastaavana markkinana direktiivin 2004/39/EY 19 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Jotta vältettäisiin mahdolliset puutteet tai päällekkäisyydet ja varmistettaisiin johdonmukaisuus asetuksen (EU) N:o 648/2012 ja tämän asetuksen välillä, tällä asetuksella säädettyjä vaatimuksia keskusvastapuolten ja kauppapaikkojen välisestä syrjimättömästä pääsystä sovelletaan johdannaisiin, joilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla tai sellaisilla kolmannen maan markkinoilla, joita pidetään säänneltyjä markkinoita vastaavina markkinoina direktiivin 2014/65/EU mukaisesti, sekä kaikkiin rahoitusvälineisiin, jotka eivät ole johdannaisia.

(40)

Kauppapaikat olisi velvoitettava mahdollistamaan pääsy, myös kauppatietoihin, avoimin ja syrjimättömin perustein keskusvastapuolille, jotka ovat halukkaat määrittämään kauppapaikassa toteutettuja liiketoimia. Tämän ei kuitenkaan pitäisi edellyttää yhteentoimivuusjärjestelyjen käyttöä johdannaisilla toteuttavien liiketoimien määrityksessä, eikä se saisi johtaa likviditeetin hajaantumiseen tavalla, joka uhkaisi markkinoiden sujuvaa ja moitteetonta toimintaa. Kauppapaikan olisi evättävä pääsy vain jos teknisissä sääntelystandardeissa määritetyt pääsyperusteet eivät täyty. Pörssilistattujen johdannaisten osalta olisi kohtuutonta vaatia pieniä kauppapaikkoja ja erityisesti kauppapaikkoja, joilla on läheiset sidokset keskusvastapuoliin, noudattamaan syrjimättömän pääsyn vaatimuksia välittömästi, jos ne eivät vielä kykene teknisesti harjoittamaan toimintaansa tasapuolisin toimintaedellytyksin pääosassa kaupan jälkeisen infrastruktuurin markkinoita. Sen vuoksi asiaankuuluvan kynnysarvon alle jäävien kauppapaikkojen olisi yhdessä niihin yhteydessä olevien keskusvastapuolten kanssa voitava jättäytyä syrjimätöntä pääsyä koskevien vaatimusten soveltamisalan ulkopuolelle pörssilistattujen johdannaisten osalta 30 kuukauden kaudeksi, jota on mahdollista jatkaa. Jos kauppapaikka päättää jättäytyä soveltamisalan ulkopuolelle, sen ei pitäisi kyseisen vapautuksen aikana voida hyödyntää tämän asetuksen mukaisia keskusvastapuoleen pääsyä koskevia oikeuksia.

Myöskään keskusvastapuolen, jolla on läheiset sidokset kyseiseen kauppapaikkaan, ei olisi voitava kyseisen vapautuksen aikana hyödyntää tämän asetuksen mukaisia kauppapaikkaan pääsyä koskevia oikeuksia. Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 todetaan, että jos johdannaissopimuksiin liittyviin rahoituspalveluihin liittyy kaupallisia oikeuksia sekä teollis- ja tekijänoikeuksia, käyttöoikeuksia olisi tarjottava oikeasuhteisin, tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Tämän vuoksi pääsy sellaisia viitearvoja koskeviin käyttöoikeuksiin ja tietoihin, joita käytetään rahoitusvälineiden arvon määrittämisessä, olisi annettava keskusvastapuolille ja muille kauppapaikoille oikeasuhteisin, tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin perustein, ja käyttöoikeudet tulisi antaa kohtuullisin kaupallisin ehdoin. Jos tämän asetuksen voimaantulon jälkeen laaditaan uusi viitearvo, velvollisuutta myöntää käyttöoikeus olisi sovellettava 30 kuukauden kuluttua siitä, kun rahoitusvälineellä, jonka arvon laskemisessa viitearvoa käytetään, alettiin tehdä kauppaa tai kun se otettiin kaupankäynnin kohteeksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kilpailusääntöjen soveltamista. Käyttöoikeuksiin pääsy on tärkeää, sillä se helpottaa 35 ja 36 artiklan mukaista kauppapaikkojen ja keskusvastapuolten välistä pääsyä, koska muutoin käyttöoikeusjärjestelyt saattaisivat yhä estää pääsyn sellaisten kauppapaikkojen ja keskusvastapuolten välillä, joihin ne ovat pyytäneet pääsyä.

Esteiden ja syrjivien käytäntöjen poistamisella on tarkoitus lisätä kilpailua rahoitusvälineiden määrittämisen ja niillä käytävän kaupan alalla, jotta voidaan alentaa investointikustannuksia ja vieraan pääoman kustannuksia, poistaa tehottomuuksia ja lisätä innovointia unionin markkinoilla. Komission olisi jatkettava kaupan jälkeisen infrastruktuurin kehityksen tiivistä seurantaa ja puututtava tarvittaessa tilanteeseen estääkseen kilpailun vääristymien ilmenemisen sisämarkkinoilla, etenkin silloin kun infrastruktuuriin tai viitearvoihin pääsy evätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan vastaisesti. Tässä asetuksessa säädettyjen käyttöoikeusvelvollisuuksien ei pidä rajoittaa viitearvoja omistavien henkilöiden unionin kilpailuoikeuteen ja eritoten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklaan perustuvaa yleistä velvollisuutta myöntää käyttöoikeus viitearvoihin, joita tarvitaan uusille markkinoille pääsemiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntää pääsyoikeuksien soveltamatta jättämiselle siirtymäkausien ajaksi ei pidetä lupana eikä luvan muuttamisena.

(41)

Kolmansien maiden yritysten unionissa tarjoamiin palveluihin sovelletaan kansallisia järjestelmiä ja vaatimuksia. Nämä järjestelmät ovat hyvin erilaisia, ja niiden mukaisesti toimiluvan saaneilla yrityksillä ei ole palvelujen tarjoamisen vapautta eikä sijoittautumisvapautta muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, johon ne ovat sijoittautuneet. On aiheellista ottaa käyttöön yhteinen unionin tason sääntelykehys. Järjestelmässä olisi yhdenmukaistettava nykyinen hajanainen kehys, taattava oikeusvarmuus ja yhdenmukainen kohtelu unionissa toimilupaa hakeville kolmannen maan yrityksille, varmistettava, että komissio on arvioinut kolmansien maiden vakavaraisuuden ja liiketoiminnan menettelytapojen valvontakehyksen todellisen vastaavuuden, sekä tarjottava vastaavantasoinen suoja asiakkaille, jotka käyttävät kolmansien maiden yritysten palveluja unionissa.

Järjestelmää soveltaessaan komission ja jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle G20-ryhmän unionin suurimpien kauppakumppaneiden kanssa tekemien sitoumusten ja sopimusten kattamat alat, ja niiden olisi otettava huomioon unionin keskeinen asema maailmanlaajuisilla finanssimarkkinoilla ja varmistettava, että kolmansia maita koskevien vaatimusten soveltaminen ei estä unionin sijoittajia ja liikkeeseenlaskijoita sijoittamasta kolmansiin maihin tai hankkimasta rahoitusta kolmansista maista eikä kolmansien maiden sijoittajia ja liikkeeseenlaskijoita sijoittamasta, hankkimasta pääomaa tai hankkimasta muita finanssialan palveluja unionin markkinoilla, jos tämä ei ole tarpeen toiminnan vakauteen liittyvistä syistä, jotka ovat objektiivisia ja tietoon perustuvia. Suorittaessaan arviointeja komission olisi otettava huomioon Kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) vahvistamat arvopaperimarkkinoiden sääntelyn tavoitteet ja periaatteet sekä kyseisen yhteisön antamat suositukset, sellaisina kuin se on niitä muuttanut ja tulkinnut.

Jos todellisesta vastaavuudesta ei voida hyväksyä päätöstä, kolmansien maiden yritysten unionissa tarjoamiin palveluihin sovelletaan kansallisia järjestelmiä. Komission olisi käynnistettävä vastaavuuden arviointi omasta aloitteestaan. Jäsenvaltioiden olisi voitava esittää, että komissio suorittaisi vastaavuuden arvioinnin tietyn kolmannen maan tai tiettyjen kolmansien maiden osalta, mutta niiden ehdotukset eivät velvoita komissiota aloittamaan vastaavuusprosessia. Vastaavuuden arvioinnin olisi perustuttava tuloksiin. Siinä olisi arvioitava, missä määrin kolmannen maan sääntely- ja valvontakehyksellä saavutetaan vastaavat ja riittävät sääntelyvaikutukset ja samat tavoitteet kuin unionin oikeudella. Käynnistäessään vastaavuusarvioinnin komission olisi voitava priorisoida kolmansien maiden lainkäyttöalueiden välillä ottamalla huomioon, kuinka olennaista vastaavuuden toteaminen on unionin yritysten ja asiakkaiden kannalta, onko kolmannen maan ja jäsenvaltioiden välillä tehty valvontaa ja yhteistyötä koskevia sopimuksia, onko kolmannella maalla tehokas vastaava järjestelmä ulkomaisten järjestelmien mukaisesti toimiluvan saaneiden sijoituspalveluyritysten tunnustamiseksi ja onko kolmas maa kiinnostunut ja halukas ryhtymään vastaavuudenarviointiprosessiin. Komission olisi seurattava kolmannen maan sääntely- ja valvontakehyksen kehitystä huomattavien muutosten varalta ja tarvittaessa tarkistettava vastaavuuspäätöstä.

(42)

Tämän asetuksen mukainen palvelujen tarjoaminen sivuliikettä perustamatta olisi rajoitettava hyväksyttäviin vastapuoliin ja ammattimaisiin asiakkaisiin. Sen edellytyksenä olisi oltava arvopaperimarkkinaviranomaisen suorittama rekisteröinti ja kyseisessä kolmannessa maassa suoritettava valvonta. Arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten välillä olisi oltava asianmukaiset yhteistyöjärjestelyt.

(43)

Tämän asetuksen säännökset, joita sovelletaan kolmansien maiden yritysten tarjoamiin palveluihin tai harjoittamaan toimintaan, eivät saisi vaikuttaa unioniin sijoittautuneiden henkilöiden mahdollisuuteen saada sijoituspalveluja kolmannen maan yritykseltä omasta yksinomaisesta aloitteestaan, unionin sijoituspalveluyritysten tai luottolaitosten mahdollisuuteen saada sijoituspalveluja tai -toimintaa kolmannen maan yritykseltä omasta yksinomaisesta aloitteestaan taikka asiakkaan mahdollisuuteen saada kolmannen maan yritykseltä sijoituspalveluja omasta yksinomaisesta aloitteestaan tällaisen luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen välityksellä. Kun kolmannen maan yritys tarjoaa palveluja unioniin sijoittautuneelle henkilölle tämän omasta yksinomaisesta aloitteesta, palveluja ei pitäisi katsoa unionin alueella tarjotuiksi. Jos kolmannen maan yritys hakee asiakkaita tai potentiaalisia asiakkaita unionissa tai mainostaa sijoituspalveluja tai -toimintaa sekä oheispalveluja unionissa, tätä ei pitäisi katsoa palveluksi, joka tarjotaan asiakkaan omasta yksinomaisesta aloitteesta.

(44)

Kolmansien maiden yritysten tunnustamisen osalta ja niiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti, joita unionilla on Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen sekä palvelukaupan yleissopimuksen nojalla, päätöksiä kolmansien maiden sääntely- ja valvontakehysten vastaavuudesta unionin sääntely- ja valvontakehyksen kanssa olisi hyväksyttävä vain silloin, jos kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehyksessä säädetään tehokkaasta vastaavasta järjestelmästä ulkomaisten oikeusjärjestelmien mukaisesti toimiluvan saaneiden yritysten tunnustamiseksi noudattaen muun muassa G20-maiden syyskuussa 2009 asettamia yleisiä sääntelytavoitteita ja -vaatimuksia, joilla pyritään parantamaan johdannaismarkkinoiden avoimuutta, vähentämään järjestelmäriskiä ja estämään markkinoiden väärinkäyttö. Tällaista järjestelmää olisi pidettävä vastaavana, jos sillä varmistetaan, että sovellettavan sääntelykehyksen olennainen vaikutus vastaa unionin vaatimusten tuottamaa vaikutusta, ja tehokkaana, jos kyseisiä sääntöjä sovelletaan johdonmukaisesti.

(45)

Päästöoikeuksien jälkimarkkinoiden spot-kaupassa on esiintynyt vilpillisiä menettelyjä, jotka voivat heikentää luottamusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY (14) luotuun päästökauppajärjestelmään, ja parhaillaan toteutetaan toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan päästöoikeusrekisterijärjestelmää ja edellytyksiä, jotka on asetettu tilin avaamiselle päästöoikeuskauppaa varten. Kyseisten markkinoiden eheyden tukemiseksi ja niiden tehokkaan toiminnan takaamiseksi, mukaan lukien kaupankäynnin kattava valvonta, on aiheellista täydentää direktiivin 2003/87/EY nojalla toteutettavia toimenpiteitä sisällyttämällä päästöoikeudet kaikilta osin tämän asetuksen ja direktiivin 2014/65/EU sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 (15) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/57/EU (16) soveltamisalaan luokittelemalla ne rahoitusvälineiksi.

(46)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. Delegoituja säädöksiä olisi hyväksyttävä erityisesti tiettyjen tämän asetuksen säännösten soveltamisalan laajentamisesta kolmansien maiden keskuspankkeihin, määritelmiä koskevista yksityiskohdista, markkinatietojen saatavuuteen liittyvistä kustannuksia koskevista erityissäännöksistä, pääsystä hintatarjouksia koskeviin tietoihin, ko’oista, joilla tai joiden alittuessa yrityksen on toteutettava liiketoimia minkä tahansa muun sellaisen asiakkaan kanssa, jonka saataville hintatarjous on asetettu, sijoitussalkun tiivistämisestä sekä sen tarkemmasta määrittämisestä, milloin on olemassa merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai sijoittajansuojaan, finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen taikka koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauteen unionissa kohdistuva uhka, jonka vuoksi arvopaperimarkkinaviranomaisen, pankkiviranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten voi olla perusteltua toteuttaa toimia, arvopaperimarkkinaviranomaisen positionhallintavaltuuksista, tämän asetuksen 35 artiklan 5 kohdan mukaisen siirtymäkauden pidentämisestä tietyksi ajaksi ja pörssilistattujen johdannaisten jättämisestä tämän asetuksen tiettyjen säännösten soveltamisalan ulkopuolelle tietyksi ajaksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(47)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehystä koskeva vastaavuuspäätös kolmansien maiden yritysten tai kolmansien maiden kauppapaikkojen palveluntarjonnan mahdollistamiseksi ja niiden hyväksymiseksi kaupankäyntivelvollisuuden piiriin kuuluvien johdannaisten kauppapaikoiksi sekä kolmansien maiden keskusvastapuolten ja kolmansien maiden kauppapaikkojen pääsystä unioniin sijoittautuneisiin kauppapaikkoihin ja keskusvastapuoliin. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (17) mukaisesti.

(48)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli määritellä yhtenäisiä rahoitusvälineisiin sovellettavia vaatimuksia, jotka koskevat kauppatietojen julkistamista, liiketoimista toimivaltaisille viranomaisille annettavia ilmoituksia, kaupankäyntiä johdannaisilla ja osakkeilla organisoiduissa kauppapaikoissa, syrjimätöntä pääsyä keskusvastapuoliin, kauppapaikkoihin ja viitearvoja koskeviin tietoihin, valtuuksia tuotteita koskevien interventiotoimien sekä positioiden hallinnan ja positiolimiittien aloilla sekä kolmansien maiden yritysten harjoittamaa sijoituspalvelujen tarjontaa tai sijoitustoimintaa, sillä vaikka kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on paremmat valmiudet seurata markkinakehitystä, kaupan avoimuuteen, liiketoimista annettaviin ilmoituksiin, johdannaiskauppaan sekä tuotteita ja käytäntöjä koskeviin kieltoihin liittyvien ongelmien kokonaisvaikutuksia voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti vain unionin tasolla, vaan ne voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklalla vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(49)

Mikään toimivaltaisen viranomaisen tai arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtäviään hoitaessaan toteuttama toimi ei saisi suoraan tai välillisesti syrjiä jotakin jäsenvaltiota tai jäsenvaltioiden ryhmää missä hyvänsä valuutassa tarjottavien sijoituspalvelujen ja harjoitettavan sijoitustoiminnan suorituspaikkana. Mikään pankkiviranomaisen tämän asetuksen mukaisia tehtäviään hoitaessaan toteuttama toimi ei saisi suoraan tai välillisesti syrjiä jotakin jäsenvaltiota tai jäsenvaltioiden ryhmää.

(50)

Finanssipalveluja koskevilla teknisillä standardeilla olisi varmistettava tallettajien, sijoittajien ja kuluttajien riittävä suoja koko unionissa. Koska arvopaperimarkkinaviranomaisella on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, olisi tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia komissiolle toimitettavat luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joihin ei liity poliittisia valintoja.

(51)

Komission olisi hyväksyttävä luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen laatii kauppaa koskevien avoimuusvaatimusten tarkoista ominaisuuksista, raha-, valuutta- ja rahoitusvakauspoliittisista toimenpiteistä sekä tietyistä tämän asetuksen kannalta merkityksellisistä liiketoimien lajeista, kauppaa edeltävistä avoimuusvaatimuksista myönnettävien vapautusten yksityiskohtaisista edellytyksistä, kaupan jälkeisen tietojen julkistamisen lykkäämistä koskevista järjestelyistä, velvollisuudesta asettaa kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset tiedot saataville erillään toisistaan, kauppaa edeltävien avoimuusvaatimusten kauppojen sisäisiin toteuttajiin soveltamisen perusteista, sijoituspalveluyritysten kaupan jälkeen antamista tiedoista, avoimuuden vuoksi tai laskelmia varten esitettävien tietopyyntöjen sisällöstä ja esittämistiheydestä, liiketoimista, jotka eivät vaikuta hinnanmuodostusprosessiin, toimeksiannoista säilytettävistä tiedoista, liiketoimista annettavien ilmoitusten sisällöstä ja eritelmistä, rahoitusvälineen viitetietojen sisällöstä ja eritelmistä, sopimuslajeista, joilla on suora, merkittävä ja ennakoitavissa oleva vaikutus unionissa, sekä tapauksista, joissa johdannaisiin on tarpeen soveltaa kaupankäyntivelvollisuutta, velvollisuudesta varmistaa järjestelmin ja menettelyin, että määritettävillä johdannaisilla toteutetut liiketoimet ilmoitetaan ja hyväksytään määritettäviksi, epäsuorien määritysmenettelyjen tyypeistä, johdannaisista, joihin on sovellettava velvollisuutta käydä kauppaa organisoiduissa kauppapaikoissa, syrjimättömästä pääsystä keskusvastapuoleen ja kauppapaikkaan, syrjimättömästä pääsystä viitearvoihin ja velvollisuudesta myöntää viitearvojen käyttöoikeus, ja tiedoista, joita hakemuksen esittävän kolmannen maan yrityksen olisi toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle rekisteröintihakemuksessaan. Komission olisi hyväksyttävä nämä luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi delegoiduilla säädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan nojalla ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

(52)

Direktiivin 2014/65/EU 95 artiklassa säädetään tiettyjen C osan 6 kohdan energiajohdannaissopimusten osalta siirtymäkauden vapautuksesta. Tämä olisi otettava huomioon teknisissä standardeissa, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen laatii asetuksen (EU) No 648/2012 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti määritysvelvollisuuden täsmentämiseksi, jotta tätä velvollisuutta ei asetettaisi johdannaissopimuksille, joihin tämän jälkeen sovellettaisiin C osan 6 kohdan energiajohdannaissopimuksille myönnettyä siirtymäkauden vapautusta.

(53)

Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten soveltamista olisi lykättävä, jotta niitä voitaisiin soveltaa rinnan kansallisen lainsäädännön osaksi saatettujen uudelleenlaaditun direktiivin säännösten kanssa ja jotta kaikki olennaiset täytäntöönpanotoimenpiteet saataisiin vahvistettua. Koko sääntelypaketin soveltaminen olisi aloitettava samanaikaisesti. Ainoastaan täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevien valtuutusten soveltamista ei pitäisi lykätä, jotta kyseisten toimenpiteiden laatimisen ja antamisen edellyttämät toimet voidaan aloittaa mahdollisimman varhain.

(54)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, etenkin oikeutta henkilötietojen suojaan (8 artikla), elinkeinovapautta (16 artikla), oikeutta kuluttajansuojaan (38 artikla), oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen (47 artikla) ja kieltoa, jonka mukaan samasta rikoksesta ei saa syyttää ja rangaista oikeudenkäynnissä kahteen kertaan (50 artikla), ja tätä asetusta on sovellettava kyseisten oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(55)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän antoi lausunnon 10 päivänä helmikuuta 2012 (18),

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   OSASTO

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan yhtenäiset vaatimukset seuraaville:

a)

kauppatietojen julkistaminen;

b)

liiketoimista annettavat ilmoitukset toimivaltaisille viranomaisille;

c)

kaupankäynti johdannaisilla organisoiduissa kauppapaikoissa;

d)

syrjimätön pääsy määrityspalveluihin ja syrjimätön pääsy kaupankäyntiin viitearvoilla;

e)

toimivaltaisten viranomaisten, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja pankkiviranomaisen valtuudet tuotteita koskevien interventiotoimien alalla sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuudet positioiden hallinnan valvontatoimenpiteiden ja positiolimiittien aloilla;

f)

kolmansien maiden yritysten komission hyväksymän sovellettavan vastaavuuspäätöksen nojalla sivuliikkeen välityksellä tai sivuliikettä perustamatta harjoittama sijoituspalveluiden tarjonta tai sijoitustoiminta.

2.   Tätä asetusta sovelletaan direktiivin 2014/65/EU mukaisesti toimiluvan saaneisiin sijoituspalveluyrityksiin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (19) mukaisesti toimiluvan saaneisiin luottolaitoksiin siltä osin kuin ne tarjoavat sijoituspalveluja ja/tai harjoittavat sijoitustoimintaa, ja markkinoiden ylläpitäjiin, niiden ylläpitämät kauppapaikat mukaan lukien.

3.   Tämän asetuksen V osastoa sovelletaan myös kaikkiin asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 8 kohdan määritelmän mukaisiin finanssialan vastapuoliin ja kaikkiin finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin, jotka kuuluvat mainitun asetuksen 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamisalaan.

4.   Tämän asetuksen VI osastoa sovelletaan myös keskusvastapuoliin ja henkilöihin, joilla on omistusoikeudet viitearvoihin.

5.   Tämän asetuksen VIII osastoa sovelletaan kolmansien maiden yrityksiin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja tai harjoittavat sijoitustoimintaa unionissa komission hyväksymän sovellettavan vastaavuuspäätöksen nojalla sivuliikkeen välityksellä tai sivuliikettä perustamatta.

6.   Tämän asetuksen 8, 10, 18 ja 21 artiklaa ei sovelleta säänneltyihin markkinoihin, markkinoiden ylläpitäjiin eikä sijoituspalveluyrityksiin sellaisten liiketoimien osalta, joissa on vastapuolena Euroopan keskuspankkijärjestelmän, jäljempänä ’EKPJ’, jäsen ja jotka toteutetaan osana kyseisen EKPJ:n jäsenen lainsäädäntöön perustuvan valtuutuksen nojalla harjoittamaa raha-, valuutta- ja rahoitusvakauspolitiikkaa ja joissa kyseinen jäsen on ennakolta ilmoittanut vastapuolelleen, että liiketoimeen sovelletaan vapautusta.

7.   Edellä olevaa 6 kohtaa ei sovelleta liiketoimiin, jotka EKPJ:n jäsen toteuttaa osana omaa sijoitustoimintaansa.

8.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään raha-, valuutta- ja rahoitusvakauspoliittiset toimenpiteet sekä niiden liiketoimien lajit, joihin 6 ja 7 kohtaa sovelletaan.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

9.   Siirretään komissiolle valta antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla 6 kohdan soveltamisala ulotetaan koskemaan muita keskuspankkeja.

Tätä tarkoitusta varten komissio antaa viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2015 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan niiden liiketoimien kohtelua, joita toteuttavat kolmansien maiden keskuspankit, joihin tätä kohtaa sovellettaessa kuuluu Kansainvälinen järjestelypankki. Kertomukseen on sisällyttävä analyysi niiden lakisääteisistä tehtävistä ja kaupankäyntivolyymeistä unionissa. Kertomuksessa on

a)

yksilöitävä asianomaisissa kolmansissa maissa sovellettavat säännökset ja määräykset keskuspankkien liiketoimia koskevien tietojen luovuttamisesta, mukaan lukien EKPJ:n jäsenten kyseisissä kolmansissa maissa toteuttamat liiketoimet, ja

b)

arvioitava unionissa sovellettavien säännöksiin tai määräyksiin perustuvien tietojenluovuttamisvaatimusten mahdollisia vaikutuksia kolmansien maiden keskuspankkien liiketoimiin.

Jos kertomuksessa päädytään tulokseen, että 6 kohdassa säädetty vapautus on tarpeen sellaisten liiketoimien osalta, joissa on vastapuolena raha- ja valuuttapoliittisia ja rahoitusvakautta edistäviä toimenpiteitä toteuttava kolmannen maan keskuspankki, komissio antaa määräykset vapautuksen soveltamisesta kyseiseen kolmannen maan keskuspankkiin.

2 artikla

Määritelmät

1.   Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’sijoituspalveluyrityksellä’ direktiivin 2014/65/EU4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettua sijoituspalveluyritystä;

2)

’sijoituspalveluilla ja -toiminnalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa määriteltyjä sijoituspalveluja ja -toimintaa;

3)

’oheispalveluilla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa määriteltyjä lisäpalveluja;

4)

’toimeksiantojen toteuttamisella asiakkaiden lukuun’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 5 alakohdassa määriteltyä toimeksiantojen toteuttamista asiakkaiden lukuun;

5)

’kaupankäynnillä omaan lukuun’ lukuun’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 6 alakohdassa määriteltyä kaupankäyntiä omaan lukuun;

6)

’markkinatakaajalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 7 alakohdassa määriteltyä markkinatakaajaa;

7)

’asiakkaalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 9 alakohdassa määriteltyä asiakasta;

8)

’ammattimaisella asiakkaalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 10 alakohdassa määriteltyä ammattimaista asiakasta;

9)

’rahoitusvälineellä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa määriteltyä rahoitusvälinettä;

10)

’markkinoiden ylläpitäjällä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määriteltyä markkinoiden ylläpitäjää;

11)

’monenkeskisellä järjestelmällä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 19 alakohdassa määriteltyä monenkeskistä järjestelmää;

12)

’kauppojen sisäisellä toteuttajalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 20 alakohdassa määriteltyä kauppojen sisäistä toteuttajaa;

13)

’säännellyllä markkinalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa määriteltyä säänneltyä markkinaa;

14)

’monenkeskisellä kaupankäyntijärjestelmällä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 22 alakohdassa määriteltyä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää;

15)

’organisoidulla kaupankäyntijärjestelmällä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 23 alakohdassa määriteltyä organisoitua kauppajärjestelmää;

16)

’kauppapaikalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 24 alakohdassa määriteltyä kauppapaikkaa;

17)

’likvideillä markkinoilla’

a)

sovellettaessa 9, 11 ja 18 artiklaa rahoitusvälineen tai rahoitusvälinelajin markkinoita, joilla on jatkuvasti valmiita ja halukkaita ostajia ja myyjiä ja joita arvioidaan seuraavin perustein ottaen huomioon kyseisen rahoitusvälineen tai rahoitusvälinelajin erityiset markkinarakenteet:

i)

liiketoimien keskimääräinen toteutustiheys ja keskikoko eri markkinaehtojen vallitessa ja ottaen huomioon rahoitusvälinelajiin kuuluvien tuotteiden luonne ja elinkaari;

ii)

markkinaosapuolten lukumäärä ja tyyppi, mukaan lukien markkinaosapuolten lukumäärä suhteessa kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusvälineiden lukumäärään tietyn tuotteen markkinoilla;

iii)

osto- ja myyntihintojen keskimääräinen erotus, jos se on saatavilla;

b)

sovellettaessa 4, 5 ja 14 artiklaa sellaisen rahoitusvälineen markkinoita, jolla käydään kauppaa päivittäin, kun markkinoita arvioidaan seuraavin perustein:

i)

vapaasti vaihdettavien rahoitusvälineiden määrä;

ii)

kyseisiä rahoitusvälineitä koskevien liiketoimien keskimääräinen päivittäinen lukumäärä;

iii)

kyseisten rahoitusvälineiden keskimääräinen päivävaihto;

18)

’toimivaltaisella viranomaisella’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 26 alakohdassa määriteltyä toimivaltaista viranomaista;

19)

’luottolaitoksella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (20) 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä luottolaitosta;

20)

’sivuliikkeellä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 30 alakohdassa määriteltyä sivuliikettä;

21)

’läheisillä sidoksilla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 35 alakohdassa määriteltyjä läheisiä sidoksia;

22)

’ylimmällä hallintoelimellä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 36 alakohdassa määriteltyä ylintä hallintoelintä;

23)

’strukturoidulla talletuksella’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 43 alakohdassa määriteltyä strukturoitua talletusta;

24)

’siirtokelpoisilla arvopapereilla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 44 alakohdassa määriteltyjä siirtokelpoisia arvopapereita;

25)

’talletustodistuksilla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 45 alakohdassa määriteltyjä talletustodistuksia;

26)

’pörssilistatulla rahastolla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 46 alakohdassa määriteltyä pörssilistattua rahastoa;

27)

’todistuksilla’ arvopapereita, jotka ovat vaihdantakelpoisia pääomamarkkinoilla ja jotka etuoikeusjärjestyksessä menevät osakkeiden edelle mutta tulevat vakuudettomien joukkovelkakirjojen ja muiden vastaavien välineiden jälkeen, jos liikkeeseenlaskija palauttaa sijoituksen;

28)

’strukturoiduilla rahoitustuotteilla’ arvopapereita, jotka on luotu rahoitusomaisuuden ryhmään liittyvän luottoriskin arvopaperistamista ja siirtoa varten ja jotka antavat arvopaperin haltijalle oikeuden vastaanottaa säännöllisiä maksuja, joiden määrä riippuu kohde-etuutena olevista omaisuuseristä saatavasta kassavirrasta;

29)

’johdannaisilla’ sellaisia direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 44 alakohdan c alakohdassa määriteltyjä rahoitusvälineitä, joita tarkoitetaan mainitun direktiivin liitteessä I olevan C osan 4–10 kohdassa;

30)

’hyödykejohdannaisilla’ sellaisia direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 44 alakohdan c alakohdassa määriteltyjä rahoitusvälineitä, jotka liittyvät direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan C osan 10 kohdassa taikka sen liitteessä I olevan C osan 5, 6, 7 ja 10 kohdassa tarkoitettuun hyödykkeeseen tai kohde-etuuteen;

31)

’keskusvastapuolella’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyä keskusvastapuolta;

32)

’pörssilistatulla johdannaisella’ johdannaista, jolla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla tai sellaisilla kolmannen maan markkinoilla, joita pidetään säänneltyjä markkinoita vastaavina tämän asetuksen 28 artiklan mukaisesti, ja joka ei sellaisenaan kuulu asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 7 kohdassa määritellyn OTC-johdannaisen määritelmän soveltamisalaan;

33

’toteutuskelpoisella kiinnostuksen ilmauksella’ kaupankäyntijärjestelmän yhden jäsenen tai osapuolen toiselle jäsenelle tai osapuolelle lähettämää viestiä, joka koskee saatavilla olevaa kaupankäynti-intressiä ja sisältää kaikki kaupasta sopimiseen tarvittavat tiedot;

34)

’hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 52 alakohdassa määriteltyä hyväksyttyä julkaisemisjärjestystä;

35)

’konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 53 alakohdassa määriteltyä konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajaa;

36)

’hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 54 alakohdassa määriteltyä hyväksyttyä ilmoitusjärjestelmää;

37)

’kotijäsenvaltiolla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 55 alakohdassa määriteltyä kotijäsenvaltiota;

38)

’vastaanottavalla jäsenvaltiolla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 56 alakohdassa määriteltyä vastaanottavaa jäsenvaltiota;

39)

’viitearvolla’ mitä tahansa julkisesti saatavilla olevaa tai julkistettua hintaa, indeksiä tai lukua, joka määritetään määräajoin tai säännöllisesti soveltamalla jotain kaavaa yhden tai useamman kohde-etuutena olevan omaisuuserän arvoon tai hintaan taikka käyttäen perusteena kyseistä arvoa tai hintaa, mukaan lukien arvioidut hinnat, todelliset tai arvioidut korkokannat tai muut arvot, tai selvityksiä ja jonka perusteella rahoitusvälineestä maksettava määrä tai rahoitusvälineen arvo määritetään;

40)

’yhteentoimivuusjärjestelyllä’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 12 kohdassa määriteltyä yhteentoimivuusjärjestelyä;

41)

’kolmannen maan rahoituslaitoksella’ yhteisöä, jonka päätoimipaikka sijaitsee kolmannessa maassa ja joka on saanut kyseisen kolmannen maan lainsäädännön nojalla toimiluvan tai valtuutuksen harjoittaa mitä tahansa direktiivissä 2013/36/EU, direktiivissä 2014/65/EU, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/138/EY (21), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/65/EY (22), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/41/EY (23) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/61/EU (24) luetelluista palveluista tai toiminnoista;

42)

’kolmannen maan yrityksellä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 57 alakohdassa määriteltyä kolmannen maan yritystä;

43)

’tukkutason energiatuotteella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1227/2011 (25) 2 artiklan 4 kohdassa määriteltyä tukkutason energiatuotetta;

44)

’maatalousalan hyödykejohdannaisilla’ johdannaissopimuksia, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (26) 1 artiklassa ja liitteessä I olevassa I–XX ja XXIV/1 osassa lueteltuihin tuotteisiin;

45)

’likviditeetin hajaantumisella’ tilannetta, jossa:

a)

osapuolet jossakin kauppapaikassa eivät kykene toteuttamaan liiketointa yhden tai useamman osapuolen kanssa kyseisessä kauppapaikassa sellaisten määritysmenettelyjen puuttumisen vuoksi, joihin kaikilla osapuolilla on pääsy; tai

b)

määritysosapuoli tai sen asiakkaat joutuisivat pitämään jotakin rahoitusvälinettä koskevat positionsa useammassa kuin yhdessä keskusvastapuolessa, mikä rajoittaisi rahoitusvastuiden nettoutusmahdollisuutta;

46)

’valtionlainalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 61 alakohdassa määriteltyä valtionlainaa;

47)

’sijoitussalkun tiivistämisellä’ riskinvähennyspalvelua, jossa kaksi tai useampia vastapuolia päättää kokonaan tai osittain jotkin tai kaikki sijoitussalkun tiivistämistä varten esittämänsä johdannaissopimukset ja korvaa päätetyt johdannaissopimukset toisella johdannaissopimuksella, jonka yhdistetty nimellisarvo on alempi kuin päätettyjen johdannaissopimusten yhdistetty nimellisarvo.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täsmennetään tiettyjen teknisten seikkojen osalta 1 kohdassa säädettyjä määritelmiä niiden mukauttamiseksi markkinoiden kehitykseen.

II   OSASTO

KAUPPAPAIKKOJEN AVOIMUUS

1   LUKU

Oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskeva avoimuus

3 artikla

Kauppapaikkojen kauppaa edeltävät avoimuusvaatimukset osakkeiden, talletustodistusten, pörssilistattujen rahastojen, todistusten ja muiden samankaltaisten rahoitusvälineiden osalta

1.   Kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on julkistettava järjestelmissään vallitsevat osto- ja myyntihinnat sekä kyseisillä hinnoilla ilmenevä kaupankäyntihalukkuus osakkeille, talletustodistuksille, pörssilistatuille rahastoille, todistuksille ja muille samankaltaisille rahoitusvälineille, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa. Tätä vaatimusta on sovellettava myös toteutuskelpoisiin kiinnostuksen ilmauksiin. Kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on asetettava nämä tiedot jatkuvasti yleisön saataville tavanomaisena kaupankäyntiaikana.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut avoimuusvaatimukset on mitoitettava kaupankäyntityypeittäin, joihin kuuluvat tarjouskirjahuutokauppa, hintanoteerauksiin perustuvat kaupankäyntijärjestelmät, hybridijärjestelmät ja määräajoin toistuvaan huutokauppaan perustuvat kaupankäyntijärjestelmät.

3.   Kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on asetettava kohtuullisin kaupallisin ehdoin ja syrjimättömästi 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen julkistamiseen käyttämänsä järjestelyt niiden sijoituspalveluyritysten saataville, joiden on julkistettava osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, todistuksia ja muita samankaltaisia rahoitusvälineitä koskevat hintatarjouksensa 14 artiklan mukaisesti.

4 artikla

Oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskevat vapautukset

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on voitava vapauttaa kauppapaikkaa ylläpitävät markkinoiden ylläpitäjät ja sijoituspalveluyritykset velvollisuudesta julkistaa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot

a)

järjestelmistä, jotka täsmäyttävät toimeksiantoja kaupankäyntimenetelmin, joiden mukaan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoitusvälineen hinta muodostuu kauppapaikassa, jossa rahoitusväline otettiin ensimmäisen kerran kaupankäynnin kohteeksi, tai rahoitusvälineen merkittävimmällä markkinalla likviditeetillä mitattuna, jossa kyseinen viitehinta julkistetaan laajalti ja markkinaosapuolet pitävät sitä yleisesti luotettavana viitehintana. Tämän vapautuksen käytön jatkamiseen sovelletaan 5 artiklassa säädettyjä edellytyksiä;

b)

järjestelmistä, joissa virallistetaan sopimuskauppoja,

i)

jotka toteutetaan volyymipainotetun osto- ja myyntihintojen vaihtelualueen rajoissa kyseistä järjestelmää ylläpitävän kauppapaikan tarjouskirjan tai markkinatakaajien hintatarjousten mukaisesti 5 artiklassa säädettyjä edellytyksiä soveltaen;

ii)

jotka koskevat epälikvidejä osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, todistuksia tai muita samankaltaisia rahoitusvälineitä, jotka eivät kuulu likvideihin markkinoihin ja joilla käydään kauppaa tietyn prosenttiosuuden rajoissa asianmukaisesta viitehinnasta siten, että järjestelmän ylläpitäjä määrittää prosenttiosuuden ja viitehinnan etukäteen; tai

iii)

joihin sovelletaan muita ehtoja kuin kyseisen rahoitusvälineen markkinahintaa;

c)

toimeksiannoista, jotka ovat kooltaan suuria tavanomaiseen markkinakokoon verrattuna;

d)

toimeksiannoista, joita säilytetään kauppapaikan ylläpitämässä toimeksiantojen hallinnointijärjestelmässä ennen tietojen julkistamista.

2.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu viitehinta vahvistetaan käyttämällä perusteena

a)

vallitsevan osto- ja/tai myyntihinnan keskipistettä kauppapaikassa, jossa kyseinen rahoitusväline otettiin ensimmäisen kerran kaupankäynnin kohteeksi, tai rahoitusvälineen merkittävimmällä markkinalla likviditeetillä mitattuna; tai

b)

jos a alakohdassa tarkoitettu hinta ei ole saatavilla, asiaankuuluvan pörssipäivän avaus- tai sulkemishintaa.

Toimeksiannoissa voidaan viitata b alakohdassa tarkoitettuihin hintoihin ainoastaan asiaankuuluvan pörssipäivän jatkuvan kaupankäyntivaiheen ulkopuolella.

3.   Kauppapaikan ylläpitäessä järjestelmiä, joissa virallistetaan sopimuskauppoja 1 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisesti,

a)

liiketoimet toteutetaan kyseisen kauppapaikan sääntöjen mukaisesti;

b)

kauppapaikan on varmistettava, että käytössä on järjestelyt, järjestelmät ja menettelyt, joilla estetään ja havaitaan markkinoiden väärinkäyttö tai markkinoiden väärinkäytön yritykset tällaisten sopimuskauppojen osalta asetuksen (EU) N:o 596/2014 16 artiklan mukaisesti;

c)

kauppapaikan on perustettava, pantava täytäntöön ja ylläpidettävä järjestelmiä, joilla havaitaan yritykset käyttää vapautusta muiden tässä asetuksessa tai direktiivissä 2014/65/EU säädettyjen vaatimusten kiertämiseksi.

Kun toimivaltainen viranomainen myöntää vapautuksen 1 kohdan b alakohdan i tai iii alakohdan mukaisesti, kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on valvottava vapautuksen käyttöä kauppapaikassa varmistaakseen, että vapautuksen käytön edellytyksiä noudatetaan.

4.   Ennen vapautuksen myöntämistä 1 kohdan mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja muille toimivaltaisille viranomaisille kunkin yksittäisen vapautuksen suunniteltu käyttötarkoitus sekä annettava sen toimintaa koskeva selvitys, johon sisältyvät yksityiskohtaiset tiedot kauppapaikasta, jossa viitehinta muodostuu 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Aikomuksesta myöntää vapautus on annettava ilmoitus vähintään neljä kuukautta ennen kuin vapautuksen on määrä tulla voimaan. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle lausunnon, joka ei ole sitova ja jossa arvioidaan, onko kukin vapautus 1 kohdassa säädettyjen ja 6 kohdan mukaisesti hyväksytyissä teknisissä sääntelystandardeissa määritettyjen vaatimusten mukainen. Jos kyseinen toimivaltainen viranomainen myöntää vapautuksen ja toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on eri mieltä, jälkimmäinen toimivaltainen viranomainen voi saattaa asian toistamiseen arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi, ja tämä voi käyttää sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti siirrettyä toimivaltaa. Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa vapautusten soveltamista ja antaa komissiolle vuosittain kertomuksen siitä, kuinka niitä sovelletaan käytännössä.

5.   Toimivaltainen viranomainen voi omasta aloitteestaan tai toisen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä peruuttaa 1 kohdan nojalla ja 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla myönnetyn vapautuksen, jos se toteaa vapautusta käytettävän alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan poikkeavalla tavalla tai jos se katsoo, että vapautusta käytetään tässä artiklassa säädettyjen vaatimusten kiertämiseen.

Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja muille toimivaltaisille viranomaisille tällaisesta peruutuksesta ja perusteltava päätöksensä.

6.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään seuraavat seikat:

a)

kunkin rahoitusvälinelajin osalta, millä vaihteluvälillä osto- ja myyntihinnat tai nimettyjen markkinatakaajien noteeraukset sekä kyseisillä hinnoilla ilmenevä kaupankäyntihalukkuus julkistetaan 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ottaen huomioon 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tarvittava mitoittaminen kaupankäyntityypeittäin;

b)

rahoitusvälineen merkittävin markkinalikviditeetillä mitattuna 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;

c)

sopimuskaupan erityisominaisuudet suhteessa eri tapoihin, joilla kauppapaikan jäsen tai osapuoli voi toteuttaa tällaisen liiketoimen;

d)

sopimuskaupat, jotka eivät vaikuta hinnanmuodostukseen ja joihin sovelletaan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdan mukaista vapautusta;

e)

kunkin rahoitusvälinelajin osalta sellaisten kooltaan suurten toimeksiantojen koko sekä kauppapaikan toimeksiantojen hallintajärjestelmässä ennen tietojen julkistamista säilytettävien toimeksiantojen tyyppi ja vähimmäiskoko, jotka voidaan 1 kohdan mukaisesti vapauttaa velvollisuudesta julkistaa tiedot ennen kaupantekoa.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

7.   Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee uudelleen vapautuksia, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat myöntäneet direktiivin 2004/39/EY 29 artiklan 2 kohdan ja 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti sekä asetuksen (EY) N:o 1287/2006 18, 19 ja 20 artiklan mukaisesti ennen 3 päivää tammikuuta 2017, viimeistään 3 päivänä tammikuuta 2019. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle lausunnon, jossa arvioidaan, onko kukin vapautus edelleen tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten ja tämän asetuksen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja teknisten sääntelystandardien mukainen.

5 artikla

Volyymin ylärajaa koskeva mekanismi

1.   Sen varmistamiseksi, että 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa säädettyjen vapautusten käyttö ei tarpeettomasti haittaa hinnanmuodostusta, kaupankäyntiä näiden vapautusten puitteissa rajoitetaan seuraavasti:

a)

rahoitusvälineellä näiden vapautusten puitteissa kauppapaikassa käydyn kaupan prosenttiosuus rajoitetaan 4 prosenttiin kyseisellä rahoitusvälineellä käydyn kaupan kokonaisvolyymistä kaikissa unionin kauppapaikoissa edeltävän 12 kuukauden aikana;

b)

rahoitusvälineellä näiden vapautusten puitteissa koko unionissa käydyn kaupan prosenttiosuus rajoitetaan 8 prosenttiin kyseisellä rahoitusvälineellä käydyn kaupan kokonaisvolyymistä kaikissa unionin kauppapaikoissa edeltävän 12 kuukauden aikana.

Tätä volyymin ylärajaa koskeva mekanismia ei sovelleta sopimuskauppoihin, jotka koskevat osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, todistuksia tai muita samankaltaisia rahoitusvälineitä, joille ei ole 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdan b alakohdan määritelmän mukaisia likvidejä markkinoita ja joilla käydään kauppaa tietyn prosenttiosuuden puitteissa asianmukaisesta viitehinnasta 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetulla tavalla, eikä sopimuskauppoihin, joihin sovelletaan muita ehtoja kuin kyseisen rahoitusvälineen markkinahintaa 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

2.   Kun rahoitusvälineellä näiden vapautusten puitteissa kauppapaikassa käydyn kaupan prosenttiosuus on ylittänyt 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun raja-arvon, sen toimivaltaisen viranomaisen, joka antoi luvan näiden vapautusten käyttämiseen kyseisessä kauppapaikassa, on kahden työpäivän kuluessa keskeytettävä niiden käyttö kyseisen rahoitusvälineen osalta kyseisessä kauppapaikassa kuudeksi kuukaudeksi arvopaperimarkkinaviranomaisen julkistamien, 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella.

3.   Kun rahoitusvälineellä näiden vapautusten puitteissa koko unionissa käydyn kaupan prosenttiosuus on ylittänyt 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun raja-arvon, kaikkien toimivaltaisten viranomaisten on kahden työpäivän kuluessa keskeytettävä näiden vapautusten käyttö koko unionissa kuudeksi kuukaudeksi.

4.   Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee viiden työpäivän kuluessa kunkin kalenterikuukauden päättymisestä kullakin rahoitusvälineellä unionissa käydyn kaupan kokonaisvolyymin edeltäviltä 12 kuukaudelta, rahoitusvälineellä näiden vapautusten puitteissa koko unionissa ja kussakin kauppapaikassa käydyn kaupan prosenttiosuuden edeltäviltä 12 kuukaudelta sekä prosenttiosuuksien laskemisessa käytettävät menetelmät.

5.   Jos 4 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa todetaan, että kaupankäynti jollain rahoitusvälineellä näiden vapautusten puitteissa jossain kauppapaikassa on ylittänyt 3,75 prosenttia kyseisellä rahoitusvälineellä käydyn kaupan kokonaisvolyymistä unionissa edeltävien 12 kuukauden kaupankäynnin perusteella, arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee täydentävän kertomuksen viiden työpäivän kuluessa sen kalenterikuukauden viidennestätoista päivästä, jona 4 kohdassa tarkoitettu kertomus julkaistaan. Kertomuksessa on oltava 4 kohdassa tarkoitetut tiedot rahoitusvälineistä, joiden osalta 3,75 prosentin osuus on ylitetty.

6.   Jos 4 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa todetaan, että kaupankäynti jollain rahoitusvälineellä näiden vapautusten puitteissa koko unionissa on ylittänyt 7,75 prosenttia kyseisellä rahoitusvälineellä käydyn kaupan kokonaisvolyymistä kaikissa unionin kauppapaikoissa edeltävien 12 kuukauden kaupankäynnin perusteella, arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee täydentävän kertomuksen viiden työpäivän kuluessa sen kalenterikuukauden viidennestätoista päivästä, jona 4 kohdassa tarkoitettu kertomus julkaistaan. Kertomuksessa on oltava 4 kohdassa tarkoitetut tiedot rahoitusvälineistä, joiden osalta 7,75 prosentin osuus on ylitetty.

7.   Jotta voidaan luotettavasti seurata näiden vapautusten puitteissa käytävää kauppaa ja määrittää, onko 1 kohdassa tarkoitetut raja-arvot ylitetty, kauppapaikkojen ylläpitäjillä on oltava käytössään järjestelmät ja menettelyt, joiden avulla voidaan

a)

tunnistaa kaikki kaupat, jotka on tehty näiden vapautusten puitteissa kyseisessä kauppapaikassa; ja

b)

varmistaa, ettei kauppapaikka missään olosuhteissa ylitä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua näiden vapautusten puitteissa sallitun kaupankäynnin prosenttiosuutta.

8.   Ajanjakso, jonka aikana arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa kaupankäyntitiedot ja jonka aikana rahoitusvälineellä näiden vapautusten puitteissa käytävää kauppaa seurataan, alkaa 3 päivänä tammikuuta 2016. Rajoittamatta 4 artiklan 5 kohdan soveltamista toimivaltaisilla viranomaisilla on toimivalta keskeyttää näiden vapautusten käyttö tämän asetuksen soveltamispäivästä lähtien kuukausittain.

9.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään menetelmä, liiketoimien tunnusmerkinnät mukaan lukien, jolla se kerää, laskee ja julkistaa liiketoimia koskevat tiedot 4 kohdan mukaisesti, jotta kullakin rahoitusvälineellä käydyn kaupan kokonaisvolyymi sekä näiden vapautusten puitteissa koko unionissa ja kussakin kauppapaikassa käytävän kaupan prosenttiosuudet saadaan mitattua tarkasti.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

6 artikla

Kauppapaikkojen kaupan jälkeiset avoimuusvaatimukset osakkeiden, talletustodistusten, pörssilistattujen rahastojen, todistusten ja muiden samankaltaisten rahoitusvälineiden osalta

1.   Kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on julkistettava toteutettujen liiketoimien hinta, volyymi ja ajankohta sellaisten osakkeiden, talletustodistusten, pörssilistattujen rahastojen, todistusten ja muiden samankaltaisten rahoitusvälineiden osalta, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa. Kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on julkistettava yksityiskohtaiset tiedot näistä liiketoimista niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista.

2.   Kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on asetettava kohtuullisin kaupallisin ehdoin ja syrjimättömästi tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti annettavien tietojen julkistamiseen käyttämänsä järjestelyt niiden sijoituspalveluyritysten saataville, joiden on julkistettava yksityiskohtaiset tiedot osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, todistuksia ja muita samankaltaisia rahoitusvälineitä koskevista liiketoimistaan 20 artiklan mukaisesti.

7 artikla

Lupa tietojen julkistamisen lykkäämiseen

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on voitava antaa kauppapaikkaa ylläpitäville markkinoiden ylläpitäjille ja sijoituspalveluyrityksille lupa lykätä liiketoimia koskevien yksityiskohtaisten tietojen julkistamista liiketoimien tyypin tai koon perusteella.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat erityisesti antaa luvan lykätä sellaisia liiketoimia koskevien tietojen julkistamista, jotka ovat kooltaan suuria kyseisen osakkeen, talletustodistuksen, pörssilistatun rahaston, todistuksen tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen taikka osake-, talletustodistus- tai todistuslajin tai pörssilistatun rahaston tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen lajin tavanomaiseen markkinakokoon verrattuna.

Kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on saatava toimivaltaisen viranomaisen ennakkohyväksyntä ehdotetuille järjestelyille, jotka koskevat kauppatietojen julkistamisen lykkäämistä, ja annettava nämä järjestelyt selkeästi tiedoksi markkinaosapuolille ja sijoittajille. Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa kauppatietojen julkistamisen lykkäämistä koskevien järjestelyiden soveltamista ja antaa komissiolle vuosittain kertomuksen siitä, kuinka niitä sovelletaan käytännössä.

Jos toimivaltainen viranomainen antaa luvan lykätä tietojen julkistamista ja toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on lykkäämisestä tai myönnetyn luvan tosiasiallisesta soveltamisesta eri mieltä, jälkimmäinen toimivaltainen viranomainen voi saattaa asian toistamiseen arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi, ja tämä voi käyttää sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti siirrettyä toimivaltaa.

2.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään direktiivin 2014/65/EU 64 artiklassa säädetyn tietojen julkistamisen mahdollistamiseksi seuraavat seikat:

a)

kunkin rahoitusvälinelajin osalta liiketoimien yksityiskohdat, jotka sijoituspalveluyritysten, kauppojen sisäiset toteuttajat mukaan lukien, ja kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on julkistettava 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti, mukaan lukien 6 artiklan 1 kohdan ja 20 artiklan mukaisesti julkistettujen erityyppisten liiketoimien tunnisteet, jotka jaotellaan pääasiassa rahoitusvälineiden arvostamiseen liittyvien seikkojen ja muiden seikkojen perusteella määräytyviin tunnisteisiin;

b)

määräaika, jonka katsotaan vastaavan vaatimusta julkistaa tiedot mahdollisimman reaaliaikaisesti myös tapauksissa, joissa kaupat toteutetaan muulloin kuin tavanomaisena kaupankäyntiaikana;

c)

kunkin rahoitusvälinelajin osalta edellytykset, joiden täyttyessä sijoituspalveluyrityksille, kauppojen sisäiset toteuttajat mukaan lukien, ja kauppapaikkaa ylläpitäville markkinoiden ylläpitäjille ja sijoituspalveluyrityksille voidaan antaa lupa lykätä liiketoimia koskevien yksityiskohtien julkistamista tämän artiklan 1 kohdan ja 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

d)

kunkin rahoitusvälinelajin osalta perusteet, joita sovelletaan päätettäessä, mitä liiketoimia koskevien tietojen julkistamista voidaan lykätä niiden koon tai tyypin, myös osakkeen, talletustodistuksen, pörssilistatun rahaston, todistuksen tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen likviditeettiprofiilin, vuoksi.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

2   LUKU

Muita kuin oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskeva avoimuus

8 artikla

Kauppapaikkojen kauppaa edeltävät avoimuusvaatimukset joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien ja johdannaisten osalta

1.   Kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on julkistettava järjestelmissään vallitsevat osto- ja myyntihinnat sekä kyseisillä hinnoilla ilmenevä kaupankäyntihalukkuus joukkovelkakirjoille, strukturoiduille rahoitustuotteille, päästöoikeuksille ja johdannaisille, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa. Tätä vaatimusta on sovellettava myös toteutuskelpoisiin kiinnostuksen ilmauksiin. Kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on asetettava nämä tiedot jatkuvasti yleisön saataville tavanomaisena kaupankäyntiaikana. Tätä julkistamisvelvollisuutta ei sovelleta finanssialan ulkopuolisten vastapuolien johdannaisliiketoimiin, jotka vähentävät suoraan finanssialan ulkopuolisen vastapuolen tai kyseisen ryhmän liiketoimintaan tai rahoitustoimintaan liittyviä riskejä objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut avoimuusvaatimukset olisi mitoitettava kaupankäyntityypeittäin, joihin kuuluvat tarjouskirjahuutokauppa, hintanoteerauksiin perustuvat kaupankäyntijärjestelmät, hybridijärjestelmät, määräajoin toistuvaan huutokauppaan perustuvat kaupankäyntijärjestelmät ja huutokauppajärjestelmät.

3.   Kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on asetettava kohtuullisin kaupallisin ehdoin ja syrjimättömästi 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen julkistamiseen käyttämänsä järjestelyt niiden sijoituspalveluyritysten saataville, joiden on julkistettava joukkovelkakirjoja, strukturoituja rahoitustuotteita, päästöoikeuksia ja johdannaisia koskevat hintatarjouksensa 18 artiklan mukaisesti.

4.   Jos myönnetään vapautus 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on julkistettava ainakin kauppaa edeltävät viitteelliset osto- ja myyntihinnat, jotka ovat lähellä hintoja, joilla ilmenee kaupankäyntihalukkuutta niiden järjestelmissä ilmoitetuille joukkovelkakirjoille, strukturoiduille rahoitustuotteille, päästöoikeuksille ja johdannaisille, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa. Kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on asetettava nämä tiedot soveltuvin sähköisin välinein jatkuvasti yleisön saataville tavanomaisena kaupankäyntiaikana. Näillä järjestelyillä varmistetaan, että tiedot annetaan kohtuullisin kaupallisin ehdoin ja syrjimättömästi.

9 artikla

Muita kuin oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskevat vapautukset

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on voitava vapauttaa kauppapaikkaa ylläpitävät markkinoiden ylläpitäjät ja sijoituspalveluyritykset velvollisuudesta julkistaa 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot

a)

toimeksiannoista, jotka ovat kooltaan suuria tavanomaiseen markkinakokoon verrattuna, ja toimeksiannoista, joita säilytetään kauppapaikan ylläpitämässä toimeksiantojen hallinnointijärjestelmässä ennen tietojen julkistamista;

b)

sellaisista tarjouspyyntö- ja huutokauppajärjestelmiin kirjatuista toteutuskelpoisista kiinnostuksen ilmauksista, jotka ovat rahoitusvälineelle määritettyä ominaiskokoa suurempia, jolloin likviditeetintarjoajille aiheutuisi tarpeeton riski ja jolloin otetaan huomioon, ovatko asiaankuuluvat markkinaosapuolet yksityis- vai suursijoittajia;

c)

johdannaisista, jotka eivät kuulu 28 artiklassa säädetyn kaupankäyntivelvollisuuden piiriin, ja muista sellaisista rahoitusvälineistä, joille ei ole likvidejä markkinoita.

2.   Ennen vapautuksen myöntämistä 1 kohdan mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja muille toimivaltaisille viranomaisille kunkin yksittäisen vapautuksen suunniteltu käyttötarkoitus sekä annettava selvitys vapautusten toiminnasta. Aikomuksesta myöntää vapautus on annettava ilmoitus vähintään neljä kuukautta ennen kuin vapautuksen on määrä tulla voimaan. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle lausunnon, jossa arvioidaan, onko vapautus 1 kohdassa säädettyjen ja 5 kohdan mukaisesti hyväksytyissä teknisissä sääntelystandardeissa määritettyjen vaatimusten mukainen. Jos kyseinen toimivaltainen viranomainen myöntää vapautuksen ja toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on eri mieltä, jälkimmäinen toimivaltainen viranomainen voi saattaa asian toistamiseen arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi, ja tämä voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti siirretyn toimivallan mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa vapautusten soveltamista ja antaa komissiolle vuosittain kertomuksen siitä, kuinka niitä sovelletaan käytännössä.

3.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat omasta aloitteestaan tai muiden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä peruuttaa 1 kohdan nojalla myönnetyn vapautuksen, jos ne toteavat vapautusta käytettävän alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan poikkeavalla tavalla tai jos ne katsovat, että vapautusta käytetään tässä artiklassa säädettyjen vaatimusten kiertämiseen.

Toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja muille toimivaltaisille viranomaisille tällaisesta peruutuksesta ja perusteltava päätöksensä.

4.   Toimivaltainen viranomainen, joka vastaa yhden tai useamman sellaisen kauppapaikan valvonnasta, jossa käydään kauppaa jollakin joukkovelkakirjan, strukturoidun rahoitustuotteen, päästöoikeuden tai johdannaisen lajilla, voi tilapäisesti keskeyttää 8 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten soveltamisen, jos kyseisen rahoitusvälinelajin likviditeetti laskee alle erityisen kynnysarvon. Tämä erityinen kynnysarvo määritetään kyseisen rahoitusvälineen markkinoille ominaisten objektiivisten kriteerien pohjalta. Tilapäisestä keskeyttämisestä on ilmoitettava asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen verkkosivustolla.

Tilapäinen keskeyttäminen on ensivaiheessa voimassa enintään kolme kuukautta päivästä, jona keskeyttämisestä ilmoitetaan asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen verkkosivustolla. Tilapäistä keskeyttämistä voidaan jatkaa enintään kolme kuukautta kerrallaan, jos sille on edelleen olemassa perusteet. Jos tilapäistä keskeyttämistä ei jatketa kyseisen kolmen kuukauden jakson jälkeen, se päättyy ilman eri toimenpiteitä.

Ennen kuin 8 artiklassa säädettyjen vaatimusten soveltaminen keskeytetään tai tilapäistä keskeyttämistä jatketaan tämän kohdan nojalla, asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle aikomuksestaan ja perusteltava se. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman nopeasti lausunnon siitä, onko keskeyttäminen tai tilapäisen keskeyttämisen jatkaminen sen mielestä perusteltua ensimmäinen ja toinen alakohta huomioon ottaen.

5.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään seuraavat seikat:

a)

parametrit ja menetelmät 4 kohdassa tarkoitetun rahoitusvälineen likviditeetin kynnysarvon laskentaa varten. Jäsenvaltioiden kynnysarvon laskemisessa soveltamat parametrit ja menetelmät on asetettava siten, että kynnysarvon saavuttaminen merkitsee likviditeetin merkittävää alenemista kyseisen rahoitusvälineen osalta kaikissa unionin kauppapaikoissa 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdassa käytetyin perustein arvioituna;

b)

kunkin rahoitusvälinelajin osalta se, millä vaihteluvälillä osto- ja myyntihinnat tai hintatarjoukset, kyseisillä hinnoilla ilmenevä kaupankäyntihalukkuus tai kauppaa edeltävät viitteelliset osto- ja myyntihinnat, jotka ovat lähellä hintoja, joilla ilmenee kaupankäyntihalukkuutta, julkistetaan 8 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti, ottaen huomioon 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tarvittava mitoittaminen eri kaupankäyntityypeittäin;

c)

kunkin rahoitusvälinelajin osalta sellaisten kooltaan suurten toimeksiantojen koko ja toimeksiantojen hallinnointijärjestelmässä ennen tietojen julkistamista säilytettävien toimeksiantojen tyyppi ja vähimmäiskoko, jotka voidaan 1 kohdan mukaisesti vapauttaa velvollisuudesta julkistaa tiedot ennen kaupantekoa;

d)

edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu rahoitusvälineen ominaiskoko sekä niiden tarjouspyyntö- ja huutokauppajärjestelmien määritelmä, jotka voidaan 1 kohdan mukaisesti vapauttaa velvollisuudesta julkistaa tiedot ennen kaupantekoa;

Määrittäessään 1 kohdan b alakohdan mukaista rahoitusvälineen kokoa, joka aiheuttaisi likviditeetintarjoajille tarpeettoman riskin ja jossa otetaan huomioon, ovatko asiaankuuluvat markkinaosapuolet yksityis- vai suursijoittajia, arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon seuraavat tekijät:

i)

voivatko likviditeetintarjoajat suojata riskinsä, jos rahoitusväline on tämän kokoinen;

ii)

jos rahoitusvälineen tai rahoitusvälinelajin markkinat koostuvat osittain yksityissijoittajista, näiden sijoittajien toteuttamien liiketoimien keskimääräinen arvo;

e)

rahoitusvälineet tai rahoitusvälinelajit, joille ei ole likvidejä markkinoita, jotka voidaan 1 kohdan mukaisesti vapauttaa velvollisuudesta julkistaa tiedot ennen kaupantekoa.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Kauppapaikkojen kaupan jälkeiset avoimuusvaatimukset joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien ja johdannaisten osalta

1.   Kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on julkistettava toteutettujen liiketoimien hinta, volyymi ja ajankohta sellaisten joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien ja johdannaisten osalta, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa. Kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on julkistettava yksityiskohtaiset tiedot näistä liiketoimista niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista.

2.   Kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on asetettava kohtuullisin kaupallisin ehdoin ja syrjimättömästi 1 kohdan mukaisesti annettavien tietojen julkistamiseen käyttämänsä järjestelyt niiden sijoituspalveluyritysten saataville, joiden on julkistettava yksityiskohtaiset tiedot joukkovelkakirjoja, strukturoituja rahoitustuotteita, päästöoikeuksia ja johdannaisia koskevista liiketoimistaan 21 artiklan mukaisesti.

11 artikla

Lupa tietojen julkistamisen lykkäämiseen

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on voitava antaa kauppapaikkaa ylläpitäville markkinoiden ylläpitäjille ja sijoituspalveluyrityksille lupa lykätä liiketoimia koskevien yksityiskohtaisten tietojen julkistamista liiketoimien koon tai tyypin perusteella.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat erityisesti antaa luvan lykätä sellaisia liiketoimia koskevien tietojen julkistamista, jotka

a)

ovat kooltaan suuria kyseisen joukkovelkakirjan, strukturoidun rahoitustuotteen, päästöoikeuden tai johdannaisen, jolla käydään kauppaa kauppapaikassa, taikka kyseisen joukkovelkakirjan, strukturoidun rahoitustuotteen, päästöoikeuden tai johdannaisen lajin, jolla käydään kauppaa kauppapaikassa, tavanomaiseen markkinakokoon verrattuna; tai

b)

liittyvät sellaiseen joukkovelkakirjaan, strukturoituun rahoitustuotteeseen, päästöoikeuteen tai johdannaiseen, jolla käydään kauppaa kauppapaikassa, tai joukkovelkakirjan, strukturoidun rahoitustuotteen, päästöoikeuden tai johdannaisen lajiin, jolla käydään kauppaa kauppapaikassa, jolle ei ole likvidejä markkinoita;

c)

ovat kyseisen joukkovelkakirjan, strukturoidun rahoitustuotteen, päästöoikeuden tai johdannaisen, jolla käydään kauppaa kauppapaikassa, tai kyseisen joukkovelkakirjan, strukturoidun rahoitustuotteen, päästöoikeuden tai johdannaisen lajin, jolla käydään kauppaa kauppapaikassa, ominaiskokoa suurempia, jolloin likviditeetintarjoajille aiheutuisi tarpeeton riski ja jolloin otetaan huomioon, ovatko asiaankuuluvat markkinaosapuolet yksityis- vai suursijoittajia.

Kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on saatava toimivaltaisen viranomaisen ennakkohyväksyntä ehdotetuille järjestelyille, jotka koskevat kauppatietojen julkistamisen lykkäämistä, ja annettava nämä järjestelyt selkeästi tiedoksi markkinaosapuolille ja sijoittajille. Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa kauppatietojen julkistamisen lykkäämistä koskevien järjestelyiden soveltamista ja antaa komissiolle vuosittain kertomuksen siitä, kuinka niitä sovelletaan käytännössä.

2.   Toimivaltainen viranomainen, joka vastaa yhden tai useamman sellaisen kauppapaikan valvonnasta, jossa käydään kauppaa jollakin joukkovelkakirjan, strukturoidun rahoitustuotteen, päästöoikeuden tai johdannaisen lajilla, voi tilapäisesti keskeyttää 10 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten soveltamisen, jos kyseisen rahoitusvälinelajin likviditeetti laskee alle 9 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla menetelmällä määritetyn kynnysarvon. Tämä kynnysarvo määritetään kyseisen rahoitusvälineen markkinoille ominaisten objektiivisten kriteerien pohjalta. Tilapäisestä keskeyttämisestä on ilmoitettava asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen verkkosivustolla.

Tilapäinen keskeyttäminen on ensivaiheessa voimassa enintään kolme kuukautta päivästä, jona keskeyttämisestä ilmoitetaan asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen verkkosivustolla. Tilapäistä keskeyttämistä voidaan jatkaa enintään kolme kuukautta kerrallaan, jos sille on edelleen olemassa perusteet. Jos tilapäistä keskeyttämistä ei jatketa kyseisen kolmen kuukauden jakson jälkeen, se päättyy ilman eri toimenpiteitä.

Ennen kuin 10 artiklassa säädettyjen vaatimusten soveltaminen keskeytetään tai tilapäistä keskeyttämistä jatketaan, asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle aikomuksestaan ja perusteltava se. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman nopeasti lausunnon siitä, onko keskeyttäminen tai tilapäisen keskeyttämisen jatkaminen sen mielestä perusteltua ensimmäinen ja toinen alakohta huomioon ottaen.

3.   Myöntäessään luvan lykätä tietojen julkistamista toimivaltaiset viranomaiset voivat

a)

pyytää julkistamaan yksittäisistä liiketoimista rajoitetut yksityiskohtaiset tiedot tai useista liiketoimista koostetut yksityiskohtaiset tiedot taikka näiden yhdistelmän lykkäämisen soveltamiskautena;

b)

antaa luvan jättää julkistamatta yksittäisen liiketoimen volyymi lykkäämisen jatkettuna soveltamiskautena;

c)

antaa sellaisten muiden kuin oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden osalta, jotka eivät ole valtion velkaa, luvan julkistaa koostetut tiedot useista liiketoimista lykkäämisen jatkettuna soveltamiskautena;

d)

antaa valtion velkainstrumenttien osalta toistaiseksi luvan julkistaa koostetut tiedot useista liiketoimista.

Valtion velkainstrumenttien osalta b ja d alakohtaa voidaan soveltaa joko erikseen tai peräkkäin, jolloin volyymitiedot voidaan julkistaa koosteena sen jatketun kauden päätyttyä, jona volyymiä ei tarvinnut julkistaa.

Kaikkien muiden rahoitusvälineiden osalta yksittäisistä liiketoimista julkistetaan loput yksityiskohtaiset tiedot ja useista liiketoimista julkistetaan kaikki yksityiskohtaiset tiedot liiketoimikohtaisesti, kun lykkäämisen soveltamiskausi päättyy.

4.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi siten, että mahdollistetaan direktiivin 2014/65/EU 64 artiklassa säädetty tietojen julkistaminen seuraavien seikkojen määrittämiseksi:

a)

kunkin rahoitusvälinelajin osalta liiketoimien yksityiskohdat, jotka sijoituspalveluyritysten, kauppojen sisäiset toteuttajat mukaan lukien, ja kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on julkistettava 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti, mukaan lukien 10 artiklan 1 kohdan ja 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti julkistettujen erityyppisten liiketoimien tunnisteet, jotka jaotellaan pääasiassa rahoitusvälineiden arvostamiseen liittyvien seikkojen ja muiden seikkojen perusteella määräytyviin tunnisteisiin;

b)

määräaika, jonka katsotaan vastaavan vaatimusta julkistaa tiedot mahdollisimman reaaliaikaisesti myös tapauksissa, joissa kaupat toteutetaan muulloin kuin tavanomaisena kaupankäyntiaikana;

c)

kunkin rahoitusvälinelajin osalta edellytykset, joiden täyttyessä sijoituspalveluyrityksille, kauppojen sisäiset toteuttajat mukaan lukien, ja kauppapaikkaa ylläpitäville markkinoiden ylläpitäjille ja sijoituspalveluyrityksille voidaan antaa lupa lykätä liiketoimia koskevien tietojen julkistamista tämän artiklan 1 kohdan ja 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

d)

perusteet, joita sovelletaan määritettäessä niiden liiketoimien koko tai tyyppi, joiden osalta voidaan antaa 3 kohdan nojalla lupa lykätä tietojen julkistamista ja julkistaa yksittäisistä liiketoimista rajoitetut yksityiskohtaiset tiedot tai julkistaa useista liiketoimista koostetut yksityiskohtaiset tiedot tai jättää julkistamatta yksittäisen liiketoimen volyymi, ja joissa on viitattava erityisesti mahdollisuuteen jatkaa lykkäämisen soveltamiskautta tiettyjen rahoitusvälineiden osalta niiden likviditeettiprofiilin vuoksi.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

3   LUKU

Velvollisuus kauppatietojen antamiseen erikseen ja kohtuullisin kaupallisin ehdoin

12 artikla

Velvollisuus asettaa kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset tiedot saataville erillään toisistaan

1.   Kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on asetettava 3 ja 4 artiklan sekä 6–11 artiklan mukaisesti julkistettavat tiedot saataville siten, että avoimuusvaatimusten mukaiset kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset tiedot asetetaan saataville erillään toisistaan.

2.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään, miten avoimuusvaatimusten mukaiset kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset tiedot asetetaan saataville, mukaan lukien se, missä määrin 1 kohdassa tarkoitetut saataville asetettavat tiedot on jaoteltava.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

13 artikla

Velvollisuus asettaa kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset tiedot saataville kohtuullisin kaupallisin ehdoin

1.   Kauppapaikkaa ylläpitävien markkinoiden ylläpitäjien ja sijoituspalveluyritysten on asetettava 3 ja 4 artiklan sekä 6–11 artiklan mukaisesti julkistettavat tiedot saataville kohtuullisin kaupallisin ehdoin ja varmistettava näiden tietojen syrjimätön saatavuus. Nämä tiedot on annettava saataville maksutta 15 minuutin kuluttua julkistamisesta.

2.   Komissio antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään, mitä pidetään kohtuullisina kaupallisina ehtoina, kun tietoja asetetaan saataville 1 kohdan mukaisesti.

III   OSASTO

OTC-KAUPANKÄYNTIÄ HARJOITTAVIEN KAUPPOJEN SISÄISTEN TOTEUTTAJIEN JA SIJOITUSPALVELUYRITYSTEN AVOIMUUS

14 artikla

Kauppojen sisäisten toteuttajien velvollisuus julkistaa osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, todistuksia ja muita samankaltaisia rahoitusvälineitä koskevat sitovat hintatarjoukset

1.   Sijoituspalveluyritysten on julkistettava sellaisia osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, todistuksia ja muita samankaltaisia rahoitusvälineitä koskevat sitovat hintatarjoukset, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa, joiden sisäisiä toteuttajia ne ovat ja joille on likvidit markkinat.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuille rahoitusvälineille ei ole likvidejä markkinoita, kauppojen sisäisten toteuttajien on pyynnöstä ilmoitettava hintatarjoukset asiakkailleen.

2.   Tätä artiklaa sekä 15, 16 ja 17 artiklaa sovelletaan kauppojen sisäisiin toteuttajiin, kun niiden liiketoimet ovat enintään tavanomaisen markkinakoon suuruisia. Tätä artiklaa sekä 15, 16 ja 17 artiklaa ei sovelleta kauppojen sisäisiin toteuttajiin, kun niiden liiketoimet ovat tavanomaista markkinakokoa suurempia.

3.   Kauppojen sisäiset toteuttajat voivat päättää koon tai koot, jolla tai joilla ne tekevät hintatarjouksen. Hintatarjouksen on oltava kooltaan vähintään 10 prosenttia osakkeen, talletustodistuksen, pörssilistatun rahaston, todistuksen tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen, jolla käydään kauppaa kauppapaikassa, tavanomaisesta markkinakoosta. Kunkin sellaista osaketta, talletustodistusta, pörssilistattua rahastoa, todistusta tai muuta samankaltaista rahoitusvälinettä, jolla käydään kauppaa kauppapaikassa, koskevan hintatarjouksen on sisällettävä sitova osto- ja myyntihinta tai sitovat osto- ja myyntihinnat tietylle koolle tai ko’oille, joka tai jotka voivat vastata enintään sen osake-, talletustodistus- tai todistuslajin taikka pörssilistatun rahaston tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen lajin tavanomaista markkinakokoa, johon rahoitusväline kuuluu. Hinnan tai hintojen on heijastettava kyseisen osakkeen, talletustodistuksen, pörssilistatun rahaston, todistuksen tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen markkinoilla vallitsevia olosuhteita.

4.   Osakkeet, talletustodistukset, pörssilistatut rahastot, todistukset ja muut samankaltaiset rahoitusvälineet on ryhmiteltävä lajeihin sen mukaan, mikä on kyseisen rahoitusvälineen markkinoilla toteutettujen toimeksiantojen keskimääräinen aritmeettinen arvo. Kunkin osake-, talletustodistus- tai todistuslajin taikka pörssilistatun rahaston tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen lajin tavanomainen markkinakoko on koko, joka edustaa markkinoilla toteutettujen toimeksiantojen keskimääräistä aritmeettista arvoa kuhunkin lajiin kuuluvien rahoitusvälineiden osalta.

5.   Kunkin osakkeen, talletustodistuksen, pörssilistatun rahaston, todistuksen tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen markkinat muodostuvat kaikista kyseisen rahoitusvälineen osalta unionissa toteutetuista toimeksiannoista lukuun ottamatta toimeksiantoja, jotka ovat kooltaan suuria tavanomaiseen markkinakokoon verrattuna.

6.   Jäljempänä 26 artiklassa tarkoitetun, kunkin osakkeen, talletustodistuksen, pörssilistatun rahaston, todistuksen tai muun samankaltaisen rahoitusvälineen likviditeetillä mitattuna merkittävimmän markkinan osalta toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä vähintään vuosittain laji, johon kyseinen rahoitusväline kuuluu, kyseisen rahoitusvälineen markkinoilla toteutettujen toimeksiantojen keskimääräisen aritmeettisen arvon perusteella. Nämä tiedot on julkistettava kaikille markkinaosapuolille, ja ne on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka julkaisee ne verkkosivustollaan.

7.   Jotta varmistetaan osakkeiden, talletustodistusten, pörssilistattujen rahastojen, todistusten ja muiden samankaltaisten rahoitusvälineiden tehokas hinnanmuodostus ja annetaan sijoituspalveluyrityksille parhaat mahdollisuudet toteuttaa kaupat asiakkaan kannalta edullisimmalla tavalla, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään järjestelyt, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettujen sitovien hintatarjousten julkistamista, sen määrittämistä, heijastavatko hinnat vallitsevia markkinaolosuhteita 3 kohdan mukaisesti, sekä 2 ja 4 kohdassa tarkoitettua tavanomaista markkinakokoa.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

15 artikla

Asiakastoimeksiantojen toteuttaminen

1.   Kauppojen sisäisten toteuttajien on julkistettava hintatarjouksensa tavanomaisena kaupankäyntiaikana säännöllisesti ja jatkuvasti. Ne voivat milloin tahansa päivittää hintatarjouksensa. Poikkeuksellisissa markkinaolosuhteissa niillä on oltava oikeus perua hintatarjouksensa.

Jäsenvaltioiden on velvoitettava kauppojen sisäisen toteuttajan määritelmää vastaavat yritykset ilmoittamaan tästä toimivaltaiselle viranomaiselleen. Ilmoitus on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luettelon kaikista unionissa olevista kauppojen sisäisistä toteuttajista.

Hintatarjoukset on julkistettava siten, että ne ovat helposti ja kohtuullisin kaupallisin ehdoin muiden markkinaosapuolten saatavilla.

2.   Kauppojen sisäisten toteuttajien on direktiivin 2014/65/EU 27 artiklaa noudattaen toteutettava asiakkailtaan saamansa toimeksiannot, jotka koskevat osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, todistuksia ja muita samankaltaisia rahoitusvälineitä, joiden kauppojen sisäisiä toteuttajia ne ovat, toimeksiannon vastaanottamisen aikaan tarjoamaansa hintaan.

Perustelluissa tapauksissa ne voivat kuitenkin toteuttaa nämä toimeksiannot paremmalla hinnalla edellyttäen, että hinta on julkisten hintatarjousten rajoissa ja heijastaa markkinaolosuhteita.

3.   Kauppojen sisäiset toteuttajat voivat toteuttaa ammattimaisilta asiakkailtaan saamansa toimeksiannot muilla kuin tarjoamillaan hinnoilla noudattamatta 2 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, jos toimeksiannot ovat osa useilla arvopapereilla toteutettavaa yhtä liiketoimea tai niihin sovelletaan muita ehtoja kuin markkinahintaa.

4.   Jos kauppojen sisäinen toteuttaja, joka tekee vain yhden hintatarjouksen tai jonka korkein hintatarjous on tavanomaista markkinakokoa pienempi, vastaanottaa asiakkaalta toimeksiannon, joka on kooltaan sen omaa hintatarjousta suurempi mutta tavanomaista markkinakokoa pienempi, se voi päättää toteuttaa toimeksiannosta oman hintatarjouksensa koon ylittävän osan edellyttäen, että toimeksianto toteutetaan tarjotulla hinnalla, jollei 2 ja 3 kohdassa säädetyistä ehdoista muuta johdu. Jos kauppojen sisäinen toteuttaja tekee hintatarjouksen eri ko’oilla ja saa näiden kokojen väliltä toimeksiannon, jonka se päättää toteuttaa, sen on toteutettava toimeksianto jollakin tarjotuista hinnoista direktiivin 2014/65/EU 28 artiklan mukaisesti, jollei tämän artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu.

5.   Siirretään komissiolle valta antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa selvennetään 1 kohdassa tarkoitetut kohtuulliset kaupalliset ehdot tietojen julkistamiseksi.

16 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten velvollisuudet

Toimivaltaisten viranomaisten on tarkistettava, että

a)

sijoituspalveluyritykset päivittävät säännöllisesti osto- ja myyntihinnat, jotka julkistetaan14 artiklan mukaisesti, ja ylläpitävät hintoja, jotka heijastavat vallitsevia markkinaolosuhteita;

b)

sijoituspalveluyritykset noudattavat 15 artiklan 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä paremmasta hinnasta.

17 artikla

Pääsy hintatarjouksia koskeviin tietoihin

1.   Kauppojen sisäisten toteuttajien on saatava päättää oman liiketoimintapolitiikkansa perusteella ja objektiivisella ja syrjimättömällä tavalla, mille asiakkaille ne myöntävät pääsyn hintatarjouksiaan koskeviin tietoihin. Tätä varten niillä on oltava selkeät säännöt, jotka koskevat oikeutta tutustua niiden hintatarjouksia koskeviin tietoihin. Kauppojen sisäiset toteuttajat voivat kieltäytyä ryhtymästä liikesuhteisiin asiakkaiden kanssa tai katkaista liikesuhteet asiakkaisiin taloudellisten näkökohtien, esimerkiksi asiakkaan luottokelpoisuuden, vastapuoliriskin ja liiketoimen lopullisen toimituksen, perusteella.

2.   Saman asiakkaan kanssa tehtäviin monenkertaisiin liiketoimiin liittyvän riskin vähentämiseksi kauppojen sisäisille toteuttajille on annettava oikeus rajoittaa syrjimättömästi sitä saman asiakkaan liiketoimien määrää, jonka ne sitoutuvat toteuttamaan julkistetuin ehdoin. Ne voivat rajoittaa eri asiakkaiden samanaikaisten liiketoimien kokonaismäärää syrjimättömästi ja direktiivin 2014/65/EU 28 artiklaa noudattaen, kuitenkin vain silloin, kun asiakkaiden antamien toimeksiantojen lukumäärä ja volyymi on huomattavasti tavanomaista suurempi.

3.   Jotta varmistetaan osakkeiden, talletustodistusten, pörssilistattujen rahastojen, todistusten ja muiden samankaltaisten rahoitusvälineiden tehokas hinnanmuodostus ja annetaan sijoituspalveluyrityksille parhaat mahdollisuudet toteuttaa kaupat asiakkaan kannalta edullisimmalla tavalla, komissio antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään seuraavat:

a)

perusteet sen määrittämiseksi, onko hintatarjous julkistettu säännöllisesti ja jatkuvasti ja onko se helposti saatavissa 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, sekä keinot, joita käyttäen sijoituspalveluyritykset voivat täyttää hintatarjousten julkistamisvelvoitteensa ja joihin kuuluvat seuraavat vaihtoehdot:

i)

sellaisen säännellyn markkinan järjestelmien välityksellä, jolla kyseinen rahoitusväline on otettu kaupankäynnin kohteeksi;

ii)

hyväksytyn julkistamisjärjestelyn välityksellä;

iii)

omilla järjestelyillä;

b)

perusteet niiden liiketoimien määrittämiseksi, jotka ovat osa useilla arvopapereilla toteutettavaa yhtä liiketoimea, tai niiden toimeksiantojen määrittämiseksi, joihin sovelletaan muita ehtoja kuin markkinahintaa 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

c)

perusteet sen määrittämiseksi, mitä voidaan pitää sellaisina poikkeuksellisina markkinaolosuhteina, jotka mahdollistavat hintatarjousten perumisen, sekä edellytykset hintatarjousten päivittämiselle 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

d)

perusteet sen määrittämiseksi, milloin asiakkaiden antamien toimeksiantojen lukumäärä ja/tai volyymi on huomattavasti tavanomaista suurempi 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

e)

perusteet sen määrittämiseksi, onko hinta julkisten hintatarjousten rajoissa ja heijastaako se markkinaolosuhteita 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

18 artikla

Kauppojen sisäisten toteuttajien velvollisuus julkistaa joukkovelkakirjoja, strukturoituja rahoitustuotteita, päästöoikeuksia ja johdannaisia koskevat sitovat hintatarjoukset

1.   Sijoituspalveluyritysten on julkistettava sitovat hintatarjoukset niistä joukkovelkakirjoista, strukturoiduista rahoitustuotteista, päästöoikeuksista ja johdannaisista, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa, joiden kauppojen sisäisiä toteuttajia ne ovat ja joille on likvidit markkinat, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

kauppojen sisäisen toteuttajan asiakas pyytää niiltä hintatarjousta;

b)

ne suostuvat antamaan hintatarjouksen.

2.   Niiden joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien ja johdannaisten osalta, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa ja joille ei ole likvidejä markkinoita, kauppojen sisäisten toteuttajien on pyynnöstä annettava hintatarjouksia koskevat tiedot asiakkailleen, jos ne suostuvat antamaan hintatarjouksen. Ne voidaan vapauttaa tästä velvollisuudesta, jos 9 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

3.   Kauppojen sisäiset toteuttajat voivat milloin tahansa päivittää hintatarjouksensa. Poikkeuksellisissa markkinaolosuhteissa ne voivat perua hintatarjouksensa.

4.   Jäsenvaltioiden on velvoitettava kauppojen sisäisen toteuttajan määritelmää vastaavat yritykset ilmoittamaan tästä toimivaltaiselle viranomaiselleen. Ilmoitus on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luettelon kaikista unionissa olevista kauppojen sisäisistä toteuttajista.

5.   Kauppojen sisäisten toteuttajien on asetettava 1 kohdan mukaisesti julkistetut sitovat hintatarjoukset muiden asiakkaidensa saataville. Niiden on kuitenkin saatava päättää oman liiketoimintapolitiikkansa perusteella ja objektiivisella ja syrjimättömällä tavalla, mille asiakkaille ne myöntävät pääsyn hintatarjouksiaan koskeviin tietoihin. Tätä varten kauppojen sisäisillä toteuttajilla on oltava selkeät säännöt, jotka koskevat oikeutta tutustua niiden hintatarjouksia koskeviin tietoihin. Kauppojen sisäiset toteuttajat voivat kieltäytyä ryhtymästä liikesuhteisiin asiakkaiden kanssa tai katkaista liikesuhteet asiakkaisiin taloudellisten näkökohtien, esimerkiksi asiakkaan luottokelpoisuuden, vastapuoliriskin ja liiketoimen lopullisen toimituksen, perusteella.

6.   Kauppojen sisäisten toteuttajien on sitouduttava toteuttamaan liiketoimia julkistetuin ehdoin minkä tahansa muun sellaisen asiakkaan kanssa, jonka saataville hintatarjous on asetettu 5 kohdan mukaisesti, kun hintatarjouksen koko on yhtä suuri tai pienempi kuin kyseiselle rahoitusvälineelle 9 artiklan 5 kohdan d alakohdan mukaisesti määritetty koko.

Kauppojen sisäisillä toteuttajilla ei ole 1 kohdan mukaista velvollisuutta julkistaa sitovaa hintatarjousta rahoitusvälineistä, joiden likviditeetti jää alle 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti määritettävän kynnysarvon.

7.   Kauppojen sisäisten toteuttajien on voitava syrjimättömästi ja avoimesti rajoittaa niiden liiketoimien lukumäärää, jotka ne sitoutuvat toteuttamaan asiakkaiden kanssa tietyn hintatarjouksen perusteella.

8.   Hintatarjoukset, jotka julkistetaan 1 ja 5 kohdan mukaisesti, ja hintatarjoukset, joiden koko on yhtä suuri tai pienempi kuin 6 kohdassa tarkoitettu koko, on julkistettava siten, että ne ovat helposti ja kohtuullisin kaupallisin ehdoin muiden markkinaosapuolten saatavilla.

9.   Tarjotun hinnan tai tarjottujen hintojen on oltava sellaiset, että voidaan varmistaa kauppojen sisäisen toteuttajan noudattavan soveltuvin osin direktiivin 2014/65/EU 27 artiklan mukaisia velvollisuuksiaan, ja niiden on heijastettava vallitsevia markkinaolosuhteita suhteessa hintoihin, joilla samoja tai samankaltaisia rahoitusvälineitä koskevat liiketoimet toteutetaan kauppapaikassa.

Perustelluissa tapauksissa ne voivat kuitenkin toteuttaa toimeksiantoja paremmalla hinnalla edellyttäen, että hinta on julkisten hintatarjousten rajoissa ja heijastaa markkinaolosuhteita.

10.   Tätä artiklaa ei sovelleta kauppojen sisäisiin toteuttajiin, kun niiden liiketoimet ovat rahoitusvälineelle 9 artiklan 5 kohdan d alakohdan mukaisesti määritettyä kokoa suurempia.

19 artikla

Arvopaperimarkkinaviranomaisen harjoittama valvonta

1.   Toimivaltaiset viranomaiset ja arvopaperimarkkinaviranomainen seuraavat 18 artiklan soveltamista niiden kokojen osalta, joilla hintatarjoukset asetetaan sijoituspalveluyrityksen asiakkaiden ja yrityksen muuhun kaupankäyntitoimintaan liittyvien muiden markkinaosapuolten saataville, sekä sitä, missä määrin hintatarjoukset heijastavat vallitsevia markkinaolosuhteita suhteessa liiketoimiin, joita toteutetaan samoilla tai samankaltaisilla rahoitusvälineillä kauppapaikassa. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa viimeistään 3 päivänä tammikuuta 2019 komissiolle kertomuksen 18 artiklan soveltamisesta. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee merkittävää hintatarjous- ja kaupankäyntitoimintaa, joka ylittää hieman 18 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun kynnysarvon tai tapahtuu vallitsevien markkinaolosuhteiden ulkopuolella, se antaa komissiolle kertomuksen ennen kyseistä päivää.

2.   Komissio hyväksyy 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään 18 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut koot, joilla yrityksen on toteutettava liiketoimia minkä tahansa muun sellaisen asiakkaan kanssa, jonka saataville hintatarjous on asetettu. Rahoitusvälineen ominaiskoko määritetään 9 artiklan 5 kohdan d alakohdassa asetetuin perustein.

3.   Komissio antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään, mitä pidetään kohtuullisina kaupallisina ehtoina, kun hintatarjouksia julkistetaan 18 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

20 artikla

Sijoituspalveluyritysten, kauppojen sisäiset toteuttajat mukaan lukien, kaupan jälkeen antamat tiedot osakkeista, talletustodistuksista, pörssilistatuista rahastoista, todistuksista ja muista samankaltaisista rahoitusvälineistä

1.   Sijoituspalveluyritysten, jotka toteuttavat joko omaan tai asiakkaiden lukuun liiketoimia osakkeilla, talletustodistuksilla, pörssilistatuilla rahastoilla, todistuksilla ja muilla samankaltaisilla rahoitusvälineillä, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa, on julkistettava kyseisten liiketoimien volyymi ja hinta sekä ajankohta, jona ne toteutettiin. Kyseiset tiedot on julkistettava hyväksytyn julkistamisjärjestelyn välityksellä.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti julkistettavien tietojen ja julkistamisen määräaikojen on oltava 6 artiklassa säädettyjen vaatimusten, myös 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti hyväksyttyjen teknisten sääntelystandardien, mukaiset. Jos 7 artiklan mukaisesti hyväksytyissä toimenpiteissä määrätään mahdollisuudesta lykätä tietojen julkistamista tietyntyyppisistä liiketoimista, jotka toteutetaan osakkeilla, talletustodistuksilla, pörssilistatuilla rahastoilla, todistuksilla ja muilla samankaltaisilla rahoitusvälineillä, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa, tätä mahdollisuutta sovelletaan kyseisiin liiketoimiin myös silloin, kun ne toteutetaan kauppapaikkojen ulkopuolella.

3.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään seuraavat seikat:

a)

tämän artiklan mukaisesti julkistettujen erityyppisten liiketoimien tunnisteet, jotka jaotellaan pääasiassa rahoitusvälineiden arvostamiseen liittyvien seikkojen ja muiden seikkojen perusteella määräytyviin tunnisteisiin;

b)

edellä 1 kohdassa säädetyn velvollisuuden soveltaminen liiketoimiin, joissa rahoitusvälineitä käytetään vakuutena, lainanannossa tai muussa tarkoituksessa ja joissa rahoitusvälineiden osto ja myynti tapahtuvat muiden perusteiden kuin rahoitusvälineen markkina-arvon perusteella;

c)

kumman liiketoimen osapuolen on julkistettava liiketoimea koskevat tiedot 1 kohdan mukaisesti, jos liiketoimen molemmat osapuolet ovat sijoituspalveluyrityksiä.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

21 artikla

Sijoituspalveluyritysten, kauppojen sisäiset toteuttajat mukaan lukien, kaupan jälkeen antamat tiedot joukkovelkakirjoista, strukturoiduista rahoitustuotteista, päästöoikeuksista ja johdannaisista

1.   Sijoituspalveluyritysten, jotka toteuttavat joko omaan tai asiakkaiden lukuun liiketoimia joukkovelkakirjoilla, strukturoiduilla rahoitustuotteilla, päästöoikeuksilla ja johdannaisilla, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa, on julkistettava kyseisten liiketoimien volyymi ja hinta sekä ajankohta, jona ne toteutettiin. Kyseiset tiedot on julkistettava hyväksytyn julkistamisjärjestelyn välityksellä.

2.   Kukin yksittäinen liiketoimi on julkistettava kerran yhden hyväksytyn julkistamisjärjestelyn välityksellä.

3.   Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti julkistettavien tietojen ja julkistamisen määräaikojen on oltava 10 artiklassa säädettyjen vaatimusten, myös 11 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti hyväksyttyjen teknisten sääntelystandardien, mukaiset.

4.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa sijoituspalveluyrityksille luvan lykätä tietojen julkistamista, tai ne voivat pyytää julkistamaan yksittäisistä liiketoimista rajoitetut yksityiskohtaiset tiedot tai useista liiketoimista koostetut yksityiskohtaiset tiedot taikka näiden yhdistelmän lykkäämisen soveltamiskautena tai antaa luvan jättää julkistamatta yksittäisten liiketoimien volyymi lykkäämisen jatkettuna soveltamiskautena tai, kun on kyse muista kuin oman pääoman ehtoisista rahoitusvälineistä, jotka eivät ole valtion velkaa, antaa luvan julkistaa koostetut tiedot useista liiketoimista lykkäämisen jatkettuna soveltamiskautena tai, kun on kyse valtion velkainstrumenteista, antaa toistaiseksi luvan julkistaa koostetut tiedot useista liiketoimista, ja ne voivat tilapäisesti keskeyttää 1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten soveltamisen 11 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Jos 11 artiklan mukaisesti hyväksytyissä toimenpiteissä määrätään mahdollisuudesta lykätä tietojen julkistamista tietyntyyppisistä liiketoimista, jotka toteutetaan joukkovelkakirjoilla, strukturoiduilla rahoitustuotteilla, päästöoikeuksilla ja johdannaisilla, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa, sekä mahdollisuudesta julkistaa niistä rajoitetut yksityiskohtaiset tiedot tai koostetut yksityiskohtaiset tiedot taikka näiden yhdistelmä tai jättää niiden volyymi julkistamatta, tätä mahdollisuutta sovelletaan kyseisiin liiketoimiin myös silloin, kun ne toteutetaan kauppapaikkojen ulkopuolella.

5.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi siten, että mahdollistetaan direktiivin 2014/65/EU 64 artiklassa säädetty tietojen julkistaminen seuraavien seikkojen määrittämiseksi:

a)

tämän artiklan mukaisesti julkistettujen erityyppisten liiketoimien tunnisteet, jotka jaotellaan pääasiassa rahoitusvälineiden arvostamiseen liittyvien seikkojen ja muiden seikkojen perusteella määräytyviin tunnisteisiin;

b)

edellä 1 kohdassa säädetyn velvollisuuden soveltaminen liiketoimiin, joissa rahoitusvälineitä käytetään vakuutena, lainanannossa tai muussa tarkoituksessa ja joissa rahoitusvälineiden osto ja myynti tapahtuvat muiden perusteiden kuin rahoitusvälineen markkina-arvon perusteella;

c)

kumman liiketoimen osapuolen on julkistettava liiketoimea koskevat tiedot 1 kohdan mukaisesti, jos liiketoimen molemmat osapuolet ovat sijoituspalveluyrityksiä.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

22 artikla

Tietojen antaminen avoimuuden vuoksi tai laskelmia varten

1.   Jotta voidaan suorittaa laskelmat, joilla määritetään rahoitusvälineisiin sovellettavat 3–11 artiklassa, 14–21 artiklassa ja 32 artiklassa säädetyt kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset avoimuusvaatimukset sekä kaupankäyntivelvollisuudet ja joilla määritetään, onko sijoituspalveluyritys kauppojen sisäinen toteuttaja, toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia tietoja

a)

kauppapaikoilta;

b)

hyväksytyiltä julkistamisjärjestelyiltä; ja

c)

konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajilta.

2.   Kauppapaikkojen, hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyiden ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien on säilytettävä tarvittavat tiedot riittävän pitkään.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki tiedot, joita se tarvitsee 5 artiklan 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseksi.

4.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään tietopyyntöjen sisältö ja esittämistiheys sekä se, missä muodossa ja määräajassa kauppapaikkojen, hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyiden ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien on vastattava tällaisiin pyyntöihin 1 kohdan mukaisesti, minkä tyyppisiä tietoja on säilytettävä ja kuinka kauan kauppapaikkojen, hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyiden ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien on vähintään säilytettävä tietoja voidakseen vastata tällaisiin pyyntöihin 2 kohdan mukaisesti.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

23 artikla

Sijoituspalveluyritysten kaupankäyntivelvollisuus

1.   Sijoituspalveluyrityksen on varmistettava, että kaupat, jotka se toteuttaa kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla otetuilla osakkeilla tai osakkeilla, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa, toteutetaan tapauksen mukaan säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä taikka direktiivin 2014/65/EU 25 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti vastaavaksi arvioidussa kolmannen maan kauppapaikassa, paitsi jos kauppojen ominaispiirteisiin sisältyy se, että

a)

ne toteutetaan ad hoc -pohjalta satunnaisesti, epäsäännöllisesti ja harvoin; tai

b)

ne toteutetaan hyväksyttyjen ja/tai ammattimaisten vastapuolten kesken, eivätkä ne vaikuta hinnanmuodostusprosessiin.

2.   Sijoituspalveluyrityksen, joka ylläpitää sisäistä täsmäytysjärjestelmää, jolla toteutetaan monenkeskisesti asiakastoimeksiantoja osakkeilla, talletustodistuksilla, pörssilistatuilla rahastoilla, todistuksilla ja muilla samankaltaisilla rahoitusvälineillä, on varmistettava, että se on saanut toimiluvan monenkeskisenä kaupankäyntijärjestelmänä direktiivin 2014/65/EU mukaisesti, ja sen on noudatettava kaikkia asiaankuuluvia tällaisia toimilupia koskevia säännöksiä.

3.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään sellaisten osakkeilla toteutettavien liiketoimien erityispiirteet, jotka eivät 1 kohdan mukaisesti vaikuta hinnanmuodostusprosessiin, ottaen huomioon muun muassa seuraavat tapaukset:

a)

kaupat, jotka eivät lisää likviditeetin saatavuutta; tai

b)

tapaukset, joissa tällaisten rahoitusvälineiden osto tai myynti tapahtuu muun tekijän kuin rahoitusvälineen markkina-arvon perusteella.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

IV   OSASTO

LIIKETOIMISTA ILMOITETTAVAT TIEDOT

24 artikla

Velvollisuus ylläpitää markkinoiden eheyttä

Toimivaltaisten viranomaisten on arvopaperimarkkinaviranomaisen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 31 artiklan mukaisesti suorittaman koordinoinnin avulla seurattava sijoituspalveluyritysten toimintaa varmistaakseen, että ne toimivat rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti sekä tavalla, joka edistää markkinoiden eheyttä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 596/2014 täytäntöönpanoon liittyvää vastuunjakoa.

25 artikla

Velvollisuus säilyttää tiedot

1.   Sijoituspalveluyritysten on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla viiden vuoden ajan merkitykselliset tiedot kaikista toimeksiannoista ja kaikista rahoitusvälineillä omaan lukuunsa tai asiakkaan lukuun toteuttamistaan liiketoimista. Asiakkaan lukuun toteutettavista liiketoimista on säilytettävä yksityiskohtaiset tiedot, joiden avulla asiakas voidaan yksilöidä, ja tiedot, jotka vaaditaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY (27) mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyytää saada tutustua näihin tietoihin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 35 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ja siinä asetettujen edellytysten mukaisesti.

2.   Kauppapaikan ylläpitäjän on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään viiden vuoden ajan merkitykselliset tiedot kaikista rahoitusvälineisiin liittyvistä toimeksiannoista, jotka ilmoitetaan niiden järjestelmissä. Säilytettäviin tietoihin kuuluvat kaikki merkitykselliset tiedot, jotka muodostavat toimeksiannon ominaispiirteet, mukaan lukien tiedot, jotka liittävät toimeksiannon sen johdosta toteutettuun liiketoimeen tai toteutettuihin liiketoimiin, ja joita koskevat yksityiskohdat on ilmoitettava 26 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomainen helpottaa ja koordinoi tietojen asettamista toimivaltaisten viranomaisten saataville tämän kohdan mukaisesti.

3.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään yksityiskohtaisesti, mitä sellaisia merkityksellisiä tietoja toimeksiannoista on säilytettävä tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti, joihin ei viitata 26 artiklassa.

Näihin teknisten sääntelystandardien luonnoksiin sisältyvät toimeksiannon välittäneen jäsenen tai osapuolen yksilöintikoodi, toimeksiannon yksilöintikoodi, toimeksiannon välityspäivä ja -aika, toimeksiannon ominaispiirteet, mukaan lukien toimeksiannon tyyppi, tarvittaessa rajahinta, voimassaoloaika, toimeksiantoon liittyvät erityisohjeet, toimeksiannon mahdollisen muutoksen, peruutuksen tai osittaisen tai täydellisen toteuttamisen yksityiskohdat, edustaja tai päämies.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

26 artikla

Velvollisuus ilmoittaa liiketoimia koskevat tiedot

1.   Sijoituspalveluyritysten, jotka toteuttavat liiketoimia rahoitusvälineillä, on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle täydelliset ja täsmälliset yksityiskohtaiset tiedot tällaisista liiketoimista mahdollisimman nopeasti ja viimeistään seuraavan työpäivän aikana.

Toimivaltaisten viranomaisten on otettava direktiivin 2014/65/EU 85 artiklan mukaisesti käyttöön tarvittavat järjestelyt varmistaakseen, että myös kyseisen rahoitusvälineen likviditeetillä mitattuna merkittävimmän markkinan osalta toimivaltainen viranomainen saa edellä mainitut tiedot.

Toimivaltaisten viranomaisten on pyynnöstä asetettava arvopaperimarkkinaviranomaisen saataville mitkä tahansa tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tiedot.

2.   Edellä 1 kohdassa säädettyä velvollisuutta sovelletaan

a)

rahoitusvälineisiin, jotka otetaan kaupankäynnin kohteeksi tai joilla käydään kauppaa kauppapaikassa tai joiden osalta on tehty kaupankäynnin kohteeksi ottamista koskeva pyyntö;

b)

rahoitusvälineisiin, joiden kohde-etuutena olevalla rahoitusvälineellä käydään kauppaa kauppapaikassa; ja

c)

rahoitusvälineisiin, joiden kohde-etuutena on indeksi tai kori, joka koostuu rahoitusvälineistä, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa.

Tätä velvollisuutta sovelletaan a–c alakohdassa tarkoitetuilla rahoitusvälineillä toteuttaviin liiketoimiin riippumatta siitä, toteutetaanko liiketoimet kauppapaikassa.

3.   Ilmoituksissa on oltava erityisesti ostettujen tai myytyjen rahoitusvälineiden yksityiskohtaiset nimet ja numerot, määrä, toteutuspäivät ja -kellonajat ja hinnat sekä tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä asiakkaat, joiden lukuun sijoituspalveluyritys on toteuttanut kyseisen liiketoimen, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä sijoituspäätöksestä ja liiketoimen toteuttamisesta vastuussa olevat henkilöt ja tietokonealgoritmit sijoituspalveluyrityksessä, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä vapautus, jonka puitteissa kauppa on tehty, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä kyseiset sijoituspalveluyritykset, ja tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä asetuksen (EU) N:o 236/2012 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määritelty lyhyeksimyynti mainitun asetuksen 12, 13 ja 17 artiklan soveltamisalaan kuuluvien osakkeiden ja valtionlainan osalta. Kauppapaikan ulkopuolella toteutettuja liiketoimia koskevissa ilmoituksissa on oltava tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä liiketoimien tyypit 20 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 21 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti hyväksyttävien toimenpiteiden mukaisesti. Hyödykejohdannaisista on ilmoitettava, vähentääkö liiketoimi riskejä objektiivisesti mitattavalla tavalla direktiivin 2014/65/EU 57 artiklan mukaisesti.

4.   Sijoituspalveluyritysten, jotka välittävät toimeksiantoja, on toimeksiantoa välittäessään ilmoitettava kaikki 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot. Sen sijaan, että se ilmoittaisi kyseiset tiedot toimeksiantoja välittäessään, sijoituspalveluyritys voi päättää ilmoittaa välitetyn toimeksiannon, jos se toteutetaan, 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti liiketoimena. Tässä tapauksessa sijoituspalveluyrityksen liiketoimesta antamassa ilmoituksessa on todettava, että se koskee välitettyä toimeksiantoa.

5.   Kauppapaikan ylläpitäjän on annettava yksityiskohtaiset tiedot sellaisen yrityksen sen järjestelmien välityksellä toteuttamista liiketoimista, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan 1 ja 3 kohdan mukaisesti, rahoitusvälineillä, joilla käydään kauppaa sen kauppapaikassa.

6.   Ilmoittaessaan tiedot, joiden avulla asiakkaat voidaan yksilöidä 3 ja 4 kohdan mukaisesti, sijoituspalveluyritysten on käytettävä oikeushenkilötunnistetta, joka on otettu käyttöön niiden asiakkaiden tunnistamiseksi, jotka ovat oikeushenkilöitä.

Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii 3 päivään tammikuuta 2016 mennessä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeet, joilla varmistetaan, että oikeushenkilötunnisteen käyttö unionissa on kansainvälisten standardien ja erityisesti finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän vahvistamien standardien mukaista.

7.   Ilmoitukset toimittaa 1, 3 ja 9 kohdan mukaisesti toimivaltaiselle viranomaiselle sijoituspalveluyritys itse tai sen puolesta toimiva hyväksytty ilmoitusjärjestelmä, tai ne toimitetaan kauppapaikasta, jonka järjestelmän välityksellä liiketoimi toteutettiin.

Sijoituspalveluyritykset ovat vastuussa toimivaltaiselle viranomaiselle toimitettavien ilmoitusten täydellisyydestä, oikeellisuudesta ja oikea-aikaisesta toimittamisesta.

Tästä vastuusta poiketen, kun sijoituspalveluyritys ilmoittaa yksityiskohtaiset tiedot liiketoimista sen puolesta toimivan hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän tai kauppapaikan välityksellä, sijoituspalveluyritys ei ole vastuussa ilmoitusten täydellisyydessä, oikeellisuudessa tai oikea-aikaisessa toimittamisessa ilmenneistä puutteista, jotka johtuvat hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän tai kauppapaikan toiminnasta. Tällaisissa tapauksissa ja jollei direktiivin 2014/65/EU 66 artiklan 4 kohdasta muuta johdu, hyväksytty ilmoitusjärjestelmä tai kauppapaikka on vastuussa kyseisistä puutteista.

Sijoituspalveluyritysten on kuitenkin toteuttava kohtuulliset toimenpiteet varmentaakseen, että niiden puolesta ilmoitetut liiketoimia koskevat tiedot ovat täydellisiä ja oikeellisia ja että ne on toimitettu oikea-aikaisesti.

Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että kun kauppapaikka antaa ilmoituksia sijoituspalveluyrityksen puolesta, sillä on käytössä vakaat turvajärjestelmät, joiden avulla voidaan varmistaa tiedonsiirtovälineiden suojaus ja todentaminen, minimoida tiedon turmeltumisen ja luvattoman käytön riski ja estää tietojen vuotaminen ja jotka turvaavat tiedon luottamuksellisuuden kaikissa vaiheissa. Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että kauppapaikalla on riittävät resurssit ja varmuusjärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti.

Liiketoimia koskevien tietojen ilmoittamiseksi toimivaltaiselle viranomaiselle 1, 3 ja 9 kohdan mukaisesti toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä hyväksytyksi ilmoitusjärjestelmäksi sellaiset kauppojen täsmäytys- tai ilmoitusjärjestelmät, mukaan lukien kauppatietorekisterit, jotka on rekisteröity tai tunnustettu asetuksen (EU) N:o 648/2012 VI osaston mukaisesti.

Jos tiedot liiketoimista on ilmoitettu kauppatietorekisteriin, joka on hyväksytty ilmoitusjärjestelmä, asetuksen (EU) N:o 648/2012 9 artiklan mukaisesti ja jos ilmoituksiin sisältyvät 1, 3 ja 9 kohdan mukaisesti vaadittavat yksityiskohtaiset tiedot ja kauppatietorekisteri toimittaa ne toimivaltaiselle viranomaiselle 1 kohdassa asetetussa määräajassa, sijoituspalveluyrityksen on katsottava täyttäneen 1 kohdassa säädetyn velvollisuutensa.

Jos liiketoimista annettavissa ilmoituksissa on virheitä tai puutteita, liiketoimesta ilmoittavan hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän, sijoituspalveluyrityksen tai kauppapaikan on korjattava tiedot ja toimitettava korjattu ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

8.   Jos tässä artiklassa tarkoitetut ilmoitukset toimitetaan direktiivin 2014/65/EU 35 artiklan 8 kohdan mukaisesti vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, tämän on toimitettava kyseiset tiedot sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, paitsi jos kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päättävät, että tietoja ei ole tarpeen lähettää niille.

9.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään

a)

edellä olevien 1 ja 3 kohdan mukaisesti ilmoitettavia tietoja koskevat normit ja muodot, mukaan lukien menetelmät ja järjestelyt, joita sovelletaan rahoitusalan liiketoimista annettavien ilmoitusten antamisessa, ja ilmoitusten muoto ja sisältö;

b)

edellä olevan 1 kohdan mukaisten merkittävien markkinoiden määritysperusteet;

c)

ostettujen tai myytyjen rahoitusvälineiden viittaustiedot, määrä, toteutuspäivät ja -kellonajat ja hinnat sekä tiedot ja yksityiskohdat, joiden avulla asiakas voidaan yksilöidä, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä asiakkaat, joiden lukuun sijoituspalveluyritys on toteuttanut kyseisen liiketoimen, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä sijoituspäätöksestä ja liiketoimen toteuttamisesta vastuussa olevat henkilöt ja tietokonealgoritmit sijoituspalveluyrityksessä, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä vapautus, jonka puitteissa kauppa on tehty, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä kyseiset sijoituspalveluyritykset, liiketoimen toteutustapa, tietokentät, jotka tarvitaan liiketoimista ilmoitettavien tietojen käsittelemiseksi ja analysoimiseksi 3 kohdan mukaisesti; ja

d)

tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä osakkeiden ja valtionlainan lyhyeksimyynti 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

e)

rahoitusvälinetyypit, joista on annettava tiedot 2 kohdan mukaisesti;

f)

ehdot, joiden mukaisesti jäsenvaltiot kehittävät, myöntävät ja ylläpitävät oikeushenkilötunnisteita 6 kohdan mukaisesti, sekä ehdot, joiden mukaisesti sijoituspalveluyritykset käyttävät näitä oikeushenkilötunnisteita, jotta niiden 1 kohdan mukaisesti antamissa liiketoimia koskevissa ilmoituksissa olisi 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti tiedot, joiden avulla asiakkaat voidaan yksilöidä;

g)

liiketoimia koskevien tietojen ilmoittamisvelvollisuuksien soveltaminen sijoituspalveluyritysten sivuliikkeisiin;

h)

mitä liiketoimella ja liiketoimen toteuttamisella tarkoitetaan tätä artiklaa sovellettaessa;

i)

milloin sijoituspalveluyrityksen katsotaan välittäneen toimeksiannon 4 kohtaa sovellettaessa.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

10.   Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa viimeistään 3 päivänä tammikuuta 2019 komissiolle tämän artiklan toiminnasta kertomuksen, jossa tarkastellaan myös tämän artiklan ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisten ilmoitusvelvollisuuksien vuorovaikutusta ja sitä, onko toimivaltaisten viranomaisten vastaanottamien ja niiden välillä vaihdettavien liiketoimia koskevien ilmoitusten sisältö ja muoto sellainen, että niiden avulla voidaan seurata kattavasti sijoituspalveluyritysten toimintaa tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti. Komissio voi toteuttaa toimenpiteitä ehdottaakseen muutoksia, mukaan lukien määrätä, että liiketoimia koskevat tiedot on toimitettava toimivaltaisten viranomaisten sijaan ainoastaan yhdelle arvopaperimarkkinaviranomaisen nimittämälle järjestelmälle. Komissio toimittaa arvopaperimarkkinaviranomaisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

27 artikla

Velvollisuus toimittaa rahoitusvälineen viitetiedot

1.   Edellä 26 artiklassa tarkoitettua liiketoimia koskevien tietojen ilmoittamista varten kauppapaikkojen on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille sellaisia rahoitusvälineitä koskevat viitetiedot, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla käydään kauppaa monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä.

Kunkin kauppojen sisäisen toteuttajan on annettava toimivaltaiselle viranomaiselleen viitetiedot muista 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista rahoitusvälineistä, joilla käydään kauppaa sen järjestelmässä.

Standardoidut yksilöivät viitetiedot on valmisteltava toimivaltaisille viranomaisille sähköisessä muodossa toimittamista varten ennen kuin kyseisellä rahoitusvälineellä aletaan käydä kauppaa. Viitetiedot on päivitettävä, kun jonkin rahoitusvälineen tiedot muuttuvat. Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava viitetiedot viipymättä arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka julkaisee ne välittömästi verkkosivustollaan. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa toimivaltaisille viranomaisille oikeuden tutustua viitetietoihin.

2.   Jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat 26 artiklan mukaisesti valvoa sijoituspalveluyritysten toimintaa ja varmistaa, että ne toimivat rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja markkinoiden eheyttä edistävällä tavalla, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja toimivaltaisten viranomaisten on perustettava tarvittavat järjestelyt varmistaakseen, että

a)

arvopaperimarkkinaviranomainen ja toimivaltaiset viranomaiset todella saavat 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusvälineen viitetiedot;

b)

saadut viitetiedot ovat laadultaan sellaisia, että ne soveltuvat 26 artiklassa tarkoitettuun liiketoimia koskevien tietojen ilmoittamiseen;

c)

asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tehokkaasti 1 kohdan mukaisesti saamiaan rahoitusvälineen viitetietoja.

3.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään

a)

edellä 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitusvälineen viitetietoja koskevat normit ja muodot, mukaan lukien menetelmät ja järjestelyt, joita sovelletaan tietojen ja päivitettyjen tietojen toimittamisessa toimivaltaisille viranomaisille ja edelleen arvopaperimarkkinaviranomaiselle 1 kohdan mukaisesti, sekä tällaisten tietojen muoto ja sisältö;

b)

arvopaperimarkkinaviranomaisen ja toimivaltaisten viranomaisten 2 kohdan mukaisesti perustamien järjestelyjen edellyttämät tekniset toimenpiteet.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

V   OSASTO

JOHDANNAISET

28 artikla

Velvollisuus käydä kauppaa säännellyillä markkinoilla, monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä

1.   Asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 8 kohdassa määriteltyjen finanssialan vastapuolten ja mainitun asetuksen 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttävien finanssialan ulkopuolisten vastapuolten on toteutettava liiketoimet, jotka eivät ole mainitun asetuksen 3 artiklassa määriteltyjä konsernin sisäisiä transaktioita eivätkä sen 89 artiklan siirtymäsäännösten kattamia liiketoimia, muiden mainitunkaltaisten finanssialan vastapuolten tai muiden asetuksen (EU) N:o 648/2012 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttävien finanssialan ulkopuolisten vastapuolten kanssa johdannaisilla, jotka kuuluvat johdannaislajiin, jonka on ilmoitettu kuuluvan 32 artiklassa säädetyn kaupankäyntivelvollisuusmenettelyn piiriin ja joka mainitaan 34 artiklassa tarkoitetussa rekisterissä, yksinomaan

a)

säännellyillä markkinoilla;

b)

monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä;

c)

organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä; tai

d)

kolmansien maiden kauppapaikoissa edellyttäen, että komissio on hyväksynyt päätöksen 4 kohdan mukaisesti ja että kyseinen kolmas maa tarjoaa tehokkaan vastaavan järjestelmän sellaisten kauppapaikkojen tunnustamiseksi, joille on annettu direktiivin 2014/65/EU mukaisesti lupa ottaa johdannaisia kaupankäynnin kohteeksi tai käydä kauppaa johdannaisilla, joiden on ilmoitettu kuuluvan kaupankäyntivelvollisuuden piiriin kyseisessä kolmannessa maassa ilman yksinoikeutta.

2.   Kaupankäyntivelvollisuutta on sovellettava myös 1 kohdassa tarkoitettuihin vastapuoliin, jotka toteuttavat liiketoimia johdannaislajilla, jonka on ilmoitettu kuuluvan kaupankäyntivelvollisuuden piiriin, sellaisten kolmansien maiden rahoituslaitosten tai muiden sellaisten kolmansien maiden yhteisöjen kanssa, jotka kuuluisivat määritysvelvollisuuden piiriin, jos ne olisivat sijoittautuneet unioniin. Kaupankäyntivelvollisuutta on sovellettava myös sellaisiin kolmansien maiden yhteisöihin, jotka kuuluisivat määritysvelvollisuuden piiriin, jos ne olisivat sijoittautuneet unioniin, ja jotka toteuttavat liiketoimia johdannaislajilla, jonka on ilmoitettu kuuluvan kaupankäyntivelvollisuuden piiriin, edellyttäen, että sopimuksella on suora, merkittävä ja ennakoitavissa oleva vaikutus unionissa tai tällainen velvollisuus on tarpeen tai asianmukainen tämän asetuksen säännösten kiertämisen estämiseksi.

Arvopaperimarkkinaviranomainen valvoo säännöllisesti sellaisilla johdannaisilla käytävää kauppaa, joiden ei ole ilmoitettu kuuluvan kaupankäyntivelvollisuuden piiriin 1 kohdan mukaisesti, tunnistaakseen tapaukset, joissa tietty sopimuslaji saattaa aiheuttaa järjestelmäriskin, ja estääkseen sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön kaupankäyntivelvollisuuden piiriin kuuluvien ja kuulumattomien johdannaisten välillä.

3.   Johdannaiset, joiden on ilmoitettu kuuluvan kaupankäyntivelvollisuuden piiriin 1 kohdan mukaisesti, on voitava ottaa kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai niillä on voitava käydä kauppaa missä tahansa 1 kohdassa tarkoitetussa kauppapaikassa ilman yksinoikeutta ja syrjimättömästi.

4.   Komissio voi hyväksyä 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen päätöksiä, joissa todetaan, että kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehys antaa varmuuden siitä, että maassa toimiluvan saanut kauppapaikka noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat tämän artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetuille kauppapaikoille asetettuja, tästä asetuksesta, direktiivistä 2014/65/EU ja asetuksesta (EU) N:o 596/2014 johtuvia vaatimuksia ja jotka pannaan täytäntöön ja joita valvotaan tehokkaasti kyseisessä kolmannessa maassa.

Näiden päätösten ainoana tarkoituksena on kauppapaikan määrittäminen kaupankäyntivelvollisuuden alaisten johdannaisten kauppapaikaksi.

Kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehystä pidetään vaikutukseltaan vastaavana, jos se täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

a)

kolmannen maan kauppapaikoilla on oltava toimilupa, ja ne ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon alaisia;

b)

kauppapaikoilla on selkeät ja avoimet säännöt rahoitusvälineiden ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi, mikä takaa sen, että rahoitusvälineillä voidaan käydä kauppaa hyvää kauppatapaa noudattaen, asianmukaisesti ja tehokkaasti, sekä sen, että ne ovat vapaasti luovutettavissa;

c)

rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijoihin sovelletaan säännöllistä ja jatkuvaa tiedottamista koskevia vaatimuksia, joilla varmistetaan korkeatasoinen sijoittajansuoja;

d)

lainsäädäntö- ja valvontakehys varmistaa markkinoiden avoimuuden ja eheyden säännöillä, joilla torjutaan sisäpiirikauppoina ja markkinoiden manipulointina tapahtuvaa markkinoiden väärinkäyttöä.

Komission tämän kohdan mukainen päätös voidaan rajoittaa yhteen tai useampaan kauppapaikkatyyppiin. Tässä tapauksessa kolmannen maan kauppapaikka sisällytetään 1 kohdan d alakohdan soveltamisalaan vain jos se on komission päätöksen kattamaa tyyppiä.

5.   Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään 2 kohdassa tarkoitetut sopimuslajit, joilla on suora, merkittävä ja ennakoitavissa oleva vaikutus unionissa, sekä tapaukset, joissa kaupankäyntivelvollisuus on tarpeen tai asianmukainen tämän asetuksen säännösten kiertämisen estämiseksi.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

Tässä kohdassa tarkoitettujen teknisten sääntelystandardien on mahdollisuuksien mukaan ja kun se on tarkoituksenmukaista vastattava asetuksen (EU) N:o 648/2012 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä sääntelystandardeja.

29 artikla

Sellaisten johdannaisten määritysvelvollisuus, joilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla, ja määritettäväksi hyväksymisen määräajat

1.   Säänneltyjen markkinoiden ylläpitäjän on varmistettava, että kaikki säännellyillä markkinoilla johdannaisilla toteutettavat liiketoimet annetaan keskusvastapuolen määritettäviksi.

2.   Asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 14 kohdan mukaisesti määritysosapuolina toimivilla keskusvastapuolilla, kauppapaikoilla ja sijoituspalveluyrityksillä on oltava käytössä tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt määritettävien johdannaisten osalta sen varmistamiseksi, että määritettävillä johdannaisilla toteutettavat liiketoimet ilmoitetaan ja hyväksytään määritettäviksi niin pian kuin se on teknisesti mahdollista automatisoituja järjestelmiä käyttäen.

’Määritettävillä johdannaisilla’ tarkoitetaan tässä kohdassa

a)

kaikkia johdannaisia, jotka on määritettävä tämän artiklan 1 kohdan mukaisen määritysvelvollisuuden tai asetuksen (EU) N:o 648/2012 4 artiklan mukaisen määritysvelvollisuuden nojalla;

b)

kaikkia johdannaisia, jotka asiaan liittyvät osapuolet ovat muulla tavoin hyväksyneet määritettäviksi.

3.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään tässä artiklassa tarkoitettuja järjestelmiä, menettelyjä ja järjestelyjä koskevat vähimmäisvaatimukset, myös hyväksymisen määräajat, ottaen huomioon tarpeen varmistaa operatiivisten tai muiden riskien asianmukainen hallinta.

Arvopaperimarkkinaviranomaisella on pysyvä toimivalta laatia uusia teknisiä sääntelystandardeja voimassa olevien teknisten sääntelystandardien saattamiseksi ajan tasalle, jos se katsoo, että tämä on tarpeen alan standardien kehityksen perusteella.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

30 artikla

Epäsuorat määritysmenettelyt

1.   Pörssilistattuja johdannaisia koskevat epäsuorat määritysmenettelyt voidaan sallia edellyttäen, että menettelyt eivät lisää vastapuoliriskiä ja niillä varmistetaan, että vastapuolen omaisuuseriin ja positioihin sovelletaan suojaa, joka vastaa vaikutukseltaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 39 ja 48 artiklassa tarkoitettua suojaa.

2.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään niiden käyttöönotettujen epäsuorien määritysmenettelyjen tyypit, jotka täyttävät 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset, varmistaen yhdenmukaisuuden asetuksen (EU) N:o 149/2013 (28) II luvun nojalla vahvistettujen OTC-johdannaisia koskevien säännösten kanssa.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

31 artikla

Sijoitussalkkujen tiivistäminen

1.   Kun sijoituspalveluyritykset, markkinoiden ylläpitäjät, keskusvastapuolet ja kauppatietorekisterit suorittavat sijoitussalkkujen tiivistämistä, niihin ei sovelleta direktiivin 2014/65/EU 27 artiklassa säädettyä parasta toteutusta koskevaa velvoitetta, tämän asetuksen 8, 10, 18 ja 21 artiklan mukaisia avoimuusvaatimuksia eikä direktiivin 2014/65/EU 1 artiklan 6 kohdassa säädettyä velvollisuutta. Johdannaissopimusten päättämiseen tai korvaamiseen sijoitussalkun tiivistämiseksi ei sovelleta tämän asetuksen 28 artiklaa.

2.   Sijoitussalkkujen tiivistämistä suorittavien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on julkistettava hyväksytyn julkistamisjärjestelyn välityksellä niiden liiketoimien volyymi, joihin sovelletaan sijoitussalkkujen tiivistämistä, sekä niiden toteuttamisajankohdat 10 artiklassa säädettyjen määräaikojen puitteissa.

3.   Sijoitussalkkujen tiivistämistä suorittavien sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien on kirjattava täydelliset ja tarkat tiedot kaikista sijoitussalkkujen tiivistämisistä, joita ne järjestävät tai joihin ne osallistuvat. Nämä tiedot on pyynnöstä asetettava nopeasti asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen tai arvopaperimarkkinaviranomaisen saataville.

4.   Komissio voi antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään

a)

sijoitussalkkujen tiivistämisen osatekijät,

b)

edellä olevan 2 kohdan nojalla julkistettavat tiedot,

hyödyntäen mahdollisimman suuressa määrin voimassa olevia tietojen kirjaamista, ilmoittamista tai julkistamista koskevia vaatimuksia.

32 artikla

Kaupankäyntivelvollisuusmenettely

1.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään seuraavat seikat:

a)

millä niistä johdannaislajeista, joiden on ilmoitettu kuuluvan määritysvelvollisuuden piiriin asetuksen (EU) N:o 648/2012 5 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti, tai niiden alaryhmistä on käytävä kauppaa tämän asetuksen 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa kauppapaikoissa;

b)

päivämäärä tai päivämäärät, josta alkaen kaupankäyntivelvollisuus tulee voimaan, mukaan lukien mahdollinen siirtymäaika ja niiden vastapuolten ryhmät, joihin velvollisuutta sovelletaan, jos tällaisesta siirtymäajasta ja tällaisista vastapuolten ryhmistä on määrätty teknisissä sääntelystandardeissa asetuksen (EU) N:o 648/2012 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on hyväksynyt teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 648/2012 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Ennen teknisten sääntelystandardien luonnosten toimittamista komission hyväksyttäviksi arvopaperimarkkinaviranomainen järjestää julkisen kuulemisen ja voi tarvittaessa kuulla kolmansien maiden toimivaltaisia viranomaisia.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

2.   Jotta kaupankäyntivelvollisuus tulisi voimaan,

a)

edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu johdannaislaji tai sen alaryhmä on otettava kaupankäynnin kohteeksi tai sillä on käytävä kauppaa vähintään yhdessä 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kauppapaikassa, ja

b)

johdannaislajin tai sen alaryhmän on oltava kolmansien osapuolten riittävän osto- ja myyntihalukkuuden kohteena, jotta tällainen johdannaislaji katsotaan riittävän likvidiksi kaupankäyntiin vain 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa kauppapaikoissa.

3.   Laatiessaan 1 kohdassa tarkoitettuja teknisten sääntelystandardien luonnoksia arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo johdannaislajin tai sen alaryhmän riittävän likvidiksi seuraavien perusteiden mukaisesti:

a)

kauppojen keskimääräinen toteutustiheys ja keskikoko eri markkinaehtojen vallitessa ja ottaen huomioon johdannaislajiin kuuluvien tuotteiden luonne ja elinkaari;

b)

aktiivisten markkinaosapuolten lukumäärä ja tyyppi, mukaan lukien markkinaosapuolten lukumäärä suhteessa tuotteiden/sopimusten lukumäärään tietyn tuotteen markkinoilla;

c)

osto- ja myyntihintojen keskimääräinen erotus.

Näitä teknisten sääntelystandardien luonnoksia laatiessaan arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon tämän kaupankäyntivelvollisuuden ennakoidun mahdollisen vaikutuksen johdannaislajin tai sen alaryhmän likviditeettiin ja sellaisten loppukäyttäjien liiketoimintaan, jotka eivät ole rahoitusyhteisöjä.

Arvopaperimarkkinaviranomainen määrittelee, onko johdannaislaji tai sen alaryhmä riittävän likvidi ainoastaan tiettyä kokoa pienemmissä liiketoimissa.

4.   Arvopaperimarkkinaviranomainen yksilöi ja ilmoittaa komissiolle omasta aloitteestaan 2 kohdassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti ja järjestettyään julkisen kuulemisen johdannaislajit tai yksittäiset johdannaissopimukset, joihin olisi sovellettava velvollisuutta käydä kauppaa 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa kauppapaikoissa, mutta joita koskevaa toimilupaa mikään keskusvastapuoli ei ole vielä saanut asetuksen (EU) N:o 648/2012 14 tai 15 artiklan mukaisesti, taikka joita ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi tai joilla ei käydä kauppaa 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kauppapaikassa.

Komissio voi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arvopaperimarkkinaviranomaisen ilmoituksen jälkeen julkaista ehdotusten laatimista koskevan pyynnön, joka koskee kaupankäyntiä kyseisillä johdannaisilla 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa kauppapaikoissa.

5.   Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa komissiolle 1 kohdan mukaisesti teknisten sääntelystandardien luonnokset voimassa olevien teknisten sääntelystandardien muuttamiseksi, soveltamisen keskeyttämiseksi tai kumoamiseksi aina, kun 2 kohdassa säädettyjä perusteita muutetaan huomattavasti. Ennen kyseisten luonnosten toimittamista arvopaperimarkkinaviranomainen voi tarvittaessa kuulla kolmansien maiden toimivaltaisia viranomaisia.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

6.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut perusteet.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

33 artikla

Menettely päällekkäisten tai ristiriitaisten vaatimusten välttämiseksi

1.   Arvopaperimarkkinaviranomaisen avustamana komissio seuraa 28 ja 29 artiklassa säädettyjen periaatteiden kansainvälistä soveltamista ja valmistelee asiaa koskevia, Euroopan parlamentille ja neuvostolle vähintään vuosittain annettavia kertomuksia, joissa käsitellään eritoten markkinaosapuolille asetettujen vaatimusten mahdollista päällekkäisyyttä tai ristiriitaisuutta, sekä suosittelee mahdollisia toimia.

2.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa todetaan kolmannen maan oikeudellisista, valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyistä seuraavaa:

a)

ne vastaavat tämän asetuksen 28 ja 29 artiklassa säädettyjä vaatimuksia;

b)

niillä taataan salassapitovelvollisuus, joka vastaa tämän asetuksen mukaista salassapitovelvollisuutta;

c)

niitä sovelletaan tehokkaasti ja ne pannaan täytäntöön yhdenvertaisella ja vääristämättömällä tavalla siten, että tehokas valvonta ja täytäntöönpano voidaan varmistaa asianomaisessa kolmannessa maassa.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 51 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetun vastaavuutta koskevan täytäntöönpanosäädöksen vaikutuksesta vastapuolten, jotka toteuttavat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan liiketoimen, katsotaan täyttäneen 28 ja 29 artiklassa säädetyn velvollisuuden, jos ainakin yksi vastapuolista on sijoittautunut kyseiseen kolmanteen maahan ja vastapuolet noudattavat kyseisen kolmannen maan oikeudellisia, valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjä.

4.   Komissio seuraa yhteistyössä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa, että 28 ja 29 artiklassa säädettyjä vaatimuksia vastaavat vaatimukset pannaan tosiasiallisesti täytäntöön niissä kolmansissa maissa, joiden osalta vastaavuutta koskeva täytäntöönpanosäädös on annettu, ja antaa säännöllisesti ja vähintään vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen.

Jos kertomuksesta ilmenee, että kolmannen maan viranomaiset soveltavat vastaavia vaatimuksia riittämättömästi tai epäyhtenäisesti, komissio peruuttaa kyseisen kolmannen maan lainsäädäntökehyksen vastaavuuden tunnustamisen 30 kalenteripäivän kuluessa kertomuksen antamisesta. Jos vastaavuutta koskeva täytäntöönpanosäädös kumotaan, vastapuolten liiketoimiin sovelletaan automaattisesti jälleen kaikkia tämän asetuksen 28 ja 29 artiklassa säädettyjä vaatimuksia.

34 artikla

Kaupankäyntivelvollisuuden piiriin kuuluvien johdannaisten rekisteri

Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee ja ylläpitää verkkosivustollaan rekisteriä, jossa määritetään tyhjentävästi ja yksiselitteisesti johdannaiset, joihin sovelletaan velvollisuutta käydä kauppaa 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa kauppapaikoissa, kauppapaikat, joissa ne otetaan kaupankäynnin kohteeksi tai joissa niillä käydään kauppaa, sekä päivämäärät, joina kaupankäyntivelvollisuus tulee voimaan.

VI   OSASTO

SYRJIMÄTÖN PÄÄSY RAHOITUSVÄLINEIDEN MÄÄRITYSJÄRJESTELMIIN

35 artikla

Syrjimätön pääsy keskusvastapuoleen

1.   Rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 648/2012 7 artiklan soveltamista keskusvastapuolen on suostuttava määrittämään rahoitusvälineitä syrjimättömästi ja avoimesti, myös suhteessa määrityspalvelujärjestelmään pääsyyn liittyviin vakuusvaatimuksiin ja siitä veloitettaviin maksuihin riippumatta siitä, missä kauppapaikassa liiketoimi toteutetaan. Tällä varmistetaan erityisesti se, että kauppapaikalla on oikeus niiden sopimusten syrjimättömään kohteluun, joilla käydään kauppaa kyseisessä kauppapaikassa, seuraavien seikkojen osalta:

a)

vakuusvaatimukset ja taloudellisesti vastaavien sopimusten nettoutus, kun tällaisten sopimusten sisällyttäminen keskusvastapuolen sulkeutuviin (close-out) ja muihin nettoutusmenettelyihin sovellettavan maksukyvyttömyyslainsäädännön nojalla ei vaaranna näiden menettelyjen moitteetonta ja asianmukaista toimintaa, pätevyyttä tai täytäntöönpanokelpoisuutta; ja

b)

samassa keskusvastapuolessa määritettävien sopimusten, joiden välillä on merkittävä korrelaatio, vakuuksien ristiinkäyttö asetuksen (EU) N:o 648/2012 41 artiklan säännösten mukaisen riskienhallintamallin puitteissa.

Keskusvastapuoli voi vaatia, että kauppapaikassa noudatetaan keskusvastapuolen vahvistamia toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia, riskienhallintavaatimukset mukaan lukien. Tässä kohdassa säädettyä vaatimusta ei sovelleta johdannaissopimuksiin, jotka kuuluvat jo pääsyä koskevien velvollisuuksien piiriin asetuksen (EU) N:o 648/2012 7 artiklan nojalla.

Tämän artiklan säännökset eivät sido keskusvastapuolta, jos sillä on läheiset sidokset 36 artiklan 5 kohdan mukaisen ilmoituksen antaneeseen kauppapaikkaan.

2.   Kauppapaikan on toimitettava keskusvastapuoleen pääsyä koskeva pyyntö virallisesti keskusvastapuolelle, sen asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle ja kauppapaikan toimivaltaiselle viranomaiselle. Pyynnössä on eriteltävä, minkä tyyppisten rahoitusvälineiden osalta pääsyä haetaan.

3.   Keskusvastapuolen on annettava kauppapaikalle kolmen kuukauden kuluessa, kun on kyse siirtokelpoisista arvopapereista ja rahamarkkinavälineistä, ja kuuden kuukauden kuluessa, kun on kyse pörssilistatuista johdannaisista, kirjallinen vastaus, jossa se joko myöntää pääsyn edellyttäen, että asiaankuuluva toimivaltainen viranomainen on myöntänyt pääsyn 4 kohdan mukaisesti, tai epää pääsyn. Keskusvastapuoli voi evätä pääsyä koskevan pyynnön vain 6 kohdan a alakohdassa vahvistetuin edellytyksin. Jos keskusvastapuoli epää pääsyn, sen on esitettävä vastauksessaan kattavat perustelut päätökselleen ja ilmoitettava päätöksestä toimivaltaiselle viranomaiselleen kirjallisesti. Jos kauppapaikka on sijoittautunut eri jäsenvaltioon kuin keskusvastapuoli, keskusvastapuoli antaa tällaisen ilmoituksen perusteluineen myös kauppapaikan toimivaltaiselle viranomaiselle. Keskusvastapuolen on mahdollistettava pääsy järjestelmään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on antanut myönteisen vastauksen pääsyä koskevaan pyyntöön.

4.   Keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen tai kauppapaikan toimivaltainen viranomainen myöntää kauppapaikalle pääsyn keskusvastapuoleen vain silloin, jos pääsy

a)

ei edellytä yhteentoimivuusjärjestelyä, kun on kyse johdannaisista, jotka eivät ole asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja OTC-johdannaisia; tai

b)

ei uhkaa markkinoiden sujuvaa ja moitteetonta toimintaa erityisesti likviditeetin hajaantumisen johdosta eikä vaikuta kielteisesti järjestelmäriskiin.

Mikään ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetystä ei estä pääsyn myöntämistä, kun 2 kohdassa tarkoitetussa pyynnössä edellytetään yhteentoimivuutta ja kauppapaikka ja kaikki ehdotetussa yhteentoimivuusjärjestelyssä osapuolina olevat keskusvastapuolet ovat antaneet suostumuksensa järjestelyyn ja niille riskeille, joille vakiintunut keskusvastapuoli altistuu keskusvastapuolten välisten positioiden johdosta, annetaan vakuudet kolmannessa osapuolessa.

Jos pyynnön epääminen perustuu tai osittain perustuu yhteentoimivuusjärjestelyn välttämättömyyteen, kauppapaikka antaa neuvoja keskusvastapuolelle ja ilmoittaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle muut keskusvastapuolet, joilla on pääsy kauppapaikkaan, ja arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee nämä tiedot, jotta sijoituspalveluyritykset voivat valita, käyttävätkö ne direktiivin 2014/65/EU 37 artiklan mukaisia oikeuksiaan kyseisten keskusvastapuolten suhteen, helpottaakseen vaihtoehtoisia pääsyjärjestelyjä.

Jos toimivaltainen viranomainen epää pääsyn, sen on annettava päätöksensä kahden kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta ja esitettävä toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, keskusvastapuolelle ja kauppapaikalle yksityiskohtaiset perustelut, mukaan lukien näyttö, johon päätös perustuu.

5.   Kun kyseessä ovat siirtokelpoiset arvopaperit ja rahamarkkinavälineet, vasta perustettu keskusvastapuoli, jolle on myönnetty lupa toimia asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 1 kohdassa määriteltynä keskusvastapuolena määritysten tekemiseksi asetuksen (EU) N:o 648/2012 17 artiklan nojalla, joka on tunnustettu asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan nojalla tai jolle on myönnetty aiemman kansallisen lupajärjestelmän mukaisesti toimilupa, joka on 2 päivänä heinäkuuta 2014 voimassa alle kolme vuotta, voi ennen 3 päivää tammikuuta 2017 hakea toimivaltaiselta viranomaiseltaan lupaa soveltaa siirtymäjärjestelyä. Toimivaltainen viranomainen voi päättää, että tätä artiklaa ei sovelleta kyseiseen keskusvastapuoleen siirtokelpoisten arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden osalta siirtymäkaudella, joka kestää 3 päivään heinäkuuta 2019.

Kun tällainen siirtymäkausi hyväksytään, keskusvastapuoli ei voi kyseisen siirtymäjärjestelyn aikana hyödyntää 36 artiklan tai tämän artiklan mukaisia pääsyoikeuksia siirtokelpoisten arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden osalta. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava keskusvastapuolen toimivaltaisten viranomaisten kollegion jäsenille ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle siirtymäkauden hyväksymisestä. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee luettelon kaikista vastaanottamistaan ilmoituksista.

Jos keskusvastapuolella, jolle on hyväksytty tämän kohdan mukainen siirtymäjärjestely, on läheiset sidokset yhteen tai useampaan kauppapaikkaan, nämä kauppapaikat eivät voi kyseisen järjestelyn aikana hyödyntää 36 artiklan tai tämän artiklan mukaisia pääsyoikeuksia siirtokelpoisten arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden osalta.

Keskusvastapuoli, jolle on myönnetty toimilupa voimaantuloa edeltävien kolmen vuoden aikana, mutta joka muodostetaan sellaisen sulautumisen tai hankinnan avulla, johon osallistuu vähintään yksi keskusvastapuoli, jolle on myönnetty toimilupa ennen tätä kautta, ei voi hakea tämän kohdan mukaista siirtymäjärjestelyä.

6.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään

a)

erityiset edellytykset, joiden täyttyessä keskusvastapuoli voi evätä pääsyä koskevan pyynnön, mukaan lukien odotettu liiketoimien volyymi, käyttäjien lukumäärä ja tyyppi, järjestelyt operatiivisten riskien ja monimutkaisuuden hallintaa varten tai muut seikat, jotka luovat huomattavia tarpeettomia riskejä;

b)

edellytykset, joiden täyttyessä pääsy keskusvastapuoleen on myönnettävä ja joihin kuuluvat rahoitusvälineistä niiden kehitysvaiheessa annettujen tietojen luottamuksellisuus sekä määritysmaksujen, vakuusvaatimusten ja vakuusmarginaalin laskemista koskevien toiminnallisten vaatimusten syrjimättömyys ja avoimuus;

c)

edellytykset, joiden täyttyessä pääsy uhkaisi markkinoiden sujuvaa ja moitteetonta toimintaa tai vaikuttaisi kielteisesti järjestelmäriskiin;

d)

edellä olevan 5 kohdan mukaisen ilmoituksen antamismenettely;

e)

edellytykset kauppapaikassa kaupan kohteena olevien sopimusten syrjimättömälle kohtelulle vakuusvaatimusten ja taloudellisesti vastaavien sopimusten nettoutuksen osalta sekä samassa keskusvastapuolessa määritettävien sopimusten, joiden välillä on merkittävä korrelaatio, vakuuksien ristiinkäytön osalta.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

36 artikla

Syrjimätön pääsy kauppapaikkaan

1.   Rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 648/2012 8 artiklan soveltamista kauppapaikan on annettava kauppatietoja syrjimättömästi ja avoimesti, mukaan lukien pääsystä veloitettavat maksut, minkä tahansa sellaisen keskusvastapuolen pyynnöstä, jolle on myönnetty toimilupa tai joka on tunnustettu asetuksella (EU) N:o 648/2012 ja joka on halukas määrittämään rahoitusvälineillä kyseisessä kauppapaikassa toteutettuja liiketoimia. Tätä vaatimusta ei sovelleta johdannaissopimuksiin, jotka kuuluvat jo pääsyä koskevien velvollisuuksien piiriin asetuksen (EU) N:o 648/2012 8 artiklan nojalla.

Tämä artikla ei sido kauppapaikkaa, jos sillä on läheiset sidokset keskusvastapuoleen, joka on ilmoittanut soveltavansa siirtymäjärjestelyä 35 artiklan 5 kohdan nojalla.

2.   Keskusvastapuolen on toimitettava kauppapaikkaan pääsyä koskeva pyyntö virallisesti kauppapaikalle, sen asiaankuuluvalle toimivaltaiselle viranomaiselle ja keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.   Kauppapaikan on annettava keskusvastapuolelle kolmen kuukauden kuluessa, kun on kyse siirtokelpoisista arvopapereista ja rahamarkkinavälineistä, ja kuuden kuukauden kuluessa, kun on kyse pörssilistatuista johdannaisista, kirjallinen vastaus, jossa se joko myöntää pääsyn edellyttäen, että asiaankuuluva toimivaltainen viranomainen on myöntänyt pääsyn 4 kohdan mukaisesti, tai epää pääsyn. Kauppapaikka voi evätä pääsyn vain 6 kohdan a alakohdassa vahvistetuin edellytyksin. Jos kauppapaikka epää pääsyn, sen on esitettävä antamassaan vastauksessa kattavat perustelut päätökselleen ja ilmoitettava päätöksestä kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselleen. Jos keskusvastapuoli on sijoittautunut eri jäsenvaltioon kuin kauppapaikka, kauppapaikka antaa tällaisen ilmoituksen perusteluineen myös keskusvastapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle. Kauppapaikan on mahdollistettava pääsy järjestelmään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on antanut myönteisen vastauksen pääsyä koskevaan pyyntöön.

4.   Kauppapaikan toimivaltainen viranomainen tai keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen myöntää keskusvastapuolelle pääsyn kauppapaikkaan vain silloin, jos pääsy

a)

ei edellytä yhteentoimivuusjärjestelyä, kun on kyse johdannaisista, jotka eivät ole asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja OTC-johdannaisia; tai

b)

ei uhkaa markkinoiden sujuvaa ja moitteetonta toimintaa likviditeetin hajaantumisen johdosta ja kauppapaikalla on käytettävissään asiaankuuluvat mekanismit tällaisen hajaantumisen estämiseksi, eikä pääsy vaikuta kielteisesti järjestelmäriskiin.

Mikään ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetystä ei estä pääsyn myöntämistä, jos 2 kohdassa tarkoitetussa pyynnössä edellytetään yhteentoimivuutta ja kauppapaikka ja kaikki ehdotetussa yhteentoimivuusjärjestelyssä osapuolina olevat keskusvastapuolet ovat antaneet suostumuksensa järjestelyyn ja niille riskeille, joille vakiintunut keskusvastapuoli altistuu keskusvastapuolten välisten positioiden johdosta, annetaan vakuudet kolmannessa osapuolessa.

Jos pyynnön epääminen perustuu tai osittain perustuu yhteentoimivuusjärjestelyn välttämättömyyteen, kauppapaikka antaa neuvoja keskusvastapuolelle ja ilmoittaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle muut keskusvastapuolet, joilla on pääsy kauppapaikkaan, ja arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee nämä tiedot, jotta sijoituspalveluyritykset voivat valita, käyttävätkö ne direktiivin 2014/65/EU 37 artiklan mukaisia oikeuksiaan kyseisten keskusvastapuolten suhteen, helpottaakseen vaihtoehtoisia pääsyjärjestelyjä.

Jos toimivaltainen viranomainen epää pääsyn, sen on annettava päätöksensä kahden kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta ja esitettävä toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, kauppapaikalle ja keskusvastapuolelle yksityiskohtaiset perustelut, mukaan lukien näyttö, johon päätös perustuu.

5.   Kun kyseessä ovat pörssilistatut johdannaiset, kauppapaikka, joka jää asiaankuuluvan kynnysarvon alapuolelle tämän asetuksen soveltamisajankohtaa edeltävänä kalenterivuonna, voi ennen tämän asetuksen soveltamisajankohtaa ilmoittaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja toimivaltaiselle viranomaiselleen haluavansa, että tätä artiklaa ei sovelleta siihen kyseiseen kynnysarvoon sisältyvien pörssilistattujen johdannaisten osalta 30 kuukauden ajan tämän asetuksen soveltamisajankohdasta. Kauppapaikka, joka jää asiaankuuluvan kynnysarvon alapuolelle jokaisena vuonna tuon 30 kuukauden jakson tai seuraavien 30 kuukauden jaksojen aikana, voi jakson päättyessä ilmoittaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja toimivaltaiselle viranomaiselleen haluavansa, että tätä artiklaa ei edelleenkään sovelleta siihen seuraavien 30 kuukauden aikana. Kun kauppapaikka on antanut tällaisen ilmoituksen, se ei voi sinä aikana, joksi se jättäytyy soveltamisalan ulkopuolelle, hyödyntää 35 artiklan tai tämän artiklan mukaisia pääsyoikeuksia asiaankuuluvaan kynnysarvoon sisältyvien pörssilistattujen johdannaisten osalta. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee luettelon kaikista vastaanottamistaan ilmoituksista.

Soveltamisalan ulkopuolelle jättäytymisen kynnysarvona on 1 000 000 miljoonan euron kaupankäynnin vuotuinen nimellismäärä. Nimellismäärä ilmoitetaan yhden kerran, ja siihen sisältyvät kaikki pörssilistattuja johdannaisia koskevat liiketoimet, jotka tehdään kauppapaikan sääntöjen mukaisesti.

Jos kauppapaikka on osa ryhmää, johon kuuluvilla on läheiset sidokset toisiinsa, kynnysarvo lasketaan laskemalla yhteen ryhmän kaikkien unioniin sijoittautuneiden kauppapaikkojen kaupankäynnin vuotuinen nimellismäärä.

Jos tämän kohdan mukaisen ilmoituksen antaneella kauppapaikalla on läheiset sidokset yhteen tai useampaan keskusvastapuoleen, nämä keskusvastapuolet eivät voi sinä aikana, joksi kauppapaikka jättäytyy soveltamisalan ulkopuolelle, hyödyntää 35 artiklan tai tämän artiklan mukaisia pääsyoikeuksia asiaankuuluvaan kynnysarvoon sisältyvien pörssilistattujen johdannaisten osalta.

6.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään

a)

erityiset edellytykset, joiden täyttyessä kauppapaikka voi evätä pääsyn, mukaan lukien odotettu liiketoimien määrä, käyttäjien lukumäärä, järjestelyt operatiivisten riskien ja monimutkaisuuden hallintaa varten tai muut seikat, jotka luovat huomattavia tarpeettomia riskejä;

b)

edellytykset, joiden täyttyessä pääsy on myönnettävä ja joihin kuuluvat rahoitusvälineistä niiden kehitysvaiheessa annettujen tietojen luottamuksellisuus sekä pääsystä veloitettavien maksujen syrjimättömyys ja avoimuus;

c)

edellytykset, joiden täyttyessä pääsy uhkaa markkinoiden sujuvaa ja moitteetonta toimintaa tai vaikuttaisi kielteisesti järjestelmäriskiin;

d)

edellä olevan 5 kohdan mukaisen ilmoituksen antamismenettely, mukaan lukien lisätiedot nimellismäärän laskemiseksi ja menetelmä, jolla arvopaperimarkkinaviranomainen voi tarkistaa volyymien laskemisen ja hyväksyä soveltamisalan ulkopuolelle jättäytymisen.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

37 artikla

Syrjimätön pääsy viitearvoihin ja velvollisuus myöntää viitearvojen käyttöoikeus

1.   Jos rahoitusvälineen arvo lasketaan viitearvoa käyttäen, henkilön, jolla on omistusoikeuksia viitearvoon, on varmistettava, että keskusvastapuolilla ja kauppapaikoilla on kaupankäyntiä ja määrittämistä varten syrjimätön mahdollisuus saada

a)

asiaankuuluvat hintatiedot ja muut kauppatiedot sekä tiedot kyseisen viitearvon koostumuksesta, laatimismenetelmistä ja hinnoittelusta määrittämistä ja kaupankäyntiä varten; ja

b)

käyttöoikeudet.

Käyttöoikeus, johon sisältyy pääsy tietoihin, on myönnettävä tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin perustein kolmen kuukauden kuluessa keskusvastapuolen tai kauppapaikan pyynnön esittämisestä.

Pääsy on annettava kohtuulliseen kaupalliseen hintaan ottaen huomioon hinta, jolla pääsy viitearvoihin tai immateriaalioikeuksien käyttöoikeus myönnetään, vastaavin ehdoin toiselle keskusvastapuolelle, kauppapaikoille tai muille asianomaisille henkilöille määrittämistä ja kaupankäyntiä varten. Eri keskusvastapuolilta, kauppapaikoilta tai muilta asianomaisilta henkilöiltä voidaan periä eri hintoja ainoastaan, jos se on objektiivisesti perusteltua ottaen huomioon kohtuulliset kaupalliset perusteet, kuten pyydetty määrä, soveltamisala tai käyttöalue.

2.   Jos 3 päivän tammikuuta 2017 jälkeen laaditaan uusi viitearvo, velvollisuus myöntää käyttöoikeus alkaa viimeistään 30 kuukauden kuluttua siitä, kun rahoitusvälineellä, jonka arvon laskemisessa viitearvoa käytetään, alettiin tehdä kauppaa tai kun se otettiin kaupankäynnin kohteeksi. Kun henkilö, jolla on omistusoikeuksia uuteen viitearvoon, omistaa olemassa olevan viitearvon, kyseisen henkilön on osoitettava uuden viitearvon täyttävän kaikki seuraavat perusteet olemassa oleviin viitearvoihin verrattuna:

a)

uusi viitearvo ei ole pelkkä kopio tai mukaelma jostain olemassa olevasta viitearvosta, ja uutta viitearvoa laadittaessa on käytetty merkittävässä määrin erilaisia menetelmiä ja tietoja kuin olemassa olevia viitearvoja laadittaessa; ja

b)

uudella viitearvolla ei korvata olemassa olevaa viitearvoa.

Tällä kohdalla ei rajoiteta kilpailusääntöjen eikä etenkään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamista.

3.   Yksikään keskusvastapuoli, kauppapaikka tai muu asianomainen yhteisö ei saa tehdä viitearvon tarjoajan kanssa sopimusta, joka

a)

estäisi toista keskusvastapuolta tai kauppapaikkaa saamasta pääsyä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin tai oikeuksiin; tai

b)

estäisi toista keskusvastapuolta tai kauppapaikkaa saamasta käyttöoikeuksia 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

4.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään

a)

käyttöoikeuden perusteella annettavat tiedot, jotka asetetaan saataville 1 kohdan a alakohdan nojalla keskusvastapuolen tai kauppapaikan yksinomaista käyttöä varten;

b)

muut edellytykset, joiden täyttyessä pääsy myönnetään, mukaan lukien annettavien tietojen luottamuksellisuus;

c)

ohjeet viitearvon uutuuden osoittamisesta 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

38 artikla

Kolmannen maan keskusvastapuolien ja kauppapaikkojen pääsyoikeudet

1.   Kolmanteen maahan sijoittautunut kauppapaikka voi pyytää pääsyä unioniin sijoittautuneeseen keskusvastapuoleen vain silloin, jos komissio on hyväksynyt 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti päätöksen, joka koskee kyseistä kolmatta maata. Kolmanteen maahan sijoittautunut keskusvastapuoli voi pyytää pääsyä unionin kauppapaikkaan edellyttäen, että kyseinen keskusvastapuoli tunnustetaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan nojalla. Kolmanteen maahan sijoittautuneet keskusvastapuolet ja kauppapaikat voivat hyödyntää 35 ja 36 artiklan mukaisia pääsyoikeuksia vain silloin, jos komissio on hyväksynyt 3 kohdan mukaisesti päätöksen, jonka mukaan kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehyksen katsotaan tarjoavan tehokkaan vastaavan järjestelmän, jolla ulkomaisten järjestelmien mukaisesti toimiluvan saaneille keskusvastapuolille ja kauppapaikoille myönnetään pääsy kyseiseen kolmanteen maahan sijoittautuneisiin keskusvastapuoliin ja kauppapaikkoihin.

2.   Kolmanteen maahan sijoittautuneet keskusvastapuolet ja kauppapaikat voivat pyytää 37 artiklan mukaisia käyttö- ja pääsyoikeuksia vain silloin, jos komissio on hyväksynyt tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti päätöksen, jonka mukaan kyseisen kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehyksen katsotaan tarjoavan tehokkaan vastaavan järjestelmän, jonka mukaan ulkomaisella lainkäyttöalueella toimiluvan saaneille keskusvastapuolille ja kauppapaikoille annetaan tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin perustein mahdollisuus saada

a)

asiaankuuluvat hintatiedot ja muut kauppatiedot sekä tiedot viitearvojen koostumuksesta, laatimismenetelmistä ja hinnoittelusta määrittämistä ja kaupankäyntiä varten; ja

b)

käyttöoikeudet

henkilöiltä, joilla on omistusoikeuksia kyseisessä kolmannessa maassa vahvistettuun viitearvoon.

3.   Komissio voi hyväksyä 51 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen vastaavuuspäätöksiä, joissa todetaan, että kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehys antaa varmuuden siitä, että maassa toimiluvan saanut kauppapaikka tai keskusvastapuoli noudattaa oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat tämän artiklan 2 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ja jotka pannaan täytäntöön ja joita valvotaan tehokkaasti kyseisessä kolmannessa maassa.

Kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehys katsotaan vastaavaksi, jos se täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

a)

kolmannen maan kauppapaikoilla on oltava toimilupa, ja ne ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon alaisia;

b)

lainsäädäntö- ja valvontakehys tarjoaa tehokkaan vastaavan järjestelmän, jolla ulkomaisten järjestelmien mukaisesti toimiluvan saaneille keskusvastapuolille ja kauppapaikoille myönnetään pääsy kyseiseen kolmanteen maahan sijoittautuneisiin keskusvastapuoliin ja kauppapaikkoihin;

c)

lainsäädäntö- ja valvontakehys tarjoaa tehokkaan vastaavan järjestelmän, jonka mukaan ulkomaisella lainkäyttöalueella toimiluvan saaneille keskusvastapuolille ja kauppapaikoille annetaan tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin perustein mahdollisuus saada

i)

asiaankuuluvat hintatiedot ja muut kauppatiedot sekä tiedot viitearvojen koostumuksesta, laatimismenetelmistä ja hinnoittelusta määrittämistä ja kaupankäyntiä varten; ja

ii)

käyttöoikeudet

henkilöiltä, joilla on omistusoikeuksia kyseisessä kolmannessa maassa vahvistettuun viitearvoon.

VII   OSASTO

TUOTTEITA KOSKEVIEN INTERVENTIOTOIMIEN JA POSITIOIDEN VALVONTATOIMENPITEET

1   LUKU

Tuotteita koskevat valvonta- ja interventiotoimet

39 artikla

Markkinoiden valvonta

1.   Asetuksen (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomainen valvoo unionissa markkinoitavien, jaeltavien tai myytävien rahoitusvälineiden markkinoita.

2.   Asetuksen (EU) N:o 1093/2010 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti pankkiviranomainen valvoo unionissa markkinoitavien, jaeltavien tai myytävien strukturoitujen talletusten markkinoita.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on valvottava jäsenvaltioissaan tai niistä käsin markkinoitavien, jaeltavien tai myytävien rahoitusvälineiden ja strukturoitujen talletusten markkinoita.

40 artikla

Arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuudet toteuttaa väliaikaisia interventiotoimia

1.   Asetuksen (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomainen voi 2 ja 3 kohdan mukaisten edellytysten täyttyessä asettaa unionissa väliaikaisen kiellon tai rajoituksen seuraaville:

a)

tiettyjen rahoitusvälineiden tai ominaisuuksiltaan määrätynlaisten rahoitusvälineiden markkinointi, jakelu tai myynti; tai

b)

tietyntyyppinen finanssialan toiminta tai käytäntö.

Kieltoa tai rajoitusta voidaan soveltaa arvopaperimarkkinaviranomaisen vahvistamissa olosuhteissa, tai siitä voidaan myöntää arvopaperimarkkinaviranomaisen vahvistamia poikkeuksia.

2.   Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee päätöksen 1 kohdan nojalla vain silloin, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

ehdotetulla toimella ratkaistaan merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai torjutaan uhka finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle taikka koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakaudelle unionissa;

b)

uhkaa ei torjuta unionin oikeuden mukaisilla sääntelyvaatimuksilla, joita sovelletaan kyseiseen rahoitusvälineeseen tai toimintaan;

c)

toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset eivät ole toteuttaneet toimenpiteitä uhan torjumiseksi, tai toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä uhan torjumiseksi.

Ensimmäisen alakohdan mukaisten edellytysten täyttyessä arvopaperimarkkinaviranomainen voi varotoimenpiteenä asettaa 1 kohdassa tarkoitetun kiellon tai rajoituksen ennen rahoitusvälineen markkinointia, jakelua tai myyntiä asiakkaille.

3.   Toteuttaessaan toimenpiteitä tämän artiklan nojalla arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa, että toimi

a)

ei vaikuta sillä saavutettaviin etuihin nähden kohtuuttoman haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tai sijoittajiin;

b)

ei aiheuta riskiä sääntelyn katvealueiden hyväksikäytöstä; ja

c)

on toteutettu vasta, kun on kuultu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 nojalla fyysisten maatalousmarkkinoiden valvonnasta, hallinnoinnista ja sääntelystä vastaavia julkisia elimiä, jos toimi liittyy maatalousalan hyödykejohdannaisiin.

Jos toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteen 42 artiklan nojalla, arvopaperimarkkinaviranomainen voi toteuttaa minkä tahansa 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä antamatta 43 artiklassa säädettyä lausuntoa.

4.   Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen päättää toteuttaa toimenpiteitä tämän artiklan nojalla, se ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille toimesta, jota se ehdottaa.

5.   Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee verkkosivustollaan tiedonannon kaikista päätöksistään toteuttaa toimenpiteitä tämän artiklan nojalla. Tiedonannossa on oltava yksityiskohtaiset tiedot kiellosta tai rajoituksesta ja ilmoitettava tiedonannon julkaisupäivän jälkeinen ajankohta, jona toimenpiteet tulevat voimaan. Kieltoa tai rajoitusta sovelletaan vain toimenpiteiden voimaantulon jälkeen toteutettaviin toimiin.

6.   Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee 1 kohdan nojalla asetettua kieltoa tai rajoitusta sopivin väliajoin ja vähintään joka kolmas kuukausi. Jos kiellon tai rajoituksen voimassaoloa ei jatketa tämän kolmen kuukauden ajanjakson jälkeen, sen voimassaolo lakkaa.

7.   Toimenpide, jonka arvopaperimarkkinaviranomainen on toteuttanut tämän artiklan nojalla, on etusijalla suhteessa mahdolliseen aiempaan toimenpiteeseen, jonka toimivaltainen viranomainen on toteuttanut.

8.   Komissio antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään perusteet ja seikat, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon määrittäessään, milloin on olemassa 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai uhka finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle tai koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakaudelle unionissa.

Näihin perusteisiin ja seikkoihin kuuluvat

a)

rahoitusvälineen monimutkaisuuden aste ja suhde asiakastyyppiin, jolle sitä markkinoidaan ja myydään;

b)

rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun suuruus tai nimellisarvo;

c)

rahoitusvälineen, toiminnan tai käytännön innovaatioaste;

d)

rahoitusvälineen tai käytännön vipuvaikutus.

41 artikla

Pankkiviranomaisen valtuudet toteuttaa väliaikaisia interventiotoimia

1.   Asetuksen (EU) N:o 1093/2010 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti pankkiviranomainen voi 2 ja 3 kohdan mukaisten edellytysten täyttyessä asettaa unionissa väliaikaisen kiellon tai rajoituksen seuraaville:

a)

tiettyjen strukturoitujen talletusten tai ominaisuuksiltaan määrätynlaisten strukturoitujen talletusten markkinointi, jakelu tai myynti; tai

b)

tietyntyyppinen finanssialan toiminta tai käytäntö.

Kieltoa tai rajoitusta voidaan soveltaa pankkiviranomaisen vahvistamissa olosuhteissa, tai siitä voidaan myöntää pankkiviranomaisen vahvistamia poikkeuksia.

2.   Pankkiviranomainen tekee päätöksen 1 kohdan nojalla vain jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

ehdotetulla toimella ratkaistaan merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai torjutaan uhka finanssimarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle taikka koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakaudelle unionissa;

b)

uhkaa ei torjuta unionin oikeuden mukaisilla sääntelyvaatimuksilla, joita sovelletaan kyseiseen strukturoituun talletukseen tai toimintaan;

c)

toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset eivät ole toteuttaneet toimenpiteitä uhan torjumiseksi, tai toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä uhan torjumiseksi.

Ensimmäisen alakohdan mukaisten edellytysten täyttyessä pankkiviranomainen voi varotoimenpiteenä asettaa 1 kohdassa tarkoitetun kiellon tai rajoituksen ennen strukturoidun talletuksen markkinointia, jakelua tai myyntiä asiakkaille.

3.   Toteuttaessaan toimenpiteitä tämän artiklan nojalla pankkiviranomainen varmistaa, että toimi

a)

ei vaikuta sillä saavutettaviin etuihin nähden kohtuuttoman haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tai sijoittajiin; ja

b)

ei aiheuta riskiä sääntelyn katvealueiden hyväksikäytöstä.

Jos toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteen 42 artiklan nojalla, pankkiviranomainen voi toteuttaa minkä tahansa 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä antamatta 43 artiklassa säädettyä lausuntoa.

4.   Ennen kuin pankkiviranomainen päättää toteuttaa toimenpiteitä tämän artiklan nojalla, se ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille toimesta, jota se ehdottaa.

5.   Pankkiviranomainen julkaisee verkkosivustollaan tiedonannon kaikista päätöksistään toteuttaa toimenpiteitä tämän artiklan nojalla. Tiedonannossa on oltava yksityiskohtaiset tiedot kiellosta tai rajoituksesta ja ilmoitettava tiedonannon julkaisupäivän jälkeinen ajankohta, jona toimenpiteet tulevat voimaan. Kieltoa tai rajoitusta sovelletaan vain toimenpiteiden voimaantulon jälkeen toteutettaviin toimiin.

6.   Pankkiviranomainen tarkastelee 1 kohdan nojalla asetettua kieltoa tai rajoitusta sopivin väliajoin ja vähintään joka kolmas kuukausi. Jos kiellon tai rajoituksen voimassaoloa ei jatketa tämän kolmen kuukauden ajanjakson jälkeen, sen voimassaolo lakkaa.

7.   Toimenpide, jonka pankkiviranomainen on toteuttanut tämän artiklan nojalla, on etusijalla suhteessa mahdolliseen aiempaan toimenpiteeseen, jonka toimivaltainen viranomainen on toteuttanut.

8.   Komissio antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä niiden perusteiden ja seikkojen määrittämiseksi, jotka pankkiviranomainen ottaa huomioon määrittäessään, milloin on olemassa 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai uhka finanssimarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle sekä koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakaudelle unionissa.

Näihin perusteisiin ja seikkoihin kuuluvat

a)

strukturoidun talletuksen monimutkaisuuden aste ja suhde asiakastyyppiin, jolle sitä markkinoidaan ja myydään;

b)

strukturoitujen talletusten liikkeeseenlaskun suuruus tai nimellisarvo;

c)

strukturoidun talletuksen, toiminnan tai käytännön innovaatioaste;

d)

strukturoidun talletuksen tai käytännön vipuvaikutus.

42 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten toteuttamat tuotteita koskevat interventiotoimet

1.   Toimivaltainen viranomainen voi asettaa kiellon tai rajoituksen seuraavien toimintojen harjoittamiselle jäsenvaltiossa tai jäsenvaltiosta käsin:

a)

tiettyjen rahoitusvälineiden tai strukturoitujen talletusten taikka ominaisuuksiltaan määrätynlaisten rahoitusvälineiden tai strukturoitujen talletusten markkinointi, jakelu tai myynti; tai

b)

tietyntyyppinen finanssialan toiminta tai käytäntö.

2.   Toimivaltainen viranomainen voi toteuttaa 1 kohdassa tarkoitetun toimen, jos se on kohtuullisin perustein varma siitä, että

a)

joko

i)

rahoitusväline, strukturoitu talletus, toiminta tai käytäntö aiheuttaa merkittäviä sijoittajansuojaa koskevia ongelmia tai uhan finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle taikka koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakaudelle ainakin yhdessä jäsenvaltiossa; tai

ii)

johdannainen vaikuttaa haitallisesti hinnanmuodostusmekanismiin kohde-etuuksien markkinoilla;

b)

unionin oikeuden mukaiset nykyiset sääntelyvaatimukset, joita sovelletaan kyseiseen rahoitusvälineeseen, strukturoituun talletukseen, toimintaan tai käytäntöön, eivät ole riittäviä a alakohdassa tarkoitettujen riskien poistamiseksi, eikä ongelmaa voida ratkaista paremmin parantamalla nykyisten vaatimusten tai niiden täytäntöönpanon valvontaa;

c)

toimi on oikeassa suhteessa havaittujen riskien luonteeseen, asianomaisten sijoittajien tai markkinaosapuolten kehittyneisyyteen sekä vaikutuksiin, joita toimella todennäköisesti on sijoittajiin ja markkinaosapuoliin, jotka saattavat pitää hallussaan tai käyttää rahoitusvälinettä tai strukturoitua talletusta taikka saada hyötyä siitä taikka toiminnasta tai käytännöstä;

d)

toimivaltainen viranomainen on kuullut asianmukaisesti muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia, joihin toimella voi olla merkittävä vaikutus;

e)

toimella ei ole syrjivää vaikutusta toisesta jäsenvaltiosta käsin tarjottuihin palveluihin tai toimintoihin; ja

f)

toimivaltainen viranomainen on asianmukaisesti kuullut asetuksen (EY) N:o 1234/2007 nojalla fyysisten maatalousmarkkinoiden valvonnasta, hallinnoinnista ja sääntelystä vastaavia julkisia elimiä, jos rahoitusväline, toiminta tai käytäntö aiheuttaa vakavan uhan fyysisten maatalousmarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle.

Ensimmäisen alakohdan mukaisten edellytysten täyttyessä toimivaltainen viranomainen voi varotoimenpiteenä asettaa 1 kohdassa tarkoitetun kiellon tai rajoituksen ennen rahoitusvälineen tai strukturoidun talletuksen markkinointia, jakelua tai myyntiä asiakkaille.

Kieltoa tai rajoitusta voidaan soveltaa toimivaltaisen viranomaisen vahvistamissa olosuhteissa, tai siitä voidaan myöntää toimivaltaisen viranomaisen vahvistamia poikkeuksia.

3.   Toimivaltainen viranomainen ei saa asettaa kieltoa tai rajoitusta tämän artiklan nojalla, jollei se ole toimittanut kaikille muille toimivaltaisille viranomaisille ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle vähintään kuukautta ennen kuin toimenpiteen on määrä tulla voimaan seuraavia yksityiskohtaisia tietoja kirjallisesti tai muussa viranomaisten keskenään sopimassa muodossa:

a)

rahoitusväline taikka toiminta tai käytäntö, johon ehdotettu toimi liittyy;

b)

ehdotetun kiellon tai rajoituksen täsmällinen luonne ja ajankohta, jolloin sen on määrä tulla voimaan; ja

c)

näyttö, jonka perusteella viranomainen on tehnyt päätöksensä ja saanut varmuuden siitä, että kukin 2 kohdan mukaisista edellytyksistä täyttyy.

4.   Poikkeustapauksissa, joissa toimivaltainen viranomainen pitää tarpeellisena ryhtyä tämän artiklan nojalla kiireellisiin toimiin 1 kohdassa tarkoitettujen rahoitusvälineiden, strukturoitujen talletusten, käytäntöjen tai toimintojen haitallisten vaikutusten estämiseksi, se voi toteuttaa tilapäisiä toimia edellyttäen, että se antaa vähintään 24 tuntia ennen toimenpiteen suunniteltua voimaantuloa kaikille muille toimivaltaisille viranomaisille ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle, tai strukturoitujen talletusten tapauksessa pankkiviranomaiselle, asiaa koskevan kirjallisen ilmoituksen, että kaikki tässä artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että sen lisäksi on selvää, että kuukauden ennakkoilmoitusaika ei ole tarkoituksenmukainen erityisen ongelman tai uhan torjumiseksi. Toimivaltainen viranomainen ei saa toteuttaa tilapäisiä toimia pidempään kuin kolmen kuukauden ajan.

5.   Toimivaltaisen viranomaisen on julkaistava verkkosivustollaan tiedonanto kaikista päätöksistä asettaa 1 kohdassa tarkoitettu kielto tai rajoitus. Tiedonannossa on oltava yksityiskohtaiset tiedot kiellosta tai rajoituksesta, ilmoitettava tiedonannon julkaisupäivän jälkeinen ajankohta, jona toimenpiteet tulevat voimaan, ja esitettävä näyttö, jonka perusteella viranomainen on saanut varmuuden 2 kohdan mukaisten edellytysten täyttymisestä. Kieltoa tai rajoitusta sovelletaan vain tiedonannon julkaisemisen jälkeen toteutettaviin toimiin.

6.   Toimivaltaisen viranomaisen on peruutettava kielto tai rajoitus, jos 2 kohdassa säädetyt edellytykset eivät enää täyty.

7.   Komissio antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään perusteet ja seikat, jotka toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon määrittäessään, milloin on olemassa 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai uhka finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle taikka finanssijärjestelmän vakaudelle ainakin yhdessä jäsenvaltiossa.

Näihin perusteisiin ja seikkoihin kuuluvat

a)

rahoitusvälineen tai strukturoidun talletuksen monimutkaisuuden aste ja suhde asiakastyyppiin, jolle sitä markkinoidaan, jaellaan ja myydään;

b)

rahoitusvälineen, strukturoidun talletuksen, toiminnan tai käytännön innovaatioaste;

c)

rahoitusvälineen taikka strukturoidun talletuksen tai käytännön vipuvaikutus;

d)

finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen liittyvä rahoitusvälineiden tai strukturoitujen talletusten liikkeeseenlaskun suuruus tai nimellisarvo.

43 artikla

Arvopaperimarkkinaviranomaisen ja pankkiviranomaisen harjoittama koordinointi

1.   Arvopaperimarkkinaviranomainen, tai strukturoitujen talletusten tapauksessa pankkiviranomainen, helpottaa ja koordinoi toimenpiteitä, joita toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat 42 artiklan nojalla. Arvopaperimarkkinaviranomainen, tai strukturoitujen talletusten tapauksessa pankkiviranomainen, varmistaa erityisesti, että toimivaltaisen viranomainen toteuttama toimi on perusteltu ja oikeasuhteinen ja että toimivaltaiset viranomaiset noudattavat tarvittaessa johdonmukaista lähestymistapaa.

2.   Saatuaan 42 artiklan nojalla ilmoituksen toimesta, joka on määrättävä kyseisen artiklan nojalla, arvopaperimarkkinaviranomainen, tai strukturoitujen talletusten tapauksessa pankkiviranomainen, antaa lausunnon siitä, onko kielto tai rajoitus perusteltu ja oikeasuhteinen. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen, tai strukturoitujen talletusten tapauksessa pankkiviranomainen, katsoo, että riskin poistaminen edellyttää muiden toimivaltaisten viranomaisten toimenpidettä, se ilmoittaa tästä lausunnossaan. Lausunto julkaistaan arvopaperimarkkinaviranomaisen, tai strukturoitujen talletusten tapauksessa pankkiviranomaisen, verkkosivustolla.

3.   Jos toimivaltainen viranomainen ehdottaa sellaisen toimen toteuttamista tai toteuttaa sellaisen toimen, joka on arvopaperimarkkinaviranomaisen, tai strukturoitujen talletusten tapauksessa pankkiviranomaisen, 2 kohdan mukaisesti antaman lausunnon vastainen, tai kieltäytyy toteuttamasta toimea mainitun lausunnon vastaisesti, sen on viipymättä julkaistava verkkosivustollaan tiedonanto, jossa se esittää kattavat perusteet toiminnalleen.

2   LUKU

Positiot

44 artikla

Arvopaperimarkkinaviranomaisen harjoittama kansallisten positioiden hallintatoimenpiteiden ja positiolimiittien koordinointi

1.   Arvopaperimarkkinaviranomainen helpottaa ja koordinoi toimenpiteitä, joita toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat direktiivin 2014/65/EU 69 artiklan 2 kohdan o ja p alakohdan mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa erityisesti, että toimivaltaiset viranomaiset noudattavat johdonmukaista lähestymistapaa suhteessa siihen, milloin kyseisiä valtuuksia käytetään, määrättyjen toimenpiteiden luonteeseen ja soveltamisalaan sekä toimenpiteiden kestoon ja seurantaan.

2.   Saatuaan ilmoituksen direktiivin 2014/65/EU 79 artiklan 5 kohdan mukaisista toimenpiteistä arvopaperimarkkinaviranomainen kirjaa toimenpiteen ja sen perusteet. Arvopaperimarkkinaviranomainen ylläpitää ja julkaisee verkkosivustollaan direktiivin 2014/65/EU 69 artiklan 2 kohdan o tai p alakohdan mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä koskevaa tietokantaa, joka sisältää tiivistelmät voimassa olevista toimenpiteistä, mukaan lukien tiedot asianomaisesta henkilöstä, sovellettavista rahoitusvälineistä, mahdollisista niiden positioiden kokoa koskevista rajoituksista, jotka henkilöllä voi kaikkina aikoina olla, tästä direktiivin 2014/65/EU 57 artiklan mukaisesti mahdollisesti myönnettävistä vapautuksista sekä niiden perusteista.

45 artikla

Arvopaperimarkkinaviranomaisen positionhallintavaltuudet

1.   Molempien 2 kohdan mukaisten edellytysten täyttyessä arvopaperimarkkinaviranomainen toteuttaa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti yhden tai useamman seuraavista toimenpiteistä:

a)

pyytää keneltä tahansa henkilöltä kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotka koskevat johdannaissopimuksen muodostaman position tai vastuun kokoa ja käyttötarkoitusta;

b)

analysoituaan a alakohdan mukaisesti saamansa tiedot pyytää kyseisiä henkilöitä pienentämään position tai vastuun kokoa tai sulkemaan sen 10 kohdan b alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti;

c)

viimeisenä keinona rajoittaa henkilön mahdollisuutta tehdä hyödykejohdannaissopimuksia.

2.   Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä päätöksen 1 kohdan nojalla vain jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

a)

edellä 1 kohdassa luetelluilla toimenpiteillä torjutaan uhka, joka kohdistuu finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen, myös hyödykejohdannaismarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen direktiivin 2014/65/EU 57 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tavoitteiden mukaisesti sekä fyysisten hyödykkeiden toimitusjärjestelyihin, taikka koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauteen unionissa;

b)

toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset eivät ole toteuttaneet toimenpiteitä uhan torjumiseksi, tai toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä uhan torjumiseksi.

Arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttymistä tämän artiklan 10 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä säädettyjen perusteiden ja seikkojen mukaisesti.

3.   Toteuttaessaan 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa, että toimenpide

a)

poistaa merkittävän osan uhasta, joka kohdistuu finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen, myös hyödykejohdannaismarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen direktiivin 2014/65/EU 57 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tavoitteiden mukaisesti sekä fyysisten hyödykkeiden toimitusjärjestelyihin, taikka koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauteen unionissa, tai parantaa merkittävästi toimivaltaisten viranomaisten kykyä valvoa tämän artiklan 10 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä säädettyjen perusteiden ja seikkojen mukaisesti arvioitua uhkaa;

b)

ei aiheuta riskiä sääntelyn katvealueiden hyväksikäytöstä, mitä arvioidaan tämän artiklan 10 kohdan c alakohdan mukaisesti;

c)

ei vaikuta sillä saavutettaviin etuihin nähden kohtuuttoman haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen siten, että se heikentäisi näiden markkinoiden likviditeettiä, rajoittaisi edellytyksiä vähentää finanssialan ulkopuolisen vastapuolen liiketoimintaan suoraan liittyviä riskejä tai aiheuttaisi epävarmuutta markkinaosapuolten keskuudessa.

Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen toteuttaa tukkutason energiatuotteisiin liittyviä toimenpiteitä, se kuulee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 713/2009 (29) perustettua energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa.

Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen toteuttaa maatalousalan hyödykejohdannaisiin liittyviä toimenpiteitä, se kuulee asetuksen (EY) N:o 1234/2007 nojalla fyysisten maatalousmarkkinoiden valvonnasta, hallinnoinnista ja sääntelystä vastaavia julkisia elimiä.

4.   Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen tekee päätöksen minkä tahansa 1 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen toteuttamisesta tai jatkamisesta, se ilmoittaa asiaankuuluville toimivaltaisille viranomaisille toimenpiteestä, jota se ehdottaa. Jos on kyse 1 kohdan a tai b alakohdan mukaisesta pyynnöstä, ilmoituksessa on oltava tiedot henkilöstä tai henkilöistä, joille pyyntö osoitettiin, sekä pyyntöä koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja perustelut. Jos on kyse 1 kohdan c alakohdan mukaisesta toimenpiteestä, ilmoituksessa on oltava tiedot asianomaisesta henkilöstä, sovellettavista rahoitusvälineistä, asianomaisista määrällisistä toimenpiteistä, kuten siitä, minkäkokoinen positio kyseisellä henkilöllä voi enintään olla, sekä tämän perustelut.

5.   Ilmoitus on annettava vähintään 24 tuntia ennen kuin toimenpiteen on määrä tulla voimaan tai sen soveltamista on määrä jatkaa. Poikkeuksellisissa tilanteissa arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa ilmoituksen vähemmän kuin 24 tuntia ennen toimenpiteen suunniteltua voimaantuloa, jos ilmoitusta ei ole mahdollista antaa vähintään 24 tuntia ennen.

6.   Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee verkkosivustollaan tiedonannon kaikista päätöksistä, jotka koskevat 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen määräämistä tai jatkamista. Tiedonannossa on oltava tiedot asianomaisesta henkilöstä, sovellettavista rahoitusvälineistä, asianomaisista määrällisistä toimenpiteistä, kuten siitä, minkäkokoinen positio kyseisellä henkilöllä voi enintään olla, sekä tämän perustelut.

7.   Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu toimenpide tulee voimaan tiedonannon julkaisupäivänä tai jonakin myöhempänä, kyseisessä tiedonannossa mainittuna ajankohtana, ja sitä sovelletaan vain sen voimaantulon jälkeen toteutettaviin liiketoimiin.

8.   Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitään sopivin väliajoin ja vähintään joka kolmas kuukausi. Jos toimenpiteen voimassaoloa ei jatketa tämän kolmen kuukauden ajanjakson jälkeen, sen voimassaolo lakkaa ilman eri toimenpiteitä. Tämän artiklan 2–8 kohtaa sovelletaan myös toimenpiteiden jatkamiseen.

9.   Toimenpide, jonka arvopaperimarkkinaviranomainen on toteuttanut tämän artiklan nojalla, on etusijalla suhteessa mahdolliseen aiempaan toimenpiteeseen, jonka toimivaltainen viranomainen on toteuttanut direktiivin 2014/65/EU 69 artiklan 2 kohdan o tai p alakohdan nojalla.

10.   Komissio antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään perusteet ja seikat, joiden pohjalta määritetään

a)

milloin on olemassa 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu uhka, joka kohdistuu finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen, myös hyödykejohdannaismarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen direktiivin 2014/65/EU 57 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tavoitteiden mukaisesti sekä fyysisten hyödykkeiden toimitusjärjestelyihin, taikka koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauteen unionissa, ottaen huomioon sen, missä määrin positioita käytetään fyysisiä hyödykkeitä tai hyödykesopimuksia koskevien positioiden suojaamiseen, sekä sen, missä määrin hinnat kohde-etuuden markkinoilla määritetään hyödykejohdannaisten hintojen perusteella;

b)

kuinka paljon johdannaissopimuksen muodostamaa positiota tai vastuuta on pienennettävä tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla;

c)

missä tilanteissa voi olla vaarana, että sääntelyn katvealueita käytetään hyväksi tämän artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

Näissä perusteissa ja seikoissa on otettava huomioon direktiivin 2014/65/EU 57 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit, ja niissä on erotettava toisistaan tilanteet, joissa arvopaperimarkkinaviranomainen toteuttaa toimenpiteitä, koska toimivaltainen viranomainen ei ole toteuttanut toimenpiteitä, ja tilanteet, joissa arvopaperimarkkinaviranomainen pyrkii torjumaan sellaisen lisäriskin, jota toimivaltainen viranomainen ei voi riittävästi torjua direktiivin 2014/65/EU 69 artiklan 2 kohdan j tai o alakohdan nojalla.

VIII   OSASTO

KOLMANSIEN MAIDEN YRITYSTEN VASTAAVUUSPÄÄTÖKSEN NOJALLA SIVULIIKKEEN VÄLITYKSELLÄ TAI SIVULIIKETTÄ PERUSTAMATTA HARJOITTAMA PALVELUTARJONTA JA TOIMINTA

46 artikla

Yleiset säännökset

1   Kolmannen maan yritys voi oheispalveluin tai ilman niitä tarjota sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa, jotka on suunnattu mihin tahansa unioniin sijoittautuneille hyväksyttäville vastapuolille ja direktiivin 2014/65/EU liitteessä II olevassa I osassa tarkoitetuille ammattimaisille asiakkaille sivuliikettä perustamatta, jos se on rekisteröity 47 artiklan mukaisesti rekisteriin, jota arvopaperimarkkinaviranomainen pitää kolmansien maiden yrityksistä.

2.   Arvopaperimarkkinaviranomainen rekisteröi kolmannen maan yrityksen, joka on hakenut lupaa tarjota sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa kaikkialla unionissa 1 kohdan mukaisesti, vain seuraavien edellytysten täyttyessä:

a)

komissio on hyväksynyt päätöksen 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)

yritys on saanut lainkäyttöalueella, jolla sen päätoimipaikka sijaitsee, luvan tarjota sijoituspalveluita tai harjoittaa sijoitustoimintaa, joita se aikoo tarjota tai harjoittaa unionissa, ja se on tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon alainen, jotta voidaan varmistaa, että se noudattaa kyseisessä kolmannessa maassa sovellettavia vaatimuksia;

c)

yhteistyöjärjestelyt on otettu käyttöön 47 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3.   Kun kolmannen maan yritys on rekisteröity tämän artiklan mukaisesti, jäsenvaltiot eivät saa asettaa sille lisävaatimuksia tämän asetuksen tai direktiivin 2014/65/EU soveltamisalaan kuuluvissa asioissa eivätkä ne saa kohdella kolmansien maiden yrityksiä suotuisammin kuin unionin yrityksiä.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kolmannen maan yrityksen on toimitettava hakemuksensa arvopaperimarkkinaviranomaiselle komission hyväksyttyä 47 artiklassa tarkoitetun päätöksen, jossa todetaan, että sen kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehys, jossa kolmannen maan yritykselle on myönnetty toimilupa, vastaa 47 artiklan 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

Hakemuksen esittävän kolmannen maan yrityksen on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki rekisteröinnin kannalta tarpeelliset tiedot. Arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi 30 työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta, sisältääkö se kaikki tarvittavat tiedot. Jos hakemus on puutteellinen, arvopaperimarkkinaviranomainen asettaa määräajan, jossa hakemuksen esittäneen kolmannen maan yrityksen on annettava lisätietoja.

Rekisteröintipäätöksen on perustuttava 2 kohdassa vahvistettuihin edellytyksiin.

Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa hakemuksen jättäneelle kolmannen maan yritykselle 180 työpäivän kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä perustellun kirjallisen selvityksen siitä, onko rekisteröinti myönnetty vai evätty.

Jäsenvaltiot voivat antaa kolmannen maan yrityksille omalla alueellaan luvan sijoituspalvelujen tarjoamiseen tai sijoitustoiminnan harjoittamiseen sekä oheispalvelujen tarjoamiseen hyväksyttäville vastapuolille ja direktiivin 2014/65/EU liitteessä II olevassa I osassa tarkoitetuille ammattimaisille asiakkaille kansallisten järjestelmiensä mukaisesti, jos komissio ei ole hyväksynyt päätöstä 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai jos sen hyväksymä päätös ei ole enää voimassa.

5.   Tämän artiklan mukaisesti palveluja tarjoavien kolmansien maiden yritysten on ilmoitettava unioniin sijoittautuneille asiakkaille ennen sijoituspalveluiden tarjoamista, että niillä ei ole lupa tarjota palveluja muille asiakkaille kuin hyväksyttäville vastapuolille ja direktiivin 2014/65/EU liitteessä II olevassa I osassa tarkoitetuille ammattimaisille asiakkaille ja että niitä ei valvota unionissa. Niiden on ilmoitettava sen toimivaltaisen viranomainen nimi ja osoite, joka vastaa valvonnasta kolmannessa maassa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava kirjallisesti ja näkyvästi.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun kolmannen maan yritys tarjoaa sijoituspalvelua tai -toimintaa unioniin sijoittautuneelle tai unionissa sijaitsevalle hyväksyttävälle vastapuolelle tai direktiivin 2014/65/EU liitteessä II olevassa I osassa tarkoitetulle ammattimaiselle asiakkaalle tämän omasta yksinomaisesta aloitteesta, tätä artiklaa ei sovelleta kyseisen palvelun tai toiminnan tarjoamiseen kyseiselle vastapuolelle tai asiakkaalle eikä myöskään kyseisen palvelun tai toiminnan tarjoamiseen nimenomaisesti liittyvään suhteeseen. Asiakkaan tekemä aloite ei anna kolmannen maan yritykselle oikeutta markkinoida tälle uusia investointituotteiden tai sijoituspalvelujen ryhmiä.

6.   Tämän artiklan mukaisesti palveluita tarjoavien tai toimintaa harjoittavien kolmannen maan yritysten on ennen palvelun tai toiminnan tarjoamista unioniin sijoittautuneelle asiakkaalle tarjouduttava saattamaan kyseisiin palveluihin tai kyseiseen toimintaan liittyvät mahdolliset riidat jäsenvaltion tuomioistuimen tai välimiesoikeuden käsiteltäviksi.

7.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi niiden tietojen määrittämiseksi, jotka hakemuksen esittävän kolmannen maan yrityksen on annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle 4 kohdan mukaisessa rekisteröintihakemuksessaan, ja 5 kohdan mukaisesti annettavien tietojen muodon määrittämiseksi.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

47 artikla

Vastaavuuspäätös

1.   Komissio voi hyväksyä 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen kolmatta maata koskevan päätöksen, jossa todetaan, että kyseisen kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että maassa toimiluvan saaneet yritykset noudattavat oikeudellisesti sitovia liiketoiminta- ja vakavaraisuusvaatimuksia, jotka vastaavat vaikutukseltaan tässä asetuksessa, direktiivissä 2013/36/EU ja direktiivissä 2014/65/EU sekä tämän asetuksen ja mainittujen direktiivien nojalla hyväksytyissä täytäntöönpanotoimenpiteissä vahvistettuja vaatimuksia, ja että kyseisen kolmannen maan lainsäädäntökehys tarjoaa tehokkaan vastaavan järjestelmän sellaisten sijoituspalveluyritysten tunnustamiseksi, jotka ovat saaneet toimiluvan kolmannen maan oikeusjärjestyksen nojalla.

Kolmannen maan vakavaraisuuden ja liiketoiminnan menettelytapojen valvontakehystä voidaan pitää vaikutukseltaan vastaavana, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

a)

yrityksillä, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ja harjoittajat sijoitustoimintaa kyseisessä kolmannessa maassa, on oltava toimilupa, ja ne ovat jatkuvasti tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon alaisia;

b)

yrityksiin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ja harjoittavat sijoitustoimintaa kyseisessä kolmannessa maassa, sovelletaan pääoman riittävyyttä koskevia vaatimuksia, ja niiden osakkeenomistajiin sekä ylimmän hallintoelimen jäseniin sovelletaan tarkoituksenmukaisia vaatimuksia;

c)

yrityksiin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ja harjoittavat sijoitustoimintaa, sovelletaan asianmukaisia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia sisäisten valvontatoimintojen alalla;

d)

yrityksiin, jotka tarjoavat sijoituspalveluja ja harjoittavat sijoitustoimintaa, sovelletaan asianmukaisia liiketoiminnan menettelytapasääntöjä;

e)

valvontakehyksellä varmistetaan markkinoiden avoimuus ja eheys, koska sillä estetään markkinoiden väärinkäyttö sisäpiirikauppojen ja markkinoiden manipuloinnin muodossa.

2.   Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa yhteistyöjärjestelyitä niiden kolmansien maiden asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden lainsäädäntö- ja valvontakehykset on tunnustettu tosiasiassa vastaaviksi 1 kohdan mukaisesti. Järjestelyissä on määritettävä ainakin

a)

arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kyseisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten väliset tietojenvaihtojärjestelmät, mukaan lukien arvopaperimarkkinaviranomaisen oikeus saada kaikki pyytämänsä tiedot kolmansissa maissa toimiluvan saaneista unionin ulkopuolisista yrityksistä;

b)

järjestelmä, jota käytetään välittömän ilmoituksen antamiseen arvopaperimarkkinaviranomaiselle siinä tapauksessa, että kolmannen maan toimivaltainen viranomainen katsoo, että kolmannen maan yritys, jota se valvoo ja jonka arvopaperimarkkinaviranomainen on rekisteröinyt 48 artiklassa säädettyyn rekisteriin, rikkoo toimilupaansa koskevia edellytyksiä tai muuta lakia, jota sen on noudatettava;

c)

valvontatoimien koordinointimenettelyt, mukaan lukien tarvittaessa paikalla tehtävät tarkastukset.

3.   Kolmannen maan yritys, joka on sijoittautunut maahan, jonka lainsäädäntö- ja valvontakehys on tunnustettu tosiasiassa vastaavaksi 1 kohdan mukaisesti, ja joka on saanut toimiluvan direktiivin 2014/65/EU 39 artiklan mukaisesti, voi tarjota toimilupansa mukaisia palveluja ja toimintoja hyväksyttäville vastapuolille ja direktiivin 2014/65/EU liitteessä II olevassa I osassa tarkoitetuille ammattimaisille asiakkaille unionin muissa jäsenvaltioissa sivuliikettä perustamatta. Tätä tarkoitusta varten sen on noudatettava direktiivin 2014/65/EU 34 artiklassa säädettyjä tiedonantovaatimuksia, jotka koskevat rajatylittävää sijoituspalvelujen tarjontaa ja sijoitustoiminnan harjoittamista.

Sivuliike on direktiivin 2014/65/EU 39 artiklan mukaisesti sen jäsenvaltion valvonnan alainen, johon se on sijoittautunut. Rajoittamatta direktiivissä 2014/65/EU säädettyjä yhteistyövelvoitteita sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, johon sivuliike on sijoittautunut, ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voivat kuitenkin ottaa käyttöön oikeasuhteisia yhteistyöjärjestelyjä, joilla varmistetaan, että unionissa sijoituspalveluja tarjoava kolmannen maan yrityksen sivuliike tarjoaa riittäväntasoisen sijoittajansuojan.

4.   Kolmannen maan yritys ei saa enää hyödyntää 46 artiklan 1 kohtaan perustuvia oikeuksia komission hyväksyttyä 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen päätöksen, jolla peruutetaan tämän artiklan 1 kohdan nojalla hyväksytty kyseistä kolmatta maata koskeva päätös.

48 artikla

Rekisteri

Arvopaperimarkkinaviranomainen pitää rekisteriä kolmansien maiden yrityksistä, joiden sallitaan tarjota sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa unionissa 46 artiklan mukaisesti. Rekisteri on asetettava julkisesti saataville arvopaperimarkkinaviranomaisen verkkosivustolla, ja siinä on oltava tiedot palveluista tai toiminnoista, joita kolmansien maiden yritykset saavat tarjota ja harjoittaa, sekä toimivaltaisesta viranomaisesta, joka vastaa kyseisten yritysten valvonnasta kolmannessa maassa.

49 artikla

Rekisteröinnin peruuttaminen

1.   Arvopaperimarkkinaviranomainen peruuttaa kolmannen maan yrityksen rekisteröinnin 48 artiklan mukaisesti perustettuun rekisteriin, kun

a)

arvopaperimarkkinaviranomaisella on dokumentoituun näyttöön pohjautuvia perusteltuja syitä uskoa, että tarjotessaan sijoituspalveluja tai harjoittaessaan sijoitustoimintaa unionissa kolmannen maan yritys toimii tavalla, joka on selvästi sijoittajien etujen vastainen tai haittaa markkinoiden moitteetonta toimintaa; tai

b)

arvopaperimarkkinaviranomaisella on dokumentoituun näyttöön pohjautuvia perusteltuja syitä uskoa, että tarjotessaan sijoituspalveluja tai harjoittaessaan sijoitustoimintaa unionissa kolmannen maan yritys on rikkonut vakavasti säännöksiä, joita siihen sovelletaan kolmannessa maassa ja joiden perusteella komissio on hyväksynyt päätöksen 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

c)

arvopaperimarkkinaviranomainen on siirtänyt asian kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi eikä kyseinen kolmannen maan toimivaltainen viranomainen ole toteuttanut aiheellisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sijoittajien suojaamiseksi ja markkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi unionissa, tai pystynyt osoittamaan, että kyseinen kolmannen maan yritys noudattaa vaatimuksia, joita siihen sovelletaan kyseisessä kolmannessa maassa; ja

d)

arvopaperimarkkinaviranomainen on ilmoittanut kolmannen maan toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan peruuttaa kolmannen maan yrityksen rekisteröinti vähintään 30 päivää ennen rekisteröinnin peruuttamista.

2.   Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa viipymättä komissiolle 1 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä ja julkaisee päätöksensä verkkosivustollaan.

3.   Komissio arvioi, täyttyvätkö edellytykset, joiden perusteella 47 artiklan 1 kohdan mukainen päätös hyväksyttiin, edelleen suhteessa kyseiseen kolmanteen maahan.

IX   OSASTO

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET

1   LUKU

Delegoidut säädökset

50 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 2 päivästä heinäkuuta 2014 määräämättömäksi ajaksi 1 artiklan 9 kohdassa, 2 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 5 kohdassa, 17 artiklan 3 kohdassa, 19 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 31 artiklan 4 kohdassa, 40 artiklan 8 kohdassa, 41 artiklan 8 kohdassa, 42 artiklan 7 kohdassa, 45 artiklan 10 kohdassa sekä 52 artiklan 10 ja 12 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 1 artiklan 9 kohdassa, 2 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 5 kohdassa, 17 artiklan 3 kohdassa, 19 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 31 artiklan 4 kohdassa, 40 artiklan 8 kohdassa, 41 artiklan 8 kohdassa, 42 artiklan 7 kohdassa, 45 artiklan 10 kohdassa sekä 52 artiklan 10 ja 12 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Tämän asetuksen 1 artiklan 9 kohdan, 2 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan 5 kohdan, 17 artiklan 3 kohdan, 19 artiklan 2 ja 3 kohdan, 31 artiklan 4 kohdan, 40 artiklan 8 kohdan, 41 artiklan 8 kohdan, 42 artiklan 7 kohdan, 45 artiklan 10 kohdan sekä 52 artiklan 10 tai 12 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.

2   LUKU

Täytäntöönpanosäädökset

51 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komission päätöksellä 2001/528/EY (30) perustettu Euroopan arvopaperikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

X   OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

52 artikla

Kertomukset ja uudelleentarkastelu

1.   Komissio antaa viimeistään 3 päivänä maaliskuuta 2019 arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa tarkastellaan 3–13 artiklan mukaisesti käyttöön otettujen avoimuusvaatimusten käytännön vaikutuksia ja etenkin 5 artiklassa esitetyn volyymin ylärajaa koskevan mekanismin vaikutuksia muun muassa hyväksyttäville vastapuolille ja ammattimaisille asiakkaille kaupankäynnistä aiheutuviin kustannuksiin sekä kaupankäyntiin markkina-arvoltaan pienten ja keskisuurten yritysten osakkeilla, sen tehokkuutta pyrittäessä varmistamaan, ettei asiaankuuluvien vapautusten käyttö haittaa hinnanmuodostusta, ja sitä, miten volyymin ylärajan rikkomisesta määrättäviä seuraamuksia koskeva mahdollinen järjestelmä voisi toimia, sekä 4 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 9 artiklan 2–5 kohdan mukaisesti käyttöön otetuista kauppaa edeltävistä avoimuusvaatimuksista myönnettävien vapautusten soveltamista ja sitä, ovatko ne edelleen tarkoituksenmukaisia.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on lisäksi tarkasteltava 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja b alakohdan i alakohdan mukaisen vapautuksen käytön sekä 5 artiklan mukaisen volyymin ylärajaa koskevan mekanismin vaikutusta Euroopan osakemarkkinoihin ja erityisesti seuraavia seikkoja:

a)

läpinäkymättömiin tarjouskirjoihin perustuvan kaupankäynnin taso ja suuntaukset unionissa tämän asetuksen käyttöönoton jälkeen;

b)

vaikutus kauppaa edeltävässä vaiheessa julkistettuihin hintaerotarjouksiin;

c)

vaikutus likviditeetin määrään näkyvissä tarjouskirjoissa;

d)

vaikutus kilpailuun ja sijoittajiin unionissa;

e)

vaikutus kaupankäyntiin markkina-arvoltaan pienten ja keskisuurten yritysten osakkeilla;

f)

kansainvälisen tason kehitys sekä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa käydyt keskustelut.

3.   Jos kertomuksessa todetaan, että 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja b alakohdan i alakohdan mukaisen vapautuksen käyttö haittaa hinnanmuodostusta tai kaupankäyntiä markkina-arvoltaan pienten ja keskisuurten yritysten osakkeilla, komissio tekee tarvittaessa ehdotuksia, mukaan lukien muutokset tähän asetukseen, näiden vapautusten käytöstä. Ehdotuksiin on liitettävä ehdotettujen muutosten vaikutustenarviointi, ja niissä on otettava huomioon tämän asetuksen tavoitteet sekä vaikutukset markkinahäiriöihin ja kilpailuun sekä mahdolliset vaikutukset sijoittajiin unionissa.

4.   Komissio antaa viimeistään 3 päivänä maaliskuuta 2019 arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 26 artiklan toimivuudesta, mukaan lukien siitä, onko toimivaltaisten viranomaisten vastaanottamien ja niiden välillä vaihdettujen liiketoimista annettavien ilmoitusten sisältö ja muoto sellainen, että niiden avulla voidaan 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti seurata kattavasti sijoituspalveluyritysten toimintaa. Komissio voi esittää aiheellisia ehdotuksia, mukaan lukien määrätä, että liiketoimista on ilmoitettava toimivaltaisten viranomaisten sijaan arvopaperimarkkinaviranomaisen nimittämälle järjestelmälle, jonka välityksellä asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset voivat saada kaikki tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tiedot tämän asetuksen ja direktiivin 2014/65/EU soveltamiseksi sekä sisäpiirikauppojen ja markkinoiden manipuloinnin havaitsemiseksi asetuksen (EU) N:o 596/2014 mukaisesti.

5.   Komissio antaa viimeistään 3 päivänä maaliskuuta 2019 arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen asianmukaisista ratkaisuista, joilla vähennetään tiedon epäsymmetriaa markkinaosapuolten välillä ja joiden avulla sääntelyviranomaiset voivat tarkkailla tehokkaammin tarjoustoimintaa kauppapaikoissa. Kertomuksessa on ainakin arvioitava mahdollisuuksia kehittää eurooppalainen konsolidoituja hintatarjouksia koskeva parhaiden osto- ja myyntitarjouksien järjestelmä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

6.   Komissio antaa viimeistään 3 päivänä maaliskuuta 2019 arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen edistymisestä vakioitujen OTC-johdannaisten kaupan siirtämisessä pörsseihin tai sähköisiin kaupankäyntijärjestelmiin 25 ja 28 artiklan mukaisesti.

7.   Komissio antaa viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2019 arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen säännellyiltä markkinoilta, monenkeskisiltä kaupankäyntijärjestelmiltä, organisoiduilta kaupankäyntijärjestelmiltä, hyväksytyiltä julkistamisjärjestelyiltä ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajilta saatavien avoimuusvaatimusten mukaisten kauppaa edeltävien ja sen jälkeisten tietojen hintakehityksestä.

8.   Komissio antaa viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2019 arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa tarkastellaan uudelleen yhteentoimivuutta koskevia tämän asetuksen 36 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 8 artiklan säännöksiä.

9.   Komissio antaa viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2019 arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen 35 ja 36 artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 7 ja 8 artiklan soveltamisesta.

Komissio antaa viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2021 arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 37 artiklan soveltamisesta.

10.   Komissio antaa viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2019 arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa tarkastellaan tämän asetuksen 35 ja 36 artiklan vaikutusta 35 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin vasta perustettuihin keskusvastapuoliin, joille on myönnetty toimilupa, ja kauppapaikkoihin, joilla on näihin keskusvastapuoliin läheiset sidokset, sekä mahdollista tarvetta jatkaa 35 artiklan 5 kohdassa säädettyä siirtymäjärjestelyä sekä vertaillaan kilpailun ja markkinaosapuolten valinnanvaran lisäämisestä kuluttajille mahdollisesti koituvia hyötyjä ja toisaalta näiden säännösten mahdollista suhteetonta vaikutusta vasta perustettuihin keskusvastapuoliin, joille on myönnetty toimilupa, paikallisten markkinaosapuolten maailmanlaajuisiin keskusvastapuoliin pääsyä rajoittavia tekijöitä ja markkinoiden moitteetonta toimintaa.

Komissio voi tämän kertomuksen päätelmien perusteella antaa 50 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla pidennetään 35 artiklan 5 kohdan mukaista siirtymäkautta enintään 30 kuukaudella.

11.   Komissio antaa viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2019 arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen siitä, onko 36 artiklan 5 kohdassa säädetty kynnysarvo edelleen asianmukainen ja onko pörssilistattujen johdannaisten osalta voitava edelleen jättäytyä säännösten soveltamisalan ulkopuolelle.

12.   Komissio antaa viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2016 arvopaperimarkkinaviranomaisen Euroopan järjestelmäriskikomiteaa kuullen toteuttaman riskinarvioinnin pohjalta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan tarvetta jättää pörssilistatut johdannaiset väliaikaisesti 35 ja 36 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle. Kertomuksessa otetaan huomioon riskit, joita pörssilistattuja johdannaisia koskevista avointa pääsyä koskevista säännöksistä saattaa aiheutua rahoitusmarkkinoiden yleiselle vakaudelle ja moitteettomalle toiminnalle kaikkialla unionissa.

Komissio voi tämän kertomuksen päätelmien perusteella antaa 50 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla pörssilistatut johdannaiset jätetään 35 ja 36 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle enintään 30 kuukauden ajaksi 3 päivästä tammikuuta 2017.

53 artikla

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 648/2012 seuraavasti:

1.

Lisätään 5 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Laatiessaan tämän kohdan nojalla luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi arvopaperimarkkinaviranomainen ei saa rajoittaa direktiivin 2014/65/EU (31) 95 artiklassa säädetyn, C osan 6 kohdan energiajohdannaissopimuksia koskevan siirtymäsäännöksen soveltamista.

(31)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).”"

2.

Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Keskusvastapuolen, jolle on myönnetty toimilupa OTC-johdannaissopimusten määritystä varten, on kauppapaikasta riippumatta suostuttava määrittämään tällaisia sopimuksia syrjimättömästi ja avoimesti, myös mitä tulee määrityspalvelujärjestelmään pääsyyn liittyviin vakuusvaatimuksiin ja siitä veloitettaviin maksuihin. Näin on varmistettava erityisesti se, että kauppapaikalla on oikeus niiden sopimusten syrjimättömään kohteluun, joilla käydään kauppaa kyseisessä kauppapaikassa, seuraavien seikkojen osalta:

a)

vakuusvaatimukset ja taloudellisesti vastaavien sopimusten nettoutus, kun tällaisten sopimusten sisällyttäminen keskusvastapuolen sulkeutuviin (close-out) ja muihin nettoutusmenettelyihin sovellettavan maksukyvyttömyyslainsäädännön nojalla ei vaaranna näiden menettelyjen moitteetonta ja asianmukaista toimintaa, pätevyyttä tai täytäntöönpanokelpoisuutta; ja

b)

samassa keskusvastapuolessa määritettävien sopimusten, joiden välillä on merkittävä korrelaatio, vakuuksien ristiinkäyttö 41 artiklan mukaisen riskienhallintamallin puitteissa.

Keskusvastapuoli voi vaatia, että kauppapaikassa noudatetaan keskusvastapuolen vahvistamia toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia, riskienhallintavaatimukset mukaan lukien.”

b)

lisätään kohta seuraavasti:

”6.   Edellä 1 kohdassa säädetyt edellytykset kauppapaikassa kaupan kohteena olevien sopimusten syrjimättömälle kohtelulle vakuusvaatimusten ja taloudellisesti vastaavien sopimusten nettoutuksen osalta sekä samassa keskusvastapuolessa määritettävien sopimusten, joiden välillä on merkittävä korrelaatio, vakuuksien ristiinkäytön osalta määritetään tarkemmin teknisissä sääntelystandardeissa, jotka hyväksytään asetuksen (EU) N:o 600/2014 (32) 35 artiklan 6 kohdan e alakohdan mukaisesti.”

3)

Lisätään 81 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Kauppatietorekisterin on toimitettava tiedot toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (EU) No 600/2014 (32) 26 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.”

54 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Kolmansien maiden yritykset voivat jatkaa palvelujen tarjoamista ja toiminnan harjoittamista jäsenvaltioissa kansallisten järjestelmien mukaisesti kolmen vuoden ajan siitä, kun komissio on hyväksynyt kyseistä kolmatta maata koskevan päätöksen 47 artiklan mukaisesti.

2.   Jos komissio katsoo, että pörssilistattuja johdannaisia ei ole tarpeen jättää 35 ja 36 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle 52 artiklan 12 kohdan mukaisesti, keskusvastapuoli tai kauppapaikka voi ennen tämän asetuksen soveltamisajankohtaa hakea toimivaltaiselta viranomaiseltaan lupaa soveltaa siirtymäjärjestelyä. Toimivaltainen viranomainen voi päättää ottaen huomioon riskit, joita 35 tai 36 artiklan mukaisten pääsyoikeuksien soveltamisesta pörssilistattujen johdannaisten osalta aiheutuu kyseisen keskusvastapuolen tai kauppapaikan moitteettomalle toiminnalle, että 35 tai 36 artiklaa ei sovelleta asiaankuuluvaan keskusvastapuoleen tai kauppapaikkaan pörssilistattujen johdannaisten osalta siirtymäkaudella, joka päättyy 3 päivänä heinäkuuta 2019. Kun tällainen siirtymäkausi hyväksytään, keskusvastapuoli tai kauppapaikka ei voi hyödyntää 35 tai 36 artiklan mukaisia pääsyoikeuksia pörssilistattujen johdannaisten osalta kyseisen siirtymäkauden aikana. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja keskusvastapuolen tapauksessa kyseisen keskusvastapuolen toimivaltaisten viranomaisten kollegion jäsenille siirtymäkauden hyväksymisestä.

Jos keskusvastapuolella, jolle on hyväksytty siirtymäjärjestely, on läheiset sidokset yhteen tai useampaan kauppapaikkaan, nämä kauppapaikat eivät voi hyödyntää 35 tai 36 artiklan mukaisia pääsyoikeuksia pörssilistattujen johdannaisten osalta kyseisen siirtymäkauden aikana.

Jos kauppapaikalla, jolle on hyväksytty siirtymäjärjestely, on läheiset sidokset yhteen tai useampaan keskusvastapuoleen, nämä keskusvastapuolet eivät voi hyödyntää 35 tai 36 artiklan mukaisia pääsyoikeuksia pörssilistattujen johdannaisten osalta kyseisen siirtymäkauden aikana.

55 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan 3 päivästä tammikuuta 2017.

Sen estämättä, mitä toisessa kohdassa säädetään, 1 artiklan 8 ja 9 kohtaa, 2 artiklan 2 kohtaa, 5 artiklan 6 ja 9 kohtaa, 7 artiklan 2 kohtaa, 9 artiklan 5 kohtaa, 11 artiklan 4 kohtaa, 12 artiklan 2 kohtaa, 13 artiklan 2 kohtaa, 14 artiklan 7 kohtaa, 15 artiklan 5 kohtaa, 17 artiklan 3 kohtaa, 19 artiklan 2 ja 3 kohtaa, 20 artiklan 3 kohtaa, 21 artiklan 5 kohtaa, 22 artiklan 4 kohtaa, 23 artiklan 3 kohtaa, 25 artiklan 3 kohtaa, 26 artiklan 9 kohtaa, 27 artiklan 3 kohtaa, 28 artiklan 4 ja 5 kohtaa, 29 artiklan 3 kohtaa, 30 artiklan 2 kohtaa, 31 artiklan 4 kohtaa, 32 artiklan 1, 5 ja 6 kohtaa, 33 artiklan 2 kohtaa, 35 artiklan 6 kohtaa, 36 artiklan 6 kohtaa, 37 artiklan 4 kohtaa, 38 artiklan 3 kohtaa, 40 artiklan 8 kohtaa, 41 artiklan 8 kohtaa, 42 artiklan 7 kohtaa, 45 artiklan 10 kohtaa, 46 artiklan 7 kohtaa, 47 artiklan 1 ja 4 kohtaa, 52 artiklan 10 ja 12 kohtaa sekä 54 artiklan 1 kohtaa sovelletaan välittömästi tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

Sen estämättä, mitä toisessa kohdassa säädetään, 37 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan 3 päivästä tammikuuta 2019.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä toukokuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS

(1)  EUVL C 161, 7.6.2012, s. 3.

(2)  EUVL C 143, 22.5.2012, s. 74.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 13. toukokuuta 2014.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta (EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 349).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).

(7)  Komission asetus (EY) N:o 1287/2006, annettu 10 päivänä elokuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta tietojen kirjaamista koskevien sijoituspalveluyritysten velvoitteiden, liiketoimista ilmoittamisen, markkinoiden avoimuuden, rahoitusvälineiden kaupankäynnin kohteeksi ottamisen sekä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta (EUVL L 241, 2.9.2006, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(9)  Komission asetus (EY) N:o 809/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY täytäntöönpanosta esitteiden sisältämien tietojen, esitteiden muodon, viittauksina esitettävien tietojen, julkistamisen ja mainonnan osalta (EUVL L 149, 30.4.2004, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 236/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, lyhyeksimyynnistä ja tietyistä luottoriskinvaihtosopimuksiin liittyvistä kysymyksistä (EUVL L 86, 24.3.2012, s. 1).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 596/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 1).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/57/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, markkinoiden väärinkäytöstä määrättävistä rikosoikeudellisista seuraamuksista (markkinoiden väärinkäyttödirektiivi) (ks. tämän virallisen lehden s. 179).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(18)  EUVL C 147, 25.5.2012, s. 1.

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/41/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta (EUVL L 235, 23.9.2003, s. 10).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1227/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta (EUVL L 326, 8.12.2011, s. 1).

(26)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(27)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/60/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen (EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15).

(28)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 149/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä epäsuoria määritysmenettelyjä, määritysvelvollisuutta, julkista rekisteriä, markkinapaikkaan pääsyä, finanssialan ulkopuolisia vastapuolia ja sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia riskienpienentämistekniikoita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, koskevien teknisten sääntelystandardien osalta (EUVL L 52, 23.2.2013, s. 11).

(29)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 713/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 1).

(30)  Komission päätös 2001/528/EY, tehty 6 päivänä kesäkuuta 2001, Euroopan arvopaperikomitean perustamisesta (EYVL L 191, 13.7.2001, s. 45).

(32)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).