22.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 152/1

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 548/2014,

annettu 21 päivänä toukokuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta pienten, keskikokoisten ja suurten muuntajien osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan,

on kuullut ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumia

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on tehnyt taustaselvityksen, jossa analysoidaan muuntajiin liittyviä taloudellisia ja ympäristönäkökohtia. Selvitys laadittiin yhdessä unionin alueen sidosryhmien ja asianomaisten osapuolten kanssa ja sen tulokset on asetettu julkisesti saataville. Muuntajat katsotaan direktiivin 2009/125/EY 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi energiaan liittyviksi tuotteiksi.

(2)

Selvitys osoitti, että käyttövaiheessa kuluva energia on merkittävin ympäristönäkökohta, johon tuotesuunnittelulla voidaan vaikuttaa. Muuntajien valmistuksessa käytetään huomattava määrä raaka-aineita (kuparia, rautaa, hartsia ja alumiinia), mutta markkinamekanismit näyttävät takaavan niiden asianmukaisen loppukäsittelyn, minkä vuoksi niitä koskevien ekosuunnitteluvaatimusten laatiminen ei ole välttämätöntä.

(3)

Liitteessä I asetettuja ekosuunnitteluvaatimuksia sovelletaan tuotteisiin, jotka on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön niiden asennuspaikasta riippumatta. Näin ollen vaatimukset eivät voi olla riippuvaisia sovelluskohteesta, jossa tuotetta käytetään.

(4)

Muuntajat hankitaan yleensä puitesopimusten mukaisesti. Tässä yhteydessä hankkimisella tarkoitetaan sopimuksen tekemistä valmistajan kanssa tietyn muuntajamäärän toimittamisesta. Sopimuksen katsotaan tulleen voimaan päivänä, jona osapuolet ovat sen allekirjoittaneet.

(5)

Jotkin muuntajatyypit on jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle niiden käyttötarkoituksen vuoksi. Tällaisten muuntajien energiankulutus ja säästöpotentiaali ovat vähäiset muihin muuntajiin nähden.

(6)

Sääntelyä koskevia helpotuksia myönnetään ilmajohdon pylväisiin asennettaville muuntajille niiden painorajoitusten vuoksi. Pylväisiin asennettavaksi suunniteltujen muuntajien väärinkäytön välttämiseksi ja markkinoita valvovien kansallisten viranomaisten työn helpottamiseksi tällaisissa muuntajissa olisi oltava näkyvä merkintä ”Vain pylväsasennukseen”.

(7)

Sääntelyä koskevia helpotuksia myönnetään myös muuntajille, joissa on jännitettä stabilisoiva laitteisto, jonka avulla uusiutuvista lähteistä saatava hajautettu tuotanto voidaan liittää jakeluverkkoon. Tällaiset helpotukset olisi poistettava käytöstä asteittain sitä mukaa, kun uusi tekniikka vakiintuu ja käyttöön tulee mittausstandardeja, joilla varsinaiseen muuntajaan liittyvä häviö voidaan erottaa häviöstä, joka liittyy lisätoimintoja suorittavaan laitteistoon.

(8)

Keskikokoisten muuntajien energiatehokkuutta tai hyötysuhdetta ja suurten muuntajien energiatehokkuutta koskevien ekologisen suunnittelun vaatimusten määrittelyssä olisi pyrittävä yhdenmukaistamaan näiden laitteiden ekologisen suunnittelun vaatimuksia kaikkialla unionin alueella. Yhdenmukaiset vaatimukset edistäisivät lisäksi sisämarkkinoiden toimintaa ja jäsenvaltioiden ympäristötehokkuutta.

(9)

Keskikokoisia ja suuria muuntajia koskevien ekologisen suunnittelun vaatimusten määritteleminen on tarpeen myös energiatehokkuutta tai hyötysuhdetta parantavien tekniikoiden ja suunnitteluratkaisujen markkinoille pääsyn helpottamiseksi. EU:n 27 jäsenvaltiossa vuonna 2008 käytössä olleiden muuntajien kokonaishäviö oli 93,4 TWh vuodessa. Hyötysuhdetta parantamalla voitaisiin arvioiden mukaan kustannustehokkaasti saavuttaa noin 16,2 TWh:n säästö vuodessa vuonna 2025, mikä vastaa noin 3,7 Mt:n hiilidioksidipäästöjä.

(10)

Ekologisen suunnittelun vaatimusten voimaantulo on toteutettava asteittain, jotta valmistajat saavat riittävästi aikaa suunnitella tuotteensa uudelleen. Vaatimusten täytäntöönpanon aikarajaa määritettäessä on huomioitava valmistajille ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille aiheutuvien kustannusten vaikutukset mutta huolehdittava samalla tavoitteiden oikea-aikaisesta toteutumisesta.

(11)

Jotta asetuksen täytäntöönpano tapahtuisi tehokkaasti, kansallisia sääntelyviranomaisia kehotetaan voimakkaasti huomioimaan hyötysuhteen vähimmäisvaatimusten vaikutus muuntajan alkukustannuksiin ja mahdollistamaan hyötysuhteeltaan asetuksen vaatimuksia parempien muuntajien asentaminen silloin, kun se on taloudellisesti perusteltua koko elinkaarta tarkasteltaessa ja asianmukaisen häviöiden arvioinnin perusteella.

(12)

Vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen helpottamiseksi valmistajia olisi pyydettävä toimittamaan direktiivin 2009/125/EY liitteissä IV ja V tarkoitetussa teknisessä dokumentaatiossa tarvittavat tiedot.

(13)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/125/EY 19 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tällä asetuksella vahvistetaan ekosuunnitteluvaatimukset sellaisten muuntajien markkinoille saattamiselle ja käyttöön ottamiselle, joiden vähimmäisteho on 1 kVA ja joita käytetään 50 Hz:n sähkönsiirrossa ja jakeluverkoissa tai teollisissa sovelluksissa. Asetusta sovelletaan vain muuntajiin, jotka on hankittu asetuksen voimaantulon jälkeen.

2.   Asetusta ei sovelleta muuntajiin, jotka on suunniteltu ja joita käytetään seuraaviin sovelluksiin:

—

mittamuuntajat, jotka on suunniteltu syöttämään virtaa mittauslaitteille, mittareille, releille ja muille samankaltaisille laitteille,

—

muuntajat, joiden pienjännitekäämi on suunniteltu käytettäviksi tasasuuntaajan kanssa tasavirran tuottamiseksi,

—

muuntajat, jotka on suunniteltu kytkettäviksi suoraan uuniin,

—

muuntajat, jotka on suunniteltu merialuesovelluksiin ja kelluviin merialuesovelluksiin,

—

muuntajat, jotka on suunniteltu varajärjestelmiin,

—

muuntajat ja säästömuuntajat, jotka on suunniteltu rataverkon syöttöjärjestelmiin,

—

maadoitusmuuntajat, toisin sanoen kolmivaihemuuntajat, joiden on tarkoitus tarjota neutraalipiste järjestelmän maadoittamista varten,

—

rautatiekalustoon asennetut syöttömuuntajat, toisin sanoen muuntajat, jotka on kytketty vaihto- tai tasavirtaiseen ilmajohtoon joko suoraan tai muuntimen välityksellä ja joita käytetään rautatiekaluston kiinteissä sovelluksissa,

—

käynnistysmuuntajat, jotka on suunniteltu kolmivaiheisten epätahtimoottoreiden käynnistämiseen syöttöjännitteen laskujen estämiseksi,

—

testimuuntajat, jotka on suunniteltu käytettäviksi virtapiirissä tietyn jännitteen tai virran tuottamiseksi sähkölaitteiden testaamista varten,

—

hitsausmuuntajat, jotka on suunniteltu käytettäviksi kaarihitsauslaitteissa tai vastushitsauslaitteissa,

—

muuntajat, jotka on suunniteltu räjähdyksen kestäviin tai maanalaisiin kaivostoiminnan sovelluksiin (2),

—

muuntajat, jotka on suunniteltu vedenalaisiin sovelluksiin,

—

keskijännitteen välimuuntajat 5 MVA:han asti,

—

suuret muuntajat, mikäli on osoitettu, että tiettyyn sovellukseen ei ole saatavilla teknisesti toteutuskelpoisia vaihtoehtoja tässä asetuksessa vaaditun vähimmäishyötysuhteen saavuttamiseksi,

—

suuret muuntajat, jotka ovat vaihto-osia samassa paikassa tai asennuskohteessa sijaitseville samanlaisille suurille tehomuuntajille, jos vaihtoa ei voida toteuttaa ilman kohtuuttomia kuljetus- ja/tai asennuskustannuksia,

muutoin kuin liitteessä I olevissa 3 ja 4 kohdassa vahvistettujen, tuotetietoja ja teknistä dokumentaatiota koskevien vaatimusten osalta.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa ja sen liitteissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)

’Muuntajalla’ tarkoitetaan staattista laitetta, jossa on yksi tai useampia käämejä, jotka sähkömagneettisen induktion välityksellä muuntavat tietyn järjestelmän mukaisen vaihtojännitteen ja vaihtovirran toisen järjestelmän mukaiseen, yleensä arvoltaan erisuuruiseen ja samantaajuiseen vaihtojännitteeseen ja vaihtovirtaan sähkövirran siirtämistä varten.

2)

’Pienellä muuntajalla’ tarkoitetaan muuntajaa, jonka suurin käyttöjännite on enintään 1,1 kV.

3)

’Keskikokoisella muuntajalla’ tarkoitetaan muuntajaa, jonka suurin käyttöjännite on yli 1,1 kV mutta korkeintaan 36 kV ja jonka nimellisteho on vähintään 5 kVA mutta pienempi kuin 40 MVA.

4)

’Suurella muuntajalla’ tarkoitetaan muuntajaa, jonka suurin käyttöjännite on yli 36 kV ja nimellisteho vähintään 5 kVA tai jonka nimellisteho on vähintään 40 MVA riippumatta siitä, mikä on suurin käyttöjännite.

5)

’Neste-eristeisellä muuntajalla’ tarkoitetaan muuntajaa, jonka magneettipiiri ja käämit on upotettu nesteeseen.

6)

’Kuivaeristeisellä muuntajalla’ tarkoitetaan muuntajaa, jonka magneettipiiriä ja käämejä ei ole upotettu eristävään nesteeseen.

7)

’Keskikokoisella pylväsmuuntajalla’ tarkoitetaan muuntajaa, jonka nimellisteho on enintään 315 kVA ja joka soveltuu ulkokäyttöön ja on suunniteltu asennettavaksi ilmajohtolinjojen tukipylväisiin.

8)

’Jännitettä sääntelevällä jakelumuuntajalla’ tarkoitetaan keskikokoista muuntajaa, jossa on muuntaja-astian sisä- tai ulkopuolella lisäosia, joilla hallitaan automaattisesti muuntajan otto- ja antojännitettä kuormitusjännitteen sääntelemiseksi.

9)

’Käämillä’ tarkoitetaan kierroksia, jotka muodostavat muuntajan jompaakumpaa jännitettä vastaavan virtapiirin.

10)

’Käämin nimellisjännitteellä’ (Ur) tarkoitetaan jännitettä, jolle laite on rakennettu tai jonka on tarkoitus syntyä tyhjäkäynnillä väliotottoman käämin napojen välillä tai perusasentoon kytketyn väliottoisen käämin napojen välillä.

11)

’Ylijännitekäämillä’ tarkoitetaan käämiä, jolla on korkein nimellisjännite.

12)

’Suurimmalla käyttöjännitteellä’ (Um) tarkoitetaan muuntajan käämiin kolmivaiheisessa järjestelmässä kohdistuvaa suurinta vaiheiden välistä tehollisjännitettä, jolle muuntajan käämi on suunniteltu eristyksen osalta.

13)

’Nimellisteholla’ (Sr) tarkoitetaan käämille annettua näennäistehon sovittua arvoa, joka määrää yhdessä käämien nimellisjännitteen kanssa sen nimellisvirran.

14)

’Kuormitushäviöllä’ (Pk) tarkoitetaan käämipariin liittyvää, nimellistaajuudella ja vertailulämpötilassa absorboituvaa aktiivista tehoa, kun nimellisvirta (säätöasennon virta) virtaa yhden käämin vaiheliittimestä tai -liittimistä ja toisten käämien liittimet ovat oikosulussa käämien kanssa, jotka on asennettu sen perusasentoon kytkettyihin asentoihin, ja kun muut mahdolliset käämit ovat tyhjäkäynnillä.

15)

’Tyhjäkäyntihäviöllä’ (Po) tarkoitetaan aktiivista tehoa, joka absorboituu nimellistaajuudella, kun muuntajaan kytketään virta ja toisiopiiri on avoinna. Kytketty jännite on nimellisjännite, ja jos virroitettu käämi on varustettu väliotolla, se on kytketty perusasentoon.

16)

’Huippuhyötysuhdeindeksillä’ (PEI) tarkoitetaan muuntajan siirretyn näennäistehon, josta on vähennetty sähköhäviö, ja muuntajan siirretyn näennäistehon välisen suhteen enimmäisarvoa.

3 artikla

Ekosuunnitteluvaatimukset

Pienten muuntajien, keskikokoisten muuntajien ja suurten muuntajien on täytettävä liitteessä I vahvistetut ekosuunnitteluvaatimukset.

4 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointi

Vaatimustenmukaisuuden arviointi suoritetaan noudattaen direktiivin 2009/125/EY liitteessä IV vahvistettua sisäisen suunnittelun valvontamenettelyä tai mainitun direktiivin liitteessä V vahvistettua hallintajärjestelmämenettelyä.

5 artikla

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Suorittaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia jäsenvaltioiden viranomaisten on noudatettava tämän asetuksen liitteessä III kuvattua tarkastusmenettelyä.

6 artikla

Ohjeelliset viitearvot

Liitteessä IV annetaan tämän asetuksen hyväksymisajankohtana käytettävän tekniikan mukaisia suorituskyvyltään parhaita mahdollisia muuntajia koskevat ohjeelliset viitearvot.

7 artikla

Uudelleentarkastelu

Viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta komissio tarkastelee sitä uudelleen tekniikan kehityksen valossa ja esittää uudelleentarkastelun tulokset kuulemisfoorumille. Tarkastelussa on huomioitava ainakin seuraavat seikat:

—

mahdollisuudet asettaa huippuhyötysuhdeindeksin vähimmäisarvoja kaikille keskikokoisille muuntajille, myös sellaisille, joiden nimellisteho on alle 3 150 kVA,

—

mahdollisuudet erottaa varsinaiseen muuntajaan liittyvät häviöt häviöistä, jotka liittyvät muihin jännitettä sääteleviin osiin, mikäli tällaisia osia on,

—

mahdollisuudet asettaa vähimmäistehovaatimukset yksivaiheisille muuntajille sekä pienille muuntajille,

—

ovatko pylväsmuuntajille ja keskikokoisten muuntajien käämijännitteiden eri yhdistelmille myönnetyt helpotukset edelleen perusteltuja,

—

mahdollisuudet kattaa muitakin kuin energiankulutukseen liittyviä käytönaikaisia ympäristövaikutuksia.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä toukokuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1)  EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.

(2)  Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitetuista laitteista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/9/EY (EYVL L 100, 19.4.1994, s. 1).

LIITE I

Ekosuunnitteluvaatimukset

1.   Keskikokoisten muuntajien energiatehokkuuden tai hyötysuhteen vähimmäisvaatimukset

Keskikokoisten muuntajien on oltava taulukoissa I.1–I.5 vahvistettujen, suurimpia sallittuja kuormitushäviöitä ja tyhjäkäyntihäviöitä tai huippuhyötysuhdeindeksiä (PEI) koskevien vaatimusten mukaisia lukuun ottamatta keskikokoisia pylväsmuuntajia, joiden on oltava taulukossa I.6 vahvistettujen suurimpia sallittuja kuormitushäviöitä ja tyhjäkäyntihäviöitä koskevien vaatimusten mukaisia.

1.1   Vaatimukset keskikokoisille kolmivaihemuuntajille, joiden nimellisteho ≤ 3 150 kVA

Taulukko I.1: Enimmäiskuormitushäviöt ja -tyhjäkäyntihäviöt (W) neste-eristeisille keskikokoisille kolmivaihemuuntajille, joissa toisen käämin Um ≤ 24 kV ja toisen Um ≤ 1,1 kV.

 

Vaihe 1 (1. heinäkuuta 2015 alkaen)

Vaihe 2 (1. heinäkuuta 2021 alkaen)

Nimellisteho (kVA)

Enimmäiskuormitushäviöt Pk (W) (1)

Enimmäistyhjäkäyntihäviöt Po (W) (1)

Enimmäiskuormitushäviöt Pk (W) (1)

Enimmäistyhjäkäyntihäviöt Po (W) (1)

≤ 25

Ck (900)

Ao (70)

Ak (600)

Ao – 10 % (63)

50

Ck (1 100)

Ao (90)

Ak (750)

Ao – 10 % (81)

100

Ck (1 750)

Ao (145)

Ak (1 250)

Ao – 10 % (130)

160

Ck (2 350)

Ao (210)

Ak (1 750)

Ao – 10 % (189)

250

Ck (3 250)

Ao (300)

Ak (2 350)

Ao – 10 % (270)

315

Ck (3 900)

Ao (360)

Ak (2 800)

Ao – 10 % (324)

400

Ck (4 600)

Ao (430)

Ak (3 250)

Ao – 10 % (387)

500

Ck (5 500)

Ao (510)

Ak (3 900)

Ao – 10 % (459)

630

Ck (6 500)

Ao (600)

Ak (4 600)

Ao – 10 % (540)

800

Ck (8 400)

Ao (650)

Ak (6 000)

Ao – 10 % (585)

1 000

Ck (10 500)

Ao (770)

Ak (7 600)

Ao – 10 % (693)

1 250

Bk (11 000)

Ao (950)

Ak (9 500)

Ao – 10 % (855)

1 600

Bk (14 000)

Ao (1 200)

Ak (12 000)

Ao – 10 % (1080)

2 000

Bk (18 000)

Ao (1 450)

Ak (15 000)

Ao – 10 % (1 305)

2 500

Bk (22 000)

Ao (1 750)

Ak (18 500)

Ao – 10 % (1 575)

3 150

Bk (27 500)

Ao (2 200)

Ak (23 000)

Ao – 10 % (1 980)


Taulukko I.2: Enimmäiskuormitushäviöt ja -tyhjäkäyntihäviöt (W) kuivaeristeisille keskikokoisille kolmivaihemuuntajille, joissa toisen käämin Um ≤ 24 kV ja toisen Um ≤ 1,1 kV.

 

Vaihe 1 (1. heinäkuuta 2015)

Vaihe 2 (1. heinäkuuta 2021)

Nimellisteho (kVA)

Enimmäiskuormitushäviöt Pk (W) (2)

Enimmäistyhjäkäyntihäviöt Po (W) (2)

Enimmäiskuormitushäviöt Pk (W) (2)

Enimmäistyhjäkäyntihäviöt Po (W) (2)

≤ 50

Bk (1 700)

Ao (200)

Ak (1 500)

Ao – 10 % (180)

100

Bk (2 050)

Ao (280)

Ak (1 800)

Ao – 10 % (252)

160

Bk (2 900)

Ao (400)

Ak (2 600)

Ao – 10 % (360)

250

Bk (3 800)

Ao (520)

Ak (3 400)

Ao – 10 % (468)

400

Bk (5 500)

Ao (750)

Ak (4 500)

Ao – 10 % (675)

630

Bk (7 600)

Ao (1 100)

Ak (7 100)

Ao – 10 % (990)

800

Ak (8 000)

Ao (1 300)

Ak (8 000)

Ao – 10 % (1 170)

1 000

Ak (9 000)

Ao (1 550)

Ak (9 000)

Ao – 10 % (1 395)

1 250

Ak (11 000)

Ao (1 800)

Ak (11 000)

Ao – 10 % (1 620)

1 600

Ak (13 000)

Ao (2 200)

Ak (13 000)

Ao – 10 % (1 980)

2 000

Ak (16 000)

Ao (2 600)

Ak (16 000)

Ao – 10 % (2 340)

2 500

Ak (19 000)

Ao (3 100)

Ak (19 000)

Ao – 10 % (2 790)

3 150

Ak (22 000)

Ao (3 800)

Ak (22 000)

Ao – 10 % (3 420)


Taulukko I.3: Kuormitus- ja tyhjäkäyntihäviöiden korjaaminen, mikäli käämien jänniteyhdistelmä on jokin muu tai mikäli toinen käämeistä tai molemmat käämit ovat kaksijännitteisiä (nimellisteho ≤ 3 150 kVA)

Toisessa käämissä Um ≤ 24 kV ja toisessa Um > 1,1 kV

Taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjä sallittuja enimmäishäviöitä korotetaan 10 prosenttia tyhjäkäyntihäviöiden osalta ja 10 prosenttia kuormitushäviöiden osalta

Toisessa käämissä Um = 36 kV ja toisessa Um ≤ 1,1 kV

Taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjä sallittuja enimmäishäviöitä korotetaan 15 prosenttia tyhjäkäyntihäviöiden osalta ja 10 prosenttia kuormitushäviöiden osalta

Toisessa käämissä Um = 36 kV ja toisessa Um > 1,1 kV

Taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjä sallittuja enimmäishäviöitä korotetaan 20 prosenttia tyhjäkäyntihäviöiden osalta ja 15 prosenttia kuormitushäviöiden osalta

Toinen käämeistä kaksijännitteinen

Mikäli muuntajassa on yksi ylijännitekäämi ja kaksi jännitettä saatavilla väliottoisesta pienjännitekäämistä, häviöt lasketaan pienjännitekäämin korkeamman jännitteen perusteella ja niiden on oltava taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjen sallittujen enimmäishäviöarvojen mukaisia. Tällaisen muuntajan pienjännitekäämin pienemmän jännitteen antama teho saa olla enintään 0,85 prosenttia pienjännitekäämin nimellistehosta sen suuremmalla jännitteellä.

Mikäli muuntajassa on yksi pienjännitekäämi ja kaksi jännitettä saatavilla väliottoisesta ylijännitekäämistä, häviöt lasketaan ylijännitekäämin korkeamman jännitteen perusteella ja niiden on oltava taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjen sallittujen enimmäishäviöarvojen mukaisia. Tällaisen muuntajan ylijännitekäämin pienemmän jännitteen antama teho saa olla enintään 0,85 prosenttia ylijännitekäämin nimellistehosta sen suuremmalla jännitteellä.

Jos koko nimellisteho on käytettävissä jänniteyhdistelmästä riippumatta, taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjä häviötasoja voidaan korottaa 15 prosenttia tyhjäkäyntihäviöiden osalta ja 10 prosenttia kuormitushäviöiden osalta.

Molemmat käämit kaksijännitteisiä

Mikäli muuntajan molemmat käämit ovat kaksijännitteisiä, taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjä sallittuja enimmäishäviöitä voidaan korottaa 20 prosenttia tyhjäkäyntihäviöiden osalta ja 20 prosenttia kuormitushäviöiden osalta. Häviötaso määritetään suurimmalle mahdolliselle nimellisteholle sillä perusteella, että nimellisteho on sama jänniteyhdistelmästä riippumatta.

1.2   Vaatimukset keskikokoisille muuntajille, joiden nimellisteho > 3 150 kVA

Taulukko I.4: Huippuhyötysuhdeindeksin (PEI) vähimmäisarvot neste-eristeisille keskikokoisille kolmivaihemuuntajille

Nimellisteho (kVA)

Vaihe 1 (1. heinäkuuta 2015)

Vaihe 2 (1. heinäkuuta 2021)

Huippuhyötysuhdeindeksi vähintään (%)

3 150 < Sr ≤ 4 000

99,465

99,532

5 000

99,483

99,548

6 300

99,510

99,571

8 000

99,535

99,593

10 000

99,560

99,615

12 500

99,588

99,640

16 000

99,615

99,663

20 000

99,639

99,684

25 000

99,657

99,700

31 500

99,671

99,712

40 000

99,684

99,724

PEI-vähimmäisarvot kVA-nimellistehoille, jotka sijoittuvat taulukossa I.4 esitettyjen nimellistehojen välille, saadaan interpoloimalla lineaarisesti.

Taulukko I.5: Huippuhyötysuhdeindeksin (PEI) vähimmäisarvot kuivaeristeisille keskikokoisille kolmivaihemuuntajille

Nimellisteho (kVA)

Vaihe 1 (1. heinäkuuta 2015)

Vaihe 2 (1. heinäkuuta 2021)

Huippuhyötysuhdeindeksi vähintään (%)

3 150 < Sr ≤ 4 000

99,348

99,382

5 000

99,354

99,387

6 300

99,356

99,389

8 000

99,357

99,390

≥ 10 000

99,357

99,390

PEI-vähimmäisarvot kVA-nimellistehoille, jotka sijoittuvat taulukossa I.5 esitettyjen nimellistehojen välille, saadaan interpoloimalla lineaarisesti.

1.3   Vaatimukset keskikokoisille muuntajille, joiden nimellisteho ≤ 3 150 kVA ja joissa on väliottoliitännät, joita voidaan käyttää niiden ollessa päällä tai kuormitettuina jännitteen muuttamista varten. Jännitettä sääntelevät jakelumuuntajat kuuluvat tähän luokkaan.

Taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjä sallittuja enimmäistasoja korotetaan 20 prosenttia tyhjäkäyntihäviöiden osalta ja 5 prosenttia kuormitushäviöiden osalta vaiheessa 1 ja 10 prosenttia tyhjäkäyntihäviöiden osalta vaiheessa 2.

1.4   Vaatimukset keskikokoisille pylväsmuuntajille

Taulukoissa I.1 ja I.2 esitettyjä kuormitus- ja tyhjäkäyntihäviöiden tasoja ei sovelleta neste-eristeisiin pylväsmuuntajiin, joiden teho on vähintään 25 kVA ja korkeintaan 315 kVA. Näitä keskikokoisia pylväsmuuntajamalleja koskevat sallittujen häviöiden enimmäistasot on esitetty taulukossa I.6.

Taulukko I.6: Enimmäiskuormitushäviöt ja -tyhjäkäyntihäviöt (W) keskikokoisille neste-eristeisille pylväsmuuntajille

 

Vaihe 1 (1. heinäkuuta 2015)

Vaihe 2 (1. heinäkuuta 2021)

Nimellisteho (kVA)

Enimmäiskuormitushäviöt (W) (3)

Enimmäistyhjäkäyntihäviöt (W) (3)

Enimmäiskuormitushäviöt (W) (3)

Enimmäistyhjäkäyntihäviöt (W) (3)

25

Ck (900)

Ao (70)

Bk (725)

Ao (70)

50

Ck (1 100)

Ao (90)

Bk (875)

Ao (90)

100

Ck (1 750)

Ao (145)

Bk (1 475)

Ao (145)

160

Ck + 32 % (3 102)

Co (300)

Ck + 32 % (3 102)

Co – 10 % (270)

200

Ck (2 750)

Co (356)

Bk (2 333)

Bo (310)

250

Ck (3 250)

Co (425)

Bk (2 750)

Bo (360)

315

Ck (3 900)

Co (520)

Bk (3 250)

Bo (440)

2.   Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset suurille muuntajille

Suurten muuntajien energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset on esitetty taulukoissa I.7 ja I.8.

Taulukko I.7: Huippuhyötysuhdeindeksin vähimmäisvaatimukset suurille neste-eristeisille muuntajille

Nimellisteho (MVA)

Vaihe 1 (1. heinäkuuta 2015)

Vaihe 2 (1. heinäkuuta 2021)

Huippuhyötysuhdeindeksi vähintään (%)

≤ 4

99,465

99,532

5

99,483

99,548

6,3

99,510

99,571

8

99,535

99,593

10

99,560

99,615

12,5

99,588

99,640

16

99,615

99,663

20

99,639

99,684

25

99,657

99,700

31,5

99,671

99,712

40

99,684

99,724

50

99,696

99,734

63

99,709

99,745

80

99,723

99,758

≥ 100

99,737

99,770

PEI-vähimmäisarvot MVA-nimellistehoille, jotka sijoittuvat taulukossa I.7 esitettyjen nimellistehojen välille, saadaan interpoloimalla lineaarisesti.

Taulukko I.8: Huippuhyötysuhdeindeksin vähimmäisvaatimukset suurille kuivaeristeisille muuntajille

Nimellisteho (MVA)

Vaihe 1 (1. heinäkuuta 2015)

Vaihe 2 (1. heinäkuuta 2021)

Huippuhyötysuhdeindeksi vähintään (%)

≤ 4

99,158

99,225

5

99,200

99,265

6,3

99,242

99,303

8

99,298

99,356

10

99,330

99,385

12,5

99,370

99,422

16

99,416

99,464

20

99,468

99,513

25

99,521

99,564

31,5

99,551

99,592

40

99,567

99,607

50

99,585

99,623

≥ 63

99,590

99,626

PEI-vähimmäisarvot MVA-nimellistehoille, jotka sijoittuvat taulukossa I.8 esitettyjen nimellistehojen välille, saadaan interpoloimalla lineaarisesti.

3.   Tuotetietovaatimukset

Heinäkuun 1. päivästä 2015 alkaen tämän asetuksen soveltamisalaan (1 artikla) kuuluvien muuntajien tuoteasiakirjoissa, myös vapaasti käytettävissä olevilla valmistajien internetsivustoilla, on annettava seuraavat tuotetiedot:

a)

nimellistehoa, kuormitushäviötä ja tyhjäkäyntihäviötä sekä tyhjäkäynnillä tarvittavan jäähdytysjärjestelmän sähkötehoa koskevat tiedot;

b)

keskikokoisten (tarvittaessa) ja suurten muuntajien osalta huippuhyötysuhdeindeksi ja teho, jolla se saavutetaan;

c)

kaksijännitteisten muuntajien osalta suurin nimellisteho pienemmällä jännitteellä taulukon I.3 mukaisesti;

d)

tiedot muuntajan kaikkien tärkeimpien osien painosta (ainakin johdin, johtimen tyyppi ja sydämen materiaali);

e)

keskikokoisten pylväsmuuntajien osalta näkyvä merkintä ”vain pylväsasennukseen”.

Kohdissa a, c ja d tarkoitetut tiedot on merkittävä myös muuntajien arvokilpeen.

4.   Tekninen dokumentaatio

Muuntajien teknisessä dokumentaatiossa on annettava seuraavat tiedot:

a)

valmistajan nimi ja osoite;

b)

mallitunniste, eli alfanumeerinen koodi, joka erottaa mallin saman valmistajan muista malleista;

c)

kohdassa 3 tarkoitetut tiedot.

Jos tekninen dokumentaatio (tai sen osa) perustuu toisen mallin tekniseen dokumentaatioon (tai sen osaan), kyseisen toisen mallin mallitunniste on annettava, ja teknisessä dokumentaatiossa on täsmennettävä, miten tiedot on johdettu toisen mallin teknisestä dokumentaatiosta esimerkiksi laskelmin tai ekstrapoloinnein, ja mitä testejä valmistaja on tehnyt näiden laskelmien ja ekstrapolointien tarkastamiseksi.

(1)  Enimmäishäviöt kVA-nimellistehoille, jotka sijoittuvat taulukossa I.1 esitettyjen nimellistehojen välille, saadaan interpoloimalla lineaarisesti.

(2)  Enimmäishäviöt kVA-nimellistehoille, jotka sijoittuvat taulukossa I.2 esitettyjen nimellistehojen välille, saadaan interpoloimalla lineaarisesti.

(3)  Sallitut enimmäishäviöt kVA-nimellistehoille, jotka sijoittuvat taulukossa I.6 esitettyjen nimellistehojen välille, saadaan interpoloimalla lineaarisesti.

LIITE II

Mittaus- ja laskentamenetelmät

Mittausmenetelmät

Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi mittaukset on suoritettava käyttämällä luotettavaa, tarkkaa ja toistettavissa olevaa mittausmenettelyä, jossa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt mittausmenetelmät, esimerkiksi sellaisissa asiakirjoissa vahvistetut menetelmät, joiden viitenumerot on julkaistu tätä tarkoitusta varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Laskentamenetelmät

Keskikokoisten ja suurten muuntajien huippuhyötysuhdeindeksin (PEI) laskentatapa perustuu muuntajan siirretyn näennäistehon, josta on vähennetty sähköhäviöt, ja muuntajan siirretyn näennäistehon väliseen suhteeseen.

Formula

Tässä yhtälössä

 

P0 on mitattu tyhjäkäyntihäviö nimellisjännitteellä ja nimellistaajuudella nimellisväliotosta

 

Pc0 on sähköteho, jonka jäähdytysjärjestelmä vaatii tyhjäkäynnillä

 

Pk on mitattu kuormitushäviö nimellisvirralla ja nimellistaajuudella nimellisväliotosta korjattuna vertailulämpötilan mukaan

 

Sr on muuntajan tai säästömuuntajan nimellisteho, johon Pk perustuu

LIITE III

Tarkastusmenettely

Toteuttaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia jäsenvaltioiden viranomaisten on noudatettava liitteessä I säädettyjen vaatimusten osalta seuraavaa tarkastusmenettelyä:

1)

Jäsenvaltion viranomaisten on testattava yksi laite mallia kohden.

2)

Mallin on katsottava olevan tämän asetuksen liitteessä I vahvistettujen siihen sovellettavien vaatimusten mukainen, jos teknisessä dokumentaatiossa annetut arvot ovat liitteessä I vahvistettujen vaatimusten mukaiset ja jos mitatut parametrit ovat liitteessä I asetettujen vaatimusten mukaiset tämän liitteen taulukossa annettujen sallittujen poikkeamien rajoissa.

3)

Jos 2 kohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli ole tämän asetuksen mukainen. Jäsenvaltion viranomaisten on toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot, mukaan luettuna testitulokset tapauksen mukaan, muiden jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle kuukauden kuluessa mallin vaatimustenvastaisuutta koskevan päätöksen tekemisestä.

Jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä liitteessä II vahvistettuja mittaus- ja laskentamenetelmiä.

Keskikokoisten ja suurten muuntajien painosta ja koosta johtuvien kuljetusrajoitusten vuoksi jäsenvaltioiden viranomaiset voivat toteuttaa tarkastusmenettelyn valmistajan tiloissa ennen kuin muuntaja otetaan käyttöön lopullisessa käyttökohteessa.

Tässä liitteessä esitetyt sallitut poikkeamat koskevat ainoastaan jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamia mitattujen parametrien tarkastuksia, eikä valmistaja tai maahantuoja saa käyttää niitä sallittuna poikkeamana teknisessä dokumentaatiossa annettavien arvojen määrittämisessä.

Taulukko

Mitattava parametri

Tarkastuksissa sallitut poikkeamat

Kuormitushäviöt

Mitattu arvo ei saa olla yli 5 % suurempi kuin ilmoitettu arvo.

Tyhjäkäyntihäviöt

Mitattu arvo ei saa olla yli 5 % suurempi kuin ilmoitettu arvo.

Sähköteho, jonka jäähdytysjärjestelmä vaatii tyhjäkäynnillä

Mitattu arvo ei saa olla yli 5 % suurempi kuin ilmoitettu arvo.

LIITE IV

Ohjeelliset viitearvot

Tämän asetuksen antamisajankohtana keskikokoisten muuntajien paras markkinoilla saatavilla oleva tekniikka yksilöitiin seuraavasti:

a)

Neste-eristeiset keskikokoiset muuntajat: Ao – 20 %, Ak – 20 %

b)

Kuivaeristeiset keskikokoiset muuntajat: Ao – 20 %, Ak – 20 %

c)

Keskikokoiset muuntajat, joissa on amorfinen terässydän: Ao – 50 %, Ak – 50 %

Amorfisella terässydämellä varustettujen muuntajien valmistuksessa tarvittavien materiaalien saatavuuden on parannuttava, ennen kuin vastaavia häviöarvoja voidaan asettaa vähimmäisvaatimuksiksi tulevaisuudessa.