27.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 158/113


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 538/2014,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,

Euroopan ympäristötilinpidosta annetun asetuksen (EU) N:o 691/2011 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1386/2013/EU (2) todetaan, että nykyisen kehityksen vauhti ja todennäköisiin tulevaisuuden suuntauksiin liittyvä epävarmuus edellyttävät lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että unionin toimintapolitiikka pohjautuu edelleen selkeään käsitykseen ympäristön tilasta, mahdollisista toimintavaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Olisi kehitettävä välineitä, joilla varmistetaan korkealaatuisten tietojen ja indikaattoreiden laatiminen ja parannetaan niiden saatavuutta. On tärkeää, että tällaiset tiedot annetaan ymmärrettävässä ja helposti saatavassa muodossa.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 691/2011 (3) 10 artiklassa komissiota kehotetaan antamaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus asetuksen täytäntöönpanosta ja ehdottamaan tarvittaessa uusien ympäristötilinpitomoduulien, kuten ympäristönsuojelumenoja ja -tuloja (EPER)/ympäristönsuojelumenojen tilinpitoa (EPEA) koskevan moduulin, ympäristöliiketoimintaa (EGSS) koskevan moduulin ja energiatilinpitoa koskevan moduulin, käyttöönottoa.

(3)

Näillä uusilla moduuleilla edistetään suoraan unionin politiikan ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluvia vihreää kasvua ja luonnonvarojen käytön tehokkuutta tarjoamalla tärkeää tietoa NACE-jaottelun mukaisesti sellaisista indikaattoreista kuin markkinatuotos ja työllisyys ympäristöliiketoiminnan alalla sekä kansalliset ympäristönsuojelumenot ja energiankäyttö.

(4)

Yhdistyneiden kansakuntien tilastotoimikunta hyväksyi helmikuussa 2012 pitämässään 43. istunnossa ympäristötilinpitojärjestelmän (System of Environmental-Economic Accounting, SEEA) peruskehikon kansainväliseksi tilastostandardiksi. Tällä asetuksella käyttöön otettavat uudet moduulit ovat täysin SEEA-järjestelmän mukaisia.

(5)

Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu.

(6)

Tekniikan ja tieteen kehityksen huomioon ottamiseksi ja energiatilinpitoa koskevien säännösten täydentämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteessä VI olevassa 3 jaksossa, sellaisena kuin se on tämän asetuksen liitteessä, tarkoitettujen energiatuotteiden luettelon määrittämistä sellaisina kuin ne ovat tämän asetuksen liitteessä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(7)

Jotta voidaan helpottaa liitteen V, sellaisena kuin se on tämän asetuksen liitteessä, yhdenmukaista soveltamista sellaisena kuin se on tämän asetuksen liitteessä, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (4) mukaisesti. Näiden täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä.

(8)

Asetus (EU) N:o 691/2011 olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 691/2011 seuraavasti:

1)

Lisätään 2 artiklaan alakohdat seuraavasti:

”4)

’ympäristönsuojelumenoilla’ kotimaisten yksiköiden ympäristönsuojeluun käyttämiä taloudellisia resursseja. Ympäristönsuojeluun kuuluvat kaikki toiminnot ja toimet, joiden pääasiallisena tarkoituksena on ympäristön pilaantumisen ja ympäristön tilan muun heikkenemisen ehkäiseminen, vähentäminen ja lopettaminen. Näihin toimintoihin ja toimiin kuuluvat kaikki toimenpiteet, jotka toteutetaan ympäristön ennallistamiseksi sen tilan heikkenemisen jälkeen. Tämän määritelmän ulkopuolelle jäävät toiminnot, jotka hyödyttävät ympäristöä mutta täyttävät ensisijaisesti yrityksen tai muun laitoksen teknisiä tarpeita tai sisäisiä hygienia- tai turvallisuusvaatimuksia;

5)

’ympäristöliiketoiminnalla’ kansantalouden tuotantotoimintoja, jotka tuottavat ympäristötuotteita (ympäristöhyödykkeitä ja -palveluja). Ympäristötuotteet ovat tuotteita, jotka on tuotettu 4 alakohdassa tarkoitetussa ympäristönsuojelutarkoituksessa sekä luonnonvarojen hallintaa varten. Luonnonvarojen hallintaan kuuluvat varantojen säilyttäminen, ylläpitäminen ja parantaminen ja siten näiden luonnonvarojen suojaaminen ehtymiseltä;

6)

’fyysisiä energiavirtoja koskevilla tileillä’ kansantalouden käyttöön otettuja fyysisiä energiavirtoja, talouden sisäisiä virtoja ja muihin talouksiin tai ympäristöön ohjattavia tuotoksia koskevia yhtenäisiä koosteita.”

2)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”d)

ympäristönsuojelumenoja koskevien tilien moduuli, joka sisältyy liitteeseen IV;

e)

ympäristöliiketoimintaa koskevien tilien moduuli, joka sisältyy liitteeseen V;

f)

fyysisiä energiavirtoja koskevien tilien moduuli, joka sisältyy liitteeseen VI.”;

b)

lisätään kohdat seuraavasti:

”4.   Siirretään komissiolle valta antaa 9 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteessä VI olevassa 3 jaksossa tarkoitettujen energiatuotteiden määrittämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2008 (5) liitteissä olevien luetteloiden perusteella.

Tällaisista delegoiduista säädöksistä ei saa aiheutua merkittävää lisärasitetta jäsenvaltioille tai vastaajille. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja luetteloita laatiessaan ja myöhemmin ajan tasalle saattaessaan komissio perustelee toimet asianmukaisesti ja hyödyntää tarvittaessa asiaankuuluvien asiantuntijoiden kustannustehokkuusanalyysiin perustuvaa palautetta, myös arviointia vastaajille aiheutuvasta rasitteesta ja tuottamisen kustannuksista.

5.   Jotta voidaan helpottaa liitteen V yhdenmukaista soveltamista, komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015 ohjeellisen luettelon ympäristöhyödykkeistä ja -palveluista ja liitteen V soveltamisalaan kuuluvista toimialoista ja luokittelee ne seuraavasti: erityiset ympäristöpalvelut, yksinomaan ympäristötarkoituksiin valmistetut tuotteet (ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen hallintaan liittyvät tuotteet), mukautetut hyödykkeet ja ympäristöteknologiat. Komissio saattaa luettelon ajan tasalle tarvittaessa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, energiatilastoista (EUVL L 304, 14.11.2008, s. 1).”"

3)

Korvataan 8 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Saadakseen 1 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen, joka koskee liitteitä I, II ja III, asianomaisen jäsenvaltion on esitettävä komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö viimeistään 12 päivänä marraskuuta 2011. Saadakseen 1 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen, joka koskee liitteitä IV, V ja VI, asianomaisen jäsenvaltion on esitettävä komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö viimeistään 17 päivänä syyskuuta 2014.”

4)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Siirretään 3 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi 11 päivästä elokuuta 2011. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.”;

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.”;

c)

korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Edellä olevan 3 artiklan 3 ja 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

5)

Lisätään asetukseen (EU) N:o 691/2011 liitteet IV, V ja VI, sellaisina kuin ne ovat tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä huhtikuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 2. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 14. huhtikuuta 2014.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 691/2011, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2011, Euroopan ympäristötilinpidosta (EUVL L 192, 22.7.2011, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).


LIITE

”LIITE IV

YMPÄRISTÖNSUOJELUMENOJA KOSKEVIEN TILIEN MODUULI

1 jakso

TAVOITTEET

Ympäristönsuojelumenoja koskevassa tilinpidossa esitetään tiedot ympäristönsuojelumenoista eli kotimaan yksikköjen ympäristönsuojeluun käyttämistä taloudellisista resursseista tavalla, joka on yhdenmukainen EKT:n mukaan ilmoitettavien tietojen kanssa. Tällaisen tilinpidon avulla voidaan koota tiedot kansallisista ympäristönsuojelumenoista, jotka määritellään seuraavien tekijöiden summaksi, josta vähennetään muun maailman antama rahoitus: menot, jotka aiheutuvat kotimaisten yksiköiden käyttäessä ympäristönsuojelupalveluja, ympäristönsuojelutoimintoihin liittyvä kiinteän pääoman bruttomuodostus ja ympäristönsuojeluun liittyvät siirrot, jotka eivät vastaa edellä mainittuja eriä.

Ympäristönsuojelumenoja koskevassa tilinpidossa olisi käytettävä kansantalouden tilinpidosta jo saatavissa olevia tietoja (tuotanto- ja tulonmuodostustilit, kiinteän pääoman bruttomuodostus NACE-luokituksen mukaisesti, tarjonta- ja käyttötaulukot, julkisen sektorin tehtäväluokitukseen perustuvat tiedot) sekä yritysten rakennetilastoja, yritysrekisteriä ja muita lähteitä.

Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava ympäristönsuojelumenoja koskevaa tilinpitoa varten.

2 jakso

KATTAVUUS

Ympäristönsuojelumenoja koskevaan tilinpitoon sovelletaan samoja järjestelmärajoja kuin EKT:hen, ja siitä ilmenevät pääasiallisiin toimintoihin, sivutoimintoihin ja aputoimintoihin liittyvät ympäristönsuojelumenot. Se kattaa seuraavat sektorit:

julkisyhteisöt (mukaan luettuina kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) sekä yhtiöt ympäristönsuojelupalveluja tuottavina institutionaalisina sektoreina. Erikoistuneita tuottajia ovat sellaiset, jotka tuottavat ympäristönsuojelupalveluja pääasiallisena toimintanaan,

kotitaloudet, julkisyhteisöt ja yhtiöt ympäristönsuojelupalvelujen kuluttajina,

muu maailma ympäristönsuojeluun liittyvien siirtojen edunsaajana tai alkuperänä.

3 jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on laadittava ympäristönsuojelumenoja koskevat tilit seuraavien EKT:n mukaisesti määriteltyjen ominaispiirteiden mukaisesti:

ympäristönsuojelupalvelujen tuotos; markkinatuotos, markkinaton tuotos ja aputoimintojen tuotos erotetaan toisistaan,

ympäristönsuojelupalvelujen välituotekäyttö, jossa käyttäjinä ovat erikoistuneet tuottajat,

ympäristönsuojelupalvelujen tuonti ja vienti,

arvonlisävero (alv) ja muut verot ympäristönsuojelupalveluihin liittyvillä tuotetukipalkkioilla vähennettyinä,

ympäristönsuojelupalvelujen tuotantoon liittyvä kiinteän pääoman bruttomuodostus ja valmistamattomien kiinteiden varojen nettohankinnat,

ympäristönsuojelupalvelujen loppukulutus,

ympäristönsuojeluun liittyvät siirrot (vastaanotetut/maksetut).

Kaikki tiedot on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa.

4 jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

1.

Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.

2.

Tilastot on toimitettava 24 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

3.

Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU-28:aa koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa yksilöidyssä määräajassa.

4.

Ensimmäinen viitevuosi on 2015.

5.

Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuosittaiset tiedot vuodesta 2014 lähtien ensimmäiseen viitevuoteen asti.

6.

Toimittaessaan myöhemmin tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n – 2, n – 1 ja n vuotuiset tiedot, jolloin n tarkoittaa viitevuotta. Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2014 edeltäviltä vuosilta.

5 jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

1.

Edellä 3 jaksossa tarkoitettuja ominaispiirteitä vastaavat tiedot on ilmoitettava jaoteltuina seuraavasti:

2 jaksossa määritetyt ympäristönsuojelupalvelujen tuottaja-/kuluttajatyypit,

ympäristönsuojelutoimintojen luokituksen (CEPA) luokat ryhmiteltyinä seuraavasti:

Julkisyhteisöjen toiminnot ja ympäristönsuojeluun liittyvät siirrot:

CEPA 2

CEPA 3

CEPA 1:n, CEPA 4:n, CEPA 5:n ja CEPA 7:n summa

CEPA 6

CEPA 8:n ja CEPA 9:n summa.

Yhtiöiden aputoiminnot:

CEPA 1

CEPA 2

CEPA 3

CEPA 4:n, CEPA 5:n, CEPA 6:n, CEPA 7:n, CEPA 8:n ja CEPA 9:n summa.

Yhtiöt toissijaisina ja erikoistuneina tuottajina:

CEPA 2

CEPA 3

CEPA 4.

Kotitaloudet kuluttajina:

CEPA 2

CEPA 3.

Seuraavat NACE-koodit aputoimintojen ympäristönsuojelupalvelujen tuotantoa varten: NACE Rev. 2:n pääluokat B, C, D, luokka 36. Pääluokkaa C koskevat tiedot on esitettävä luokittain. Luokat 10–12, 13–15 ja 31–32 on koottava yhteen. Jäsenvaltioiden, jotka Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 295/2008 (1) mukaan eivät ole (ominaispiirteiden määritelmien, toimitettavien tietojen teknisen muodon, NACE Rev. 1.1:n ja NACE Rev. 2:n mukaisen kaksinkertaisen ilmoitusvelvollisuuden sekä yritystoiminnan rakennetilastoista myönnettävien poikkeuksien osalta) velvollisia keräämään ympäristönsuojelumenoja koskevia tietoja yhden tai useamman edellä mainitun NACE-koodin osalta, ei tarvitse toimittaa kyseisiä NACE-koodeja koskevia tietoja.

2.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut CEPA-luokat ovat seuraavat:

CEPA 1 —

Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu

CEPA 2 —

Jätevesihuolto

CEPA 3 —

Jätehuolto

CEPA 4 —

Maaperän, pohjaveden ja pintaveden suojelu ja parantaminen

CEPA 5 —

Melun ja tärinän torjunta

CEPA 6 —

Biologisen monimuotoisuuden ja maisemien suojelu

CEPA 7 —

Säteilyltä suojaaminen

CEPA 8 —

Ympäristöä koskeva tutkimus- ja kehittämistoiminta

CEPA 9 —

Muu ympäristönsuojelu.

6 jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.

LIITE V

YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTAA KOSKEVIEN TILIEN MODUULI

1 jakso

TAVOITTEET

Ympäristöliiketoimintatilastoissa kirjataan ja esitetään tiedot ympäristötuotteita tuottavista kansantalouksien tuotantotoiminnoista tavalla, joka on yhdenmukainen EKT:n mukaan ilmoitettavien tietojen kanssa.

Ympäristöliiketoimintaa koskevassa tilinpidossa olisi käytettävä kansantalouden tilinpidosta jo saatavissa olevia tietoja sekä yritysten rakennetilastoja, yritysrekisteriä ja muita lähteitä.

Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava ympäristöliiketoiminnasta.

2 jakso

KATTAVUUS

Ympäristöliiketoimintaan sovelletaan samoja järjestelmärajoja kuin EKT:hen, ja siihen kuuluvat kaikki ympäristöhyödykkeet ja -palvelut, jotka luodaan tuotantorajojen sisällä. EKT:ssä tuotanto määritellään institutionaalisen yksikön valvonnassa ja vastuulla suoritetuksi toiminnaksi, jossa institutionaalinen yksikkö käyttää panoksina työtä, pääomaa sekä tavaroita ja palveluita tavaroiden ja palveluiden tuottamiseksi.

Ympäristöhyödykkeet ja -palvelut kuuluvat seuraaviin luokkiin: erityiset ympäristöpalvelut, yksinomaan ympäristötarkoituksiin valmistetut tuotteet (ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen hallintaan liittyvät tuotteet), mukautetut hyödykkeet ja ympäristöteknologiat.

3 jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on tuotettava tilastot ympäristöliiketoiminnasta seuraavien ominaispiirteiden mukaisesti:

markkinatuotos, josta

vienti,

markkinatoimintoihin liittyvä arvonlisäys,

markkinatoimintoihin liittyvä työllisyys.

Kaikki tiedot on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa, lukuun ottamatta ominaispiirrettä ’työllisyys’, joka on ilmoitettava ’henkilötyövuosina’.

4 jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

1.

Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.

2.

Tilastot on toimitettava 24 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

3.

Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU-28:aa koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.

4.

Ensimmäinen viitevuosi on 2015.

5.

Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuosittaiset tiedot vuodesta 2014 lähtien ensimmäiseen viitevuoteen asti.

6.

Toimittaessaan myöhemmin tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n – 2, n – 1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi). Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2014 edeltäviltä vuosilta.

5 jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

1.

Edellä 3 jaksossa tarkoitettuja ominaispiirteitä vastaavat tiedot on ilmoitettava ristiintaulukoituina seuraavasti:

toimialaluokitus NACE Rev. 2:n mukaan (EKT:n aggregointitaso A*21),

CEPA-luokituksen ja luonnonvarojen hallintatoimintojen luokituksen (CReMA) luokat seuraavasti ryhmiteltyinä:

CEPA 1

CEPA 2

CEPA 3

CEPA 4

CEPA 5

CEPA 6

CEPA 7:n, CEPA 8:n ja CEPA 9:n summa

CReMA 10

CReMA 11

CReMA 13

CReMA 13A

CReMA 13B

CReMA 13C

CReMA 14

CReMA 12:n, CReMA 15:n ja CReMA 16:n summa.

2.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut CEPA-luokat esitetään liitteessä IV. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut CReMA-luokat ovat seuraavat:

CReMA 10 —

Vesihuolto

CReMA 11 —

Metsävarojen hallinta

CReMA 12 —

Luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön hallinta

CReMA 13 —

Energiavarojen hallinta

CReMA 13A —

Energiantuotanto uusiutuvista luonnonvaroista

CReMA 13B —

Lämmön-/energiansäästö ja -hallinta

CReMA 13C —

Raaka-aineina käytettävän fossiilisen energian käytön minimointi

CReMA 14 —

Mineraalivarojen hallinta

CReMA 15 —

Luonnonvarojen hallintaan liittyvät tutkimus- ja kehittämistoiminnot

CReMA 16 —

Muu luonnonvarojen hallinta.

6 jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.

LIITE VI

FYYSISIÄ ENERGIAVIRTOJA KOSKEVIEN TILIEN MODUULI

1 jakso

TAVOITTEET

Fyysisiä energiavirtoja koskevassa tilinpidossa esitetään tiedot fyysisistä energiavirroista terajouleina ilmaistuina tavalla, joka on täysin yhdenmukainen EKT:n kanssa. Fyysisiä energiavirtoja koskevassa tilinpidossa kirjataan kansantalouksien kotimaisten yksiköiden taloudellisia toimintoja koskevat energiatiedot taloudellisen toiminnan mukaan jaoteltuina. Niissä esitetään luonnosta peräisin olevien energiapanosten sekä energiatuotteiden ja energiajäämien tarjonta ja käyttö. Taloudelliset toiminnot käsittävät tuotannon, kulutuksen ja varantojen muutokset.

Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava fyysisiä energiavirtoja koskevaa tilinpitoa varten.

2 jakso

KATTAVUUS

Fyysisiä energiavirtoja koskevaan tilinpitoon sovelletaan samoja järjestelmärajoja kuin EKT:hen, ja sekin perustuu kotipaikkaperiaatteeseen.

EKT:n mukaan talousyksikön katsotaan olevan kotimainen jossakin maassa silloin, kun sillä on taloudellisen mielenkiinnon keskus tuon maan talousalueella eli silloin kun se osallistuu pidemmän ajanjakson (yhden vuoden tai kauemmin) kyseisen alueen taloudelliseen toimintaan.

Fyysisiä energiavirtoja koskevassa tilinpidossa kirjataan kaikkien kotimaisten yksikköjen toiminnoista aiheutuvat fyysiset energiavirrat riippumatta siitä, missä nämä virrat maantieteellisesti tapahtuvat.

Fyysisiä energiavirtoja koskevassa tilinpidossa kirjataan fyysiset energiavirrat ympäristöstä talouteen, taloudessa ja taloudesta takaisin ympäristöön.

3 jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on laadittava fyysisiä energiavirtoja koskevat tilit seuraavien ominaispiirteiden mukaisesti:

fyysiset energiavirrat ryhmiteltyinä kolmeen yleiseen luokkaan:

i)

luonnosta peräisin olevat energiapanokset,

ii)

energiatuotteet,

iii)

energiajäämät,

fyysisten energiavirtojen alkuperä ryhmiteltynä viiteen luokkaan: tuotanto, kulutus, varantojen muutokset, muu maailma ja ympäristö,

fyysisten virtojen määränpää ryhmiteltynä samoihin viiteen luokkaan kuin fyysisten energiavirtojen alkuperä.

Kaikki tiedot on ilmoitettava terajouleina.

4 jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

1.

Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.

2.

Tilastot on toimitettava 21 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

3.

Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU-28:aa koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.

4.

Ensimmäinen viitevuosi on 2015.

5.

Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuosittaiset tiedot vuodesta 2014lähtien ensimmäiseen viitevuoteen asti.

6.

Toimittaessaan myöhemmin tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n – 2, n – 1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi). Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2014 edeltäviltä vuosilta.

5 jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

1.

Edellä 3 jaksossa tarkoitetuista ominaispiirteistä on esitettävä fyysisinä yksikköinä seuraavat tiedot:

Energiavirtoja kuvaava tarjontataulukko. Tässä taulukossa esitetään luonnosta peräisin olevien energiapanosten sekä energiatuotteiden ja energiajäämien tarjonta (riveittäin) alkuperän eli ’toimittajan’ mukaan (sarakkeittain) jaoteltuna.

Energiavirtojen käyttötaulukko. Tässä taulukossa esitetään luonnosta peräisin olevien energiapanosten sekä energiatuotteiden ja energiajäämien käyttö (riveittäin) määränpään eli ’käyttäjän’ mukaan (sarakkeittain) jaoteltuna.

Päästöjä tuottavien energiavirtojen käyttöä kuvaava taulukko. Tässä taulukossa esitetään päästöjä tuottava luonnosta peräisin olevien energiapanosten sekä energiatuotteiden käyttö (riveittäin) niitä käyttävän ja päästöjä tuottavan yksikön mukaan (sarakkeittain) jaoteltuna.

Yhdistävä taulukko, josta käyvät ilmi erilaiset osatekijät, jotka erottavat toisistaan energiatilit ja energiataseet.

2.

Energiavirtoja (myös päästöjä tuottavia virtoja) kuvaavilla tarjonta- ja käyttötaulukoilla on yhteinen asettelu rivien ja sarakkeiden osalta.

3.

Sarakkeissa esitetään fyysisten virtojen alkuperät (tarjonta) tai määränpäät (käyttö). Sarakkeet jaetaan viiteen luokkaan:

’Tuotanto’ viittaa hyödykkeiden ja palvelujen tuotantoon. Tuotantotoiminnot luokitellaan NACE Rev. 2:n mukaisesti, ja tiedot ilmoitetaan aggregointitasolla A*64.

’Kulutus’ ilmoitetaan kokonaiskulutuksena ja lisäksi jaoteltuna kolmeen alaluokkaan (liikenne, lämmitys ja jäähdytys, muut), joissa esitetään yksityisten kotitalouksien loppukulutus.

’Varantojen muutokset’ viittaavat energiatuotteiden varantojen muutoksiin taloudessa.

’Muu maailma’ esittää tuotujen ja vietyjen tuotteiden virrat.

’Ympäristö’ esittää luonnosta peräisin olevien panosvirtojen alkuperän sekä energiajäämävirtojen määränpään.

4.

Riveillä ilmoitetaan fyysisten virtojen tyypit, jotka luokitellaan 3 jakson ensimmäisessä luetelmakohdassa.

5.

Luonnosta peräisin olevat energiapanokset sekä energiatuotteet ja energian jäännökset luokitellaan seuraavasti:

luonnosta peräisin olevat energiapanokset jaetaan luonnon uusiutumattomiin ja luonnon uusiutuviin energiapanoksiin,

energiatuotteet ryhmitellään Euroopan energiatilastoissa käytetyn luokituksen mukaisesti,

energiajäämiin kuuluva jäte (ilman rahallista arvoa), häviöt tuotannon/oton, jakelun/kuljetuksen, muunnon ja varastoinnin aikana sekä tasapainoerät, joilla tarjonta- ja käyttötaulukot tasapainotetaan.

6.

Kotipaikkaperiaatteeseen perustuvan indikaattorin ja maan alueeseen perustuvan indikaattorin välinen vastaavuus esitetään koko kansantalouden osalta (ei toimialoittaista jaottelua), ja se saadaan seuraavasti:

kotimaisten yksiköiden energian kokonaiskulutus

kotimaisten yksiköiden energiankulutus ulkomailla

+

ulkomaisten yksiköiden energiankulutus maan alueella

+

tilastoerot

=

energian kokonaiskulutus (maan alueen perusteella)

6 jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.”


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 295/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, yritystoiminnan rakennetilastoista (EUVL L 97, 9.4.2008, s. 13).