20.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/168


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 516/2014,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,

turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY ja neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 2 kohdan sekä 79 artiklan 2 ja 4 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Unionin tavoitteena on luoda vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, mikä olisi toteutettava muun muassa sellaisten yhteisten toimenpiteiden avulla, jotka muodostavat turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan kehyksen, joka perustuu kolmansia maita ja niiden kansalaisia kohtaan oikeudenmukaiseen jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuuteen. Eurooppa-neuvosto tunnusti kokouksessaan 2 päivänä joulukuuta 2009, että rahoitusvarojen käytön joustavuutta ja johdonmukaisuutta unionissa on lisättävä sekä niiden ulottuvuuden että sovellettavuuden osalta, jotta turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikan kehittämistä voidaan tukea.

(2)

Tällä asetuksella olisi perustettava turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, jäljempänä ’rahasto’, edistämään unionin yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan kehittämistä sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen vahvistamista soveltamalla jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon sekä kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön periaatteita.

(3)

Rahastossa olisi otettava huomioon joustavuuden lisäämisen ja yksinkertaistamisen tarve mutta myös ennustettavuuteen liittyvät vaatimukset sekä varmistettava resurssien jakautuminen tavalla, joka on oikeudenmukainen ja avoin, siten että saavutetaan tässä asetuksessa asetetut yleiset ja erityiset tavoitteet.

(4)

Toimenpiteiden tehokkuus ja varainkäytön laatu ovat rahaston täytäntöönpanon keskeiset periaatteet. Lisäksi rahastoa olisi käytettävä mahdollisimman vaikuttavasti ja käyttäjäystävällisesti.

(5)

Sisäasiain alan rahoituksen uudella kahden pilarin rakenteella on tarkoitus edistää rahoituksen yksinkertaistamista, järkeistämistä, lujittamista ja avoimuutta. Olisi pyrittävä parantamaan synergiaa, johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä eri rahastojen ja ohjelmien välillä, mukaan luettuna rahoituksen myöntäminen yhteisiin tavoitteisiin. Olisi kuitenkin vältettävä eri rahoitusvälineiden päällekkäisyyksiä.

(6)

Rahastolla olisi luotava joustava kehys, jonka avulla jäsenvaltiot voivat saada rahoitusvaroja kansallisten ohjelmiensa mukaisesti rahaston piiriin kuuluvien toimintapolitiikan alojen tukemiseksi niiden erityisten tilanteiden ja tarpeiden sekä rahaston yleisten ja erityistentavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon sen, missä tapauksessa rahoitustuki on tehokkainta ja asianmukaisinta.

(7)

Rahaston olisi ilmennettävä yhteisvastuullisuutta siten, että siitä myönnetään rahoitustukea jäsenvaltioille. Sillä olisi edistettävä unionin muuttovirtojen tehokasta hallintaa aloilla, joilla unionin tuoma lisäarvo on mahdollisimman suuri, erityisesti jakamalla vastuuta jäsenvaltioiden kesken sekä jakamalla vastuuta ja tehostamalla yhteistyötä kolmansien maiden kanssa.

(8)

Jäsenvaltioiden olisi tämän rahaston yleistavoitteen saavuttamisen edistämiseksi varmistettava, että niiden kansallisiin ohjelmiin sisältyy tämän asetuksen erityistavoitteisiin kohdistuvia toimia ja että resurssit kohdennetaan eri tavoitteisiin varmistaen, että tavoitteet ovat saavutettavissa. Sellaisessa epätavallisessa tilanteessa, että jäsenvaltio haluaa poiketa tässä asetuksessa säädetyistä vähimmäisprosenttiosuuksista, kyseisen jäsenvaltion olisi esitettävä tälle yksityiskohtaiset perustelut kansallisessa ohjelmassaan.

(9)

Yhdenmukaisen ja laadukkaan turvapaikkapolitiikan varmistamiseksi sekä korkeatasoisempien kansainvälisen suojelun normien soveltamiseksi rahastolla olisi edistettävä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tehokasta toimintaa, mihin kuuluvat toimintalinjoihin, lainsäädäntöön ja valmiuksien kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, samalla kun toimitaan samalla yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden, unionin virastojen ja kolmansien maiden kanssa.

(10)

On aiheellista tukea ja kehittää jäsenvaltioiden pyrkimyksiä toteuttaa unionin turvapaikkasäännöstö kokonaisuudessaan ja asianmukaisesti sekä erityisesti asianmukaisten vastaanotto-olosuhteiden tarjoamiseksi siirtymään joutuneille henkilöille ja kansainvälistä suojelua hakeville ja saaville henkilöille, jotta voidaan varmistaa näiden henkilöiden aseman oikea määrittely Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU (4) mukaisesti, soveltaa tasapuolisia ja tehokkaita turvapaikkamenettelyjä sekä edistää turvapaikkakysymyksiin liittyviä hyviä käytäntöjä kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden oikeuksien suojelemiseksi ja jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmien tehokkuuden mahdollistamiseksi.

(11)

Rahastosta olisi tarjottava riittävää tukea jäsenvaltioiden yhteisille toimille, joilla pyritään tunnistamaan parhaat käytännöt, jakamaan ja edistämään niitä sekä luomaan toimivia yhteistyörakenteita, jotta voidaan parantaa päätöksenteon laatua yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän puitteissa.

(12)

Rahaston olisi täydennettävä ja lujitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 439/2010 (5) perustetun Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston, jäljempänä ’EASO’, toimintaa, jotta voidaan koordinoida jäsenvaltioiden välistä käytännön yhteistyötä turvapaikka-asioissa, tukea erityisten paineiden kohteeksi joutuneita jäsenvaltioita ja edistää yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa. Komissio voi käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) tarjoamaa mahdollisuutta antaa EASOlle tehtäväksi toteuttaa erityisiä, tilapäisiä tehtäviä, kuten koordinoida jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimia asetuksen (EU) N:o 439/2010 mukaisesti.

(13)

Rahaston olisi tuettava unionin ja jäsenvaltioiden toimia, joilla parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää, seurata ja arvioida turvapaikkapolitiikkaansa voimassa olevan unionin oikeuden mukaisten velvoitteidensa mukaisesti.

(14)

Rahaston olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä antaa alueellaan kansainvälistä suojelua ja tarjota pysyvä ratkaisu pakolaisille ja kotiseudultaan siirtymään joutuneille henkilöille, joilla on Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun, jäljempänä ’UNHCR’, mukaan oikeus uudelleensijoittamiseen, mukaan lukien arvio uudelleensijoittamistarpeista ja kyseisten henkilöiden siirtäminen jäsenvaltioiden alueelle, jotta turvataan heidän oikeudellinen asemansa ja edistetään heidän kotouttamistaan.

(15)

Rahastosta olisi myönnettävä tukea turvallisempaa pääsyä turvapaikkamenettelyjen piiriin koskeville uusille toimintatavoille, jotka kohdennetaan erityisesti tärkeimpiin kauttakulkumaihin. Tällaisiin toimintatapoihin olisi kuuluttava tiettyjä ryhmiä koskevia suojeluohjelmia tai turvapaikkahakemusten tutkimisessa noudatettavia tiettyjä menettelyjä.

(16)

Rahaston luonteeseen kuuluu, että siitä olisi voitava tarjota tukea vapaaehtoisten vastuunjakoa koskevien toimien yhteydessä, joista on sovittu jäsenvaltioiden välillä ja joissa kansainväliseen suojeluun oikeutettuja henkilöitä ja kansainvälistä suojelua hakeneita henkilöitä siirretään jäsenvaltiosta toiseen.

(17)

Kumppanuudet ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa turvapaikkaa tai muunlaista kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden maahantulon hallitsemiseksi asianmukaisella tavalla ovat unionin turvapaikkapolitiikan olennainen osa. Rahastoon olisi kuuluttava vahva uudelleensijoittamiseen unionissa liittyvä osio kansainvälisen suojelun ja pysyvien ratkaisujen tarjoamiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa muun muassa alueellisten suojeluohjelmien puitteissa.

(18)

Kotouttamisprosessin kehittämiseksi ja lujittamiseksi eurooppalaisissa yhteiskunnissa rahaston olisi tehtävä jäsenvaltioiden taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin perustuvasta laillisesta maahanmuutosta unioniin helpompaa ja valmisteltava jo ennalta kotouttamisprosessia unioniin tulevien kolmansien maiden kansalaisten alkuperämaissa.

(19)

Voidakseen toimia tehokkaasti ja saavuttaakseen suurimman mahdollisen lisäarvon rahaston toiminta olisi kohdennettava paremmin tukemaan johdonmukaisia strategioita, jotka on laadittu nimenomaisesti edistämään kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista tapauksen mukaan kansallisella, paikallisella ja/tai aluetasolla. Näiden strategioiden toteuttamisen olisi oltava pääasiassa paikallis- ja alueviranomaisten sekä valtioista riippumattomien toimijoiden tehtävä, sulkematta kuitenkaan pois kansallisia viranomaisia, etenkin jos jäsenvaltion hallinto-organisaatio sitä edellyttää tai jos kotouttamistoimet kuuluvat jäsenvaltiossa valtion ja hajautetun hallinnon jaettuun toimivaltaan. Strategioita toteuttavien organisaatioiden olisi valittava erilaisista käytettävissä olevista toimenpiteistä omaan erityistilanteeseensa sopivimmat.

(20)

Rahaston täytäntöönpanon olisi oltava johdonmukaista unionin yhteisten kotouttamista koskevien perusperiaatteiden kanssa, siten kuin yhteisessä kotouttamisohjelmassa on tarkemmin esitetty.

(21)

Kotouttamistoimenpiteiden olisi käsitettävä myös kansainvälistä suojelua saavat henkilöt, jotta voidaan varmistaa kokonaisvaltainen lähestymistapa kotouttamiseen ottaen huomioon näiden kohderyhmien erityispiirteet. Jos kotouttamistoimenpiteet on yhdistetty vastaanottotoimenpiteisiin, toimien olisi tapauksen mukaan voitava koskea myös kansainvälistä suojelua hakevia.

(22)

Jotta unionin toiminta kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi olisi johdonmukaista, rahastosta rahoitettavat toimet olisi määriteltävä tarkkaan ja niillä olisi täydennettävä Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavia toimia. Rahaston täytäntöönpanosta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten olisi luotava tätä varten yhteistyö- ja koordinointimenettelyt niiden viranomaisten kanssa, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet huolehtimaan Euroopan sosiaalirahaston tukitoimien hallinnoinnista.

(23)

Jotkut toimet voivat käytännön syistä koskea tiettyä henkilöryhmää, ja voi olla tehokkaampaa kohdistaa toimet koko ryhmään tekemättä eroa sen jäsenten välillä. Tästä syystä olisi asianmukaista antaa niille jäsenvaltioille, jotka sitä haluavat, mahdollisuus ottaa kansallisissa ohjelmissaan huomioon, että kotouttamistoimet voivat koskea myös kolmansien maiden kansalaisten lähimpiä sukulaisia siinä määrin kuin se on tarpeen tällaisten toimien tehokkaan täytäntöönpanon kannalta. Käsitteellä ’lähimmät sukulaiset’ tarkoitetaan puolisoita tai kumppaneita sekä kaikkia henkilöitä, joilla on kotouttamistoimien kohteena olevan kolmannen maan kansalaisen kanssa suora perheside alenevassa tai ylenevässä polvessa ja jotka eivät muutoin kuuluisi rahaston soveltamisalaan.

(24)

Rahaston olisi tuettava jäsenvaltioita laillisen maahanmuuton järjestämistä koskevien strategioiden laatimisessa parantamalla niiden valmiuksia kehittää, toteuttaa, seurata ja arvioida kaikkia kolmansien maiden kansalaisia koskevia maahanmuutto- ja kotouttamisstrategioita, -politiikkoja ja -toimenpiteitä, unionin oikeudelliset välineet mukaan lukien. Rahaston olisi tuettava myös tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä yhteistyötä eri hallintoyksiköiden välillä ja muiden jäsenvaltioiden kanssa.

(25)

Unionin olisi jatkettava ja laajennettava liikkuvuuskumppanuuksien käyttöä pääasiallisena strategisena, kattavana ja pitkäaikaisena yhteistyökehyksenä muuttoliikkeen hallinnassa kolmansien maiden kanssa. Rahaston olisi tuettava joko unionissa tai kolmansissa maissa toteutettavaa, unionin tarpeiden ja painopisteiden mukaista liikkuvuuskumppanuuksien puitteissa toteutettavaa toimintaa, erityisesti toimia, joilla varmistetaan rahoituksen jatkuvuus sekä unionin alueella että kolmansissa maissa.

(26)

On aiheellista edelleen tukea ja rohkaista jäsenvaltioiden pyrkimyksiä kehittää kolmansien maiden kansalaisten palautusmenettelyjen hallinnoinnin kaikkia osa-alueita palauttamista koskevien yhteisten vaatimusten tasapuolisen ja tehokkaan täytäntöönpanon jatkamiseksi erityisesti siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/115/EY (7) säädetään. Rahaston olisi edistettävä palauttamisstrategioiden laatimista kansallisella tasolla yhdennetyn palauttamismenettelyjen hallinnoinnin käsitteen puitteissa sekä toimenpiteitä niiden tehokkaan täytäntöönpanon tukemiseksi kolmansissa maissa.

(27)

Henkilöiden, myös sellaisten henkilöiden, joilla ei ole velvoitetta poistua alueelta, vapaaehtoista paluuta olisi edistettävä kannustimilla, esimerkiksi soveltamalla heihin erityiskohtelua paluun tehostettuna tukemisena. Tällainen vapaaehtoinen paluu on sekä paluumuuttajien että viranomaisten edun mukaista, koska se on kustannustehokasta. Jäsenvaltioita olisi rohkaistava antamaan etusija vapaaehtoiselle paluulle.

(28)

Käytännössä vapaaehtoinen paluu ja pakkoon perustuva paluu ovat kuitenkin sidoksissa toisiinsa, ja näillä kahdella menettelytavalla on toisiaan täydentävä vaikutus, minkä vuoksi jäsenvaltioita olisi rohkaistava tehostamaan näiden kahden tavan täydentävyyttä palauttamismenettelyjen hallinnoinnissaan. Maasta poistamisia on toteutettava, jotta unionin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan sekä jäsenvaltioiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmien eheys voidaan turvata. Mahdollisuus soveltaa maasta poistamista on ennakkoehto sille, että voidaan turvata tämän toimintapolitiikan perusta ja noudattaa oikeusvaltioperiaatetta, joka on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomisen perusedellytys. Rahastosta olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioiden toimia helpottaa maasta poistamista, soveltuvin osin unionin oikeudessa asetettujen vaatimusten mukaisesti sekä palautettavien henkilöiden perusoikeuksia ja ihmisarvoa täysimääräisesti kunnioittaen.

(29)

On olennaisen tärkeää, että rahastosta tuetaan palautettavien henkilöiden hyväksi paluumaassa toteutettavia erityistoimia, joilla varmistetaan heidän onnistunut paluunsa lähtökaupunkiin tai -alueelle ja edistetään heidän pysyvää uudelleen kotouttamistaan yhteisöönsä.

(30)

Unionin takaisinottosopimukset ovat olennainen osa unionin palauttamispolitiikkaa ja muuttovirtojen tehokkaan hallinnan keskeinen väline, koska ne helpottavat laittomien maahanmuuttajien nopeaa palauttamista. Nämä sopimukset ovat tärkeä osatekijä laittomien maahanmuuttajien alkuperämaiden ja kauttakulkumaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa ja niiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, ja niiden täytäntöönpanoa kolmansissa maissa olisi tuettava kansallisella ja unionin tasolla toteutettavien palautusstrategioiden tehokkuutta ajatellen.

(31)

Rahaston olisi täydennettävä ja lujitettava neuvoston asetuksella (EY) N:o 2007/2004 (8) perustetun Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaa, jonka tehtävänä on muun muassa avustaa tarvittaessa jäsenvaltioita yhteisten palauttamisoperaatioiden organisoinnissa ja määrittää parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät matkustusasiakirjojen hankintaan ja jäsenvaltioiden alueella laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten poistamiseen maasta sekä avustaa jäsenvaltioita tilanteissa, joissa ulkorajoilla tarvitaan teknistä ja operatiivista lisäapua, ottaen huomioon, että jotkut tilanteet saattavat vaatia humanitaarista hätäapua ja meripelastustoimia.

(32)

Sen lisäksi, että tuetaan henkilöiden paluuta tämän asetuksen mukaisesti, rahastosta olisi tuettava myös muita toimenpiteitä, joilla torjutaan laitonta maahanmuuttoa tai voimassa olevien laillista maahanmuuttoa koskevien sääntöjen kiertämistä, ja turvata näin jäsenvaltioiden maahanmuuttojärjestelmien eheys.

(33)

Rahasto olisi pantava täytäntöön noudattaen täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita sekä asiaan liittyvissä kansainvälisissä sopimuksissa vahvistettuja perusoikeuksia, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiaan liittyvä oikeuskäytäntö mukaan luettuna. Tukikelpoisissa toimissa olisi otettava huomioon ihmisoikeuksiin perustuva lähestymistapa maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suojeluun ja niillä olisi erityisesti varmistettava, että kiinnitetään erityistä huomiota ja toimia kohdennetaan haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, erityisesti naisten, ilman huoltajaa olevien alaikäisten ja muiden riskiryhmiin kuuluvien alaikäisten erityistilanteeseen.

(34)

Käsitteet ”haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt” ja ”perheenjäsenet” on tämän asetuksen kannalta merkityksellisissä eri säädöksissä määritelty eri tavoin. Niitä olisi siksi tulkittava asianomaisen säädöksen mukaisesti ja ottaen huomioon se yhteys, jossa niitä käytetään. Uudelleensijoittamisen yhteydessä niiden jäsenvaltioiden, jotka toteuttavat uudelleensijoittamista, olisi kuultava tarkoin UNHCR:ää, kun niiden uudelleensijoittamiskäytäntöjen ja tosiasiallisten uudelleensijoittamismenettelyjen yhteydessä on kyse käsitteestä ”perheenjäsenet”.

(35)

Kolmansissa maissa rahaston tuella suoritettavat ja näitä maita koskevat toimenpiteet olisi hyväksyttävä hyödyntäen yhteisvaikutusta ja noudattaen johdonmukaisuutta muiden unionin ulkopuolella toteutettavien, sekä maantieteellisistä että temaattisista unionin ulkoisen avun välineistä tuettujen toimien kanssa. Näiden toimien toteuttamisessa olisi erityisesti pyrittävä noudattamaan täysin johdonmukaisesti asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan periaatteita ja yleistavoitteita. Toimenpiteiden tarkoituksena ei olisi oltava tukea kehitystä suoraan tukevia toimia, ja niillä olisi tarvittaessa täydennettävä ulkoisen avun välineiden perusteella myönnettyä rahoitusta. Kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen 35 kohdassa vahvistettua kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatetta olisi noudatettava. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että hätäavun toteuttaminen on johdonmukaista humanitaarista apua koskevan unionin politiikan kanssa ja että se tarvittaessa täydentää sitä sekä noudattaa humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa vahvistettuja humanitaarisia periaatteita.

(36)

Suuri osa rahaston käytettävissä olevista varoista olisi objektiivisten perusteiden mukaisesti jaettava suhteessa vastuuseen, jonka kukin jäsenvaltio kantaa muuttovirtojen hallintaa koskevien ponnistelujensa johdosta. Tätä varten olisi käytettävä tuoreimpia saatavilla olevia, Eurostatin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 862/2007 (9) nojalla keräämiä muuttovirtoja koskevia tilastotietoja, jotka koskevat muun muassa ensimmäisten turvapaikkahakemusten määrää, pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun myöntämispäätöksiä, uudelleensijoitettujen pakolaisten, laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten ja jäsenvaltiolta luvan oleskella sen alueella saaneiden kolmansien maiden kansalaisten määrää, kansallisten viranomaisten antamia palauttamispäätöksiä sekä toteutuneiden palautusten määrää.

(37)

Tässä asetuksessa säädetään jäsenvaltioille jaettavista rahoituksen perusosista. Perusosan koostuu vähimmäismäärästä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 573/2007/EY (10) perustetusta Euroopan pakolaisrahastosta, neuvoston päätöksellä 2007/435/EY perustetusta (11) kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten perustetusta eurooppalaisesta rahastosta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 575/2007/EY (12) perustetusta Euroopan paluurahastosta kullekin jäsenvaltiolle vuosina 2011, 2012 ja 2013 myönnettyjen määrärahojen keskiarvon perusteella lasketusta määrästä. Rahoituksen kohdentamista koskevat laskelmat on tehty päätöksessä N:o 573/2007/EY, päätöksessä N:o 2007/435/EY sekä päätöksessä N:o 575/2007/EY säädettyjen jakoperusteiden mukaisesti. Eurooppa-neuvoston 7 ja 8 päivänä helmikuuta 2013 antamien päätelmien mukaisesti, joissa korostettiin, että ”erityistä huomiota kiinnitetään saariyhteisöihin, joihin kohdistuu suhteettoman suuria muuttoliikehaasteita”, on asianmukaista korottaa Kyproksen ja Maltan vähimmäismääriä.

(38)

Vaikka onkin asianmukaista, että kullekin jäsenvaltiolle osoitetaan tuoreimpiin saatavilla oleviin tilastotietoihin perustuva määrä, osa rahaston käytettävissä olevista varoista olisi jaettava myös jäsenvaltioiden yhteistyötä edellyttävien, unionille merkittävää lisäarvoa tuovien erityistoimien toteuttamiseen sekä unionin uudelleensijoittamisohjelman toteuttamiseen ja kansainväliseen suojeluun oikeutettujen henkilöiden jäsenvaltiosta toiseen tapahtuviin siirtoihin.

(39)

Tätä varten tässä asetuksessa olisi vahvistettava luettelo erityistoimista, joille voidaan myöntää rahoitusta rahastosta. Niille jäsenvaltioille, jotka sitoutuvat toteuttamaan tällaisia toimia, olisi osoitettava täydentäviä määriä.

(40)

Unionin uudelleensijoittamisohjelman vähittäisen toteuttamisen mukaisesti rahastosta olisi myönnettävä kohdennettua tukea taloudellisena kannustimena (kertakorvauksena) kutakin uudelleensijoitettua henkilöä kohden. Komission olisi yhteistyössä EASOn kanssa sekä kummankin toimivallan mukaisesti seurattava rahastosta tuettavien uudelleensijoittamisoperaatioiden täytäntöönpanon tehokkuutta.

(41)

Yhteiset uudelleensijoittamista koskevat painopisteet olisi määritettävä unionin tasolla unionin toteuttamien uudelleensijoittamispyrkimysten vaikutuksen lisäämiseksi tarjottaessa suojelua kansainvälistä suojelua tarvitseville henkilöille, ja uudelleensijoittamisen strategisen vaikutuksen maksimoimiseksi kohdistamalla toimet paremmin henkilöihin, jotka tarvitsevat uudelleensijoittamista eniten. Näitä yhteisiä painopisteitä olisi muutettava vain, jos muutos on selkeästi perusteltu, tai UNHCR:n suosituksien mukaisesti sekä tässä asetuksessa vahvistetun yleisluokituksen perusteella.

(42)

Tietyt kansainvälistä suojelua tarvitsevat henkilöryhmät olisi erityisen haavoittuvuutensa vuoksi aina sisällytettävä unionin yhteisiin uudelleensijoittamista koskeviin painopisteisiin.

(43)

Kun otetaan huomioon unionin yhteisissä uudelleensijoittamista koskevissa painopisteissä määritetyt uudelleensijoittamistarpeet, on myös tarpeen tarjota taloudellisia lisäkannustimia henkilöiden uudelleensijoittamiseen tiettyjen maantieteellisten alueiden ja kansallisuuksien osalta samoin kuin tiettyjen uudelleensijoitettavien henkilöryhmien osalta, jos uudelleensijoittamisen katsotaan olevan sopivin ratkaisu heidän erityistarpeisiinsa.

(44)

Jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuuden lisäämiseksi sekä vastuun jakamiseksi paremmin jäsenvaltioiden kesken erityisesti niiden jäsenvaltioiden osalta, joihin turvapaikanhakijoiden virrat vaikuttavat voimakkaimmin, olisi perustettava vastaavanlainen taloudellisiin kannustimiin perustuva järjestely kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtämiseksi jäsenvaltiosta toiseen. Tällaisen järjestelyn olisi määrä vähentää niihin jäsenvaltioihin kohdistuvaa painetta, jotka vastaanottavat absoluuttisesti tai suhteellisesti suurempia määriä turvapaikanhakijoita ja kansainvälistä suojelua hakevia ja saavia henkilöitä.

(45)

Rahastosta myönnetty tuki on tehokkaampaa ja tuo enemmän lisäarvoa, jos tässä asetuksessa määritellään rajoitettu määrä pakollisia tavoitteita, joihin on pyrittävä kunkin jäsenvaltion erityistilanteensa ja -tarpeidensa huomioon ottaen laatimissa ohjelmissa.

(46)

Yhteisvastuullisuuden lujittamiseksi on tärkeää, että rahastosta myönnetään koordinoidusti ja yhteisvaikutuksessa komission hallinnoiman humanitaarisen avun kanssa tarpeen mukaan lisätukea, jotta voidaan hätäapua antamalla vastata hätätilanteisiin, joihin liittyy voimakkaita muuttopaineita jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa tai sellaiseen siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaiseen maahantuloon neuvoston direktiivissä 2001/55/EY (13) mukaisesti. Hätäavun olisi sisällettävä myös sellaisille tilapäisille humanitaarisin perustein hyväksyttävän maahantulon ohjelmille annettava tuki, joiden tarkoituksena on, että henkilöt voivat oleskella tilapäisesti jäsenvaltion alueella kolmansissa maissa ilmenneen äkillisen humanitaarisen kriisin vuoksi. Tällaiset muut humanitaarisin perustein hyväksyttävän maahantulon ohjelmat eivät vaikuta eivätkä saisi haitata unionin uudelleensijoitusohjelmaa, jolla pyritään nimenomaisesti alusta lähtien löytämään kestävä ratkaisu niitä kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä varten, jotka on siirretty unioniin kolmansista maista. Tätä varten jäsenvaltioilla ei saisi olla oikeutta saada täydentäviä kertakorvauksia niiden henkilöiden osalta, joille on myönnetty tilapäinen lupa oleskella jäsenvaltion alueella tällaisten muiden humanitaarisin perustein hyväksyttävän maahantulon ohjelmien perusteella.

(47)

Tällä asetuksella olisi annettava rahoitustukea neuvoston päätöksellä 2008/381/EY (14) perustetun Euroopan muuttoliikeverkoston toiminnalle sen tavoitteiden ja tehtävien mukaisesti.

(48)

Sen vuoksi neuvoston päätös 2008/381/EY olisi muutettava menettelyjen yhdenmukaistamiseksi sekä siinä tarkoitettujen kansallisten yhteyspisteiden asianmukaisen ja oikea-aikaisen rahoitustuen saannin helpottamiseksi.

(49)

Jäsenvaltioille kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden uudelleensijoittamisten ja/tai jäsenvaltiosta toiseen siirtämisten toteuttamiseen kertakorvauksina myönnettävien taloudellisten kannustimien tarkoitus huomioiden, ja koska nämä kertakorvaukset muodostavat vain murto-osan tosiasiallisista kustannuksista, tässä asetuksessa olisi säädettävä tietyistä poikkeuksista menojen tukikelpoisuutta koskeviin sääntöihin.

(50)

Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen sellaisten säännösten täydentämiseksi tai muuttamiseksi, jotka koskevat kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden uudelleensijoittamista ja jäsenvaltiosta toiseen siirtämistä varten myönnettäviä kertakorvauksia sekä erityistoimien ja unionin yhteisten uudelleensijoittamista koskevien painopisteiden määrittelyä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(51)

Komission olisi tätä asetusta soveltaessaan ja myös delegoituja säädöksiä valmistellessaan kuultava kaikkien jäsenvaltioiden asiantuntijoita.

(52)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (15) mukaisesti.

(53)

Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Koska unionilla on paremmat mahdollisuudet kuin jäsenvaltioilla tarjota kehys, joka ilmentää unionin yhteisvastuullisuutta muuttovirtojen hallinnassa, tämän asetuksen mukaisella rahoitustuella olisi erityisesti edistettävä jäsenvaltioiden ja unionin valmiuksien vahvistamista tällä alalla.

(54)

Unionin rahoituksen vaikutukset on tarpeen maksimoida asettamalla käyttöön, yhdistämällä ja hyödyntämällä julkisia ja yksityisiä rahoitusvaroja.

(55)

Komission olisi seurattava rahaston täytäntöönpanoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 514/2014 (16) mukaisesti yhteisten tulosten ja vaikutusten arviointiin sovellettavien indikaattorien avulla. Näiden indikaattoreiden, asiaankuuluvat perustasot mukaan lukien, olisi muodostettava vähimmäisperusta sen arvioimiseksi, missä määrin rahaston tavoitteet on saavutettu.

(56)

Rahaston saavutusten arvioimiseksi olisi luotava sen kuhunkin erityistavoitteeseen liittyviä yhteisiä indikaattoreita. Yhteisten indikaattorien ei olisi vaikutettava tässä asetuksessa säädettyjen niihin liittyvien toimien täytäntöönpanon vapaaehtoiseen tai pakolliseen luonteeseen.

(57)

Tämän rahaston hallinnointia ja täytäntöönpanoa varten rahaston olisi muodostettava osa johdonmukaista kokonaisuutta, johon kuuluvat tämä asetus sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 513/2014 (17). Rahaston täytäntöön panemiseksi olisi asetuksessa (EU) N:o 514/2014 säädettyyn kumppanuuteen sisällytettävä asiaan liittyviä kansainvälisiä organisaatioita, valtioista riippumattomia järjestöjä sekä työmarkkinaosapuolia. Kukin jäsenvaltion olisi vastattava kumppanuuden kokoonpanon vahvistamisesta ja sen täytäntöönpanoon liittyvistä käytännön järjestelyistä.

(58)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on muuttovirtojen tehokkaan hallinnan edistäminen sekä yhteisen turvapaikkapolitiikan, toissijaisen suojelun ja tilapäisen suojelun sekä yhteisen maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpano, lujittaminen ja kehittäminen, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(59)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti rahaston olisi otettava huomioon sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteiden sisällyttäminen toimintaan.

(60)

Päätökset N:o 573/2007/EY, N:o 575/2007/EY ja 2007/435/EY olisi kumottava, jollei tässä asetuksessa annetuista siirtymäsäännöksistä muuta johdu.

(61)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti ja rajoittamatta kyseisen pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista nämä jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(62)

Tanskan asemaa koskevan, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(63)

On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamiskausi neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (18) soveltamiskauden kanssa. Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Tarkoitus ja soveltamisala

1.   Tällä asetuksella perustetaan kaudelle, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, jäljempänä ’rahasto’.

2.   Tässä asetuksessa vahvistetaan

a)

rahoitustuen tavoitteet ja tukikelpoiset toimet;

b)

tukikelpoisten toimien yleinen täytäntöönpanokehys;

c)

käytettävissä olevat rahoitusvarat ja niiden jakautuminen;

d)

unionin yhteisten uudelleensijoittamista koskevien painopisteiden vahvistamista koskevat periaatteet ja sitä koskeva mekanismi; ja

e)

Euroopan muuttoliikeverkoston toimintaa varten myönnettävä rahoitustuki.

3.   Tässä asetuksessa säädetään asetuksessa (EU) N:o 514/2014 annettujen sääntöjen soveltamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 4 artiklan soveltamista.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)

’uudelleensijoittamisella’ prosessia, jossa kolmansien maiden kansalaisia siirretään Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun, jäljempänä ’UNHCR’, pyynnöstä henkilön kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella kolmannesta maasta jäsenvaltioon, jossa he saavat oleskella jonkin seuraavan aseman perusteella:

i)

’pakolaisasema’ sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan e alakohdassa;

ii)

’toissijainen suojeluasema’ sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan g alakohdassa; tai

iii)

muu asema, joka antaa i ja ii alakohdassa tarkoitettua asemaa vastaavat kansallisen ja unionin oikeuden mukaiset oikeudet ja etuudet;

b)

’muilla humanitaarisin perustein hyväksyttävän maahantulon ohjelmilla’ tilapäistä prosessia, jossa jäsenvaltio antaa useille kolmansien maiden kansalaisille luvan oleskella alueellaan väliaikaisesti suojellakseen heitä äkilliseltä humanitaariselta kriisiltä, joka johtuu esimerkiksi poliittisesta kehityksestä tai konflikteista;

c)

’kansainvälisellä suojelulla’ direktiivissä 2011/95/EU tarkoitettua pakolaisasemaa ja toissijaista suojeluasemaa;

d)

’palauttamisella’ prosessia, jonka aikana kolmannen maan kansalainen palaa joko vapaaehtoisesti paluuvelvoitetta noudattaen tai pakotettuna, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2008/115/EY 3 artiklassa;

e)

’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöä, joka ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen. Viittaus kolmannen maan kansalaisiin on ymmärrettävä niin, että siihen sisältyvät kansalaisuudettomat henkilöt ja henkilöt, joiden kansalaisuus on määrittelemätön;

f)

’maasta poistamisella’ paluuvelvoitteen täytäntöönpanoa eli varsinaista kuljetusta pois asianomaisesta jäsenvaltiosta, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2008/115/EY 3 artiklassa;

g)

’vapaaehtoisella paluulla’ paluuvelvoitteen noudattamista palauttamispäätöksessä tuota tarkoitusta varten asetetussa määräajassa, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2008/115/EY 3 artiklassa;

h)

’ilman huoltajaa olevalla alaikäisellä’ alle 18-vuotiasta kolmannen maan kansalaista, joka saapuu tai on saapunut jäsenvaltion alueelle ilman hänestä joko asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön tai kansallisen käytännön mukaisesti vastuussa olevaa aikuista, niin kauan kuin tällainen henkilö ei tosiasiallisesti huolehdi hänestä; sillä tarkoitetaan myös alaikäistä, joka on jäänyt ilman huoltajaa sen jälkeen, kun hän on saapunut jäsenvaltion alueelle;

i)

’haavoittuvassa asemassa olevalla henkilöllä’ kolmannen maan kansalaista, joka on tästä rahastosta tuettavaa toimintapolitiikan alaa koskevan unionin oikeuden kannalta merkityksellisen määritelmän mukainen;

j)

’perheenjäsenellä’ kolmannen maan kansalaista, joka on tästä rahastosta tuettavaa toimintapolitiikan alaa koskevan unionin oikeuden kannalta merkityksellisen määritelmän mukainen;

k)

’hätätilanteella’ tilannetta, joka johtuu

i)

yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa vallitsevasta voimakkaasta muuttopaineesta, johon liittyy kolmansien maiden kansalaisten laajamittainen ja suhteeton maahantulo, mistä aiheutuu jäsenvaltioiden vastaanotto- ja säilöönottovalmiuksiin, turvapaikkajärjestelmiin ja -menettelyihin kohdistuu huomattavia kiireellisiä vaatimuksia;

ii)

direktiivissä 2001/55/EY tarkoitetun tilapäisen suojelun toteuttamisesta; tai

iii)

voimakkaasta muuttopaineesta, joka vallitsee kolmansissa maissa, joihin jää pakolaisia poliittisten mullistusten tai konfliktien kaltaisten tapahtumien vuoksi.

3 artikla

Tavoitteet

1.   Rahaston yleistavoitteena on edistää muuttovirtojen tehokasta hallintaa ja yhteisen turvapaikkapolitiikan, toissijaisen suojelun ja tilapäisen suojelun sekä yhteisen maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpanoa, lujittamista ja kehittämistä noudattaen samalla täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita.

2.   Yleistavoitteen puitteissa rahastolla edistetään seuraavia yhteisiä erityistavoitteita:

a)

vahvistaa ja kehittää yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kaikkia näkökohtia, myös sen ulkoista ulottuvuutta;

b)

tukea jäsenvaltioihin suuntautuvaa, niiden taloudellisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden, kuten työmarkkinoiden tarpeiden, mukaista laillista maahanmuuttoa, niin että samalla turvataan jäsenvaltioiden maahanmuuttojärjestelmien eheys ja edistetään kolmansien maiden kansalaisten tehokasta kotouttamista;

c)

kehittää jäsenvaltioissa oikeudenmukaisia ja tehokkaita palauttamisstrategioita, joilla tuetaan laittoman maahanmuuton torjuntaa, korostaen paluun pysyvyyttä ja tehokasta takaisinottoa alkuperä- ja kauttakulkumaihin;

d)

tehostaa jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuutta ja keskinäistä vastuunjakoa varsinkin niiden jäsenvaltioiden osalta, joihin siirtolais- ja pakolaisvirrat kohdistuvat voimakkaimmin, myös käytännön yhteistyön kautta.

Rahaston erityistavoitteiden toteutumista arvioidaan asetuksen (EU) N:o 514/2014 55 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän asetuksen liitteessä IV olevilla yhteisillä indikaattoreilla ja kansallisiin ohjelmiin sisältyvillä ohjelmakohtaisilla indikaattoreilla.

3.   Toimenpiteiden, jotka toteutetaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, on oltava täysin johdonmukaisia unionin ulkoisilla rahoitusvälineillä tuettujen toimenpiteiden kanssa ja niiden on oltava unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden ja yleisten periaatteiden mukaisia.

4.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tavoitteet toteutetaan ottaen asianmukaisesti huomioon unionin humanitaarisen politiikan tavoitteet ja periaatteet. Johdonmukaisuus unionin ulkoisten rahoitusvälineiden avulla rahoitettujen toimenpiteiden kanssa varmistetaan 24 artiklan mukaisesti.

4 artikla

Kumppanuus

Tämän rahaston soveltamiseksi asetuksen (EU) N:o 514/2014 12 artiklassa tarkoitettu kumppanuus sisältää asiaan liittyviä kansainvälisiä organisaatioita, valtioista riippumattomia järjestöjä sekä työmarkkinaosapuolia.

II   LUKU

YHTEINEN EUROOPALAINEN TURVAPAIKKAJÄRJESTELMÄ

5 artikla

Vastaanotto- ja turvapaikkajärjestelmät

1.   Edellä 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa määritellyn erityistavoitteen puitteissa ja asetuksen (EU) N:o 514/2014 13 artiklan mukaiset poliittisen vuoropuhelun tulokset huomioiden sekä tämän asetuksen 19 artiklassa säädettyjen kansallisiin ohjelmiin sisältyvien tavoitteiden mukaisesti rahastosta tuetaan toimia, jotka kohdistetaan yhteen tai useampaan seuraavaan kolmansien maiden kansalaisten ryhmään:

a)

henkilöt, joilla on direktiivissä 2011/95/EU tarkoitettu pakolaisasema tai toissijainen suojeluasema;

b)

henkilöt, jotka ovat hakeneet jompaakumpaa a alakohdassa tarkoitettua kansainvälisen suojelun muotoa mutta eivät vielä ole saaneet lopullista päätöstä;

c)

henkilöt, jotka saavat direktiivissä 2001/55/EY tarkoitettua tilapäistä suojelua;

d)

henkilöt, joita uudelleensijoitetaan tai jotka on uudelleensijoitettu johonkin jäsenvaltioon tai joita siirretään tai jotka on siirretty jostakin jäsenvaltiosta.

Siltä osin kuin on kyse vastaanotto-olosuhteista ja turvapaikkamenettelyistä, rahastosta tuetaan erityisesti seuraavia tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin henkilöryhmiin kohdistuvia toimia:

a)

aineellisen avun, rajalla annettava apu mukaan lukien, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, tukipalveluiden sekä fyysisen ja psyykkisen terveydenhoidon antaminen;

b)

tukitoimet, kuten kääntäminen ja tulkkaus, koulutus, myös kielikoulutus, ja muut asianomaisen henkilön oikeudellisen aseman mukaiset aloitteet;

c)

hallintorakenteiden ja -järjestelmien perustaminen ja parantaminen sekä henkilöstölle ja asiaan liittyville hallintoviranomaisille tarjottava koulutus, jotta voidaan varmistaa turvapaikanhakijoiden tehokas ja kitkaton pääsy turvapaikkamenettelyjen piiriin sekä näiden menettelyjen tehokkuus ja korkea laatu, erityisesti unionin säännöstön kehittämisen tukemiseksi, kun se on tarpeen;

d)

sosiaaliavun tai hallinnollisia ja/tai oikeudellisia muodollisuuksia koskevien tietojen ja avun antaminen sekä turvapaikkamenettelyn mahdollista tulosta koskevien tietojen ja neuvonnan antaminen, myös paluumenettelyjä koskevien näkökohtien osalta;

e)

oikeudellisen avun antaminen ja oikeudellisen edustajan käytön tarjoaminen;

f)

haavoittuvassa asemassa olevien henkilöryhmien tunnistaminen ja erityisesti a–e alakohdan mukainen erityisapu haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille;

g)

säilöönotolle vaihtoehtoisten toimenpiteiden toteuttaminen, kehittäminen ja parantaminen.

Tarvittaessa jos jäsenvaltion kansallisessa ohjelmassa näin määrätään, rahastosta voidaan tukea myös kotouttamiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja, jotka koskevat tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden vastaanottoa.

2.   Edellä 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa määritellyn erityistavoitteen puitteissa ja 19 artiklassa määriteltyjen kansallisten ohjelmien tavoitteiden mukaisesti rahastosta tuetaan majoitusinfrastruktuurien ja vastaanottojärjestelmien osalta erityisesti seuraavia toimia:

a)

olemassa olevien majoitusinfrastruktuurien ja -palvelujen parantaminen ja ylläpito;

b)

hallintorakenteiden ja -järjestelmien lujittaminen ja kehittäminen;

c)

paikallisyhteisöille suunnattu tiedottaminen;

d)

viranomaisten, myös paikallisviranomaisten, sellaisen henkilöstön koulutus, joka on tekemisissä 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden kanssa näiden vastaanoton yhteydessä;

e)

uusien majoitusinfrastruktuurien ja -palvelujen sekä hallintorakenteiden ja -järjestelmien perustaminen, ylläpito ja kehittäminen erityisesti, jos tämä on tarpeen jäsenvaltioiden rakenteellisten tarpeiden täyttämiseksi;

3.   Edellä 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja d alakohdassa säädettyjen erityistavoitteiden puitteissa ja 19 artiklassa määriteltyjen kansallisten ohjelmien tavoitteiden mukaisesti rahastosta tuetaan myös tämän artiklan 1 kohdassa luetteloitujen toimien kaltaisia toimia, jos tällaiset toimet liittyvät väliaikaisesti oleskeleviin henkilöihin, jotka ovat

pakolaisten kauttakulku- ja hakemusten käsittelykeskuksissa, erityisesti yhteistyössä UNHCR:n kanssa toteutettavien uudelleensijoittamisoperaatioiden tukemiseksi, tai

jäsenvaltion alueella muiden humanitaarisin perustein hyväksyttävän maahantulon ohjelmien puitteissa.

6 artikla

Jäsenvaltioiden valmiudet kehittää, seurata ja arvioida turvapaikkapolitiikkaansa ja -menettelyitään

Tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa määritellyn erityistavoitteen puitteissa ja asetuksen (EU) N:o 514/2014 13 artiklan mukaiset poliittisen vuoropuhelun tulokset huomioiden sekä tämän asetuksen 19 artiklassa määriteltyihin kansallisiin ohjelmiin sisältyvien tavoitteiden mukaisesti rahastosta tuetaan, siltä osin kuin on kyse toimista, joilla parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää, seurata ja arvioida turvapaikkapolitiikkaansa ja -menettelyitään, erityisesti seuraavia toimia:

a)

toimet, joilla kehitetään jäsenvaltioiden valmiuksia – mukaan luettuna siltä osin kuin on kyse Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 604/2013 (19) perustettuun varhaisvaroitus-, valmius- ja kriisinhallintamenettelyyn liittyvistä toimista – kerätä, analysoida ja levittää laadullista ja määrällistä tietoa sekä tilastotietoja turvapaikkamenettelyistä, vastaanottovalmiuksista, uudelleensijoittamisesta sekä kansainvälistä suojelua hakevien ja/tai saavien henkilöiden siirtämisestä jäsenvaltiosta toiseen;

b)

toimet, joilla tehostetaan jäsenvaltioiden valmiuksia kerätä, analysoida ja levittää alkuperämaita koskevaa tietoa;

c)

toimet, joilla edistetään välittömästi turvapaikkapolitiikan arviointia, kuten kansalliset vaikutustenarvioinnit, kohderyhmien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien parissa tehtävät selvitykset, sekä indikaattorien laatimisen ja vertailuanalyysien kehittämistä.

7 artikla

Kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saavien henkilöiden uudelleensijoittaminen ja siirto sekä muunlainen tilapäinen humanitaarisin perustein hyväksyttävä maahantulo

1.   Tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja d alakohdassa säädetyn erityistavoitteen puitteissa, asetuksen (EU) N:o 514/2014 13 artiklan mukaiset poliittisen vuoropuhelun tulokset huomioiden sekä tämän asetuksen 19 artiklassa määriteltyihin kansallisiin ohjelmiin sisältyvien tavoitteiden mukaisesti rahastosta tuetaan erityisesti seuraavia toimia, jotka koskevat jäsenvaltioon uudelleensijoitettavaa tai uudelleensijoitettua kolmannen maan kansalaisen uudelleensijoittamista ja muita humanitaarisin perustein hyväksyttävää maahantuloa koskevia ohjelmia:

a)

kansallisten uudelleensijoittamisohjelmien sekä strategioiden ja muiden humanitaarisin perustein hyväksyttävän maahantulon ohjelmien perustaminen ja kehittäminen, mukaan lukien tarveanalyysi, indikaattorien parantaminen ja arviointi;

b)

asianmukaisten infrastruktuurien ja palvelujen perustaminen uudelleensijoittamistoimien ja muita humanitaarisin perustein hyväksyttävän maahantulon ohjelmia koskevien toimien kitkattoman ja tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi, kieliä koskeva apu mukaan lukien;

c)

rakenteiden ja järjestelmien perustaminen sekä henkilöstön kouluttaminen sellaisia kolmansiin maihin ja/tai muihin jäsenvaltioihin suuntautuvien virkamatkoja varten, joiden tarkoituksena on haastattelujen, lääkärintarkastusten ja turvallisuusselvitysten tekeminen;

d)

jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittama mahdollista uudelleensijoittamista edellyttävien tapausten ja/tai muiden humanitaarisen perustein hyväksyttävän maahantulon tapausten arviointi esimerkiksi tekemällä virkamatkoja kolmansiin maihin, toteuttamalla haastatteluja sekä tekemällä lääkärintarkastuksia ja turvallisuusselvityksiä;

e)

lähtöä edeltävä terveydentilan arviointi ja lääkärinhoito, aineellinen huolenpito, tiedottamistoimenpiteet, kotouttamistoimenpiteet ja matkajärjestelyt, mukaan luettuina lääketieteellisistä syistä tarvittavien saattajan palvelujen järjestäminen;

f)

saapumisen yhteydessä tai pian sen jälkeen järjestettävä tiedottaminen ja avustaminen, tulkkauspalvelut mukaan luettuina;

g)

toimet, joiden tarkoituksena on toteuttaa jäsenvaltioon uudelleensijoitettavien henkilöiden perheen yhdistäminen;

h)

maahanmuuton ja turvapaikan kannalta merkityksellisten infrastruktuurien ja palvelujen vahvistaminen alueellisten suojeluohjelmien kohdemaissa;

i)

suotuisten olosuhteiden luominen uudelleensijoitettujen pakolaisten kotouttamiselle, itsenäisyydelle ja itseluottamukselle pitkällä aikavälillä.

2.   Tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa säädetyn erityistavoitteen puitteissa ja asetuksen (EU) N:o 514/2014 13 artiklan mukaiset poliittisen vuoropuhelun tulokset huomioiden sekä ja tämän asetuksen 19 artiklassa määriteltyjen kansallisten ohjelmien tavoitteiden mukaisesti rahastosta tuetaan myös tämän artiklan 1 kohdassa lueteltujen toimien kaltaisia toimia, jos niiden katsotaan olevan rahaston täytäntöönpanokaudella tapahtuneiden toimintapoliittisten muutosten kannalta asianmukaisia tai jos jäsenvaltion kansallinen ohjelma sisältää tällaisia kansainvälistä suojelua hakeneiden ja/tai saavien henkilöiden siirtoihin liittyviä säännöksiä. Tällaiset operaatiot toteutetaan heidän suostumuksellaan siitä jäsenvaltiosta käsin, joka on myöntänyt heille kansainvälisen suojelun tai joka vastaa heidän hakemuksensa käsittelystä, toiseen asiaan liittyvään jäsenvaltioon, jossa heille annetaan vastaava suojelu tai jossa heidän kansainvälistä suojelua koskeva hakemuksensa tutkitaan.

III   LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN KANSALAISTEN KOTOUTTAMINEN JA LAILLINEN MAAHANMUUTTO

8 artikla

Maahanmuuttoon liittyvät ja lähtöä edeltävät toimenpiteet

Edellä 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa määritellyn erityistavoitteen puitteissa ja asetuksen (EU) N:o 514/2014 13 artiklan mukaiset poliittisen vuoropuhelun tulokset huomioiden sekä tämän asetuksen 19 artiklassa määriteltyjen kansallisten ohjelmien tavoitteiden mukaisesti rahastosta tuetaan kolmansissa maissa toteutettavia toimia, jotka kohdistetaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka noudattavat tiettyjä lähtöä edeltäviä toimenpiteitä ja/tai täyttävät ehdot, jotka ovat kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä ja sovellettavan unionin oikeuden mukaisia, mukaan lukien ne, jotka liittyvät valmiuksiin kotoutua kyseisen jäsenvaltion yhteiskuntaan. Tässä yhteydessä rahastosta tuetaan erityisesti seuraavia toimia:

a)

tietopakettien kokoaminen ja kampanjoiden järjestäminen tietoisuuden lisäämiseksi ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämiseksi myös käyttäjäystävällistä viestintä- ja tietotekniikkaa sekä verkkosivustoja hyödyntämällä;

b)

ammattitaidon ja -pätevyyden arviointi sekä kolmannessa maassa hankitun ammattitaidon ja -pätevyyden avoimuuden lisääminen ja yhteensopivuuden parantaminen jäsenvaltioon nähden;

c)

jäsenvaltiossa työllistymistä edistävä koulutus;

d)

kattavat kansalaistaidon kurssit ja kielenopetus;

e)

avustaminen neuvoston direktiivissä 2003/86/EY (20) tarkoitettua perheenyhdistämistä koskevien hakemusten osalta.

9 artikla

Kotouttamistoimenpiteet

1.   Tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa määritellyn erityistavoitteen puitteissa ja asetuksen (EU) N:o 514/2014 13 artiklan mukaiset poliittisen vuoropuhelun tulokset huomioiden sekä tämän asetuksen 19 artiklassa määriteltyihin kansallisiin ohjelmiin sisältyvien tavoitteiden mukaisesti rahastosta tuetaan toimia, jotka toteutetaan johdonmukaisten strategioiden puitteissa ja ottamalla huomioon kolmansien maiden kansalaisten kotouttamistarpeet paikallis- ja/tai aluetasolla. Tässä yhteydessä rahastosta tuetaan erityisesti seuraavia toimia, jotka koskevat jossakin jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia tai tapauksen mukaan sellaisia kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat hankkimassa lupaa oleskella laillisesti jäsenvaltiossa:

a)

tällaisten kotouttamisstrategioiden laatiminen ja kehittäminen yhteistyössä paikallisten tai alueellisten toimijoiden kanssa, mukaan lukien tarveanalyysi, kotouttamisindikaattorien parantaminen ja arviointi, mukaan lukien osallistavat arvioinnit, jotta voidaan määrittää parhaat käytännöt;

b)

opastuksen ja avun tarjoaminen esimerkiksi asumisen, toimeentuloturvan, hallinnollisen ja oikeudellisen neuvonnan, terveyden, psykologisen ja sosiaaliavun, lastenhoidon ja perheenyhdistämisen järjestämisessä;

c)

toimet kolmansien maiden kansalaisten tutustuttamiseksi vastaanottavaan yhteiskuntaan ja toimet, joilla edistetään heidän sopeutumistaan siihen, tiedottamista heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, heidän osallistumistaan yhteiskunta- ja kulttuurielämään sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen arvojen sisäistämistä;

d)

koulutusta koskevat toimenpiteet, kuten kielenopetus ja työmarkkinoille pääsyä helpottavat valmistelutoimet;

e)

toimet, joiden tarkoituksena on auttaa kolmansien maiden kansalaisia ottamaan vastuu omasta elämästään ja tulemaan toimeen itsenäisesti;

f)

toimet, joilla edistetään mielekkäitä yhteyksiä ja rakentavaa vuoropuhelua kolmansien maiden kansalaisten ja vastaanottavan yhteiskunnan välillä sekä kolmansien maiden kansalaisten hyväksymistä vastaanottavassa yhteiskunnassa muun muassa tiedotusvälineiden osallistumisen kautta;

g)

toimet, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia asioida ja saada yhtäläistä kohtelua heidän käyttäessään julkisia tai ja yksityisiä palveluja, mukaan lukien niiden palvelujen, jotka ovat tekemisissä kolmansien maiden kansalaisten kanssa, mukauttaminen;

h)

tuensaajien valmiuksien kehittäminen asetuksen (EU) N:o 514/2014 2 artiklan g alakohdassa määritellyn mukaisesti muun muassa kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdon sekä verkostoitumisen avulla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimien yhteydessä on aina tarvittaessa otettava huomioon erilaisiin kolmansien maiden kansalaisten ryhmiin kuuluvien henkilöiden, myös kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden, uudelleensijoitettujen tai siirrettyjen henkilöiden ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeet.

3.   Kansallisiin ohjelmiin voidaan sisällyttää 1 kohdassa tarkoitettuja toimia tuossa kohdassa tarkoitettuihin kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden lähimpien sukulaisten osalta siinä määrin kuin se on tarpeen tällaisten toimien tehokkaan toteuttamisen kannalta.

4.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimien suunnittelua ja toteutusta varten asetuksen (EU) N:o 514/2014 12 artiklassa tarkoitettuun kumppanuuteen kuuluvat ne viranomaiset, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet huolehtimaan Euroopan sosiaalirahaston tukitoimien hallinnoinnista.

10 artikla

Käytännön yhteistyö ja valmiuksien kehittämistoimenpiteet

Tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädetyn erityistavoitteen puitteissa ja asetuksen (EU) N:o 514/2014 13 artiklan mukaiset poliittisen vuoropuhelun tulokset huomioiden sekä tämän asetuksen 19 artiklassa määriteltyihin kansallisiin ohjelmiin sisältyvien tavoitteiden mukaisesti rahastosta tuetaan toimia, jotka kohdistetaan yhteen tai useampaan seuraavista:

a)

laaditaan laillista maahanmuuttoa edistäviä strategioita tavoitteena edistää joustavien maahanpääsymenettelyjen kehittämistä ja täytäntöönpanoa;

b)

tuetaan kolmansien maiden ja jäsenvaltioiden yksityisten ja julkisten työnvälityspalvelujen sekä maahanmuuttoviranomaisten välistä yhteistyötä ja tuetaan jäsenvaltioita unionin maahanmuuttolainsäädännön täytäntöönpanossa, tuetaan asianomaisten sidosryhmien kuulemista sekä sellaista asiantuntija-apua tai tietojenvaihtoa, joka koskee tiettyihin kansalaisuuksiin tai tiettyihin kolmansien maiden kansalaisten ryhmiin työmarkkinoiden tarpeiden täyttämiseksi sovellettavia käytäntöjä;

c)

kehitetään jäsenvaltioiden valmiuksia laatia, toteuttaa, seurata ja arvioida maahanmuuttostrategiaansa, -politiikkaansa ja -toimenpiteitään hallinnon eri tasoilla ja yksiköissä, erityisesti lisäämällä niiden valmiuksia kerätä, analysoida ja levittää yksityiskohtaista ja järjestelmällistä tietoa ja tilastotietoa maahanmuuttoon liittyvistä menettelyistä, muuttovirroista ja oleskeluluvista sekä kehittämällä seurantavälineitä, arviointijärjestelmiä, indikaattoreita ja vertailuanalyyseja näiden strategioiden tulosten mittaamiseksi;

d)

koulutetaan asetuksen (EU) N:o 514/2014 2 artiklan g alakohdassa määriteltyjä tuensaajia sekä julkisia ja yksityisiä palveluja tarjoavien organisaatioiden, mukaan lukien oppilaitosten, henkilöstöä, edistetään kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, yhteistyötä ja verkostoitumista sekä kulttuurienvälisiä valmiuksia ja parannetaan tarjottujen palvelujen laatua;

e)

perustetaan kotouttamisen ja monimuotoisuuden hallintaa varten kestävät organisaatiorakenteet erityisesti eri sidosryhmien välisellä yhteistyöllä, jonka avulla virkamiehet kansallisen hallinnon eri tasoilla saavat nopeasti tietoa muualla saaduista kokemuksista ja parhaista käytännöistä ja voivat mahdollisuuksien mukaan yhdistää asiaankuuluvien viranomaisten sekä hallintoelinten ja valtiosta riippumattomien tahojen resursseja kolmansien maiden kansalaisille tarjottavien palvelujen tehostamiseksi muun muassa käyttämällä keskitettyjä asiointipisteitä, eli koordinoituja kotouttamisen tukikeskuksia;

f)

edistetään paikallis- ja aluetason kotouttamisstrategioiden taustalla olevaa dynaamista kaksisuuntaista vuorovaikutusprosessia perustamalla kolmansien maiden kansalaisten kuulemista, sidosryhmien keskinäistä tietojenvaihtoa sekä kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua varten foorumeita kolmansien maiden kansalaisten yhteisöjen välille, näiden yhteisöjen ja vastaanottavan yhteiskunnan välille ja/tai näiden yhteisöjen ja poliittisten ja päätöksentekoviranomaisten välille;

g)

toimet, joilla edistetään ja lujitetaan jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten välistä käytännön yhteistyötä keskittyen muun muassa tietojen ja parhaiden käytäntöjen ja strategioiden vaihtoon sekä yhteisten toimien kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, myös jäsenvaltioiden maahanmuuttojärjestelmien eheyden turvaamiseksi.

IV   LUKU

PALUU

11 artikla

Palauttamismenettelyjen liitännäistoimenpiteet

Tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa säädetyn erityistavoitteen puitteissa ja asetuksen (EU) N:o 514/2014 13 artiklan mukaiset poliittisen vuoropuhelun tulokset huomioiden sekä tämän asetuksen 19 artiklassa määriteltyihin kansallisiin ohjelmiin sisältyvien tavoitteiden mukaisesti rahastosta tuetaan palauttamismenettelyjen liitännäistoimenpiteisiin liittyviä toimenpiteitä, jotka kohdistetaan yhteen tai useampaan seuraavan kolmansien maiden kansalaisten ryhmään:

a)

kolmannen maan kansalaiset, joiden jäsenvaltioon jäämistä, oleskelulupaa ja/tai heille jäsenvaltiossa annettavaa kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseen ei ole vielä annettu kielteistä päätöstä ja jotka saattavat päättää palata vapaaehtoisesti;

b)

kolmannen maan kansalaiset, joille on myönnetty oikeus jäädä jäsenvaltioon tai oleskelulupa ja/tai jotka saavat jäsenvaltiossa kansainvälistä suojelua direktiivissä 2011/95/EU tarkoitetussa merkityksessä tai tilapäistä suojelua direktiivissä 2001/55/EY tarkoitetussa merkityksessä ja jotka päättävät palata vapaaehtoisesti;

c)

kolmannen maan kansalaiset, jotka ovat jäsenvaltiossa eivätkä täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltioon saapumisen ja/tai jäämisen ehtoja, mukaan lukien ne kolmansien maiden kansalaiset, joiden maasta poistamista on lykätty direktiivin 2008/115/EY 9 artiklan ja 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Tässä yhteydessä rahastosta tuetaan erityisesti seuraavia ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin henkilöryhmiin kohdistuvia toimia:

a)

säilöönotolle vaihtoehtoisten toimenpiteiden käyttöönotto, kehittäminen ja parantaminen;

b)

sosiaaliavun tai hallinnollisia ja/tai oikeudellisia menettelyjä koskevien tietojen ja avun tai neuvonnan antaminen;

c)

oikeus- ja kieliä koskevan avun antaminen;

d)

haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille annettava erityistuki;

e)

direktiivin 2008/115/EY 8 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen pakkoon perustuvaa palauttamista koskevien riippumattomien ja tehokkaiden seurantajärjestelmien käyttöönotto ja parantaminen;

f)

majoittamiseen, vastaanottoon tai säilöönottoon liittyvien infrastruktuurien, palvelujen ja olosuhteiden käyttöönotto ja kehittäminen ja niiden parantaminen;

g)

hallintorakenteiden ja -järjestelmien, mukaan lukien tietotekniset välineet, perustaminen;

h)

henkilöstön kouluttaminen, jotta voidaan varmistaa kitkattomat ja tehokkaat palauttamismenettelyt ja myös niiden hallinnointi sekä täytäntöönpano.

12 artikla

Paluutoimenpiteet

Tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa säädetyn erityistavoitteen puitteissa ja asetuksen (EU) N:o 514/2014 13 artiklan mukaiset poliittisen vuoropuhelun tulokset huomioiden sekä tämän asetuksen 19 artiklassa määriteltyihin kansallisiin ohjelmiin sisältyvien tavoitteiden mukaisesti rahastosta tuetaan palauttamistoimenpiteiden osalta toimia, jotka kohdistetaan tämän asetuksen 11 artiklassa tarkoitettuihin henkilöihin. Tässä yhteydessä rahastosta tuetaan erityisesti seuraavia toimia:

a)

palauttamistoimenpiteiden valmistelemiseksi tarvittavat toimenpiteet, kuten kolmansien maiden kansalaisten tunnistamiseen, matkustusasiakirjojen myöntämiseen ja perheenjäsenten jäljittämiseen johtavat toimet;

b)

yhteistyö kolmansien maiden konsuli- ja maahanmuuttoviranomaisten kanssa tavoitteena hankkia matkustusasiakirjoja, helpottaa palauttamista ja varmistaa takaisinotto;

c)

vapaaehtoisen paluun toimenpiteet, mukaan lukien lääkärintarkastukset ja -apu, matkajärjestelyt, taloudellinen apu sekä paluuta edeltävä ja sen jälkeinen neuvonta ja apu;

d)

maastapoistamisoperaatiot sekä niihin liittyvät toimenpiteet unionin oikeudessa asetettujen vaatimusten mukaisesti, pakkokeinoihin liittyviä välineitä lukuun ottamatta;

e)

toimenpiteet, joilla aloitetaan paluumuuttajan henkilökohtainen uudelleenkotoutumisprosessi, kuten rahalliset kannustimet, koulutus- ja työllistymistuki sekä elinkeinotoiminnan käynnistämistuki;

f)

asianmukaiset väliaikaiset majoitus- ja vastaanottotilat ja -palvelut kolmansissa maissa sinne saavuttaessa;

g)

haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille annettava erityistuki.

13 artikla

Käytännön yhteistyö ja valmiuksien kehittämistoimenpiteet

Tämän asetuksen Edellä 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa säädetyn erityistavoitteen puitteissa ja asetuksen (EU) N:o 514/2014 13 artiklan mukaiset poliittisen vuoropuhelun tulokset huomioiden sekä tämän asetuksen 19 artiklassa määriteltyihin kansallisiin ohjelmiin sisältyvien tavoitteiden mukaisesti käytännön yhteistyön ja valmiuksien kehittämistoimenpiteiden osalta rahastosta tuetaan erityisesti seuraavia toimia:

a)

toimet, joilla edistetään, kehitetään ja lujitetaan palauttamisesta vastaavien ja jäsenvaltioiden muiden viranomaisten operatiivista yhteistyötä ja keskinäistä tietojenvaihtoa muun muassa kolmansien maiden konsuli- ja maahanmuuttoviranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön ja yhteisten palauttamisoperaatioiden osalta;

b)

toimet, joilla tuetaan kolmansien maiden ja paluusta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten välistä yhteistyötä, mukaan lukien toimet, joiden tavoitteena on vahvistaa kolmansien maiden valmiuksia toteuttaa takaisinotto- ja uudelleenkotouttamistoimia, erityisesti takaisinottosopimusten puitteissa;

c)

toimet, joilla kehitetään tehokkaan ja kestävän paluupolitiikan kehittämisvalmiuksia erityisesti vaihtamalla paluumaiden tilannetta koskevia tietoja, parhaita käytäntöjä ja kokemuksia jäsenvaltioiden kesken sekä yhdistämällä niiden resursseja;

d)

toimet, joilla tehostetaan jäsenvaltioiden valmiuksia kerätä, analysoida ja jakaa yksityiskohtaista ja järjestelmällistä tietoa ja tilastotietoa palauttamismenettelyistä ja -toimenpiteistä, vastaanotto- ja säilöönottovalmiuksista, pakkoon perustuvasta ja vapaaehtoisesta paluusta, seurannasta ja uudelleenkotouttamisesta;

e)

toimet, joilla edistetään välittömästi palauttamispolitiikan arviointia, kuten kansalliset vaikutustenarvioinnit, kohderyhmien parissa tehtävät selvitykset, indikaattorien kehittäminen ja vertailuanalyysit;

f)

kolmansissa maissa toteutettavat tiedotustoimenpiteet ja -kampanjat, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta maahanmuuttoa koskevista asianmukaisista laillisista väylistä ja laittoman maahanmuuton riskeistä.

V   LUKU

RAHOITUS- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKEHYS

14 artikla

Kokonaismäärärahat ja täytäntöönpano

1.   Tämän asetuksen täytäntöönpanoon osoitettavat kokonaismäärärahat ovat 3 137 miljoonaa euroa nykyhintoina.

2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät rahaston vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

3.   Kokonaismäärärahat pannaan täytäntöön seuraavien toimenpiteiden avulla:

a)

kansalliset ohjelmat 19 artiklan mukaisesti;

b)

unionin toimet 20 artiklan mukaisesti;

c)

hätäapu 21 artiklan mukaisesti;

d)

Euroopan muuttoliikeverkosto 22 artiklan mukaisesti;

e)

tekninen apu 23 artiklan mukaisesti.

4.   Tähän asetukseen perustuva talousarvio, joka koskee tämän asetuksen 20 artiklassa tarkoitettuja unionin toimia, tämän asetuksen 21 artiklassa tarkoitettua hätäapua, tämän asetuksen 22 artiklassa tarkoitettua Euroopan muuttoliikeverkostoa ja tämän asetuksen 23 artiklassa tarkoitettua teknistä apua, toteutetaan suoralla hallinnoinnilla asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti sekä tarpeen mukaan välillisellä hallinnoinnilla asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitettujen kansallisten ohjelmien talousarvio toteutetaan jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä toteutettavaa hallinnointia noudattaen asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

5.   Komissio on edelleen vastuussa unionin talousarvion toteuttamisesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti, ja se ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimista, joiden täytäntöönpanosta vastaavat muut tahot kuin jäsenvaltiot.

6.   Ensisijaisena ohjeena pidettävien rahoituspuitteiden ohjeellinen jakautuminen on Euroopan parlamentin ja neuvoston oikeuksia rajoittamatta seuraava:

a)

2 752 miljoonaa euroa jäsenvaltioiden kansallisiin ohjelmiin;

b)

385 miljoonaa euroa unionin toimiin, hätäapuun, Euroopan muuttoliikeverkostoon ja komission tekniseen apuun niin, että vähintään 30 prosenttia käytetään unionin toimiin ja Euroopan muuttoliikeverkostoon.

15 artikla

Jäsenvaltioiden tukikelpoisiin toimiin tarkoitetut määrärahat

1.   Osoitetaan jäsenvaltioille 2 752 miljoonaa euroa ohjeellisesti seuraavasti:

a)

2 392 miljoonaa euroa osoitetaan liitteessä I esitetyn mukaisesti. Jäsenvaltioiden on kohdennettava näistä määrärahoista vähintään 20 prosenttia 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen ja vähintään 20 prosenttia 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. Jäsenvaltiot voivat poiketa näistä vähimmäisprosenttiosuuksista vain, jos kansalliseen ohjelmaan liitetään yksityiskohtainen selvitys siitä, että nämä määrät alittavien määrärahojen osoittaminen ei vaikuta haitallisesti tavoitteen saavuttamiseen. Siltä osin kuin on kyse 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetusta erityistavoitteesta, ne jäsenvaltiot, joilla on rakenteellisia puutteita majoittamisen, infrastruktuurien ja palvelujen alalla, eivät saa alittaa tässä asetuksessa säädettyä vähimmäisprosenttiosuutta.

b)

360 miljoonaa euroa osoitetaan jakomekanismin perusteella 16 artiklassa tarkoitettuihin erityistoimiin, 17 artiklassa tarkoitettuun unionin uudelleensijoittamisohjelmaan ja 18 artiklassa tarkoitettuihin kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtoihin jäsenvaltiosta toiseen.

2.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla varoilla tuetaan

a)

liitteessä II lueteltuja erityistoimia,

b)

unionin uudelleensijoittamisohjelmaa 17 artiklan mukaisesti ja/tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtoa jäsenvaltiosta toiseen siirtoa 18 artiklan mukaisesti.

3.   Jos tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia määriä jää käyttöön tai käytettävissä on muita määriä, ne kohdennetaan asetuksen (EU) N:o 514/2014 15 artiklassa säädetyn väliarvioinnin puitteissa suhteutettuina tämän asetuksen liitteessä I esitettyihin kansallisia ohjelmia varten vahvistettuihin perusosiin.

16 artikla

Erityistoimiin tarkoitetut määrärahat

1.   Jäsenvaltioille voidaan osoittaa 15 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu täydentävä määrä, edellyttäen että se merkitään ohjelmassa täydentäväksi määräksi ja se käytetään liitteessä II lueteltujen erityistoimien toteuttamiseen.

2.   Poliittisen kehityksen huomioon ottamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 26 artiklan mukaisesti liitteen II tarkistamiseksi asetuksen (EU) N:o 514/2014 15 artiklassa tarkoitetun väliarvioinnin yhteydessä. Jäsenvaltiot voivat saada tämän artiklan 1 kohdassa säädetyn täydentävän määrän tarkistetun erityistoimien luettelon perusteella, jos määrärahoja on käytettävissä.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut täydentävät määrät osoitetaan jäsenvaltioille yksilöllisissä rahoituspäätöksissä, joissa hyväksytään niiden kansallinen ohjelma tai tarkistetaan sitä väliarvioinnin yhteydessä asetuksen (EU) N:o 514/2014 14 ja 15 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Näitä määriä saa käyttää ainoastaan tämän asetuksen liitteessä II lueteltujen erityistoimien toteuttamiseen.

17 artikla

Unionin uudelleensijoittamisohjelman määrärahat

1.   Jäsenvaltiot saavat 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi joka toinen vuosi 15 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun täydentävän määrän, joka perustuu 6 000 euron suuruiseen kertakorvaukseen kutakin uudelleensijoitettua henkilöä kohden.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua kertakorvausta korotetaan 10 000 euroon kutakin uudelleensijoitettua henkilöä kohden 3 kohdan mukaisesti vahvistettujen, liitteessä III lueteltujen unionin yhteisten uudelleensijoittamista koskevien painopisteiden mukaisesti ja kutakin haavoittuvassa asemassa olevaa henkilöä kohden 5 kohdan mukaisesti.

3.   Unionin yhteisiä uudelleensijoittamista koskevia painopisteitä toteutetaan seuraavan yleisen henkilöiden luokituksen pohjalta:

a)

alueellisen suojeluohjelman kohdemaasta tai -alueelta tulevat henkilöt;

b)

henkilöt, jotka tulevat sellaisesta UNHCR:n uudelleensijoittamisennusteessa yksilöidystä maasta tai yksilöidyltä alueelta, jossa unionin yhteisellä toiminnalla olisi merkittävä vaikutus suojelutarpeiden täyttämiseen;

c)

sellaiseen erityisryhmään kuuluvat henkilöt, joka täyttää UNHCR:n uudelleensijoittamisperusteet.

4.   Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 26 artiklan mukaisesti liitteen III muuttamiseksi tämän artiklan 3 kohdassa esitettyjen yleisten luokkien pohjalta, jos tälle on selkeät perusteet tai tämä tapahtuu UNHCR:n antamat suositukset huomioiden.

5.   Seuraavilla haavoittuvassa asemassa olevat henkilöryhmät antavat myös oikeuden 2 kohdassa säädettyyn kertakorvaukseen:

a)

vaarassa olevat naiset ja lapset;

b)

ilman huoltajaa olevat alaikäiset;

c)

henkilöt, joilla on lääketieteellisen hoidon tarvetta, johon voidaan vastata ainoastaan uudelleensijoittamisen avulla;

d)

henkilöt, jotka tarvitsevat hätäsijoituspaikan tai kiireellisesti uudelleensijoituspaikan oikeudelliseen tai fyysiseen suojeluun liittyvien tarpeiden vuoksi, väkivallan tai kidutuksen uhrit mukaan luettuina.

6.   Jos jäsenvaltio uudelleensijoittaa useampaan kuin yhteen 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun ryhmään kuuluvan henkilön, se saa kyseistä henkilöä varten myönnettävän kertakorvauksen vain kerran.

7.   Jäsenvaltioilla voi tarvittaessa olla oikeus kertakorvauksiin myös 1, 3 ja 5 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenten osalta edellyttäen, että nämä perheenjäsenet on uudelleensijoitettu tämän asetuksen mukaisesti.

8.   Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä unionin uudelleensijoittamisohjelman määrärahojen jakamismekanismin aikataulun ja muut täytäntöönpanoehdot. Tämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa antavaa menettelyä noudattaen.

9.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut täydentävät määrät osoitetaan jäsenvaltioille joka toinen vuosi ja ensimmäisen kerran yksilöllisissä rahoituspäätöksissä, joilla hyväksytään niiden kansallinen ohjelma asetuksen (EU) N:o 514/2014 14 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja sen jälkeen rahoituspäätöksessä, joka liitetään kansallisen ohjelman hyväksymispäätökseen. Näitä määriä ei saa siirtää muihin kansallisen ohjelman mukaisiin toimiin.

10.   Jotta unionin uudelleensijoittamisohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa käytettävissä olevilla varoilla, komissiolle siirretään valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertakorvausten mukauttamiseksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi, ottaen erityisesti huomioon vallitsevan inflaatiotason, uudelleensijoittamiseen liittyvät kehityssuunnat sekä tekijät, joilla voidaan optimoida kertakorvausten muodostama taloudellinen kannustinvaikutus.

18 artikla

Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtoja varten tarkoitetut määrärahat

1.   Oikeudenmukaisen vastuunjaon ja yhteisvastuullisuuden periaatteiden toteuttamiseksi sekä rahaston täytäntöönpanokaudella tapahtuneiden unionin toimintapoliittisten muutosten perusteella jäsenvaltiot saavat 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi 15 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun täydentävän määrän, joka perustuu 6 000 euron suuruiseen kertakorvaukseen kutakin kansainvälistä suojelua saavaa toisesta jäsenvaltiosta siirrettyä henkilöä kohden.

2.   Jäsenvaltioilla voi tarvittaessa olla oikeus kertakorvauksiin myös 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenten osalta edellyttäen, että nämä perheenjäsenet on siirretty tämän asetuksen mukaisesti.

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut täydentävät määrät osoitetaan jäsenvaltioille ensimmäisen kerran yksilöllisissä rahoituspäätöksissä, joilla hyväksytään niiden kansallinen ohjelma asetuksen (EU) N:o 514/2014 14 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja sen jälkeen rahoituspäätöksessä, joka liitetään kansallisen ohjelman hyväksymispäätökseen. Näitä määriä ei saa siirtää muihin kansallisen ohjelman mukaisiin toimiin.

4.   Jotta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon tavoitteet voidaan tehokkaasti saavuttaa käytettävissä olevilla varoilla, komissiolle siirretään valta antaa tämän asetuksen 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kertakorvausten mukauttamiseksi, ottaen erityisesti huomioon vallitsevan inflaatiotason, kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden jäsenvaltiosta toiseen siirtämiseen liittyvät kehityssuunnat sekä tekijät, joilla voidaan optimoida kertakorvausten muodostama taloudellinen kannustinvaikutus.

19 artikla

Kansalliset ohjelmat

1.   Jäsenvaltioiden on kansallisilla ohjelmilla, jotka tutkitaan ja hyväksytään asetuksen (EU) N:o 514/2014 14 artiklan mukaisesti, tämän asetuksen 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden puitteissa ja ottaen huomioon asetuksen (EU) N:o 514/2014 13 artiklassa tarkoitetun poliittisen vuoropuhelun tulokset, pyrittävä toteuttamaan erityisesti seuraavat tavoitteet:

a)

tukea yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamista varmistamalla unionin turvapaikkasäännösten tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen ja asetuksen (EU) N:o 604/2013 asianmukaisen toiminnan. Tällaisiin toimiin voi kuulua myös unionin uudelleensijoittamisohjelman perustaminen ja kehittäminen;

b)

luoda ja kehittää kaksisuuntaisen dynaamisen prosessin eri näkökohdat kattavia, tapauksen mukaan kansallisella, paikallisella tai aluetasolla toteutettavia kotouttamisstrategioita, joissa otetaan huomioon kolmansien maiden kansalaisten kotouttamistarpeet paikallis- ja aluetasolla, käsitellään eri maahanmuuttajaryhmien erityistarpeita ja luodaan toimivia kumppanuuksia asiaankuuluvien sidosryhmien välille;

c)

laatia paluuta koskeva ohjelma, johon kuuluu vapaaehtoista paluuta koskeva osio sekä tarvittaessa uudelleenkotouttamista koskeva osio.

2.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikissa rahastosta tuetuissa toimissa noudatetaan perusoikeuksia ja kunnioitetaan ihmisarvoa. Näissä toimissa on erityisesti noudatettava täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita.

3.   Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista koskevan vaatimuksen mukaisesti ja ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion tilanteen jäsenvaltioiden on pyrittävä siihen, että määrärahat jaetaan oikeudenmukaisesti ja avoimella tavalla 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden kesken.

20 artikla

Unionin toimet

1.   Rahastosta voidaan komission aloitteesta rahoittaa valtioiden välisiä toimia tai unionin erityisen edun mukaisia toimia, jäljempänä ’unionin toimet’, jotka koskevat 3 artiklassa tarkoitettuja yleisiä ja erityisiä tavoitteita.

2.   Rahoitusta voidaan myöntää unionin toimille, joilla tuetaan erityisesti seuraavia:

a)

unionin oikeuden täytäntöönpanoa koskeva unionin yhteistyö ja parhaiden käytäntöjen jakaminen turvapaikka-alalla, erityisesti siltä osin kuin on kyse uudelleensijoittamisesta ja kansainvälistä suojelua hakevien ja/tai saavien henkilöiden jäsenvaltiosta toiseen siirtämisestä, muun muassa verkottumisen ja tiedonvaihdon avulla, laillisesta maahanmuutosta, kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisesta, mukaan lukien sellainen saapumisvaiheessa annettava apu sekä koordinointi, joilla edistetään uudelleensijoittumista paikallisyhteisöissä, joiden on määrä vastaanottaa uudelleensijoitettavia pakolaisia, sekä palauttamisesta;

b)

valtioiden välisten yhteistyöverkostojen perustaminen sekä pilottihankkeet, mukaan lukien innovatiiviset hankkeet, jotka perustuvat rajat ylittäviin, vähintään kahdessa jäsenvaltiossa sijaitsevien elinten välisiin kumppanuuksiin, joiden tarkoituksena on innovoinnin edistäminen sekä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdon helpottaminen;

c)

selvitykset ja tutkimukset, joissa kartoitetaan unionin tason yhteistyön uusia muotoja turvapaikka-asioiden, maahanmuuton, kotouttamisen ja palauttamisen sekä näitä koskevan unionin oikeuden alalla, tietojen levitystä ja tietojen vaihtoa parhaista käytännöistä sekä kaikista muista turvapaikka-, maahanmuutto-, kotouttamis- ja palauttamispolitiikkaan liittyvistä näkökohdista, mukaan lukien unionin poliittisia painopisteitä koskeva ulkoinen tiedotustoiminta;

d)

yhteisten tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen ja soveltaminen jäsenvaltioissa toiminnan kehittämisen mittaamiseksi turvapaikka-asioiden, laillisen maahanmuuton, kotouttamisen ja palauttamisen alalla;

e)

valmistelu-, seuranta- ja hallinnollinen tuki, tekninen apu sekä arviointimekanismin laatiminen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpanoa varten;

f)

yhteistyö kolmansien maiden kanssa maahanmuuttoa koskevan unionin kokonaisvaltaisen lähestymistavan mukaisesti erityisesti takaisinottosopimusten täytäntöönpanon, liikkuvuuskumppanuuksien ja alueellisten suojeluohjelmien yhteydessä;

g)

kolmansissa maissa toteutettavat tiedotustoimenpiteet ja -kampanjat, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta maahanmuuton asianmukaisista laillisista väylistä ja laittoman maahanmuuton riskeistä.

3.   Unionin toimet toteutetaan asetuksen (EU) N:o 514/2014 6 artiklan mukaisesti.

4.   Komissio varmistaa, että määrärahat jaetaan oikeudenmukaisesti ja avoimella tavalla 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden kesken.

21 artikla

Hätäapu

1.   Rahastosta myönnetään rahoitustukea kiireellisiin erityistarpeisiin vastaamista varten 2 artiklan k alakohdassa määritellyn hätätilanteen sattuessa. Kolmansissa maissa toteutettujen tämän artiklan mukaisten toimenpiteiden on oltava johdonmukaisia ja niiden on tarvittaessa täydennettävä humanitaarista apua koskevaa unionin politiikkaa ja noudatettava humanitaarista apua koskevassa konsensuksessa vahvistettuja humanitaarisia periaatteita.

2.   Hätäapu toteutetaan asetuksen (EU) N:o 514/2014 6 ja 7 artiklan mukaisesti.

22 artikla

Euroopan muuttoliikeverkosto

1.   Rahastosta tuetaan Euroopan muuttoliikeverkostoa ja myönnetään sen toimintaa ja tulevaa kehitystä varten tarvittavaa rahoitustukea.

2.   Komissio hyväksyy ohjausryhmän hyväksynnän saatuaan rahaston vuotuisista määrärahoista Euroopan muuttoliikeverkostolle osoitettavan määrän ja työohjelman, jossa vahvistetaan sen toiminnan painopisteet, päätöksen 2008/381/EY 4 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tämä komission päätös on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 84 artiklan mukainen rahoituspäätös.

3.   Euroopan muuttoliikeverkoston toimintaa varten annettava rahoitustuki myönnetään päätöksen 2008/381/EY 3 artiklassa tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille annattavina avustuksina ja tarpeen mukaan julkisina hankintoina asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti. Tuella varmistetaan näiden kansallisten yhteyspisteiden asianmukainen ja oikea-aikainen rahoitustuen saanti. Näiden kansallisten yhteyspisteiden toteuttamien toimien toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset, joihin on saatu tukea vuonna 2014 myönnetyillä avustuksilla, voivat olla tukikelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2014 lähtien.

4.   Muutetaan päätös 2008/381/EY seuraavasti:

a)

korvataan 4 artiklan 5 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

valmistella ja hyväksyä vuosittainen työohjelma puheenjohtajan laatiman luonnoksen pohjalta EMV:n moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, erityisesti siltä osin kuin on kyse tavoitteista ja aihekohtaisista painopisteistä ja kunkin kansallisen yhteyspisteen talousarvion alustavista määristä;”;

b)

muutetaan 6 artikla seuraavasti:

i)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Komissio seuraa Euroopan muuttoliikeverkoston työohjelman täytäntöönpanoa ja raportoi ohjausryhmälle säännöllisesti sekä työohjelman täytäntöönpanosta että EMV:n kehityksestä.”;

ii)

kumotaan 5–8 kohta;

c)

kumotaan 11 artikla;

d)

kumotaan 12 artikla.

23 artikla

Tekninen apu

1.   Rahaston määrärahoista käytetään komission aloitteesta ja/tai puolesta vuosittain enintään 2,5 miljoonaa euroa tekniseen apuun asetuksen (EU) N:o 514/2014 9 artiklan mukaisesti.

2.   Rahastosta voidaan jäsenvaltion aloitteesta rahoittaa tekniseen apuun liittyviä toimia asetuksen (EU) N:o 514/2014 20 artiklan mukaisesti. Tekniseen apuun voidaan osoittaa kaudella 2014–2020 enintään 5,5 prosenttia jäsenvaltiolle myönnetystä kokonaismäärästä lisättynä 1 000 000 eurolla.

24 artikla

Koordinointi

Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, tarpeen mukaan yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa, että kolmansissa maissa toteutettavat tai niihin liittyvät toimet toteutetaan yhteisvaikutusta hyödyntäen ja johdonmukaisesti muiden unionin ulkopuolella toteutettavien ja unionin välineillä tuettavien toimien kanssa. Niiden on erityisesti varmistettava, että nämä toimet

a)

ovat unionin ulkoisen politiikan mukaisia ja noudattavat kehityspoliittisen johdonmukaisuuden periaatetta ja ovat johdonmukaisia kyseessä olevan alueen tai maan strategista ohjelmasuunnittelua koskevien asiakirjojen kanssa;

b)

keskittyvät muihin kuin kehitystä tukeviin toimenpiteisiin;

c)

palvelevat unionin sisäisen politiikan etuja ja ovat johdonmukaisia unionin sisällä toteutettavien toimien kanssa.

VI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

25 artikla

Uudelleensijoittamista ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtoa jäsenvaltiosta toiseen varten myönnettäviä kertakorvauksia koskevat erityissäännökset

Poiketen siitä, mitä menojen tukikelpoisuutta koskevista säännöistä on säädetty asetuksen (EU) N:o 514/2014 18 artiklassa erityisesti kertakorvausten ja kiinteämääräisten maksujen osalta, jäsenvaltioille tämän asetuksen mukaisesti uudelleensijoittamista ja/tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden jäsenvaltiosta toiseen siirtoa varten osoitetut kertakorvaukset

a)

vapautetaan vaatimuksesta, jonka mukaan niiden on perustuttava tilastotietoihin tai aiempiin tietoihin; ja

b)

myönnetään sillä edellytyksellä, että henkilö, jonka osalta kertakorvaus on myönnetty, on tosiasiallisesti uudelleensijoitettu ja/tai siirretty tämän asetuksen mukaisesti.

26 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.   Edellä 16 artiklan 2 kohdassa, 17 artiklan 4 kohdassa ja 10 kohdassa sekä 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu säädösvalta siirretään komissiolle seitsemän vuoden ajaksi 21 päivästä toukokuuta 2014. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen seitsemän vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä kolmeksi vuodeksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen seitsemän vuoden kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 16 artiklan 2 kohdassa, 17 artiklan 4 kohdassa ja 10 kohdassa sekä 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan16 artiklan 2 kohdan, 17 artiklan 4 kohdan ja 10 kohdan sekä 18 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

27 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 514/2014 59 artiklan 1 kohdassa perustettu turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston sekä sisäisen turvallisuuden rahaston komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

28 artikla

Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen komission ehdotuksen pohjalta viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2020.

29 artikla

Asetuksen (EU) N:o 514/2014 soveltaminen

Tähän rahastoon sovelletaan asetuksen (EU) N:o 514/2014 säännöksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 4 artiklan soveltamista.

30 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätökset N:o 573/2007/EY, N:o 575/2007/EY ja 2007/435/EY 1 päivästä tammikuuta 2014.

31 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tämä asetus ei estä jatkamasta tai muuttamasta, myös peruuttamasta osittain tai kokonaan, asianomaisia hankkeita tai vuosiohjelmia ennen niiden päättämistä tai rahoitustukea, jonka komissio on hyväksynyt päätösten N:o 573/2007/EY, N:o 575/2007/EY ja 2007/435/EY perusteella tai minkä tahansa muun tuohon apuun 31 päivänä joulukuuta 2013 sovellettavan lainsäädännön perusteella. Tämä asetus ei estä jatkamasta tai muuttamasta, myös peruuttamasta osittain tai kokonaan, rahoitustukea, jonka komissio on hyväksynyt neuvoston päätöksen 2008/381/EY tai muun tuohon tukeen 31 päivänä joulukuuta 2013 sovellettavan lainsäädännön perusteella.

2.   Tehdessään tämän asetuksen perusteella myönnettävää osarahoitusta koskevia päätöksiä komissio ottaa huomioon päätösten N:o 573/2007/EY, N:o 575/2007/EY, 2007/435/EY ja 2008/381/EY nojalla ennen 20 päivää toukokuuta 2014 hyväksytyt toimenpiteet, joilla on taloudellisia vaikutuksia tuon osarahoituksen kattamana aikana.

3.   Komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017 ne varat, jotka on osoitettu sen 1 päivän tammikuuta 2011 ja 31 päivän joulukuuta 2014 välisenä aikana hyväksymään osarahoitukseen ja joita koskevia, toimien päättämiseen vaadittavia asiakirjoja ei ole lähetetty komissiolle loppukertomuksen jättämiselle vahvistettuun määräaikaan mennessä. Aiheettomasti maksetut määrät on maksettava takaisin.

4.   Määriä, jotka liittyvät toimiin, joita on lykätty sellaisten oikeudellisten menettelyjen tai hallinnollisten muutoksenhakujen vuoksi, joilla on lykkäävä vaikutus, ei oteta huomioon ilman eri toimenpiteitä vapautettavaa määrää laskettaessa.

5.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015 arviointikertomukset päätösten 573/2007/EY, 575/2007/EY ja 2007/435/EY perusteella kaudella 2011–2013 osarahoitettujen toimien tuloksista ja vaikutuksista.

6.   Komissio toimittaa päätösten 573/2007/EY, 575/2007/EY ja 2007/435/EY mukaiset, kautta 2011–2013 koskevat jälkiarviointikertomukset Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

32 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä huhtikuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  EUVL C 299, 4.10.2012, s. 108.

(2)  EUVL C 277, 13.9.2012, s. 23.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 14. huhtikuuta 2014.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 439/2010, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta (EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).

(8)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2007/2004, annettu 26 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston perustamisesta (EUVL L 349, 25.11.2004, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 862/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista sekä ulkomaisia työntekijöitä koskevien tilastojen laatimisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 311/76 kumoamisesta (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 23).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 573/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa ja neuvoston päätöksen 2004/904/EY kumoamisesta (EUVL L 144, 6.6.2007, s. 1).

(11)  Neuvoston päätös N:o 2007/435/EY, tehty 25 päivänä kesäkuuta 2007, eurooppalaisen rahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (EUVL L 168, 28.6.2007, s. 18).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 575/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, Euroopan paluurahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (EUVL L 144, 6.6.2007, s. 45).

(13)  Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).

(14)  Neuvoston päätös 2008/381/EY, tehty 14 päivänä toukokuuta 2008, Euroopan muuttoliikeverkoston perustamisesta (EUVL L 131, 21.5.2008, s. 7).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka- maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sekä poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä (ks. tämän virallisen lehden s. 112).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 513/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja neuvoston päätöksen 2007/125/YOS kumoamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 93).

(18)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).

(20)  Neuvoston direktiivi 2003/86/EY, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, oikeudesta perheenyhdistämiseen (EUVL L 251, 3.10.2003, s. 12).


LIITE I

Määrärahojen jakautuminen jäsenvaltioittain kaudella 2014–2020 (euroina)

Jäsenvaltio

Vähimmäismäärä

Prosentteina vuosien 2011–2013 määrärahojen keskiarvosta EPR+KR+PR

Keskiarvo 2011–2013

YHTEENSÄ

AT

5 000 000

2,65 %

59 533 977

64 533 977

BE

5 000 000

3,75 %

84 250 977

89 250 977

BG

5 000 000

0,22 %

5 006 777

10 006 777

CY

10 000 000

0,99 %

22 308 677

32 308 677

CZ

5 000 000

0,94 %

21 185 177

26 185 177

DE

5 000 000

9,05 %

203 416 877

208 416 877

EE

5 000 000

0,23 %

5 156 577

10 156 577

ES

5 000 000

11,22 %

252 101 877

257 101 877

FI

5 000 000

0,82 %

18 488 777

23 488 777

FR

5 000 000

11,60 %

260 565 577

265 565 577

GR

5 000 000

11,32 %

254 348 877

259 348 877

HR

5 000 000

0,54 %

12 133 800

17 133 800

HU

5 000 000

0,83 %

18 713 477

23 713 477

IE

5 000 000

0,65 %

14 519 077

19 519 077

IT

5 000 000

13,59 %

305 355 777

310 355 777

LT

5 000 000

0,21 %

4 632 277

9 632 277

LU

5 000 000

0,10 %

2 160 577

7 160 577

LV

5 000 000

0,39 %

8 751 777

13 751 777

MT

10 000 000

0,32 %

7 178 877

17 178 877

NL

5 000 000

3,98 %

89 419 077

94 419 077

PL

5 000 000

2,60 %

58 410 477

63 410 477

PT

5 000 000

1,24 %

27 776 377

32 776 377

RO

5 000 000

0,75 %

16 915 877

21 915 877

SE

5 000 000

5,05 %

113 536 877

118 536 877

SI

5 000 000

0,43 %

9 725 477

14 725 477

SK

5 000 000

0,27 %

5 980 477

10 980 477

UK

5 000 000

16,26 %

365 425 577

370 425 577

Jäsenvaltiot yhteensä

145 000 000

100,00 %

2 247 000 000

2 392 000 000


LIITE II

Luettelo 16 artiklassa tarkoitetuista erityistoimista

1.

Pakolaisten kauttakulku- ja hakemustenkäsittelykeskusten perustaminen ja kehittäminen unionissa erityisesti yhteistyössä UNHCR:n kanssa toteutettavien uudelleensijoittamisoperaatioiden tukemiseksi.

2.

Turvapaikkamenettelyjen piiriin pääsyä koskevat uudet lähestymistavat, joita noudatetaan yhteistyössä UNHCR:n kanssa ja jotka kohdistuvat tärkeimpiin kauttakulkumaihin, kuten tiettyjä henkilöryhmiä koskevat suojeluohjelmat tai turvapaikkahakemusten tarkastelussa noudatettavat tietyt menettelyt.

3.

Jäsenvaltioissa toteutettavat, kotouttamista koskevat aloitteet, kuten vertailuanalyysit, vertaisarvioinnit tai esimerkiksi kielitaidon hankkimiseen tai perehdyttämisohjelmien järjestämiseen liittyvien eurooppalaisten moduulien testaus tavoitteena parantaa toimintapolitiikan koordinointia jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisviranomaisten välillä.

4.

Yhteiset aloitteet, joiden tavoitteena on osoittaa ja toteuttaa uusia lähestymistapoja ilman huoltajaa olevien alaikäisten ensitapaamisen yhteydessä noudatettaviin menettelyihin, suojeluvaatimuksiin ja heille annettavaan tukeen.

5.

Yhteiset palauttamisoperaatiot, mukaan lukien unionin takaisinottosopimusten täytäntöönpanoon liittyvät yhteiset toimet.

6.

Pysyvään paluuseen tähtäävät yhteiset uudelleenkotouttamishankkeet alkuperämaissa sekä yhteiset toimet, joiden tavoitteena on parantaa kolmansien maiden valmiuksia panna täytäntöön unionin takaisinottosopimukset.

7.

Yhteiset aloitteet, joiden tavoitteena on palauttaa perheen yhtenäisyys ja uudelleenkotouttaa ilman huoltajaa olevat alaikäiset alkuperämaahansa.

8.

Jäsenvaltioiden väliset yhteiset aloitteet laillisen muuttoliikkeen alalla, mukaan lukien yhteisten maahanmuuttokeskusten perustaminen kolmansiin maihin, sekä yhteiset hankkeet jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi, jotta voidaan rohkaista yksinomaan laillisten maahanmuuttoväylien käyttöä ja tiedottaa laittoman maahanmuuton riskeistä.


LIITE III

Luettelo unionin yhteisistä uudelleensijoittamista koskevista painopisteistä

1.

Itä-Euroopan (Valko-Venäjä, Moldova, Ukraina) alueellinen suojeluohjelma.

2.

Afrikan sarven (Djibouti, Kenia, Jemen) alueellinen suojeluohjelma.

3.

Pohjois-Afrikan (Egypti, Libya, Tunisia) alueellinen suojeluohjelma.

4.

Itä-Afrikan suurten järvien alueella olevat pakolaiset.

5.

Syyriassa, Libanonissa ja Jordaniassa olevat irakilaiset pakolaiset.

6.

Turkissa olevat irakilaiset pakolaiset.

7.

Alueella olevat Syyrian pakolaiset.


LIITE IV

Erityistavoitteiden mittaamista koskevien yleisten indikaattorien luettelo

a)

Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kaikkien ulottuvuuksien, myös sen ulkoisen ulottuvuuden, vahvistaminen ja kehittäminen.

i)

rahastosta tuettavien vastaanotto- ja turvapaikkajärjestelmien alan hankkeiden välityksellä apua saaneiden kohderyhmään kuuluvien henkilöiden lukumäärä.

Vuosittaisia asetuksen (EU) N:o 514/2014 54 artiklassa tarkoitettuja täytäntöönpanokertomuksia varten tämä indikaattori jaetaan edelleen alaluokkiin seuraavasti:

tietoa ja apua turvapaikkamenettelyjen kuluessa saaneiden kohderyhmään kuuluvien henkilöiden lukumäärä,

oikeudellista apua ja edustajan saaneiden kohderyhmään kuuluvien henkilöiden lukumäärä,

erityisapua saaneiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten lukumäärä,

ii)

unionin säännöstössä vahvistettujen yhteisten vastaanottovaatimusten mukaisesti perustettujen uusien vastaanottoon liittyvien majoitusinfrastruktuurien ja tästä rahastosta tuettujen hankkeiden tuloksena samojen vaatimusten mukaisesti parannettujen olemassa olevien vastaanottoon liittyvien majoitusinfrastruktuurien vastaanottokyky (paikkojen lukumäärä) sekä prosenttiosuus vastaanottoon liittyvien majoitusinfrastruktuurien kokonaismäärästä;

iii)

turvapaikka-asioiden koulutusta rahaston tuella saaneiden henkilöiden lukumäärä ja tämä määrä prosenttiosuutena näistä aiheista koulutusta saaneen henkilöstön kokonaismäärästä;

iv)

rahaston tuella tuotetun alkuperämaiden tiedotusmateriaalin ja niissä toteutettujen tiedonhankintamatkojen lukumäärä;

v)

jäsenvaltioiden turvapaikkapolitiikkojen kehittämistä, seurantaa ja arviointia koskevien tästä rahastosta tuettujen hankkeiden lukumäärä;

vi)

rahaston tuella uudelleensijoitettujen henkilöiden lukumäärä.

b)

Jäsenvaltioihin suuntautuvan, niiden taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin, kuten työmarkkinoiden tarpeisiin, perustuvan laillisen maahanmuuton tukeminen ja samalla tapahtuva laillisen maahanmuuton väärinkäytön vähentäminen sekä kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisen tehostaminen;

i)

rahastosta tuettuihin lähtöä edeltäviin toimenpiteisiin osallistuneiden kohderyhmään kuuluvien henkilöiden lukumäärä;

ii)

rahastosta kansallisten, paikallisten tai alueellisten strategioiden puitteissa toteutetuilla kotouttamistoimilla tuettujen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden lukumäärä;

Vuosittaisia asetuksen (EU) N:o 514/2014 54 artiklassa tarkoitettuja täytäntöönpanokertomuksia varten tämä indikaattori jaetaan edelleen alaluokkiin seuraavasti:

niiden kohderyhmään kuuluvien henkilöiden lukumäärä, joita on tuettu koulutusta koskevilla toimenpiteillä, kuten kielenopetuksella ja työmarkkinoille pääsyä helpottavilla valmistelutoimilla;

niiden kohderyhmään kuuluvien henkilöiden lukumäärä, joita on tuettu neuvoilla ja avustamisella asumisen osalta;

niiden kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä, joita on tuettu antamalla fyysistä ja psyykkistä terveydenhuoltoa;

niiden kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä, joita on tuettu demokraattiseen osallistumiseen liittyvillä toimenpiteillä;

iii)

rahastosta tuettujen toimenpiteiden tuloksena perustettujen paikallisten, alueellisten ja kansallisten toimintapoliittisten kehysten, toimenpiteiden tai välineiden lukumäärä, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista ja joihin kansalaisyhteiskunta, maahanmuuttajayhteisöt ja kaikki muut asiaankuuluvat sidosryhmät osallistuvat;

iv)

rahastosta tuettujen muiden jäsenvaltioiden kanssa toteutettujen kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevien yhteistyöhankkeiden lukumäärä;

v)

jäsenvaltioiden kotouttamispolitiikkojen kehittämistä, seurantaa ja arviointia koskevien tästä rahastosta tuettujen hankkeiden lukumäärä.

c)

Sellaisen oikeudenmukaisten ja tehokkaiden palauttamisstrategioiden kehittäminen jäsenvaltioissa, joilla tuetaan laittoman maahanmuuton torjuntaa, korostaen paluun pysyvyyttä ja tehokasta takaisinottoa alkuperä- ja kauttakulkumaihin;

i)

rahaston tukemaa paluuseen liittyvää koulutusta saaneiden henkilöiden lukumäärä;

ii)

rahastosta osarahoitettua paluuta edeltävää tai sen jälkeistä uudelleenkotoutumista koskevaa apua saaneiden paluumuuttajien lukumäärä;

iii)

niiden paluumuuttajien lukumäärä, joiden paluu on saanut osarahoitusta rahastosta, sekä vapaaehtoisesti palanneet että maasta poistetut henkilöt;

iv)

rahastosta osarahoitettujen valvottujen maastapoistamisoperaatioiden lukumäärä;

v)

jäsenvaltioiden palauttamispolitiikkojen kehittämistä, seurantaa ja arviointia koskevien tästä rahastosta tuettujen hankkeiden lukumäärä.

d)

Jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuuden ja niiden välisen vastuunjaon lisääminen varsinkin niitä jäsenvaltioita kohtaan, joihin muutto- ja pakolaisvirrat kohdistuvat voimakkaimmin;

i)

rahaston tuella jäsenvaltiosta toiseen siirrettyjen kansainvälistä suojelua hakevien ja/tai saavien henkilöiden lukumäärä;

ii)

rahastosta tuettujen toisten jäsenvaltioiden kanssa toteutettujen yhteistyöhankkeiden lukumäärä yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon lisäämiseksi jäsenvaltioiden kesken.