16.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 145/32

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II vahvistetaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset.

(2)

Kyseistä luetteloa voidaan muuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1331/2008 (2) 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen menettelyn mukaisesti joko komission aloitteesta tai asiaa koskevan hakemuksen johdosta.

(3)

Sokerikulöörit ovat elintarvikevärejä, joiden käyttö on hyväksytty ja jotka sisältyvät asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II olevaan luetteloon. Hyväksynnässä otetaan huomioon elintarvikealan tiedekomitean vuosina 1987, 1990 ja 1996 vahvistamat hyväksyttävät päiväsaannit, jäljempänä ’ADI-arvo’.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, antoi 3 päivänä helmikuuta 2011 lausunnon (3) elintarvikelisäaineina käytettävien sokerikulöörien turvallisuuden uudelleenarvioinnista. Lausunnossa elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti ryhmän ADI-arvoksi 300 mg painokiloa kohti. Tämän koko ryhmää koskevan ADI-arvon sisällä ammoniummenetelmän sokerikulöörille (E 150c) vahvistettiin yksilöllinen ADI-arvo, joka oli 100 mg painokiloa kohti. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että lapsi- ja aikuisväestön odotettavissa oleva altistuminen ruokavalion kautta saattaa ylittää ADI-arvot sokerikulöörin (E 150a), ammoniummenetelmän sokerikulöörin (E 150c) ja ammoniumsulfiittimenetelmän sokerikulöörin (E 150d) osalta.

(5)

Elintarviketurvallisuusviranomainen antoi 3 päivänä joulukuuta 2012 lausunnon, jossa arvioitiin tarkemmin altistumista sokerikulööreille E 150a, E 150c ja E 150d ja pääteltiin, että odotettavissa oleva altistuminen ruokavalion kautta oli huomattavasti aiemmassa lausunnossa arvioitua vähäisempi (4). Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi kuitenkin, että ammoniummenetelmän sokerikulöörin (E 150c) ADI-arvo saattaa ylittyä pikkulasten ja aikuisten osalta. ADI-arvo ylittyi korkeilla käyttömäärillä vain hieman (6 %) pikkulapsilla yhdessä jäsenvaltiossa, mutta aikuisilla se ylittyi 5–51 prosenttia viidessä jäsenvaltiossa. Tarkasteltuaan tarkemmin kansallisia tietoja ammoniummenetelmän sokerikulöörin (E 150c) todellisesta käytöstä asianomaiset jäsenvaltiot osoittivat, että todellinen saanti on merkittävästi alempi. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että olut on tärkein aikuisten altistuksen lähde, on aiheellista muuttaa ammoniummenetelmän sokerikulöörin (E 150c) käyttöedellytyksiä ja vahvistaa käytön enimmäistasot elintarvikkeiden alaryhmässä 14.2.1 ”Olut ja mallasjuomat”, jotta voidaan varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suoja.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti väriaineiden enimmäismääriä sovelletaan väriainevalmisteen sisältämän tärkeimmän väriainesosan määriin, jollei toisin ilmoiteta. Sokerikulöörien monimutkaisuus ja vähäiset tiedot niiden kemiallisesta koostumuksesta tekevät kuitenkin niiden tunnistamisen elintarvikkeissa ongelmalliseksi. Sen vuoksi suorittaessaan virallista valvontaa toimivaltaiset viranomaiset voisivat harkita myös 2-asetyyli-4-tetrahydroksi-butyyli-imidatsolin — eli epäpuhtauden, joka voidaan analyyttisesti määrittää ja joka otettiin huomioon vahvistettaessa ammoniummenetelmän sokerikulöörin (E 150c) yksilöllistä ADI-arvoa — tason varmistamista.

(7)

Sokerikulöörien (E 150a–d) käyttöä mallasjuomissa koskeva lupahakemus esitettiin 4 päivänä kesäkuuta 2013 ja toimitettiin jäsenvaltioille asetuksen (EY) N:o 1331/2008 4 artiklan mukaisesti.

(8)

Olutta ei ole määritelty unionin lainsäädännössä, ja kansalliset määritelmät vaihtelevat jäsenvaltioittain. Tämän vuoksi yhdessä jäsenvaltiossa olueksi määritelty tuote voidaan toisessa luokitella mallasjuomaksi. Koska mallasjuomissa tarvitaan sokerikulööreitä (E 150a–d) tuotantoteknologian vuoksi ja sokerikulöörien käyttö on sallittu vain oluessa, nykytilanne vaikuttaa negatiivisesti sisämarkkinoihin ja estää näiden tuotteiden vapaata liikkuvuutta. Sen vuoksi on aiheellista korjata tilanne.

(9)

Mallasjuomien yhteisenä ominaisuutena on maltaan puuttuminen sellaisenaan lopputuotteesta ja samankaltaisuudet oluen kanssa tuotantoteknologiassa ja elintarvikelisäaineiden tarpeessa. Sokerikulööreitä tarvitaan palauttamaan yhdenmukainen väri, johon tuotantoprosessi on vaikuttanut, ja/tai tekemään vaaleista maltaista tehdyistä mallasjuomista ulkonäöltään houkuttelevampia. Paahdettua mallasta ei voida käyttää tummemman värin saamiseksi, koska siitä lähtee voimakas maku, joka ei sovellu näihin tuotteisiin.

(10)

Mallasjuomat ovat erikoistuotteita, jotka tarjoavat vaihtoehdon tuotteille, joissa sokerikulöörien käyttö on tällä hetkellä sallittua (eli maustetut juomat ja oluet). Sen vuoksi ei ole odotettavissa, että sokerikulöörien käytön salliminen mallasjuomissa vaikuttaisi merkittävästi kokonaisaltistukseen sokerikulööreille.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 2 kohdan mukaan komissio pyytää elintarviketurvallisuusviranomaiselta lausunnon asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II esitetyn unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelon saattamiseksi ajan tasalle, paitsi jos kyseisellä ajan tasalle saattamisella ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Koska sokerikulöörien (E 150a–d) käytön laajentaminen mallasjuomiin merkitsee edellä tarkoitetun luettelon sellaista ajan tasalle saattamista, jolla ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen, elintarviketurvallisuusviranomaiselta ei ole tarpeen pyytää lausuntoa.

(12)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitettä II olisi muutettava.

(13)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,