14.3.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 74/1

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 240/2014,

annettu 7 päivänä tammikuuta 2014,

Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tämän asetuksen tarkoituksena on antaa eurooppalaiset käytännesäännöt, joilla tuetaan ja helpotetaan kumppanuussopimusten mukaisten kumppanuuksien sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR), koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tukemien ohjelmien järjestämistä jäsenvaltioissa. Mainitut rahastot toimivat vastedes yhteisen kehyksen puitteissa, ja niistä käytetään nimitystä ”Euroopan rakenne- ja investointirahastot”, jäljempänä ’ERI-rahastot’.

(2)

Yhteistyökumppanuus on vakiintunut periaate ERI-rahastojen täytäntöönpanossa. Kumppanuuteen kuuluu tiivis yhteistyö viranomaisten, talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisyhteiskuntaa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla edustavien elinten välillä ohjelmien kaikissa vaiheissa, eli valmistelussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa.

(3)	Valittujen kumppaneiden olisi edustettava mahdollisimman laajasti asianomaisia sidosryhmiä. Valintamenettelyiden olisi oltava avoimia, ja niissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden erilaiset institutionaaliset ja oikeudelliset kehykset sekä kansallinen ja alueellinen toimivalta.

(4)

Kumppaneihin olisi kuuluttava viranomaisia, talouselämän osapuolia ja työmarkkinaosapuolia sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavia elimiä, mukaan lukien ympäristöalan kumppanit, yhteisöperustaiset järjestöt ja vapaaehtoisjärjestöt, jotka voivat vaikuttaa tuntuvasti kumppanuussopimuksen ja ohjelmien täytäntöönpanoon tai joihin kumppanuussopimuksen ja ohjelmien täytäntöönpano voi vaikuttaa tuntuvasti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sellaisten ryhmien ottamiseen mukaan toimintaan, jotka kuuluvat ohjelmien vaikutuspiiriin mutta joiden on vaikea vaikuttaa niihin, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja syrjäytyneet väestöryhmät, jotka ovat suurimmassa syrjintävaarassa tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa ja joita ovat erityisesti vammaiset, maahanmuuttajat ja romanit.

(5)

Kumppaneiden valinnassa on tarpeen ottaa huomioon kumppanuussopimusten ja ohjelmien väliset erot. Kumppanuussopimukset kattavat kaikki ERI-rahastot, jotka tukevat kaikkia jäsenvaltioita, kun taas ohjelmat koskevat vain niitä rahoittavia ERI-rahastoja. Kumppanuussopimusten mukaisten kumppaneiden olisi oltava sopivia kaikkien ERI-rahastojen käyttöä koskevien suunnitelmien kannalta, kun taas ohjelmien osalta riittää, että kumppanit ovat sopivia kyseisiä ohjelmia rahoittavien ERI-rahastojen käyttöä koskevien suunnitelmien kannalta.

(6)

Kumppaneiden olisi osallistuttava kumppanuussopimusten ja ohjelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Tätä varten on tarpeen vahvistaa pääperiaatteet ja hyvät käytännöt, jotka koskevat kumppaneiden oikea-aikaista, mielekästä ja avointa kuulemista kysymyksissä, jotka liittyvät kohdattavien haasteiden ja tarpeiden analysointiin, tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamisen painopistealueisiin sekä politiikan tehokkaan täytäntöönpanon edellyttämiin koordinointirakenteisiin ja monentasoisiin hallintosopimuksiin.

(7)

Kumppaneiden olisi oltava edustettuina ohjelmien seurantakomiteoissa. Jäsenyyttä ja komiteamenettelyitä koskevien sääntöjen olisi edistettävä ohjelmasuunnittelun ja ohjelmien täytäntöönpanon jatkuvuutta ja sitoutuneisuutta, selkeitä ja avoimia työjärjestelyitä sekä ajantasaisuutta ja syrjimättömyyttä.

(8)	Seurantakomiteoiden aktiivisina toimijoina kumppanit osallistuvat todennäköisesti eri painopistealueilla saavutettujen tulosten, ohjelmia koskevien kertomusten ja tarvittaessa myös ehdotuspyyntöjen arviointiin.

(9)	Tehokasta kumppanuutta olisi helpotettava auttamalla asianomaisia kumppaneita lujittamaan institutionaalisia valmiuksiaan ohjelmien valmistelua ja täytäntöönpanoa varten.

(10)

Komission olisi helpotettava hyvien käytäntöjen vaihtoa perustamalla kaikki ERI-rahastot kattava kumppanuuteen keskittyvä käytäntöyhteisö, sillä näin voidaan lujittaa institutionaalisia valmiuksia ja merkityksellisten tulosten levittämistä jäsenvaltioiden, hallintoviranomaisten ja kumppaneiden edustajien keskuudessa.

(11)	Jäsenvaltioiden olisi arvioitava kumppaneiden tehtäviä kumppanuussopimusten täytäntöönpanossa sekä kumppanuuden tuloksia ja tehokkuutta ohjelmakaudella.

(12)	Tukeakseen ja helpottaakseen kumppanuuden järjestämistä jäsenvaltioissa komission olisi annettava esimerkkejä jäsenvaltioissa sovellettavista parhaista käytännöistä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan kumppanuussopimusten mukaista kumppanuutta sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tukemia ohjelmia koskevat eurooppalaiset käytännesäännöt.

II LUKU

SOPIVIEN KUMPPANEIDEN YKSILÖINNISSÄ NOUDATETTAVIEN AVOIMIEN MENETTELYIDEN PÄÄPERIAATTEET

2 artikla

Kumppaneiden edustavuus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kumppanit edustavat mahdollisimman kattavasti eri sidosryhmiä ja että kumppanit valtuutetaan asianmukaisesti ottaen huomioon kunkin kumppanin osaaminen, valmiudet osallistua aktiivisesti sekä riittävä edustavuus.

3 artikla

Sopivien kumppaneiden yksilöinti kumppanuussopimuksia varten

1. Kumppanuussopimuksia varten jäsenvaltioiden on yksilöitävä sopivat kumppanit ainakin seuraavien joukosta:

toimivaltaiset alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaiset sekä muut viranomaiset, mukaan lukien seuraavat:

i)	alueviranomaiset, paikallisviranomaisten kansalliset edustajat sekä suurimpia kaupunkeja ja kaupunkialueita edustavat paikallisviranomaiset, joiden osaaminen liittyy ERI-rahastojen suunniteltuun käyttöön;

ii)	korkeakoulujen, koulutuksen tarjoajien ja tutkimuskeskusten kansalliset edustajat ERI-rahastojen suunnitellun käytön mukaan;

iii)

muut kansalliset viranomaiset, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 4–8 artiklassa tarkoitettujen monialaisten periaatteiden soveltamisesta ERI-rahastojen suunnitellun käytön mukaan; sekä erityisesti neuvoston direktiivin 2000/43/EY (2), neuvoston direktiivin 2004/113/EY (3) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY (4) mukaisesti perustetut yhdenvertaisen kohtelun edistämisestä vastaavat elimet;

talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet, mukaan lukien seuraavat:

i)	kansallisesti tunnustetut työmarkkinajärjestöt, erityisesti yleiset työmarkkinakeskusjärjestöt ja alakohtaiset järjestöt, joiden edustamat alat liittyvät ERI-rahastojen suunniteltuun käyttöön;

ii)	kansalliset kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt, jotka edustavat teollisuudenalojen tai -haarojen yleistä etua, ERI-rahastojen suunnitellun käytön mukaan sekä suurten, keskisuurten ja pienten yritysten ja mikroyritysten tasapainoisen edustuksen varmistamiseksi yhteisötalouden edustajien kanssa;

kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, kuten ympäristökumppanit, valtiosta riippumattomat järjestöt ja sosiaalisen osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet, mukaan lukien seuraavat:

elimet, jotka työskentelevät ERI-rahastojen suunniteltuun käyttöön ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 4–8 artiklassa tarkoitettuihin monialaisiin periaatteisiin liittyvillä aloilla, ottaen huomioon maantieteellinen ja aihekohtainen kattavuus, hallinnolliset valmiudet, asiantuntemus ja innovatiiviset lähestymistavat;

ii)	muut järjestöt tai ryhmät, joihin ERI-rahastojen täytäntöönpano vaikuttaa tuntuvasti tai todennäköisesti vaikuttaa tuntuvasti, ja erityisesti ryhmät, jotka ovat syrjintävaarassa tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa.

2. Jos viranomaiset, talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet ovat perustaneet järjestön, joka edustaa niiden kaikkien etuja, helpottaakseen osallistumistaan kumppanuuteen (kattojärjestö), ne voivat nimetä kumppanuuteen yhden edustajan edustamaan kattojärjestön näkemyksiä.

4 artikla

Sopivien kumppaneiden yksilöinti ohjelmia varten

1. Kutakin ohjelmaa varten jäsenvaltioiden on yksilöitävä sopivat kumppanit ainakin seuraavien joukosta:

toimivaltaiset alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaiset sekä muut viranomaiset, mukaan lukien seuraavat:

i)	alueviranomaiset, paikallisviranomaisten kansalliset edustajat ja suurimpia kaupunkeja ja kaupunkialueita edustavat paikallisviranomaiset, joiden osaaminen liittyy ohjelmaa tukevien ERI-rahastojen suunniteltuun käyttöön;

ii)	korkeakoulujen, opetus-, koulutus- ja neuvontapalveluiden tarjoajien ja tutkimuskeskusten kansalliset tai alueelliset edustajat ohjelmaa tukevien ERI-rahastojen suunnitellun käytön mukaan;

iii)

muut viranomaiset, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 4–8 artiklassa tarkoitettujen monialaisten periaatteiden soveltamisesta ohjelmaa tukevien ERI-rahastojen suunnitellun käytön mukaan, sekä erityisesti direktiivin 2000/43/EY, direktiivin 2004/113/EY ja direktiivin 2006/54/EY mukaisesti perustetut yhdenvertaisen kohtelun edistämisestä vastaavat elimet;

iv)	muut elimet, jotka on organisoitu kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla, ja viranomaiset, jotka edustavat alueita, joilla tehdään ohjelmasta rahoitettavia integroituja alueellisia investointeja ja noudatetaan paikallisia kehitysstrategioita;

talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet, mukaan lukien seuraavat:

i)	kansallisesti tai alueellisesti tunnustetut työmarkkinajärjestöt, erityisesti yleiset työmarkkinakeskusjärjestöt ja alakohtaiset järjestöt, joiden edustamat alat liittyvät ohjelmaa tukevien ERI-rahastojen suunniteltuun käyttöön;

ii)	kansalliset tai alueelliset kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt, jotka edustavat teollisuudenalojen tai -haarojen yleistä etua, suurten, keskisuurten ja pienten yritysten sekä mikroyritysten tasapainoisen edustuksen varmistamiseksi yhteisötalouden edustajien kanssa;

iii)	muut samankaltaiset elimet, jotka on organisoitu kansallisella tai alueellisella tasolla;

elimet, jotka työskentelevät ohjelmaa tukevien ERI-rahastojen suunniteltuun käyttöön ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 4–8 artiklassa tarkoitettuihin monialaisiin periaatteisiin liittyvillä aloilla, ottaen huomioon maantieteellinen ja aihekohtainen kattavuus, hallinnolliset valmiudet, asiantuntemus ja innovatiiviset lähestymistavat;

ii)	asetuksen (EU) N:o 1303/2013 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja paikallisia toimintaryhmiä edustavat elimet;

iii)	muut järjestöt tai ryhmät, joihin ERI-rahastojen täytäntöönpano vaikuttaa tuntuvasti tai todennäköisesti vaikuttaa tuntuvasti, ja erityisesti ryhmät, jotka ovat syrjintävaarassa tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa.

2. Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien osalta jäsenvaltiot voivat ottaa mukaan kumppanuuteen seuraavia:

i)	kyseisellä valtioiden rajat ylittävällä tai valtioiden välisellä tasolla toimivat eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymät;

ii)	viranomaiset tai elimet, jotka osallistuvat makroalueellisen tai merialuestrategian kehittämiseen tai täytäntöönpanoon ohjelma-alueella, mukaan lukien makroalueellisista strategioista vastaavat painopistealakohtaiset koordinaattorit.

3. Jos viranomaiset, talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet ovat perustaneet kattojärjestön, ne voivat nimetä kumppanuuteen yhden edustajan edustamaan kattojärjestön näkemyksiä.

III LUKU

PÄÄPERIAATTEET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT, JOTKA KOSKEVAT SOPIVIEN KUMPPANEIDEN OSALLISTUMISTA KUMPPANUUSSOPIMUKSEN JA OHJELMIEN VALMISTELUUN

5 artikla

Sopivien kumppaneiden kuuleminen kumppanuussopimuksen ja ohjelmien valmistelussa

1. Jotta voidaan varmistaa sopivien kumppaneiden avoin ja tehokas osallistuminen, jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten on kuultava niitä kumppanuussopimuksen ja ohjelmien valmisteluprosessiin ja -aikatauluun liittyvissä kysymyksissä. Näin tehdessään jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten on ilmoitettava kumppaneille kumppanuussopimuksen ja ohjelmien sisällöstä ja siihen mahdollisesti tehtävistä muutoksista.

2. Kuullessaan sopivia kumppaneita jäsenvaltioiden on otettava huomioon seuraavat tarpeet:

a)	merkitykselliset tiedot on annettava riittävän ajoissa, ja niiden on oltava helposti saatavilla;

b)	kumppaneilla on oltava riittävästi aikaa analysoida ja kommentoida keskeisiä valmisteluasiakirjoja ja kumppanuussopimuksen ja ohjelmien luonnoksia;

c)	käytettävissä on oltava kanavia, joiden kautta kumppanit voivat esittää kysymyksiä, esittää kannanottoja ja saada tietoa tavasta, jolla niiden ehdotukset on otettu huomioon;

d)	kuulemisen tulokset on levitettävä.

3. Maaseudun kehittämisohjelmien osalta jäsenvaltioiden on otettava huomioon tehtävät, jotka Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (5) 54 artiklan mukaisesti perustetut maaseutuverkot voivat hoitaa sopivien kumppaneiden avustuksella.

4. Jos kansallista tasoa alempien hallintotasojen välillä on tehty virallisia sopimuksia, jäsenvaltion on otettava huomioon nämä monitasoiset hallintosopimukset institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksensä mukaisesti.

6 artikla

Kumppanuussopimuksen valmistelu

Jäsenvaltioiden on otettava sopivat kumppanit mukaan institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksensä mukaisesti kumppanuussopimuksen ja erityisesti sen seuraavien osa-alueiden valmisteluun:

a)	erojen, kehittämistarpeiden ja kasvupotentiaalin analysointi temaattisten tavoitteiden kannalta, mukaan lukien asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa käsitellyt tavoitteet;

b)	yhteenvedot ohjelmien ennakkoehdoista ja jäsenvaltion aloitteesta toteutettujen kumppanuussopimuksen ennakkoarviointien tärkeimmistä havainnoista;

c)	temaattisten tavoitteiden valinta, ERI-rahastojen suuntaa-antava jako ja rahastojen tärkeimmät odotettavissa olevat tulokset;

d)	luettelo ohjelmista sekä kansallisella ja alueellisella tasolla käytettävät järjestelmät, joilla pyritään varmistamaan koordinointi ERI-rahastojen välillä sekä kyseisten rahastojen koordinointi muiden unionin ja kansallisten rahoitusvälineiden sekä Euroopan investointipankin kanssa;

e)	järjestelyt, joilla varmistetaan yhdennetty lähestymistapa käytettäessä ERI-rahastoja kaupunki-, maaseutu-, rannikko- ja kalastusalueiden sekä alueiden, joihin liittyy alueellisia erityispiirteitä, alueelliseen kehittämiseen,

f)	järjestelyt, joiden tarkoituksena on varmistaa yhdennetty lähestymistapa köyhyydestä eniten kärsivien maantieteellisten alueiden ja suurimmassa syrjintä- tai syrjäytymisvaarassa olevien kohderyhmien erityistarpeista huolehtimiseen kiinnittäen erityistä huomiota syrjäytyneisiin yhteisöihin;

g)	asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5, 7 ja 8 artiklassa tarkoitettujen monialaisten periaatteiden täytäntöönpano

7 artikla

Tiedot sopivien kumppaneiden osallistumisesta kumppanuussopimukseen

Jäsenvaltioiden on annettava kumppanuussopimuksesta vähintään seuraavat tiedot:

a)	luettelo kumppanuussopimuksen valmisteluun osallistuneista kumppaneista;

b)	toimet, jotka on toteutettu kumppaneiden aktiivisen osallistumisen varmistamiseksi, mukaan lukien erityisesti vammaisten hyväksi toteutetut esteettömyyttä koskevat toimet;

c)	kumppaneiden tehtävät kumppanuussopimuksen valmistelussa;

d)	kumppaneiden kuulemisen tulokset ja kuvaus lisäarvosta, joka kuulemisesta saadaan kumppanuussopimuksen valmistelussa.

8 artikla

Ohjelmien valmistelu

Jäsenvaltioiden on otettava sopivat kumppanit mukaan institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksensä mukaisesti ohjelmien ja erityisesti niiden seuraavien osa-alueiden valmisteluun:

a)	tarpeiden analysointi ja yksilöinti;

b)	painopistealueiden määrittely tai valinta ja niihin liittyvät erityistavoitteet;

c)	rahoituksen jakaminen;

d)	ohjelmien erityisindikaattoreiden määrittely;

e)	asetuksen (EU) N:o 1303/2013 7 ja 8 artiklassa määriteltyjen monialaisten periaatteiden täytäntöönpano;

f)	seurantakomitean kokoonpano.

9 artikla

Tiedot sopivien kumppaneiden osallistumisesta ohjelmiin

Jäsenvaltioiden on annettava ohjelmista vähintään seuraavat tiedot:

a)	toimet, jotka on toteutettu sopivien kumppaneiden ottamiseksi mukaan ohjelmien valmisteluun ja niihin tehtäviin muutoksiin;

b)	suunnitellut toimet, joilla pyritään varmistamaan kumppaneiden osallistuminen ohjelmien täytäntöönpanoon.

IV LUKU

SEURANTAKOMITEOIDEN JÄSENYYSSÄÄNTÖJEN JA SISÄISTEN MENETTELYIDEN MÄÄRITTELEMISTÄ KOSKEVAT PARHAAT KÄYTÄNNÖT

10 artikla

Seurantakomitean jäsenyyssäännöt

1. Laatiessaan seurantakomitean jäsenyyssääntöjä jäsenvaltioiden on otettava huomioon kumppaneiden osallistuminen ohjelmien valmisteluun ja pyrittävä edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa sekä syrjimättömyyttä.

2. Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien seurantakomiteoiden osalta unionin tai valtioiden välisen tason kattojärjestöt voivat edustaa kumppaneita alueiden ja valtioiden välisissä yhteistyöohjelmissa. Jäsenvaltiot voivat ottaa kumppanit mukaan seurantakomitean valmistelutöihin erityisesti siten, että kumppanit osallistuvat kansallisella tasolla järjestettyihin koordinointikomiteoihin osallistuvissa jäsenvaltioissa.

11 artikla

Seurantakomitean työjärjestys

Laatiessaan työjärjestystä seurantakomiteoiden on otettava huomioon seuraavat tekijät:

a)	jäsenten äänivalta;

b)	kokouskutsujen lähettämistä ja asiakirjojen toimittamista koskevat määräajat, joiden on yleensä oltava vähintään kymmenen työpäivää;

c)	seurantakomiteoille toimitettujen valmisteluasiakirjojen julkaisemista ja saatavuutta koskevat järjestelyt;

d)	pöytäkirjojen hyväksymistä, julkaisemista ja saatavuutta koskeva menettely;

e)	työryhmien perustamista seurantakomiteoiden alaisuuteen ja työryhmien toimintaa koskevat järjestelyt;

f)	seurantaan, arviointiin ja ehdotuspyyntöihin osallistuvien kumppaneiden eturistiriitoja koskevat säännökset;

g)	korvaussääntöihin, valmiuksien kehittämismahdollisuuksiin ja teknisen avun käyttöön liittyvät edellytykset, periaatteet ja järjestelyt.

V LUKU

PÄÄPERIAATTEET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT, JOTKA KOSKEVAT SOPIVIEN KUMPPANEIDEN OSALLISTUMISTA EHDOTUSPYYNTÖJEN JA EDISTYMISKERTOMUSTEN VALMISTELUUN SEKÄ OHJELMIEN SEURANTAAN JA ARVIOINTIIN

12 artikla

Tietosuojaan, salassapitoon ja eturistiriitoihin liittyvät velvoitteet

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ehdotuspyyntöjen ja edistymiskertomusten valmisteluun sekä ohjelmien seurantaan ja arviointiin osallistuvat kumppanit ovat tietoisia tietosuojaan, salassapitoon ja eturistiriitoihin liittyvistä velvoitteistaan.

13 artikla

Sopivien kumppaneiden osallistuminen ehdotuspyyntöjen valmisteluun

Hallintoviranomaisten on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi, jos ehdotuspyyntöjen valmisteluun tai niiden arviointiin osallistuu sopivia kumppaneita.

14 artikla

Sopivien kumppaneiden osallistuminen edistymiskertomusten valmisteluun

Jäsenvaltioiden on otettava sopivia kumppaneita mukaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 52 artiklassa tarkoitettujen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskevien edistymiskertomusten valmisteluun ja erityisesti sen arviointiin, mitä tehtäviä kumppaneilla on kumppanuussopimuksen täytäntöönpanossa, ja niiden lausuntojen tarkasteluun, joita kumppanit antavat kuulemisen aikana, sekä tarvittaessa myös kuvauksen laatimiseen siitä, millä tavalla kumppaneiden lausunnot on otettu huomioon.

15 artikla

Sopivien kumppaneiden osallistuminen ohjelmien seurantaan

Hallintoviranomaisten on otettava kumppanit mukaan ohjelman tulosten, mukaan lukien tulosarvioinnin päätelmät, arviointiin seurantakomiteassa ja sen työryhmissä sekä ohjelmia koskevien vuotuisten täytäntöönpanokertomusten valmisteluun.

16 artikla

Sopivien kumppaneiden osallistuminen ohjelmien arviointiin

1. Hallintoviranomaisten on otettava sopivat kumppanit mukaan ohjelmien arviointiin seurantakomiteoissa ja seurantakomitean tätä tarkoitusta varten mahdollisesti perustamissa erityisissä työryhmissä.

2. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja koheesiorahaston ohjelmien hallintoviranomaisten on kuultava kumppaneita laatiessaan yhteenvetokertomuksia ohjelmakauden aikana asetuksen (EU) N:o 1303/2013 114 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutettujen arviointien havainnoista.

VI LUKU

SUUNTAA-ANTAVAT ALAT, AIHEET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT, JOTKA KOSKEVAT ERI-RAHASTOJEN KÄYTTÖÄ SOPIVIEN KUMPPANEIDEN INSTITUTIONAALISTEN VALMIUKSIEN LUJITTAMISESSA, SEKÄ KOMISSION TEHTÄVÄT HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMISESSÄ

17 artikla

Sopivien kumppaneiden institutionaalisten valmiuksien lujittaminen

1. Hallintoviranomaisen on tutkittava, onko kumppaneiden ja erityisesti pienten paikallisviranomaisten, talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten sekä valtiosta riippumattomien järjestöjen institutionaalisten valmiuksien lujittamista tarpeen tukea hyödyntämällä teknistä apua, jotta kyseisiä kumppaneita voitaisiin auttaa osallistumaan tehokkaasti ohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuki voidaan toteuttaa muun muassa aihekohtaisina työpajoina, koulutustapahtumina, koordinointi- ja verkottumisrakenteina tai rahoitusosuutena ohjelman valmistelua, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia käsittelevien kokousten osallistumiskustannuksiin.

3. Maaseudun kehittämisohjelmien osalta 1 kohdassa tarkoitettu tuki voidaan antaa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 54 artiklan mukaisesti perustetun kansallisen maaseutuverkon kautta.

4. ESR:n ohjelmien osalta vähemmän kehittyneiden alueiden tai siirtymäalueiden taikka koheesiorahastoon tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten on varmistettava, että ohjelmiin osallistuvien työmarkkinajärjestöjen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen valmiuksien kehittämistoimintaan osoitetaan tarpeen mukaan riittävästi ESR:n varoja.

5. Euroopan alueellisen yhteistyön osalta 1 ja 2 kohdan nojalla myönnettävä tuki voi sisältää myös tukea, jolla lujitetaan kumppaneiden institutionaalisia valmiuksia kansainväliseen yhteistyöhön osallistumista varten.

18 artikla

Komission tehtävät hyvien käytäntöjen levittämisessä

1. Komissio perustaa yhteistyömekanismin, jonka nimi on kumppanuuteen keskittyvä eurooppalainen käytäntöyhteisö, joka on ERI-rahastojen yhteinen yhteisö, johon asianomaiset jäsenvaltiot, hallintoviranomaiset ja kumppaneita unionin tasolla edustavat järjestöt voivat osallistua.

Kumppanuuteen keskittyvä eurooppalainen käytäntöyhteisö helpottaa kokemusten vaihtoa, valmiuksien kehittämistä ja asianmukaisten tulosten levittämistä.

2. Komissio asettaa saataville esimerkkejä kumppanuuden järjestämistä koskevista hyvistä käytännöistä.

3. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 (6) 2 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen kokemusten vaihto, joka liittyy alueellisen yhteistyön ohjelmien ja toimien täytäntöönpanoa koskevien hyvien käytäntöjen ja innovatiivisten toimintatapojen tunnistamiseen, siirtämiseen ja levittämiseen, on sisällettävä yhteistyöohjelmia koskevasta kumppanuudesta saatujen kokemusten vaihtoa.

VII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

19 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä tammikuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2) Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22).

(3) Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1299/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, erityissäännöksistä Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen tukemiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259).