15.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 77/11 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 231/2014,
annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014,
liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) perustamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Komissio on 29 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio” vahvistanut kehyksen unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineille, liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II) mukaan lukien. |
(2) |
Koska neuvoston asetuksen (EY) N:o 1085/2006 (4) voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2013, ulkoisen avun suunnittelua ja toimittamista koskevaa sääntelykehyksen voimassaoloa olisi jatkettava kaudella 2014–2020, jotta unionin ulkoista toimintaa voidaan tehostaa. Unionin laajentumispolitiikkaa olisi edelleen tuettava erityisellä ulkoisen toiminnan rahoitusvälineellä. Tämän vuoksi olisi perustettava liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II). |
(3) |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaan unionin jäsenyyttä voi hakea jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa ihmisarvon kunnioittamisen, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien, vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet mukaan luettuina, kunnioittamisen periaatteita. Unionin jäsenyyttä hakeneesta Euroopan valtiosta voi tulla jäsen vain silloin, kun sen on vahvistettu täyttävän Eurooppa-neuvoston Kööpenhaminan kokouksessa kesäkuussa 1993 vahvistetut liittymisperusteet, jäljempänä ”Kööpenhaminan perusteet”, ja liittyminen tapahtuu siten, että unioni pystyy integroimaan uuden jäsenvaltion. Nämä liittymisperusteet liittyvät demokratian turvaavien instituutioiden vakauteen, oikeusvaltioperiaatteeseen, ihmisoikeuksiin, vähemmistöjen kunnioittamiseen ja suojeluun, toimivan markkinatalouden olemassaoloon sekä kykyyn selviytyä unionissa kilpailupaineiden ja markkinavoimien olosuhteissa sekä valmiuteen omaksua perussopimuksista johtuvien oikeuksien lisäksi myös niistä johtuvat velvollisuudet, joihin kuuluu myös poliittisen unionin sekä talous- ja rahaliiton tavoitteiden noudattaminen. |
(4) |
Sitoumusten vahvistamiseen, ehdollisuuteen ja tiedottamiseen perustuva laajentumisstrategia yhdistettynä unionin kykyyn integroida uusia jäseniä luo edelleen perustan uudelle laajentumista koskevalle yksimielisyydelle. Liittymisprosessi perustuu objektiivisiin arviointiperusteisiin ja kaikkien hakijoiden tasapuolisen kohtelun periaatteen soveltamiseen siten, että kutakin arvioidaan omien ansioidensa perusteella. Liittymisen eteneminen riippuu siitä, miten kukin hakija kunnioittaa unionin arvoja, ja hakijan valmiudesta toteuttaa tarvittavat uudistukset, joilla sen poliittinen, institutionaalinen, oikeudellinen, hallinnollinen ja taloudellinen järjestelmä saatetaan vastaamaan unionin sääntöjä, normeja, politiikkoja ja menettelytapoja. |
(5) |
Laajentumisprosessilla vahvistetaan rauhaa, demokratiaa ja vakautta Euroopassa, ja se antaa unionille paremman lähtökohdan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin. Laajentumisprosessin muutosvoima käynnistää laajentumisessa mukana olevissa maissa kauaskantoisia poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, jotka hyödyttävät myös koko unionia. |
(6) |
Eurooppa-neuvosto on myöntänyt ehdokasmaan aseman Islannille, Montenegrolle, entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle, Turkille ja Serbialle. Se on myös vahvistanut Länsi-Balkanin maiden eurooppalaiset näkymät. Tällaiset unioniin lähentyvät maat, joille ei ole myönnetty ehdokasmaan asemaa, voidaan tässä asetuksessa katsoa siinä tarkoitetuiksi mahdollisiksi ehdokasmaiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta näiden maiden asemaa koskevia Eurooppa-neuvoston tai neuvoston kantoja tai niiden tulevia päätöksiä. Tämän asetuksen mukaista rahoitustukea olisi myönnettävä kaikille liitteessä I luetelluille edunsaajille. |
(7) |
Tämän asetuksen mukaista tukea olisi annettava Eurooppa-neuvoston ja neuvoston määrittelemän laajentumispolitiikan viitekehyksen mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon komission vuosittaiseen laajentumispakettiin sisältyvä laajentumisstrategiaa koskeva tiedonanto ja edistymiskertomukset sekä Euroopan parlamentin asiaan liittyvät päätöslauselmat. Tukea olisi annettava myös unionin ja liitteessä I lueteltujen edunsaajien välillä tehtyjen sopimusten sekä Eurooppa-kumppanuuksien ja liittymiskumppanuuksien mukaisesti. Tuki olisi keskitettävä pääasiassa muutamalle politiikan alalle, jotka auttavat liitteessä I lueteltuja edunsaajia vahvistamaan demokraattisia instituutioita ja oikeusvaltioperiaatteen soveltamista, uudistamaan oikeuslaitosta ja julkishallintoa, kunnioittamaan perusoikeuksia sekä edistämään sukupuolten tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja syrjimättömyyttä. Sillä olisi edelleen tuettava edunsaajien pyrkimyksiä edistää alueellista, alueiden välistä ja rajatylittävää yhteistyötä sekä alueellista kehitystä muun muassa unionin makroaluestrategioiden täytäntöönpanolla. Tuella olisi myös edistettävä edunsaajien taloudellista ja sosiaalista kehitystä, joka tähtää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun, ja se olisi kohdistettava erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotta voidaan saavuttaa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja saattaa maat vähitellen vastaamaan Kööpenhaminan arviointiperusteita. Rahoitustuen ja liittymistä valmistelevan strategian täytäntöönpanon yleisen edistymisen välistä johdonmukaisuutta olisi parannettava. |
(8) |
Laajentumispolitiikan viitekehyksen muutosten tai liitteessä I lueteltuja edunsaajia koskevien merkittävien muutosten huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteessä II lueteltujen aihekohtaisten painopistealojen mukauttamista ja ajantasaistamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. |
(9) |
Oikeusvaltioperiaatteen soveltamisen lujittaminen, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta mukaan luettuna, ja hyvä hallintotapa, myös julkishallinnon uudistaminen, ovat edelleen useimpien liitteessä I lueteltujen edunsaajien keskeisiä haasteita ja hyvin tärkeitä, jotta nämä edunsaajat voivat lähentyä unionia ja täyttää myöhemmin täysin unionin jäsenyyden velvoitteet. Ottaen huomioon näillä aloilla toteutettavien uudistusten pitkäaikainen luonne ja tarve saada tuloksia, tämän asetuksen mukaisella rahoitustuella olisi vastattava liitteessä I luetelluille edunsaajille asetettuihin vaatimuksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. |
(10) |
Liitteessä I lueteltujen edunsaajien on oltava valmiita vastaamaan paremmin kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin ja toimimaan unionin pyrkimysten mukaisesti näiden kysymysten ratkaisemiseksi. Tämän asetuksen mukaisella unionin tuella olisi myös myötävaikutettava siihen, että saavutetaan tavoite, jonka mukaan ilmastotoimien osuus korotetaan vähintään 20 prosenttiin unionin talousarviosta. |
(11) |
Unionin olisi myös annettava jäsenvaltioille karttuneeseen kokemukseen perustuen tukea kaikkien liitteessä I lueteltujen edunsaajien liittymiseen tähtääviin valmisteluihin. Tässä yhteistyössä olisi keskityttävä erityisesti jäsenvaltioiden uudistusprosessissa saamien kokemusten jakamiseen. |
(12) |
Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava antamansa tuen koordinointi, johdonmukaisuus ja keskinäinen täydentävyys erityisesti säännöllisillä neuvotteluilla ja tietojenvaihdolla tukiprosessin eri vaiheissa. Olisi myös toteutettava tarvittavat toimenpiteet koordinoinnin ja täydentävyyden parantamiseksi, myös kuulemalla säännöllisesti muita avunantajia. Kansalaisyhteiskunnan asemaa olisi tehostettava sekä valtiovallan elinten toteuttamien ohjelmien puitteissa että unionin suoran tuen vastaanottajana. |
(13) |
Toiminnan painopisteet, joilla pyritään saavuttamaan tämän asetuksen mukaista tukea saavien politiikan alojen tavoitteet, olisi määriteltävä suuntaa-antavissa strategia-asiakirjoissa, jotka komissio laatii unionin monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon ajaksi kaudelle 2014–2020 yhteistyössä liitteessä I lueteltujen edunsaajien kanssa niiden erityistarpeiden ja liittymisohjelmien pohjalta tässä asetuksessa määriteltyjen yleis- ja erityistavoitteiden mukaisesti ja ottaen asiaankuuluvat kansalliset strategiat asianmukaisesti huomioon. Strategia-asiakirjoissa olisi myös määritettävä tuettavat politiikan alat ja esitettävä unionin varojen ohjeellinen jakautuminen politiikan aloille vuositasolla eriteltynä, mukaan lukien arvio ilmastoon liittyvistä menoista. Tämä ei kuitenkaan rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston oikeuksia. Tukivälineen olisi oltava riittävän joustava, jotta voidaan vastata äkillisiin tarpeisiin ja kannustaa suoritustason parantamiseen. Strategia-asiakirjoissa olisi varmistettava johdonmukaisuus ja yhtenäisyys liitteessä I lueteltujen edunsaajien kansallisiin talousarvioihin perustuvien toimenpiteiden kanssa ja otettava huomioon muiden tuenantajien myöntämä tuki. Jotta voidaan ottaa huomioon sisäinen ja ulkoinen kehitys, strategia-asiakirjoja olisi tarkasteltava uudelleen ja tarkistettava tarpeen mukaan. |
(14) |
On unionin edun mukaista avustaa liitteessä I lueteltuja edunsaajia näiden pyrkiessä uudistuksiin tavoitteenaan unionin jäsenyys. Tuen hallinnoinnissa olisi voimakkaasti keskityttävä tuloksiin ja kannustimien luomiseen niille, jotka osoittavat sitoutuneensa uudistuksiin panemalla tehokkaasti täytäntöön liittymistä valmistelevan tuen ja edistymällä jäsenyysvaatimusten täyttämisessä. |
(15) |
Tuen myöntämisessä olisi edelleen hyödynnettävä rakenteita ja välineitä, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi liittymistä valmistelevassa prosessissa. Siirtyminen komission suorittamasta liittymistä valmistelevien varojen suorasta hallinnoinnista liitteessä I lueteltujen edunsaajien toteuttamaan välilliseen hallinnointiin olisi toteutettava asteittain ja kunkin liitteessä luetellun edunsaajan valmiuksien mukaisesti. Osallistuvan demokratian periaatteen mukaisesti komission olisi kannustettava kunkin liitteessä I luetellun edunsaajan suorittamaa parlamentaarista valvontaa, joka kohdistuu asianomaiselle tuensaajalle myönnettyyn tukeen. |
(16) |
Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tämä täytäntöönpanovalta koskee strategia-asiakirjoja, ohjelmasuunnitteluasiakirjoja ja erityisiä sääntöjä, joilla vahvistetaan tällaiset yhdenmukaiset edellytykset, ja sitä olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (5) mukaisesti. Ottaen huomioon näiden täytäntöönpanosäädösten luonne, erityisesti niiden politiikkaa ohjaava luonne ja taloudelliset vaikutukset, niiden hyväksymiseen olisi periaatteessa sovellettava tarkastelumenettelyä, lukuun ottamatta taloudellisilta vaikutuksiltaan vähäisiä teknisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä. Vahvistettaessa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi olisi otettava huomioon aiemman liittymistä valmistelevan tuen hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta saadut kokemukset. Näitä yhdenmukaisia edellytyksiä olisi muutettava tilanteen niin vaatiessa. |
(17) |
Tällä asetuksella perustetulla komitealla olisi oltava toimivalta myös asetuksen (EY) N:o 1085/2006 mukaisten säädösten ja sitoumusten sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 389/2006 (6) 3 artiklan täytäntöönpanon osalta. |
(18) |
Tällä asetuksella vahvistetaan sen koko soveltamiskauden ajaksi rahoituspuitteet, jotka ovat talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (7) 17 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston ensisijaisena rahoitusohjeena vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. |
(19) |
Unionin olisi pyrittävä hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti optimoidakseen ulkoisen toimintansa vaikutukset. Tähän olisi päästävä unionin ulkoisen toiminnan välineiden keskinäisellä johdonmukaisuudella ja täydentävyydellä sekä luomalla yhteisvaikutuksia IPA II:n, muiden unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden ja unionin muiden politiikkojen välillä. Tällä tavoin näihin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineisiin perustuvat ohjelmat vahvistaisivat edelleen toinen toisiaan. |
(20) |
Unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevat yhteiset säännöt ja menettelyt on annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 236/2014 (8). |
(21) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. |
(22) |
On asianmukaista varmistaa sujuva ja keskeytymätön siirtymä asetuksella (EY) N:o 1085/2006 perustetun liittymistä valmistelevan välineen (IPA) ja IPA II:n välillä ja yhdenmukaistaa tämän asetuksen voimassaoloaika neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (9) soveltamisajan kanssa. Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen 31 päivään joulukuuta 2020, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
I OSASTO
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Yleinen tavoite
Liittymistä valmistelevalla, kautta 2014–2020 koskevalla tukivälineellä, jäljempänä ”IPA II”, tuetaan liitteessä I lueteltuja edunsaajia niiden hyväksyessä ja toteuttaessa unioniin liittymistä varten poliittisia, institutionaalisia, oikeudellisia, hallinnollisia, sosiaalisia ja taloudellisia uudistuksia, jotka ovat tarpeen, jotta kyseiset edunsaajat voivat noudattaa unionin arvoja ja mukautua asteittain unionin sääntöihin, normeihin, politiikkoihin ja menettelytapoihin.
Tällaisen tuen avulla IPA II edistää liitteessä I lueteltujen edunsaajien vakautta, turvallisuutta ja vaurautta.
2 artikla
Erityistavoitteet
1. Tämän asetuksen mukaisella tuella on pyrittävä saavuttamaan seuraavat erityistavoitteet kunkin liitteessä I luetellun edunsaajan tarpeet ja yksilölliset liittymisohjelmat huomioon ottaen:
a) |
poliittisten uudistusten tukeminen muun muassa seuraavin keinoin:
|
b) |
taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen kehityksen tukeminen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamiseksi muun muassa seuraavin keinoin:
|
c) |
liitteessä I lueteltujen edunsaajien valmiuksien parantaminen kaikilla tasoilla, jotta ne voivat täyttää unionin jäsenyysvelvoitteet tukemalla lainsäädännön asteittaista mukauttamista unionin säännöstöön ja tämän säännöstön käyttöönottoa, täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa, mukaan lukien valmistautuminen unionin rakennerahastojen, koheesiorahaston sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston hallinnointiin; |
d) |
sellaisen alueellisen yhdentymisen ja alueellisen yhteistyön tehostaminen, jossa ovat mukana liitteessä I luetellut edunsaajat, jäsenvaltiot sekä soveltuvin osin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 232/2014 (10) soveltamisalaan kuuluvia kolmansia maita. |
2. Edellä 1 kohdassa esitettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä seurataan ja arvioidaan ennalta määriteltyjen, selkeiden, avoimien ja tarvittaessa maakohtaisten ja mitattavissa olevien indikaattorien pohjalta, jotka koskevat muun muassa seuraavia:
a) |
edistyminen demokratian lujittamisen, oikeusvaltioperiaatteen ja riippumattoman ja tehokkaan oikeusjärjestelmän, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen, mukaan lukien vähemmistöihin ja heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden oikeudet, sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan sekä sovinnon, hyvien naapuruussuhteiden ja pakolaisten paluun aloilla ja erityisesti näitä aloja koskevien tulosten osoittamisessa; |
b) |
edistyminen sosioekonomisissa ja finanssipoliittisissa uudistuksissa puuttumalla rakenteelliseen ja makrotalouden epätasapainoon; sosiaalisten ja taloudellisten kehitysstrategioiden vakaus ja tuloksellisuus, edistyminen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamisessa sekä osallistavan ja integroidun koulutuksen, laadukkaan ammatillisen koulutuksen ja työllisyyden edistäminen, mukaan lukien IPA II:n tukemin julkisin investoinnein, sekä edistyminen suotuisan liiketoimintaympäristön luomisessa; |
c) |
edistyminen lainsäädännön mukauttamisessa unionin säännöstöön, mukaan lukien säännöstön täytäntöönpanossa saavutettujen tulosten osoittaminen; edistyminen unionin jäsenyyden edellyttämissä institutionaalisissa uudistuksissa, joihin kuuluu myös siirtyminen tämän asetuksen mukaisen tuen välilliseen hallinnointiin; |
d) |
edistyminen hyvän hallinnon sekä hallinnollisten ja institutionaalisten valmiuksien ja vastaanottokyvyn luomisessa ja vahvistamisessa kaikilla tasoilla, mukaan lukien unionin säännöstöön liittyvän lainsäädännön hyväksymiseen ja täytäntöönpanoon tarvittavat henkilöresurssit; |
e) |
alueellista yhteistyötä koskevat aloitteet ja kauppavirtojen kehitys. |
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja indikaattoreita on käytettävä tarpeen mukaan suoritustason seurantaan, arviointiin ja uudelleentarkasteluun. Jäljempänä 4 artiklassa tarkoitetut komission vuosikertomukset ovat lähtökohtana arvioitaessa IPA II -tuen tuloksia. Asiaankuuluvat suoritusindikaattorit määritellään ja sisällytetään 6 ja 7 artiklassa tarkoitettuihin strategia-asiakirjoihin ja ohjelmiin, ja ne määritetään siten, että edistymistä on mahdollista arvioida objektiivisesti ajallisesti ja tarvittaessa eri ohjelmien osalta.
3 artikla
Politiikan alat
1. Tämän asetuksen mukaista tukea myönnetään pääasiassa seuraaville politiikan aloille:
a) |
unionin jäsenyyteen valmistauduttaessa toteutettavat uudistukset ja niihin liittyvä instituutioiden ja valmiuksien kehittäminen; |
b) |
sosioekonominen ja alueellinen kehitys; |
c) |
työllisyys, sosiaalipolitiikka, koulutus, sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja henkilöresurssien kehittäminen; |
d) |
maatalous ja maaseudun kehittäminen; |
e) |
alueellinen yhteistyö. |
2. Kaikille tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille politiikan aloille myönnetyllä tuella tuetaan liitteessä I lueteltuja edunsaajia 1 ja 2 artiklassa asetettujen yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamisessa erityisesti politiikan uudistusten, lainsäädännön lähentämisen, valmiuksien kehittämisen ja investointien avulla.
Erityistä huomiota kiinnitetään tarpeen mukaan hyvään hallintoon, oikeusvaltioon sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan.
3. Edellä 1 kohdan b–e alakohdassa tarkoitetuille politiikan aloille myönnetty tuki voi sisältää rahoitusta sen tyyppisille toimille, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1301/2013 (11), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1300/2013 (12), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1304/2013 (13), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1299/2013 (14) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 (15).
4. Edellä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetulle politiikan aloille annettavalla tuella voidaan rahoittaa erityisesti useita maita koskevia tai monialaisia toimia sekä valtioiden rajat ylittäviä, valtioiden välisiä ja alueiden välisiä yhteistyötoimia.
4 artikla
Tuen puitteet
1. Tämän asetuksen mukaista tukea annetaan Eurooppa-neuvoston ja neuvoston määrittelemän laajentumispolitiikan viitekehyksen mukaisesti ja siinä otetaan asianmukaisesti huomioon komission vuosittaiseen laajentumispakettiin sisältyvä laajentumisstrategiaa koskeva tiedonanto ja edistymiskertomukset sekä Euroopan parlamentin asiaan liittyvät päätöslauselmat. Komissio varmistaa tuen ja laajentumispolitiikan viitekehyksen välisen johdonmukaisuuden.
2. Tuki kohdistetaan ja mukautetaan liitteessä I lueteltujen edunsaajien erityistilanteeseen ottamalla huomioon jäsenyysvaatimusten täyttämisen edellyttämät lisätoimet ja asianomaisten edunsaajien valmiudet. Tuen laajuus ja intensiteetti eriytetään tarpeiden, uudistuksiin sitoutumisen ja näiden uudistusten täytäntöönpanossa edistymisen mukaan. Tuki suunnataan pääosin liitteessä I lueteltujen edunsaajien avustamiseen niiden suunnitellessa ja pannessa täytäntöön alakohtaisia uudistuksia. Alakohtaisten politiikkojen ja strategioiden on oltava kokonaisvaltaisia, ja niillä on edistettävä 2 artiklan 1 kohdassa asetettujen erityistavoitteiden saavuttamista.
3. Liitteessä I lueteltujen edunsaajien tarpeiden ja valmiuksien mukaan annettavan tuen aihekohtaiset painopistealat esitetään 2 artiklan 1 kohdassa asetettujen erityistavoitteiden mukaisesti liitteessä II. Kullakin aihekohtaisella painopistealalla voidaan edistää useamman kuin yhden erityistavoitteen saavuttamista.
4. Edellä 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa asetetun erityistavoitteen mukaisesti tuella edistetään rajatylittävää yhteistyötä sekä liitteessä I lueteltujen edunsaajien välillä että edunsaajien ja jäsenvaltioiden tai asetuksella (EU) N:o 232/2014 perustetun Euroopan naapuruusvälineen piiriin kuuluvien maiden välillä hyvien naapuruussuhteiden edistämiseksi, unionin yhdentymisen tehostamiseksi ja sosioekonomisen kehityksen edistämiseksi. Alueelliseen yhteistyöhön tarkoitetun tuen aihekohtaiset painopistealueet esitetään liitteessä III.
5 artikla
Yhdenmukaisuus, johdonmukaisuus ja täydentävyys
1. Tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen on oltava unionin politiikkojen mukaista. Siinä on noudatettava sopimuksia, jotka unioni on tehnyt liitteessä I lueteltujen edunsaajien kanssa, ja sellaisissa monenvälisissä sopimuksissa asetettuja sitoumuksia, joiden sopimuspuoli unioni on.
2. Komissio edistää yhteistoiminnassa jäsenvaltioiden kanssa niiden sitoumusten täytäntöönpanoa, jotka unioni on tehnyt lisätäkseen avoimuutta ja tilivelvollisuutta tuen toimittamisessa. Tähän kuuluu tuen määrää ja kohdentamista koskevien tietojen julkistaminen ja sen varmistaminen, että tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja helposti saatavilla, jaettavissa ja julkaistavissa.
3. Komissio, jäsenvaltiot ja Euroopan investointipankki (EIP) toimivat yhteistyössä varmistaakseen tämän asetuksen mukaisen tuen sekä unionin, jäsenvaltioiden ja EIP:n myöntämän muun tuen keskinäisen johdonmukaisuuden. Lisäksi ne pyrkivät välttämään tämän asetuksen nojalla myönnettävän ja muun unionin tarjoaman tuen välistä päällekkäisyyttä, muun ohessa järjestämällä säännöllisesti eri tuet kattavia kokouksia avun koordinoimiseksi.
4. Komissio, jäsenvaltiot ja EIP huolehtivat tukiohjelmiensa keskinäisestä koordinoinnista tuen toimittamisen tuloksellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi ja päällekkäisen rahoituksen estämiseksi, noudattaen ulkoisen avun operatiivisen koordinoinnin tehostamista sekä toimintapolitiikkojen ja menettelyjen yhdenmukaistamista koskevia vakiintuneita periaatteita, erityisesti avun tuloksellisuutta koskevia kansainvälisiä periaatteita. Koordinointiin kuuluu tukiprosessin eri vaiheissa säännöllistä neuvonpitoa ja toistuvaa tietojenvaihtoa erityisesti paikan päällä siellä, missä tukea annetaan, ja se on jäsenvaltioiden ja unionin ohjelmasuunnittelun keskeinen vaihe.
5. Jotta tuen toimittamisen tuloksellisuutta ja tehokkuutta voidaan lisätä ja välttää päällekkäinen rahoitus, komissio toteuttaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tarpeelliset toimenpiteet paremman koordinoinnin ja keskinäisen täydentävyyden varmistamiseksi monenvälisten ja alueellisten järjestöjen ja yhteisöjen, kuten kansainvälisten rahoituslaitosten ja Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestöjen, rahastojen ja ohjelmien, sekä unionin ulkopuolisten tuenantajien kanssa.
6. Kun komissio valmistelee, panee täytäntöön ja seuraa tämän asetuksen mukaista tukea, se toimii periaatteessa kumppanuudessa liitteessä I lueteltujen edunsaajien kanssa. Kumppanuuteen osallistuu tapauksesta riippuen toimivaltaisia kansallisia ja paikallisia viranomaisia sekä kansalaisjärjestöjä. Komissio rohkaisee asiaankuuluvien sidosryhmien keskinäistä koordinointia.
Kansalaisjärjestöjen valmiuksia vahvistetaan muun muassa niin, että ne voivat tarvittaessa olla suoria edunsaajia.
II OSASTO
STRATEGINEN SUUNNITTELU
6 artikla
Strategia-asiakirjat
1. Tämän asetuksen mukaista tukea myönnetään maakohtaisten tai useita maita koskevien suuntaa-antavien strategia-asiakirjojen, jäljempänä ”strategia-asiakirjat”, perusteella. Komissio laatii strategia-asiakirjat kautta 2014–2020 koskevan unionin monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajaksi yhteistyössä liitteessä I lueteltujen edunsaajien kanssa.
2. Strategia-asiakirjoissa määritellään niiden toimien painopisteet, joita toteutetaan 3 artiklassa tarkoitettujen politiikan aloja koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, ja joille myönnetään tämän asetuksen mukaista tukea 1 ja 2 artiklassa tarkoitettujen yleisten ja erityisten tavoitteiden mukaisesti. Strategia-asiakirjat hyväksytään 4 artiklassa säädettyjen tuen puitteiden mukaisesti ja niissä otetaan asianmukaisesti huomioon asiaan liittyvät kansalliset strategiat.
3. Strategia-asiakirjoissa esitetään myönnettävien unionin varojen suuntaa-antava kohdistaminen tarvittaessa politiikan aloille vuositasolla eriteltynä, ja niiden perusteella on voitava ottaa huomioon tulevat tarpeet, rajoittamatta mahdollisuutta yhdistää eri politiikan alojen tukea. Strategia-asiakirjoissa esitetään indikaattorit, joilla arvioidaan niissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen liittyvää edistymistä.
4. Komissio tekee vuosittaisen arvioinnin strategia-asiakirjojen täytäntöönpanosta ja niiden jatkuvasta merkityksellisyydestä 4 artiklassa tarkoitetun politiikan viitekehyksen kehittymisen pohjalta. Komissio tiedottaa 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle tämän arvioinnin tuloksista ja voi tarvittaessa ehdottaa tässä artiklassa tarkoitettujen strategia-asiakirjojen ja/tai 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ohjelmien ja toimenpiteiden tarkistuksia. Strategia-asiakirjoja tarkastellaan myös uudelleen niiden voimassaoloajan puolivälissä ja niitä tarkistetaan tarpeen mukaan.
5. Komissio hyväksyy tässä artiklassa tarkoitetut strategia-asiakirjat ja niiden mahdolliset tarkistukset asetuksen (EU) N:o 236/2014 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
III OSASTO
TÄYTÄNTÖÖNPANO
7 artikla
Ohjelmasuunnittelu
1. Tämän asetuksen mukainen unionin tuki pannaan täytäntöön suoraan, välillisesti tai yhteistyössä toteutettavana hallinnointina asetuksen (EU) N:o 236/2014 2 ja 3 artiklassa tarkoitettujen ohjelmien ja toimenpiteiden avulla ja noudattaen erityisiä sääntöjä, joilla vahvistetaan yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi erityisesti hallinnointirakenteiden ja -menettelyjen osalta, jotka komissio hyväksyy tämän asetuksen 13 artiklan mukaisesti. Täytäntöönpano tapahtuu pääsääntöisesti vuosittaisilla tai monivuotisilla, maakohtaisilla tai useita maita koskevilla ohjelmilla sekä valtioiden rajat ylittävillä yhteistyöohjelmilla, jotka on perustettu 6 artiklassa tarkoitettujen strategia-asiakirjojen mukaisesti ja jotka, tapauksen mukaan, tämän asetuksen liitteessä I luetellut asianomaiset edunsaajat ja/tai komissio laativat.
2. Kaikessa asetuksen (EU) N:o 236/2014 17 artiklassa tarkoitetun väliarviointia koskevan kertomuksen, jäljempänä ”väliarviointikertomus”, julkaisemisen jälkeisessä ohjelmasuunnittelussa tai ohjelmien uudelleentarkastelussa on otettava huomioon mainitussa kertomuksessa esitetyt tulokset, havainnot ja päätelmät.
8 artikla
Puitesopimukset ja täydentävät sopimukset
1. Komissio ja asianomaiset liitteessä I luetellut edunsaajat tekevät tuen täytäntöönpanoa koskevia puitesopimuksia.
2. Komissio ja asianomaiset liitteessä luetellut edunsaajat tai niiden täytäntöönpanoviranomaiset voivat tarvittaessa tehdä tuen täytäntöönpanoa koskevia täydentäviä sopimuksia.
9 artikla
Eri rahoitusvälineiden suhteita koskevat säännökset
1. Komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa sekä unionin rahoituksen johdonmukaisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi tai alueellisen yhteistyön edistämiseksi päättää ulottaa 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ohjelmien ja toimenpiteiden tukikelpoisuuden koskemaan maita ja alueita, jotka eivät muutoin olisi 1 artiklan mukaisesti tukikelpoisia, jos toteutettava ohjelma tai toimenpide on luonteeltaan maailmanlaajuinen, alueellinen tai valtioiden rajat ylittävä.
2. Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitetaan tämän asetuksen mukaisesti käyttöön otettuja ohjelmia tai toimenpiteitä, jotka koskevat liitteessä I lueteltujen edunsaajien ja jäsenvaltioiden välistä rajatylittävää yhteistyötä. EAKR:n rahoitusosuuden suuruus määritetään asetuksen (EU) N:o 1299/2013 4 artiklan mukaisesti. Tuon rahoitusosuuden käyttöön sovelletaan tätä asetusta.
3. IPA II:sta voidaan tarvittaessa rahoittaa valtioiden välisiä ja alueiden välisiä yhteistyöohjelmia tai -toimenpiteitä, jotka otetaan käyttöön ja toteutetaan asetuksen (EU) N:o 1299/2013 mukaisesti ja joihin tämän asetuksen liitteessä I luetellut edunsaajat osallistuvat.
4. IPA II:sta voidaan tarvittaessa rahoittaa valtioiden rajat ylittäviä yhteistyöohjelmia tai toimenpiteitä, jotka otetaan käyttöön ja toteutetaan asetuksen (EU) N:o 232/2014 mukaisesti ja joihin tämän asetuksen tämän asetuksen liitteessä I luetellut edunsaajat osallistuvat.
5. IPA II:sta voidaan tarvittaessa rahoittaa ohjelmia tai toimenpiteitä, jotka otetaan käyttöön osana jotain makroaluestrategiaa ja joihin liitteessä I luetellut edunsaajat osallistuvat.
IV OSASTO
LOPPUSÄÄNNÖKSET
10 artikla
Säädösvallan siirto
Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen liitteen II muuttamiseksi delegoituja säädöksiä 11 artiklan mukaisesti. Erityisesti väliarviointikertomuksen julkaisemisen jälkeen ja siihen sisältyvien suositusten perusteella komissio antaa viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2018 delegoidun säädöksen, jolla muutetaan tämän asetuksen liitettä II.
11 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2020 saakka 10 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Edellä olevan 10 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
12 artikla
Täytäntöönpanoa koskevien lisäsääntöjen hyväksyminen
Asetuksessa (EU) N:o 236/2014 annettujen sääntöjen lisäksi hyväksytään yhdenmukaisten edellytysten vahvistamista tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten koskevat erityiset säännöt asetuksen (EU) N:o 236/2014 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
13 artikla
Komitea
1. Perustetaan liittymistä valmistelevaa tukivälinettä käsittelevä komitea, jäljempänä ”IPA II -komitea”, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2. IPA II -komitea avustaa komissiota kaikkien 3 artiklassa tarkoitettujen politiikan alojen osalta. IPA II -komitealla on myös toimivalta asetuksen (EY) N:o 1085/2006 nojalla annettujen säädösten ja sitoumusten sekä asetuksen (EY) N:o 389/2006 3 artiklan täytäntöönpanon osalta.
14 artikla
Palkitseminen suoritustason saavuttamisesta
1. Edellä 6 artiklassa tarkoitetuissa strategia-asiakirjoissa on määrättävä, että asianmukaisen määrän tukea on oltava käytettävissä liitteessä I luetellun yksittäisen edunsaajan palkitsemiseen seuraavin perustein:
a) |
erityinen edistyminen jäsenyysvaatimusten täyttämisessä, ja/tai |
b) |
liittymistä valmistelevan tukivälineen tehokas täytäntöönpano, jolla saadaan aikaan erityisen hyviä tuloksia asianomaisessa strategia-asiakirjassa asetettujen erityistavoitteiden osalta. |
2. Jos liitteessä I luetellun edunsaajan edistyminen ja/tai tulokset jäävät merkittävästi strategia-asiakirjoissa esitettyjen sovittujen tasojen alapuolelle, komissio mukauttaa määrärahoja suhteessa tähän asetuksen (EU) N:o 236/2014 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.
3. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua palkitsemista varten varataan asianmukainen määrä tukea, ja se myönnetään useita vuosia kattavan suoritustason ja edistymisen arvioinnin perusteella, mutta suoritustason arviointi on kuitenkin tehtävä viimeistään vuonna 2017 ja edistymisen arviointi viimeistään vuonna 2020. Edellä 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut ja strategia-asiakirjoissa tarkennetut suoritusindikaattorit on tällöin otettava huomioon.
4. Edellä 6 artiklassa tarkoitetuissa strategia-asiakirjoissa esitetyissä myönnettävien unionin varojen suuntaa-antavassa kohdentamisessa otetaan huomioon mahdollisuus kohdentaa kyseiset lisävarat suoritustason ja/tai edistymisen perusteella.
15 artikla
Rahoituspuitteet
1. Rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi kaudella 2014–2020 ovat 11 698 668 000 euroa (nykyhintoina). Rahoituspuitteista enintään 4 prosenttia kohdennetaan liitteessä I lueteltujen edunsaajien ja jäsenvaltioiden välisiin rajatylittäviin yhteistyöohjelmiin niiden tarpeiden ja painopisteiden mukaan.
2. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät vuotuiset määrärahat vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.
3. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013 (16) 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti eri ulkoisen toiminnan rahoitusvälineistä eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 233/2014 (17) perustetusta kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä, Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä, IPA II:sta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 234/2014 (18) perustetusta kumppanuusvälineestä, osoitetaan 1 680 000 000 euron ohjeellinen määrä toimiin, jotka koskevat oppimiseen liittyvää liikkuvuutta asetuksessa (EU) N:o 1288/2013 tarkoitettuihin kumppanuusmaihin tai tällaisista kumppanuusmaista, sekä yhteistyöhön tai poliittiseen vuoropuheluun näiden maiden viranomaisten, laitosten ja organisaatioiden kanssa. Näiden varojen käyttöön sovelletaan asetusta (EU) N:o 1288/2013.
Rahoitus asetetaan käyttöön kahtena monivuotisena määrärahana, joista ensimmäinen kattaa ensimmäiset neljä vuotta ja toinen loput kolme vuotta. Tämän rahoituksen kohdentaminen otetaan huomioon tässä asetuksessa säädetyssä ohjelmasuunnittelussa kyseisten maiden osalta kartoitettujen tarpeiden ja painopisteiden mukaan. Kohdentamista voidaan tarkistaa merkittävien ennakoimattomien olosuhteiden tai merkittävien poliittisten muutosten perusteella unionin ulkoisen toiminnan painopisteiden mukaisesti.
16 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen 31 päivään joulukuuta 2020.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Strasbourgissa 11 päivänä maaliskuuta 2014.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
M. SCHULZ
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
D. KOURKOULAS
(1) EUVL C 11, 15.1.2013, s. 77.
(2) EUVL C 391, 18.12.2012, s. 110.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. joulukuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 11. maaliskuuta 2014.
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2006, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA) (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(6) Neuvoston asetus (EY) N:o 389/2006, annettu 27 päivänä helmikuuta 2006, rahoitusvälineen perustamisesta Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi ja Euroopan jälleenrakennusvirastosta annetun asetuksen (EY) N:o 2667/2000 muuttamisesta (EUVL L 65, 7.3.2006, s. 5).
(7) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 236/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä (katso tämän virallisen lehden sivu 95).
(9) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 232/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan naapuruuspolitiikan välineen perustamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 27).
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1301/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289).
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1300/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 281).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1304/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470).
(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1299/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259).
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.13.2013, s. 50).
(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 233/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta kaudelle 2014–2020 (katso tämän virallisen lehden sivu 44).
(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 234/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kumppanuusvälineen perustamisesta kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten (katso tämän virallisen lehden sivu 77).
LIITE I
— |
Albania |
— |
Bosnia ja Hertsegovina |
— |
Islanti |
— |
Kosovo (1) |
— |
Montenegro |
— |
Serbia |
— |
Turkki |
— |
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia |
(1) Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.
LIITE II
Tuen aihekohtaiset painopistealat
Tukea voidaan tarpeen mukaan suunnata seuraaville aihekohtaisille painopistealoille:
a) |
Hyvän julkishallinnon ja hyvän talouden hallinnon periaatteen noudattaminen. Tämän alan toimien tavoitteina ovat: julkishallinnon, mukaan lukien virkamieskunnan ammattimaisuuden ja epäpoliittisuuden vahvistaminen, noudattamalla meritokraattisia periaatteita ja varmistamalla asianmukaiset hallintomenettelyt; makrotalouden vakauden vahvistamiseen olevien valmiuksien parantaminen ja sekä toimivan markkinatalouden että kilpailukykyisemmän talouden aikaansaamisen tukeminen; unionin monenväliseen julkisen talouden valvontajärjestelmään osallistumisen tukeminen sekä järjestelmällisen yhteistyön tukeminen kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa talouspolitiikan perusteiden alalla sekä julkisen varainhoidon vahvistaminen. |
b) |
Oikeusvaltion turvaamiseen tarvittavien instituutioiden luominen ja niiden asianmukaisen toiminnan edistäminen alusta alkaen. Tämän alan toimien tavoitteita ovat: riippumattomien, vastuullisten ja tehokkaiden oikeusjärjestelmien luominen, mukaan lukien avoimet ja ansioihin perustuvat palvelukseenotto-, arviointi- ja ylennysjärjestelmät sekä tehokkaat kurinpitomenettelyt väärinkäytösten varalta; sellaisten vahvojen järjestelmien luominen, joilla suojellaan rajoja, hallitaan muuttovirtoja ja tarjotaan turvapaikka sitä tarvitseville; tehokkaiden välineiden kehittäminen järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption ehkäisemiseksi ja torjumiseksi; ihmisoikeuksien, vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, muun muassa romanien, homo- ja biseksuaalien, transihmisten ja interseksuaalisten ihmisten oikeudet mukaan lukien, edistäminen ja suojelu, mukaan lukien perusvapauksien edistäminen ja suojelu, mukaan lukien tiedotusvälineiden vapaus. |
c) |
Kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinajärjestöjen valmiuksien vahvistaminen, liitteessä I lueteltujen edunsaajien ammattialajärjestöt mukaan lukien, sekä unioniin sijoittautuneiden ja liitteessä I lueteltujen edunsaajien järjestöjen verkottumisen rohkaiseminen kaikilla tasoilla, mikä mahdollistaa niiden tehokkaan vuoropuhelun julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. |
d) |
Investoiminen koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen. Tämän alan toimien tavoitteita ovat: yhdenvertaisen laadukkaaseen esiopetukseen sekä ensimmäisen ja toisen asteen koulutukseen pääsyn edistäminen; koulun keskeyttämisen vähentäminen; ammatillisten koulutusjärjestelmien mukauttaminen työmarkkinoiden vaatimuksiin; korkea-asteen koulutuksen laadun ja tarkoituksenmukaisuuden parantaminen; elinikäiseen oppimiseen olevien mahdollisuuksien parantaminen, koulutusinfrastruktuuriin tehtävien investointien tukeminen etenkin alueellisten erojen vähentämiseksi ja oppilaita erottelemattoman koulutuksen edistäminen. |
e) |
Työllisyyden edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen. Tämän alan toimilla pyritään työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kestävään integroitumiseen työmarkkinoille, muun muassa toimenpiteillä, joilla edistetään investointeja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen, tukemaan työttömien paluuta työmarkkinoille ja kannustamaan aliedustettujen ryhmien suurempaa osallistumista työmarkkinoille. Toimien muita keskeisiä aloja ovat sukupuolten tasa-arvon tukeminen, työntekijöiden ja yritysten mukautuminen muutokseen, kestävän sosiaalisen vuoropuhelun luominen sekä työmarkkinainstituutioiden nykyaikaistaminen ja vahvistaminen. |
f) |
Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjuminen. Tämän alan toimilla pyritään integroimaan syrjäytyneitä yhteisöjä, kuten romaneja; torjumaan sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää sekä parantamaan kohtuuhintaisten, kestävien ja laadukkaiden palvelujen, kuten terveydenhuollon ja yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen, saatavuutta muun muassa nykyaikaistamalla sosiaalisen suojelun järjestelmiä. |
g) |
Kestävän liikenteen edistäminen ja tärkeimpien liikenneverkkoinfrastruktuurien pullonkaulojen poistaminen erityisesti investoimalla hankkeisiin, joilla on suuri eurooppalainen lisäarvo. Kartoitetut investoinnit olisi asetettava tärkeysjärjestykseen sen mukaan, miten ne edistävät liikkuvuutta, kestävyyttä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä sekä mikä merkitys niillä on yhteyksille jäsenvaltioihin, ja johdonmukaisesti yhtenäisen Euroopan liikennealueen kanssa. |
h) |
Yksityisen sektorin toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen, älykäs erikoistuminen mukaan lukien, kasvun, työpaikkojen luomisen ja koheesion keskeisinä edistäjinä. Etusijalle olisi asetettava liiketoimintaympäristöä parantavat hankkeet. |
i) |
Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen erityisesti parantamalla tutkimusinfrastruktuuria, luomalla suotuisa toimintaympäristö ja edistämällä verkottumista ja yhteistyötä. |
j) |
Elintarvikkeiden toimitusvarmuuden ja turvallisuuden edistäminen sekä monipuolisten ja elinkelpoisten viljelyjärjestelmien säilyttäminen vireissä maaseutuyhteisöissä ja maaseudulla. |
k) |
Niiden valmiuksien parantaminen, joita maatalous- ja elintarvikealalla on selvitä kilpailupaineista, kohdata markkinavoimat ja mukautua asteittain unionin sääntöihin ja normeihin, samalla kun pyritään saavuttamaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristötavoitteet maaseutualueiden tasapainoisessa kehittämisessä. |
l) |
Ympäristön laadun suojelu ja parantaminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen edistäminen, ilmastonmuutoksen vaikutusten sietokyvyn parantaminen ja ilmastotoimien hallinnoinnin sekä tiedotuksen edistäminen. IPA II -rahoituksella edistetään politiikkoja, joilla tuetaan nopeaa siirtymistä resurssitehokkaaseen, turvalliseen ja kestävään vähähiiliseen talouteen. |
m) |
Sovinnon edistämistä, rauhanrakentamista ja luottamusta lisäämistä koskevat toimenpiteet. |
LIITE III
Alueelliseen yhteistyöhön tarkoitetun tuen aihekohtaiset painopistealat
Rajatylittävään yhteistyöhön tarkoitettua tukea voidaan tarpeen mukaan suunnata seuraaville aihekohtaisille painopistealoille:
a) |
Työllisyyden, työvoiman liikkuvuuden sekä sosiaalisen ja kulttuurisen osallisuuden edistäminen yli rajojen muun muassa seuraavin tavoin: rajatylittävien työmarkkinoiden integroiminen, mukaan lukien kansainvälinen liikkuvuus; yhteiset paikalliset työllisyysaloitteet; tiedotus- ja neuvontapalvelut ja yhteinen koulutus; sukupuolten tasa-arvo; yhtäläiset mahdollisuudet; maahanmuuttajien yhteisöjen ja heikossa asemassa olevien ryhmien integrointi; investoinnit julkisiin työllisyyspalveluihin ja julkisiin terveys- ja sosiaalipalveluihin tehtävien investointien tukeminen. |
b) |
Ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen sekä riskien torjuminen ja hallinta muun muassa seuraavin tavoin: yhteiset ympäristönsuojelutoimet; luonnonvarojen kestävän käytön, resurssitehokkuuden, uusiutuvien energialähteiden sekä turvalliseen ja kestävään vähähiiliseen talouteen siirtymisen edistäminen; erityisiin riskeihin varautumiseksi tehtävien investointien edistäminen, selviytymis- ja palautumiskyvyn turvaaminen katastrofitilanteissa ja katastrofihallintajärjestelmien ja hätävalmiuden kehittäminen. |
c) |
Kestävän liikenteen edistäminen ja julkisten infrastruktuurien parantaminen muun muassa eristyneisyyden vähentämisellä parantamalla liikenne-, tieto- ja viestintäverkkojen ja -palvelujen saatavuutta sekä rajatylittäviin vesihuolto-, jätehuolto- ja energiajärjestelmiin ja -palveluihin tehtävillä investoinneilla. |
d) |
Matkailun sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön edistäminen. |
e) |
Investoiminen nuorisoon, koulutukseen ja ammattitaitoon muun muassa seuraavin tavoin: yhteisen koulutuksen ja ammattikoulutuksen sekä koulutusjärjestelmien ja infrastruktuurin kehittäminen ja toteuttaminen yhteisten nuorisotoimien tueksi. |
f) |
Paikallis- ja aluehallinnon edistäminen sekä paikallisten ja alueellisten viranomaisten suunnittelu- ja hallinnollisten valmiuksien parantaminen. |
g) |
Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn, liiketoimintaympäristön ja kehityksen sekä kaupan ja investointien edistäminen muun muassa seuraavin tavoin edistämällä ja tukemalla yrittäjyyttä sekä erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä kehittämällä paikallisia rajatylittäviä markkinoita ja kansainvälistymistä. |
h) |
Tutkimuksen, teknologian kehittämisen, innovoinnin sekä tieto- ja viestintäteknologian vahvistaminen muun muassa henkilöresurssien ja infrastruktuurin yhteiskäytön edistämisellä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen aloilla. |
IPA II -rahoituksella voidaan tarvittaessa rahoittaa myös liitteessä I lueteltujen edunsaajien osallistumista Euroopan aluekehitysrahaston antamaa tukea Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisiin valtioiden välisiin ja alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin sekä ENI:n mukaisiin rajatylittäviin yhteistyöohjelmiin. Näissä tapauksissa tuen laajuus vahvistetaan asianomaisen välineen (joko Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tai Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusväline) sääntelykehyksen mukaisesti.
Euroopan komission lausuma Euroopan parlamentin kanssa käytävästä strategisesta vuoropuhelusta (1)
Euroopan komissio käy Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan perusteella Euroopan parlamentin kanssa strategista vuoropuhelua ennen liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II) 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 231/2014 mukaisen ohjelmasuunnittelun aloittamista ja kuultuaan tarvittaessa ensimmäisen kerran asianomaisia tuensaajia. Euroopan komissio esittää Euroopan parlamentille saatavilla olevat ohjelmasuunnitteluun liittyvät asiakirjat, joissa määritetään alustavat määrärahat maittain/alueittain, ja maata/aluetta koskevat ensisijaiset tavoitteet, mahdolliset tulokset ja alustavat määrärahat jaoteltuina maantieteellisten ohjelmien ensisijaisille tavoitteille sekä tuen yksityiskohtaiset säännöt (2). Euroopan komissio esittää Euroopan parlamentille saatavilla olevat ohjelmasuunnitteluun liittyvät asiakirjat, joissa määritetään ensisijaiset aihealueet, mahdolliset tulokset, tuen yksityiskohtaiset säännöt (2) sekä kyseisille ensisijaisille aihealueille aihekohtaisissa ohjelmissa osoitetut määrärahat. Euroopan komissio ottaa huomioon Euroopan parlamentin asiasta esittämän kannan.
Euroopan komissio käy strategista vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa laatiessaan väliarviointia ja ennen ohjelma-asiakirjojen merkittäviä tarkistuksia tämän asetuksen voimassaoloaikana.
Euroopan komissio selittää Euroopan parlamentin pyynnöstä, missä määrin parlamentin huomautukset on otettu huomioon ohjelma-asiakirjoissa ja muissa strategisen vuoropuhelun seurantatoimissa.
(1) Euroopan komissiota edustaa asiasta vastaava komission jäsen.
(2) Tarvittaessa.
Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission yhteinen lausuma vähemmistöihin sovellettavien horisontaalisten ohjelmien rahoittamisesta
Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio ovat yhtä mieltä siitä, että liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II) 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 231/2014 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohtaa on tulkittava siten, että siinä sallitaan sellaisten ohjelmien rahoittaminen, joilla pyritään parantamaan vähemmistöjen kunnioittamista ja suojelua Kööpenhaminan kriteerien mukaisesti, kuten tulkittiin myös liittymistä valmistelevasta tukivälineestä 17 päivänä heinäkuuta 2006 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1085/2006.
Euroopan komission lausuma täytäntöönpanosäädösten käytöstä annettaessa säännöksiä Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2014 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 232/2014 ja liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II) 11 päivänä maaliskuuta 2014 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 231/2014 sisältyvien tiettyjen sääntöjen soveltamisesta
Euroopan komissio katsoo, että unionin ulkoisen toiminnan välineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 236/2014 säädetyillä rajat ylittävien yhteistyöohjelmien täytäntöönpanosäännöillä ja muilla yksityiskohtaisemmilla soveltamissäännöillä, jotka sisältyvät Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2014 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 232/2014 ja liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II) 11 päivänä maaliskuuta 2014 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 231/2014, pyritään täydentämään perussäädöstä, ja sen vuoksi niiden olisi oltava SEUT-sopimuksen 290 artiklan perusteella hyväksyttäviä delegoituja säädöksiä. Euroopan komissio ei vastusta sitä, että teksti hyväksytään lainsäädäntövallan käyttäjien sopimalla tavalla. Komissio muistuttaa kuitenkin, että unionin tuomioistuin tutkii parhaillaan asiassa ”biosidit” SEUT-sopimuksen 290 ja 291 artiklan soveltamisalojen välistä rajanvetoa.
Euroopan parlamentin lausuma rahoitusvälineiden nojalla myönnetyn avun keskeyttämisestä
Euroopan parlamentti toteaa, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta vuosiksi 2014–2020 11 päivänä maaliskuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 233/2014, Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 232/2014, kumppanuusvälineen perustamisesta kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten 11 päivänä maaliskuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 234/2014 ja liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II) 11 päivänä maaliskuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 231/2014 eivät sisällä nimenomaista viittausta mahdollisuuteen keskeyttää apu niissä tapauksissa, joissa edunsaajamaa ei kunnioita kyseisessä välineessä mainittuja perusperiaatteita eikä etenkään demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteita.
Euroopan parlamentti katsoo, että näiden välineiden nojalla myönnettävän avun keskeyttäminen muuttaisi tavanomaista lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksyttyä kokonaisrahoitusjärjestelmää. Lainsäädäntövallan käyttäjänä ja budjettivallan Euroopan parlamentilla on oikeus käyttää täysimääräisesti valtaoikeuksiaan tässä suhteessa, jos tällainen päätös on tehtävä.
Euroopan parlamentin lausuma liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II) 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 231/2014 liitteessä I luetelluista edunsaajista
Euroopan parlamentti toteaa, että liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II) 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 231/2014 käytetään johdonmukaisesti ilmaisua ”liitteessä I luetellut edunsaajat”. Euroopan parlamentti katsoo, että tämä ilmaisu tarkoittaa valtioita.