29.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 127/51

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/45/EU,

annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014,

moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komissio asetti 28 päivänä maaliskuuta 2011 antamassaan valkoisessa kirjassa ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” unionin tavoitteeksi nollatoleranssin, jonka mukaisesti tieliikennekuolemien määrä on saatava lähelle nollaa vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ajoneuvoteknologian odotetaan merkittävästi parantavan liikenneturvallisuutta.

(2)

Komissio ehdotti tiedonannossaan ”Kohti eurooppalaista tieliikenneturvallisuusaluetta: tieliikenneturvallisuuden poliittiset suuntaviivat 2011–2020”, että vuodesta 2010 alkaen tieliikennekuolemien kokonaismäärä pyrittäisiin puolittamaan unionissa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi komissio määritteli seitsemän strategista tavoitetta ja yksilöi ajoneuvojen turvallisuutta parantavia toimia, loukkaantumisten vähentämiseen tähtäävän strategian ja toimenpiteitä loukkaantumisille alttiiden tienkäyttäjien, erityisesti moottoripyöräilijöiden, turvallisuuden parantamiseksi.

(3)

Katsastus on osa laajempaa järjestelmää, jolla on tarkoitus varmistaa, että ajoneuvot pidetään turvallisessa ja ympäristön kannalta hyväksyttävässä kunnossa niiden käytön ajan. Tähän järjestelmään olisi kuuluttava ajoneuvojen määräaikaiskatsastukset, kaupallisessa tieliikenteessä käytettävien ajoneuvojen tekniset tienvarsitarkastukset ja ajoneuvojen rekisteröintimenettelyä koskevat säännökset, jotta lupa ajoneuvon käyttämiseen tieliikenteessä voidaan peruuttaa väliaikaisesti, jos ajoneuvo aiheuttaa välittömän vaaran liikenneturvallisuudelle. Liikennekelpoisuus olisi varmistettava pääasiassa määräaikaiskatsastuksin. Hyötyajoneuvojen teknisillä tienvarsitarkastuksilla olisi ainoastaan täydennettävä määräaikaiskatsastuksia.

(4)

Jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa tämän direktiivin vaatimuksia tiukempia katsastusnormeja.

(5)

Liikennekelpoisuutta koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanon valvontaan voi sisältyä ajoneuvojen omistajille suunnattuja valistuskampanjoita, joilla kehitetään ajoneuvojen perustarkastuksia koskevia hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja.

(6)

Ajoneuvot, joiden tekniset järjestelmät ovat vialliset, vaikuttavat liikenneturvallisuuteen ja voivat olla osallisina loukkaantumiseen tai kuolemaan johtavissa liikenneonnettomuuksissa. Tätä vaikutusta voitaisiin vähentää, jos katsastusjärjestelmää parannettaisiin asianmukaisella tavalla. Moottoriajoneuvon liikennekelpoisuutta heikentävän puutteen havaitseminen varhaisessa vaiheessa helpottaisi puutteen korjaamista ja täten ehkäisisi onnettomuuksia.

(7)

Päästönvalvontajärjestelmiltään viallisten ajoneuvojen ympäristövaikutukset ovat suuremmat kuin asianmukaisesti huollettujen ajoneuvojen. Sen vuoksi määräaikaiskatsastusten järjestelmä parantaisi osaltaan myös ympäristön tilaa vähentämällä ajoneuvojen keskimääräisiä päästöjä.

(8)

Jäsenvaltioiden olisi pohdittava tarkoituksenmukaisia, etenkin määräaikaiskatsastusten yhteydessä toteutettavia toimia, joilla estetään ajoneuvojen osien ja komponenttien omavaltainen muuttaminen ja vilpillinen käsittely, joka voi heikentää ajoneuvolta vaadittuja turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksia, ja joihin voi kuulua tehokkaita, oikeasuhteisia, varoittavia ja syrjimättömiä seuraamuksia.

(9)

Kahden viime vuosikymmenen aikana ajoneuvojen päästöjä koskevia tyyppihyväksyntävaatimuksia on jatkuvasti tiukennettu. Ilmanlaatu ei kuitenkaan ole ajoneuvojen päästönormien tiukentamisen vaikutuksesta parantunut ennakoidusti, etenkään typen oksidien (NOx) ja pienhiukkasten osalta. Mahdollisuuksia muokata testisyklejä paremmin ajo-olosuhteita vastaaviksi olisi tutkittava tarkkaan, jotta voidaan kehittää uusia ratkaisuja, mukaan lukien testausmenetelmien vahvistaminen NOx-päästötason mittaamiseksi sekä NOx-päästöjen raja-arvojen vahvistaminen.

(10)

Päästöluokkia Euro 6 ja Euro VI vastaavien ajoneuvojen sisäiset valvontajärjestelmät (OBD-järjestelmät) ovat päästöjen arvioinnissa yhä tehokkaampia, minkä johdosta niitä voidaan käyttää katsastuksissa tavanomaista päästötestausta vastaavina. Jotta OBD-järjestelmiä voitaisiin käyttää ajoneuvojen katsastuksissa päästöluokkiin Euro 5 ja Euro V saakka, jäsenvaltioiden olisi voitava sallia tämä testausmenetelmä valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten mukaisesti ajoneuvoille, joissa vastaavuus on asiaankuuluva tyyppihyväksyntälainsäädäntö tarvittaessa huomioon ottaen varmennettu riippumattomasti.

(11)

Unionissa on hyväksytty useita ajoneuvojen turvallisuutta koskevia teknisiä normeja ja vaatimuksia. Määräaikaiskatsastusten järjestelmällä olisi varmistettava, että ajoneuvot täyttävät turvallisuusnormit. Tätä järjestelmää olisi sovellettava tiettyihin ajoneuvoluokkiin, jotka määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2002/24/EY (3), 2003/37/EY (4) ja 2007/46/EY (5).

(12)

Pyörillä varustettuja traktoreita, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h, käytetään yhä enemmän kuorma-autojen sijaan paikallisissa kuljetuksissa ja kaupallisessa maanteiden tavaraliikenteessä. Niiden riskialttius on verrattavissa kuorma-autoihin, ja tämän luokan ajoneuvot, joita käytetään pääasiassa yleisillä teillä, olisi näin ollen katsastettava.

(13)

Museoajoneuvojen tarkoituksena on säilyttää valmistusajankohtansa perinteet, eikä niitä juurikaan käytetä yleisillä teillä. Jäsenvaltioiden olisi voitava itse määrittää tällaisten ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksen ajankohta. Jäsenvaltioiden olisi voitava säännellä myös muiden erikoisajoneuvotyyppien katsastuksia.

(14)

Ajoneuvoja, joita käytetään yksinomaan jäsenvaltioiden syrjäisillä alueilla, eritoten pienillä saarilla, joilla on alle 5 000 asukasta, tai harvaan asutuilla alueilla, joiden asukastiheys on alle viisi asukasta neliökilometrillä, käytetään oloissa, jotka saattavat vaatia erityistä katsastusjärjestelmää. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava vapauttaa tällaiset ajoneuvot tämän direktiivin soveltamisesta.

(15)

Katsastus on täysivaltaista toimintaa, minkä vuoksi se olisi oltava jäsenvaltioiden tai sellaisten julkisten tai yksityisten elinten tehtävänä, jotka on valtuutettu suorittamaan katsastuksia jäsenvaltion valvonnassa. Jäsenvaltioiden olisi oltava aina vastuussa katsastusten tekemisestä, myös silloin, kun kansallisen järjestelmän mukaan yksityiset elimet, mukaan lukien myös ajoneuvojen korjauksia suorittavat elimet, voivat suorittaa katsastuksia.

(16)

Jäsenvaltioiden olisi voitava antaa muualla kuin niiden alueella sijaitseville katsastusasemille tehtäväksi katsastaa niiden alueella rekisteröityjä ajoneuvoja, jos kyseisillä katsastusasemilla on sijaintijäsenvaltionsa myöntämä katsastuslupa.

(17)

Ajoneuvojen ja erityisesti niiden sähköisten turvallisuuskomponenttien tarkastuksessa on välttämätöntä, että kunkin yksittäisen ajoneuvon tekniset eritelmät ovat saatavilla. Sen vuoksi ajoneuvojen valmistajien olisi annettava turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvien komponenttien toimivuuden varmentamiseksi tarvittavat tiedot. Korjaamiseen ja huoltamiseen liittyvien tietojen saatavuutta koskevia säännöksiä olisi sovellettava samalla tavoin tätä tarkoitusta varten, jolloin kaikki nämä katsastuksissa tarvittavat tiedot olisivat katsastusasemien saatavilla. Tietojen olisi oltava riittävän yksityiskohtaisia, jotta ajoneuvon turvajärjestelmien toimivuutta voidaan seurata tavalla, joka mahdollistaa tällaisten järjestelmien testaamisen määräajoin suoritettavissa teknisissä tarkastuksissa. Tämä on erittäin tärkeää erityisesti sähköisesti ohjattujen järjestelmien alalla, ja tiedot olisi annettava kaikista valmistajan asentamista elementeistä.

(18)

Yleisillä teillä käytettävien ajoneuvojen on oltava liikennekelpoisia, kun ne ovat käytössä. Rekisteröintitodistuksen haltijan ja tapauksen mukaan liikenteenharjoittajan tulisi olla vastuussa ajoneuvon pitämisestä liikennekelpoisena.

(19)

Liikenneturvallisuuden ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten vuoksi on tärkeää, että maanteillä käytettävät ajoneuvot ovat teknisesti asianmukaisessa kunnossa. Siksi jäsenvaltioiden olisi voitava sallia vapaaehtoisten lisäkatsastusten suorittaminen.

(20)

Jotta rekisteröintitodistuksen haltijoille ja liikenteenharjoittajille annettaisiin jonkin verran liikkumavaraa, jäsenvaltioiden olisi voitava määrittää useiden viikkojen pituinen ajanjakso, jonka aikana määräaikaiskatsastus on tehtävä.

(21)

Ajoneuvon käytössäoloaikana suoritettavien tarkastusten olisi oltava suhteellisen helppoja, nopeita ja edullisia, mutta niillä olisi samalla tehokkaasti saavutettava tämän direktiivin tavoitteet.

(22)

Katsastuksessa olisi tarkastettava kaikki kohteet, joilla on merkitystä katsastettavan ajoneuvon suunnittelun, rakenteen ja laitteiden kannalta. Osien ja komponenttien, kuten pyörien ja pyörien napojen, yhteensopivuutta olisi pidettävä turvallisuuden kannalta kriittisenä kohteena, ja ne olisi sen vuoksi tarkastettava katsastuksen aikana. Näiden kohteiden osalta ja ajoneuvoteknologian nykytilanne huomioon ottaen nykyaikaiset sähköjärjestelmät olisi lisättävä katsastettavien kohteiden luetteloon. Katsastusten yhdenmukaistamiseksi kullekin katsastuskohteelle olisi vahvistettava suositeltavat testausmenetelmät. Nämä kohteet olisi saatettava ajan tasalle ajoneuvojen turvallisuutta koskevan tutkimuksen ja tekniikan kehityksen perusteella.

(23)

Yhdenmukaistamisen helpottamiseksi ja normien johdonmukaisuuden varmistamiseksi olisi laadittava viitteellinen luettelo eri katsastuskohteiden tärkeimmistä hylkäysperusteista. Jotta katsastettavien ajoneuvojen kunto määriteltäisiin johdonmukaisesti, havaitut puutteet olisi arvioitava yhteisiä normeja noudattaen.

(24)

Jotta vapaan liikkuvuuden periaatetta sovellettaisiin paremmin unionissa, jäsenvaltioiden olisi ajoneuvon uudelleen rekisteröimiseksi tunnustettava toisten jäsenvaltioiden myöntämät katsastustodistukset. Tämän ei pitäisi vaikuttaa jäsenvaltion oikeuteen tarkistaa katsastustodistus ja ajoneuvon tunnistetiedot uudelleenrekisteröinnin yhteydessä ja määrätä uusi katsastus suoritettavaksi tässä direktiivissä säädetyin edellytyksin.

(25)

Matkamittareihin liittyviä petoksia olisi pidettävä rikosoikeudellisesti rangaistavina tekoina, koska matkamittarin vilpillinen käsittely voi johtaa siihen, että ajoneuvon liikennekelpoisuus arvioidaan virheellisesti. Matkamittarin lukeman kirjaamisen katsastustodistukseen ja tämän tiedon asettamisen katsastajan saataville pitäisi helpottaa matkamittarin vilpillisen käsittelyn tai sen tietojen omavaltaisen muuttamisen havaitsemista. Komission olisi tarkasteltava matkamittarilukemia koskevien tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kesken.

(26)

Kunkin katsastuksen jälkeen olisi annettava katsastustodistus. Siinä olisi oltava muun muassa ajoneuvon tunnistetiedot ja tietoja katsastusten tuloksista. Katsastusten tulokset olisi asetettava saataville sähköisesti. Katsastusten asianmukaisen seurannan varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi kerättävä nämä tiedot ja tallennettava ne tietokantaan etenkin määräaikaiskatsastusten tulosten arviointia varten.

(27)

Kun ajoneuvossa havaitaan katsastuksen aikana puutteita ja erityisesti liikenneturvallisuutta vaarantavia puutteita, kyseisen ajoneuvon rekisteröintitodistuksen haltijan ja tapauksen mukaan liikenteenharjoittajan olisi korjattava nämä puutteet viipymättä. Kun ajoneuvossa havaitaan vaarallisia puutteita, saattaa olla tarpeen rajoittaa ajoneuvon käyttöä, kunnes nämä puutteet on korjattu kokonaan.

(28)

Jos katsastettu ajoneuvo kuuluu ajoneuvoluokkaan, jolle ei ole rekisteröintivelvollisuutta jäsenvaltiossa, jossa ajoneuvo on otettu käyttöön, kyseisen jäsenvaltion olisi voitava vaatia, että todiste katsastuksesta kiinnitetään näkyvästi ajoneuvoon.

(29)

Jotta katsastukset olisivat laadukkaita kaikkialla unionissa, katsastuksissa käytettävät testauslaitteet sekä niiden huolto ja kalibrointi olisi tarkistettava jäsenvaltion tai valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.

(30)

Olisi voitava käyttää tekniikan kehitystä ja innovaatioita hyödyntäviä vaihtoehtoisia laitteita, kunhan katsastusten laadukkuus varmistetaan.

(31)

Hyväksyessään alueellaan olevia katsastusasemia jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon, että yleistä etua koskevat liikennealan palvelut eivät kuulu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY (6) soveltamisalaan.

(32)

Katsastusasemien olisi varmistettava katsastusten objektiivisuus ja laadukkuus. Laadunhallintaa koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi katsastusasemien olisi näin ollen noudatettava hyväksyvän jäsenvaltion säätämiä vaatimuksia.

(33)

Katsastusten laadukkuus edellyttää katsastushenkilöstöltä korkeatasoista ammattitaitoa ja osaamista. Olisi otettava käyttöön koulutusjärjestelmä, johon sisältyy peruskoulutus ja määräajoin järjestettävä kertaus tai asianmukainen koe. Olisi säädettävä siirtymäkaudesta, jotta nykyinen katsastushenkilöstö voisi siirtyä sujuvasti määräaikaisen koulutuksen järjestelmään tai kokeeseen perustuvaan järjestelmään. Koulutuksen, pätevyyden ja katsastusten tasokkuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa pätevyyttä ja vastaavaa koulutusta koskevia lisävaatimuksia.

(34)

Katsastajien olisi katsastuksia suorittaessaan toimittava riippumattomasti, eikä taloudellisten, henkilökohtaisten tai muiden eturistiriitojen pitäisi vaikuttaa heidän tekemiinsä arvioihin. Katsastajalle maksettava korvaus ei tämän vuoksi saisi olla suorassa suhteessa katsastusten tuloksiin. Jäsenvaltioiden olisi voitava velvoittaa pitämään toiminnot erillään tai valtuuttaa yksityinen elin sekä katsastamaan että korjaamaan ajoneuvoja, myös katsastamaan ja korjaamaan saman ajoneuvon, jos valvontaelin on saanut riittävän varmuuden objektiivisuuden säilymisestä.

(35)

Katsastuksen tuloksia ei pitäisi muuttaa kaupallisia tarkoituksia varten. Valvontaelimen olisi voitava muuttaa katsastuksen tuloksia ainoastaan siinä tapauksessa, että katsastajan tekemän katsastuksen tulokset ovat ilmeisen virheelliset.

(36)

Jotta voidaan pysyvästi varmistaa katsastusten laadukkuus, jäsenvaltioiden olisi perustettava laadunvarmistusjärjestelmä, joka kattaa katsastusluvan myöntämisen ja toiminnan valvonnan sekä katsastusluvan määräaikaisen, väliaikaisen ja pysyvän peruuttamisen menettelyt.

(37)

Jäsenvaltioita ei olisi velvoitettava hyväksymään katsastusasemia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (7) mukaisesti.

(38)

Useissa jäsenvaltioissa katsastuksia tekee suuri määrä hyväksyttyjä yksityisiä katsastusasemia. Jotta jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto olisi tältä osin tehokasta, olisi nimettävä kansalliset yhteyspisteet.

(39)

Katsastus on osa laajempaa sääntelyjärjestelmää, jolla ajoneuvoja hallinnoidaan koko niiden käyttöiän ajan hyväksynnästä, rekisteröinnistä ja tarkastuksista alkaen aina romuttamiseen asti. Jäsenvaltioiden ja valmistajien sähköisten ajoneuvotietokantojen sisältämien tietojen vaihtamisen pitäisi lähtökohtaisesti parantaa koko ajoneuvohallintoketjun tehokkuutta ja vähentää kustannuksia ja hallinnollista rasitusta. Komission olisi tutkittava ajoneuvotietojen sähköisen alustan käyttöönoton toteutettavuutta, kustannuksia ja hyötyjä ja keinoja hyödyntää kansainvälisen tietojenvaihdon alalla olemassa olevia ja jo toteutettuja tietoteknisiä ratkaisuja kustannusten minimoimiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Komission olisi tätä asiaa koskevassa tutkimuksessa määritettävä tarkoituksenmukaisin tapa yhdistää nykyiset kansalliset järjestelmät, jotta ajoneuvojen katsastuksesta, rekisteröinnistä ja hyväksynnästä vastaavat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä katsastusasemat, testauslaitteiden valmistajat ja ajoneuvojen valmistajat voivat vaihtaa keskenään katsastuksia ja matkamittarilukemia koskevia tietoja. Komission olisi myös selvitettävä vakavissa onnettomuuksissa osallisina olleiden ajoneuvojen pääasiallisista turvallisuuskomponenteista saatavilla olevien tietojen keräämisen ja tallentamisen toteutettavuutta, kustannuksia ja hyötyjä sekä mahdollisuutta asettaa ajoneuvon onnettomuushistoriaa ja matkamittarilukemia koskevat tiedot nimettömässä muodossa katsastajien, rekisteröintitodistusten haltijoiden ja onnettomuustutkijoiden saataville.

(40)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (8) mukaisesti.

(41)

Komission ei pitäisi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat tietoja, jotka ajoneuvojen valmistajien on asetettava saataville katsastuksia varten, jos tämän direktiivin nojalla perustettu komitea ei anna lausuntoa komission esittämästä ehdotuksesta täytäntöönpanosäädökseksi.

(42)

Jotta voidaan saattaa ajan tasalle ajoneuvoluokkien kuvaukset 2 artiklan 1 kohdassa sekä 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa, saattaa ajan tasalle liitteessä I oleva 3 kohta menetelmien osalta ja mukauttaa liitteessä I oleva 3 kohta katsastettavien kohteiden luettelon, menetelmien ja puutteiden arvioinnin osalta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(43)

Liikennekelpoisuus vaikuttaa välittömästi liikenneturvallisuuteen, minkä vuoksi se olisi tarkastettava määräajoin. Komission olisi annettava kertomus tämän direktiivin säännösten tehokkuudesta, mukaan lukien säännöksistä, jotka koskevat sen soveltamisalaa, katsastustiheyttä ja liikennekelpoisuusjärjestelmän tehostamista tietojen sähköisen vaihdon avulla, sekä katsastustodistusten mahdollisesta vastavuoroisesta tunnustamisesta tulevaisuudessa.

(44)

Katsastusasemilla käytettävien testaustilojen ja -laitteiden olisi täytettävä katsastusten tekemiselle asetetut vaatimukset. Koska tämä edellyttää huomattavia investointeja ja mukautuksia, joita ei kenties voida toteuttaa välittömästi, näiden vaatimusten täyttämiselle olisi vahvistettava viiden vuoden siirtymäaika. Viiden vuoden siirtymäaika olisi myönnettävä niin ikään valvontaelimille, jotta ne voivat täyttää kaikki katsastusasemien hyväksyntää ja valvontaa koskevat vaatimukset.

(45)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on parantaa liikenneturvallisuutta vahvistamalla ajoneuvojen katsastamista unionissa koskevat yhteiset vähimmäisvaatimukset ja yhdenmukaistetut säännöt, vaan se voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(46)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, sellaisina kuin niihin viitataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa.

(47)

Tähän direktiiviin sisällytetään ja siinä saatetaan ajan tasalle komission suosituksessa 2010/378/EU (9) vahvistetut säännöt katsastusten tulosten sääntelyn parantamiseksi.

(48)

Tällä direktiivillä saatetaan ajan tasalle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/40/EY (10) säädetyt tekniset vaatimukset ja laajennetaan sen soveltamisala koskemaan erityisesti katsastusasemien ja niiden valvontaelinten perustamista sekä katsastuksia tekevien katsastajien nimeämistä koskevia säännöksiä. Sen vuoksi mainittu direktiivi olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I   LUKU

KOHDE, MÄÄRITELMÄT JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä vahvistetaan vähimmäisvaatimukset yleisillä teillä käytettävien ajoneuvojen määräaikaiskatsastusten järjestelmälle.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä direktiiviä sovelletaan ajoneuvoihin, joiden rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h ja jotka kuuluvat seuraaviin direktiivissä 2002/24/EY, direktiivissä 2003/37/EY ja direktiivissä 2007/46/EY tarkoitettuihin luokkiin:

—

ensisijaisesti henkilöiden ja heidän matkatavaroidensa kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuinpaikan lisäksi enintään kahdeksan istuinpaikkaa – ajoneuvoluokka M1;

—

ensisijaisesti henkilöiden ja heidän matkatavaroidensa kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuinpaikan lisäksi yli kahdeksan istuinpaikkaa – ajoneuvoluokat M2 ja M3;

—

ensisijaisesti tavaroiden kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joiden enimmäismassa on enintään 3,5 tonnia – ajoneuvoluokka N1;

—

ensisijaisesti tavaroiden kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia – ajoneuvoluokat N2 ja N3;

—

tavaroiden tai henkilöiden kuljettamiseen taikka matkailutarkoituksiin suunnitellut ja rakennetut perävaunut, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia – ajoneuvoluokat O3 ja O4;

—

1 päivästä tammikuuta 2022 alkaen kaksi- tai kolmipyöräiset ajoneuvot – ajoneuvoluokat L3e, L4e, L5e ja L7e, joissa moottorin sylinteritilavuus on yli 125 cm3;

—

pääasiassa yleisillä teillä käytettävät pyörillä varustetut T5-luokan traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h.

2.   Jäsenvaltiot voivat vapauttaa seuraavat niiden alueella rekisteröidyt ajoneuvot tämän direktiivin soveltamisesta:

—

ajoneuvot, joita liikennöidään tai käytetään poikkeuksellisissa oloissa, ja ajoneuvot, joita ei koskaan tai juuri koskaan käytetä yleisillä teillä, kuten museoajoneuvot tai kilpa-ajoneuvot;

—

diplomaattisen koskemattomuuden piiriin kuuluvat ajoneuvot;

—

asevoimien, järjestysvallan, palokuntien, pelastuspalvelujen, hätäpalvelujen tai pelastustoimen käytössä olevat ajoneuvot;

—

maa-, puutarha- tai metsätaloudessa, maanviljelyssä taikka kalataloudessa käytettävät ajoneuvot, joita käytetään vain asianomaisen jäsenvaltion alueella ja pääasiassa tällaisessa tuotannossa olevilla maa-aloilla, myös maa- tai metsätalouskäytössä olevilla teillä taikka pelloilla;

—

ajoneuvot, joita käytetään yksinomaan pienillä saarilla tai harvaan asutuilla alueilla;

—

sirkusten ja huvipuistojen laitteita kuljettavat erikoisajoneuvot, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h ja joita käytetään vain asianomaisen jäsenvaltion alueella;

—

L3e-, L4e-, L5e- ja L7e-luokan ajoneuvot, joiden moottorin sylinteritilavuus on yli 125 cm3, kun jäsenvaltio on ottanut käyttöön kaksi- tai kolmipyöräisiä ajoneuvoja koskevia tehokkaita vaihtoehtoisia liikenneturvallisuustoimenpiteitä, ottaen erityisesti huomioon asiaan liittyvät liikenneturvallisuustilastot viimeisten viiden vuoden ajalta. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näistä poikkeuksista.

3.   Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kansallisia katsastusvaatimuksia ajoneuvoille, jotka on rekisteröity niiden alueella mutta jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, ja 2 kohdassa luetelluille ajoneuvoille.

3 artikla

Määritelmät

Seuraavia määritelmiä käytetään ainoastaan tätä direktiiviä sovellettaessa:

1)

’ajoneuvolla’ tarkoitetaan kaikkia sellaisia moottoriajoneuvoja ja niiden perävaunuja, jotka eivät kulje kiskoilla;

2)

’moottoriajoneuvolla’ tarkoitetaan kaikkia pyörillä varustettuja moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, jotka kulkevat omalla käyttövoimallaan ja joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h;

3)

’perävaunulla’ tarkoitetaan kaikkia pyörillä varustettuja ajoneuvoja, jotka eivät kulje omalla käyttövoimallaan ja jotka on suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvon vedettäviksi;

4)

’puoliperävaunulla’ tarkoitetaan kaikkia perävaunuja, jotka on tarkoitettu kytkettäviksi moottoriajoneuvoon siten, että ne lepäävät osittain moottoriajoneuvon päällä ja moottoriajoneuvo kantaa huomattava osan niiden massasta ja niiden kuorman massasta;

5)

’kaksi- tai kolmipyöräisillä ajoneuvoilla’ tarkoitetaan kaikkia moottorikäyttöisiä kaksipyöräisiä ajoneuvoja, joissa voi olla sivuvaunu, sekä kaikkia kolmi- tai nelipyöriä;

6)

’jäsenvaltiossa rekisteröidyllä ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on rekisteröity tai otettu käyttöön jossakin jäsenvaltiossa;

7)

’museoajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jota rekisteröintijäsenvaltio tai jokin sen nimetyistä hyväksyntäelimistä pitää historiallisesti merkittävänä ja joka täyttää kaikki seuraavat ehdot:

—

se on valmistettu tai rekisteröity ensimmäisen kerran vähintään 30 vuotta sitten;

—

sen erityinen tyyppi, sellaisena kuin se on määritelty asiaa koskevassa unionin tai kansallisessa lainsäädännössä, ei ole enää tuotannossa;

—

se on historiallisesti säilynyt ja alkuperäistä vastaavassa kunnossa eikä sen pääkomponenttien teknisiin ominaisuuksiin ole tehty oleellisia muutoksia;

8)

’rekisteröintitodistuksen haltijalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka nimiin ajoneuvo on rekisteröity;

9)

’katsastuksella’ tarkoitetaan liitteen I mukaisesti suoritettavaa tarkastusta, jolla on tarkoitus varmistaa, että ajoneuvoa on turvallista käyttää yleisillä teillä ja että sillä on vaaditut pakolliset turvallisuus- ja ympäristöominaisuudet;

10)

’hyväksynnällä’ tarkoitetaan menettelyä, jossa jäsenvaltio varmentaa, että ajoneuvo täyttää direktiivissä 2002/24/EY, direktiivissä 2003/37/EY ja direktiivissä 2007/46/EY tarkoitetut asiaankuuluvat hallinnolliset määräykset ja tekniset vaatimukset;

11)

’puutteilla’ tarkoitetaan teknisiä vikoja ja muita katsastuksessa havaittuja vaatimustenvastaisuuksia;

12)

’katsastustodistuksella’ tarkoitetaan toimivaltaisen viranomaisen tai katsastusaseman antamaa katsastusraporttia, joka sisältää katsastuksen tuloksen;

13)

’katsastajalla’ tarkoitetaan henkilöä, jonka jäsenvaltio tai sen toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt tekemään katsastuksia katsastusasemalla tai tapauksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen puolesta;

14)

’toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan viranomaista tai julkista elintä, jonka tehtäväksi jäsenvaltio on antanut katsastusjärjestelmän hallinnoinnin sekä tapauksen mukaan myös katsastusten tekemisen;

15)

’katsastusasemalla’ tarkoitetaan julkista tai yksityistä elintä tai laitosta, jonka jäsenvaltio on hyväksynyt tekemään katsastuksia;

16)

’valvontaelimellä’ tarkoitetaan yhtä tai useampaa jäsenvaltion perustamaa elintä, joka vastaa katsastusasemien valvonnasta. Valvontaelin voi olla osa toimivaltaista viranomaista tai toimivaltaisia viranomaisia;

17)

’pienellä saarella’ tarkoitetaan saarta, jolla on alle 5 000 asukasta ja joka ei ole yhteydessä alueen muihin osiin maantiesiltojen tai maantietunnelien välityksellä;

18)

’harvaan asutulla alueella’ tarkoitetaan määrättyä aluetta, jonka asukastiheys on alle viisi asukasta neliökilometrillä;

19)

’yleisellä tiellä’ tarkoitetaan tietä, jolla on yleishyödyllistä merkitystä, kuten paikallista, alueellista tai kansallista maantietä, valtatietä, moottoriliikennetietä tai moottoritietä.

II   LUKU

YLEISET VELVOITEET

4 artikla

Vastuut

1.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen alueella rekisteröidyt ajoneuvot katsastetaan määräajoin tämän direktiivin mukaisesti rekisteröintijäsenvaltion hyväksymillä katsastusasemilla.

2.   Ajoneuvon rekisteröintijäsenvaltion, kyseisen jäsenvaltion tähän tehtävään valtuuttaman julkisen elimen tai kyseisen jäsenvaltion nimeämien ja valvomien elinten tai laitosten, mukaan lukien hyväksytyt yksityiset elimet, on suoritettava katsastukset.

3.   Komissio hyväksyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EY) N:o 715/2007 (11) ja (EY) N:o 595/2009 (12) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti täytäntöönpanosäädöksillä ennen 20 päivää toukokuuta 2018

a)

tekniset tiedot, jotka koskevat jarrulaitteita, ohjausta, näkyvyyttä, valaisimia, heijastimia ja sähkölaitteita, akseleita, pyöriä, renkaita ja pyöräntuentaa, runkoa ja koria, muita varusteita ja ympäristöhaittoja ja joita tarvitaan katsastettavien kohteiden katsastamiseksi, sekä tekniset tiedot, jotka koskevat suositeltavien testausmenetelmien käyttöä, liitteessä I olevan 3 kohdan mukaisesti; ja

b)

yksityiskohtaiset säännöt asiaankuuluvien teknisten tietojen muodosta ja niiden saatavuutta koskevista menettelyistä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Valmistajien on asetettava ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut tekniset tiedot katsastusasemien ja asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten saataville syrjimättömästi ja veloituksetta tai kohtuullista korvausta vastaan.

Komissio tutkii mahdollisuutta perustaa keskitetty asiointipiste, josta nämä tekniset tiedot ovat saatavissa.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisessa lainsäädännössä määritetään vastuu ajoneuvon pitämisestä turvallisena ja liikennekelpoisena.

III   LUKU

KATSASTUKSIA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

5 artikla

Katsastusajankohta ja katsastustiheys

1.   Ajoneuvot on katsastettava vähintään seuraavin väliajoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioissa 3 kohdan nojalla sovellettavaa katsastusaikaa:

a)

M1- ja N1-luokan ajoneuvot: neljän vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen joka toinen vuosi;

b)

M1-luokan ajoneuvot, joita käytetään takseina tai ambulansseina, sekä M2-, M3-, N2-, N3-, O3- ja O4-luokan ajoneuvot: yhden vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen joka vuosi;

c)

pääasiassa yleisillä teillä kaupallisessa maanteiden tavaraliikenteessä käytettävät T5-luokan ajoneuvot: neljän vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen joka toinen vuosi.

2.   Jäsenvaltion on vahvistettava tarkoituksenmukainen katsastusväli L3e-, L4e-, L5e- ja L7e-luokan ajoneuvoille, joiden moottorin sylinteritilavuus on yli 125 cm3.

3.   Jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset voivat vahvistaa kohtuullisen aikavälin, jolloin katsastus on tehtävä ja joka ei voi olla 1 kohdassa säädettyjä katsastusvälejä pidempi.

4.   Sen estämättä, minä päivänä ajoneuvon viimeisin katsastus tehtiin, asianomainen jäsenvaltio tai toimivaltainen viranomainen voi vaatia, että ajoneuvolle tehdään katsastus ennen 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja päivämääriä seuraavissa tapauksissa:

—

sellaisen onnettomuuden jälkeen, joka on vaikuttanut pyörien, jousituksen, törmäyksenvaimennusvyöhykkeiden, turvatyynyjärjestelmien, ohjauksen tai jarrujen kaltaisiin ajoneuvon pääasiallisiin turvallisuuskomponentteihin;

—

kun ajoneuvon turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmiä ja -komponentteja on muutettu tai muunnettu;

—

kun ajoneuvon rekisteröintitodistuksen haltija on vaihtunut;

—

kun ajoneuvolla on ajettu vähintään 160 000 kilometriä;

—

jos liikenneturvallisuus vaarantuu huomattavasti.

6 artikla

Katsastuksen sisältö ja menetelmät

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvoluokkien osalta, lukuun ottamatta L3e-, L4e-, L5e- ja L7e-luokan ajoneuvoja, joiden moottorin sylinteritilavuus on yli 125 cm3, että katsastus kattaa ainakin liitteessä I olevassa 2 kohdassa tarkoitetut osa-alueet.

2.   Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai katsastusaseman on tehtävä kustakin 1 kohdassa tarkoitetusta osa-alueesta katsastus, joka kattaa ainakin liitteessä I olevassa 3 kohdassa tarkoitetut kohteet, ja käytettävä liitteessä I olevassa 3 kohdassa säädettyä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymää, näiden kohteiden katsastamisessa sovellettavaa suositeltavaa tai sitä vastaavaa menetelmää. Katsastuksessa voidaan myös tarkastaa, vastaavatko ajoneuvon asiaankuuluvat osat ja komponentit turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksiltaan hyväksynnän tai tapauksen mukaan jälkiasennuksen ajankohtana voimassa olleita vaatimuksia.

Katsastuksessa on käytettävä katsastushetkellä saatavilla olevia tekniikoita ja laitteita, eikä siinä pitäisi käyttää työkaluja ajoneuvon osien purkamiseen tai irrottamiseen.

3.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava katsastettavat osa-alueet ja kohteet sekä asianmukaiset testausmenetelmät niiden L3e-, L4e-, L5e- ja L7e-luokan ajoneuvojen osalta, joiden moottorin sylinteritilavuus on yli 125 cm3.

7 artikla

Puutteiden arviointi

1.   Liitteessä I esitetään kunkin katsastettavan kohteen osalta vähimmäisluettelo mahdollisista puutteista ja niiden vakavuudesta.

2.   Ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksissa havaitut puutteet on luokiteltava johonkin seuraavista ryhmistä:

a)

vähäiset puutteet, joilla ei ole merkittävää vaikutusta ajoneuvon turvallisuuteen eikä ympäristöön, ja muut vähäiset vaatimustenvastaisuudet;

b)

vakavat puutteet, jotka voivat vaarantaa ajoneuvon turvallisuuden tai vaikuttaa ympäristöön taikka aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille, ja muut merkittävämmät vaatimustenvastaisuudet;

c)

vaaralliset puutteet, jotka suoraan ja välittömästi vaarantavat liikenneturvallisuuden tai vaikuttavat ympäristöön ja jotka oikeuttavat sen, että jäsenvaltio tai sen toimivaltaiset viranomaiset voivat kieltää ajoneuvon käytön yleisillä teillä.

3.   Ajoneuvo, jossa on useampaan kuin yhteen 2 kohdassa tarkoitettuun ryhmään kuuluvia puutteita, on luokiteltava vakavampaa puutetta vastaavaan ryhmään. Ajoneuvo, jossa on havaittu useita puutteita samassa tarkastettavassa osa-alueessa, siten kuin se on yksilöity liitteessä I olevassa 2 kohdassa tarkoitetussa testin sisällössä, voidaan luokitella seuraavan vakavuustason ryhmään, jos voidaan osoittaa, että kyseisten puutteiden yhteisvaikutus aiheuttaa liikenneturvallisuudelle suuremman vaaran.

8 artikla

Katsastustodistus

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että katsastusasema tai tapauksen mukaan ajoneuvon katsastanut toimivaltainen viranomainen antaa kyseisestä ajoneuvosta katsastustodistuksen, jossa on ainakin liitteessä II vahvistetut, vastaavien yhdenmukaistettujen unionin koodien vakiomuotoiset tiedot.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että katsastusasema tai tapauksen mukaan toimivaltainen viranomainen asettaa ajoneuvon katsastettavaksi esittäneen henkilön saataville katsastustodistuksen tai, jos katsastustodistus laaditaan sähköisesti, oikeaksi todistetun tulosteen tällaisesta todistuksesta.

3.   Kun toisessa jäsenvaltiossa jo rekisteröityä ajoneuvoa rekisteröidään uudelleen, kunkin jäsenvaltion on tunnustettava tämän toisen jäsenvaltion antama katsastustodistus samoin edellytyksin kuin jos se olisi itse antanut kyseisen todistuksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan soveltamista ja edellyttäen, että katsastustodistus on edelleen voimassa uudelleenrekisteröintijäsenvaltiossa sovellettavaan seuraavaan määräaikaiskatsastuksen ajankohtaan saakka. Epäselvissä tapauksissa uudelleenrekisteröintijäsenvaltio voi varmentaa katsastustodistuksen ennen sen tunnustamista. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kuvaus katsastustodistuksestaan ennen 20 päivää toukokuuta 2018. Komissio ilmoittaa siitä 19 artiklassa tarkoitetulle komitealle. Tätä kohtaa ei sovelleta ajoneuvoluokkiin L3e, L4e, L5e ja L7e.

4.   Jäsenvaltioiden on lähtökohtaisesti tunnustettava katsastustodistuksen voimassaolo, kun ajoneuvon omistaja vaihtuu ja ajoneuvon määräaikaiskatsastuksesta on esittää pätevä todiste, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan 4 kohdan ja tämän artiklan 3 kohdan soveltamista.

5.   Katsastusasemien on 20 päivästä toukokuuta 2018 lukien ja viimeistään 20 päivänä toukokuuta 2021 toimitettava antamiinsa katsastustodistuksiin sisältyvät tiedot asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle sähköisesti. Nämä tiedot on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa kunkin katsastustodistuksen antamisesta. Viimeksi mainittuun päivämäärään saakka katsastusasemat voivat toimittaa asiaan liittyvät tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle muulla tavoin. Jäsenvaltioiden on määritettävä, kuinka kauan toimivaltaisen viranomaisen on säilytettävä tiedot. Tämän ajanjakson on oltava vähintään 36 kuukautta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden verotusjärjestelmien soveltamista.

6.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun matkamittari on tavallisella tavalla asennettu, edellisen katsastuksen tiedot asetetaan katsastajien saataville heti, kun ne ovat saatavilla sähköisesti, jotta matkamittarin lukema voidaan tarkistaa. Kun matkamittaria havaitaan käsitellyn ajoneuvon mittarilukeman pienentämiseksi tai väärentämiseksi, tällaisesta käsittelystä on määrättävä tehokkaita, oikeasuhteisia, varoittavia ja syrjimättömiä seuraamuksia.

7.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että katsastusten tulokset ilmoitetaan ajoneuvon rekisteröintiviranomaiselle tai asetetaan rekisteröintiviranomaisen saataville sähköisesti mahdollisimman pian. Ilmoituksessa on oltava katsastustodistukseen sisältyvät tiedot.

9 artikla

Puutteiden seuranta

1.   Kun puutteet ovat vain vähäisiä, katsastus on katsottava läpäistyksi, puutteet on korjattava eikä ajoneuvolle tarvitse tehdä uutta katsastusta.

2.   Kun puutteet ovat vakavia, katsastus on katsottava hylätyksi. Jäsenvaltion tai toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä aikavälistä, jolloin kyseistä ajoneuvoa voidaan käyttää ennen kuin se on katsastettava uudelleen. Uusi katsastus on tehtävä jäsenvaltion tai toimivaltaisen viranomaisen määrittämässä määräajassa, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa alkuperäisestä katsastuksesta.

3.   Kun puutteet ovat vaarallisia, katsastus on katsottava hylätyksi. Jäsenvaltio tai toimivaltainen viranomainen voi päättää, että kyseistä ajoneuvoa ei saa käyttää yleisillä teillä ja että lupa sen tieliikenteessä käyttämiseen perutaan väliaikaisesti uutta rekisteröintiprosessia edellyttämättä kunnes viat korjataan ja annetaan uusi katsastustodistus, joka osoittaa ajoneuvon olevan liikennekelpoinen.

10 artikla

Todiste katsastuksesta

1.   Katsastusaseman tai tapauksen mukaan alueellaan rekisteröidyn ajoneuvon katsastaneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava kustakin katsastuksen läpäisseestä ajoneuvosta todiste, joka voi olla ajoneuvon rekisteröintiasiakirjaan kirjattu merkintä taikka tarra, todistus tai muu helposti saatavilla oleva tieto. Todisteessa on mainittava päivämäärä, johon mennessä seuraava katsastus on tehtävä.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kuvaus tästä todisteesta ennen 20 päivää toukokuuta 2018. Komissio vuorostaan ilmoittaa siitä 19 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

2.   Jos katsastettu ajoneuvo kuuluu ajoneuvoluokkaan, jolle ei ole rekisteröintivelvollisuutta jäsenvaltiossa, jossa ajoneuvo on otettu käyttöön, kyseinen jäsenvaltio voi vaatia, että todiste katsastuksesta kiinnitetään näkyvästi kyseiseen ajoneuvoon.

3.   Vapaan liikkuvuuden edistämiseksi kunkin jäsenvaltion on tunnustettava toisen jäsenvaltion katsastusaseman tai toimivaltaisen viranomaisen 1 kohdan mukaisesti antama todiste.

IV   LUKU

HALLINNOLLISET SÄÄNNÖKSET

11 artikla

Testaustilat ja -laitteet

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että katsastusten tekemisessä käytettävät testaustilat ja -laitteet ovat liitteessä III säädettyjen teknisten vähimmäisvaatimusten mukaiset.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että katsastusasemat tai tapauksen mukaan toimivaltaiset viranomaiset huoltavat testaustilat ja -laitteet valmistajien antamien ohjeiden mukaisesti.

3.   Mittauksissa käytettävät laitteet on kalibroitava määräajoin liitteen III mukaisesti ja tarkistettava asianomaisen jäsenvaltion tai laitteen valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.

12 artikla

Katsastusasemat

1.   Jäsenvaltion tai sen toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä katsastusasemat, joissa katsastajat suorittavat katsastuksia.

2.   Laadunhallintaa koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi katsastusasemien on noudatettava hyväksyvän jäsenvaltion säätämiä vaatimuksia. Katsastusasemien on varmistettava katsastusten objektiivisuus ja laadukkuus.

13 artikla

Katsastajat

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että katsastuksia tekevät katsastajat täyttävät liitteessä IV säädetyt pätevyyttä ja koulutusta koskevat vähimmäisvaatimukset. Jäsenvaltiot voivat säätää pätevyyttä ja vastaavaa koulutusta koskevia lisävaatimuksia.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten tai tapauksen mukaan hyväksyttyjen koulutuskeskusten on annettava todistus katsastajille, jotka täyttävät pätevyyttä ja koulutusta koskevat vähimmäisvaatimukset. Todistuksessa on oltava ainakin liitteessä IV olevassa 3 kohdassa mainitut tiedot.

3.   Katsastajiin, jotka ovat jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai jonkin katsastusaseman palveluksessa tai hyväksymiä 20 päivänä toukokuuta 2018, ei sovelleta liitteessä IV olevassa 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

4.   Katsastuksia tehdessään katsastajalla ei saa olla mitään eturistiriitoja, jotta asianomainen jäsenvaltio tai toimivaltainen viranomainen saa riittävän varmuuden puolueettomuuden ja objektiivisuuden säilymisestä.

5.   Ajoneuvon katsastettavaksi esittävälle henkilölle on ilmoitettava ajoneuvossa havaitut puutteet, jotka on korjattava.

6.   Katsastuksen tuloksia voi tarvittaessa muuttaa ainoastaan valvontaelin, tai niitä voidaan muuttaa toimivaltaisen viranomaisen perustaman menettelyn mukaisesti, jos katsastuksen päätelmät ovat ilmeisen virheelliset.

14 artikla

Katsastusasemien valvonta

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että katsastusasemia valvotaan.

2.   Valvontaelimen on suoritettava ainakin liitteessä V olevassa 1 kohdassa säädetyt tehtävät ja täytettävä mainitun liitteen 2 ja 3 kohdassa säädetyt vaatimukset.

Jäsenvaltion on asetettava julkisesti saataville säännöt ja menettelyt, jotka koskevat valvontaelimen henkilöstön organisointia, tehtäviä ja vaatimuksia, riippumattomuutta koskevat vaatimukset mukaan lukien.

3.   Toimivaltaisen viranomaisen suoraan hallinnoimiin katsastusasemiin ei sovelleta toimilupaa ja valvontaa koskevia vaatimuksia, jos valvontaelin on osa toimivaltaista viranomaista.

4.   Jäsenvaltioiden voidaan katsoa täyttävän tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut vaatimukset, jos ne edellyttävät, että katsastusasemat hyväksytään asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti.

V   LUKU

YHTEISTYÖ JA TIETOJENVAIHTO

15 artikla

Jäsenvaltioiden välinen hallinnollinen yhteistyö

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallinen yhteyspiste, joka vastaa tämän direktiivin soveltamista koskevien tietojen vaihdosta muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kansallisen yhteyspisteensä nimet ja yhteystiedot viimeistään 20 päivänä toukokuuta 2015 ja ilmoitettava sille viipymättä niiden muuttumisesta. Komissio laatii luettelon kaikista kansallisista yhteyspisteistä ja toimittaa sen jäsenvaltioille.

16 artikla

Ajoneuvotietojen sähköinen alusta

Komissio tutkii ajoneuvotietojen sähköisen alustan käyttöönoton toteutettavuutta, kustannuksia ja hyötyjä ja keinoja hyödyntää kansainvälisen tietojenvaihdon alalla olemassa olevia ja jo toteutettuja tietoteknisiä ratkaisuja kustannusten minimoimiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Asiaa tutkiessaan komissio määrittää tarkoituksenmukaisimman tavan yhdistää nykyiset kansalliset järjestelmät, jotta ajoneuvojen katsastuksesta, rekisteröinnistä ja hyväksynnästä vastaavat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä katsastusasemat, testauslaitteiden valmistajat ja ajoneuvojen valmistajat voivat helpommin vaihtaa keskenään katsastuksia ja matkamittarilukemia koskevia tietoja.

Komissio selvittää myös vakavissa onnettomuuksissa osallisina olleiden ajoneuvojen pääasiallisista turvallisuuskomponenteista saatavilla olevien tietojen keräämisen ja tallentamisen toteutettavuutta, kustannuksia ja hyötyjä sekä mahdollisuutta asettaa ajoneuvon onnettomuushistoriaa ja matkamittarilukemia koskevat tiedot nimettömässä muodossa katsastajien, rekisteröintitodistuksen haltijoiden ja onnettomuustutkijoiden saataville.

VI   LUKU

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET

17 artikla

Delegoidut säädökset

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 18 artiklan mukaisesti, jotta voidaan

—

saattaa tarvittaessa ajan tasalle ainoastaan 2 artiklan 1 kohdassa sekä 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ajoneuvoluokkien kuvaukset, jos 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tyyppihyväksyntälainsäädännön muuttaminen aiheuttaa muutoksia ajoneuvoluokkiin, muuttamatta kuitenkaan katsastusten sisältöä ja katsastustiheyttä;

—

saattaa ajan tasalle liitteessä I oleva 3 kohta menetelmien osalta, jos saataville tulee tehokkaampia ja toimivampia testausmenetelmiä, lisäämättä mitään katsastettavien kohteiden luetteloon;

—

mukauttaa liitteessä I olevaa 3 kohtaa asiaan liittyviä kustannuksia ja hyötyjä koskevan myönteisen kustannus-hyötyanalyysin jälkeen katsastettavien kohteiden luettelon, menetelmien, hylkäysperusteiden ja puutteiden arvioinnin osalta, jos pakollisia tyyppihyväksyntävaatimuksia muutetaan unionin liikenneturvallisuus- tai ympäristölainsäädännössä.

18 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 19 päivästä toukokuuta 2014 viiden vuoden ajaksi 17 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 17 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 17 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

19 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea (katsastuskomitea). Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

VII   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

20 artikla

Kertomukset

1.   Komissio antaa viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja vaikutuksista, erityisesti seuraavien seikkojen osalta: määräaikaiskatsastusten yhdenmukaistamisen taso, direktiivin soveltamisalaa koskevien säännösten tehokkuus, katsastustiheys, katsastustodistusten vastavuoroinen tunnustaminen toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevaa ajoneuvoa uudelleen rekisteröitäessä sekä 16 artiklassa tarkoitetun, ajoneuvotietojen sähköisen alustan käyttöönoton toteutettavuustutkimuksen tulokset. Kertomuksessa on myös arvioitava, onko liitteet saatettava ajan tasalle etenkin tekniikan kehityksen ja käytäntöjen perusteella. Kertomus annetaan 19 artiklassa tarkoitetun komitean kuulemisen jälkeen, ja siihen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

2.   Komissio antaa viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2019 Euroopan parlamentille ja neuvostolle riippumattomiin tutkimuksiin perustuvan kertomuksen kevyiden perävaunujen sekä kaksi- tai kolmipyöräisten ajoneuvojen tämän direktiivin soveltamisalaan sisällyttämisen tehokkuudesta. Kertomuksessa on arvioitava liikenneturvallisuuden kehitystä unionissa ja vertailtava ajoneuvoluokan L kunkin alaluokan osalta kansallisilla liikenneturvallisuustoimenpiteillä saavutettuja tuloksia ottaen huomioon kyseisten ajoneuvojen kulkeman matkan keskipituus. Komissio arvioi erityisesti, ovatko kunkin ajoneuvoluokan osalta määräaikaiskatsastusta koskevat normit ja siihen liittyvät kustannukset oikeassa suhteessa asetettuihin liikenneturvallisuustavoitteisiin. Kertomukseen on liitettävä yksityiskohtainen vaikutustenarviointi, jossa arvioidaan kustannuksia ja hyötyjä koko unionissa ja otetaan huomioon jäsenvaltioiden erityispiirteet. Kertomus on asetettava saataville vähintään kuusi kuukautta ennen kuin annetaan mahdollinen lainsäädäntöehdotus uusien ajoneuvoluokkien lisäämiseksi tämän direktiivin soveltamisalaan.

21 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia, varoittavia ja syrjimättömiä.

22 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Jäsenvaltiot voivat sallia 11 artiklassa tarkoitettujen testaustilojen ja -laitteiden, jotka eivät täytä liitteessä III vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia, käyttämisen katsastusten tekemisessä enintään viiden vuoden ajan 20 päivästä toukokuuta 2018.

2.   Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä V säädettyjä vaatimuksia viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2023.

23 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 20 päivänä toukokuuta 2017. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 20 päivästä toukokuuta 2018.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

24 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2009/40/EY 20 päivästä toukokuuta 2018.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

26 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 3 päivänä huhtikuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS

(1)  EUVL C 44, 15.2.2013, s. 128.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. maaliskuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 24. maaliskuuta 2014.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/24/EY, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2002, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja neuvoston direktiivin 92/61/ETY kumoamisesta (EYVL L 124, 9.5.2002, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/37/EY, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä sekä direktiivin 74/150/ETY kumoamisesta (EUVL L 171, 9.7.2003, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(9)  Komission suositus 2010/378/EU, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2010, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/40/EY mukaisissa katsastuksissa havaittujen puutteiden arvioinnista (EUVL L 173, 8.7.2010, s. 74).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/40/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta (EUVL L 141, 6.6.2009, s. 12).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 595/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, moottoriajoneuvojen ja moottorien tyyppihyväksynnästä raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta sekä direktiivien 80/1269/ETY, 2005/55/EY ja 2005/78/EY kumoamisesta (EUVL L 188, 18.7.2009, s. 1).

LIITE I

TESTISISÄLTÖJÄ JA SUOSITELTAVIA TESTAUSMENETELMIÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1.   YLEISTÄ

Tässä liitteessä määritellään ajoneuvon järjestelmät ja osat, jotka on tarkastettava. Siinä määritellään suositeltavat testausmenetelmät sekä perusteet, joiden mukaisesti määritetään, onko ajoneuvo hyväksyttävässä kunnossa.

Katsastukseen on sisällyttävä ainakin jäljempänä 3 kohdassa luetellut kohteet, jos nämä koskevat katsastettavan ajoneuvon varusteita kyseisessä jäsenvaltiossa. Katsastuksessa voidaan myös tarkistaa, vastaavatko ajoneuvon asiaankuuluvat osat ja komponentit turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksiltaan hyväksynnän tai tapauksen mukaan jälkiasennuksen ajankohtana voimassa olleita vaatimuksia.

Jos ajoneuvon rakenne estää tässä liitteessä säädettyjen testausmenetelmien käyttämisen, katsastus suoritetaan toimivaltaisten viranomaisten hyväksymien suositeltavien testausmenetelmien mukaisesti. Toimivaltaisen viranomaisen on saatava riittävä varmuus turvallisuus- ja ympäristönormien täyttymisestä.

Kaikkien alla lueteltujen kohteiden testaamista on pidettävä pakollisena ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksessa, lukuun ottamatta kirjaimella X merkittyjä kohteita, jotka liittyvät ajoneuvon kuntoon ja sen soveltuvuuteen tieliikenteeseen mutta joita ei pidetä katsastuksessa olennaisina.

Hylkäysperusteita ei sovelleta, jos niissä viitataan vaatimuksiin, joita ei ollut säädetty ensirekisteröinnin tai ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana voimassa olleessa ajoneuvon tyyppihyväksyntälainsäädännössä, tai jotka eivät kuuluneet jälkiasennusta koskeviin vaatimuksiin.

Jos testausmenetelmänä ilmoitetaan olevan silmämääräinen tarkastus, tämä tarkoittaa, että kohteiden silmämääräisen tarkastelun lisäksi katsastajan on tarvittaessa kokeiltava niitä käsin, arvioitava niiden aiheuttamaa ääntä tai käytettävä muita soveltuvia tarkastuskeinoja käyttämättä työkaluja.

2.   TESTIN SISÄLTÖ

Testissä on tarkastettava ainakin seuraavat osa-alueet:

0)

Ajoneuvon tunnistus

1)

Jarrulaitteet

2)

Ohjaus

3)

Näkyvyys

4)

Valaisinlaitteet ja sähköjärjestelmän osat

5)

Akselit, pyörät, renkaat, pyöräntuenta

6)

Runko ja kori varusteineen

7)

Muut varusteet

8)

Ympäristöhaitat

9)

Lisätarkastukset M2- ja M3-luokan ajoneuvoille, joilla kuljetetaan matkustajia.

3.   TESTISISÄLLÖT JA TESTAUSMENETELMÄT, AJONEUVOJEN PUUTTEIDEN ARVIOINTI

Testiin on sisällyttävä ainakin seuraavassa taulukossa luetellut kohteet, ja siinä on sovellettava kyseisessä taulukossa lueteltuja vähimmäisvaatimuksia ja suositeltavia menetelmiä.

Kunkin testattavan ajoneuvojärjestelmän ja osan puutteet arvioidaan tapauskohtaisesti taulukossa esitettyjen kriteerien perusteella.

Muut kuin tässä liitteessä luetellut puutteet arvioidaan niiden liikenneturvallisuudelle aiheuttaman vaaran perusteella.

Kohde

Menetelmä

Hylkäysperusteet

Puutteiden arviointi

 

Vähäinen

Vakava

Vaarallinen
0.   

AJONEUVON TUNNISTUS

0.1

Rekisterikilvet (jos niitä edellytetään vaatimuksissa1

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Rekisterikilpi puuttuu tai kiinnitys niin puutteellinen, että irtoaminen todennäköistä.

 

X

 

b)

Merkintä puuttuu, tai se ei ole luettavissa.

 

X

 

c)

Ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja tai tallenteita.

 

X

 

0.2

Ajoneuvon tunniste-/ valmiste-/sarjanumero

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puuttuu tai ei löydy.

 

X

 

b)

Epätäydellinen, ei luettavissa, selvästi väärennetty tai ei vastaa ajoneuvon asiakirjoja.

 

X

 

c)

Ajoneuvon asiakirjat eivät ole luettavissa tai sisältävät kirjoitusvirheitä.

X

 

 
1.   

JARRULAITTEET
1.1   

Mekaaninen kunto ja toiminta

1.1.1

Käyttöjarrupolkimen/-vivun laakerointi

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

Huomautus: Ajoneuvot, joissa on tehostettu jarrujärjestelmä, olisi tarkastettava moottori sammutettuna.

a)

Laakerointi liian kireä.

 

X

 

b)

Erittäin kulunut tai liikaa välystä.

 

X

 

1.1.2

Jarrupolkimen/-vivun kunto ja jarrun käyttölaitteen liike jarrutettaessa

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

Huomautus: Ajoneuvot, joissa on tehostettu jarrujärjestelmä, olisi tarkastettava moottori sammutettuna.

a)

Liian suuri tai riittämätön liikevara.

 

X

 

b)

Jarrun käyttölaite ei palauta asianmukaisesti.

Jos vaikuttaa toimivuuteen.

X

X

 

c)

Jarrupolkimen liukueste puuttuu, irrallaan tai kulunut.

 

X

 

1.1.3

Alipainepumppu tai kompressori ja painesäiliöt

Osien silmämääräinen tarkastus normaalissa käyttöpaineessa. Tarkastetaan ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika sekä varoitusmerkin, monipiirisuojaventtiilin ja paineenrajoitusventtiilin toiminta.

a)

Yli- tai alipaine riittämätön toistuviin jarrutuksiin (vähintään neljä jarrun käyttökertaa) varoitusmerkin sytyttyä (tai kun mittari näyttää lukemaa, joka ei ole turvallinen);

vähintään kaksi jarrun käyttökertaa varoitusmerkin sytyttyä (tai kun mittari näyttää lukemaa, joka ei ole turvallinen).

 

X

X

b)

Ali- tai ylipaineen turvallisen käyttöarvon saavuttamiseen kuluva aika on vaatimusten1 mukaan liian pitkä.

 

X

 

c)

Monipiirisuojaventtiili tai paineenrajoitusventtiili ei toimi.

 

X

 

d)

Ilmavuoto, joka aiheuttaa selvää paineen laskua, tai kuultavissa olevia vuotoja.

 

X

 

e)

Ulkoinen vaurio, joka todennäköisesti vaikuttaa jarrujärjestelmän toimintaan.

Toistojarrun suorituskyky ei täyty.

 

X

X

1.1.4

Paineen varoituslaite tai painemittari

Toiminnan tarkastus.

Varoituslaite tai painemittari on viallinen.

Alhaista painetta ei voida havaita.

X

X

 

1.1.5

Käsikäyttöinen jarruventtiili

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Käyttölaite murtunut, vahingoittunut tai erittäin kulunut.

 

X

 

b)

Käyttölaite puutteellisesti kiinnitetty venttiiliin tai venttiilin kiinnitys viallinen.

 

X

 

c)

Löysiä liitoksia tai vuotoja järjestelmässä.

 

X

 

d)

Epätyydyttävä toiminta.

 

X

 

1.1.6

Seisontajarru, sen käyttövipu, käyttövivun lukituslaite, sähköinen seisontajarru

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Lukitus ei pidä kunnolla.

 

X

 

b)

Vivun akseli tai lukitusmekanismi on kulunut.

Liiallinen kuluminen.

X

X

 

c)

Vivun liikekulma on liian suuri (virheellinen säätö).

 

X

 

d)

Käyttövipu puuttuu tai on vahingoittunut tai toimimaton.

 

X

 

e)

Virheellinen toiminta, varoitusmerkki näyttää toimintahäiriötä.

 

X

 

1.1.7

Jarruventtiilit (poljinventtiilit, pikapoistoventtiilit, säätöventtiilit)

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana.

a)

Venttiili on vahingoittunut tai vuotaa.

Jos vaikuttaa toimivuuteen.

 

X

X

b)

Kompressorin liiallinen öljyvuoto paineilmajärjestelmään.

X

 

 

c)

Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön.

 

X

 

d)

Hydraulinesteen vuoto.

Jos vaikuttaa toimivuuteen.

 

X

X

1.1.8

Perävaunun jarrujen letkujen liittimet (sähkö ja paineilma)

Irrotetaan ja kytketään uudelleen kaikki jarrujärjestelmän liittimet vetoauton ja perävaunun välillä.

a)

Erotusventtiili tai itsesulkeutuva venttiili viallinen.

Jos vaikuttaa toimivuuteen.

X

X

 

b)

Venttiilin kiinnitys viallinen tai riittämätön.

Jos vaikuttaa toimivuuteen.

X

X

 

c)

Liiallinen vuoto.

Jos vaikuttaa toimivuuteen.

 

X

X

d)

Virheellinen toiminta.

Vaikuttaa jarrun toimintaan.

 

X

X

1.1.9

Painevaraaja, painesäiliö

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Säiliö hieman vahingoittunut tai hieman syöpynyt.

Säiliö pahoin vahingoittunut, syöpynyt tai vuotaa.

X

X

 

b)

Tyhjennyslaitteen toiminta häiriintynyt.

Tyhjennyslaite ei toimi.

X

X

 

c)

Säiliön kiinnitys viallinen tai riittämätön.

 

X

 

1.1.10

Jarrutehostin, pääsylinteri (hydraulijärjestelmät)

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana, jos mahdollista.

a)

Jarrutehostin on viallinen tai tehoton.

Jos se ei toimi.

 

X

X

b)

Pääsylinteri on viallinen, mutta jarru toimii edelleen.

Pääsylinteri on viallinen tai vuotaa.

 

X

X

c)

Pääsylinterin kiinnitys puutteellinen, mutta jarru toimii edelleen.

Pääsylinterin kiinnitys puutteellinen.

 

X

X

d)

Jarrunestettä liian vähän, alle vähimmäismerkinnän.

Jarrunestettä liian vähän, merkittävästi alle vähimmäismerkinnän.

Jarrunestettä ei näkyvissä.

X

X

X

e)

Pääsylinterin säiliön kansi puuttuu.

X

 

 

f)

Jarrunesteen varoitusvalo palaa tai on viallinen.

X

 

 

g)

Jarrunesteen pinnan varoituslaite toimii virheellisesti.

X

 

 

1.1.11

Jarruputket

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana, jos mahdollista.

a)

Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara.

 

 

X

b)

Vuoto putkissa tai liitoksissa (paineilmajarrujärjestelmät).

Vuoto putkissa tai liitoksissa (hydraulijarrujärjestelmät).

 

X

X

c)

Putket ovat vahingoittuneet tai liiallisesti syöpyneet.

Vaikuttaa jarrujen toimintaan tukoksen tai ilmeisen vuotovaaran johdosta.

 

X

X

d)

Putket on sijoitettu väärin.

Vahingoittumisen vaara.

X

X

 

1.1.12

Jarruletkut

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana, jos mahdollista.

a)

Ilmeinen rikkoutumis- tai murtumisvaara.

 

 

X

b)

Letkut ovat vahingoittuneet, hankautuneet, kiertyneet tai liian lyhyet.

Letkut vahingoittuneet tai hankautuneet.

X

X

 

c)

Vuoto letkuissa tai liitoksissa (paineilmajarrujärjestelmät).

Vuoto letkuissa tai liitoksissa (hydraulijarrujärjestelmät).

 

X

X

d)

Jarruletkut paisuvat liikaa paineen alaisina.

Johto vaurioitunut.

 

X

X

e)

Letkut ovat huokoiset.

 

X

 

1.1.13

Jarrupäällysteet ja -palat

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Jarrupäällyste tai -pala on erittäin kulunut (vähimmäismerkintään asti).

Jarrupäällyste tai -pala on erittäin kulunut (vähimmäismerkintä ei näy).

 

X

X

b)

Jarrupäällyste tai -pala on likainen (öljyä, rasvaa jne.).

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn.

 

X

X

c)

Jarrupäällyste tai -pala puuttuu tai asennettu väärin.

 

 

X

1.1.14

Jarrurummut, jarrulevyt

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Jarrurumpu tai -levy kulunut

Jarrurumpu tai -levy on erittäin kulunut, siinä on paljon naarmuja tai halkeamia, tai se on puutteellisesti kiinnitetty tai murtunut.

 

X

X

b)

Jarrurumpu tai -levy on likainen (öljyä, rasvaa jne.).

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn.

 

X

X

c)

Jarrurumpu tai -levy puuttuu.

 

 

X

d)

Taustalevy puutteellisesti kiinnitetty.

 

X

 

1.1.15

Jarruvaijerit, tangot, vivut, jarrulaitteiden liitännät

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana, jos mahdollista.

a)

Vaijerit ovat vahingoittuneet tai kiertyneet.

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn.

 

X

X

b)

Osa on erittäin kulunut tai syöpynyt.

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn.

 

X

X

c)

Vaijeri, tanko tai nivel puutteellisesti kiinnitetty.

 

X

 

d)

Vaijerinohjain on viallinen.

 

X

 

e)

Jarrujärjestelmän vapaa liikkuminen on estynyt.

 

X

 

f)

Vipujen tai jarrulaitteiden liitäntöjen liikkuminen epänormaalia virheellisen säädön tai liiallisen kulumisen vuoksi.

 

X

 

1.1.16

Jarrujen toimilaitteet (mukaan lukien jousijarrut tai hydrauliset pyöräsylinterit)

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana, jos mahdollista.

a)

Toimilaite on murtunut tai vahingoittunut.

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn.

 

X

X

b)

Toimilaite ei ole riittävän tiivis.

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn.

 

X

X

c)

Toimilaitteen kiinnitys viallinen tai riittämätön.

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn.

 

X

X

d)

Toimilaite on erittäin syöpynyt.

Murtuminen todennäköistä.

 

X

X

e)

Sylinterin liikepituus on liian pieni tai liian suuri.

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn (ei liikevaraa).

 

X

X

f)

Pölysuojus on vahingoittunut.

Pölysuojus puuttuu tai on erittäin vahingoittunut.

X

X

 

1.1.17

Kuormantunteva jarruventtiili

Osien silmämääräinen tarkastus jarrujärjestelmän käytön aikana, jos mahdollista.

a)

Viallinen liitäntä.

 

X

 

b)

Liitäntä on säädetty virheellisesti.

 

X

 

c)

Venttiili on juuttunut tai toimimaton (ABS toiminnassa).

Venttiili on juuttunut tai toimimaton.

 

X

X

d)

Venttiili puuttuu (jos vaadittu).

 

 

X

e)

Arvokilpi puuttuu.

X

 

 

f)

Tiedot eivät ole luettavissa tai ne eivät ole vaatimusten1 mukaiset.

X

 

 

1.1.18

Automaattisesti säätyvät jarruvivut ja niiden ilmaisimet

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Mekanismi on vahingoittunut, juuttunut tai liikkuu epänormaalisti, tai se on liian kulunut tai virheellisesti säädetty.

 

X

 

b)

Mekanismi toimii puutteellisesti.

 

X

 

c)

Virheellisesti asennettu tai korvattu.

 

X

 

1.1.19

Hidastinjärjestelmä (jos asennettu tai vaadittu)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Asennuksessa tai kiinnityksissä on puutteita.

Jos vaikuttaa toimivuuteen.

X

X

 

b)

Järjestelmässä on ilmeisiä puutteita, tai se puuttuu.

 

X

 

1.1.20

Perävaunun jarrujen automaattinen toiminta

Irrotetaan vetoauton ja perävaunun välinen jarrukytkentä.

Perävaunun jarru ei mene automaattisesti päälle, kun kytkentä irrotetaan.

 

 

X

1.1.21

Koko jarrujärjestelmä

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Muut järjestelmän laitteet (esim. pakkasnestepumppu, ilmankuivain jne.) ovat ulkoisesti vahingoittuneita tai erittäin syöpyneitä tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti jarrujärjestelmään.

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn.

 

X

X

b)

Ilma- tai pakkasnestevuoto.

Vaikuttaa järjestelmän toimivuuteen.

X

X

 

c)

Minkä tahansa osan kiinnitys on viallinen tai riittämätön.

 

X

 

d)

Mihin tahansa osaan tehty muutos, joka ei ole turvallinen3.

Vaikuttaa jarrun suorituskykyyn.

 

X

X

1.1.22

Mittausliittimet (jos asennettu tai vaadittu)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puuttuvat.

 

X

 

b)

Vahingoittuneet.

Käyttökelvottomat tai vuotavat.

X

X

 

1.1.23

Työntöjarru

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Riittämätön teho.

 

X

 
1.2   

Käyttöjarrun suorituskyky ja teho

1.2.1

Suorituskyky

Testaus jarrutestauslaitteella tai, jos tämä ei ole mahdollista, testaus koeajon aikana; jarrutusta lisätään asteittain enimmäisvoimaan asti.

a)

Jarruvoima riittämätön yhdessä tai useammassa pyörässä.

Jarruvoima puuttuu yhdestä tai useammasta pyörästä.

 

X

X

b)

Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 % toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvon liiallinen poikkeaminen suorasta linjasta.

Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 50 % toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta ohjaavien akselien tapauksessa.

 

X

X

c)

Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä).

 

X

 

d)

Liian pitkä vasteaika jossakin pyörässä.

 

X

 

e)

Jarruvoiman liiallinen vaihtelu yhden täyden pyörän kierroksen aikana.

 

X

 

1.2.2

Teho

Testaus jarrutestauslaitteella tai, jos tämä ei ole teknisistä syistä mahdollista, testaus koeajon aikana tallentavan hidastuvuusmittarin avulla, jotta voidaan määrittää jarrutuskerroin suhteessa suurimpaan sallittuun massaan tai, puoliperävaunun osalta, suhteessa sallittujen akselipainojen summaan.

Ajoneuvot tai perävaunut, joiden suurin sallittu massa on yli 3,5 tonnia, on tarkastettava ISO 21069 -standardin mukaisesti tai vastaavilla menetelmillä.

Koeajon aikana tehtävät testit on toteutettava kuivissa olosuhteissa tasaisella ja suoralla tiellä.

Ei saavuta seuraavaa vähimmäistasoa (1):

1.

Ajoneuvot, jotka on rekisteröity ensimmäistä kertaa 1.1.2012 jälkeen:

—

Luokka M1: 58 %

—

Luokat M2 ja M3: 50 %

—

Luokka N1: 50 %

—

Luokat N2 ja N3: 50 %

—

Luokat O2, O3 ja O4:

—

puoliperävaunut: 45 % (2)

—

perävaunut: 50 %

 

X

 

2.

Ajoneuvot, jotka on rekisteröity ensimmäistä kertaa ennen 1.1.2012:

—

Luokat M1, M2 ja M3: 50 % (3)

—

Luokka N1: 45 %

—

Luokat N2 ja N3: 43 % (4)

—

Luokat O2,O3 ja O4: 40 % (5)

 

X

 

3.

Muut luokat

L-luokat (molemmat jarrut yhdessä):

—

Luokka L1e: 42 %

—

Luokat L2e ja L6e: 40 %

—

Luokka L3e: 50 %

—

Luokka L4e: 46 %

—

Luokat L5e ja L7e: 44 %

L-luokka (takajarrut):

kaikki luokat: 25 % ajoneuvon kokonaismassasta

Edellä mainituista arvoista saavutetaan alle 50 %.

 

X X

X
1.3   

Toisiojarrun (hätäjarrun) suorituskyky ja teho (jos toteutettu erillisellä järjestelmällä)

1.3.1

Suorituskyky

Jos toisiojarrujärjestelmä on erillään käyttöjarrujärjestelmästä, käytetään 1.2.1 kohdassa määriteltyä menetelmää.

a)

Yhden tai useamman pyörän riittämätön jarruvoima.

Yhden tai useamman pyörän puuttuva jarruvoima.

 

X

X

b)

Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 70 % toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta. Jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvon liiallinen poikkeaminen suorasta linjasta.

Jarruvoima missä tahansa pyörässä on alle 50 % toisen samalla akselilla olevan pyörän enimmäisjarruvoimasta ohjaavien akselien tapauksessa.

 

X

X

c)

Jarruvoima ei ole portaattomasti muuttuva (nykimistä).

 

X

 

1.3.2

Teho

Jos toisiojarrujärjestelmä on erillään käyttöjarrujärjestelmästä, käytetään 1.2.2 kohdassa määriteltyä menetelmää.

Jarruvoima on alle 50 % (6) 1.2.2 kohdassa määritellystä käyttöjarrun tehosta suhteessa suurimpaan sallittuun massaan.

Edellä mainituista jarruvoima-arvoista saavutetaan alle 50 %.

 

X

X
1.4   

Seisontajarrun suorituskyky ja teho

1.4.1

Suorituskyky

Jarru kytketään jarrutestauslaitteessa tehtävän testin aikana.

Jarru ei toimi toisella puolella, tai jos jarruja testataan koeajon aikana, ajoneuvo poikkeaa liiaksi suorasta linjasta.

Jäljempänä 1.4.2 kohdassa tarkoitetuista jarruvoima-arvoista saavutetaan testauksessa alle 50 % suhteessa ajoneuvon massaan.

 

X

X

1.4.2

Teho

Testaus jarrutestauslaitteella. Jos tämä ei ole mahdollista, koeajon aikana suoritettava testi osoittavan tai tallentavan hidastuvuusmittarin avulla tai pysäyttämällä ajoneuvo mäkeen, jonka kaltevuus on tunnettu.

Kaikkien ajoneuvojen osalta kokonaisjarruvoima alle 16 % suhteessa suurimpaan sallittuun massaan, tai, moottoriajoneuvojen osalta alle 12 % suhteessa ajoneuvoyhdistelmän suurimpaan sallittuun massaan, sen mukaan, kumpi on suurempi.

Edellä mainituista jarruvoima-arvoista saavutetaan alle 50 %.

 

X

X

1.5

Hidastinjärjestelmän suorituskyky

Silmämääräinen tarkastus ja, mikäli mahdollista, järjestelmän toimivuuden testaus.

a)

Teho ei ole portaattomasti muuttuva (ei sovelleta pakokaasujarrujärjestelmiin).

 

X

 

b)

Järjestelmä ei toimi.

 

X

 

1.6

Lukkiutumattomat jarrut (ABS)

Silmämääräinen tarkastus ja varoitusmerkin tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen ajoneuvon sähköistä liitäntää.

a)

Varoitusmerkki ei toimi.

 

X

 

b)

Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö.

 

X

 

c)

Pyörän nopeusanturi puuttuu tai on vahingoittunut.

 

X

 

d)

Johdotus vahingoittunut.

 

X

 

e)

Muita osia puuttuu, tai ne ovat vahingoittuneet.

 

X

 

f)

Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta.

 

X

 

1.7

Sähköinen jarrujärjestelmä (EBS)

Silmämääräinen tarkastus ja varoitusmerkin tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen ajoneuvon sähköistä liitäntää.

a)

Varoitusmerkki ei toimi.

 

X

 

b)

Varoitusmerkki näyttää, että järjestelmässä on toimintahäiriö.

 

X

 

c)

Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta.

 

X

 

1.8

Jarruneste

Silmämääräinen tarkastus.

Jarruneste likaista tai saostunutta.

Ilmeinen häiriön vaara.

 

X

X
2.   

OHJAUS
2.1   

Mekaaninen kunto

2.1.1

Ohjausvaihteen kunto

Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa pyörät irti maasta tai kääntöpöydillä; ohjauspyörää pyöritetään ääriasennosta ääriasentoon. Ohjausvaihteen toiminnan silmämääräinen tarkastus.

a)

Ohjausvaihde takertelee.

 

X

 

b)

Kääntöakseli vääntynyt, tai kiilat kuluneet.

Vaikuttaa toimivuuteen.

 

X

X

c)

Kääntöakseli erittäin kulunut.

Vaikuttaa toimivuuteen.

 

X

X

d)

Kääntöakselin liike liian suuri.

Vaikuttaa toimivuuteen.

 

X

X

e)

Vuoto.

Tippojen muodostus.

X

X

 

2.1.2

Ohjausvaihteen kiinnitys

Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa siten, että ajoneuvon pyörien paino kohdistuu maahan; ohjauspyörää/ohjaustankoa pyöritetään myötä- ja vastapäivään tai käytetään erityistä välystentarkistuslaitetta. Tarkastetaan silmämääräisesti ohjausvaihteen kiinnitys runkoon.

a)

Ohjausvaihteen kiinnitys puutteellinen.

Kiinnitykset vaarallisen löysiä tai näkyvää liikettä runkoon/koriin nähden.

 

X

X

b)

Rungossa olevat kiinnitysreiät ovat soikeat.

Vaikuttaa kiinnityksiin merkittävästi.

 

X

X

c)

Kiinnityspultteja puuttuu, tai niitä on murtunut.

Vaikuttaa kiinnityksiin merkittävästi.

 

X

X

d)

Ohjausvaihde vaurioitunut.

Vaikuttaa ohjausvaihteen vakauteen tai kiinnitykseen.

 

X

X

2.1.3

Ohjausvivuston kunto

Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa pyörät maassa; ohjauspyörää pyöritetään myötä- ja vastapäivään tai käytetään erityistä välystentarkistuslaitetta. Tarkastetaan silmämääräisesti ohjauksen osien kuluneisuus, murtumat ja turvallisuus.

a)

Liikettä sellaisten osien välillä, joiden pitäisi olla kiinteitä.

Liiallista liikettä tai irtoaminen todennäköistä.

 

X

X

b)

Nivelissä liiallista kulumista.

Hyvin suuri irtoamisvaara.

 

X

X

c)

Murtuma tai muodonmuutos.

Vaikuttaa toimintaan.

 

X

X

d)

Ohjausvivuston nivelien kiinnityksen varmistus puuttuu.

 

X

 

e)

Osien virheellinen asennus (esim. raidetanko tai vetonivel).

 

X

 

f)

Muutos, joka ei ole turvallinen3.

Vaikuttaa toimintaan.

 

X

X

g)

Pölysuojus vahingoittunut tai huonokuntoinen.

Pölysuojus puuttuu tai erittäin huonokuntoinen.

X

X

 

2.1.4

Ohjausvivuston toiminta

Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa pyörät maassa; ohjauspyörää heijataan myötä- ja vastapäivään tai käytetään erityistä välystentarkistuslaitetta. Tarkastetaan silmämääräisesti ohjauksen osien kuluneisuus, murtumat ja turvallisuus.

a)

Ohjausvivuston liikkuva osa osuu johonkin rungon kiinteään osaan.

 

X

 

b)

Ohjauksen rajoittimet eivät toimi tai puuttuvat.

 

X

 

2.1.5

Ohjaustehostin

Tarkastetaan, onko ohjausjärjestelmässä vuotoja, ja tarkastetaan hydraulinesteen taso säiliössä (jos näkyvillä). Tarkastetaan ohjaustehostimen toiminta pyörät maassa ja moottori käynnissä.

a)

Nestevuoto tai vaikuttaa toimintaan.

 

X

 

b)

Nestettä liian vähän (alle vähimmäismerkinnän).

Liian pieni säiliö.

X

X

 

c)

Mekanismi ei toimi.

Vaikuttaa ohjaukseen.

 

X

X

d)

Mekanismi murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty.

Vaikuttaa ohjaukseen.

 

X

X

e)

Osat on asennettu virheellisesti, tai ne osuvat toisiinsa.

Vaikuttaa ohjaukseen.

 

X

X

f)

Muutos, joka ei ole turvallinen3.

Vaikuttaa ohjaukseen.

 

X

X

g)

Vaijerit/letkut vahingoittuneita, erittäin syöpyneitä.

Vaikuttaa ohjaukseen.

 

X

X
2.2   

Ohjauspyörä, ohjauspylväs ja ohjaustanko

2.2.1

Ohjauspyörän/ ohjaustangon kunto

Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa siten, että ajoneuvon massa kohdistuu maahan; ohjauspyörää painetaan ja vedetään ohjauspylvään suuntaisesti ja ohjauspyörää/ohjaustankoa työnnetään eri suuntiin suorassa kulmassa ohjauspylvääseen/ haarukkaan nähden. Välyksen ja joustokytkinten tai murrosnivelten kunnon silmämääräinen tarkastus.

a)

Ohjauspyörän ja -pylvään välillä liiallinen välys osoittaa löysyyttä.

Hyvin suuri irtoamisvaara.

 

X

X

b)

Ohjauspyörän keskiön lukituslaite puuttuu.

Hyvin suuri irtoamisvaara.

 

X

X

c)

Murtuma tai löysyyttä ohjauspyörän keskiössä, kehässä tai puolissa.

Hyvin suuri irtoamisvaara.

 

X

X

2.2.2

Ohjauspylväs/-haarukat ja ohjausvaimentimet

Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa siten, että ajoneuvon massa kohdistuu maahan; ohjauspyörää painetaan ja vedetään ohjauspylvään suuntaisesti ja ohjauspyörää/ohjaustankoa työnnetään eri suuntiin suorassa kulmassa ohjauspylvääseen/ haarukkaan nähden. Välyksen ja joustokytkinten tai murrosnivelten kunnon silmämääräinen tarkastus.

a)

Ohjauspyörän keskiön liiallinen liike ylös tai alas.

 

X

 

b)

Ohjauspylvään yläpään liian suuri säteittäinen liike pylvään keskiviivaan nähden.

 

X

 

c)

Joustokytkin vaurioitunut.

 

X

 

d)

Kiinnitys puutteellinen.

Hyvin suuri irtoamisvaara.

 

X

X

e)

Muutos, joka ei ole turvallinen3.

 

 

X

2.3

Ohjauksen välys

Ajoneuvo tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa siten, että ajoneuvon massa on pyörien varassa, ohjaustehostimella varustettujen ajoneuvojen moottori on käynnissä, jos mahdollista, ja pyörät osoittavat suoraan eteenpäin; ohjauspyörää käännetään kevyesti myötä- ja vastapäivään niin pitkälle kuin mahdollista pyörien liikkumatta. Välyksen silmämääräinen tarkastus.

Ohjauksessa liikaa välystä (esim. ohjauspyörän kehällä sijaitsevan pisteen liike on yli viidesosa ohjauspyörän halkaisijasta tai se ei ole vaatimusten1 mukainen).

Vaikuttaa ohjauksen turvallisuuteen.

 

X

X

2.4

Pyörien suuntaus (X)2

Tarkastetaan ohjaavien pyörien suuntaus sopivilla laitteilla.

Pyörien suuntaus ei ole ajoneuvovalmistajan tietojen tai vaatimusten1 mukainen.

Vaikuttaa suoraan eteenpäin ajoon; suuntavakaus puutteellinen.

X

X

 

2.5

Perävaunun ohjaavan akselin kääntöpöytä

Silmämääräinen tarkastus tai tarkastus välystentarkistuslaitteella.

a)

Jokin osa hieman vahingoittunut.

Jokin osa pahoin vahingoittunut tai murtunut.

 

X

X

b)

Liikaa välystä.

Vaikuttaa suoraan eteenpäin ajoon; suuntavakaus puutteellinen.

 

X

X

c)

Kiinnitys puutteellinen.

Vaikuttaa kiinnityksiin merkittävästi.

 

X

X

2.6

Sähkötoiminen ohjaustehostin (EPS)

Silmämääräinen tarkastus ja sen tarkastus, että ohjauspyörän asento vastaa pyörien asentoa, kun moottori käynnistetään/ sammutetaan, ja/tai tarkastus käyttäen ajoneuvon sähköistä liitäntää.

a)

EPS-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä.

 

X

 

b)

Ohjauspyörän asento ei vastaa pyörien asentoa.

Vaikuttaa ohjaukseen.

 

X

X

c)

Ohjaustehostin ei toimi.

 

X

 

d)

Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta.

 

X

 
3.   

NÄKYVYYS

3.1

Näkökenttä

Silmämääräinen tarkastus kuljettajan istuimelta.

Kuljettajan näkökentässä on este, joka haittaa näkyvyyttä eteen tai sivuille (tuulilasinpyyhkimien puhdistaman alueen ulkopuolella).

X

 

 

Vaikuttaa tuulilasinpyyhkimien puhdistamaan alueeseen, tai ulkopuoliset peilit eivät ole näkyvissä.

X

3.2

Lasin kunto

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Lasi tai läpinäkyvä paneeli (jos sallittu) haljennut tai naarmuuntunut/hankautunut (tuulilasinpyyhkimien puhdistaman alueen ulkopuolella).

X

 

 

Vaikuttaa tuulilasinpyyhkimien puhdistamaan alueeseen, tai ulkopuoliset peilit eivät ole näkyvissä.

X

b)

Lasi tai läpinäkyvä paneeli (mukaan luettuina heijastavat tai sävytetyt kalvot) ei ole vaatimusten1 mukainen (tuulilasinpyyhkimien puhdistaman alueen ulkopuolella).

X

 

 

Vaikuttaa tuulilasinpyyhkimien puhdistamaan alueeseen, tai ulkopuoliset peilit eivät ole näkyvissä.

X

c)

Lasi tai läpinäkyvä paneeli vaurioitunut.

 

X

 

Vaikuttaa suuresti tuulilasinpyyhkimien puhdistamaan alueeseen.

X

3.3

Taustapeilit tai epäsuoran näkemän laitteet

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Peili tai laite puuttuu, tai sitä ei ole asennettu vaatimusten1 mukaisesti (käytettävissä vähintään kaksi taustapeiliä tai epäsuoran näkemän laitetta).

 

X

 

Käytettävissä vähemmän kuin kaksi taustapeiliä tai epäsuoran näkemän laitetta.

X

b)

Peili tai laite hieman vahingoittunut tai löystynyt.

X

 

 

Peili tai laite ei toimi, tai se on pahoin vahingoittunut, löystynyt tai puutteellisesti kiinnitetty.

X

c)

Ei kata tarvittavaa näkökenttää.

 

X

 

3.4

Tuulilasinpyyhkimet

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Tuulilasinpyyhkimet eivät toimi tai puuttuvat tai eivät ole vaatimusten1 mukaiset.

 

X

 

b)

Pyyhkimen sulka vaurioitunut.

X

 

 

Pyyhkimen sulka puuttuu tai on ilmeisen vaurioitunut.

X

3.5

Tuulilasin pesulaite

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Pesulaitteen toiminta riittämätön (ei pesunestettä mutta pumppu toimii tai vesisuihku suunnattu väärin).

X

 

 

Pesulaite ei toimi.

X

3.6

Huurunpoistojärjestelmä (X)2

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Järjestelmä ei toimi tai toiminta ilmeisen puutteellinen.

X

 

 
4.   

VALAISIMET, HEIJASTIMET JA SÄHKÖLAITTEET
4.1   

Ajovalaisimet

4.1.1

Kunto ja toiminta

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valo/valonlähde vaurioitunut tai puuttuu (useampia valoja/valonlähteitä; LED-valojen tapauksessa toimimattomia enintään 1/3).

Yksi valo/valonlähde; LED-valojen tapauksessa vaikuttaa merkittävästi näkyvyyteen.

X

X

 

b)

Heijastusjärjestelmä (heijastinpinta ja lasi) hieman vaurioitunut.

Heijastusjärjestelmä (heijastinpinta ja lasi) pahoin vaurioitunut tai puuttuu.

X

X

 

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

 

X

 

4.1.2

Suuntaus

Määritetään kunkin ajovalaisimen vaakasuora suuntaus lähivaloilla ajovalaisimien suuntauslaitteen avulla tai käyttäen ajoneuvon sähköistä liitäntää.

a)

Ajovalaisimen suuntaus ei ole vaatimuksissa1 asetetuissa rajoissa.

 

X

 

b)

Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta.

 

X

 

4.1.3

Kytkennät

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu tai tarkastus käyttäen ajoneuvon sähköistä liitäntää.

a)

Kytkin ei toimi vaatimusten1 mukaisesti (samaan aikaan syttyvien ajovalaisimien lukumäärä).

Suurimman sallitun valon kirkkauden ylittyminen edessä.

X

X

 

b)

Hallintalaitteen toiminta puutteellinen.

 

X

 

c)

Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta.

 

X

 

4.1.4

Vaatimustenmukaisuus1

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten1 mukainen.

 

X

 

b)

Lasissa tai valonlähteessä on tuotteita, jotka selvästi heikentävät valon kirkkautta tai muuttavat valon väriä.

 

X

 

c)

Valonlähde ja valaisin eivät ole yhteensopivia.

 

X

 

4.1.5

Suuntauksensäätö-järjestelmä (jos pakollinen)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos mahdollista, tai tarkastus käyttäen ajoneuvon sähköistä liitäntää.

a)

Laite ei toimi.

 

X

 

b)

Käsisäätöistä laitetta ei voi käyttää kuljettajan istuimelta.

 

X

 

c)

Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta.

 

X

 

4.1.6

Ajovalaisimien pesulaite (jos pakollinen)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos mahdollista.

Laite ei toimi.

Kaasupurkausvalaisimien tapauksessa.

X

X

 
4.2   

Etu- ja takavalaisimet, sivuvalaisimet, äärivalaisimet ja huomiovalaisimet

4.2.1

Kunto ja toiminta

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valonlähde viallinen.

 

X

 

b)

Lasi viallinen.

 

X

 

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

Hyvin suuri irtoamisvaara.

X

X

 

4.2.2

Kytkennät

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Kytkin ei toimi vaatimusten1 mukaisesti.

Takavalaisimet ja sivuvalaisimet voidaan sammuttaa, kun ajovalaisimet ovat päällä.

 

X

X

 

b)

Hallintalaitteen toiminta puutteellinen.

 

X

 

4.2.3

Vaatimustenmukaisuus1

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten1 mukainen.

Punainen valo edessä tai valkoinen valo takana; voimakkaasti alentunut valon kirkkaus.

X

X

 

b)

Lasissa tai valonlähteessä on tuotteita, jotka heikentävät valon kirkkautta tai muuttavat valon väriä.

Punainen valo edessä tai valkoinen valo takana; voimakkaasti alentunut valon kirkkaus.

X

X

 
4.3   

Jarruvalaisimet

4.3.1

Kunto ja toiminta

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valonlähde viallinen (useampia valonlähteitä; LED-valojen tapauksessa toimimattomia enintään 1/3).

Yksi valonlähde; LED-valojen tapauksessa toimivia alle 2/3).

Kaikki valonlähteet eivät toimi.

X

X

X

b)

Hieman viallinen lasi (ei vaikuta valoon).

Erittäin viallinen lasi (vaikuttaa valoon).

X

X

 

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

Hyvin suuri irtoamisvaara.

X

X

 

4.3.2

Kytkennät

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu tai tarkastus käyttäen ajoneuvon sähköistä liitäntää.

a)

Kytkin ei toimi vaatimusten1 mukaisesti.

Toimii viiveellä.

Ei toimi lainkaan.

X

X

X

b)

Hallintalaitteen toiminta puutteellinen.

 

X

 

c)

Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta.

 

X

 

d)

Hätäjarruvalo ei toimi lainkaan tai ei toimi asianmukaisesti.

 

X

 

4.3.3

Vaatimustenmukaisuus1

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten1 mukainen.

Valkoinen valo takana; voimakkaasti alentunut valon kirkkaus.

X

X

 
4.4   

Suuntavalaisimet ja hätävilkkukytkentä

4.4.1

Kunto ja toiminta

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valonlähde viallinen (useampia valonlähteitä; LED-valojen tapauksessa toimimattomia enintään 1/3).

Yksi valonlähde; LED-valojen tapauksessa toimivia alle 2/3).

X

X

 

b)

Hieman viallinen lasi (ei vaikuta valoon).

Erittäin viallinen lasi (vaikuttaa valoon).

X

X

 

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

Hyvin suuri irtoamisvaara.

X

X

 

4.4.2

Kytkennät

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Kytkin ei toimi vaatimusten1 mukaisesti

Ei toimi lainkaan.

X

X

 

4.4.3

Vaatimustenmukaisuus1

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten1 mukainen.

 

X

 

4.4.4

Vilkkumistaajuus

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Vilkkumistaajuus ei ole vaatimusten1 mukainen (taajuus poikkeaa vaatimuksista yli 25 %).

X

 

 
4.5   

Etu- ja takasumuvalaisimet

4.5.1

Kunto ja toiminta

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valonlähde viallinen (useampia valonlähteitä; LED-valojen tapauksessa toimimattomia enintään 1/3).

Yksi valonlähde; LED-valojen tapauksessa toimivia alle 2/3).

X

X

 

b)

Hieman viallinen lasi (ei vaikuta valoon).

Erittäin viallinen lasi (vaikuttaa valoon).

X

X

 

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

Erittäin suuri irtoamisen tai vastaantulevan liikenteen häikäisemisen vaara.

X

X

 

4.5.2

Suuntaus (X)2

Toiminnan kokeilu ja tarkastus ajovalaisimien suuntauslaitteen avulla.

Etusumuvalojen suuntaus virheellinen vaakatasossa, kun valokuviolla on ääriraja (ääriraja liian alhaalla).

Ääriraja ajovalaisimien äärirajaa korkeammalla.

X

X

 

4.5.3

Kytkennät

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Kytkin ei toimi vaatimusten1 mukaisesti.

Ei toimi.

X

X

 

4.5.4

Vaatimustenmukaisuus1

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten1 mukainen.

 

X

 

b)

Järjestelmä ei toimi vaatimusten1 mukaisesti.

 

X

 
4.6   

Peruutusvalaisimet

4.6.1

Kunto ja toiminta

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valonlähde viallinen.

X

 

 

b)

Lasi viallinen.

X

 

 

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

Hyvin suuri irtoamisvaara.

X

X

 

4.6.2

Vaatimustenmukaisuus1

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valaisin, valon väri, valaisimen sijoitus, kirkkaus tai merkintä ei ole vaatimusten1 mukainen.

 

X

 

b)

Järjestelmä ei toimi vaatimusten1 mukaisesti.

 

X

 

4.6.3

Kytkennät

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Kytkin ei toimi vaatimusten1 mukaisesti.

Peruutusvalaisin voidaan kytkeä päälle vaikkei peruutusvaihde ole päällä.

X

X

 
4.7   

Takarekisterikilven valaisin

4.7.1

Kunto ja toiminta

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valaisin lähettää suoraa tai valkoista valoa taakse.

X

 

 

b)

Valonlähde viallinen, useita valonlähteitä.

Valonlähde viallinen, yksi valonlähde.

X

X

 

c)

Valaisin puutteellisesti kiinnitetty.

Hyvin suuri irtoamisvaara.

X

X

 

4.7.2

Vaatimustenmukaisuus1

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Järjestelmä ei toimi vaatimusten1 mukaisesti.

X

 

 
4.8   

Heijastimet, näkymistä parantavat (heijastavat) merkinnät ja takahuomiokilvet

4.8.1

Kunto

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Heijastinlaite puutteellinen tai vahingoittunut.

Vaikuttaa heijastavuuteen.

X

X

 

b)

Heijastin puutteellisesti kiinnitetty.

Saattaa irrota.

X

X

 

4.8.2

Vaatimustenmukaisuus1

Silmämääräinen tarkastus.

Heijastin tai sen väri tai sijoitus ei ole vaatimusten1 mukainen.

Puuttuu tai lähettää punaista valoa eteen tai valkoista valoa taakse.

X

X

 
4.9   

Valaisinlaitteiden pakolliset merkkivalaisimet

4.9.1

Kunto ja toiminta

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Ei toimi.

Ei toimi kaukovalaisimen tai takasumuvalaisimen osalta.

X

X

 

4.9.2

Vaatimustenmukaisuus1

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Eivät vaatimusten1 mukaisia.

X

 

 

4.10

Vetoauton ja perävaunun tai puoliperävaunun väliset sähkökytkennät

Silmämääräinen tarkastus: jos mahdollista, tarkastetaan kytkennän sähköinen jatkuvuus.

a)

Kiinteät osat puutteellisesti kiinnitetty.

Löysä pistoke.

X

X

 

b)

Eristys vaurioitunut.

Saattaa aiheuttaa oikosulun.

X

X

 

c)

Perävaunun tai vetoauton sähköliitännät toimivat virheellisesti.

Perävaunun jarruvalot eivät toimi lainkaan.

 

X

X

4.11

Sähköjohdot

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa, (soveltuvin osin) myös moottoritilan sisältä.

a)

Johtojen kiinnitys puutteellinen.

Kiinnitykset löysiä, kosketuksissa teräviin reunoihin, liitosten irtoaminen todennäköistä.

Johdot todennäköisesti kosketuksissa kuumiin tai pyöriviin osiin tai maahan, liitoksia irronnut (jarrutuksen tai ohjauksen kannalta merkitykselliset osat).

X

X

X

b)

Johdot hieman vaurioituneita.

Johdot pahoin vaurioituneita.

Johdot äärimmäisen vaurioituneita (jarrutuksen tai ohjauksen kannalta merkitykselliset osat).

X

X

X

c)

Eristys vaurioitunut.

Saattaa aiheuttaa oikosulun.

Ilmeinen palovaara, kipinöiden muodostus.

X

X

X

4.12

Ei-pakolliset valaisimet ja heijastimet (X)2

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Valaisinta/heijastinta ei ole asennettu vaatimusten1 mukaisesti.

Lähettää/heijastaa punaista valoa edessä tai valkoista valoa takana.

X

X

 

b)

Valaisimen toiminta ei ole vaatimusten1 mukaista.

Samanaikaisesti toiminnassa olevien ajovalojen lukumäärä ylittää sallitun valon kirkkauden. Lähettää punaista valoa edessä tai valkoista valoa takana.

X

X

 

c)

Valaisin/heijastin puutteellisesti kiinnitetty.

Hyvin suuri irtoamisvaara.

X

X

 

4.13

Akku (akut)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puutteellinen kiinnitys.

Ei kiinnitetty asianmukaisesti; saattaa aiheuttaa oikosulun.

X

X

 

b)

Vuoto.

Vaarallisten aineiden vuoto.

X

X

 

c)

Viallinen kytkin (jos vaadittu).

 

X

 

d)

Vialliset sulakkeet (jos vaadittu).

 

X

 

e)

Riittämätön tuuletus (jos vaadittu).

 

X

 
5.   

AKSELIT, PYÖRÄT, RENKAAT JA PYÖRÄNTUENTA
5.1   

Akselit

5.1.1

Akselit

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia.

a)

Akselissa murtuma tai muodonmuutos.

 

 

X

b)

Kiinnitys ajoneuvoon puutteellinen.

Puutteellinen vakaus, vaikuttaa toimivuuteen: liiallinen liikkuvuus kiinnityksiin nähden.

 

X

X

c)

Muutos, joka ei ole turvallinen3.

Puutteellinen vakaus, vaikuttaa toimivuuteen, liian lähellä ajoneuvon muita osia tai maata.

 

X

X

5.1.2

Olka-akselit

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia. Kuhunkin pyörään kohdistetaan pysty- tai sivuttaissuuntainen voima ja tarkkaillaan akselin ja olka-akselin välisen liikkeen suuruutta.

a)

Olka-akseli murtunut.

 

 

X

b)

Olkatappi ja/tai holkit erittäin kuluneet.

Löystyminen todennäköistä; suuntavakaus puutteellinen.

 

X

X

c)

Liikaa liikettä olka-akselin ja akselin välillä.

Löystyminen todennäköistä; suuntavakaus puutteellinen.

 

X

X

d)

Olka-akselin lukitus puutteellinen.

Löystyminen todennäköistä; suuntavakaus puutteellinen.

 

X

X

5.1.3

Pyörän laakerit

Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia. Heilutetaan pyörää tai kohdistetaan sivuttaissuuntainen voima kuhunkin pyörään ja tarkkaillaan pyörän liikettä ylöspäin suhteessa olka-akseliin.

a)

Pyöränlaakerissa liikaa välystä.

Suuntavakaus puutteellinen; hajoamisvaara.

 

X

X

b)

Pyöränlaakeri liian tiukka, jumittunut.

Ylikuumenemisvaara; hajoamisvaara.

 

X

X
5.2   

Pyörät ja renkaat

5.2.1

Pyörän napa

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Pyörän muttereita tai pultteja puuttuu.

Kiinnitys puuttuu tai on niin löysä, että liikenneturvallisuus vaarantuu merkittävästi.

 

X

X

b)

Napa kulunut tai vahingoittunut.

Napa kulunut tai vahingoittunut tavalla, joka vaikuttaa pyörien turvalliseen kiinnitykseen.

 

X

X

5.2.2

Pyörät

Kunkin vanteen molempien puolien silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

a)

Murtumia tai puutteellinen hitsaus.

 

 

X

b)

Renkaan lukkorenkaita ei ole asennettu asianmukaisesti.

Irtoaminen todennäköistä.

 

X

X

c)

Vanne pahoin vääntynyt tai erittäin kulunut.

Vaikuttaa pyörän navan turvalliseen kiinnitykseen. Vaikuttaa renkaan turvalliseen kiinnitykseen.

 

X

X

d)

Vanteen koko, tekninen rakenne, yhteensopivuus tai tyyppi ei ole vaatimusten1 mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.

 

X

 

5.2.3

Renkaat

Koko renkaan silmämääräinen tarkastus joko pyörittämällä pyörää siten, että pyörä on irti maasta ja ajoneuvo on tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa, tai liikuttamalla ajoneuvoa eteen ja taakse tarkastuskuilun päällä.

a)

Renkaan koko, kantavuus, hyväksymismerkki tai nopeusluokka ei ole vaatimusten1 mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.

Riittämätön kantavuus tai nopeusluokka suhteessa tosiasialliseen käyttöön, rengas koskettaa muita ajoneuvon kiinteitä osia heikentäen ajoturvallisuutta.

 

X

X

b)

Samalla akselilla tai paripyörissä erikokoisia renkaita.

 

X

 

c)

Samalla akselilla rakenteeltaan erilaisia renkaita (vyörenkaat/ristikudosrenkaat).

 

X

 

d)

Renkaassa vakavia vaurioita tai viiltoja.

Kudosrakenne näkyvissä tai vaurioitunut.

 

X

X

e)

Renkaan kulutuspinnan kulumismerkintä näkyvissä.

Renkaan urasyvyys ei ole vaatimusten1 mukainen.

 

X

X

f)

Rengas hankaa toiseen osaan (joustavat roiskeenestolaitteet).

Rengas hankaa toiseen osaan (ajoturvallisuus ei ole vaarantunut).

X

X

 

g)

Uudelleenpinnoitetut renkaat eivät ole vaatimusten1 mukaiset.

Vaikuttaa kudosrakenteen suojapinnoitteeseen.

 

X

X

h)

Rengaspaineen valvontajärjestelmässä toimintahäiriö tai rengas selvästi liian tyhjä.

Selvästi toimimaton.

X

X

 
5.3   

Pyöräntuenta

5.3.1

Jouset ja kallistuksenvakaajat

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia.

a)

Jouset puutteellisesti kiinnitetty runkoon tai akseliin.

Näkyvää liikettä, kiinnitykset erittäin löystyneet.

 

X

X

b)

Jousen osa vahingoittunut tai murtunut.

Vaikuttaa erittäin merkittävästi pääjousen tai lisäjousten toimintaan.

 

X

X

c)

Jousi puuttuu.

Vaikuttaa erittäin merkittävästi pääjousen tai lisäjousten toimintaan.

 

X

X

d)

Muutos, joka ei ole turvallinen3.

Liian lähellä ajoneuvon muita osia; jousijärjestelmä ei toimi.

 

X

X

5.3.2

Iskunvaimentimet

Ajoneuvon silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa tai tarkastus erityisvälineillä, jos niitä on saatavilla.

a)

Iskunvaimentimet puutteellisesti kiinnitetty runkoon, koriin tai akseliin.

Iskunvaimennin irti kiinnityksistään.

X

X

 

b)

Iskunvaimennin vahingoittunut ja siinä on merkkejä vakavasta vuodosta tai toimintahäiriöstä.

 

X

 

5.3.2.1

Vaimennustason testaus (X)2

Käytetään erityislaitteita ja verrataan vasemman ja oikean puolen välistä eroa.

a)

Merkittävä ero vasemman ja oikean puolen välillä.

 

X

 

b)

Annettuja vähimmäisarvoja ei saavuteta.

 

X

 

5.3.3

Vääntösauvat, tukivarret ja reaktiotangot

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia.

a)

Osa puutteellisesti kiinnitetty runkoon, koriin tai akseliin.

Löystyminen todennäköistä; suuntavakaus puutteellinen.

 

X

X

b)

Osa vahingoittunut tai erittäin syöpynyt.

Vaikuttaa osan vakauteen, tai osa murtunut.

 

X

X

c)

Muutos, joka ei ole turvallinen3.

Liian lähellä ajoneuvon muita osia; järjestelmä ei toimi.

 

X

X

5.3.4

Jousituksen nivelet

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa. Välystentarkistuslaitetta voidaan käyttää, ja sitä suositellaan ajoneuvoille, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia.

a)

Jousen riipuke ja/tai holkit tai jousituksen nivelet erittäin kuluneet.

Löystyminen todennäköistä; suuntavakaus puutteellinen.

 

X

X

b)

Pölysuojus pahoin vaurioitunut.

Pölysuojus puuttuu tai murtunut.

X

X

 

5.3.5

Ilmajousitus

Silmämääräinen tarkastus

a)

Järjestelmä ei toimi.

 

 

X

b)

Mikä tahansa osa vahingoittunut, muutettu tai vaurioitunut järjestelmän toimintaa haittaavalla tavalla.

Vaikuttaa suuresti järjestelmän toimintaan.

 

X

X

c)

Järjestelmässä korvin kuultava vuoto.

 

X

 
6.   

RUNKO JA KORI VARUSTEINEEN
6.1   

Runko tai kori varusteineen

6.1.1

Yleinen kunto

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

a)

Jonkin pitkittäis- tai poikittaisosan vähäinen murtuma tai muodonmuutos.

Jonkin pitkittäis- tai poikittaisosan vakava murtuma tai muodonmuutos.

 

X

X

b)

Vahvistuslevyjen tai kiinnikkeiden kiinnitys puutteellinen.

Suurin osa kiinnityksistä löysiä; osien lujuus riittämätön.

 

X

X

c)

Rakenteen lujuuteen vaikuttava ruostevaurio.

Osien lujuus riittämätön.

 

X

X

6.1.2

Pakoputkisto ja äänenvaimentimet

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

a)

Pakoputkisto puutteellisesti kiinnitetty tai vuotaa.

 

X

 

b)

Pakokaasu pääsee ohjaamoon tai matkustajatilaan.

Vaarantaa ajoneuvossa olevien henkilöiden terveyden.

 

X

X

6.1.3

Polttoainesäiliö ja -putket (myös lämmityslaitteen polttoainesäiliö ja putket)

Silmämääräinen tarkastus ajoneuvon ollessa tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa; LPG/CNG/LNG-järjestelmissä käytetään vuodonilmaisinlaitteita.

a)

Polttoainesäiliö tai -putket puutteellisesti kiinnitetty, mikä aiheuttaa erityisen palovaaran.

 

 

X

b)

Polttoainetta vuotaa tai täyttöaukon kansi puuttuu tai ei toimi.

Palovaara; vaarallisen aineen liiallinen vuoto.

 

X

X

c)

Hankautuneet putket.

Vahingoittuneet putket.

X

X

 

d)

Polttoaineen sulkuhana (jos vaadittu) ei toimi asianmukaisesti.

 

X

 

e)

Seuraavista syistä aiheutuva palovaara:

—

vuotava polttoaine

—

polttoainesäiliö tai pakoputki epäasianmukaisesti suojattu

—

moottoritilan kunto.

 

 

X

f)

LPG/CNG/LNG- tai vetyjärjestelmä ei ole vaatimustenmukainen, mikä tahansa järjestelmän osa viallinen1.

 

 

X

6.1.4

Puskurit, sivusuojat ja taka-alleajosuojat

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puutteellinen kiinnitys tai vaurioita, jotka voivat aiheuttaa vammoja kosketuksessa.

Osia saattaa irrota; vaikuttaa suuresti toimivuuteen.

 

X

X

b)

Laite selvästi vaatimusten1 vastainen.

 

X

 

6.1.5

Varapyörän teline (jos asennettu)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Teline ei ole asianmukaisessa kunnossa.

X

 

 

b)

Teline murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty.

 

X

 

c)

Vararengas puutteellisesti kiinnitetty telineeseen.

Hyvin suuri irtoamisvaara.

 

X

X

6.1.6

Kytkentä- ja hinauslaitteet

Kulumisen ja asianmukaisen toiminnan silmämääräinen tarkastus kiinnittäen erityistä huomiota asennettuihin turvalaitteisiin ja/tai tarkastus mittauslaitteella.

a)

Jokin osa vahingoittunut, puutteellinen tai murtunut (jos ei käytössä).

Jokin osa vahingoittunut, puutteellinen tai murtunut (jos käytössä).

 

X

X

b)

Jokin osa erittäin kulunut.

Yli käyttörajan.

 

X

X

c)

Kiinnitys puutteellinen.

Kiinnitys löysä, hyvin suuri irtoamisvaara.

 

X

X

d)

Turvalaite puuttuu tai ei toimi asianmukaisesti.

 

X

 

e)

Kytkentäosoitin ei toimi.

 

X

 

f)

Peittää rekisterikilven tai valaisimen (kun poissa käytöstä).

Rekisterikilpi ei luettavissa (kun poissa käytöstä).

X

X

 

g)

Muutos, joka ei ole turvallinen3 (toissijaiset osat).

Muutos, joka ei ole turvallinen3 (ensisijaiset osat).

 

X

X

h)

Liian heikko kytkentä.

 

X

 

6.1.7

Vaihteisto

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Löysiä tai puuttuvia kiinnityspultteja.

Löysiä tai puuttuvia kiinnityspultteja niin paljon, että liikenneturvallisuus vaarantuu vakavasti.

 

X

X

b)

Vaihteiston laakerit erittäin kuluneet.

Hyvin suuri löystymis- tai murtumisvaara.

 

X

X

c)

Akselin nivel tai voimansiirtoketjut/-hihnat erittäin kuluneet.

Hyvin suuri löystymis- tai murtumisvaara.

 

X

X

d)

Vaurioituneet joustokytkimet.

Hyvin suuri löystymis- tai murtumisvaara.

 

X

X

e)

Akseli vahingoittunut tai vääntynyt.

 

X

 

f)

Laakeripesä murtunut tai puutteellisesti kiinnitetty.

Hyvin suuri löystymis- tai murtumisvaara.

 

X

X

g)

Pölysuojus pahoin vaurioitunut.

Pölysuojus puuttuu tai murtunut.

X

X

 

h)

Laiton muutos voimansiirtolaitteissa.

 

X

 

6.1.8

Moottorikiinnikkeet

Silmämääräinen tarkastus, ei välttämättä tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

Kiinnikkeet huonokuntoisia, niissä on ilmeisiä ja vakavia vaurioita.

Löysät tai murtuneet kiinnikkeet.

 

X

X

6.1.9

Moottorin suorituskyky (X) 2

Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä liitäntää.

a)

Ohjausyksikköä muutettu turvallisuuteen ja/tai ympäristöön vaikuttavalla tavalla.

 

X

 

b)

Moottoria muutettu turvallisuuteen ja/tai ympäristöön vaikuttavalla tavalla.

 

 

X
6.2   

Ohjaamo ja kuormakori

6.2.1

Kunto

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Löystynyt tai vaurioitunut paneeli tai osa, joka voi aiheuttaa vammoja.

Saattaa irrota.

 

X

X

b)

Runkopilarin kiinnitys puutteellinen.

Puutteellinen vakaus.

 

X

X

c)

Pakokaasu pääsee sisään.

Vaarantaa ajoneuvossa olevien henkilöiden terveyden.

 

X

X

d)

Muutos, joka ei ole turvallinen3.

Liian lähellä pyöriviä tai liikkuvia osia ja tietä.

 

X

X

6.2.2

Kiinnitys

Silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

a)

Kori tai ohjaamo puutteellisesti kiinnitetty.

Vaikuttaa vakauteen.

 

X

X

b)

Kori/ohjaamo on selvästi vinossa runkoon nähden.

 

X

 

c)

Korin/ohjaamon kiinnitys runkoon tai poikittaistukeen puutteellinen tai puuttuu ja jos symmetrinen.

Korin/ohjaamon kiinnitys runkoon tai poikittaistukeen puuttuu tai on niin puutteellinen, että liikenneturvallisuus vaarantuu vakavasti.

 

X

X

d)

Itsekantavan korin kiinnityspisteissä ruostevaurioita.

Puutteellinen vakaus.

 

X

X

6.2.3

Ovet ja ovenkahvat

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Ovi ei aukene tai sulkeudu kunnolla.

 

X

 

b)

Ovi saattaa aueta vahingossa, tai se ei pysy kiinni (liukuovet).

Ovi saattaa aueta vahingossa, tai se ei pysy kiinni (kääntöovet).

 

X

X

c)

Ovet, saranat, kahvat tai pilari vaurioituneita.

Ovet, saranat, kahvat tai pilari puuttuvat tai löysiä.

X

X

 

6.2.4

Lattia

Silmämääräinen tarkastus tarkastuskuilun päällä tai autonostimessa.

Lattia heikko tai pahoin vaurioitunut.

Riittämätön vakaus.

 

X

X

6.2.5

Kuljettajan istuin

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Istuimen rakenne viallinen.

Istuimen kiinnitys löysä.

 

X

X

b)

Säätömekanismi ei toimi asianmukaisesti.

Istuin liikkuu tai selkänoja ei korjattavissa.

 

X

X

6.2.6

Muut istuimet

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Istuimet vaurioituneita tai puutteellisesti kiinnitettyjä (toissijaiset osat).

Istuimet vaurioituneita tai puutteellisesti kiinnitettyjä (olennaiset osat).

X

X

 

b)

Istuimia ei ole asennettu vaatimusten1 mukaisesti.

Istuinten sallittu lukumäärä ylittyy; sijoittelu ei hyväksynnän mukainen.

X

X

 

6.2.7

Hallintalaitteet

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Mikä tahansa ajoneuvon turvallisen käytön kannalta välttämätön hallintalaite ei toimi asianmukaisesti.

Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen.

 

X

X

6.2.8

Ohjaamon askelmat

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Askelma tai astinlauta puutteellisesti kiinnitetty.

Riittämätön vakaus.

X

X

 

b)

Askelma tai astinlauta vaurioitunut niin, että voi aiheuttaa vammoja käyttäjille.

 

X

 

6.2.9

Muut sisä- ja ulkovarusteet ja -laitteet

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Muiden varusteiden ja laitteiden kiinnitys puutteellinen.

 

X

 

b)

Muu varuste tai laite ei ole vaatimusten1 mukainen.

Asennetut osat voivat aiheuttaa vammoja; vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen.

X

X

 

c)

Vuotava hydraulilaite.

Vaarallisen aineen merkittävä vuoto.

X

X

 

6.2.10

Roiskesuojat ja roiskeläpät

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puuttuu, löysällä tai erittäin syöpynyt.

Voi aiheuttaa vammoja; saattaa irrota.

X

X

 

b)

Liian lähellä rengasta/pyörää (roiskeläppä).

Liian lähellä rengasta/pyörää (roiskesuoja).

X

X

 

c)

Ei vaatimusten1 mukainen.

Ei peitä kulutuspintaa riittävästi.

X

X

 

6.2.11

Seisontatuki

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puuttuu, löysällä tai erittäin syöpynyt.

 

X

 

b)

Ei vaatimusten1 mukainen.

 

X

 

c)

Laskeutumisvaara ajoneuvon liikkuessa.

 

 

X

6.2.12

Kädensijat ja jalkatuet

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puuttuvat, löysällä tai erittäin syöpyneet.

 

X

 

b)

Eivät vaatimusten1 mukaiset.

 

X

 
7.   

MUUT VARUSTEET
7.1   

Turvavyöt/lukot ja turvajärjestelmät

7.1.1

Turvavöiden/lukkojen kiinnityksen turvallisuus

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Kiinnityspiste pahoin vaurioitunut.

Vaikuttaa vakauteen.

 

X

X

b)

Kiinnitys puutteellinen.

 

X

 

7.1.2

Turvavöiden/lukkojen kunto

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Pakollinen turvavyö puuttuu, tai sitä ei ole asennettu.

 

X

 

b)

Turvavyö vaurioitunut.

Viiltoja tai merkkejä liiallisesta venymisestä.

X

X

 

c)

Turvavyö ei ole vaatimusten1 mukainen.

 

X

 

d)

Turvavyön lukko vahingoittunut, tai se ei toimi asianmukaisesti.

 

X

 

e)

Turvavyön kelauslaite vahingoittunut, tai se ei toimi asianmukaisesti.

 

X

 

7.1.3

Turvavöiden voimanrajoittimet

Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä liitäntää.

a)

Voimanrajoitin puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon.

 

X

 

b)

Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta.

 

 

X

7.1.4

Turvavöiden esikiristimet

Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä liitäntää.

a)

Esikiristin puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon.

 

X

 

b)

Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta.

 

 

X

7.1.5

Turvatyyny

Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä liitäntää.

a)

Turvatyyny puuttuu selvästi tai ei sovellu ajoneuvoon.

 

X

 

b)

Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta.

 

 

X

c)

Turvatyyny ei selvästi toimi.

 

X

 

7.1.6

Turvajärjestelmät

Toimintahäiriön merkkivalon silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä liitäntää.

a)

SRS-turvajärjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä.

 

X

 

b)

Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta.

 

 

X

7.2

Palosammutin (X) 2

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puuttuu.

 

X

 

b)

Ei vaatimusten1 mukainen.

Jos vaadittu (esim. taksit, linja-autot jne.)

X

X

 

7.3

Lukkolaite / Luvattoman käytön estävä laite

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Laite ei toimi, ei estä ajoneuvon käyttöä.

X

 

 

b)

Viallinen.

Lukitsee ajoneuvon tai estää sen käytön tahattomasti.

 

X

X

7.4

Varoituskolmio (jos vaadittu) (X)2

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puuttuu tai puutteellinen.

X

 

 

b)

Ei vaatimusten1 mukainen.

X

 

 

7.5

Ensiapupakkaus (jos vaadittu) (X)2

Silmämääräinen tarkastus.

Puuttuu, puutteellinen tai ei vaatimusten1 mukainen.

X

 

 

7.6

Pyörän jarrukiilat (jos vaadittu) (X)2

Silmämääräinen tarkastus.

Puuttuvat tai vaurioituneet, riittämätön vakaus tai koko.

 

X

 

7.7

Äänimerkinantolaite

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Ei toimi asianmukaisesti.

Ei toimi lainkaan.

X

X

 

b)

Käyttölaite huonosti kiinnitetty.

X

 

 

c)

Ei vaatimusten1 mukainen.

Ääni voidaan sekoittaa virallisiin sireeneihin.

X

X

 

7.8

Nopeusmittari

Silmämääräinen tarkastus tai toiminnan kokeilu koeajon aikana tai sähköisesti.

a)

Ei asennettu vaatimusten1 mukaisesti.

Puuttuu, jos vaadittu.

X

X

 

b)

Toiminta puutteellinen.

Ei toimi lainkaan.

X

X

 

c)

Valaistus ei toimi riittävästi.

Valaistus ei toimi lainkaan.

X

X

 

7.9

Ajopiirturi (jos asennettu tai vaadittu)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Ei asennettu vaatimusten1 mukaisesti.

 

X

 

b)

Ei toimi.

 

X

 

c)

Sinetöinti vahingoittunut tai puuttuu.

 

X

 

d)

Asennuskilpi puuttuu, huonosti luettavissa tai ei enää voimassa.

 

X

 

e)

Laitteen tietoja selvästi muutettu tai laitetta käsitelty vilpillisesti.

 

X

 

f)

Rengaskoko ei sovi yhteen kalibrointiparametrien kanssa.

 

X

 

7.10

Nopeudenrajoitin (jos asennettu tai vaadittu)

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos laite käytettävissä.

a)

Ei asennettu vaatimusten1 mukaisesti.

 

X

 

b)

Selvästi toimimaton.

 

X

 

c)

Asetusnopeus väärä (jos tarkastetaan).

 

X

 

d)

Sinetöinti vahingoittunut tai puuttuu.

 

X

 

e)

Kilpi puuttuu, tai se ei ole luettavissa.

 

X

 

f)

Rengaskoko ei sovi yhteen kalibrointiparametrien kanssa.

 

X

 

7.11

Matkamittari, jos saatavilla(X)2

Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä liitäntää.

a)

Tietoja selvästi muutettu (petos) ajoneuvon mittarilukeman alentamiseksi tai vääristämiseksi.

 

X

 

b)

Selvästi toimimaton.

 

X

 

7.12

Ajonvakautusjärjestelmä (ESC), jos asennettu tai vaadittu

Silmämääräinen tarkastus ja/tai tarkastus käyttäen sähköistä liitäntää.

a)

Pyörän nopeusanturi puuttuu tai on vahingoittunut.

 

X

 

b)

Johdotus vahingoittunut.

 

X

 

c)

Muita osia puuttuu, tai ne ovat vahingoittuneet.

 

X

 

d)

Kytkin vahingoittunut tai ei toimi asianmukaisesti.

 

X

 

e)

ESC-järjestelmän toimintahäiriön merkkivalo (MIL) näyttää mitä tahansa vikaa järjestelmässä.

 

X

 

f)

Järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon sähköisen liitännän kautta.

 

X

 
8.   

YMPÄRISTÖHAITAT
8.1   

Melu

8.1.1

Äänenvaimennusjärjestelmä

Subjektiivinen arviointi (paitsi jos katsastaja katsoo, että sallittu melutaso saattaa ylittyä, jolloin voidaan suorittaa melumittaus äänitasomittarilla ajoneuvon ollessa paikallaan).

a)

Vaatimuksissa1 sallittu melutaso ylittyy.

 

X

 

b)

Mikä tahansa äänenvaimennusjärjestelmän osa on löysä, vahingoittunut, väärin asennettu, puuttuu tai osaa on selvästi muutettu tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti melutasoon.

Hyvin suuri irtoamisvaara.

 

X

X
8.2   

Pakokaasupäästöt

8.2.1

Ottomoottorin päästöt

8.2.1.1

Pakokaasupäästöjen rajoituslaite

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Valmistajan asentama päästöjen rajoituslaite puuttuu, sitä on muutettu, tai se on ilmeisen viallinen.

 

X

 

b)

Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin.

 

X

 

8.2.1.2

Kaasupäästöt

—

Päästöluokkiin Euro 5 ja Euro V saakka (7):

Mittaukset vaatimusten1 mukaisella pakokaasu-analysaattorilla tai OBD-laitteen lukema. Pakokaasupäästöjen arvioinnissa on aina ensisijaisena menetelmänä päästöjen mittaaminen pakoputken päästä. Jäsenvaltiot voivat vastaavuuden arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon asiaankuuluvan tyyppihyväksyntälainsäädännön sallia OBD-järjestelmän käytön valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten mukaisesti.

—

Päästöluokista Euro 6 ja Euro VI alkaen (8):

Mittaukset pakokaasu-analysaattorilla vaatimusten1 mukaisesti tai OBD-laitteen lukema valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten1 mukaisesti.

Mittaukset eivät sovellettavissa kaksitahtimoottoreihin.

a)

Joko pakokaasupäästöt ylittävät valmistajan ilmoittamat arvot

 

X

 

b)

tai, jos näitä tietoja ei ole saatavilla, CO-päästöt ylittävät seuraavat arvot:

i)

ajoneuvot, joissa ei ole kehittynyttä päästönvähennys-järjestelmää:

—

4,5 % tai

—

3,5 %

sen mukaan, mikä on vaatimuksissa1 määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä.

ii)

ajoneuvot, joissa on kehittynyt päästönvähennysjärjestelmä:

—

joutokäynnillä: 0,5 %

—

korotetulla joutokäynnillä: 0,3 %

tai

—

joutokäynnillä: 0,3 % (7)

—

korotetulla joutokäynnillä: 0,2 %

sen mukaan, mikä on vaatimuksissa1 määritelty rekisteröintipäivä tai ensimmäinen käyttöönottopäivä.

 

X

 

c)

Lambda-kerroin ei ole välillä 1 ± 0,03, tai se ei ole valmistajan erittelyn mukainen.

 

X

 

d)

OBD-järjestelmän lukema osoittaa merkittävää toimintahäiriötä.

 

X

 
8.2.2   

Puristussytytysmoottorin päästöt

8.2.2.1

Pakokaasupäästöjen rajoituslaite

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Valmistajan asentama päästöjenrajoituslaite puuttuu tai on ilmeisen viallinen.

 

X

 

b)

Vuotoja, jotka voivat vaikuttaa päästömittauksiin.

 

X

 

8.2.2.2

Savutus

Tätä vaatimusta ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka on rekisteröity tai otettu käyttöön ennen 1. tammikuuta 1980.

—

Päästöluokkiin Euro 5 ja Euro V saakka (7):

Savutusmittaus vapaassa kiihdytyksessä (ilman kuormaa tyhjäkäynnistä ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeuteen) vaihde vapaalla ja kytkin kytkettynä tai OBD-laitteen lukema. Pakokaasupäästöjen arvioinnissa on aina ensisijaisena menetelmänä päästöjen mittaaminen pakoputken päästä. Jäsenvaltiot voivat vastaavuuden arvioinnin perusteella sallia OBD-järjestelmän käytön valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten mukaisesti.

—

Päästöluokista Euro 6 ja Euro VI alkaen (8):

Savutuksen mittaus vapaassa kiihdytyksessä (ilman kuormaa tyhjäkäynnistä ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeuteen) vaihde vapaalla ja kytkin kytkettynä tai OBD-laitteen lukema valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten1 mukaisesti.

Ajoneuvon esivalmistelu:

1.

Ajoneuvo voidaan testata ilman esivalmistelua, mutta turvallisuussyistä olisi tarkistettava, että moottori on saavuttanut käyntilämpötilan ja että se on mekaanisesti tyydyttävässä kunnossa.

2.

Esivalmistelua koskevat vaatimukset:

i)

Moottorin on saavutettava täysi käyntilämpötila, eli esimerkiksi öljynmittapuikon putkesta anturilla mitattavan moottoriöljyn lämpötilan on oltava vähintään 80 °C, tai normaali käyntilämpötila, jos se on tätä alhaisempi, taikka infrapunasäteilyn perusteella mitattavan sylinteriryhmän lämpötilan on oltava vähintään edellä mainittua vastaava lämpötila. Jos tämä mittaus on ajoneuvon kokoonpanosta johtuen epäkäytännöllinen, ajoneuvon normaali käyntilämpötila voidaan määrittää muilla tavoin, esimerkiksi moottorin tuulettimen toiminnasta.

ii)

Pakojärjestelmä on puhdistettava vähintään kolmella vapaan kiihdytyksen syklillä tai vastaavalla menetelmällä.

a)

Ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity tai otettu käyttöön ensimmäisen kerran vaatimuksissa1 määritellyn ajankohdan jälkeen,

savutus ylittää ajoneuvossa olevassa valmistajan kilvessä ilmoitetun tason;

 

X

 

 

 

b)

Jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa1 ei sallita viitearvojen käyttöä,

—

vapaasti hengittävillä moottoreilla: 2,5 m–1,

—

turboahtimella varustetuilla moottoreilla: 3,0 m–1, tai

—

ajoneuvoilla, jotka on yksilöity vaatimuksissa1 tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa1 määritellyn ajankohdan jälkeen:

1,5 m–1  (9)

tai 0,7 m–1  (10)

 

X

 

 

Testimenettely:

1.

Moottorin ja mahdollisen turboahtimen on oltava tyhjäkäynnillä ennen kunkin vapaan kiihdytyksen syklin alkua. Raskaiden dieselmoottoreiden osalta tämä merkitsee sitä, että kaasupolkimen päästämisen jälkeen on odotettava vähintään 10 sekuntia.

2.

Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aloittamiseksi kaasupoljin on painettava pohjaan nopeasti ja portaattomasti (alle sekunnissa) mutta ei liian voimakkaasti, jotta ruiskutuspumpun syöttö olisi mahdollisimman suuri.

3.

Kunkin vapaan kiihdytyksen syklin aikana moottorin on ennen kaasupolkimen päästämistä saavutettava ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeus tai automaattivaihteistolla varustettujen ajoneuvojen osalta valmistajan ilmoittama kierrosnopeus tai, jos tätä tietoa ei ole saatavilla, kaksi kolmasosaa ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeudesta. Tämä voidaan todentaa esimerkiksi seuraamalla moottorin nopeutta tai antamalla kaasupolkimen ensimmäisen painamisen ja päästämisen välillä kulua riittävä aika, jonka olisi luokkiin M2, M3, N2 ja N3 kuuluvien ajoneuvojen osalta oltava vähintään kaksi sekuntia.

4.

Ajoneuvo on hylättävä ainoastaan siinä tapauksessa, että vähintään viimeisten kolmen vapaan kiihdytyksen syklin aritmeettinen keskiarvo ylittää raja-arvon. Keskiarvo voidaan laskea siten, ettei huomioon oteta sellaisia mahdollisia mittauksia, joiden tulokset poikkeavat huomattavasti mitatusta keskiarvosta, tai käyttämällä muuta tilastolaskenta-menetelmää, jossa otetaan huomioon mitattujen arvojen hajonta. Jäsenvaltiot voivat määrätä testisyklien enimmäismäärän.

5.

Tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hylätä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka ylittävät huomattavasti raja-arvot. Niin ikään tarpeettoman testauksen välttämiseksi jäsenvaltiot voivat hyväksyä sellaiset ajoneuvot, joiden osalta alle kolmen vapaan kiihdytyksen syklin tai puhdistussyklin jälkeen on mitattu arvoja, jotka alittavat huomattavasti raja-arvot.

 

 

 

 
8.3   

Sähkömagneettisten häiriöiden vaimennus

Radiohäiriöt (X)2

 

Vaatimuksia1 ei ole noudatettu.

X

 

 
8.4   

Muut ympäristöön liittyvät kohteet

8.4.1

Nestevuodot

 

Mikä tahansa muu liiallinen nestevuoto kuin vesivuoto, joka voi vahingoittaa ympäristöä tai aiheuttaa vaaraa muille tiellä liikkujille.

Tasainen tippojen muodostus, joka aiheuttaa hyvin vakavan vaaran.

 

X

X
9.   

LISÄTARKASTUKSET M2- JA M3-LUOKAN AJONEUVOILLE, JOILLA KULJETETAAN MATKUSTAJIA
9.1   

Ovet

9.1.1

Sisään- ja uloskäynnit

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Puutteellinen toiminta.

 

X

 

b)

Huono kunto.

Voi aiheuttaa vammoja.

X

X

 

c)

Hätäkäyttö viallinen.

 

X

 

d)

Ovien kauko-ohjaus tai varoituslaitteet viallisia.

 

X

 

e)

Ei vaatimusten1 mukainen.

Riittämätön oven leveys.

X

X

 

9.1.2

Hätäuloskäynnit

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu (jos asianmukaista).

a)

Puutteellinen toiminta.

 

X

 

b)

Hätäuloskäynnin kyltit eivät ole luettavissa.

Hätäuloskäynnin kyltit puuttuvat.

X

X

 

c)

Ikkunan särkemiseen tarkoitettu työväline puuttuu.

X

 

 

d)

Ei vaatimusten1 mukainen.

Riittämätön leveys tai pääsy estetty.

X

X

 

9.2

Huurun- ja huurteenpoistojärjestelmä (X)2

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Virheellinen toiminta.

Vaikuttaa ajoneuvon toimintaturvallisuuteen.

X

X

 

b)

Myrkyllisiä kaasuja tai pakokaasuja pääsee kuljettajan tilaan tai matkustajatilaan.

Vaarantaa ajoneuvossa olevien henkilöiden terveyden.

 

X

X

c)

Huurteenpoisto puutteellinen (jos pakollinen).

 

X

 

9.3

Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä (X)2

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Puutteellinen toiminta.

Riski ajoneuvossa olevien henkilöiden terveydelle.

X

X

 

b)

Myrkyllisiä kaasuja tai pakokaasuja pääsee kuljettajan tilaan tai matkustajatilaan.

Vaarantaa ajoneuvossa olevien henkilöiden terveyden.

 

X

X
9.4   

Istuimet

9.4.1

Matkustajien istuimet (mukaan lukien oppaan istuin)

Silmämääräinen tarkastus.

Taittuvat istuimet (jos sallittuja) eivät toimi automaattisesti.

Tukkivat hätäuloskäynnin.

X

X

 

9.4.2

Kuljettajan istuin (lisävaatimukset)

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Puutteelliset erityislaitteet, kuten häikäisysuojus.

Näkökenttä supistunut.

X

X

 

b)

Kuljettajan suojaus puutteellisesti kiinnitetty tai ei vaatimusten1 mukainen.

Voi aiheuttaa vammoja.

X

X

 

9.5

Sisävalaistus ja linjakilvet (X)2

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Laite puutteellinen tai ei vaatimusten1 mukainen.

Ei toimi lainkaan.

X

X

 

9.6

Käytävät, seisomapaikat

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Lattiapinta puutteellisesti kiinnitetty.

Vaikuttaa vakauteen.

 

X

X

b)

Puutteelliset tartuntatangot tai -lenkit.

Puutteellinen kiinnitys tai käyttökelvoton.

X

X

 

c)

Eivät vaatimusten1 mukaisia.

Riittämätön leveys tai tila.

X

X

 

9.7

Portaat ja askelmat

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu (jos asianmukaista).

a)

Huono kunto.

Vahingoittuneet.

Vaikuttaa vakauteen.

X

X

X

b)

Sisään vedettävät askelmat eivät toimi asianmukaisesti.

 

X

 

c)

Eivät vaatimusten1 mukaisia.

Riittämätön leveys tai liian suuri korkeus.

X

X

 

9.8

Kuulutusjärjestelmä (X)2

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

Järjestelmä viallinen.

Ei toimi lainkaan.

X

X

 

9.9

Merkinnät (X) 2

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Merkintä puuttuu, on virheellinen tai ei ole luettavissa.

X

 

 

b)

Eivät vaatimusten1 mukaisia.

Väärää tietoa.

X

X

 
9.10   

Lasten kuljetukseen liittyvät vaatimukset (X)2

9.10.1

Ovet

Silmämääräinen tarkastus

Ovia ei ole suojattu tätä kuljetusmuotoa koskevien vaatimusten1 mukaisesti.

 

X

 

9.10.2

Merkinantolaitteet ja erityisvarusteet

Silmämääräinen tarkastus.

Merkinantolaitteet tai erityisvarusteet puuttuvat tai eivät ole vaatimusten1 mukaiset.

X

 

 
9.11   

Liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljetukseen liittyvät vaatimukset (X)2

9.11.1

Ovet, luiskat ja nostimet

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu.

a)

Puutteellinen toiminta.

Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen.

X

X

 

b)

Huono kunto.

Vaikuttaa vakauteen; voi aiheuttaa vammoja.

X

X

 

c)

Vialliset käyttölaitteet.

Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen.

X

X

 

d)

Vialliset varoituslaitteet.

Eivät toimi lainkaan.

X

X

 

e)

Eivät vaatimusten1 mukaisia.

 

X

 

9.11.2

Pyörätuolin kiinnityspisteet

Silmämääräinen tarkastus ja toiminnan kokeilu, jos asianmukaista.

a)

Puutteellinen toiminta.

Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen.

X

X

 

b)

Huono kunto.

Vaikuttaa vakauteen; voi aiheuttaa vammoja.

X

X

 

c)

Vialliset käyttölaitteet.

Vaikuttaa toiminnan turvallisuuteen.

X

X

 

d)

Eivät vaatimusten1 mukaisia.

 

X

 

9.11.3

Merkinantolaitteet ja erityisvarusteet

Silmämääräinen tarkastus.

Merkinantolaitteet tai erityisvarusteet puuttuvat tai eivät ole vaatimusten1 mukaiset.

 

X

 
9.12   

Muut erityisvarusteet (X)2

9.12.1

Ruoanvalmistus-laitteet

Silmämääräinen tarkastus.

a)

Laite ei ole vaatimusten1 mukainen.

 

X

 

b)

Laite on niin vahingoittunut, että sen käyttö olisi vaarallista.

 

X

 

9.12.2

Saniteettilaitteet

Silmämääräinen tarkastus.

Laite ei ole vaatimusten1 mukainen.

Voi aiheuttaa vammoja

X

X

 

9.12.3

Muut laitteet (esim. audiovisuaaliset järjestelmät)

Silmämääräinen tarkastus.

Eivät vaatimusten1 mukaisia.

Vaikuttaa ajoneuvon toimintaturvallisuuteen.

X

X

 

(1)  Tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomat ajoneuvoluokat on mainittu suuntaa-antavasti.

(2)  43 % ennen 1. tammikuuta 2012 rekisteröidyillä puoliperävaunuilla.

(3)  48 % ajoneuvoilla, joissa ei ole lukkiutumattomia jarruja tai jotka on tyyppihyväksytty ennen 1 päivää lokakuuta 1991.

(4)  45 % ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa vahvistetun ajankohdan jälkeen sen mukaan, kumpi on myöhäisempi.

(5)  43 % perävaunuilla ja puoliperävaunuilla, jotka on rekisteröity vuoden 1988 jälkeen tai vaatimuksissa vahvistetun ajankohdan jälkeen sen mukaan, kumpi on myöhäisempi.

(6)  Esim. 2,5 m/s2 luokkiin N1, N2 ja N3 kuuluvissa ajoneuvoissa, jotka on rekisteröity ensimmäisen kerran 1.1.2012 jälkeen.

(7)  Tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY, asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteessä I olevan taulukon 1 (Euro 5 -päästörajat), direktiivin 88/77/ETY ja direktiivin 2005/55/EY mukaisesti.

(8)  Tyyppihyväksytty asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteessä I olevan taulukon 2 (Euro 6 -päästörajat) ja asetuksen (EY) N:o 595/2009 (Euro VI) mukaisesti.

(9)  Tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/69/EY ja myöhemmillä muutoksilla, liitteessä I olevassa 5.3.1.4 kohdassa olevan taulukon rivillä B tai direktiivin 88/77/ETY liitteessä I olevassa 6.2.1 kohdassa olevien taulukoiden rivillä B1, B2 tai C annettujen raja-arvojen mukaisesti taikka rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1. heinäkuuta 2008 jälkeen.

(10)  Tyyppihyväksytty asetuksen (EY) N:o 715/2007 liitteessä I olevan taulukon 2 (Euro 6 -päästörajat) mukaisesti. Tyyppihyväksytty asetuksen (EY) N:o 595/2009 (Euro VI) mukaisesti.

HUOMAUTUKSET:

1

”Vaatimukset” on asetettu ajoneuvon hyväksyntäpäivänä, ensirekisteröintipäivänä tai ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa olleissa tyyppihyväksyntävaatimuksissa ja jälkiasennusta koskevissa velvoitteissa tai rekisteröintimaan kansallisessa lainsäädännössä. Näitä hylkäysperusteita sovelletaan vain siinä tapauksessa, että vaatimustenmukaisuus on tarkastettu.

2

Merkinnällä (X) on merkitty kohteet, jotka liittyvät ajoneuvon kuntoon ja sen soveltuvuuteen tieliikenteeseen, mutta joita ei pidetä katsastuksessa välttämättöminä.

3

Muutoksella, joka ei ole turvallinen, tarkoitetaan muutosta, joka heikentää ajoneuvon liikenneturvallisuutta tai jolla on kohtuuttoman haitallinen vaikutus ympäristöön.

LIITE II

KATSASTUSTODISTUKSEN VÄHIMMÄISSISÄLTÖ

Katsastuksen jälkeen annetussa katsastustodistuksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot ja niitä vastaavat yhdenmukaistetut unionin koodit:

1)

Ajoneuvon valmistenumero (VIN-numero tai runkonumero)

2)

Ajoneuvon rekisteritunnus ja rekisteröintivaltion kansallisuustunnus

3)

Katsastuspaikka ja -päivä

4)

Matkamittarin lukema katsastushetkellä, jos saatavilla

5)

Ajoneuvoluokka, jos saatavilla

6)

Havaitut puutteet ja niiden vakavuus

7)

Katsastuksen tulos

8)

Seuraavan katsastuksen määräpäivä tai katsastustodistuksen voimassaolon päättymispäivä, jos tätä tietoa ei anneta muulla tavoin

9)

Katsastuslaitoksen tai -aseman nimi ja katsastajan allekirjoitus tai tunniste

10)

Muut tiedot

LIITE III

KATSASTUSTILOJA JA TESTAUSLAITTEITA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

I   Tilat ja laitteet

Liitteessä I määritettyjen suositeltavien menetelmien mukaisesti suoritettavat katsastukset on tehtävä käyttäen asianmukaisia tiloja ja laitteita. Tarvittaessa voidaan käyttää liikuteltavia testausyksiköitä. Se, mitä testauslaitteita tarvitaan, riippuu testattavista ajoneuvoluokista taulukon I mukaisesti. Tilojen ja laitteiden on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:

1)

Testaustilat, joissa on riittävästi tilaa ajoneuvojen arviointiin ja jotka täyttävät tarvittavat terveys- ja turvallisuusvaatimukset;

2)

Riittävänkokoinen testilinja kullekin testille, kuilu tai nostin sekä ajoneuvoille, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia, ajoneuvon akselista nostava nostolaite, joka on varustettu asianmukaisella valaistuksella ja tarvittaessa ilmastoitu;

3)

Kaikenlaisten ajoneuvojen testausta varten jarrudynamometri, jolla voidaan mitata, näyttää ja tallentaa jarruvoimia ja ilmanpainetta ilmajarrujärjestelmissä jarrudynamometrin teknisiä vaatimuksia koskevan ISO-standardin 21069-1 liitteen A tai vastaavien standardien mukaisesti;

4)

Ajoneuvojen, joiden enimmäismassa on enintään 3,5 tonnia, testausta varten 3 kohdan mukaisesti jarrudynamometri, joka ei saa sisältää jarruvoimien ja poljinvoiman tallentamista eikä ilmajarrujärjestelmien ilmanpaineen tallentamista ja näyttämistä;

tai

3 kohdan mukaisesti jarrudynamometriä vastaava levyjarrujen testauslaite, joka ei saa sisältää jarruvoimien ja poljinvoiman tallentamista eikä ilmajarrujärjestelmien ilmanpaineen näyttämistä;

5)

Hidastuvuutta mittaava laite; jaksoittaisia mittauksia suorittavien välineiden on kirjattava/tallennettava mittaukset vähintään kymmenen kertaa sekunnissa;

6)

Tilat ja laitteet ilmajarrujärjestelmien testaamiseksi, kuten painemittarit, liitokset ja letkut;

7)

Pyöräkuormituksen/akselikuormituksen mittauslaite akselikuormitusten määrittämiseksi (valinnaiset laitteet kahden pyörän kuormituksen mittaamiseksi, kuten pyörän tai akselin alle asetettavat punnitusalustat);

8)

Laite pyörän ripustuksen testaamiseen (pyörän välyksen ilmaisin) akselia nostamatta; laitteen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

laite on varustettava vähintään kahdella voimakäyttöisellä levyllä, joita voidaan liikuttaa vastakkaisiin suuntiin sekä pitkittäis- että poikittaissuunnassa,

b)

testaajan on voitava hallita levyjen liikettä testauspaikalla,

c)

ajoneuvojen osalta, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia, levyjen on täytettävä seuraavat tekniset vaatimukset:

—

pitkittäis- ja poikittaisliike vähintään 95 mm,

—

pitkittäis- ja poikittaisliikkeen nopeus 5 cm/s–15 cm/s;

9)

Luokan II äänenvoimakkuuden mittari, jos äänenvoimakkuus mitataan;

10)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/22/EY (1) mukaisesti neljän kaasun analysaattori;

11)

Laite absorptiokertoimen mittaamiseen riittävällä tarkkuudella;

12)

Yksi ajovalaisimien suuntauslaite, jolla voidaan tarkastaa ajovalon säätö moottoriajoneuvojen ajovalojen säätämistä koskevien säännösten mukaisesti (direktiivi 76/756/ETY); vaalean/tumman rajan on oltava helposti havaittavissa päivänvalossa (ilman suoraa auringonvaloa);

13)

Laite renkaiden urasyvyyden mittaamiseen;

14)

Ajoneuvon sähköiseen liitäntään yhdistettävä laite, kuten OBD-skannauslaite;

15)

Laite LPG/CNG/LNG-vuotojen toteamiseksi, jos testataan tällaisia ajoneuvoja.

Mikä tahansa edellä mainituista laitteista voidaan yhdistää yhteen laitteeseen sillä edellytyksellä, ettei yhdistäminen haittaa kunkin erillisen laitteen tarkkuutta.

II   Mittauksiin käytettävien laitteiden kalibrointi

Ellei asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä toisin säädetä, kahden perättäisen kalibroinnin välinen aika ei saa olla pidempi kuin

i)

24 kuukautta painon, paineen ja melutason mittaamisen osalta,

ii)

24 kuukautta voimien mittaamisen osalta,

iii)

12 kuukautta kaasupäästöjen mittaamisen osalta.

Taulukko I  (2)

Katsastuksen suorittamiseen vähintään vaadittavat laitteet

Ajoneuvot

Luokka

Kunkin I jaksossa luetellun kohteen osalta vaaditut laitteet

 

Enimmäismassa

 

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

1.

Moottoripyörät

 

 

1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

L1e

B

x

 

 

 

 

 

 

 

x

x

 

x

x

x

 

 

 

L3e,L4e

B

x

 

 

 

 

 

 

 

x

x

 

x

x

x

 

 

 

L3e,L4e

D

x

 

 

 

 

 

 

 

x

 

x

x

x

x

 

 

 

L2e

B

x

x

 

 

 

 

 

 

x

x

 

x

x

x

 

 

 

L2e

D

x

x

 

 

 

 

 

 

x

 

x

x

x

x

 

 

 

L5e

B

x

x

 

 

 

 

 

 

x

x

 

x

x

x

 

 

 

L5e

D

x

x

 

 

 

 

 

 

x

 

x

x

x

x

 

 

 

L6e

B

x

x

 

 

 

 

 

 

x

x

 

x

x

x

 

 

 

L6e

D

x

x

 

 

 

 

 

 

x

 

x

x

x

x

 

 

 

L7e

B

x

x

 

 

 

 

 

 

x

x

 

x

x

x

 

 

 

L7e

D

x

x

 

 

 

 

 

 

x

 

x

x

x

x

 

2.

Ajoneuvot henkilöiden kuljettamiseen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Enintään 3 500  kg

M1,M2

B

x

x

 

x

 

 

 

 

x

x

 

x

x

x

x

 

Enintään 3 500  kg

M1,M2

D

x

x

 

x

 

 

 

 

x

 

x

x

x

x

 

 

> 3 500  kg

M2,M3

B

x

x

x

 

x

x

x

x

x

x

 

x

x

x

x

 

> 3 500  kg

M2,M3

D

x

x

x

 

x

x

x

x

x

 

x

x

x

x

 

3.

Ajoneuvot tavaroiden kuljettamiseen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Enintään 3 500  kg

N1

B

x

x

 

x

 

 

 

 

x

x

 

x

x

x

x

 

Enintään 3 500  kg

N1

D

x

x

 

x

 

 

 

 

x

 

x

x

x

x

 

 

> 3 500  kg

N2,N3

B

x

x

x

 

x

x

x

x

x

x

 

x

x

x

x

 

> 3 500  kg

N2,N3

D

x

x

x

 

x

x

x

x

x

 

x

x

x

x

 

4.

N-luokan ajoneuvoon perustuvat erityisajoneuvot, T5

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Enintään 3 500  kg

N1

B

x

x

 

x

 

 

 

 

x

x

 

x

x

x

x

 

Enintään 3 500  kg

N1

D

x

x

 

x

 

 

 

 

x

 

x

x

x

x

 

 

> 3 500  kg

N2,N3,T5

B

x

x

x

 

x

x

x

x

x

x

 

x

x

x

x

 

> 3 500  kg

N2,N3,T5

D

x

x

x

 

x

x

x

x

x

 

x

x

x

x

 

5.

Perävaunut

Enintään 750 kg

O1

 

x

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

x

 

 

 

> 750–3 500  kg

O2

 

x

x

 

x

 

 

 

 

 

 

 

 

x

 

 

 

> 3 500  kg

O3,O4

 

x

x

x

x

 

x

x

x

 

 

 

 

x

 

 

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/22/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, mittauslaitteista (EUVL L 135, 30.4.2004, s. 1).

(2)  Tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomat ajoneuvoluokat on mainittu suuntaa-antavasti.

1

B = bensiinimoottori (ottomoottori), D = dieselmoottori (puristussytytysmoottori)

LIITE IV

TARKASTAJIEN PÄTEVYYTTÄ, KOULUTUSTA JA SERTIFIOINTIA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1.   Pätevyys

Ennen hakijan hyväksymistä määräaikaiskatsastuksia suorittavaksi katsastajaksi, jäsenvaltioiden tai toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kyseisellä henkilöllä

a)

on maantieajoneuvoja koskeva varmennettu tieto ja ymmärrys seuraavilla aloilla:

—

mekaniikka

—

dynamiikka

—

ajodynamiikka

—

polttomoottorit

—

materiaalit ja materiaalien jalostus

—

elektroniikka

—

sähkölaitteet

—

ajoneuvon elektroniset osat

—

tietotekniset sovellukset;

b)

on asiakirjoin osoitettu vähintään kolmen vuoden kokemus tai vastaava perehtyneisyys, kuten asiakirjoin osoitettu oppisopimuskoulutus tai opinnot, sekä asianmukainen koulutus edellä mainitulla maantieajoneuvoalalla.

2.   Perus- ja kertauskoulutus

Jäsenvaltioiden tai toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että katsastajat saavat asianmukaisen perus- ja kertauskoulutuksen tai suorittavat asianmukaisen kokeen, joka sisältää teoreettisia ja käytännön osa-alueita, jotta heidät voidaan hyväksyä suorittamaan katsastuksia.

Perus- ja kertauskoulutuksen tai asianmukaisen kokeen vähimmäissisältöön on kuuluttava seuraavat aiheet:

a)   Peruskoulutus tai asianmukainen koe

Jäsenvaltion tai sen valtuutetun koulutuskeskuksen tarjoamaan peruskoulutukseen on kuuluttava vähintään seuraavat aiheet:

i)

ajoneuvotekniikka:

—

jarrujärjestelmät

—

ohjausjärjestelmät

—

näkökentät

—

valojen asennus, valaisinlaitteet ja elektroniikkakomponentit

—

akselit, pyörät ja renkaat

—

runko ja kori

—

ympäristöhaitat ja päästöt

—

erityisajoneuvoja koskevat lisävaatimukset

ii)

testausmenetelmät

iii)

puutteiden arviointi

iv)

lakisääteiset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvojen kuntoa hyväksyntää varten

v)

lakisääteiset vaatimukset, jotka liittyvät katsastukseen

vi)

ajoneuvon hyväksyntään, rekisteröintiin ja katsastukseen liittyvät hallinnolliset määräykset

vii)

testaukseen ja hallintoon liittyvät tietotekniset sovellukset.

b)   Kertauskoulutus tai asianmukainen koe

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että katsastajat saavat säännöllisesti jäsenvaltion tai sen valtuutetun koulutuskeskuksen tarjoamaa kertauskoulutusta tai suorittavat asianmukaisen kokeen.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kertauskoulutuksen tai asianmukaisen kokeen sisältö on riittävä säilyttämään katsastajien tarvittavat tiedot ja taidot edellä a alakohdan i–vii alakohdassa tarkoitetuista aiheista ja saattamaan ne ajan tasalle.

3.   Kelpoisuustodistus

Katsastajalle, joka hyväksytään suorittamaan katsastuksia, annettavassa todistuksessa tai vastaavassa asiakirjassa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

—

katsastajan henkilötiedot (etunimi, sukunimi)

—

ajoneuvoluokat, joita katsastaja on hyväksytty katsastamaan

—

todistuksen myöntäneen viranomaisen nimi

—

todistuksen myöntämispäivä.

LIITE V

VALVONTAELIMET

Jäsenvaltioiden 14 artiklan mukaisesti perustamia valvontaelimiä koskevien sääntöjen ja menettelyjen on katettava seuraavat vähimmäisvaatimukset:

1.   Valvontaelinten tehtävät ja toiminta

Valvontaelinten on suoritettava vähintään seuraavat tehtävät:

a)

Katsastuskeskusten valvonta:

—

tarkastetaan, täyttyvätkö tiloja ja testauslaitteita koskevat vähimmäisvaatimukset;

—

tarkastetaan hyväksytyn yksikön pakolliset vaatimukset.

b)

Katsastajien koulutuksen ja kokeen tarkastaminen:

—

tarkastetaan katsastajien peruskoulutus;

—

tarkastetaan katsastajien säännöllinen kertauskoulutus;

—

valvontaelimen tarkastajien säännöllinen kertauskoulutus;

—

järjestetään koe tai valvotaan sitä.

c)

Auditointi:

—

hyväksyntää edeltävä katsastusaseman ennakkoauditointi;

—

katsastusaseman määräaikainen uudelleenauditointi;

—

erityinen auditointi sääntöjenvastaisuuksien johdosta;

—

koulutus-/koekeskuksen auditointi.

d)

Seuranta, jossa käytetään seuraavankaltaisia toimenpiteitä:

—

uudelleentestaus tilastollisesti edustavalle otokselle testatuista ajoneuvoista;

—

haamuasiakastutkimukset (viallisen ajoneuvon käyttö valinnaista);

—

katsastusten tulosten analysointi (tilastomenetelmät);

—

valitustestit;

—

kantelujen tutkinta.

e)

Katsastuksen mittaustulosten validointi.

f)

Ehdotus katsastusasemien ja/tai katsastajien hyväksynnän peruuttamiseksi pysyvästi tai väliaikaisesti:

—

kun merkittävä lupavaatimus ei täyty asianomaisen katsastusaseman tai katsastajan osalta;

—

kun todetaan huomattavia sääntöjenvastaisuuksia;

—

kun esiintyy jatkuvasti negatiivisia auditointituloksia;

—

kun kyseisen katsastusaseman tai katsastajan hyvä maine on menetetty.

2.   Valvontaelintä koskevat vaatimukset

Valvontaelimessä työskentelevään henkilöstöön sovellettavien vaatimusten on katettava seuraavat alat:

—

tekninen pätevyys;

—

puolueettomuus;

—

pätevyyttä ja koulutusta koskevat vaatimukset.

3.   Sääntöjen ja menettelyjen sisältö

Kunkin jäsenvaltion tai sen toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava asian kannalta merkitykselliset säännöt ja menettelyt, jotka kattavat vähintään seuraavat seikat:

a)

Katsastusasemien hyväksyntää ja valvontaa koskevat vaatimukset:

—

katsastusaseman toimilupahakemus;

—

katsastusasemien vastuut;

—

yksi tai useampi hyväksyntää edeltävä tarkastuskäynti, jolla varmistetaan kaikkien vaatimusten täyttyminen;

—

katsastusasemien hyväksyntä;

—

katsastusasemien määräaikainen uudelleentarkastus/-auditointi;

—

katsastusasemien määräaikaiset tarkastukset sen selvittämiseksi, noudattavatko ne edelleen sovellettavia sääntöjä ja menettelyjä;

—

näyttöön perustuvat ennalta ilmoittamattomat katsastusaseman erityistarkastukset tai auditoinnit;

—

testitietojen analysointi sen selvittämiseksi, onko olemassa näyttöä sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen noudattamatta jättämisestä;

—

katsastusaseman toimiluvan pysyvä tai väliaikainen peruuttaminen.

b)

Katsastusasemien katsastajat:

—

luvansaaneena katsastajana toimimista koskevat vaatimukset;

—

peruskoulutus, kertauskoulutus sekä koe;

—

katsastajien todistuksen pysyvä tai tilapäinen peruuttaminen.

c)

Laitteet ja tilat:

—

testauslaitteita koskevat vaatimukset;

—

testaustiloja koskevat vaatimukset;

—

merkintöjä koskevat vaatimukset;

—

testauslaitteiden huoltoa ja kalibrointia koskevat vaatimukset;

—

tietoteknisiä järjestelmiä koskevat vaatimukset.

d)

Valvontaelimet:

—

valvontaelimen valtuudet;

—

valvontaelimen henkilöstöön sovellettavat vaatimukset;

—

valitukset ja kantelut.