29.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/57

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon.

(4)

Neuvosto antoi 9 päivänä heinäkuuta 2013 suosituksen (4) Italian vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Italian vuosien 2012–2017 vakausohjelmasta. Komissio esitti 15 päivänä marraskuuta 2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (5) mukaisesti lausuntonsa Italian alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2014.

(5)

Komissio hyväksyi 13 päivänä marraskuuta 2013 vuotuisen kasvuselvityksen (6), mikä aloitti vuoden 2014 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi myös 13 päivänä marraskuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Italia kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(6)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

(7)

Komissio julkaisi 5 päivänä maaliskuuta 2014 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun Italiaa koskevan perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Italian makrotaloudessa on liiallisia epätasapainotiloja, jotka edellyttävät erityistä seurantaa ja määrätietoisia politiikkatoimia. Erityisesti julkisen velan jatkuvasti suurena pysyttelevä määrä ja heikko ulkoinen kilpailukyky, joka johtuu tuottavuuden hitaasta kasvusta ja jota pitkään heikkona pysytellyt talouskasvu vain vahvistaa, vaativat määrätietoisia politiikkatoimia ja huomiota.

(8)

Italia toimitti vuoden 2014 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2014 vakausohjelmansa 22 päivänä huhtikuuta 2014. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(9)

Vakausohjelmassa esitetyn julkisen talouden strategian tavoitteena on saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoite eli rakenteellisesti tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema viimeistään vuonna 2016 ja noudattaa samalla velkasääntöä siirtymäkaudella vuosina 2013–2015. Vakausohjelmassa vahvistetaan keskipitkän aikavälin tavoite, joka on vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen rakenteellisesti tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema. Vakausohjelmassa kaavailtu (uudelleenlaskettu) rakenteellinen sopeutus on 0,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Vakausohjelman mukaan tämä vähäinen sopeutus kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta on perusteltu, kun otetaan huomioon ankara taloustilanne ja kunnianhimoisen rakenneuudistusohjelman täytäntöönpanoon tarvittavat toimet. Suunnitteilla on useita rakenneuudistuksia, jotka vaikuttaisivat myönteisesti potentiaaliseen talouskasvuun ja mahdollisesti vähentäisivät julkisen talouden velkaa suhteessa BKT:hen tulevina vuosina. Vakausohjelmassa kaavaillun rakennesopeutuksen avulla Italia voisi noudattaa velan supistamiselle asetettua vertailuarvoa siirtymäkaudella vuosina 2013–2015, osittain sen ansiosta, että vuosina 2014–2017 on tarkoitus toteuttaa kunnianhimoinen yksityistämissuunnitelma (0,7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen kunakin vuonna). Vakausohjelmassa esitetty julkisen talouden kehitysarvion perustana oleva makrotalouden skenaario, jota mikään riippumaton elin ei ole vahvistanut, on hieman optimistinen erityisesti vakausohjelman myöhempien vuosien osalta.

Vuonna 2014 on tarkoitus poiketa hieman sopeutusurasta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta. Jos poikkeama toistuu seuraavana vuonna, se voidaan luokitella merkittäväksi muun muassa menojen kasvulle asetetun vertailuarvon perusteella. Julkisen talouden tavoitteiden saavuttamista ei myöskään täysin tueta riittävän yksityiskohtaisesti määritetyin toimenpitein etenkään vuodesta 2015 alkaen. Komission yksiköiden kevään 2014 talousennusteen mukaan Italia ei noudata velan supistamiselle asetettua vertailuarvoa vuonna 2014, koska suunniteltu rakennesopeutus (vain 0,1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen) jää jälkeen vaaditusta rakennesopeutuksesta, joka on 0,7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen vakausohjelman arvioinnin ja komission talousennusteen perusteella neuvosto katsoo, että lisätoimia on tarpeen toteuttaa myös vuonna 2014, jotta vakaus- ja kasvusopimuksessa esitetyt vaatimukset voidaan täyttää.

(10)

Viimeaikaiset toimet tuotannontekijöiden verotuksen keventämiseksi ovat olleet jokseenkin vähäisiä. Verotaakkaa olisi siis edelleen varaa siirtää kohti kulutus-, omaisuus- ja ympäristöveroja, julkisen talouden tavoitteita tiukasti noudattaen. Kulutusverojen osalta verojärjestelmän rakenteen parantaminen edellyttää myös alennettujen alv-kantojen ja suorien verotukien tarkistamista; samalla on kiinnitettävä asianmukaista huomiota tulonjakoon kohdistuvien vaikutusten lieventämiseen. Omaisuusverotuksen alalla kiinteistörekisteriin merkittyjen arvojen tarkistaminen nykyisten markkina-arvojen perusteella mahdollistaisi kiinteään omaisuuteen kohdistuvien juoksevien verojen oikeudenmukaisemman soveltamisen. Äskettäin hyväksytty verouudistuksen valtuutuslaki tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa nämä tarpeelliset uudistukset. Haasteen suuruuden vuoksi verojärjestelmän rakenteeseen liittyviä toimia on tarpeen täydentää lisätoimenpiteillä, joilla parannetaan verohallintoa ja verosäännösten noudattamista, sekä määrätietoisilla toimilla veronkierron, hämärän talouden ja pimeän työn torjumiseksi, koska ne rasittavat sekä julkista taloutta että lainkuuliaisten veronmaksajien verotaakkaa. Verouudistusta koskevassa valtuuslaissa säädetään tätä varten useista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on verohallinnon parantaminen. Näitä ovat verovajeen kattava arviointi ja seurantajärjestelmä, yksinkertaistamistoimenpiteet, toimet, joilla parannetaan suhteita veronmaksajiin, verovelkojen paikallisen perinnän parantamiseen tähtäävät toimenpiteet sekä verotarkastusten tehostaminen. Päätös ottaa esitäytetyt veroilmoitukset käyttöön vuodesta 2015 alkaen on niin ikään askel oikeaan suuntaan verosäännösten noudattamisen parantamiseksi.

(11)

Hyväksyttyjen toimenpiteiden perusteellinen ja nopea täytäntöönpano on Italialle keskeinen haaste, jotta se voi paitsi korjata nykyisen täytäntöönpanovajeen myös välttää lisäviivästykset. Yksi merkittävä keino parantaa sovittujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa Italiassa ja yleensäkin varmistaa politiikkatoimien sujuvuus on koordinoinnin parantaminen ja toimivaltuuksien kohdentaminen hallinnon eri tasojen kesken nykyistä tehokkaammin. Tästä voisi olla etua EU-varojen hallinnoinnille, jonka suhteen on tähän mennessä toteutettu vain osittaisia ja epätäydellisiä toimia etenkin maan eteläosissa. EU-varojen hallinnointi kärsii edelleen myös hallinnollisten valmiuksien sekä läpinäkyvyyden, arvioinnin ja laadunvalvonnan puutteesta. Julkisten palvelujen laatua voitaisiin parantaa myös lisäämällä tuloksellisuutta ja palvelulähtöisyyttä ja toteuttamalla vastaavia muutoksia henkilöstöresurssien hallinnoinnissa. Korruptio on edelleen raskas taakka sekä Italian tuotantojärjestelmälle että luottamukselle koko poliittista ja institutionaalista järjestelmää kohtaan. Vanhentumisaikoja koskevia lakisääteisiä rajoituksia on syytä tarkistaa. Tuloksellinen korruptiontorjunta edellyttää myös tarvittavien toimivaltuuksien antamista kansalliselle korruptiontorjuntaviranomaiselle. Siviilioikeusjärjestelmässä on edelleen tehottomuutta, ja tähän asti toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta on seurattava huolellisesti.

(12)

Viime vuonna toteutettiin Italian keskuspankin johdolla kohdennettu omaisuuserien laadun tarkastelu, jonka perusteella on edelleen tärkeää parantaa arvoltaan alentuneiden omaisuuserien hoitoa ja edistää niiden poistamista taseista, jotta voidaan palauttaa pankkien kyky laajentaa luotonantoa reaalitaloudelle. Rahoituksen saatavuuden helpottamiseksi tähän mennessä toteutetut toimet ovat keskittyneet lähinnä yritysten luotonsaannin helpottamiseen, mutta muun kuin pankkilainarahoituksen kehittäminen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin on edelleen vähäistä. Pankkien hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien kehittämiseksi toteutetut aloitteet, erityisesti Italian keskuspankin äskettäin hyväksymät uudet periaatteet, ovat tervetulleita. Toisaalta niiden vaikutus riippuu siitä, panevatko pankit ne täytäntöön asianmukaisella tavalla, ja siitä, miten niiden noudattamista valvotaan. Erityisesti eräiden suurimpien osuuspankkien (banche popolari) tiivistä valvontaa on tarpeen jatkaa.

(13)

Työmarkkinatilanne heikkeni Italiassa edelleen vuonna 2013, kun työttömyys nousi 12,2 prosenttiin ja nuorisotyöttömyys 40 prosenttiin. On olennaisen tärkeää huolehtia siitä, että hyväksytyt työmarkkinoita ja palkanmuodostusjärjestelmää koskevat uudistukset pannaan täytäntöön asianmukaisella tavalla ja että niiden vaikutuksia seurataan huolellisesti, jotta voidaan varmistaa odotettujen tulosten toteutuminen, kuten työmarkkinoilta poistumisen joustavuuden paraneminen, työmarkkinoille pääsyn parempi sääntely, kattavampi työttömyysetuusjärjestelmä ja palkkojen ja tuottavuuden kehityksen tiiviimpi yhteys. Suunnitelmat työnvälityspalvelujen tuloksellisuuden parantamiseksi julkisia työvoimapalveluja kehittämällä ovat viivästyneet, ja niitä olisi nyt nopeutettava. Toimenpiteitä, joiden avulla edistetään työpaikkojen luomista lyhyellä aikavälillä, on täydennettävä toimenpiteillä, joilla puututaan työmarkkinoiden segmentoitumiseen. Kaiken kaikkiaan Italian työmarkkinoille on edelleen tyypillistä segmentoituneisuus ja erityisesti naisten ja nuorten alhainen osallistumisaste. Sen vuoksi tähän asti toteutettuja vähäisiä toimenpiteitä on laajennettava muun muassa nuorisotakuun tavoitteiden mukaisesti. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat Italiassa vähentymässä, minkä lisäksi köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen lisääntyvät. Tämä vaikuttaa erityisesti lapsiperheisiin. Sosiaalimenot on Italiassa suunnattu pitkälti vanhusväestölle eikä juurikaan aktivointitoimiin, mikä rajoittaa mahdollisuuksia puuttua sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden riskiin. Äskettäin käynnistetyn sosiaaliturva-alan pilottihankkeen tarkoituksena on tarjota kansalaisille sosiaalinen turvaverkko. Suunnitelmat hankkeen laajentamisesta koko maahan edellyttävät sosiaalimenojen ja -palvelujen tuloksellisuuden parantamista koko maassa.

(14)

Koulutustulosten ja inhimillisen pääoman parantamiseen on pyrittävä niin perus- ja keski- kuin korkea-asteenkin koulutuksessa. Opettajan ammatti tarjoaa vain yhden urapolun, ja se tarjoaa tätä nykyä niukasti mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Opettajien työurien monipuolistaminen ja heidän urakehityksensä kytkeminen pätevyyteen ja tuloksiin sekä koulujen arviointien yleistyminen saattaisivat parantaa koulutustuloksia. Jotta voitaisiin varmistaa sujuva siirtyminen koulutuksesta työmarkkinoille, on olennaisen tärkeää vahvistaa ja laajentaa käytännön koulutusta lisäämällä työssäoppimista ja ammatillista koulutusta ja harjoittelua keski- ja korkea-asteella. Jotta ammattitutkinnot voitaisiin tunnustaa maanlaajuisesti, on olennaisen tärkeää, että perustetaan kansallinen tutkintorekisteri asiasta vuonna 2013 annettua säädöstä noudattaen. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten julkisen rahoituksen kohdentamista tutkimus- ja opetustoiminnan tulosten perusteella olisi vietävä eteenpäin jo toteutettujen alustavien toimien pohjalta, sillä näin voitaisiin paitsi edistää yliopistojen laadun parantamista myös mahdollisesti lisätä tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia siltä osin kuin se yhä laahaa kehityksestä jäljessä.

(15)

Joitakin toimenpiteitä on toteutettu yritysten ja kansalaisten kannalta suotuisamman toimintaympäristön luomiseksi, mutta niiden vaikutus on jäänyt heikoksi lopullisen hyväksynnän viivästymisen ja täytäntöönpanossa esiintyvien puutteiden vuoksi. Kilpailua haittaavat edelleen monet pullonkaulat (varatut toiminta-alueet, erilaiset toimilupajärjestelmät jne.) asiantuntijapalvelujen, vakuutusten, polttoainejakelun, vähittäiskaupan ja postipalvelujen alalla. Myös julkisten hankintamenettelyjen puutteisiin on tartuttava. Toinen tärkeä tavoite on kilpailun lisääminen paikallisten julkisten palvelujen alalla. Etenkin säädös, jonka mukaan nykyiset sopimukset, jotka eivät täytä sidosyksikköhankinnan kriteereitä koskevan EU:n lainsäädännön vaatimuksia, on korjattava 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä, on pantava täytäntöön.

(16)

Infrastruktuurin pullonkaulat estävät energiamarkkinoiden asianmukaisen toiminnan. Liikenteen alalla on syytä kiinnittää huomiota erityisesti intermodaalisen infrastruktuurin puuttumiseen ja synergian ja yhteyksien vähäisyyteen Italian satamien ja sisämaan välillä ja toteuttaa toimia tilanteen korjaamiseksi. Laajakaistan kattavuus on kaupunkialueiden ulkopuolella paikoitellen liian vähäinen.

(17)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut kattavasti Italian talouspolitiikkaa. Se on arvioinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Italian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–8.

(18)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(19)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–8.

(20)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (8). Koska Italian rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

lujittaa vuodelle 2014 kaavailtuja julkisen talouden toimenpiteitä, koska komission yksiköiden kevään 2014 talousennusteen perusteella vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksiin nähden on velan vähentämistä koskevan säännön osalta syntymässä ero, ja varmistaa edistymisen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta; lujittaa vuonna 2015 merkittävästi julkisen talouden strategiaa sen varmistamiseksi, että velan supistamiselle asetettua tavoitetta noudatetaan ja näin saavutetaan keskipitkän aikavälin tavoite; sen jälkeen varmistaa, että julkisen talouden velka on riittävällä lasku-uralla; toteuttaa kunnianhimoisen yksityistämissuunnitelman; toteuttaa kasvua edistävän julkisen talouden sopeutuksen, joka perustuu ilmoitettuihin huomattaviin säästöihin; ne luodaan parantamalla julkisten menojen tehokkuutta ja laatua kestävästi kaikilla hallintotasoilla, säilyttäen kuitenkin kasvua edistävät menot, kuten T&K-, innovointi- ja koulutusmenot sekä keskeisiin infrastruktuurihankkeisiin kohdennetut menot; takaa finanssipoliittisen neuvoston riippumattomuuden ja täyden toimintavalmiuden mahdollisimman pian ja viimeistään syyskuussa 2014, jotta se ehtii arvioida vuoden 2015 alustavan talousarviosuunnitelman;

2.

jatkaa verotaakan siirtämistä tuotannontekijöistä kulutukseen, kiinteään omaisuuteen ja ympäristöön, julkisen talouden tavoitteita noudattaen; arvioi tätä varten äskettäin toteutetun palkkatulojen verokiilan kaventamisen tuloksellisuutta ja varmistaa sen rahoituksen vuodelle 2015, tarkastelee uudelleen suorien verotukien soveltamisalaa ja laajentaa erityisesti kulutusverojen veropohjaa; varmistaa tehokkaamman ympäristöverotuksen muun muassa valmisteverojen alalla sekä poistaa ympäristön kannalta haitalliset tuet; panee verouudistusta koskevan valtuuslain täytäntöön viimeistään maaliskuussa 2015, muun muassa hyväksymällä kiinteistörekisterijärjestelmän uudistamista koskevat asetukset, jotta voidaan varmistaa kiinteän omaisuuden verotusta koskevan uudistuksen vaikuttavuus; edistää edelleen verosäännösten noudattamista parantamalla verojärjestelmän ennustettavuutta, yksinkertaistamalla menettelyjä, parantamalla verovelkojen perintää ja uudistamalla verohallintoa; jatkaa veronkierron torjuntaa ja toteuttaa lisätoimenpiteitä harmaan talouden ja pimeän työn torjumiseksi;

3.

selkeyttää toimivaltuuksia hallinnon eri tasoilla osana laajempia pyrkimyksiä parantaa julkishallinnon tehokkuutta; varmistaa EU-varojen paremman hallinnoinnin toteuttamalla määrätietoisia toimenpiteitä hallinnollisten valmiuksien, läpinäkyvyyden, arviointien ja laadunvalvonnan parantamiseksi sekä kansallisella että aluetasolla erityisesti maan eteläosissa; parantaa edelleen korruptiontorjuntatoimien vaikuttavuutta muun muassa tarkistamalla vanhentumisaikoja koskevia lakisääteisiä rajoituksia vuoden 2014 loppuun mennessä ja lujittaa kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen toimivaltuuksia; seuraa toteutettujen uudistusten vaikutusta hyvissä ajoin lisätäkseen siviilioikeusjärjestelmän tehokkuutta, jotta voidaan varmistaa uudistusten vaikuttavuus, ja toteuttaa tarvittaessa täydentäviä toimia;

4.

parantaa pankkisektorin häiriönsietokykyä ja varmistaa, että se kykenee hoitamaan arvoltaan alentuneet omaisuuserät ja poistamaan ne taseistaan, jotta voidaan parantaa luotonantoa reaalitaloudelle; parantaa yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia saada pankkien ulkopuolista rahoitusta; jatkaa hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiin liittyvien tehokkaiden käytäntöjen edistämistä koko pankkisektorilla kiinnittäen erityistä huomiota suuriin osuuspankkeihin (banche popolari) ja säätiöiden rooliin, jotta voidaan parantaa rahoituksen välityspalvelujen tuloksellisuutta;

5.

arvioi vuoden 2014 loppuun mennessä työmarkkinoiden ja palkanmuodostusjärjestelmän uudistusten vaikutusta työpaikkojen luomiseen, irtisanomismenettelyihin, työmarkkinoiden kahtiajakautuneisuuteen ja kustannuskilpailukykyyn, ja pohtii, onko tarpeen toteuttaa lisätoimia; pyrkii kehittämään työttömille kattavamman sosiaalisen suojelun järjestelmän ja rajoittaa samalla palkkatäydennysjärjestelmän käyttöä helpottaakseen työn uudelleen kohdentamista; lujittaa aktiivisen ja passiivisen työmarkkinapolitiikan keskinäisiä yhteyksiä, alkaen yksityiskohtaisesta toimenpidesuunnitelmasta, joka olisi esitettävä viimeistään joulukuussa 2014, ja vahvistaa julkisten työvoimapalvelujen koordinointia ja suorituskykyä koko maassa; ottaa käyttöön tuloksellisia toimia erityisesti naisten työllisyyden parantamiseksi hyväksymällä viimeistään maaliskuussa 2015 toimenpiteitä, joilla vähennetään kotitalouksien toisen palkansaajan veropidäkkeitä, ja tarjoamalla asianmukaisia lastenhoitopalveluja; tarjoaa koko maassa asianmukaisia palveluja nuorille, jotka eivät ole rekisteröityneet työvoimapalvelujen piiriin, ja varmistaa yksityisen sektorin sitoutumisen tarjoamaan laadukkaita oppisopimus- ja harjoittelupaikkoja vuoden 2014 loppuun mennessä nuorisotakuun tavoitteiden mukaisesti; pyrkii vähentämään alttiutta köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen laajentamalla uutena pilottihankkeena toteutettua sosiaaliturvajärjestelmää julkisen talouden tavoitteita noudattaen, takaamalla tuen asianmukaisen kohdentamisen, tiukan ehdollisuuden ja alueellisen yhdenmukaisuuden sekä lujittamalla sen kytkentää aktivointitoimenpiteisiin; parantaa perheiden tukijärjestelmien ja ensisijaisesti pienituloisille lapsiperheille tarkoitettujen laadukkaiden palvelujen tuloksellisuutta;

6.

panee täytäntöön valtakunnallisen koulujen arviointijärjestelmän, jotta voidaan parantaa koulujen tuloksia ja vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä; lisää työssäoppimista keskiasteen ammatillisessa koulutuksessa ja lujittaa korkea-asteen ammatillista koulutusta; perustaa valtakunnallisen tutkintorekisterin, jotta voidaan varmistaa, että ammattitutkinnot tunnustetaan laajasti; varmistaa, että korkea-asteen koulutuksen ja tutkimustoiminnan laadukkuudesta palkitaan myöntämällä julkista rahoitusta;

7.

hyväksyy vireillä olevan lainsäädännön tai muut vastaavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on yksinkertaistaa sääntely-ympäristöä sekä yritysten että kansalaisten kannalta, ja korjaa voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanovajeet; edistää markkinoiden avaamista ja poistaa jäljellä olevat kilpailun esteet ja rajoitukset asiantuntijapalvelujen ja paikallisten julkisten palvelujen, vakuutusten, polttoainejakelun, vähittäiskaupan ja postipalvelujen alalla; parantaa julkisten hankintamenettelyjen tehokkuutta erityisesti virtaviivaistamalla menettelyjä muun muassa tehostamalla sähköisten hankintamenettelyjen käyttöä, järkeistämällä yhteishankintaviranomaisten toimintaa ja varmistamalla sääntöjen asianmukaisen noudattamisen sekä hankintasopimuksen tekemistä edeltävissä että sen jälkeisissä vaiheissa; panee paikallisten julkisten palvelujen alalla tiukasti täytäntöön lainsäädännön, jonka mukaan sopimukset, jotka eivät täytä sidosyksikköhankintoja koskevia vaatimuksia, on korjattava 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä;

8.

varmistaa, että liikenneviranomainen on täysin toimintakykyinen viimeistään syyskuussa 2014; vahvistaa luettelon energiasektorin strategisesta infrastruktuurista ja tehostaa satamahallintoa ja yhteyksiä sisämaahan.