12.9.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/58


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 11 päivänä syyskuuta 2014,

rahoitussopimuksen mallista, joka koskee Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoitusosuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetuissa rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuvissa yhteisissä rahoitusvälineissä

(2014/660/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (1) ja erityisesti sen 39 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Finanssikriisi on vaikuttanut Euroopan unionin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’, vuodesta 2009 alkaen muun muassa sen myötä, että Euroopan pankit ovat vähentäneet luotonantoa täyttääkseen pääomavaatimukset, jotka sisältyvät oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2013/36/EU (2) ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 575/2013 (3). Jotta voitaisiin korjata tästä seuranneet pk-yritysten saatavilla olevia rahoituspalveluja ja rahoitusvälineitä rajoittavat mahdolliset markkinahäiriöt, Eurooppa-neuvosto on valtuuttanut komission tutkimaan vaihtoehtoja rahoitusvälineiden asettamiseksi pk-yritysten saataville yleiseurooppalaisella tasolla.

(2)

Komissio suoritti yhdessä Euroopan investointipankin (EIP) kanssa joulukuussa 2013 ennakkoarvioinnin (4), josta kävi ilmi, että elinkelpoisille pk-yrityksille tarjottavan rahoituksen markkinoilla Euroopan unionissa on häiriö, jonka suuruuden arvioidaan olevan 20–112 miljardia euroa.

(3)

Ennakkoarvioinnissa painotettiin, että pk-yrityksiin vaikuttavan finanssikriisin johdosta on tärkeää ryhtyä pikaisiin toimiin samassa yhteydessä kun toteutetaan yhteisiä eurooppalaisia pyrkimyksiä elvyttää pk-yrityksille tarkoitetut luottokanavat, piristää talouskasvua ja torjua pk-yritysten luotonsaantia haittaavaa sisämarkkinoiden pirstaloitumista.

(4)

Osana näitä toimia on tarkoitus luoda erityisjärjestelyjä yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2103 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1287/2013 (5) sekä tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013 (6) mukaisesti unionin tasolla perustettujen rahoitusvälineiden yhteyteen.

(5)

Koska asetuksen (EU) N:o 1287/2013, jäljempänä ’COSME-asetus’, 17 artiklan 2 kohdassa ja Horisontti 2020 -puiteohjelman perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1291/2013 20 ja 21 artiklassa nimenomaan pyritään huolehtimaan täydentävyydestä ja synergiasta suhteessa Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin, jäljempänä ’ERI-rahastot’, toisena osana toteutettavia toimia annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus käyttää Euroopan aluekehitysrahastoa, jäljempänä ’EAKR’ ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa, jäljempänä ’maaseuturahasto’, rahoituksen antamiseksi näille asetuksen (EU) N:o 1303/2013 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti unionin tasolla perustetuille rahoitusvälineille.

(6)

Komissio huolehtii näiden unionin tasolla perustettujen rahoitusvälineiden hallinnosta välillisesti siten, että EIP:lle tai EIR:lle on siirretty täytäntöönpanotehtäviä unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (7) 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdan ja 139 artiklan 4 kohdan mukaisesti pk-yrityksille tarkoitettujen rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuvien rahoitusvälineiden osalta. Tätä tarkoitusta varten komission on tehtävä valtuutussopimuksia EIP:n tai Euroopan investointirahaston, jäljempänä ’EIR’, kanssa.

(7)

Jos jäsenvaltio käyttää mahdollisuutta antaa EAKR:n tai maaseuturahaston varoista rahoitusta unionin tasolla perustettuihin rahoitusvälineisiin, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 39 artiklan 4 kohdan c alakohdassa edellytetään, että osallistuvat jäsenvaltiot tekevät EIP:n tai EIR:n kanssa rahoitussopimuksen.

(8)

Unionin tasolla perustetuilla rahoitusvälineillä voidaan saada aikaan toivottu nopea vaikutus ainoastaan, jos niiden toiminnassa noudatetaan kahta ehtoa. Ensinnäkin EAKR:n ja maaseuturahaston varojen käytön yhteydessä on huolehdittava osallistuviin jäsenvaltioihin sovellettavista yhdenmukaisista edellytyksistä ja niiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Toiseksi EAKR:n ja maaseuturahaston varoihin perustuvaa rahoitusosuutta koskevien ehtojen, joista määrätään osallistuvien jäsenvaltioiden ja EIP:n tai EIR:n välillä tehtävissä yksittäisissä rahoitussopimuksissa, ja COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmiin perustuvia muita lähteitä koskeviin valtuutussopimuksiin sisältyvien ehtojen on oltava yhdenmukaisia. Paras tapa varmistaa näiden ehtojen noudattaminen on laatia rahoitussopimuksen malli, joka on sekä osallistuvien jäsenvaltioiden että EIP:n tai EIR:n käytettävissä. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa rahoitussopimuksen malli.

(9)

Jotta voidaan varmistaa kyseisten EAKR:n ja maaseuturahaston varojen tehokas käyttö, rahoitussopimuksen malliin olisi sisällytettävä muun muassa EIP:n tai EIR:n tehtävät ja velvoitteet, kuten palkkiot, saavutettava vähimmäisvipuvaikutus selkeästi määriteltyjen välitavoitteiden mukaisesti, pk-yrityksille suunnattavan uuden velkarahoituksen alulle panemisen ehdot, muihin kuin tukikelpoisiin toimintoihin liittyvät määräykset ja poissulkemisperusteet, EAKR:stä ja maaseuturahastosta rahoitusvälineille suoritettavien maksujen aikataulu, seuraamukset siinä tapauksessa, että rahoituksen välittäjät laiminlyövät velvoitteensa, rahoituksen välittäjien valintaa koskevat määräykset, rahoitusvälineiden seurantaa sekä niihin liittyvää raportointia, tarkastuksia ja näkyvyyttä koskevat määräykset ja sopimuksen purkamista koskevat ehdot.

(10)

Tässä päätöksessä säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi päätöksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(11)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 150 artiklan 1 kohdalla perustetun Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhteensovittamisesta vastaavan komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan investointipankin tai Euroopan investointirahaston ja kunkin osallistuvan jäsenvaltion välillä tehtävän rahoitussopimuksen malli, joka koskee Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoitusosuuksia pk-yrityksille tarkoitetuissa rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuvissa yhteisissä rahoitusvälineissä, vahvistetaan tämän päätöksen liitteessä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 11 päivänä syyskuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2)  EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338.

(3)  EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

(4)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2013) 517 final.

(5)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33.

(6)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104.

(7)  EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.


LIITE

[PK-YRITYKSIÄ KOSKEVAAN ALOITTEESEEN OSALLISTUVAN JÄSENVALTION HALLINTOVIRANOMAINEN]

ja

[EUROOPAN INVESTOINTIRAHASTO]/[EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI]

RAHOITUSSOPIMUKSEN MALLI

Sisällysluettelo

1 artikla

Määritelmät ja tulkinta

2 artikla

Tämän rahoitussopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

3 artikla

Uuteen velkarahoitukseen sovellettavat tukikelpoisuus- ja poissulkemisperusteet

4 artikla

Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoon ja hallinnointiin liittyvät yleiset periaatteet

5 artikla

Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] tavoitteet ja kuvaus

6 artikla

Alueellinen kattavuus

7 artikla

Vähimmäisvipuvaikutus, välitavoitteet ja seuraamukset

8 artikla

EIR:n tehtävät ja velvoitteet

9 artikla

Rahoituksen välittäjien valinta ja toimenpidesopimukset

10 artikla

Hallinto

11 artikla

Jäsenvaltion rahoitusosuus

12 artikla

EIR:n rahoitusosuus

13 artikla

Erityisjärjestelytili [erityisjärjestelytilit] ja käteisvarojen hoito

14 artikla

Hallinnointikustannukset ja -palkkiot

15 artikla

Kirjanpito

16 artikla

Toimintaa ja taloutta koskeva raportointi

17 artikla

Tarkastukset, valvonta ja seuranta

18 artikla

Arviointi

19 artikla

Tavaroiden, työsuoritusten ja palvelujen hankinta

20 artikla

Näkyvyys

21 artikla

Rahoituksen välittäjiä koskevien tietojen julkaiseminen

22 artikla

Sopimuksen siirtäminen

23 artikla

Vastuu

24 artikla

Sovellettava lainsäädäntö ja toimivaltainen tuomioistuin

25 artikla

Voimassaolo — Purkaminen

26 artikla

Ilmoitukset ja viestintä

27 artikla

Muutokset ja sekalaiset määräykset

28 artikla

Liitteet

Liite 1

Erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] koskevat ehdot

Liite 2

Rahoituksen välittäjiin ja lopullisiin tuensaajiin sovellettavat poissulkemisperusteet ja EU:n rahoitusosuuteen sovellettavat tukikelpoisuusperusteet [osa määräyksistä otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

Liite 3

Maksupyynnöt [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

Liite 4

Käteisvarojen hoitoa koskevat suuntaviivat [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

Liite 5

Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] toiminnallisia näkökohtia koskeva raportointi [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

Liite 6

Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] taloudellisia näkökohtia koskeva raportointi [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

Tämä sopimus on tehty [] 2014 seuraavien välillä:

1)

[Pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevaan aloitteeseen osallistuvan jäsenvaltion hallintoviranomainen], jäljempänä ’hallintoviranomainen’, jota edustaa tätä sopimusta allekirjoitettaessa [Henkilön nimi], [Asema];

ja

2)

[Euroopan investointirahasto]/[Euroopan Investointipankki], [15, avenue J.F. Kennedy]/[98–100 Boulevard Konrad Adenauer], [2968]/[2950] Luxembourg, Luxembourg, jäljempänä ’EIR’, jota edustaa tätä sopimusta allekirjoitettaessa [Henkilön nimi], [Asema]; asiayhteyden mukaan yhdessä ’sopimuspuolet’ ja erikseen ’sopimuspuoli’,

OTTAEN HUOMIOON SEURAAVAA:

(1)

Eurooppa-neuvoston 27. ja 28. kesäkuuta 2013 antamien päätelmien mukaisesti Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan komissio suorittivat ennakkoarvioinnin, jonka tarkoituksena oli määrittää pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, saatavilla olevia rahoituspalveluja ja rahoitusvälineitä rajoittava yleiseurooppalainen markkinahäiriö, jäljempänä ’ennakkoarviointi’; ennakkoarviointi liittyy yhteisiin eurooppalaisiin pyrkimyksiin elvyttää pk-yrityksille tarkoitetut luottokanavat, piristää talouskasvua ja torjua pk-yritysten luotonsaantia haittaavaa sisämarkkinoiden pirstaloitumista, jäljempänä ’pk-yrityksiä koskeva aloite’.

(2)

Ennakkoarviointi saatiin päätökseen joulukuussa 2013, ja siitä käy ilmi, että elinkelpoisille pk-yrityksille tarjottavan rahoituksen markkinoilla on häiriö [jäsenvaltion nimi], jonka suuruuden arvioidaan olevan [] — [] miljoonaa euroa.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013 (1) Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta, jäljempänä ’yhteisiä säännöksiä koskeva asetus’, annettiin 17. joulukuuta 2013.

(4)

Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 38 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan hallintoviranomaiset voivat antaa rahoitusta unionin tasolla perustettuihin rahoitusvälineisiin; yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 39 artiklan 2 kohdan mukaan [jäsenvaltion nimi] voi käyttää enintään seitsemän prosenttia Euroopan aluekehitysrahastossa, jäljempänä ’EAKR’, ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastossa, jäljempänä ’maaseuturahasto’, olevista kokonaismäärärahoistaan antaakseen rahoitusosuuden sellaisille rahoitusvälineille, joiden hallinnosta Euroopan komissio huolehtii välillisesti siten, että EIP-ryhmälle (EIP:n määritellään yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 2 artiklan 23 kohdassa koostuvan Euroopan investointipankista, Euroopan investointirahastosta (EIR) tai mistä tahansa Euroopan investointipankin tytäryhteisöstä, jäljempänä ’EIP-ryhmä’, on siirretty täytäntöönpanotehtäviä unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (2) (varainhoitoasetus) 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdan ja 139 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavien toimien osalta: [rajaamattomat vakuudet, joilla supistetaan rahoituksen välittäjien pääomavaatimuksia tukikelpoisille pk-yrityksille yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti myönnettävään velkarahoitukseen liittyvien uusien salkkujen osalta] JA/TAI [arvopaperistaminen, sellaisena kuin se on määritelty luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (3) 4 artiklan 1 kohdan 61 alakohdassa, joka koskee [pk-yrityksille ja muille alle 500 työntekijän yrityksille tarkoitetusta velkarahoituksesta koostuvia olemassa olevia salkkuja;] JA/TAI [pk-yrityksille tarkoitetun velkarahoituksen uusia salkkuja] (vaihtoehto 2); [, ja johon kuuluu lisäksi jäsenvaltion rahoitusosuuden yhdistäminen muiden jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin (vaihtoehto 3)].

(5)

Komissio on perustanut yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2103 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1287/2013 (4), jäljempänä ’COSME-asetus’, mukaisesti rahoitusvälineitä, jäljempänä ’COSME-rahoitusvälineet’, joilla pyritään helpottamaan ja parantamaan pk-yritysten rahoituksen saantia niiden käynnistys-, kasvu- ja luovutusvaiheessa ja joilla täydennetään jäsenvaltioiden rahoitusvälineiden käyttöä pk-yritysten hyväksi kansallisella ja alueellisella tasolla; Euroopan komission rahoitusosuuden COSME-rahoitusvälineisiin arvioidaan olevan enintään [] miljoonaa euroa vuosina 2014–2016.

(6)

Euroopan komissio on perustanut tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013 (5) ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta 3 päivänä joulukuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/743/EU (6), jäljempänä yhdessä ’H2020-asetus’, mukaisesti rahoitusvälineitä, jäljempänä ’H2020-rahoitusvälineet’, joilla pyritään helpottamaan tutkimus- ja innovaatiohankkeita toteuttavien lopullisten tuensaajien riskirahoituksen saatavuutta; alustavan arvion mukaan Euroopan komission rahoitusosuus H2020-rahoitusvälineisiin on enintään [] miljoonaa euroa vuosina 2014–2016;

(7)

Euroopan komissio [, EIP] ja EIR allekirjoittivat [päivämäärä] [ja [päivämäärä] [valtuutussopimuksen] [valtuutussopimukset], jäljempänä ’valtuutussopimus [valtuutussopimukset]’, jossa [joissa] määritetään muun muassa ehdot, joita sovelletaan i) [COSME-rahoitusvälineisiin] JA/TAI [H2020-rahoitusvälineisiin] ja erityisesti erityisjärjestelyihin, jotka vastaavat erilaisia oman ja vieraan pääoman ehtoisia rahoitustuotteita (mukaan lukien pk-yrityksiä koskevan aloitteen yhteydessä ehdotetut tuotteet), joihin myös jäsenvaltiot voivat antaa rahoitusosuuksia, ja ii) Euroopan komission tällaisiin [COSME-rahoitusvälineiden] JA/TAI [H2020-rahoitusvälineiden] erityisjärjestelyihin antamiin rahoitusosuuksiin.

(8)

Sopimuspuolet ovat pk-yrityksiä koskevan aloitteen yhteydessä valmiit tekemään yhteistyötä sellaisen erityisjärjestelyn [sellaisten erityisjärjestelyjen], jäljempänä ’erityisjärjestely [erityisjärjestelyt]’, täytäntöönpanossa ja hallinnoinnissa, joka vastaa [jotka vastaavat] jäsenvaltion rahoitusosuutta [COSME- rahoitusvälineissä] [JA/TAI] [H2020-rahoitusvälineissä] ja joka tarjoaa [jotka tarjoavat] [rajaamattomia vakuuksia pk-yrityksille myönnettävästä velkarahoituksesta koostuville uusille salkuille yleisiä säännöksiä koskevan asetuksen 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti (vaihtoehto 1)] [JA/TAI] [arvopaperistamista, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 61 alakohdassa, [pk-yrityksille ja muille alle 500 työntekijän yrityksille tarkoitetusta velkarahoituksesta koostuville olemassa oleville salkuille] [JA/TAI] [pk-yrityksille tarkoitetun velkarahoituksen uusille salkuille] (vaihtoehto 2); [, siten että kyseisen arvopaperistamisen yhteydessä jäsenvaltion rahoitusosuus yhdistetään muiden jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin (vaihtoehto 3)].

(9)

[Jäsenvaltion nimi] toimitti [päivämäärä] yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 39 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti komissiolle erityisjärjestelyä koskevan kansallisen ohjelman, jäljempänä ’erityisjärjestelyä koskeva kansallinen ohjelma’, joka koskee jäsenvaltion osallistumista erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin]. Kyseinen kansallinen ohjelma hyväksyttiin [päivämäärä] annetulla Euroopan komission päätöksellä C(2014) [].

(10)

Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 39 artiklan mukaisesti pk-yrityksiä koskevaan aloitteeseen osallistumisen ehdot on määritettävä kunkin osallistuvan jäsenvaltion ja EIP-ryhmän välisessä rahoitussopimuksessa.

(11)

Erityisjärjestely [erityisjärjestelyt] toteutetaan osana [JÄSENVALTION NIMI] kohdistettua [COSME-rahoitusvälineiden] JA/TAI [H2020-rahoitusvälineiden] osastoa, jäljempänä ’osasto’; osastossa hyödynnetään myös EU:n rahoitusosuutta ja tapauksen mukaan EIR:n rahoitusosuutta ja EIP:n ja muiden sijoittajien omia varoja valtuutussopimuksen [valtuutussopimusten] ja tapauksen mukaan EIR:n ja muiden asianomaisten sijoittajien välisten sopimusten ehtojen mukaisesti. Jotta otetaan asianmukaisesti huomioon jäsenvaltion rahoitusosuuden suuruus ja rooli [COSME- rahoitusvälineissä] JA/TAI [H2020-rahoitusvälineissä], sopimuspuolet aikovat perustaa erityisjärjestelylle [erityisjärjestelyille] hallintomallin, johon kuuluu muun muassa tilapäinen sijoittajaneuvosto, jolla on neuvoa-antava rooli ja joka täydentää valtuutussopimuksen [valtuutussopimusten] määräyksiä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin liittyvissä asioissa.

(12)

Kun otetaan myös huomioon ennakkoarvioinnin tulokset sekä asianomaisten instituutioiden ja markkinatoimijoiden kanssa käydyt keskustelut, joiden perusteella pyritään määrittämään erityisjärjestelylle [erityisjärjestelyille] kohdistettavien julkisten varojen määrä, erityisjärjestelylle [erityisjärjestelyille] myönnetään alustavasti jäsenvaltion rahoitusosuutena [] miljoonaa euroa; alustavan arvion mukaan EU:n rahoitusosuus on enintään [] miljoonaa euroa vuosina 2014–2016.

(13)

Erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] perustettaessa noudatetaan unionin lainsäädäntöön sisältyviä valtiontukisääntöjä; [JÄSENVALTION NIMI] ja EIR myöntävät, että erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyitä] toteutettaessa on noudatettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 18 päivänä joulukuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 (7), Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla 18 päivänä joulukuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 1408/2013 (8) tai asian kannalta merkityksellisen yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännöksiä, ja että muussa tapauksessa edellytetään ilmoitusta Euroopan komissiolle, joka laatii tapauskohtaisen arvioinnin.

(14)

Tämän rahoitussopimuksen allekirjoittamisen hallintoviranomaisen puolesta on valtuuttanut [hallintoviranomaisen ilmoittama taho].

(15)

Tämän rahoitussopimuksen allekirjoittamisen EIR:n puolesta on valtuuttanut [EIR:n ilmoittama taho],

sopimuspuolet ovat sopineet seuraavaa:

1 artikla

Määritelmät ja tulkinta

1.1

Tässä sopimuksessa käytetyillä jäljempänä esitetyillä ilmaisuilla on seuraavat merkitykset:

’Työpäivällä’

tarkoitetaan päivää, jona hallintoviranomaisen julkiset palvelut ja EIR ovat avoinna [jäsenvaltion liiketoimipaikka] ja Luxemburgissa.

’Sitoumuskaudella’

tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka aikana [JÄSENVALTION NIMI] voi sitoa [JÄSENVALTION NIMI] talousarviosta saatavan rahoitusosuuden EIR:n käytettäväksi erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] varten. Sitoumuskausi päättyy 31. joulukuuta 2016.

’Osastolla’

on johdanto-osan 11 kappaleessa määrätty merkitys.

’COSME-rahoitusvälineillä’

on johdanto-osan 5 kappaleessa määrätty merkitys.

’COSME-asetuksella’

on johdanto-osan 5 kappaleessa määrätty merkitys.

’Yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella’

on johdanto-osan 3 kappaleessa määrätty merkitys.

’Erityisjärjestelyllä [erityisjärjestelyillä]’

on johdanto-osan 8 kappaleessa määrätty merkitys.

’Erityisjärjestelytilillä [erityisjärjestelytileillä]’

tarkoitetaan erillistä tiliä [erillisiä tilejä], i) jonka [jotka] EIR on avannut liikepankissa omissa nimissään hallintoviranomaisen puolesta ja ii) jota [joita] hoidetaan hallintoviranomaisen puolesta tämän rahoitussopimuksen 13 artiklan mukaisesti.

’Valtuutussopimuksella [valtuutussopimuksilla]’

on johdanto-osan 7 kappaleessa määrätty merkitys.

’Nimetyllä yksiköllä’

tarkoitetaan Euroopan komission yksikköä, jonka tehtäväksi on annettu [COSME-rahoitusvälineiden] [JA/TAI] [H2020-rahoitusvälineiden] välillinen hallinnointi; tätä rahoitussopimusta sovellettaessa nimetty yksikkö on [nimettyjä yksikköjä ovat] Euroopan komission [yritys- ja teollisuustoiminnan JA/TAI tutkimuksen ja innovoinnin] pääosasto [pääosastot] tai sen [niiden] seuraaja [seuraajat].

’Maaseuturahastolla’

tarkoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa.

’EIR:llä’

on johdanto-osassa määrätty merkitys.

’EIR:n toiminnalla’

tarkoitetaan EIR:lle tässä rahoitussopimuksessa määrättyjä velvoitteita ja tehtäviä.

’EIR:n rahoitusosuudella’

tarkoitetaan niiden varojen kokonaismäärää, jotka EIR on sitonut osastoon 12 artiklan mukaisesti (mukaan lukien EIP:ltä saadut valtuutukset mutta pois lukien Euroopan rakenne- ja investointirahastojen muut varat sekä COSME-rahoitusvälineen ja H2020-rahoitusvälineen varat).

’EAKR:lla’

tarkoitetaan Euroopan aluekehitysrahastoa.

’EU:n rahoitusosuudella’

tarkoitetaan niiden varojen kokonaismäärää, jotka Euroopan komissio on tapauksen mukaan sitonut tai maksanut osastoon.

’Euromääräisellä tilillä’

tarkoitetaan euromääräistä pankkitiliä, joka on osa erityisjärjestelytiliä [erityisjärjestelytilejä].

’Arvioinnilla’

tarkoitetaan 18 artiklassa mainittua arviointia, joka tehdään erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä], lukuun ottamatta yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 57 artiklan 3 kohdan mukaista arviointia.

’Rahoitusosuuden poistamisella järjestelystä’

tarkoitetaan menettelyä, jolla erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyiden] purkamisesta syntyvät tuotot jaetaan tämän rahoitussopimuksen purkamisen jälkeen ja erityisesti i) erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilien] saldon [saldojen] laskemista jäsenvaltion rahoitusosuuden osalta sen jälkeen, kun asianomaiset hallinnointikustannukset ja -palkkiot on vähennetty, ii) erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilien] nettomäärän palauttamista hallintoviranomaiselle ja iii) erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilien] sulkemista [Menettelystä määrätään tarkemmin sopimuksessa].

’Lopullisella tuensaajalla’

tarkoitetaan pk-yritystä, joka saa uutta velkarahoitusta transaktion mukaisesti.

’Rahoituksen välittäjällä’

tarkoitetaan rahoitusyhteisöjä, kuten pankkia, rahoituslaitosta, rahastoa, vakuusohjelmaa toteuttavaa yhteisöä, keskinäistä vakuusorganisaatiota, mikrorahoituslaitosta, leasing-yhtiötä tai muuta oikeushenkilöä tai yhteisöä, jonka EIR on valinnut tässä rahoitussopimuksessa asetettujen edellytysten mukaisesti toimenpidettä varten tavoitteena toteuttaa erityisjärjestely [erityisjärjestelyt]; selvyyden vuoksi todettakoon, että rahoituksen välittäjän määritelmään i) sisältyvät myös rahoitusyhteisöt, jotka rahoituksen välittäjä on mahdollisesti valinnut alivälittäjiksi ii) eivät sisälly vastapuolet, jotka EIR on valinnut EIR:n harjoittamaa omaisuudenhoitoa varten tai, vaihtoehtoon 2 sisältyvän todelliseen myyntiin perustuvan arvopaperistamisen tapauksessa, vakuussopimuksen edunsaaja.

’Varainhoitoasetuksella’

tarkoitetaan asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012 yhdessä sen soveltamissääntöjen kanssa (unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29 päivänä lokakuuta 2012 annettu komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012 (9), sellaisina kuin ne ovat ajoittain muutettuina, täydennettyinä tai mukautettuina.

’Ylivoimaisella esteellä’

tarkoitetaan sopimuspuolten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevaa ennalta arvaamatonta poikkeuksellista tilannetta tai tapahtumaa, joka estää jompaakumpaa sopimuspuolista täyttämästä jotakin tämän rahoitussopimuksen mukaisista velvoitteistaan, joka ei johdu jommankumman sopimuspuolen tai alihankkijan virheestä tai tuottamuksesta ja jota ei olisi voitu asianmukaista huolellisuuttakaan noudattaen välttää. Palvelun puutteisiin tai laitteiden tai materiaalien vikoihin tai niiden saataville asettamiseen liittyviin viiveisiin ei voida vedota ylivoimaisena esteenä, elleivät ne ole välittömästi seurausta asian kannalta merkityksellisestä ylivoimaisesta esteestä; myöskään työmarkkinakiistoihin, lakkoihin tai taloudellisiin vaikeuksiin ei voida vedota ylivoimaisena esteenä.

’Rahoitussopimuksella’

tarkoitetaan tätä rahoitussopimusta sellaisena kuin se on mahdollisesti ajoittain muutettuna, täydennettynä tai mukautettuna.

’Vakuussopimuksella’

tarkoitetaan toimenpidesopimusta ja vaihtoehtoon 2 sisältyvän todelliseen myyntiin perustuvan arvopaperistamisen tapauksessa EIR:n ja toimenpiteeseen liittyvän tuensaajan välistä vakuussopimusta.

’H2020-rahoitusvälineillä’

on johdanto-osan 6 kappaleessa määrätty merkitys.

’H2020-asetuksella’

on johdanto-osan 6 kappaleessa määrätty merkitys.

’Täytäntöönpanojaksolla’

tarkoitetaan jaksoa, jonka aikana EIR voi sitoa jäsenvaltion rahoitusosuuden minkä tahansa osan erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] kuuluvaan [kuuluviin] toimenpiteeseen [toimenpiteisiin]. Täytäntöönpanojakso päättyy 31. joulukuuta 2016 lukuun ottamatta palautuksia ja tuloja, joita voidaan sitoa erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] purkamiseen saakka.

’Täytäntöönpanostrategialla’

tarkoitetaan EIR:n toimintapolitiikkaa, joka koskee toimenpiteiden jakamista 4.6 artiklassa määrätyllä tavalla.

’Sisäisellä valvonnalla’

tarkoitetaan prosessia, jota sovelletaan hallinnon kaikilla tasoilla ja jonka avulla on tarkoitus saada riittävä varmuus siitä, että seuraavat tavoitteet saavutetaan:

a)

toimenpiteiden vaikuttavuus, tehokkuus ja taloudellisuus;

b)

raportoinnin luotettavuus;

c)

varojen ja tietojen suojaaminen;

d)

petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ennaltaehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta;

e)

rahoitustoimenpiteiden laillisuuteen ja asianmukaisuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja suoritettavien maksujen luonne.

’Sijoittajaneuvostolla’

tarkoitetaan erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] ohjauskomiteaa, josta määrätään 10 artiklassa.

’Vipuvaikutuksella’

tarkoitetaan tätä rahoitussopimusta sovellettaessa erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] lopullisille tuensaajille myönnettävän uuden velkarahoituksen ja vastaavan jäsenvaltion rahoitusosuuden suhdetta tai yksittäisen toimenpidesopimuksen tapauksessa asianomaisen toimenpidesopimuksen mukaisesti lopullisille tuensaajille myönnettävän uuden velkarahoituksen ja vastaavan jäsenvaltion rahoitusosuuden suhdetta.

’Hallinnointikustannuksilla ja -palkkioilla’

on 14 artiklassa määrätty merkitys.

’Hallintoviranomaisella’

on johdanto-osassa määrätty merkitys.

’Välitavoitteella’

tarkoitetaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 39 artiklan 5 kohdan mukaisia välitavoitteita, joista määrätään tämän rahoitussopimuksen 7 artiklassa.

’Jäsenvaltion rahoitusosuudella’

tarkoitetaan sidottua tai maksettua jäsenvaltion rahoitusosuutta taikka tapauksesta riippuen molempia.

’Sidotulla jäsenvaltion rahoitusosuudella’

tarkoitetaan erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] kuuluvien [EAKR:n toimenpideohjelman] [ja maaseuturahaston alaan kuuluvan maaseudun kehittämisohjelman] talousarvion maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärää.

’Maksetulla jäsenvaltion rahoitusosuudella’

tarkoitetaan [EAKR:n toimenpideohjelman] [ja maaseuturahaston alaan kuuluvan maaseudun kehittämisohjelman] niiden varojen kokonaismäärää, jotka hallintoviranomainen on maksanut erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] yhteydessä, mukaan lukien tulot ja palautukset.

’Uudella velkarahoituksella’

tarkoitetaan lopullisille tuensaajille suunnattuja uusia lainoja, leasing-järjestelyjä ja vakuuksia, jotka rahoituksen välittäjä myöntää viimeistään 31. joulukuuta 2023 toimenpidesopimuksissa määrättyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti.

’Muulla kuin euromääräisellä tilillä’

tarkoitetaan muun valuutan kuin euron määräistä tiliä, joka on erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilien] osa.

’OLAFilla’

tarkoitetaan Euroopan petostentorjuntavirastoa.

’Toimenpiteellä’

tarkoitetaan [EIR:n ja rahoituksen välittäjän] [ vaihtoehto 1 ] JA/TAI [EIR:n, rahoituksen välittäjän ja muiden osapuolten] [ vaihtoehto 2 ] toteuttamia toimia, jotka esitetään yksityiskohtaisemmin liitteessä 1 ja joiden tavoitteena on erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] toteuttaminen.

’Toimenpidesopimuksella’

tarkoitetaan [EIR:n ja rahoituksen välittäjän välistä sopimusta [välisiä sopimuksia] jossa [joissa] määritetään toimenpiteen ehdot ja edellytykset] [ vaihtoehto 1 ], JA/TAI [uuden velkarahoituksen myöntämiseksi tehtyä [tehtyjä] EIR:n ja rahoituksen välittäjän [välittäjien] välistä sopimusta [välisiä sopimuksia]] [ vaihtoehto 2 ];

’Vaihtoehdolla 1’

on 5 artiklan i alakohdassa määrätty merkitys.

’Vaihtoehdolla 2’

on 5 artiklan ii alakohdassa määrätty merkitys.

’Vaihtoehdolla 3’

on 5 artiklan ii alakohdassa määrätty merkitys.

’Maksupyynnöllä’

tarkoitetaan 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua maksupyyntöä.

’Seuraamuksilla’

tarkoitetaan 7 artiklassa määrättyjä sopimusperusteisia seuraamuksia, joihin liittyvät määrät rahoituksen välittäjän on maksettava toimenpidesopimuksen ja sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

’Palautuksilla’

tarkoitetaan vapautuneista vakuuksista saatavia ja erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] mukaisesti takaisin perittyjä määriä.

’Tuloilla’

tarkoitetaan kaikkia tuloja, mukaan lukien vakuuspalkkiot ja varainhoitotileille kertyneet korot, jotka on maksettu erityisjärjestelyssä [erityisjärjestelyissä] erityisjärjestelytilille [erityisjärjestelytileille], mukaan lukien määrät, jotka syntyvät poistettaessa rahoitusosuutta järjestelystä.

’Sihteeristöllä’

tarkoitetaan sijoittajaneuvoston sihteeristöä, josta määrätään 10 artiklassa.

’Erityisjärjestelyä koskevalla kansallisella ohjelmalla’

on johdanto-osan 9 kappaleessa määrätty merkitys.

’Pk-yrityksellä’

tarkoitetaan mikroyrityksiä (mukaan lukien yrittäjät ja itsenäiset ammatinharjoittajat) sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sellaisina kuin ne on määritelty mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY (10).

’Pk-yrityksiä koskevalla aloitteella’

on johdanto-osan 1 kappaleessa määrätty merkitys.

’Sopimuksen purkamiseen johtavalla tapahtumalla’

tarkoitetaan 25 artiklan 5 kohdassa mainittuja tapahtumia.

’Toimeksiannolla’

tarkoitetaan EIR:n laatimaa avointa kiinnostuksenilmaisupyyntöä.

’Transaktiolla’

tarkoitetaan rahoituksen välittäjän (tai alemman tason rahoituksen välittäjän) ja lopullisen tuensaajan välistä laina-, leasing- tai vakuustransaktiota, jolla järjestetään uutta velkarahoitusta.

’Käteisvarojen hoidolla’

tarkoitetaan jäsenvaltion maksetun rahoitusosuuden hoitamista, kuten jäljempänä 13 artiklassa esitetään.

’Unionin symbolilla’

tarkoitetaan Euroopan unionin tunnusta, jossa on Euroopan unionin kaksitoista keltaista tähteä sinisellä pohjalla.

1.2

Tässä sopimuksessa, ellei asiayhteys muuta edellytä,

a)

otsakkeiden tarkoituksena on helpottaa ymmärtämistä eivätkä ne vaikuta tämän rahoitussopimuksen määräyksien rakenteeseen tai tulkintaan;

b)

yksikkömuotoiset sanat kattavat myös monikkomuodon ja päinvastoin;

c)

viittauksella artiklaan, jaksoon, osaan tai luetteloon tarkoitetaan viittausta tämän sopimuksen artiklaan, jaksoon, osaan tai luetteloon.

2 artikla

Tämän rahoitussopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

2.1

Tässä rahoitussopimuksessa vahvistetaan ehdot ja edellytykset jäsenvaltion rahoitusosuuden käytölle EIR:n toteuttaman erityisjärjestelyn [toteuttamien erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanon yhteydessä.

2.2

Jäsenvaltion erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] varten osoittaman rahoitusosuuden alustava määrä on enintään [] miljoonaa euroa.

2.3

Hallintoviranomainen valtuuttaa EIR:n panemaan täytäntöön erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyt] ja hallinnoimaan sitä [niitä] jäsenvaltion rahoitusosuuden osalta EIR:n nimissä ja hallintoviranomaisen puolesta ja riskillä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen säännösten ja tämän rahoitussopimuksen määräysten mukaisesti.

3 artikla

Uuteen velkarahoitukseen sovellettavat tukikelpoisuus- ja poissulkemisperusteet

3.1

EIR sitoo jäsenvaltion rahoitusosuuden toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on osana erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] panna alulle uutta velkarahoitusta ja joilla tuetaan pk-yrityksiä seuraavilla osa-alueilla:

uusien yritysten perustaminen,

alkuvaiheen pääoma (eli siemenpääoma ja käynnistysvaiheen pääoma),

laajentamiseen tarvittava pääoma,

yrityksen yleistoimintojen tehostamiseen tarkoitettu pääoma, tai

uusien hankkeiden toteuttaminen tai uuden kehittäminen olemassa olevien yritysten toimesta tai tällaisten yritysten pääsy uusille markkinoille;

soveltuvin osin kussakin tapauksessa EAKR:n ja maaseuturahaston erityissääntöjä noudattaen ja sovellettaviksi tulevia unionin valtiontukisääntöjä rajoittamatta.

3.2

Edellä tämän artiklan 1 kohdassa määrättyjen perusteiden puitteissa:

i)

erityisjärjestely[t] voi[vat] sovellettaviksi tulevien unionin valtiontukisääntöjen asettamissa rajoissa sisältää sellaisia aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen sekä käyttöpääomaan tehtäviä investointeja, joiden tarkoituksena on kannustaa yksityissektoria tarjoamaan yrityksille rahoitusta. Investoinnit voivat myös sisältää yritysten hallintaoikeuksien siirtokustannuksia edellyttäen, että kyseiset siirrot toteutetaan riippumattomien investoijien välillä;

ii)

erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] tuetaan sellaisia investointeja, joiden odotetaan olevan taloudellisesti kannattavia, ja investointeja, joita ei ole uuteen velkarahoitukseen sisällyttämisajankohtana saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan; ja

iii)

erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] tuetaan sellaisia lopullisia tuensaajia, joita jäsenvaltion rahoitusosuuteen perustuvan tuen ajankohtana pidetään yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa [COSME-asetuksessa] TAI [H2020-asetuksessa] asetettujen tavoitteiden mukaisesti taloudellisesti elinkelpoisina, kuten tässä rahoitussopimuksessa mahdollisesti tarkemmin määritellään.

[3.3]

Erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] voidaan myöntää tukea ainoastaan sellaista käyttöpääomaa varten, joka liittyy uuteen maa- tai metsätalousalan investointiin, ja tuki saa olla enintään 30 prosenttia transaktion kokonaismäärästä, ja sen myöntämiselle on oltava rahoituksen välittäjän hyväksyttävissä oleva asianmukainen peruste. Jos kyse on muusta kuin maataloustoiminnasta, käyttöpääomaa varten ei saa myöntää tukea.] [ Tätä kohtaa sovelletaan ainoastaan siinä tapauksessa, että erityisjärjestely [erityisjärjestelyt] kuuluu [kuuluvat] maaseuturahaston tuen alaan ]

3.4

Myönnettäessä rahoitustukea erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] otetaan huomioon [COSME-rahoitusvälineistä] JA/TAI [H2020-rahoitusvälineistä] peräisin olevaan EU:n rahoitusosuuteen sovellettavat poissulkemisperusteet, jotka on esitetty tiedoksi liitteessä 2.

3.5

Sopimuspuolet hyväksyvät sen, että 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti alulle pannusta uudesta velkarahoituksesta muodostuvaan osuuteen, joka on [COSME- rahoitusvälineistä] JA/TAI [H2020-rahoitusvälineistä] peräisin olevan EU:n rahoitusosuuden kerrannainen, sovelletaan EU:n rahoitusosuuteen sovellettavia valtuutussopimuksen [valtuutussopimusten] määräyksiä.

4 artikla

Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoon ja hallinnointiin liittyvät yleiset periaatteet

4.1

EIR huolehtii erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanosta, hallinnoinnista, seurannasta ja purkamisesta rahoitussopimuksen sekä yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen, valtuutussopimukseen [valtuutussopimuksiin], varainhoitoasetukseen ja unionin muuhun säännöstöön, erityisesti valtiontukisääntöihin, sisältyvien sovellettaviksi tulevien ehtojen mukaisesti. EIR soveltaa tällöin omia sääntöjään, toimintatapojaan ja menettelyjään, sellaisina kuin ne ovat muutettuina tai täydennettyinä niihin ajoittain tehtyjen muutosten tai täydennysten seurauksena, alan hyviä käytänteitä sekä asianmukaisia seuranta-, valvonta- ja tarkastustoimenpiteitä, kuten jäljempänä esitetään.

4.2

EIR vastaa henkilöstön ja/tai konsulttien palkkaamisesta ja palvelussuhteesta, ja se voi antaa näille tehtäväksi erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanon; kyseiset henkilöt ovat tätä rahoitussopimusta sovellettaessa EIR:n vastuulla ja heihin sovelletaan kaikkien näkökohtien osalta niitä sääntöjä, toimintatapoja ja menettelyitä, joita EIR soveltaa henkilöstöönsä ja/tai konsultteihinsa.

4.3

EIR hoitaa erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] liittyvät velvoitteensa tässä rahoitussopimuksessa määrätyn mukaisesti varmistamalla vaadittavan ammatillisen huolellisuuden sekä tehokkuuden, avoimuuden ja tarkkuuden samalla tavalla kuin omassa toiminnassaan.

4.4

Sopimuspuolen, joka kohtaa ylivoimaisen esteen, on viipymättä annettava siitä toiselle sopimuspuolelle ilmoitus, jossa selvitetään kyseisen esteen luonne, sen todennäköinen kesto sekä sen odotettavissa olevat vaikutukset. Sopimuspuolten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet rajoittaakseen tai minimoidakseen ylivoimaisesta esteestä aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset vahingot.

4.5

Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] hallinnointi ja täytäntöönpano perustuvat sopimuspuolten etujen yhteensovittamiseen. Etujen yhteensovittamisen periaatteen osalta EIR noudattaa 12 artiklassa ja liitteessä 1 vahvistettuja periaatteita.

4.6

Toimenpidejako perustuu täytäntöönpanostrategiassa vahvistettuihin perusteisiin. EIR toimittaa täytäntöönpanostrategiansa hallintoviranomaiselle [3] kuukauden kuluessa tämän rahoitussopimuksen allekirjoittamisesta ja ilmoittaa hallintoviranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä kaikista täytäntöönpanostrategiaan tehdyistä muutoksista.

4.7

Jäsenvaltion rahoitusosuus ei saa tuottaa perusteetonta etua, etenkään kolmansien osapuolten saamien perusteettomien osinkojen tai voittojen muodossa, muutoin kuin tämän rahoitussopimuksen mukaisesti.

4.8

Erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] ei myönnetä rahoitustukea sellaisille rahoituksen välittäjille tai lopullisille tuensaajille, jotka ovat jossakin 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista tilanteista [kyseiset edellytykset täsmennetään sopimuksessa].

5 artikla

Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] tavoitteet ja kuvaus

Kuten liitteessä 1 täsmennetään, erityisjärjestely[t] kattaa [kattavat]

i)

uudesta velkarahoituksesta muodostuviin salkkuihin liittyvät riskit, jotka katetaan rajaamattomilla vakuuksilla, jotka sovellettavien pääomavaatimuksia koskevien sääntöjen mukaan supistavat pääomavaatimusta ja jotka kattavat enintään 80 prosenttia kustakin salkkuihin sisältyvästä lainasta (”vaihtoehto 1”); TAI

ii)

[pk-yrityksille tai muille alle 500 työntekijän yrityksille myönnetyistä lainoista, leasing-järjestelyihin perustuvasta velkarahoituksesta tai vakuuksista muodostuviin olemassa oleviin salkkuihin] TAI [uudesta velkarahoituksesta muodostuviin salkkuihin] liittyvät riskit, jotka katetaan arvopaperistamisella, sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 61 alakohdassa (”vaihtoehto 2”) [, johon kuuluu lisäksi jäsenvaltion rahoitusosuuden yhdistäminen muiden jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin (”vaihtoehto 3”).

6 artikla

Alueellinen kattavuus

Jäsenvaltion rahoitusosuus on käytettävä uuden velkarahoituksen alulle panemiseen ainoastaan sellaisia lopullisia tuensaajia varten, jotka on rekisteröity ja jotka toimivat [JÄSENVALTION NIMI] alueella, seuraavassa esitetyn jaottelun mukaisesti: [] [kyseiset edellytykset täsmennetään sopimuksessa].

7 artikla

Vähimmäisvipuvaikutus, välitavoitteet ja seuraamukset

7.1

EIR varmistaa, että jokaiseen toimenpidesopimukseen sisällytetään määräykset, joiden mukaan rahoituksen välittäjien on saavutettava seuraavassa luetellut välitavoitteet:

i)

toimenpidesopimuksen allekirjoittamisen jälkeisen, [] kuukauden pituisen jakson lopussa vipuvaikutuksen on oltava vähintään [];

ii)

tämän sopimuksen voimassaolon päättymispäivänä tai 31 päivänä joulukuuta 2023 sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi, vipuvaikutuksen on oltava vähintään [].

7.2

EIR ilmoittaa osana 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua raporttia kirjallisesti hallintoviranomaiselle 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja edeltävän ja niiden jälkeisen välitavoitteen saavuttamisesta ja antaa hallintoviranomaiselle tiedot uuden velkarahoituksen määrästä, kuten jäljempänä määrätään.

7.3

Kussakin toimenpidesopimuksessa on määrättävä rahoituksen välittäjille asetettavista ja viime kädessä hallintoviranomaisen hyväksi tulevista seuraamuksista, jotka ovat ohjeellisesti seuraavat:

a)

jos rahoituksen välittäjän asianomaisten toimenpidesopimusten mukaisesti alulle paneman uuden velkarahoituksen määrä asianomaisena välitavoiteajankohtana on pienempi kuin [A] prosenttia kyseisissä toimenpidesopimuksissa sovitusta uuden velkarahoituksen määrästä, määrätään seuraamus, joka on [X] prosenttia sovitun uuden velkarahoituksen määrän ja alulle pannun uuden velkarahoituksen määrän välisestä erotuksesta tai

b)

jos rahoituksen välittäjän asianomaisten toimenpidesopimusten mukaisesti alulle paneman uuden velkarahoituksen määrä asianomaisena välitavoiteajankohtana on suurempi kuin [A] prosenttia mutta pienempi kuin [B] prosenttia kyseisissä toimenpidesopimuksissa sovitusta uuden velkarahoituksen määrästä, määrätään seuraamus, joka on [Y] prosenttia sovitun uuden velkarahoituksen määrän ja alulle pannun uuden velkarahoituksen määrän välisestä erotuksesta.

Lisäksi kun kyse on vaihtoehdon 2 mukaisesta [mukaisista] erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä], jos rahoituksen välittäjä ei saavuta vipuvaikutusta, joka on vähintään 1, sille määrätään seuraamus, joka vastaa asianomaiseen toimenpiteeseen osoitetun maksetun jäsenvaltion rahoitusosuuden ja kyseiseen toimenpiteeseen liittyvän alulle pannun uuden velkarahoituksen välistä erotusta;

[ehdot, jotka koskevat toimenpidekohtaisten seuraamusten määrittämistä ja täytäntöönpanon yksityiskohtia, täsmennetään sopimuksessa]

7.4

Hallintoviranomainen hyväksyy sen, että sillä, ettei rahoituksen välittäjä saavuta tämän rahoitussopimuksen tai asianomaisen toimenpidesopimuksen mukaisesti asetettuja vipuvaikutusta koskevia vaatimuksia, ei ole vaikutusta vakuussopimuksiin eikä asianomaisiin toimenpiteisiin.

7.5

Seuraamus on toimenpidekohtainen kertamaksuna suoritettava määrä, jonka EIR laskee jokaisena välitavoiteajankohtana ja joka rahoituksen välittäjän on maksettava viimeksi laskettujen 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen määrien osalta EIR:lle kunkin toimenpidesopimuksen mukaisesti joko (x) rahoituksen välittäjästä johtuneista syistä tapahtuneen, toimenpidesopimuksen purkamisen ajankohtana tai (y) uuden velkarahoituksen alullepanoa varten vahvistetun sisällyttämisjakson päättyessä sen mukaan kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi. EIR maksaa kyseisen määrän hallintoviranomaiselle saadessaan maksusuorituksen asianomaiselta rahoituksen välittäjältä. [Lisäedellytyksistä voidaan tarvittaessa määrätä sopimuksessa]

7.6

[Selvyyden vuoksi täsmennetään, että seuraamuksia sovelletaan rajoittamatta muita [COSME-rahoitusvälineisiin] TAI [H2020-rahoitusvälineisiin] liittyvien valtuutussopimusten mukaisesti sovellettaviksi tulevia EU:n rahoitusosuutta koskevia seuraamuksia tai maksuja.]

8 artikla

EIR:n tehtävät ja velvoitteet

8.1

Tämän rahoitussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja toimenpiteiden toteuttamiseksi EIR pyrkii tekemään ensimmäisen toimenpidesopimuksen viimeistään [X] kuukauden kuluttua tämän rahoitussopimuksen allekirjoittamisesta.

8.2

Rajoittamatta tämän rahoitussopimuksen muita määräyksiä EIR

a)

panee tämän rahoitussopimuksen voimassaoloaikana täytäntöön kunkin erityisjärjestelyn siten, että siihen sovelletaan vaikuttavaa ja tehokasta sisäisen valvonnan järjestelmää;

b)

saattaa sovellettaviksi tulevat tämän rahoitussopimuksen ehdot ja edellytykset, etenkin 7 artiklassa tarkoitetut vipuvaikutusta koskevat määräykset, osaksi rahoituksen välittäjien kanssa tehtäviä toimenpidesopimuksia;

c)

tekee kaikki päätökset varojen sitomisesta toimenpiteisiin ja tarvittaessa varojen vapauttamisesta ja ilmoittaa näistä päätöksistä sijoittajaneuvostolle;

d)

neuvottelee kaikki sellaiset oikeudelliset instrumentit ja on niissä sopimuspuolena, joiden se katsoo ammatillisen näkemyksensä perusteella olevan toimenpiteiden toteuttamisen ja hallinnoinnin sekä tapauksen mukaan niiden lopettamisen kannalta aiheellisia;

e)

vaatii rahoituksen välittäjiä palauttamaan kaikki näille toimenpidesopimusten perusteella mahdollisesti aiheettomasti maksetut määrät;

f)

edellyttää, että rahoituksen välittäjät sitoutuvat kussakin toimenpidesopimuksessa toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet periäkseen määrät, jotka lopullisten tuensaajien on maksettava transaktioiden perusteella;

g)

tarvittaessa, ja jollei 14 artiklan 9 kohdassa tarkoitettujen riita-asiain oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta muuta johdu, huolehtii toimenpiteeseen liittyvästä riita-asiain oikeudenkäyntimenettelystä (mukaan luettuna mutta ei yksinomaan menettelyn aloittaminen, toteuttaminen, riita-asian sopiminen ja kannan perusteleminen);

h)

huolehtii erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilien] avaamisesta, ylläpidosta ja sulkemisesta sekä tiliveloitusten ja -hyvitysten tekemisestä tämän rahoitussopimuksen määräysten mukaisesti, suorittaa kaikki tämän rahoitussopimuksen mukaiset maksut ja myös muutoin huolehtii kaikista tässä rahoitussopimuksessa tarkoitetuista erityisjärjestelytiliin [erityisjärjestelytileihin] liittyvistä transaktioista;

i)

pitää erillistä kirjanpitoa ja asianmukaisesti ja tarkasti kirjaa jäsenvaltion rahoitusosuuden käytöstä;

j)

toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että sen hallussa olevia henkilötietoja suojataan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (11) ja sen muutossäädöksissä vaaditulla tavalla;

k)

varmistaa, että toimenpidesopimuksiin otetaan sopimusehdot, joiden mukaan rahoituksen välittäjien sopima korkovähennys on siirrettävä edelleen lopullisille tuensaajille, ja seuraa kyseisten ehtojen noudattamista;

l)

toteuttaa tässä rahoitussopimuksessa määrätyissä puitteissa sellaiset muut toimenpiteet, joiden se katsoo olevan tarpeen erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] asianmukaiselle täytäntöönpanolle ja hallinnoinnille.

8.3

EIR sitoutuu hoitamaan kaikki tämän rahoitussopimuksen mukaiset velvollisuutensa ja tehtävänsä noudattamalla riittävää ammatillista huolellisuutta ja erityisesti:

a)

soveltamaan sellaisia ammattistandardeja ja -käytänteitä, jotka eivät ole epäedullisempia kuin ne, joita se soveltaa omassa toiminnassaan, tämän rahoitussopimuksen ehdot huomioon ottaen;

b)

myöntämään riittävästi varoja, jotka mahdollistavat erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] asianmukaisen täytäntöönpanon ja hallinnoinnin;

c)

edistämään erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] ja auttamaan hallintoviranomaista varmistamaan, että unionin tuki saa kauttaaltaan näkyvyyttä lopullisiin tuensaajiin ulottuvassa täytäntöönpanoketjussa, kuten tässä rahoitussopimuksessa tarkemmin määrätään.

d)

olemaan ottamatta käyttöön maksuja tai perustamatta panttioikeuksia tai pantteja tai muita rasitteita, jotka kohdistuvat erityisjärjestelytilillä [erityisjärjestelytileillä] oleviin varoihin (lukuun ottamatta niitä, jotka ovat seurausta lainsäädännöstä tai pankkitavasta);

e)

huolehtimaan erityisjärjestelytilillä [erityisjärjestelytileillä] olevien käteisvarojen hoidosta tämän rahoitussopimuksen 13 artiklan mukaisesti.

8.4

[Epäselvyyksien välttämiseksi todetaan, että EIR:n tehtäviä ja velvollisuuksia koskevia tämän rahoitussopimuksen määräyksiä sovelletaan rajoittamatta [COSME-rahoitusvälineisiin] TAI [H2020-rahoitusvälineisiin] liittyvien valtuutussopimusten mukaisia muita EIR:n asiaankuuluvia velvollisuuksia.]

9 artikla

Rahoituksen välittäjien valinta ja toimenpidesopimukset

9.1

EIR valitsee omalla vastuullaan yhden tai useamman rahoituksen välittäjän panemaan täytäntöön erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyt] [COSME-rahoitusvälineitä] JA/TAI [H2020-rahoitusvälineitä] koskevien valtuutussopimusten sovellettaviksi tulevien ehtojen mukaisesti. [Lisäedellytyksistä voidaan tarvittaessa määrätä sopimuksessa]

9.2

Niiden rahoituksen välittäjien, joiden kanssa EIR aikoo tehdä toimenpidesopimuksen, valinnassa noudatetaan EIR:n toimintatapoja ja menettelyjä ja käytetään avointa, läpinäkyvää, oikeasuhteista, syrjimätöntä ja objektiivista valintamenettelyä, jossa vältetään eturistiriidat ja otetaan asianmukaisesti huomioon erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] ominaispiirteet sekä rahoituksen välittäjän kokemus ja taloudellinen kapasiteetti. Tällaisten rahoituksen välittäjien valinta on luonteeltaan jatkuvaa toimintaa, ja se perustuu pisteytysjärjestelmään, jonka avulla rahoituksen välittäjät asetetaan etusijajärjestykseen tietyin perustein.

9.3

EIR:n rahoituksen välittäjien kanssa tekemissä toimenpidesopimuksissa on otettava huomioon kaikki tämän rahoitussopimuksen mukaiset sovellettaviksi tulevat EIR:n velvoitteet. Erityisesti tällaisten toimenpidesopimusten on sisällettävä määräykset rahoituksen välittäjien vastuusta seuraamusten osalta.

9.4

Toimenpidesopimuksissa on edellytettävä, että erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanemiseksi valittujen rahoituksen välittäjien on

a)

tehdäkseen kaikilta osin yhteistyötä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi;

b)

tarjotakseen hallintoviranomaiselle mahdollisuuden käyttää täysimääräisesti toimivaltuuksiaan;

c)

annettava OLAFille kaikki keinot sekä kyseeseen tulevia toimenpiteitä koskevat tiedot ja asiakirjat, jotta OLAF voi käyttää toimivaltuuksiaan täysimääräisesti ja tämän ansiosta suorittaa tutkimuksia, myös paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, niiden säännösten ja menettelyjen mukaisesti, joista säädetään Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta 11 päivänä syyskuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (12), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (13) ja Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2988/95 (14), sellaisina kuin ne ovat muutettuina tai täydennettyinä niihin ajoittain tehtyjen muutosten tai täydennysten seurauksena, voidakseen suojata unionin taloudellisia etuja ja selvittää, onko erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] mukaisesti toteutettuun rahoitustoimenpiteeseen liittynyt petoksia, lahjontaa tai muuta unionin taloudellisia etuja vahingoittavaa laitonta toimintaa;

d)

säilytettävä ja pystyttävä esittämään kaikki erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoon liittyvät asiakirjat ([7]) seitsemän vuoden ajan siitä, kun täytäntöönpanojakso on päättynyt tai toimenpidesopimus on purettu tai toimet on saatettu päätökseen, sen mukaan, mikä näistä ajanjaksoista on pisin;

e)

annettava Euroopan tilintarkastustuomioistuimen käyttöön kaikki keinot ja tiedot, joiden tämä katsoo olevan tarpeen tehtäviensä hoitamiseksi, varainhoitoasetuksen 161 artiklan mukaisesti;

f)

noudatettava rahanpesun ehkäisemiseen ja terrorismin ja veropetosten torjuntaan sovellettavia vaatimuksia ja lainsäädäntöä;

g)

saatettava tämän artiklan 4 ja 5 kohdassa määrätyt edellytykset kaikkien muiden välittäjien ja lopullisten tuensaajien osalta osaksi näiden kanssa tekemiään sopimuksia lukuun ottamatta tämän artiklan 5 kohtaa, jonka osalta rahoituksen välittäjien ja lopullisten tuensaajien on lisäksi annettava ilmoitus siitä, etteivät ne ole missään liitteessä 2 esitetyistä poissulkemiseen johtavista tilanteista;

h)

sitouduttava olemaan perimättä EIR:ltä mitään toimenpiteiden toteuttamiseen liittyviä palkkioita;

i)

laskettava vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu bruttoavustusekvivalentti kullekin transaktiolle liitteessä 1 esitetyn kaavan mukaisesti ja ilmoitettava laskelma EIR:lle ja

j)

siirrettävä lopullisille tuensaajille jäsenvaltion rahoitusosuudesta syntyvän rahoituksellisen edun valtiontukiosuus kokonaisuudessaan, kuten liitteessä 1 tarkemmin esitetään.

[Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

9.5

Valituksi eivät voi tulla sellaiset rahoituksen välittäjät, jotka ovat jossakin liitteessä 2 mainituista tilanteista.

9.6

EIR ilmoittaa ennen toimenpidesopimuksen allekirjoittamista kirjallisesti hallintoviranomaiselle kunkin toimen pääosatekijöistä, kuten rahoitussopimuksessa täsmennetään. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa]. EIR:n on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava kirjallisesti hallintoviranomaiselle toimenpidesopimuksen allekirjoittamisesta.

9.7

EIR:n on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava kirjallisesti hallintoviranomaiselle toimenpidesopimuksen osittaisesta peruuttamisesta, olennaisesta muuttamisesta tai ennenaikaisesta purkamisesta ja tällaiseen tilanteeseen johtaneista syistä, kuten tässä rahoitussopimuksessa täsmennetään. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

10 artikla

Hallinto

10.1

EIR:n suorittamaa erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoa valvoo sijoittajista muodostuva neuvosto, jäljempänä ’sijoittajaneuvosto’. Sijoittajaneuvostossa on [4] hallintoviranomaisen nimittämää ja sitä edustavaa asianmukaisesti valtuutettua jäsentä, [1] EIR:n nimittämä jäsen, [1] EIP:n nimittämä tarkkailija ja [2] Euroopan komission nimittämää tarkkailijaa.

10.2

Sijoittajaneuvosto

a)

hyväksyy EIR:n sille ennen julkaisemista toimittamat toimeksiannot ja tarvittaessa niiden muutokset ja tarkistukset sekä tarkistaa EIR:n sille ennen julkaisemista toimittamat ehdotuspyynnöt;

b)

tarkastelee erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanon edistymistä, myös välitavoitteiden saavuttamista ja valmisteilla olevia uusia toimenpiteitä;

c)

tarkastelee erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] liittyviä poliittisia ja strategisia näkökohtia ja antaa niistä lausuntoja;

d)

antaa ohjeistusta 3 artiklan 1–4 kohdassa asetettujen tukikelpoisuusperusteiden tulkinnasta;

e)

arvioi 16 artiklassa tarkoitetut erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] vuosikertomukset;

f)

arvioi erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] tehtäviin arviointeihin liittyvät toimeksiannot ja mahdolliset arviointikertomukset;

g)

arvioi 18 artiklassa tarkoitettujen arviointikertomusten seurauksena erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] ehdotetut muutokset;

h)

ehdottaa tarvittaessa muutoksia tähän rahoitussopimukseen;

i)

[muut tehtävät]. [Lisäedellytyksistä voidaan tarvittaessa määrätä sopimuksessa]

10.3

Sijoittajaneuvosto tekee päätökset yksimielisesti eikä missään olosuhteissa heikennä sellaisia päätöksiä, jotka asianomaisessa valtuutussopimuksessa [asianomaisissa valtuutussopimuksissa] määrätty ohjauskomitea on tehnyt [COSME- rahoitusvälineitä] [JA/TAI] [H2020-rahoitusvälineitä] koskevan kokonaisstrategian toteuttamisesta.

10.4

Sijoittajaneuvosto valitsee puheenjohtajansa. Puheenjohtajan on oltava hallintoviranomaisen edustaja.

Sijoittajaneuvosto kokoontuu jäsenensä pyynnöstä, kuitenkin vähintään [] kertaa vuodessa. Sijoittajaneuvoston kokoukset järjestää sen sihteeristö.

10.5

Sijoittajaneuvosto hyväksyy työjärjestyksensä sihteeristön ehdotuksesta.

10.6

Sijoittajaneuvoston kokouksiin osallistumisesta ei makseta korvausta. Jäsenen nimittänyt yhteisö vastaa kaikista jäsenen kustannuksista, jotka aiheutuvat sijoittajaneuvoston kokouksiin matkustamisesta ja niihin osallistumisesta.

10.7

EIR huolehtii sihteeristön tehtävistä tämän rahoitussopimuksen mukaisesti.

Sihteeristö hoitaa muun muassa seuraavia tehtäviä:

a)

sijoittajaneuvoston kokousten järjestäminen, myös sijoittajaneuvoston asiakirjojen, esityslistojen ja kokouspöytäkirjojen laatiminen ja jakelu;

b)

kaikki muut [tässä rahoitussopimuksessa määritellyt] tai sijoittajaneuvoston määrittelemät tehtävät;

c)

sijoittajaneuvoston toimintaan liittyvä viestintä hoidetaan sihteeristön kautta.

11 artikla

Jäsenvaltion rahoitusosuus

11.1

Jäsenvaltioiden rahoitusosuus on käytettävä yksinomaan osana erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyitä] ja siihen [niihin] liittyviä toimenpiteitä.

11.2

EIR toimittaa hallintoviranomaiselle vuosittain viimeistään [X] tiedot seuraavista: i) suunnitellut toimenpiteet, jotka on tarkoitus allekirjoittaa kuluvan vuoden aikana, sekä jäsenvaltion rahoitusosuus, joka ehdotetaan maksettavaksi kuluvaa vuotta varten; ii) ehdotetun jäsenvaltion rahoitusosuuden maksamiseksi suoritettavien vuotuisten maksujen aikataulu sitoumusjakson loppuun saakka hallinnointipalkkiot mukaan luettuina; iii) kaikki muutokset, jotka katsotaan aiheellisiksi, jotta ilmoitettu jäsenvaltion rahoitusosuus voidaan sitoa kuluvana vuonna.

EIR:n on toimitettava hallintoviranomaiselle edellä olevaa alakohtaa koskevat tarkistetut luvut vuosittain viimeistään [X], jos tämä on tarpeen.

11.3

Tämän rahoitussopimuksen 9 artiklan mukaisesti valittavien rahoituksen välittäjien due diligence -prosessin jälkeen EIR lähettää hallintoviranomaiselle liitteessä 3 esitetyssä muodossa maksupyynnön, jäljempänä ’maksupyyntö’, katsoessaan sen tarpeelliseksi. Maksupyynnön on sisällettävä i) jäsenvaltion rahoitusosuuden ehdotettu määrä, joka kattaa kolmen kuukauden kuluessa maksupyynnön päivämäärästä odotettavasti allekirjoitettavien vakuussopimusten mukaiset sitoumukset, ja ii) ehdotetun jäsenvaltion rahoitusosuuden maksamiseksi suoritettavien vuotuisten maksujen aikataulu sitoumusjakson loppuun saakka asianomaisten toimenpiteiden osalta.

11.4

Maksupyyntö voi sisältää ehdotetun jäsenvaltion rahoitusosuuden, joka on 100 prosenttia vakuussopimuksen mukaisten sitoumusten kattamiseksi tarvittavista määristä.

11.5

Saatuaan maksupyynnön ja edellyttäen, että talousarviossa on tätä varten määrärahoja, hallintoviranomainen tallettaa ilman aiheetonta viivytystä, ja joka tapauksessa ennen kuin EIR allekirjoittaa vakuussopimuksen, erityisjärjestelytilille [erityisjärjestelytileille] jäsenvaltion rahoitusosuuden, joka vastaa maksupyynnössä esitettyä jäsenvaltion rahoitusosuuden määrää, ja ilmoittaa tästä EIR:lle.

11.6

Hallintoviranomainen voi milloin tahansa keskeyttää jäsenvaltion rahoitusosuuden maksun ilmoittamalla EIR:lle, ettei sen maksupyyntöä voida hyväksyä, koska

a)

se ei vastaa olennaisilta osiltaan tämän rahoitussopimuksen määräyksiä; tai

b)

sen perustana olevien suunniteltujen menojen hyväksyttävyydestä on vakavia epäilyjä; tai

c)

hallintoviranomainen saa tietoja, jotka antavat aihetta olettaa, että sisäisen valvonnan järjestelmän toiminnassa on vakava puute tai että EIR:n vahvistamat menot liittyvät vakavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole korjattu. Tässä tapauksessa hallintoviranomainen voi keskeyttää maksun vain, jos se on tarpeen, jotta estetään sen taloudellisiin etuihin kohdistuvan merkittävän vahingon aiheutuminen suhteessa Euroopan unionin talousarvioon.

Hallintoviranomaisen on perusteltava asianmukaisesti kaikki tällaiset keskeytykset, eivätkä ne saa olla takautuvia. EIR:lle on ilmoitettava tällaisesta keskeytyksestä ja sen syistä mahdollisimman pian.

Keskeytys tulee voimaan päivänä, jona hallintoviranomainen ilmoittaa siitä EIR:lle. Jäljellä olevan maksuajan kuluminen jatkuu päivästä, jona pyydetyt tiedot tai tarkistetut asiakirjat vastaanotetaan tai jona tarvittavat lisätarkistukset, paikalla tehtävät tarkastukset mukaan luettuina, tehdään.

Jos keskeytys jatkuu yli [kaksi] kuukautta, EIR voi pyytää hallintoviranomaista arvioimaan, onko keskeytystä jatkettava.

12 artikla

EIR:n rahoitusosuus

EIR maksaa rahoitusosuutensa osastoon liitteessä 1 määrättyjen ehtojen mukaisesti.

13 artikla

Erityisjärjestelytili [erityisjärjestelytilit] ja käteisvarojen hoito

13.1

Erityisjärjestelytilillä [erityisjärjestelytileillä] olevien käteisvarojen hoidosta vastaa EIR tai jokin sen nimeämä, sijoittajaneuvoston hyväksymä yhteisö liitteessä 4 annettujen, käteisvarojen hoitoa koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

13.2

EIR avaa kutakin erityisjärjestelyä varten erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilit] [EAKR:n toimenpideohjelmasta peräisin olevaa rahoitusosuutta varten ja erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilit] maaseuturahaston alaan kuuluvasta maaseudun kehittämisohjelmasta peräisin olevaa rahoitusosuutta varten] ja ylläpitää kyseistä tiliä [kyseisiä tilejä] omia sisäisiä toimintatapojaan ja menettelyjään noudattaen.

13.3

Jäsenvaltion rahoitusosuus erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] maksetaan erityisjärjestelytilille [erityisjärjestelytileille] tämän sopimuksen 11 artiklan mukaisesti.

13.4

Erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilien] käytössä ja hallinnoinnissa sekä sen [niiden] varojen sitomisessa tai muussa luovuttamisessa on aina ja kaikilta osin huolehdittava siitä, että kyseinen tili [kyseiset tilit] pidetään kirjanpidossa erillään muista EIR:n varoista tai tileistä. Kaikilla tapahtumilla on oltava arvopäivä.

13.5

Erityisjärjestelytiliä [erityisjärjestelytilejä] käytetään vain tämän rahoitussopimuksen mukaisten transaktioiden tai toimenpiteiden yhteydessä.

13.6

Käteisvarojen hoidossa noudatetaan EIR:n toimintatapoja ja menettelyjä, moitteettoman varainhoidon periaatetta ja liitteessä 4 vahvistettuja periaatteita. Nämä varat sijoitetaan hallintoviranomaisen riskillä (joihin kuuluvat myös negatiivisesta korosta ja omaisuudenhoidosta syntyvät tappiot) ennalta sovitun riskiprofiilin ja sijoitusstrategian mukaisesti ja soveltuvin osin liitteessä 4 esitettyjen käteisvarojen hoitoa koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

13.7

EIR veloittaa hallintoviranomaiselta palkkion 14 artiklan mukaisesti vastineeksi suorittamastaan tai puolestaan suoritetusta käteisvarojen hoidosta.

13.8

Erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilien] pitämiseksi EIR avaa euromääräisen tilin ja ylläpitää sitä ja avaa tarvittaessa myös muun valuutan kuin euron määräisen tilin muun valuutan kuin euron määräisiä toimenpiteitä varten.

13.9

Erityisjärjestelytilille [erityisjärjestelytileille] hyvitetään seuraavat erät:

a)

maksettu jäsenvaltioiden rahoitusosuus;

b)

palautukset;

c)

tulot.

13.10

Erityisjärjestelytililtä [erityisjärjestelytileiltä] veloitetaan seuraavat erät:

a)

toimenpiteitä varten tarvittavat määrät;

b)

EIR:lle 14 artiklan mukaisesti maksettavat määrät;

c)

hallintoviranomaiselle palautetut määrät, jotka liittyvät rahoitusosuuden poistamiseen järjestelystä;

d)

käteisvarojen hoitoa varten tarvittavat määrät.

13.11

Edellä tämän artiklan 10 kohdan c alakohdassa tarkoitettu siirto tehdään seuraavalle hallintoviranomaisen pankkitilille:

[Pankin] nimi:

[]

[Pankin] osoite:

[]

BIC-koodi:

[]

IBAN:

[]

Tuensaajan nimi:

[]

Tuensaajan osoite:

[]

Tuensaajan BIC-koodi:

[]

Viite:

[ilmoitetaan erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] lyhenne [lyhenteet] ja muu mahdollinen viite] liittyvän rahoitusosuuden poistamista koskeva palautus.

13.12

Jäljempänä olevan 25 artiklan mukaista rahoitussopimuksen purkamista varten EIR sulkee erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilit] ja ilmoittaa tästä hallintoviranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä.

13.13

EIR käyttää tulot ja palautukset erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] tarkoituksiin, joihin kuuluu myös hallinnointikustannusten ja -palkkioiden maksaminen, ja pitää kirjaa tulojen ja palautusten käytöstä.

13.14

[Tarvittaessa ja joka tapauksessa sitoumusjakson päätyttyä ja kunakin vuonna viimeistään [X] EIR ilmoittaa hallintoviranomaiselle sen osuuden jäsenvaltion rahoitusosuudesta, joka on sidottu mutta jota ei ole maksettu erityisjärjestelytilille [erityisjärjestelytileille] ja jota ei enää tarvita tätä rahoitussopimusta tai vakuussopimusta varten, kuten tässä sopimuksessa jäljempänä määrätään [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].]

13.15

[Sitoumusjakson päätyttyä, ja jos jäsenvaltion rahoitusosuutta ei ole enää maksettavana, EIR ilmoittaa vuosittain viimeistään [X] hallintoviranomaiselle määristä, joita ei enää tarvita erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] tai vakuussopimusten yhteydessä. Hallintoviranomainen voi tämän jälkeen osoittaa EIR:lle veloituslaskun periäkseen kyseiset määrät takaisin talousarvioonsa.]

14 artikla

Hallinnointikustannukset ja -palkkiot

14.1

Hallintoviranomainen maksaa EIR:lle tämän toiminnasta palkkion, joka muodostuu seuraavista: i) hallintopalkkio, (ii) kannustinpalkkio, iii) käteisvarojen hoitopalkkio ja iv) varausmaksu ennakoimattomien menojen kattamiseksi, jäljempänä yhdessä ’hallinnointikustannukset ja -palkkiot’, sellaisina kuin ne määritellään tarkemmin tässä artiklassa.

14.2

EIR veloittaa hallinnointikustannukset ja -palkkiot erityisjärjestelytililtä [erityisjärjestelytileiltä] laskutettuaan ne hallintoviranomaiselta, joka tarkistaa laskutetut kustannukset ja palkkiot, ja kyseiset EIR:lle maksettavat hallinnointikustannukset ja -palkkiot [täsmennetään sopimuksessa] muodostavat täyden korvauksen EIR:n toiminnasta. [Lisäedellytyksistä voidaan tarvittaessa määrätä sopimuksessa]

14.3

Hallintopalkkion ja kannustinpalkkion yhteenlaskettu määrä ei milloinkaan saa olla enemmän kuin 6 prosenttia sidotusta jäsenvaltion rahoitusosuudesta asianmukaisesti perusteltuja olosuhteita lukuun ottamatta. Kannustinpalkkion on oltava vähintään kolmannes hallintopalkkion ja kannustinpalkkion yhteenlasketusta määrästä, jollei tämän artiklan 6 ja 7 kohdasta muuta johdu.

Hallinto- ja kannustinpalkkioita koskevien ehtojen lisäksi määrätään, että käteisvarojen hoitopalkkio saa olla enintään [1] prosenttia [tai kuten yksittäisissä rahoitussopimuksissa muutoin määrätään] sidotusta jäsenvaltion rahoitusosuudesta. Lisäksi varausmaksu saa olla enintään [0,5] prosenttia [tai kuten yksittäisissä rahoitussopimuksissa muutoin määrätään] sidotusta jäsenvaltion rahoitusosuudesta.

14.4

Hallintopalkkion katsotaan korvaavan kaikki EIR:lle erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] hallinnosta aiheutuvat kustannukset, joihin kuuluvat muun muassa seuraavien kustannukset: markkinatutkimus, markkinointi, tuotekehitys, tiedotustoiminta, neuvottelut, seuranta, tietojärjestelmien mukauttaminen, juridiset kulut, matkakustannukset, veroneuvonta, pankkikulut, alihankintakustannukset, kirjanpito ja raportointi, seuranta ja tarkastukset, sihteeristö, arvioinnit (tarvittaessa), sisäinen ja ulkoinen tarkastus sekä näkyvyys ja julkisuus. Siinä otetaan huomioon rahoituksen välittäjiltä veloitetut kustannukset. [Lisäedellytyksistä voidaan tarvittaessa määrätä sopimuksessa]

14.5

Hallintopalkkio suoritetaan EIR:lle seuraavasti, jollei tämän artiklan 3 kohdassa vahvistetuista enimmäismääristä muuta johdu:

1)

Hallintopalkkion ensimmäinen osa on liitetty erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] perustamiseen, ja se on [2] prosenttia maksetusta jäsenvaltion rahoitusosuudesta. Tämä määrä maksetaan EIR:lle ensimmäisen toimenpidesopimuksen allekirjoittamisajankohtana. [kyseiset edellytykset täsmennetään sopimuksessa].

2)

Jäljelle jäävä osa hallintopalkkiosta on liitetty erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoon, hallinnointiin, seurantaan ja lopettamiseen, ja se maksetaan vuosittain taannehtivasti [Lisäedellytyksistä voidaan tarvittaessa määrätä sopimuksessa].

14.6

Kannustinpalkkio suoritetaan EIR:lle palkintona erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] liittyvistä taloudellisista ja toiminnallisista tuloksista.

14.7

Kannustinpalkkio maksetaan EIR:lle tulosindikaattorien, etenkin 7 artiklassa asetettujen välitavoitteiden mukaisen vipuvaikutuksen, saavuttamisesta, jollei tämän artiklan 3 kohdassa vahvistetusta enimmäismäärästä muuta johdu. [Kyseiset edellytykset täsmennetään sopimuksessa]. Kannustinpalkkio suoritetaan takautuvasti puolivuosittain.

14.8

Käteisvarojen hoitopalkkio käytetään käteisvarojen hoitoon.

14.9

Varausmaksu käytetään ennakoimattomiin menoihin, kuten riita-asiain oikeudenkäyntikuluihin. Maksuille, joilla katetaan ennakoimattomia menoja, tarvitaan hallintoviranomaisen etukäteishyväksyntä. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

14.10

Hallinnointikustannukset ja -palkkiot katetaan ensisijaisesti tuloilla ja palautuksilla. Jos tällaiset tulot ja palautukset osoittautuvat riittämättömiksi, vaje katetaan maksetusta jäsenvaltion rahoitusosuudesta noudattaen tässä artiklassa annettuja sääntöjä. Sen estämättä, mitä edellä määrätään, hallintoviranomainen suorittaa EIR:lle 31 päivän joulukuuta 2023 jälkeisestä EIR:n toiminnasta korvauksen hallinnointikustannuksista ja -palkkioista erillisinä, tässä rahoitussopimuksessa jäljempänä täsmennettyinä palkkioina. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

15 artikla

Kirjanpito

15.1

EIR ylläpitää erillistä erityisjärjestelytiliä [erillisiä erityisjärjestelytilejä] kuhunkin rahoitusvälineeseen liittyviä toimintoja varten omien sääntöjensä ja menettelyjensä mukaisesti.

15.2

Erityisjärjestelyn rahoitustapahtumalaskelmat ja sen taloutta koskeva selvitys laaditaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a)

kyseiseen erityisjärjestelyyn sovellettaviksi tulevat EIR:n säännöt ja menettelyt;

ja

b)

Euroopan komission tilinpitäjän vahvistamat, julkisen sektorin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja käsittelevän komitean (Board for International Public Sector Accounting Standards) standardeihin perustuvat unionin kirjanpito- ja tilinpäätössäännöt, sellaisina kuin ne ovat muutettuina niihin ajoittain tehtävien muutosten seurauksena ja Euroopan komission etukäteen EIR:lle valtuutussopimuksen [valtuutussopimusten] mukaisesti ilmoittamina [Lisäedellytyksistä voidaan tarvittaessa määrätä sopimuksessa]

15.3

EIR säilyttää maksettua jäsenvaltion rahoitusosuutta koskevat rahoitus- ja kirjanpitoasiakirjat seitsemän (7) vuoden ajan täytäntöönpanojakson päättymisestä tai tämän rahoitussopimuksen purkamisesta tai rahoitusvälineen alaan kuuluvien toimenpiteiden päättämisestä sen mukaan, mikä näistä jaksoista on pisin.

15.4

EIR toimittaa hallintoviranomaiselle erityisjärjestelyn taloutta koskevan tarkastetun selvityksen vuosittain.

16 artikla

Toimintaa ja taloutta koskeva raportointi

16.1

EIR raportoi hallintoviranomaiselle sovittavin väliajoin [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa] seuraavista erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] toiminnallisista näkökohdista liitteessä 5 määrätyn mukaisesti:

a)

tiedot erityisjärjestelyä koskevasta kansallisesta ohjelmasta ja painopistealasta tai toimenpiteestä, josta jäsenvaltion rahoitusosuus on peräisin;

b)

erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] kuvaus ja täytäntöönpanojärjestelyt;

c)

tiedot rahoituksen välittäjistä;

d)

erityisjärjestelyä koskevaan kansalliseen ohjelmaan kuuluvasta painopistealasta tai toimenpiteestä peräisin olevan maksetun jäsenvaltion rahoitusosuuden kokonaismäärä;

e)

asianomaisella vuosineljänneksellä ja raportointiajankohtaan mennessä alulle pannun uuden velkarahoituksen kokonaismäärä;

f)

hallinnointikustannusten ja -palkkioiden kokonaismäärä;

g)

erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] tulokset mukaan luettuna edistyminen järjestelyjen perustamisessa ja rahoituksen välittäjien valinnassa;

h)

palautusten ja tulojen kokonaismäärä;

i)

vipuvaikutuksen saavuttamisessa edistyminen;

j)

erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] panos erityisjärjestelyä koskevaan kansalliseen ohjelmaan kuuluvan painopistealan tai toimenpiteen indikaattorien saavuttamisessa;

k)

lopullisten tuensaajien lukumäärä (kokonaismäärä ja toimenpidekohtainen määrä)

l)

kunkin transaktion bruttoavustusekvivalentti.

[Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

16.2

EIR raportoi hallintoviranomaiselle 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuin väliajoin erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] taloudellisista näkökohdista liitteessä 6 määrätyn mukaisesti. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

16.3

Viimeistään kunkin vuoden [] EIR toimittaa hallintoviranomaiselle vuosikertomuksen, johon on koottu kaikki erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] toiminnallisia ja taloudellisia näkökohtia koskevat tiedot sen [niiden] perustamisesta lähtien. Tämä vuosikertomus esitetään sijoittajaneuvostolle tarkastelua varten ilman aiheetonta viivytystä. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

EIR toimittaa säännöllisin väliajoin hallintoviranomaiselle tässä rahoitussopimuksessa nimettyjen ulkopuolisten tarkastajien laatimia tarkastuskertomuksia tarkastuskirjelmän muodossa. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

Lisäksi sopimuspuolet voivat tarvittaessa keskustella ja sopia toimenpiteisiin liittyvistä täydentävistä raportointitoimenpiteistä. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

16.4

Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut raportointivaatimukset perustuvat ajoittaisiin tietoihin, jotka EIR saa erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] täytäntöön panevien rahoituksen välittäjien kanssa tekemiinsä toimenpidesopimuksiin sisältyvien asianomaisten raportointivaatimusten mukaisesti. Toimenpidesopimuksessa on edellytettävä, että rahoituksen välittäjät toimittavat EIR:lle edellä tarkoitetut tiedot. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

16.5

Hallintoviranomaiselle toimitettavat kertomukset laaditaan euroina. Kyseiset kertomukset voidaan laatia EIR:n vaatimusten mukaisesti muun valuutan kuin euron määräisinä laadittujen taloutta koskevien selvitysten perusteella. Tarvittaessa määrät muunnetaan euroiksi. Jollei tässä rahoitussopimuksessa toisin määrätä, muun valuutan kuin euron määräiset määrät, jotka toinen sopimuspuoli ilmoittaa toiselle euroina, muunnetaan euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin vahvistamaa raportointipäivän euron kurssia.

17 artikla

Tarkastukset, valvonta ja seuranta

17.1

Asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti tilintarkastustuomioistuimella ja Euroopan komissiolla on valtuudet tarkastaa erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpano.

17.2

EIR tekee erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoa koskevia tarkastuksia omien sääntöjensä, toimintatapojensa ja menettelyidensä sekä tämän rahoitussopimuksen mukaisesti, ja tällaisiin tarkastuksiin kuuluvat soveltuvin osin myös paikalla tehtävät tarkastukset, joiden kohteena on transaktioista poimittu edustava ja/tai riskiperusteinen otos, varmistaakseen, että erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpano on tehokasta ja moitteetonta ja muun muassa ehkäistäkseen sääntöjenvastaisuudet ja petokset sekä korjatakseen ne.

17.3

EIR:n on ilmoitettava OLAFille viipymättä tapauksista, joissa on aihetta epäillä petosta, lahjontaa tai muuta unionin taloudellisia etuja vahingoittavaa laitonta toimintaa, ja se voi läheisessä yhteistyössä OLAFin kanssa toteuttaa asianmukaiset varotoimenpiteet, myös toimenpiteet todistusaineiston säilyttämiseksi. Jos jäsenvaltion rahoitusosuuteen liittyy sääntöjenvastaisuuksia, EIR ilmoittaa asiasta hallintoviranomaiselle viipymättä ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, myös oikeudenkäyntimenettelyt, periäkseen takaisin määrät, jotka on maksettava liitteen 1 mukaisesti toimenpidesopimuksen nojalla, ja palauttaakseen kaikki perityt määrät erityisjärjestelytilille [erityisjärjestelytileille].

17.4

EIR seuraa erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoa rahoituksen välittäjien toimittamien raporttien ja/tai järjestelyn [järjestelyjen] taloutta koskevien selvitysten, saatavilla olevien sisäisten ja ulkoisten tarkastusten ja rahoituksen välittäjien tekemien tarkastusten tai omien tarkastustensa avulla, joihin kuuluu myös analyysi järjestelmissä havaittujen virheiden ja puutteiden luonteesta ja laajuudesta ja toteutetuista tai suunnitelluista korjaavista toimenpiteistä. EIR raportoi hallintoviranomaiselle tällaisten toimien olennaisista tuloksista.

17.5

EIR:n suorittaman erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoseurannan tarkoituksena on antaa hallintoviranomaiselle mahdollisuus arvioida i) onko sisäisen valvonnan järjestelmä tehokas ja vaikuttava, ii) onko jäsenvaltion rahoitusosuus käytetty sovellettaviksi tulevien säännösten ja sopimusmääräysten mukaisesti, ja iii) miten sovellettaviksi tulevien tulos- ja tuotosindikaattorien mukaisten toiminnan tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty.

17.6

Hallintoviranomainen voi valvoa ja seurata erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoa sijoittajaneuvostossa EIR:n 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimittamien järjestelyn [järjestelyjen] taloutta koskevien tarkastettujen selvitysten avulla.

17.7

OLAF voi suorittaa tutkimuksia, myös paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, niiden säännösten ja menettelyjen mukaisesti, joista säädetään asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013, asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2988/95, sellaisina kuin ne ovat mahdollisesti muutettuina tai täydennettyinä niihin ajoittain tehtyjen muutosten tai täydennysten seurauksena, voidakseen suojata unionin taloudellisia etuja ja selvittää, onko erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] mukaisesti toteutettuun rahoitustoimenpiteeseen liittynyt petoksia, lahjontaa tai muuta unionin taloudellisia etuja vahingoittavaa laitonta toimintaa.

18 artikla

Arviointi

18.1

Sopimuspuolet voivat sopia, että rahoitussopimuksen täytäntöönpanoa arvioidaan jäljempänä esitettyjen ehtojen mukaisesti. [Lisäedellytyksiä voidaan täsmentää sopimuksessa].

18.2

EIR vaatii jokaisessa toimenpidesopimuksessa rahoituksen välittäjiä toimittamaan sille näiden hallussa olevat tiedot, joita voidaan kohtuudella edellyttää, jotta Euroopan komissio voi tehdä arvioinnin yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 57 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

19 artikla

Tavaroiden, työsuoritusten ja palvelujen hankinta

19.1

Hankkiessaan erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] yhteydessä tavaroita, työsuorituksia tai palveluja EIR noudattaa hyväksymiään sovellettaviksi tulevia sääntöjä ja menettelyjä ja ottaa hankintasopimuksia tehdessään huomioon avoimuuden, oikeasuhteisuuden, yhdenvertaisen kohtelun, kokonaistaloudellisen edullisuuden, eturistiriitojen välttämisen ja syrjimättömyyden periaatteet; lisäksi edellytyksenä on, että hankinnan kustannukset ja kesto huomioon ottaen alihankinta ei tule kalliimmaksi kuin se, että EIR tuottaa kyseiset tavarat, työsuoritukset tai palvelut itse. Epäselvyyksien välttämiseksi täsmennetään, että tällaisella alihankinnalla ei tarkoiteta rahoituksen välittäjien valintaa 9 artiklan mukaisesti.

19.2

Valituksi eivät voi tulla sellaiset ehdokkaat tai tarjoajat, jotka on erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] hallinnoinnin osalta lueteltu poissulkemisia koskevassa keskustietokannassa, jonka komissio on perustanut ja jota se ylläpitää poissulkemisia koskevasta keskustietokannasta 17 päivänä joulukuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 1302/2008 (15) mukaisesti.

20 artikla

Näkyvyys

20.1

EIR:n on toteutettava kaikki tässä rahoitussopimuksessa määrätyt aiheelliset toimenpiteet julkistaakseen sen, että erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] osarahoitetaan [EAKR:stä] TAI [maaseuturahastosta] ja otettava asianomaisiin sopimuksiin määräykset, joissa edellytetään, että tämän artiklan vaatimukset ulotetaan koskemaan rahoituksen välittäjiä ja lopullisia tuensaajia. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

20.2

EIR:n on vaadittava, että erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] lehdistölle, sidosryhmille, rahoituksen välittäjille ja lopullisille tuensaajille annettavissa tiedoissa ilmoitetaan, että erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] toteuttamisessa on käytetty ”Euroopan unionin rahoitusta” (asianomaisella unionin kielellä), ja esitettävä niiden yhteydessä asianmukaisella tavalla unionin symboli (kaksitoista keltaista tähteä sinisellä pohjalla) valtuutussopimusten vaatimusten mukaisesti.

20.3

EIR:n on edellytettävä, että rahoituksen välittäjä toteuttaa [JÄSENVALTION NIMI] alueella tässä rahoitussopimuksessa [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa] määrätyn mukaisesti tiedotus-, markkinointi- ja julkisuuskampanjoita, joiden tarkoituksena on tehdä erityisjärjestely[t] tunnetuksi kyseisellä alueella, ja varmistaa tässä yhteydessä, että kaikissa erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] myönnettävää tukea koskevissa asiakirjoissa on maininta siitä, että transaktio saa Euroopan unionilta tukea osana ”[pk-yrityksiä koskevaa aloitetta], eli erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä], johon [joihin] on osoitettu unionin rahoitusta [EAKR:stä] TAI [maaseuturahastosta] tai [COSME-ohjelmasta] JA/TAI [Horisontti 2020 -puiteohjelmasta]”.

20.4

Euroopan unionin rahoitusta koskevan maininnan ja unionin symbolin on oltava kooltaan ja näkyvyydeltään sellainen, että ne ovat selvästi havaittavissa tavalla, joka ei aiheuta sekaannusta EIR:n toiminnan erottumisessa eikä sen osalta, että erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] sovelletaan EIR:n erioikeuksia ja vapauksia.

20.5

Kaikissa missä tahansa muodossa ja millä tahansa välineellä olevissa EIR:n julkaisuissa, jotka koskevat erityisesti erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä], on oltava seuraava tai sitä vastaava maininta asianomaisella unionin kielellä: ”Tämän asiakirjan laatimiselle on saatu taloudellista tukea Euroopan unionilta. Asiakirjassa esitettyjen näkemysten ei voi missään yhteyksissä tulkita edustavan Euroopan unionin virallista kantaa.”

20.6

Hallintoviranomainen toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet julkistaakseen sen, että erityisjärjestely[t] on [ovat] EIR:n ja tapauksen mukaan EIP:n yhteisrahoittam[i]a. Lehdistölle, sidosryhmille, rahoituksen välittäjille ja lopullisille tuensaajille annetuissa tiedoissa ja kaikessa asiaan liittyvässä tiedotusaineistossa, virallisissa ilmoituksissa, raporteissa, julkaisuissa ja internetissä olevissa tiedoissa on mainittava (asianomaisella unionin kielellä), että erityisjärjestely[t] on [ovat] ”Euroopan investointirahaston [ja Euroopan investointipankin] yhteisrahoittam[i]a” ja niissä on esitettävä asianmukaisella tavalla EIR:n tunnus ja tapauksen mukaan EIP:n tunnus.

20.7

Ensimmäisen toimenpidesopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä EIR laatii allekirjoittamisen jälkeen ilman aiheetonta viivytystä lehdistötiedotteen englanniksi ja julkaisee sen verkkosivuillaan, jollei sovellettavista luottamuksellisuutta koskevista vaatimuksista muuta johdu. EIR päättää lehdistötiedotteen sisällöstä.

20.8

Sopimuspuolet kuulevat toisiaan tähän rahoitussopimukseen liittyvistä väli- ja tilanneraporteista, julkaisuista, lehdistötiedotteista ja päivityksistä ennen niiden antamista tai julkaisemista ja toimittavat kyseiset asiakirjat toisilleen, kun ne julkaistaan.

20.9

EIR sisällyttää jokaiseen toimenpidesopimukseen asianomaisten valtuutussopimusten vaatimukset, joiden mukaan rahoituksen välittäjien on oltava tietoisia Euroopan unionin myöntämästä tuesta.

21 artikla

Rahoituksen välittäjiä koskevien tietojen julkaiseminen

21.1

EIR julkaisee vuosittain erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] tukea saaneiden rahoituksen välittäjien nimet valtuutussopimuksen [valtuutussopimusten] mukaisesti.

21.2

Tietojen julkaisemiseen sovellettavissa perusteissa ja julkaistavien tietojen yksityiskohtaisuudessa otetaan huomioon rahoitusalan erityispiirteet ja erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] luonne; tässä yhteydessä noudatetaan lisäksi EAKR:n ja maaseuturahaston erityissääntöjä soveltuvin osin.

22 artikla

Sopimuksen siirtäminen

Sopimuspuolet eivät saa kokonaan tai osittain siirtää tämän rahoitussopimuksen mukaisia oikeuksiaan tai velvoitteitaan kolmansille ilman toisen sopimuspuolen kirjallista etukäteissuostumusta.

23 artikla

Vastuu

23.1

EIR on vastuussa hallintoviranomaiselle tämän rahoitussopimuksen mukaisten tehtäviensä ja velvoitteidensa hoitamisesta ammattimaista huolellisuutta noudattaen ja kaikista vahingoista, joita aiheutuu sen tahallisen laiminlyönnin tai vakavan huolimattomuuden seurauksena.

[23.2

Tämän rahoitussopimuksen täytäntöönpanemiseksi hallintoviranomainen ja EIR neuvottelevat sopimusperusteisista oikeussuojakeinoista, jotka koskevat EIR:n kärsimiä tappioita ja vahinkoja.]

23.3

Sopimuspuolen, joka on kohdannut ylivoimaisen esteen, ei katsota rikkoneen tämän rahoitussopimuksen mukaisia velvoitteitaan, jos velvoitteen täyttämättä jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä.

24 artikla

Sovellettava lainsäädäntö ja toimivaltainen tuomioistuin

24.1

Tähän rahoitussopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan [täsmennetään sopimuksessa] lakia sovellettaviksi tulevista lainvalintaa koskevista periaatteista riippumatta.

24.2

Sopimuspuolet pyrkivät ratkaisemaan sovinnollisesti kaikki tämän rahoitussopimuksen tulkintaan, soveltamiseen tai täytäntöönpanoon, myös sopimuksen olemassaoloon, voimassaoloon ja purkamiseen, liittyvät riidat ja valitukset.

24.3

Jos asiaa ei saada ratkaistua sovitellen, sopimuspuolet sopivat, että [sopimuksessa määrätty toimivaltainen tuomioistuin] on yksinomainen toimivalta ratkaista kaikki tähän rahoitussopimukseen liittyvät riidat.

25 artikla

Voimassaolo — Purkaminen

25.1

Tämä rahoitussopimus tulee voimaan, kun sopimuspuolet ovat allekirjoittaneet sen, ja se on voimassa [31. joulukuuta 2023 asti] tai sopimuksen purkamiseen johtavan 25 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ratkaisematta jääneen tapahtuman tapahtuma-ajankohtaan asti sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi.

25.2

Sopimuspuolet neuvottelevat viimeistään [6] kuukautta ennen [31. joulukuuta 2023] tämän rahoitussopimuksen voimassaolon jatkamisesta uudeksi sopimuskaudeksi.

25.3

Jos toimenpidesopimuksia/vakuussopimuksia on [31. joulukuuta 2023] voimassa edelleen yksi tai useampia, tämän rahoitussopimuksen voimassaoloaikaa pidennetään sopimuspuolten sopimuksella. Jos tällaista sopimusta ei saavuteta, tämä rahoitussopimus on voimassa ainoastaan toimenpiteitä koskevien tosiasiallisten tai ehdollisten sitoumusten tai vastuiden osalta siihen asti, kun tällaiset sitoumukset tai vastuut on poistettu kirjanpidosta tai todettu perimiskelvottomiksi ja kun mahdollisesti sovellettavaksi tuleva vanhentumisaika on päättynyt.

25.4

Tämän rahoitussopimuksen voimassaoloaikana kumpi tahansa sopimuspuolista voi purkaa sopimuksen siten, että purkaminen tulee voimaan välittömästi, ilmoittamalla toiselle sopimuspuolelle, että on tapahtunut sopimuksen purkamiseen johtava tapahtuma.

25.5

Sopimuksen purkamiseen johtavan tapahtuman syynä voi olla jokin seuraavista:

i)

hallintoviranomainen voi ilmoittaa, että on tapahtunut sopimuksen purkamiseen johtava tapahtuma, jos:

a)

EIR ei ole allekirjoittanut maksupyyntöön sisältyvään jäsenvaltion rahoitusosuuden määrään liittyvää toimenpidesopimusta kolmen kuukauden kuluessa tällaisen maksupyynnön päivämäärästä; tai

b)

EIR ei ole noudattanut jotakin tämän sopimuksen mukaisista olennaisista velvoitteistaan;

c)

EIR ei ole allekirjoittanut ensimmäistä toimenpidesopimusta 8 artiklan 2 kohdassa määrätyssä ajassa;

edellyttäen kussakin tapauksessa, että hallintoviranomainen on lähettänyt EIR:lle varoituksen, jossa se ilmoittaa, että on tapahtunut tällainen sopimuksen purkamiseen mahdollisesti johtava tapahtuma, eikä EIR ole korjannut tilannetta 60 päivän kuluessa tällaisen varoituksen vastaanottamisesta; ja

ii)

EIR voi ilmoittaa, että on tapahtunut sopimuksen purkamiseen johtava tapahtuma, jos:

a)

hallintoviranomainen ei ole ilman kohtuutonta viivytystä tallettanut [erityisjärjestelytilille] [erityisjärjestelytileille] jäsenvaltion rahoitusosuutta, joka vastaa maksupyynnössä ilmoitettua jäsenvaltion rahoitusosuutta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista; tai

b)

hallintoviranomainen ei ole noudattanut jotakin tämän rahoitussopimuksen mukaisista olennaisista velvoitteistaan;

edellyttäen kussakin tapauksessa, että EIR on lähettänyt hallintoviranomaiselle varoituksen, jossa se ilmoittaa, että on tapahtunut tällainen sopimuksen purkamiseen mahdollisesti johtava tapahtuma, eikä hallintoviranomainen ei ole korjannut tilannetta 60 päivän kuluessa tällaisen varoituksen vastaanottamisesta.

25.6

Jos tämä sopimus puretaan, EIR vapautuu kaikista tämän sopimuksen mukaisista toimintaansa koskevista velvoitteistaan purkamisen voimaantulopäivästä alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 artiklan 9 kohdan soveltamista. Hallinnointikustannukset ja -palkkiot, joihin EIR:llä on oikeus purkamisen voimaantulopäivää edeltäviltä jaksoilta, erääntyvät maksettaviksi purkamisen voimaantulopäivästä. [Lisäedellytyksistä voidaan tarvittaessa määrätä sopimuksessa, mukaan luettuina tämän rahoitussopimuksen ennenaikaisen purkamisen seurauksena maksettaviksi tulevat hallinnointikustannusten ja -palkkioiden mahdolliset mukautukset.]

25.7

Sopimuspuolelle sopimuksen purkamiseen johtavan tapahtuman yhteydessä aiheutuneista menoista vastaa kyseisestä tapahtumasta vastuussa oleva sopimuspuoli.

25.8

Kun tämän rahoitussopimuksen voimassaolo päättyy tai kun se puretaan, erityisjärjestelytilille [erityisjärjestelytileille] talletetun jäsenvaltion rahoitusosuuden nettosaldo palautetaan hallintoviranomaiselle osana rahoitusosuuden poistamista järjestelystä. Kaikista EIR:lle tällaisen siirron seurauksena aiheutuneista kustannuksista vastaa hallintoviranomainen, ja ne pidätetään palautettavasta jäsenvaltion rahoitusosuudesta, jollei kyseinen siirto liity tilanteeseen, jossa tämä rahoitussopimus puretaan hallintoviranomaisen ilmoittaman purkamiseen johtavan tapahtuman seurauksena.

25.9

Tämän rahoitussopimuksen purkaminen tai sen voimassaolon päättyminen ei vaikuta sopimuspuolten oikeuksiin ja velvoitteisiin, jotka näille ovat kertyneet tai jotka näillä ovat purkamisen voimaantulopäivänä tai voimassaolon päättymispäivänä, mukaan luettuina mutta ei yksinomaan sopimuspuolelle kertyneet maksuvelvoitteisiin liittyvät oikeudet ja velvoitteet. Kun tämä rahoitussopimus puretaan tai sen voimassaolo päättyy, se säilyy voimassa kaikkien toimenpiteisiin liittyvien tosiasiallisten tai ehdollisten sitoumusten tai vastuiden osalta siihen asti, kun tällaiset sitoumukset tai vastuut on poistettu kirjanpidosta tai todettu perimiskelvottomiksi ja kun mahdollisesti sovellettavaksi tuleva vanhentumisaika on päättynyt, ja erityisesti määrätään, että EIR voi pidättää itsellään sellaiset määrät, jotka ovat tämän sopimuksen tai jonkin toimenpidesopimuksen mukaisesti tarpeen EIR:n saamisten tai käynnissä oleviin toimenpiteisiin liittyvien kertyneiden tai ehdollisten velvoitteiden kattamiseksi.

25.10

Jos EIR Euroopan komission kanssa neuvoteltuaan katsoo, että erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] osoitettu yhteenlaskettu vähimmäisrahoitusosuus, joka vastaa kaikkien osallistuvien Euroopan unionin jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien summaa, on riittämätön, kun otetaan asianmukaisesti huomioon ennakkoarvioinnissa määritelty kriittinen massa, se voi ilmoittaa hallintoviranomaiselle, että on tapahtunut sopimuksen purkamiseen johtava tapahtuma.

25.11

Tämän rahoitussopimuksen 23 artiklan (Vastuu) 24 artiklan (Sovellettava lainsäädäntö ja toimivaltainen tuomioistuin), 25 artiklan (Voimassaolo — Purkaminen) ja 26 artiklan (Ilmoitukset ja viestintä) määräyksiä sovelletaan tämän rahoitussopimuksen purkamisen tai sen voimassaolon päättymisen jälkeenkin.

25.12

Jos [COSME- rahoitusvälineet] JA/TAI [H2020-rahoitusvälineet] puretaan, sopimuspuolet sopivat jäsenvaltion rahoitusosuuden käyttämisestä.

26 artikla

Ilmoitukset ja viestintä

26.1

Tähän rahoitussopimukseen liittyvät sopimuspuolten väliset ilmoitukset ja viestintä hoidetaan kirjallisesti paperilla tai sähköisessä muodossa jäljempänä olevien 2 ja 3 kohdan määräysten mukaisesti käyttämällä seuraavia yhteystietoja:

 

Hallintoviranomaisen osalta:

[täydennetään].

 

EIR:n osalta:

Euroopan investointirahasto

[täydennetään yksikkö].

15, Avenue J.F. Kennedy

2968 Luxembourg (GD Luxembourg)

Yhteyshenkilö: [täydennetään].

Sähköpostiosoite: [täydennetään].

26.2

Kaikki edellä esitettyihin yhteystietoihin tehdyt muutokset tulevat voimaan vasta, kun niistä on ilmoitettu kirjallisesti paperilla tai sähköisesti toiselle sopimuspuolelle.

26.3

Viestit ja ilmoitukset katsotaan asianmukaisesti tiedoksiannetuiksi kun [täydennetään].

27 artikla

Muutokset ja sekalaiset määräykset

27.1

Kaikki tähän rahoitussopimukseen tehtävät tarkistukset ja muutokset on tehtävä kirjallisella molempien sopimuspuolten allekirjoittamalla asiakirjalla, jossa ilmoitetaan kyseisen asiakirjan voimaantulopäivämäärä.

27.2

Jos sopimuspuoli yhteen tai useampaan otteeseen luopuu tai pidättyy vaatimasta jonkin tämän rahoitussopimuksen määräyksen täytäntöönpanoa, tämän ei katsota tarkoittavan, että kyseinen sopimuspuoli luopuu oikeudestaan tällaisen määräyksen täytäntöönpanoon tulevaisuudessa, ja toisen sopimuspuolen velvollisuus, joka koskee tällaista tulevaa täytäntöönpanoa, on voimassa täysimääräisesti.

28 artikla

Liitteet

Johdanto-osa ja seuraavassa luetellut liitteet ovat erottamaton osa tätä rahoitussopimusta:

Liite 1

:

Erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] koskevat ehdot

Rajaamatonta vakuutta koskeva väline (vaihtoehto 1)

Arvopaperistamista koskeva väline (vaihtoehto 2)

Liite 2

:

Rahoituksen välittäjiin ja lopullisiin tuensaajiin sovellettavat poissulkemisperusteet ja EU:n rahoitusosuuteen sovellettavat tukikelpoisuusperusteet [osa määräyksistä otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

Liite 3

:

Maksupyynnöt [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

Liite 4

:

Käteisvarojen hoitoa koskevat suuntaviivat [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

Liite 5

:

Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] toiminnallisia näkökohtia koskeva raportointi [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

Liite 6

:

Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] taloudellisia näkökohtia koskeva raportointi [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

LIITE 1

RAJAAMATONTA VAKUUTTA KOSKEVA VÄLINE (16)

Pk-yrityksiä koskeva aloite — vaihtoehto 1

PK-YRITYKSIÄ KOSKEVAAN ALOITTEESEEN SISÄLTYVÄ RAJAAMATONTA VAKUUTTA KOSKEVA VÄLINE — (VAIHTOEHTO 1)

Tässä välineessä käytetään EIR:n tarjoamia rajaamattomia vakuuksia kattamaan pk-yrityksille myönnettyihin lainoihin, leasing-järjestelyihin ja vakuuksiin sisältyvää luottoriskiä. Pk-yrityksiä koskevaan aloitteeseen sisältyvä rajaamatonta vakuutta koskeva väline perustuu riskiin, joka katetaan eri tasoilla EU:n varoista (COSME ja/tai Horisontti 2020), EAKR:n/maaseuturahaston varoista yhdessä EIP-ryhmän varojen kanssa sekä potentiaalisesti kansallisten kehityspankkien ja kansallisten vakuusjärjestelmien rinnalla.

Pk-yrityksiä koskevaan aloitteeseen sisältyvässä rajaamatonta vakuutta koskevassa välineessä EIR tarjoaa rajaamattomia vakuuksia tiettyyn sovittuun enimmäismäärään saakka. Alullepanijoina toimiville rahoituslaitoksille on jäätävä olennainen intressi vakuuden saaneisiin salkkuihinsa, eli 20 prosenttia kuhunkin vakuudelliseen lainaan sisältyvästä taloudellisesta riskistä, jotta ne ottavat riskiä omaan lukuunsa, ja voidaan varmistaa tarvittava etujen yhteensovittaminen.

Kukin rahoituksen välittäjä saa EIR:ltä rajaamattoman vakuuden vakuuspalkkion maksua vastaan. Lopputuloksena olevan salkun suurempi riski katetaan jäsenvaltion rahoitusosuuden sekä COSME-ohjelman ja/tai Horisontti 2020 -puiteohjelman varojen yhdistelmällä. Lopputuloksena olevan salkun pienempi riski katetaan EIP-ryhmän varoilla tiettyyn sovittuun enimmäismäärään asti ja mahdollisesti yhdistämällä ne kansallisten kehityspankkien varoihin ja kansallisiin vakuusjärjestelmiin. Tällainen takauksen luonteinen riskinsiirto, jossa luottoriski voidaan siirtää osittain kolmansille ilman, että omaisuuserien muodostama salkku poistetaan rahoituslaitoksen taseesta, tarjoaisi alullepanijana toimivalle rahoituslaitokselle muiden asiaa koskevien vaatimusten puitteissa mahdollisuuden supistaa lakisääteistä vähimmäispääomaansa. Tällaisen toimenpiteen yhteydessä olisi otettava huomioon asianomaisen valtion lainsäädännön vaatimukset.

Rahoituksen välittäjät vastaavat tukikelpoisista pk-yritysten lainoihin, leasing-järjestelyihin tai vakuuksiin liittyvistä transaktioista koostuvan salkun alullepanosta, due diligence -prosessista, dokumentaatiosta ja hoitamisesta tavanomaisten alullepano- ja salkunhoitomenettelyjensä mukaisesti. Rahoituksen välittäjä (tai rahoituksen alivälittäjä, jos on kyse vastatakauksesta) säilyttää suoran asiakas- ja luottosuhteen kuhunkin lopulliseen tuensaajaan. Rahoituksen välittäjä toimittaa EIR:lle säännöllisesti tietoja salkusta, ja EIR välittää kaikki merkitykselliset tiedot riskinottajille asiaa koskevien sopimusten mukaisesti.

Rahoituksen välittäjä siirtää pk-yrityksille kokonaisuudessaan valtiontuesta koituvan edun, joka määritellään alustavissa ehdoissa ja jäljempänä 5 ja 6 jaksossa esitetyn kaavan mukaisesti. Lisäksi katsotaan, että rahoituksen välittäjälle aiheutuvat epäsuorat kustannukset (maineriski, rahoitusriski, hallinnollinen riski ja osaston täytäntöönpanoon liittyvä riski (17)), kuittaavat valtion varoihin (jäsenvaltion rahoitusosuuteen) liittyvän mahdollisen edun. Tämän vuoksi rahoituksen välittäjä ei saa aiheetonta etua.

Jollei nimenomaisesti toisin määrätä, tässä liitteessä 1 määritellyillä termeillä on samat merkitykset kuin vastaavilla tässä rahoitussopimuksen mallissa määritellyillä termeillä.

Rajaamattomien vakuuksien alustavat ehdot (vaihtoehto 1)

1.

Pääpiirteet

 

Rahoitusvälineen sisältö

Rahoituksen välittäjä panee alulle uudesta velkarahoituksesta muodostuvan salkun (jonka on täytettävä vähimmäisvipuvaikutusta koskeva vaatimus), jolle se saa EIR:ltä rajaamattoman portfoliovakuuden (suorana takauksena, vastatakauksena tai yhteistakauksena), josta maksetaan vakuuspalkkio.

EIR vastaa rahoitusvälineen päivittäisestä hoitamisesta ja hallinnoi jäsenvaltion rahoitusosuutta, EU:n rahoitusosuutta (eli [COSME-asetuksen] JA/TAI [H2020-asetuksen] mukaisia rahoitusosuuksia), EIR:n rahoitusosuutta sekä EIP:n ja mahdollisesti kansallisten kehityspankkien ottamaa luottoriskiä.

Vakuus

EIR antaa rahoituksen välittäjän hyväksi vakuuden vakuusmaksua vastaan. Vakuus kattaa (enimmäismäärän rajoissa) osan uudesta velkarahoituksesta muodostuvaan salkkuun, jäljempänä ’salkku’, liittyvästä luottoriskistä.

Vakuuden kattama osuus

Enintään 80 prosenttia kustakin salkkuun sisältyvästä transaktiosta siten, että rahoituksen välittäjällä säilyy salkussa merkittävä taloudellinen intressi, joka vastaa vähintään 20:tä prosenttia salkkuun kohdistuvasta taloudellisesta riskistä. Näin varmistetaan etujen yhteensovittaminen.

Rakenne

Vakuus kattaa määrättyyn osuuteen asti laiminlyödyt maksut, joista rahoituksen välittäjälle aiheutuu tappioita kunkin salkkuun sisältyvän maksulaiminlyöntiin liittyvän tukikelpoisen transaktion osalta.

Jäsenvaltion rahoitusosuudesta katetaan salkun suurin riski prosenttiosuuteen asti, joka määritetään ottaen huomioon rahoitussopimuksessa sovittu jäsenvaltion rahoitusosuuteen sovellettava kerroin. Tämä voi tyypillisesti johtaa siihen, että 100 prosenttia kyseisestä määrästä käytetään kattamaan salkusta aiheutuneet nettotappiot.

Toiseksi riskialttein osa salkusta katetaan yhdistämällä EIR:n, EU:n talousarvion ja hallintoviranomaisen varoja. Salkun jäännösriski katetaan yhdistämällä EIP-ryhmältä ja mahdollisesti kansallisilta kehityspankeilta saatavia varoja ja kansallisten vakuusjärjestelmien resursseja.

Riskinottajien tarjoamien varojen määrä on asetettava sellaiselle tasolle, että riski vastaa EIP-ryhmän ja muiden potentiaalisten riskinottajien riskinsietokykyä.

Kunkin salkun on oltava riittävän homogeeninen, mutta sammion riittävän hajautettu, jotta EIR voi antaa sille luokituksen käyttämällään riskinarviointimenetelmällä.

Maksulaiminlyönnit

Maksamattomasta pääomasta ja koroista aiheutuvat tappiot, joita rahoituksen välittäjälle syntyy salkkuun sisältyvän maksulaiminlyöntiin liittyvän tukikelpoisen transaktion osalta.

2.

Salkku

 

Saatavuusaika

EIR ja rahoituksen välittäjä sopivat saatavuusajasta (yleensä enintään kolme vuotta), jonka aikana transaktioita voidaan sisällyttää sijoitussalkkuun.

Tukikelpoiset lopulliset tuensaajat

Lopullisten tuensaajien on täytettävä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 37 artiklan 4 kohdassa ja 39 artiklassa säädetyt tukikelpoisuusvaatimukset sekä EAKR- ja maaseuturahastoasetuksissa asetetut erityiset tukikelpoisuusvaatimukset.

COSME-rahoitusvälineiden tukikelpoisuusperusteet

Ks. liite 2.

H2020-rahoitusvälineiden tukikelpoisuusvaatimukset

Ks. liite 2.

Poissulkemisprosessi

Jos transaktio ei ole tukikelpoisuusperusteiden mukainen, se suljetaan salkun ulkopuolelle, eikä se kuulu vakuuden piiriin. Joissakin rajatuissa tapauksissa ja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 39 artiklan 2 kohdan a alakohdan vaatimusten täytäntöönpanon yhteydessä voi käydä niin, että transaktio pysyy vakuuden piirissä sen jälkeen kun on arvioitu, johtuiko perusteiden noudattamatta jättäminen rahoituksen välittäjästä.

Jäsenvaltion rahoitusosuuden vipuvaikutusvaatimus

Vipuvaikutus lasketaan tukikelpoisille lopullisille tuensaajille myönnetyn uuden velkarahoituksen suhteena jäsenvaltion rahoitusosuuteen. Vähimmäisvipuvaikutuksen on oltava vähintään [x] kertaa niin suuri kuin jäsenvaltion koko rahoitusosuus.

COSME-asetuksen mukaisen rahoitusosuuden vähimmäisvipuvaikutusta koskeva vaatimus

Kun otetaan huomioon COSME-asetuksen mukainen mahdollinen rahoitusosuus, tukikelpoisille lopullisille tuensaajille COSME-oikeusperustassa ja valtuutussopimuksessa määritettyjen vipuvaikutusvaatimusten mukaisesti myönnetyn uuden velkarahoituksen määrän on täytettävä myös COSME-asetuksessa säädetyt tukikelpoisuusperusteet.

H2020-asetuksen mukaisen rahoitusosuuden vähimmäisvipuvaikutusta koskeva vaatimus

Kun otetaan huomioon H2020-asetuksen mukainen mahdollinen rahoitusosuus, tukikelpoisille lopullisille tuensaajille Horisontti 2020 -oikeusperustassa ja valtuutussopimuksessa määritettyjen vipuvaikutusvaatimusten mukaisesti myönnetyn uuden velkarahoituksen määrän on täytettävä myös H2020-asetuksessa säädetyt tukikelpoisuusperusteet.

3.

Hinnoittelu

 

Vakuuspalkkio

EIR veloittaa rahoituksen välittäjältä vakuuspalkkion salkkuihin sisällytetyistä transaktioista.

Vakuuspalkkio, joka on [x] prosenttia vuodessa, lasketaan neljännesvuosittain salkussa jäljessä olevan määrän perusteella.

Jäsenvaltion rahoitusosuuden hinnoittelu

Jäsenvaltion rahoitusosuus hinnoitellaan tasolle, joka on oikeassa suhteessa otettuun riskiin, lukuun ottamatta salkun riskialtteimman osan kattamista, jonka hinnaksi katsotaan nolla euroa (toisin sanoen jäsenvaltion rahoitusosuus tarjotaan ilman palkkiota).

4.

Muita määräyksiä

 

Seuraamukset

ks. 7 artikla.

Raportointi

ks. liite 5.

Seuranta ja tarkastukset

ks. 17 artikla.

5.

Edun siirtäminen

 

Edun siirtäminen

EIR arvioi mekanismin, jolla etu siirretään lopullisille tuensaajille. Kyseinen mekanismi on sisällytettävä rahoituksen välittäjien valintaprosessiin, ja se muodostaa osan EIR:n lopullisesta päätöksestä, jolla ratkaistaan, voidaanko vakuussopimus tehdä ja millä ehdoin. Edun siirtämistä on sovellettava vakuuden kattaman uuden velkarahoituksen osalta lopullisilta tuensaajilta perittävään vakiokorkoon alentamalla luottoriskin kattamisesta tai vakuudesta perittävää preemiota. Edun siirtäminen on dokumentoitava asianmukaisesti.

Kokonaisetu

Kokonaisetu määritellään vakuuden kattamalle lainan osalle rahoituksen välittäjän lopullisilta tuensaajilta perimän koron tai vakuuspalkkion alennuksena, ottaen huomioon vakuudella katettu otettu luottoriski sekä vakuuden vaikutus ja kustannukset. Koska rahoituksen välittäjä ei saa EIR:ltä palkkiota eikä rahoitusta, kokonaisetua arvioitaessa keskitytään ainoastaan luottoriskipreemioon. Rahoituksen välittäjän on otettava huomioon vakuuden kustannukset (vakuuspalkkio) laskiessaan uutta luottoriski-/vakuuspreemiota kullekin lainalle tai vakuudelle.

Kokonaisetu lasketaan seuraavalla kaavalla:

Kokonaisetu = vakiomääräinen luottoriski-/vakuuspreemio — vakuuspalkkio

6.

Valtiontuki

 

Valtiontuesta koituva etu

Valtiontuesta koituva etu on vakuuden kattaman lainan osalta osuus kokonaisedusta, joka suhteutetaan jäsenvaltion rahoitusosuuteen (18) uuteen velkarahoitukseen perustuvassa salkussa. Etu lasketaan seuraavalla kaavalla:

Valtiontuesta koituva etu = Kokonaisetu x jäsenvaltion %-osuus vakuudessa (uuteen velkarahoitukseen perustuvan salkun vakuudellinen osa).

Rahoituksen välittäjän on siirrettävä valtiontuesta koituva etu kokonaisuudessaan lopulliselle tuensaajalle.

Bruttoavustusekvivalentin (BAE) laskeminen

Lopullisen tuensaajan tasolla valtiontuesta koituva etu katsotaan vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi korkotueksi.

Bruttoavustusekvivalentti (BAE) lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti:

BAE = Vakuuden kattama lainan määrä (19) x lainan (vakuuden) maturiteetti (keskimääräinen juoksuaika) (20) x valtiontuesta koituva etu

Rahoituksen välittäjän on laskettava BAE jokaiselle uuteen velkarahoitukseen perustuvan salkun lainalle (vakuudelle) (20) ja ilmoitettava se EIR:lle. BAE ei voi missään tapauksessa ylittää vähämerkityksisestä tuesta annetussa komission asetuksessa asetettua raja-arvoa.

Valtiontuesta koituvat seuraamukset

EIR veloittaa rahoituksen välittäjältä seuraamusmaksun, jos valtiontuesta koituvaa etua ei siirretä kokonaisuudessaan lopulliselle tuensaajalle.

ARVOPAPERISTAMISTA KOSKEVA VÄLINE

Pk-yrityksiä koskeva aloite — vaihtoehto 2

PK-YRITYKSIÄ KOSKEVAAN ALOITTEESEEN SISÄLTYVÄ ARVOPAPERISTAMISTA KOSKEVA VÄLINE

Tässä välineessä on tarkoitus käyttää pk-yritysten lainoihin, leasing-järjestelyihin tai vakuuksiin perustuvia arvopaperistamistransaktioita silloin kun EU:n varoilla (COSME ja/tai Horisontti 2020) ja EAKR:n/maaseuturahaston ja EIP-ryhmän varoilla potentiaalisesti yhdessä kansallisten kehityspankkien, kansallisten vakuusjärjestelmien ja muiden institutionaalisten sijoittajien kanssa merkitään tiettyjä määriä eri riskitasoilla tai myönnetään niille vakuuksia.

Arvopaperistamista koskevassa välineessä pk-yritysten tukikelpoisista rahoitusvälineistä muodostuvaa salkkua käytetään vakuutena vaihdantakelpoisille arvopapereille (etuoikeusluokille), ja hajautus on tehty riskin mukaan.

Takauksen luonteiset riskinsiirtojärjestelyt (synteettinen arvopaperistaminen) olisivat myös mahdollisia. Tällöin luottoriski voidaan siirtää kolmansille ilman että omaisuuserien muodostama salkku poistetaan pankin taseesta, ja alullepanijana toimiva pankki saa näin mahdollisuuden supistaa lakisääteistä vähimmäispääomaansa. Tällaisten toimenpiteiden yhteydessä olisi otettava huomioon asianomaisen valtion lainsäädännön vaatimukset.

Arvopaperistamista koskevalla välineellä tarjotaan vakuus huomattavalle osalle kohteena olevasta tukikelpoisesta velkarahoitussalkusta, kun asianomainen rahoituksen välittäjä sitoutuu luomaan lisäsalkun uutta pk-yritysrahoitusta varten käyttäen varoja, jotka saadaan käyttöön arvopaperistamistransaktion seurauksena.

Pk-yrityksiä koskevaan aloitteeseen sisältyvässä arvopaperistamista koskevassa välineessä EIR:n ja EIP:n (mahdollisesti yhdessä kansallisten kehityspankkien, kansallisten vakuusjärjestelmien ja muiden institutionaalisten sijoittajien kanssa) on tarkoitus merkitä tiettyjä etuoikeusluokkia tai myöntää niille vakuuksia sovittuun enimmäismäärään saakka. Alullepanijoina toimivilla rahoituslaitoksilla pitää säilyä merkittävä intressi transaktiossa, esimerkiksi riittävä osuus (vähintään 50 prosenttia) alemmasta etuoikeusluokasta ja riittävä vastuu kussakin sijoittajille tarjottavassa etuoikeusluokassa ja muissa vastaavissa järjestelyissä, jotta voidaan varmistaa tarvittava etujen yhteensovittaminen (ns. riskinotto omaan lukuun) ja noudattaa direktiivissä 2013/36/EU ja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjä riskin säilyttämistä koskevia vaatimuksia.

Ylimmän ja mezzanine-tason etuoikeusluokkien luokituksen on vastattava EIP-ryhmän ja potentiaalisten kansallisten kehityspankkien, kansallisten vakuusjärjestelmien ja ulkopuolisten institutionaalisten sijoittajien riskinsietokykyä. Kyseiset tahot voivat sijoittaa myös tällaisten arvopaperistettujen omaisuuserien ylempiin etuoikeusluokkiin, mikä lisää sidottujen talousarviovarojen vipuvaikutusta.

Alempaan ja mezzanine-etuoikeusluokkaan kuuluvat erät merkitään yhdistämällä EAKR:n, maaseuturahaston, COSME-ohjelman ja Horisontti 2020 -puiteohjelman ja EIR:n omia varoja.

Hallintoviranomaiset, jotka ovat halukkaita osallistumaan vakuusjärjestelmään (EIR:n kautta, mutta ERI-rahastojen rahoitusosuuden riskillä), tarjoavat vakuuden enintään 50 prosentille alemmasta etuoikeusluokasta tai tekevät siihen enintään 50 prosentin sijoituksen.

Pk-yrityksille ja muille alle 500 työntekijän yrityksille myönnetyistä tukikelpoisista lainoista, leasing-järjestelyistä tai vakuuksista muodostuvan arvopaperistetun salkun alullepanosta, due diligence -prosessista, dokumentaatiosta ja hoidosta vastaavat rahoituksen välittäjät tavanomaisten alullepano- ja salkunhoitomenettelyjensä mukaisesti. Rahoituksen välittäjillä säilyy yleensä suora asiakas- ja luottosuhde kunkin pk-yrityksen kanssa. Rahoituksen välittäjät toimittavat arvopaperistettua salkkua ja lisäsalkkua (uusi pk-yritysten rahoitusjärjestely) koskevat tiedot neljännesvuosittain EIP:lle ja EIR:lle arvopaperistamista koskevan transaktion päättymiseen saakka.

Arvopaperistamisen ohjeelliset ehdot

1.

Yleiset ehdot

 

Rahoitusvälineen sisältö

Rahoituksen välittäjät pyrkivät omaisuuserien arvopaperistamisella vapauttamaan lakisääteistä ja taloudellista pääomaa ja/tai hankkimaan uusia rahoituslähteitä, jotta ne voivat panna alulle tukikelpoisille lopullisille tuensaajille suunnattua uutta velkarahoitusta rakentamalla lisäsalkun.

Rahoituksen välittäjä saa EIR:ltä vakuuden tai sijoituksen kattamaan arvopaperistettua salkkua. Vastineeksi rahoituksen välittäjä maksaa palkkion ja sitoutuu panemaan alulle uudesta velkarahoituksesta muodostuvan salkun (jolla on oltava vähimmäisvipuvaikutus).

EIR vastaa rahoitusvälineen päivittäisestä hoitamisesta ja hallinnoi jäsenvaltion rahoitusosuutta, EU:n rahoitusosuutta (eli [COSME-asetuksen] JA/TAI [H2020-asetuksen] mukaisia rahoitusosuuksia), EIR:n rahoitusosuutta sekä EIP:n ja mahdollisesti kansallisten kehityspankkien ottamaa riskiä.

Transaktion rakenne

Perinteinen (todelliseen myyntiin perustuva) ja synteettinen (takauksen luonteinen) arvopaperistaminen ovat sallittuja.

Perinteinen arvopaperistaminen on transaktio, jossa alullepanija (rahoituksen välittäjä) arvopaperistaa omaisuuserät keräämällä ne arvopaperistettuun salkkuun ja myymällä salkun erityistä tarkoitusta varten perustetulle yksikölle, jäljempänä ’erillisyhtiö’. Erillisyhtiö rahoittaa arvopaperistetun salkun ostamisen laskemalla liikkeeseen velkakirjoja, joiden vakuutena ovat salkkuun kuuluvat omaisuuserät (omaisuusvakuudelliset arvopaperit). Erillisyhtiö maksaa velkakirjojen liikkeeseenlaskusta saaduilla tuotoilla arvopaperistetun salkun ostohinnan rahoituksen välittäjälle.

Synteettisessä arvopaperistamisessa rahoituksen välittäjä säilyttää asianomaiset omaisuuserät taseessaan, ja EIR kattaa osan arvopaperistettuun salkkuun liittyvästä riskistä. Tämä voi supistaa rahoituksen välittäjän vakavaraisuusvaatimusta.

EIR jakaa arvopaperistetun salkun etuoikeusluokkiin arvopaperistettuihin vastuisiin sisältyvän riskin mukaan.

Alempi etuoikeusluokka koostuu arvopaperistetun salkun riskialtteimmasta osasta ennalta määrättyyn prosenttiosuuteen asti, ottaen huomion salkun ominaispiirteet sekä erillisiin takauksiin ja jäsenvaltion rahoitusosuuden vipuvaikutukseen liittyvät vaatimukset. Jäsenvaltion rahoitusosuus kattaa enintään 50 prosenttia alemmasta etuoikeusluokasta, ja jäljelle jäävä osuus säilyy rahoituksen välittäjällä. Tämä voi tyypillisesti johtaa siihen, että 100 prosenttia kyseisestä määrästä käytetään kattamaan salkusta aiheutuneet nettotappiot.

Mezzanine-luokka koostuu arvopaperistetun salkun toiseksi riskialtteimmasta osasta. Siihen kuuluu kolme alaluokkaa, joissa käytetään EIR:n, EU:n talousarvion ja hallintoviranomaisen varojen yhdistelmää. Jäsenvaltion rahoitusosuudella on katettava erityisesti alempaan mezzanine-luokkaan sisältyvä riski. [COSME-asetuksen] ja/tai [H2020-asetuksen] mukaisella rahoitusosuudella katetaan keskimmäiseen mezzanine-luokkaan sisältyvä riski. EIR:n rahoitusosuudella katetaan ylempään mezzanine-luokkaan sisältyvä riski.

EIR määrittää mezzanine-luokan koon ottaen huomioon salkun ominaispiirteet sekä erillisiin takauksiin ja jäsenvaltion rahoitusosuuden vipuvaikutukseen liittyvät vaatimukset.

Alemman mezzanine-luokan osuus on enintään [ennalta määrätty %-osuus] ja keskimmäisen mezzanine-luokan osuus enintään [ennalta määrätty %-osuus] arvopaperistetusta salkusta.

Ylempi etuoikeusluokka koostuu arvopaperistetun salkun jäännösriskistä, ja se rahoitetaan/säilytetään tiettyyn enimmäismäärään asti EIP-ryhmän varoilla, joihin yhdistetään potentiaalisesti kansallisten kehityspankkien ja muiden sijoittajien varoja ja kansallisia vakuusjärjestelmiä.

Ylempi etuoikeusluokka ja ylempi mezzanine-luokka on määritettävä sellaiselle tasolle, että niihin sisältyvä riski vastaa EIP-ryhmän ja muiden osallistuvien riskinottajien riskinsietokykyä.

2.

Viitesalkku (arvopaperistettu salkku)

 

Arvopaperistettu salkku

Arvopaperistettu salkku voi sisältää olemassa olevia omaisuuseriä (velkarahoitusta pk-yrityksille ja muille alle 500 työntekijän yrityksille) ja pk-yrityksille myönnetystä uudesta velkarahoituksesta muodostuvia salkkuja.

Kunkin arvopaperistetun salkun on oltava riittävän homogeeninen, mutta sammion riittävän hajautettu, jotta EIR voi antaa sille luokituksen käyttämällään riskinarviointimenetelmällä.

Olemassa olevia salkkuja ei saa sisällyttää arvopaperistettuun salkkuun sitoumuskauden jälkeen.

3.

Lisäsalkku

 

Lisäsalkku

Jokainen rahoituksen välittäjä on sopimuksen nojalla velvollinen tarjoamaan uutta velkarahoitusta tukikelpoisille lopullisille tuensaajille (lisäsalkku).

Jos rahoituksen välittäjä ei täytä jotakin asianomaisessa toimenpidesopimuksessa määrättyä vaatimusta, tämä ei vaikuta arvopaperistetulle salkulle annettuun vakuuteen.

Jäsenvaltion rahoitusosuuden vipuvaikutusvaatimus

Vipuvaikutus lasketaan tukikelpoisille lopullisille tuensaajille myönnetyn uuden velkarahoituksen suhteena jäsenvaltion rahoitusosuuteen. Vähimmäisvipuvaikutuksen on oltava vähintään [x] kertaa niin suuri kuin jäsenvaltion koko rahoitusosuus.

Saatavuusaika

EIR ja rahoituksen välittäjä sopivat saatavuusajasta (yleensä enintään [3] vuotta), jonka aikana transaktioita voidaan sisällyttää lisäsalkkuun.

Tukikelpoiset lopulliset tuensaajat

Lopullisten tuensaajien on täytettävä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 37 artiklan 4 kohdassa ja 39 artiklassa säädetyt tukikelpoisuusvaatimukset sekä EAKR- ja maaseuturahastoasetuksissa asetetut erityiset tukikelpoisuusvaatimukset.

COSME-rahoitusvälineiden tukikelpoisuusperusteet

Ks. COSME-asetus.

H2020-rahoitusvälineiden tukikelpoisuusvaatimukset

Ks. H2020-asetus.

COSME-asetuksen mukaisen rahoitusosuuden vähimmäisvipuvaikutusta koskeva vaatimus

Kun otetaan huomioon COSME-asetuksen mukainen mahdollinen rahoitusosuus, tukikelpoisille lopullisille tuensaajille COSME-oikeusperustassa ja valtuutussopimuksessa määritettyjen vipuvaikutusvaatimusten mukaisesti myönnetyn uuden velkarahoituksen määrän on täytettävä myös COSME-asetuksessa säädetyt tukikelpoisuusperusteet.

H2020-asetuksen mukaisen rahoitusosuuden vähimmäisvipuvaikutusta koskeva vaatimus

Kun otetaan huomioon H2020-asetuksen mukainen mahdollinen rahoitusosuus, tukikelpoisille lopullisille tuensaajille Horisontti 2020 -oikeusperustassa ja valtuutussopimuksessa määritettyjen vipuvaikutusvaatimusten mukaisesti myönnetyn uuden velkarahoituksen määrän on täytettävä myös H2020-asetuksessa säädetyt tukikelpoisuusperusteet.

4.

Hinnoittelu

 

Palkkio

Palkkio vahvistetaan sen mukaan, miten kukin rahoitusvälineiden riskinottaja hinnoittelee yksittäiset etuoikeusluokkansa (ks. jäljempänä).

EIR veloittaa rahoituksen välittäjältä vuosittain [X] prosentin palkkion suhteessa arvopaperistetun salkun katettuun osaan.

Ylemmän etuoikeusluokan hinnoittelu

EIP ja muut potentiaaliset riskinottajat määrittävät palkkion vuosittain prosenttiosuutena hinnoittelupolitiikkansa mukaisesti.

Mezzanine-luokan hinnoittelu

EIP määrittää mezzanine-luokan palkkioksi [X] prosenttia vuodessa hinnoittelupolitiikkansa mukaisesti.

Keskimmäinen ja alempi mezzanine-luokka hinnoitellaan siten, että palkkio vastaa asianomaisten etuoikeusluokkien odotettavissa oleviin tappioihin liittyvää riskiä. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa palkkiota voidaan laskea rahoituksen välittäjiä houkuttelevalle tasolle.

Alemman etuoikeusluokan hinnoittelu

Palkkiota ei peritä (eli muu kuin alullepanijalle jäävä alempi etuoikeusluokka tarjotaan ilman palkkiota).

5.

Muita määräyksiä

 

Seuraamukset

ks. 7 artikla.

Raportointi

ks. liite 5.

Seuranta ja tarkastukset

ks. 17 artikla.

6.

Edun siirtäminen

 

Edun siirtäminen

EIR arvioi mekanismin, jolla rahoituksen välittäjä siirtää lisäsalkusta koituvan edun lopullisille tuensaajille. Kyseinen mekanismi on sisällytettävä pisteytysjärjestelmään, jota käytetään valittaessa rahoituksen välittäjiä, ja se on yksi peruste EIR:n lopullisessa päätöksessä, jolla ratkaistaan, voidaanko vakuus- tai sijoitussopimus tehdä ja millä ehdoin.

Edun siirtämistä on sovellettava lisäsalkkuun sisältyvän uuden velkarahoituksen lopullisilta tuensaajilta perittävään vakiokorkoon alentamalla luottoriskipreemiota. Edun siirtomekanismi on dokumentoitava asianmukaisesti.

Kokonaisetu

Kokonaisetua määritettäessä on otettava huomioon rahoituksen välittäjälle koituva etu arvopaperistetun salkun jokaisen etuoikeusluokan osalta.

Kokonaisetu on laskettava markkinahinnan ja EIR:n kustakin saman verran riskiä sisältävästä etuoikeusluokasta perimän hinnan erotuksena. Kunkin etuoikeusluokan riskitaso määritetään EIR:n sisäisellä luokitusmenetelmällä.

Jos markkinahintaa ei ole saatavilla, EIR:n on sovellettava safe harbour -maksua, joka vastaa EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetussa komission tiedonannossa (EUVL C 155, 20.6.2008, s. 25) vastaavan riskitason takauksille määritettyä maksua. Alemman etuoikeusluokan safe harbour -maksu on enintään 10 prosenttia vuodessa.

Kokonaisetu lasketaan seuraavalla kaavalla:

Kokonaisetu = yksittäisten etuoikeusluokkien etujen summa

Yksittäisen etuoikeusluokan etu lasketaan seuraavasti:

Yksittäisen etuoikeusluokan etu = (etuoikeusluokan markkinahinta — palkkio) x etuoikeusluokan kokonaismäärä euroissa x etuoikeusluokan maturiteetti (keskimääräinen juoksuaika)

7.

Valtiontuki:

 

Valtiontuesta koituva etu

Valtiontuesta koituvan edun kokonaismäärä on osuus kokonaisedusta suhteutettuna jäsenvaltion rahoitusosuuteen (21) arvopaperistetussa salkussa.

Valtiontuesta rahoituksen välittäjälle koituvan edun kokonaismäärä (euroina) lasketaan seuraavasti:

kunkin yksittäisen etuoikeusluokan etu kerrotaan jäsenvaltion rahoitusosuuden %-osuudella kyseisessä etuoikeusluokassa ja summat lasketaan yhteen.

Rahoituksen välittäjän on siirrettävä valtiontuesta koituvan edun kokonaismäärä kokonaisuudessaan kaikille lisäsalkkuun kuuluville lopulliselle tuensaajalle.

Valtiontuesta kullekin lopulliselle tuensaajalle koituvan edun kokonaismäärä lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti:

Valtiontuesta koituva etu (korkotuki peruspisteinä) = (valtiontuesta koituvan edun kokonaismäärä/lisäsalkkuun sisältyvä uusi velkarahoitus)/lisäsalkun maturiteetti (keskimääräinen juoksuaika)

Bruttoavustusekvivalentin (BAE) laskeminen

Lisäsalkkuun kuuluville lopullisille tuensaajille valtiontuesta koituva etu katsotaan vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi korkotueksi.

Bruttoavustusekvivalentti (BAE) lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti:

BAE = lainan nimellismäärä x lainan maturiteetti (keskimääräinen juoksuaika) x valtiontuesta koituva etu

Rahoituksen välittäjän on laskettava BAE jokaiselle lisäsalkkuun sisältyvälle lainalle (vakuudelle) ja ilmoitettava se EIR:lle. BAE ei voi missään tapauksessa ylittää vähämerkityksisestä tuesta annetussa komission asetuksessa asetettua raja-arvoa.

Ei lisäetua pääomavaatimusten supistumisesta

Pääomavaatimuksia koskevia kansallisia sääntöjä sovellettaessa uuden velkarahoituksen määrää ei saa asettaa tasolle, joka on alempi kuin pk-yrityksille tarjottavan velkarahoituksen määrä, jonka rahoituksen välittäjien voisi odottaa hankkivan käyttämällä jäsenvaltion rahoitusosuuden tuloksena vapautunutta pääomaa.

Valtiontuesta koituvat seuraamukset

EIR veloittaa rahoituksen välittäjältä seuraamusmaksun, jos valtiontuesta koituvaa etua ei ole siirretty kokonaisuudessaan lopulliselle tuensaajalle.

LIITE 2

Rahoituksen välittäjiin ja lopullisiin tuensaajiin sovellettavat poissulkemisperusteet ja EU:n rahoitusosuuteen sovellettavat tukikelpoisuusperusteet

1.   RAHOITUKSEN VÄLITTÄJIIN SOVELLETTAVAT POISSULKEMISPERUSTEET

Rahoituksen välittäjiä, jotka ovat jossakin jäljempänä kuvatussa tilanteessa, ei valita, jos kyseinen tilanne EIR:n asiantuntijalausunnon mukaan vaikuttaisi niiden kykyyn toteuttaa rahoitusväline:

1.

rahoituksen välittäjä on konkurssissa, selvitystilassa tai tuomioistuimen määräämässä yrityssaneerausmenettelyssä, kyseisiä asioita koskevan menettelyn kohteena taikka muun vastaavan kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvan menettelyn alainen;

2.

rahoituksen välittäjä on tuomittu ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä rikollisesta teosta lainvoimaisella tuomiolla, mikä vaikuttaisi sen kykyyn toteuttaa transaktio;

3.

rahoituksen välittäjä on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla petoksesta, lahjonnasta, rikollisjärjestöön osallistumisesta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja;

4.

rahoituksen välittäjä on syyllistynyt väärien tietojen antamiseen toimittaessaan tietoja, jotka vaaditaan valintaprosessissa;

5.

rahoituksen välittäjä on merkitty 9 artiklan 5 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun poissulkemisia koskevaan keskustietokantaan;

6.

rahoituksen välittäjä on sijoittautunut alueelle, jonka tuomioistuimet eivät tee unionin kanssa yhteistyötä, kun on kyse kansainvälisesti sovittujen veronormien soveltamisesta, tai sen soveltamat verokäytänteet eivät noudata toimenpiteistä, joilla kannustetaan kolmansia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla, 6 päivänä joulukuuta 2012 annettuun komission suositukseen (C(2012) 8805) sisältyviä periaatteita;

7.

rahoituksen välittäjän liiketoiminta ei noudata rajoitettuja aloja koskevaa EIR:n politiikkaa.

Edellä olevia 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta, jos rahoituksen välittäjä pystyy osoittamaan EIR:lle, että riittäviä toimenpiteitä on kohdistettu henkilöihin, joilla on valtuudet edustaa sitä, tehdä päätöksiä sen puolesta tai valvoa sitä ja joita 2 tai 3 kohdassa tarkoitettu tuomio koskee.

2.   LOPULLISIIN TUENSAAJIIN SOVELLETTAVAT POISSULKEMISPERUSTEET

Rahoituksen välittäjä ei saa valita lopullista tuensaajaa, jos se täyttää yhden tai useamman seuraavassa esitetyistä vaatimuksista:

1.

lopullinen tuensaaja ei ole taloudellisesti elinkelpoinen;

2.

lopullinen tuensaaja on sijoittautunut alueelle, jonka tuomioistuimet eivät tee unionin kanssa yhteistyötä, kun on kyse kansainvälisesti sovittujen veronormien soveltamisesta, tai sen soveltamat verokäytänteet eivät noudata toimenpiteistä, joilla kannustetaan kolmansia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla, 6 päivänä joulukuuta 2012 annettuun komission suositukseen (C(2012) 8805) sisältyviä periaatteita;

3.

lopullinen tuensaaja on konkurssissa, selvitystilassa tai tuomioistuimen määräämässä yrityssaneerausmenettelyssä, kyseisiä asioita koskevan menettelyn kohteena taikka muun vastaavan kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvan menettelyn alainen;

4.

lopullinen tuensaaja on tuomittu ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä rikollisesta teosta jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antamalla lainvoimaisella tuomiolla, mikä vaikuttaisi sen kykyyn harjoittaa liiketoimintaa;

5.

lopullinen tuensaaja on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla petoksesta, lahjonnasta, rikollisjärjestöön osallistumisesta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja;

6.

lopullinen tuensaaja on syyllistynyt väärien tietojen antamiseen toimittaessaan tietoja, jotka vaaditaan lopullisen tuensaajan valintaprosessissa;

7.

lopullinen tuensaaja on merkitty poissulkemisia koskevaan keskustietokantaan, jonka komissio on perustanut ja jota se ylläpitää asetuksen (EY, Euratom) N:o 1302/2008 mukaisesti.

8.

lopullisen tuensaajan liiketoiminta muodostuu yhdestä tai useammasta seuraavista:

a)

laiton taloudellinen toiminta (tuotanto, kauppa tai muu toiminta, joka on rahoituksen välittäjään tai lopulliseen tuensaajaan sovellettavien lakien tai asetusten mukaan laitonta, mukaan lukien mutta ei yksinomaan, jäljentämistarkoituksessa tapahtuva ihmisen kloonaaminen);

b)

tupakan, tislattujen alkoholijuomien ja niihin liittyvien tuotteiden tuotanto ja kauppa;

c)

kaikenlaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotannon rahoittaminen ja kauppa tai sotilaalliset operaatiot;

d)

pelikasinot ja vastaavat yritykset;

e)

rahapelit internetissä ja online-kasinoissa;

f)

pornografia ja prostituutio;

g)

ydinvoima;

h)

H2020-asetuksen 19 artiklassa tarkoitetut toiminnot;

i)

sellaisiin sähköisiin tietojenkäsittelyohjelmiin ja -sovelluksiin liittyvät tutkimus- ja kehitystoimet ja tekniset sovellukset, joilla pyritään nimenomaisesti tukemaan jotain edellä a–h alakohdassa tarkoitettua toimintaa tai joiden avulla on tarkoitus laittomasti päästä sähköisiin tietoverkkoihin tai ladata sähköisiä tietoja;

9.

lopullisen tuensaajan liiketoiminta ei noudata rajoitettuja aloja koskevaa EIR:n politiikkaa;

10.

lopullinen tuensaaja on saanut uutta velkarahoitusta, joka rikkoo asianomaisessa vähämerkityksisestä tuesta annetussa asetuksessa säädettyjä tuen kasautumista koskevia sääntöjä;

11.

lopullinen tuensaaja on saanut tukea kolmansiin maihin tai muihin EU:n jäsenvaltioihin suuntautuvaan vientiin liittyvään toimintaan, tarkemmin sanoen tukea, joka liittyy suoraan vientimääriin, jakeluverkoston perustamiseen ja ylläpitoon tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin menoihin;

12.

lopullinen tuensaaja on saanut tukea, jonka ehtona on kotimaisten tuotteiden suosiminen tuontituotteiden kustannuksella.

3.   EU:N RAHOITUSOSUUTEEN SOVELLETTAVAT TUKIKELPOISUUSPERUSTEET

3.1

COSME-rahoitusvälineille myönnettävään EU:n rahoitusosuuteen sovellettavat tukikelpoisuusperusteet [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin edellyttäen, että komissio ja EIR sopivat asiasta COSME-ohjelmaa koskevassa valtuutussopimuksessa]

3.2

H2020-rahoitusvälineille myönnettävään EU:n rahoitusosuuteen sovellettavat tukikelpoisuusperusteet [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin edellyttäen, että komissio ja EIR sopivat asiasta Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevassa valtuutussopimuksessa]

(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2)  EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(3)  EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

(4)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33.

(5)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104.

(6)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965.

(7)  EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1.

(8)  EUVL L 352, 24.12.2013, s. 9.

(9)  EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1.

(10)  EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

(11)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(12)  EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1.

(13)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(14)  EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(15)  EUVL L 344, 20.12.2008, s. 12.

(16)  ’Rajaamaton vakuus’ on termi, jota käytetään yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 39 artiklassa.

(17)  Osastoon osallistumisen erityisedellytyksiä ovat muun muassa seuraavat:

a)

vähimmäisvipuvaikutus, jolla saavutetaan vaadittu vähimmäismäärä uutta velkarahoitusta, joka täyttää jäsenvaltion rahoitusosuutta koskevat tukikelpoisuusvaatimukset;

b)

uuden velkarahoituksen vaadittu vähimmäismäärä, jonka on noudatettava myös COSME-ohjelman ja/tai Horisontti 2020 -puiteohjelman tukikelpoisuusvaatimuksia;

c)

tukikelpoisuusperusteiden arviointi ja valvonta;

d)

seuraamukset siinä tapauksessa, että vähimmäisvipuvaikutuksen välitavoitteita ei ole saavutettu eikä valtiontuesta koituvaa etua siirretty;

e)

edun siirtämiseen liittyvät sitoumukset, mukaan lukien siirtämismekanismin arviointi ja raportointi EIR:lle;

f)

bruttoavustusekvivalentin laskeminen uudesta velkarahoituksesta muodostuvan salkun kullekin yksittäiselle lainalle ja raportointi EIR:lle;

g)

EU:n tuen näkyvyys lopullisten tuensaajien kanssa laadituissa sopimusasiakirjoissa ja markkinointimateriaalissa;

h)

Euroopan komissioon ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen liittyvät tarkastuksia ja seurantaa koskevat sitoumukset.

Edellä mainitut riskit ja vaatimukset aiheuttavat epäsuoria kustannuksia rahoituksen välittäjälle, joka ei saa korvausta transaktion hallinnoinnista (ei myöskään hallintopalkkioita eikä tulosperusteista palkkiota).

(18)  Valtiontuen näkökulmasta ainoastaan jäsenvaltion rahoitusosuudella on merkitystä: Komission, EIP:n ja EIR:n omista varoista saadut rahoitusosuudet eivät ole valtiontukea.

(19)  Vakuuden kattama lainan määrä = lainan nimellismäärä (vakuuden nimellismäärä) x vakuuden kattama osuus.

(20)  Vastatakausten osalta.

(21)  Ainoastaan jäsenvaltion arvopaperistettua salkkua varten EIR:lle osoittamalla rahoitusosuudella on merkitystä valtiontuen näkökulmasta. Komission, EIP:n ja EIR:n omista varoista saadut rahoitusosuudet eivät ole valtiontukea.