28.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 159/32


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 573/2014/EU,

annettu 15 päivänä toukokuuta 2014,

julkisten työvoimapalvelujen tehostetusta yhteistyöstä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 149 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 17 päivänä kesäkuuta 2010 antamissaan päätelmissä työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian, jäljempänä ’Eurooppa 2020 -strategia’. Eurooppa-neuvosto vaati kaikkien unionin välineiden ja toimintalinjojen käyttöönottoa yhteisten tavoitteiden tueksi ja kehotti jäsenvaltioita tehostamaan koordinoituja toimia. Julkiset työvoimapalvelut ovat osaltaan keskeisesti edistämässä Eurooppa 2020 -strategian työllisyyden yleistavoitteen saavuttamista. Sen mukaan työllisyysaste nostetaan 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten osalta 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä erityisesti nuorisotyöttömyyttä vähentämällä.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 45 artiklassa turvataan työntekijöiden vapaa liikkuvuus unionissa, ja sen 46 artiklassa vahvistetaan puolestaan toimenpiteet tämän vapauden toteuttamiseksi etenkin varmistamalla julkisten työvoimaviranomaisten kiinteä yhteistoiminta. Tällä päätöksellä perustettavan julkisten työvoimapalvelujen verkoston, jäljempänä ’verkosto’, olisi maantieteellisen liikkuvuuden yleisten näkökohtien lisäksi katettava myös monenlaisia tavoitteita ja aloitteita; verkosto toteuttaa kannustavia toimia, jotka on suunniteltu parantamaan jäsenvaltioiden yhteistyötä työllisyyden alalla.

(3)

Tällä päätöksellä olisi tarkoitus kannustaa jäsenvaltioita tekemään keskenään yhteistyötä julkisten työvoimapalvelujen vastuualueilla. Päätöksellä virallistetaan nykyisen julkisten työvoimapalvelujen johtajien eurooppalaisen verkoston välityksellä tehtävä epävirallinen julkisten työvoimapalvelujen yhteistyö, johon kaikki jäsenvaltiot ovat sopineet osallistuvansa, ja lujitetaan tätä yhteistyötä. Verkoston täysi potentiaalinen arvo saavutetaan kaikkien jäsenvaltioiden jatkuvalla osallistumisella. Osallistumisesta olisi ilmoitettava verkoston sihteeristölle.

(4)

Neuvosto vahvisti perussopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti päätöksellä 2010/707/EU (3) jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, joita on noudatettu vuosina 2011–2013. Näissä yhdennetyissä suuntaviivoissa annetaan jäsenvaltioille ohjausta niiden kansallisten uudistusohjelmien määrittelyssä ja uudistusten toteuttamisessa. Yhdennetyt suuntaviivat muodostavat perustan niille maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto antaa jäsenvaltioille edellä mainitun artiklan nojalla. Viime vuosina kyseisiin suosituksiin on sisältynyt erityisiä suosituksia julkisten työvoimapalvelujen toiminnasta ja valmiuksista samoin kuin jäsenvaltioiden aktiivisen työmarkkinapolitiikan tehokkuudesta.

(5)

Maakohtaiset suositukset saisivat enemmän tukea vankemmasta näyttöpohjasta, politiikan täytäntöönpanon onnistumista koskevasta palautteesta ja jäsenvaltioiden julkisten työvoimapalvelujen yhteistyöstä. Verkoston olisi tätä varten toteutettava konkreettisia aloitteita, kuten yhteisiä näyttöön perustuvia vertailuanalyysijärjestelmiä, vastaavia keskinäisen oppimisen toimia, verkoston jäsenten keskinäistä avunantoa ja strategisia toimia julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamiseksi. Verkoston ja sen yksittäisten jäsenten erityisosaamista olisi hyödynnettävä myös siten, että ne toimittaisivat Euroopan parlamentin, neuvoston, komission tai työllisyyskomitean (EMCO) pyynnöstä selvityksiä työllisyyspolitiikan kehittämistä varten.

(6)

Julkisten työvoimapalvelujen yhteistyön lisäämisen ja tarkemman kohdentamisen olisi parannettava parhaiden käytäntöjen jakamista. Verkoston olisi yhdistettävä vertailuanalyysiin ja keskinäiseen oppimiseen perustuvat havainnot siten, että mahdollistetaan järjestelmällisen, dynaamisen ja integroidun vertailuoppimisprosessin syntyminen.

(7)

Verkoston olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä työllisyyskomitean kanssa perussopimuksen 150 artiklan nojalla ja osallistuttava sen työhön toimittamalla sille tosiasioihin perustuvaa näyttöä ja raportteja julkisten työvoimapalvelujen täytäntöönpanemista politiikoista. Verkoston Euroopan parlamentille osoittamat tiedot olisi toimitettava sihteeristön kautta ja neuvostolle osoittamat tiedot työllisyyskomitean kautta muuttamattomina ja tarvittaessa huomautusten kera. Erityisesti verkoston tiedot työllisyyspolitiikan toteuttamiseen liittyvistä näkökohdista ja julkisia työvoimapalveluja vertaileva analyysi voisivat tukea unionin ja kansallisen tason päättäjiä työllisyyspolitiikan arvioinnissa ja muotoilussa.

(8)

Verkoston olisi osallistuttava julkisten työvoimapalvelujen vastuualueilla työllisyyteen liittyvien politiikka-aloitteiden toteuttamiseen; tällainen on esimerkiksi 22 päivänä huhtikuuta 2013 annettu neuvoston suositus nuorisotakuun perustamisesta (4). Verkoston olisi lisäksi tuettava aloitteita, joilla pyritään parempaan osaamisen kohtaantoon, ihmisarvoiseen ja kestävään työhön, työvoiman vapaaehtoisen liikkuvuuden edistämiseen sekä helpottamaan siirtymistä koulutuksesta työelämään muun muassa tukemalla ohjauksen tarjoamista ja parantamalla osaamisen ja pätevyyksien läpinäkyvyyttä. Verkoston olisi arvioitava ja arvotettava aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja, mukaan lukien haavoittuviin sosiaaliryhmiin ja sosiaaliseen syrjäytymiseen kohdistetut politiikat.

(9)

Verkoston olisi tehostettava jäsentensä keskinäistä yhteistyötä ja kehitettävä yhteisiä aloitteita, jotka koskevat tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista kaikilla julkisten työvoimapalvelujen kattamilla aloilla, vertailuanalyyseja ja neuvontaa samoin kuin innovatiivisten käytäntöjen edistämistä työvoimapalvelujen tarjoamisessa. Verkoston perustamisen ansiosta pystytään tekemään kattava, näyttöön perustuva ja tulossuuntautunut vertailu kaikista julkisista työvoimapalveluista ja kartoittamaan näin parhaat käytännöt julkisten työvoimapalvelujen tarjoamien palvelujen aloilla. Näiden tulosten olisi autettava suunnittelemaan työvoimapalvelujen rakennetta ja tarjoamista kullakin vastuualueella. Verkoston toteuttamien aloitteiden olisi parannettava julkisten työvoimapalvelujen vaikuttavuutta ja tehostettava julkista varainkäyttöä. Verkoston olisi myös toimittava yhteistyössä muiden työvoimapalvelujen tarjoajien kanssa.

(10)

Verkoston olisi määriteltävä vuotuisessa työohjelmassaan julkisten työvoimapalvelujen vertailuanalyysien ja niihin liittyvän keskinäisen oppimisen tekniset yksityiskohdat, kuten erityisesti tämän päätöksen liitteen mukainen vertailuanalyysi-indikaattoreihin perustuva vertailuoppimismenetelmä julkisten työvoimapalvelujen suorituskyvyn arvioimiseksi, kontekstimuuttujat, tietojen toimittamiseen liittyvät vaatimukset sekä integroituun keskinäisen oppimisen ohjelmaan liittyvät oppimisvälineet. Tässä päätöksessä olisi määriteltävä vertailuanalyysin alat. Jäsenvaltiot ovat toimivaltaisia päättämään, osallistuvatko ne vapaaehtoisesti lisäksi muilla aloilla toteutettaviin vertailuoppimistoimiin.

(11)

Komissiolle olisi liitteen muuttamiseksi vertailuanalyysi-indikaattoreiden osalta siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, mikä koskee erityisesti julkisten työvoimapalvelujen asiantuntijoita. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(12)

Koska julkisten työvoimapalvelujen toimintamallit, tehtävät ja palvelujen tarjoamisen muodot vaihtelevat, on jäsenvaltioiden tehtävänä nimetä julkisten työvoimapalvelujen ylemmän johdon keskuudesta yksi jäsen ja yksi varajäsen julkisten työvoimapalvelujen verkoston johtokuntaan, jäljempänä ’johtokunta’. Jäsenen tai varajäsenen olisi tapauksen mukaan edustettava johtokunnassa myös jäsenvaltionsa muita julkisia työvoimapalveluja. Jos jäsenvaltion ei ole perustuslaillisista syistä mahdollista nimetä ainoastaan yhtä julkisista työvoimapalveluista vastaavaa viranomaista, olisi nimettävä useampi asiaankuuluva viranomainen siten, että niiden lukumäärä pidetään mahdollisimman pienenä ja säilytetään sääntö, jonka mukaan johtokunnassa on yksi ääni kutakin jäsenvaltiota kohti. Johtokunnan jäsenten olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että paikallis- ja alueviranomaisten näkemykset ja kokemukset sisällytetään verkoston toimintaan ja että nämä viranomaiset saavat kaiken tiedon julkisten työvoimapalvelujen toiminnasta. Johtokunnan jäsenillä olisi oltava valta tehdä päätöksiä lähettäjäorganisaationsa puolesta. Jotta voidaan varmistaa, että kaikki julkiset työvoimapalvelut osallistuvat verkostoon, toimien pitäisi olla avoimia julkisten työvoimapalvelujen osallistumiseen kaikilla tasoilla.

(13)

Jotta julkisten työvoimapalvelujen yhteiset tehtävät saataisiin vastaamaan tarkasti työmarkkinoiden tilannetta, verkostolla olisi oltava mahdollisimman ajantasaiset työttömyysluvut NUTS-tason 3 osalta.

(14)

Verkoston olisi hyödynnettävä komission vuodesta 1997 tukeman EU:n ja ETA:n nykyisen epävirallisen neuvoa-antavan julkisten työvoimapalvelujen johtajien eurooppalaisen verkoston asiantuntijaryhmän kokemuksia ja korvattava kyseinen ryhmä. Kyseisen neuvoa-antavan ryhmän näkemykset on otettu huomioon tässä päätöksessä. Tämän neuvoa-antavan ryhmän asiakirjassa ”PES Strategy 2020” määrittämien keskeisten toiminta-alojen olisi osaltaan edistettävä julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamista ja vahvistamista.

(15)

Verkoston olisi tarjottava keskinäistä apua jäsenilleen ja autettava niitä tukemaan toisiaan organisaatiorakenteiden ja palvelujen tarjoamisen nykyaikaistamisessa tehostamalla yhteistyötä ja etenkin osaamisen siirtoa, opintovierailuja ja henkilöstövaihtoa.

(16)

Verkostoa ja sen aloitteita olisi tuettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1296/2013 (5) perustetun työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI) Progress-ohjelmaa ja työllisyyttä koskevasta lohkosta Euroopan parlamentin ja neuvoston vahvistamien määrärahojen puitteissa.

(17)

Kun kyse on hankkeista, jotka verkosto kehittää tai jotka määritetään keskinäiseen oppimiseen liittyvissä toimissa ja toteutetaan yksittäisissä julkisissa työvoimapalveluissa, jäsenvaltioilla olisi oltava käytettävissään rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (6) perustetusta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020.

(18)

Verkoston olisi varmistettava, että se täydentää eikä korvaa tai toista perussopimuksen IX osastossa tarkoitetulla tavalla Euroopan työllisyysstrategian osana toteutettavia toimia, erityisesti työllisyyskomitean toimia ja sen välineitä, kuten yhteistä arviointikehystä, samoin kuin keskinäisen oppimisen ohjelmaa. Lisäksi komission olisi synergioiden aikaansaamiseksi varmistettava, että verkoston sihteeristö tekee tiivistä yhteistyötä työllisyyskomitean sihteeristön kanssa.

(19)

Tässä päätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, tunnustettuja periaatteita. Tässä päätöksessä pyritään erityisesti varmistamaan, että oikeutta maksuttomiin työnvälityspalveluihin noudatetaan tarkasti, ja edistämään perusoikeuskirjan 29 artiklan soveltamista,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Verkoston perustaminen

Perustetaan unionin laajuinen julkisten työvoimapalvelujen verkosto, jäljempänä ’verkosto’, 17 päivästä kesäkuuta 201431 päivään joulukuuta 2020 ulottuvaksi kaudeksi. Verkosto toteuttaa 4 artiklassa määritellyt aloitteet.

Verkostoon kuuluvat:

a)

jäsenvaltioiden nimeämät julkiset työvoimapalvelut

b)

komissio.

Työllisyyskomitealla on tarkkailija-asema.

Jäsenvaltioiden, joilla on alue- ja paikallistason itsenäisiä julkisia työvoimapalveluja, on varmistettava niiden riittävä edustus verkoston eri aloitteissa.

2 artikla

Vertailuoppimisen määritelmä

Tässä päätöksessä ja verkoston toiminnassa ’vertailuoppimisella’ tarkoitetaan vertailuanalyysiin ja keskinäiseen oppimiseen liittyvien toimien yhdistämistä järjestelmällisesti ja integroidusti määrittämällä hyviä suoritustasoja käyttäen indikaattoreihin perustuvia vertailuanalyysijärjestelmiä, muun muassa tiedonkeruuta, tietojen validointia, tietojen konsolidointia ja arviointia asianmukaisten menetelmien avulla, sekä hyödyntämällä havaintoja konkreettisissa ja tietopohjaisissa keskinäiseen oppimiseen liittyvissä toimissa, mukaan lukien hyvät tai parhaat toimintamallit.

3 artikla

Tavoitteet

Tämän päätöksen tavoitteena on kannustaa verkoston avulla jäsenvaltioita työllisyysalan yhteistyöhön julkisten työvoimapalvelujen vastuualueilla Eurooppa 2020 -strategian sekä asiaankuuluvien unionin politiikkojen täytäntöönpanon edistämiseksi ja siten tukea

a)

kaikkein haavoittuvimpia sosiaaliryhmiä, joiden työttömyysaste on korkea, erityisesti ikääntyneitä työntekijöitä sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria;

b)

ihmisarvoista ja kestävää työtä;

c)

EU:n työmarkkinoiden toiminnan parantamista;

d)

osaamisvajeiden tunnistamista ja niiden laajuutta ja esiintymisalueita koskevien tietojen antamista sekä työnhakijoiden osaamisen ja työnantajien tarpeiden parempaa vastaavuutta;

e)

työmarkkinoiden yhdentymisen tehostamista;

f)

vapaaehtoisen, oikeudenmukaisuuteen perustuvan maantieteellisen ja ammatillisen liikkuvuuden lisäämistä tiettyihin työmarkkinatarpeisiin vastaamiseksi;

g)

työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden integroitumista osana sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa;

h)

aktiivisten työmarkkina-aloitteiden ja niiden vaikuttavan ja tehokkaan täytäntöönpanon arviointia.

4 artikla

Verkoston aloitteet

1.   Verkoston on julkisten työvoimapalvelujen vastuualueilla toteutettava erityisesti seuraavat aloitteet:

a)

unionin laajuisen näyttöön perustuvan vertailuoppimisen kehittäminen ja toteuttaminen julkisten työvoimapalvelujen kesken, jotta voidaan asianmukaisten menetelmien avulla verrata niiden toimia seuraavilla aloilla:

i)

pyrkimykset vähentää kaikkien ikäryhmien ja haavoittuvien ryhmien työttömyyttä;

ii)

pyrkimykset lyhentää työttömyyden kestoa ja vähentää työvoiman ulkopuolella olevien määrää, jotta voidaan puuttua pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyteen sekä sosiaaliseen syrjäytymiseen;

iii)

avoimien työpaikkojen täyttäminen (myös työvoiman vapaaehtoisen liikkuvuuden avulla);

iv)

julkisten työvoimapalvelujen asiakastyytyväisyys.

b)

keskinäisen avun tarjoaminen joko vertais- tai ryhmätoimien muodossa ja verkoston jäsenten välisellä yhteistyöllä, tietojen, kokemusten ja henkilöstön vaihdoilla, mukaan luettuna tuki neuvoston antamien julkisiin työvoimapalveluihin liittyvien maakohtaisten suositusten toteuttamiseen asianomaisen jäsenvaltion tai julkisen työvoimapalvelun pyynnöstä;

c)

julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamisen ja vahvistamisen edistäminen keskeisillä aloilla Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä koskevien ja sosiaalisten tavoitteiden mukaisesti;

d)

raporttien laatiminen joko Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan;

e)

asiaankuuluvien politiikka-aloitteiden toteuttamiseen osallistuminen;

f)

vuotuisen työohjelman, jossa määritetään sen työskentelymenetelmät, tulostavoitteet ja vertailuoppimisen toteuttamiseen liittyvät yksityiskohdat, hyväksyminen ja toteuttaminen;

g)

niiden parhaiden käytäntöjen määrittäminen ja jakaminen, joiden avulla voidaan löytää työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ja kehittää aloitteita sen varmistamiseksi, että nämä nuoret saavat tarvittavat taidot, jotka auttavat heitä pääsemään työmarkkinoille ja pysymään siellä.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyn aloitteen osalta vertailuanalyysissä käytetään liitteessä esitettyjä indikaattoreita. Lisäksi verkosto osallistuu aktiivisesti näiden toimien toteuttamiseen jakamalla tietoja, osaamista ja käytäntöjä. Jäsenvaltiot ovat toimivaltaisia päättämään, osallistuvatko ne vapaaehtoisesti myös muilla kuin a alakohdan i–iv alakohdassa luetelluilla aloilla toteutettavaan vertailuoppimiseen;

2.   Verkosto laatii kaikkiin 1 kohdassa lueteltuihin toimenpiteisiin liittyvän raportointijärjestelmän. Verkoston jäsenet raportoivat mainittua raportointijärjestelmää käyttäen vuosittain johtokunnalle.

5 artikla

Yhteistyö

Verkosto käynnistää yhteistyön asiaankuuluvien työmarkkinoiden sidosryhmien kanssa, mukaan luettuina muut työvoimapalvelujen tarjoajat ja tarvittaessa työmarkkinaosapuolet, työttömiä henkilöitä tai haavoittuvia ryhmiä edustavat järjestöt, työllisyysalalla toimivat valtiosta riippumattomat järjestöt, alue- ja paikallisviranomaiset, eurooppalainen elinikäisen ohjauksen politiikkaverkosto ja yksityiset työvoimapalvelut ottamalla ne mukaan asiaankuuluviin verkoston toimiin ja kokouksiin ja vaihtamalla tietoja.

6 artikla

Verkoston toiminta

1.   Verkostoa hallinnoi johtokunta. Jäsenvaltiot nimeävät johtokuntaan julkisten työvoimapalvelujen ylemmän johdon keskuudesta yhden jäsenen ja yhden varajäsenen. Myös komissio nimittää johtokuntaan yhden jäsenen ja yhden varajäsenen. Johtokunnan varajäsenet korvaavat varsinaiset jäsenet tarvittaessa.

Työllisyyskomitea nimeää jäsentensä joukosta ja työjärjestyksensä mukaisesti johtokuntaan yhden edustajan, jolla on tarkkailijan asema muissa paitsi rajoitetussa kokoonpanossa järjestettävissä kokouksissa. Lukuun ottamatta vuosittaista työohjelmaa koskevia kohtia johtokunta voi kokoontua rajoitetussa kokoonpanossa, jolloin kokoukseen osallistuu yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta ja yksi jäsen komissiosta. Työjärjestyksessä annetaan tarkempia määräyksiä rajoitetussa kokoonpanossa kokoontumisesta.

2.   Johtokunta nimittää puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa jäsenvaltioiden nimeämien johtokunnan jäsenten keskuudesta. Puheenjohtaja edustaa verkostoa. Varapuheenjohtaja korvaa puheenjohtajan tarvittaessa.

3.   Johtokunta vahvistaa yksimielisellä päätöksellä työjärjestyksensä. Tämä työjärjestys sisältää muun muassa johtokunnan päätöksentekomenettelyt sekä johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien nimittämistä ja toimikautta koskevat määräykset.

4.   Johtokunta vahvistaa enemmistöpäätöksellä

a)

verkoston vuotuisen työohjelman, joka sisältää työryhmien perustamisen ja verkoston kokousten kielijärjestelyt;

b)

verkoston vuotuiseen työohjelmaan kuuluvan, vertailuanalyysiin ja keskinäiseen oppimiseen liittyvien toimien toteuttamista varten laaditun teknisen kehyksen, johon kuuluvat muun muassa tämän päätöksen liitteen mukaisiin vertailuanalyysi-indikaattoreihin perustuva vertailuoppimismenetelmä, jolla arvioidaan julkisten työvoimapalvelujen suorituskykyä, kontekstimuuttujat, tietojen toimittamiseen liittyvät vaatimukset sekä integroituun keskinäisen oppimisen ohjelmaan liittyvät oppimisvälineet;

c)

verkoston vuosikertomuksen, joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja julkaistaan.

5.   Johtokuntaa avustaa komission järjestämä ja komissiossa toimiva sihteeristö. Sihteeristö valmistelee yhteistyössä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien kanssa johtokunnan kokoukset, verkoston vuotuisen työohjelman ja vuosikertomuksen. Sihteeristö tekee tiivistä yhteistyötä työllisyyskomitean sihteeristön kanssa.

7 artikla

Edistämistoimenpiteen rahoitustuki

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat kokonaismäärärahat vahvistetaan EaSI-ohjelman Progress/työllisyyttä koskevan lohkon puitteissa. Sen vuotuiset määrärahat hyväksyy Euroopan parlamentti ja neuvosto rahoituskehyksen rajoissa.

8 artikla

Vertailuanalyysi-indikaattoreita koskevan liitteen muuttaminen

Siirretään komissiolle valta antaa vertailuanalyysi-indikaattoreita koskevan liitteen muuttamiseksi delegoituja säädöksiä 9 artiklan mukaisesti.

9 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 17 päivästä kesäkuuta 201431 päivään joulukuuta 2020 8 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 8 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

10 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio antaa viimeistään 18 päivänä kesäkuuta 2017 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen tämän päätöksen soveltamisesta. Kertomuksessa on erityisesti arvioitava, missä määrin verkosto on edistänyt 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista ja onko se täyttänyt tehtävänsä. Siinä on arvioitava myös sitä, miten verkosto on kehittänyt ja toteuttanut vertailuanalyysiä 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan i–iv alakohdassa tarkoitetuilla aloilla.

11 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

12 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 15 päivänä toukokuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  EUVL C 67, 6.3.2014, s. 116.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 8. toukokuuta 2014.

(3)  Neuvoston päätös 2010/707/EU, annettu 21 päivänä lokakuuta 2010, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46).

(4)  EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).


LIITE

VERTAILUANALYYSI-INDIKAATTORIT

A.

4 artiklan 1 kohdan a alakohdan i–iv alakohdassa lueteltuja aloja koskevat määrälliset indikaattorit:

1)

Pyrkimykset vähentää kaikkien ikäryhmien ja haavoittuvien ryhmien työttömyyttä:

a)

Siirtyminen työttömyydestä työelämään jaoteltuna ikäryhmittäin sekä sukupuolen ja tutkintotason mukaan osuutena rekisteröityjen työttömien määrästä;

b)

Julkisten työvoimapalvelujen rekisteristä poistuvien määrä osuutena rekisteröidyistä työttömistä.

2)

Pyrkimykset lyhentää työttömyyden kestoa ja vähentää työvoiman ulkopuolella olevien määrää pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyteen sekä sosiaaliseen syrjäytymiseen puuttumiseksi:

a)

Siirtyminen työelämään esimerkiksi 6–12 kuukauden työttömyyden jälkeen jaoteltuna ikäryhmittäin sekä sukupuolen ja tutkintotason mukaan osuutena kaikista julkisten työvoimapalvelujen rekisteristä työhön siirtyneistä;

b)

Aiemmin työvoiman ulkopuolella olleiden henkilöiden rekisteröityminen julkisiin työvoimapalveluihin osuutena kaikista rekisteröityneistä ikäryhmän ja sukupuolen mukaan jaoteltuna.

3)

Avoimien työpaikkojen täyttäminen (myös työvoiman vapaaehtoisen liikkuvuuden kautta):

a)

Täytetyt avoimet työpaikat;

b)

Eurostatin työvoimatutkimukseen siitä, ovatko julkiset työvoimapalvelut vaikuttaneet vastaajan nykyisen työpaikan löytymiseen, saadut vastaukset.

4)

Asiakkaiden tyytyväisyys julkisten työvoimapalvelujen tarjoamiin palveluihin:

a)

Työnhakijoiden yleinen tyytyväisyys;

b)

Työnantajien yleinen tyytyväisyys.

B.

Suorituksen mahdollistavien tekijöiden sisäisen tai ulkoisen laatuarvioinnin avulla tapahtuvan vertailuanalyysin alat 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan i–iv alakohdassa lueteltujen alojen osalta:

1)

Suorituskyvyn strateginen hallinta;

2)

Toimintaprosessien, kuten työnhakijoiden tehokkaan ohjauksen/profiloinnin ja aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden räätälöidyn käytön, suunnittelu;

3)

Siirtymävaiheiden kestävä aktivointi ja hallinta;

4)

Suhteet työnantajiin;

5)

Julkisten työvoimapalvelujen tarjoamien palvelujen näyttöön perustuva suunnittelu ja toteutus;

6)

Sidosryhmien kanssa toteutettavien kumppanuuksien tehokas hallinnointi;

7)

Julkisten työvoimapalvelujen resurssien kohdentaminen.