28.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 354/62

(1)

Euroopan unionin perustavina arvoina ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Yksilöillä on unionissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) ja Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa (SEU) heille annetut oikeudet. Lisäksi Euroopan unionin perusoikeuskirja, jäljempänä 'perusoikeuskirja', josta tuli Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä oikeudellisesti sitova kaikkialla unionissa, kattaa ne perusoikeudet ja -vapaudet, joihin yksilöillä on oikeus unionissa. Näitä oikeuksia olisi edistettävä ja suojeltava. Näiden oikeuksien, samoin kuin niistä kansainvälisistä yleissopimuksista, joihin unioni on liittynyt, kuten Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, johtuvien oikeuksien täysimääräinen käyttö olisi taattava, ja siltä olisi poistettava kaikki esteet. Lisäksi nämä oikeudet tuovat mukanaan vastuita ja velvollisuuksia sekä muita ihmisiä että koko ihmiskuntaa ja tulevia sukupolvia kohtaan.

(2)

Tukholman ohjelmassa (4) Eurooppa-neuvosto vahvisti pitävänsä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä ensisijaisen tärkeänä ja täsmensi, että ohjelman poliittisiin prioriteetteihin kuuluu oikeuksien Euroopan toteuttaminen. Rahoituksen myöntäminen mainittiin yhtenä Tukholman ohjelman poliittisten prioriteettien onnistuneen täytäntöönpanon merkittävänä työvälineenä. Perussopimuksissa ja Tukholman ohjelmassa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet olisi saavutettava muun muassa perustamalla kaudeksi 2014–2020 joustava ja tehokas perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, jäljempänä 'ohjelma', jonka olisi helpotettava suunnittelua ja täytäntöönpanoa. Ohjelman yleisiä ja erityisiä tavoitteita olisi tulkittava Eurooppa-neuvoston määrittelemien asiaan liittyvien strategisten suuntaviivojen mukaisesti.

(3)

Komission Eurooppa 2020 -strategiasta 3 päivänä maaliskuuta 2010 antamassa tiedonannossa esitetään älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia. Yksilöiden oikeuksien tukeminen ja edistäminen unionissa, syrjintään ja epätasa-arvoon puuttuminen sekä unionin kansalaisuuden edistäminen tukevat Eurooppa 2020 -strategian erityistavoitteiden ja lippulaivahankkeiden eteenpäin viemistä.

(4)

Syrjintäkielto on yksi unionin perusperiaatteista. SEUT 19 artiklassa määrätään toimista sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Syrjintäkielto sisältyy myös perusoikeuskirjan 21 artiklaan, jota olisi sovellettava perusoikeuskirjan 51 artiklassa asetetuissa rajoissa ja kyseisen artiklan mukaisesti. Eri syrjintämuotojen erityispiirteet olisi otettava huomioon, ja yhdestä tai useammasta syystä johtuvan syrjinnän estämiseksi ja torjumiseksi olisi suunniteltava asianmukaisia toimia.

(5)

Ohjelma olisi toteutettava tavalla, joka tehostaa muita samoihin tavoitteisiin tähtääviä unionin toimia, joita ovat erityisesti toimet, joita tarkoitetaan komission 5 päivänä huhtikuuta 2011 antamassa tiedonannossa "EU:n kehys romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille vuoteen 2020 saakka" (5) ja EU:n puitekehyksestä vuoteen 2020 ulottuville romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille 19 päivänä toukokuuta 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä, joissa jäsenvaltioita kehotetaan puuttumaan romanien yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen syrjäytymiseen jatkamalla valtavirtaistamista neljällä eri alalla, eli koulutuksessa, työllisyydessä, terveydenhuollossa ja asumisessa, sekä varmistamalla, että romaneja ei syrjitä vaan heidän perusoikeutensa tunnustetaan yhtäläisesti, ja toteuttamaan toimenpiteitä erottelun poistamiseksi sieltä, missä sitä esiintyy, erityisesti koulutuksen ja asumisen alalla.

(6)

Rasismilla, muukalaisvihalla, homofobialla ja muunlaisella suvaitsemattomuudella rikotaan suoraan vapauden, demokratian sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteita, joille unioni perustuu ja jotka ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille. Näiden ilmiöiden torjuminen on näin ollen jatkuva tavoite, joka edellyttää koordinoituja toimia, muun muassa rahoituksen myöntämistä. Näihin ilmiöihin kuuluvat muun muassa julkinen yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen, sekä muut rikokset, joiden taustalla on rasistisia tarkoitusperiä, muukalaisvihaa tai homofobiaa. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota myös kaikenlaisen väkivallan, vihan, erottelun ja leimaamisen ennalta ehkäisemiseen ja torjuntaan sekä kiusaamisen, ahdistelun ja suvaitsemattoman kohtelun torjuntaan esimerkiksi julkishallinnossa, poliisitoimessa, oikeuslaitoksessa, koulussa ja työpaikalla.

(7)

Naisten ja miesten tasa-arvo on yksi unionin perusarvoista. Naisten ja miesten epätasa-arvoinen kohtelu loukkaa perusoikeuksia. Lisäksi naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen auttaa myös osaltaan saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Tavoite edistää naisten ja miesten tasa-arvoa olisi toteutettava tavalla, joka tehostaa muita samoihin tavoitteisiin tähtääviä unionin tai jäsenvaltioiden toimia, joita ovat erityisesti toimet, joita tarkoitetaan Euroopan tasa-arvosopimuksessa vuosiksi 2011–2020.

(8)

Sukupuoleen perustuvaan syrjintään sisältyy Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti myös syrjintä, joka perustuu asianomaisen sukupuolenkorjaukseen. Myös unionin oikeuden ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kehitys olisi otettava huomioon tämän ohjelman täytäntöönpanossa, kun on kyse muista sukupuoleen liittyvistä näkökohdista, esimerkiksi sukupuoli-identiteetistä.

(9)

Oikeus tulla kohdelluksi ihmisarvoisesti työpaikalla ja yleensä yhteiskunnassa on näiden unionin perusarvojen ilmentymä, ja tarvitaan koordinoitua toimintaa, jotta työmarkkinoiden suhteen voidaan toteuttaa kohdennettuja toimia. Tästä syystä sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden alalla toteutettaviin toimiin kuuluu naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen sekä syrjinnän torjuminen työpaikalla ja työmarkkinoilla.

(10)

Lapsiin, nuoriin ja naisiin sekä muihin riskiryhmiin kohdistuva väkivalta kaikissa muodoissaan on loukkaus perusoikeuksia vastaan ja muodostaa vakavan terveysuhkan. Tällaista väkivaltaa esiintyy kaikkialla unionissa ja sillä on vakavia seurauksia uhrien fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle sekä koko yhteiskunnalle. Siihen puuttuminen ja uhrien suojelu edellyttävät voimakasta poliittista tahtoa ja koordinoituja toimia, joiden lähtökohtana ovat Daphne-ohjelmien (6) menetelmät ja tulokset. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen edistää myös naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Koska Daphne-rahoitus, joka aloitettiin vuonna 1997, on tuottanut hyviä tuloksia, eli se on saavuttanut suosiota sidosryhmien keskuudessa (viranomaiset, akateemiset oppilaitokset ja valtioista riippumattomat järjestöt) ja rahoitetut hankkeet ovat olleet tehokkaita, on tärkeää, että ohjelmaa toteutettaessa säilytetään Daphne-nimi, kun on kyse erityistavoitteesta, jolla pyritään ehkäisemään ja torjumaan lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, jotta Daphne-ohjelmien näkyvyys säilyisi mahdollisimman hyvin.

(11)

SEU 3 artiklan 3 kohdassa unioni velvoitetaan edistämään lapsen oikeuksien suojelua syrjintää torjuen. Lapset ovat haavoittuvassa asemassa, etenkin jos he ovat köyhiä, syrjäytyneitä tai vammaisia tai jos muut erityiset olosuhteet asettavat heidät alttiiksi laiminlyöntien, sieppausten ja katoamisten kaltaisille vaaroille. Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään lapsen oikeuksia ja suojellaan lapsia vahingonteoilta ja väkivallalta, jotka vaarantavat heidän fyysisen ja mielenterveytensä ja loukkaavat heidän oikeuttaan kehitykseen, suojeluun ja ihmisarvoon.

(12)

Henkilötietoja olisi myös vastaisuudessa suojeltava tehokkaasti jatkuvan teknologisen kehityksen ja globalisaation edetessä. Tietosuojaa koskevaa unionin lainsäädäntökehystä olisi sovellettava tehokkaasti ja johdonmukaisesti kaikkialla unionissa. Tätä varten unionin olisi voitava tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä panna tämä lainsäädäntökehys täytäntöön. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että henkilöt voivat käyttää oikeuksiaan tehokkaasti.

(13)

Kansalaisten olisi oltava tietoisempia oikeuksista, joita heillä on unionin kansalaisuuden myötä, varsinkin oikeudestaan liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella, oikeudestaan äänestää ja asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa asuinjäsenvaltiossaan samoin edellytyksin kuin kyseisen valtion kansalaiset, oikeudestaan esittää vetoomuksia Euroopan parlamentille millä tahansa perussopimusten kielellä, oikeudestaan tehdä kansalaisaloitteita ja oikeudestaan tehdä kanteluita Euroopan oikeusasiamiehelle toimielinten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, ja heidän olisi voitava käyttää näitä oikeuksia. Kansalaisten kannustaminen osallistumaan aktiivisemmin demokratian toteutumiseen unionin tasolla auttaa lujittamaan Euroopan kansalaisyhteiskuntaa ja edistää eurooppalaisen identiteetin kehittymistä. Kansalaisten olisi voitava asua, matkustaa, opiskella, työskennellä ja tehdä vapaaehtoistyötä toisessa jäsenvaltiossa, ja heidän olisi voitava luottaa siihen, että he voivat nauttia samoista oikeuksista täysimääräisesti ja että heidän oikeuksiaan suojataan ilman syrjintää riippumatta siitä, missä he oleskelevat unionin alueella.

(14)

Sisämarkkinoilla kuluttajina tai yrittäjinä toimivien yksilöiden olisi voitava käyttää unionin oikeuteen perustuvia oikeuksiaan valtionrajat ylittävissä yhteyksissä.

(15)

SEUT 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelman kaikissa toimissa olisi tuettava sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista. Toimia olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti, jotta voidaan tehdä arvio siitä, miten sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys on otettu huomioon ohjelman toimissa.

(16)

Kokemus unionin tasolla toteutetuista toimista on osoittanut, että ohjelman tavoitteiden saavuttaminen käytännössä edellyttää erilaisten ohjauskeinojen, kuten säädösten, poliittisten aloitteiden ja rahoituksen, yhdistämistä. Rahoitus on merkittävä lainsäädäntötoimia täydentävä väline.

(17)

Sen lisäksi, että ohjelmasta rahoitetuilla toimilla on tuensaajille todellista arvoa, niiden avulla voidaan löytää perusteita päätöksenteon parantamiseksi kansallisesti ja unionin tasolla. Esimerkiksi Daphne-ohjelmat ovat mahdollistaneet tiedon ja hyvien käytäntöjen todellisen vaihdon kaikkien sidosryhmien kesken, myös jäsenvaltioiden kesken, lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä ja torjumisessa.

(18)

Komission 29 päivänä kesäkuuta 2011 antamassa tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" korostetaan, että unionin myöntämää rahoitusta on tarpeen järkeistää ja yksinkertaistaa. Erityisesti nykyinen talouskriisi huomioon ottaen on keskeisen tärkeää, että unionin varojen käyttö jäsennellään ja hallinnoidaan mahdollisimman huolellisesti. Rahoitusta voidaan huomattavasti yksinkertaistaa ja sen hallinnointia tehostaa vähentämällä ohjelmien lukumäärää ja järkeistämällä, yksinkertaistamalla ja yhdenmukaistamalla rahoitussääntöjä ja -menettelyjä.

(19)

Rahoituksen yksinkertaistamista, sen hallinnoinnin tehostamista ja helpompaa saatavuutta varten ohjelmalla olisi jatkettava ja kehitettävä toimia, joita on aiemmin toteutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1672/2006/EY (7) perustetun Progress-ohjelman osa-alueen 4 (Syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus) ja osa-alueen 5 (Sukupuolten tasa-arvo), neuvoston päätöksellä 2007/252/EY (8) perustettujen perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevien erityisohjelmien ja Daphne III -ohjelman pohjalta. Näiden ohjelmien väliarviointeihin kuuluu suosituksia, joilla pyritään ohjelmien täytäntöönpanon parantamiseen. Väliarviointien havainnot sekä vastaavien jälkiarviointien havainnot on otettava huomioon ohjelman täytäntöönpanossa.

(20)

Varojen optimaalisen käytön varmistamisen ja varainkäytön tehokkuuden parantamisen olisi oltava ohjaavana periaatteena pyrittäessä saavuttamaan ohjelmalle asetetut tavoitteet. Riittävä rahoitus olisi taattava, jotta voitaisiin tukea pyrkimyksiä luoda oikeuksien Eurooppa. On tärkeää varmistaa, että ohjelma pannaan täytäntöön mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäläheisesti, kuitenkin niin, että samalla taataan oikeusvarmuus ja saatavuus kaikille osanottajille. Jotta kaikkien mahdollisten tuensaajien olisi helpompaa saada rahoitusta, hakumenettelyjä ja varainhoitoa koskevia vaatimuksia olisi myös yksinkertaistettava ja hallinnolliset rasitteet poistettava.

(21)

Komission 19 päivänä lokakuuta 2010 antamassa tiedonannossa "EU:n talousarvion kokonaistarkastelu" ja komission 29 päivänä kesäkuuta 2011 antamassa tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" korostetaan, että on tärkeää keskittää rahoitus toimiin, joista saadaan selkeää eurooppalaista lisäarvoa, mikä tarkoittaa, että unionin toimilla voidaan saavuttaa lisäarvoa jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin verrattuna. Tämän asetuksen perusteella toteutettavilla toimilla olisi edistettävä unionin jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta lisäämällä rajatylittävää yhteistyötä ja verkostoitumista ja varmistamalla unionin oikeuden asianmukainen ja johdonmukainen soveltaminen. Rahoitustoimien olisi myös edistettävä sitä, että kaikki asianomaiset voivat perehtyä tehokkaammin unionin oikeuteen ja politiikkoihin, ja tarjottava vankka analyyttinen perusta unionin oikeuden ja politiikkojen tukemiselle ja kehittämiselle ja siten edesautettava niiden toteuttamista ja asianmukaista täytäntöönpanoa. Unionin toimien ansiosta toimintaa voidaan toteuttaa johdonmukaisesti kaikkialla unionissa ja saavuttaa mittakaavaetuja. Unionilla on lisäksi jäsenvaltioita paremmat edellytykset puuttua rajatylittäviin tilanteisiin ja tarjota vastavuoroista oppimista varten eurooppalainen foorumi.

(22)

Valitessaan ohjelmasta rahoitettavia toimia komission olisi arvioitava ehdotukset ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Kriteerien olisi sisällettävä ehdotettujen toimien eurooppalaisen lisäarvon arvioiminen. Myös kansallisilla hankkeilla ja pienimuotoisilla hankkeilla voi olla eurooppalaista lisäarvoa.

(23)

Yleiseurooppalaista etua ohjelman kattamilla aloilla ajavia elimiä ja yhteisöjä olisi pidettävä keskeisinä toimijoina sikäli kuin ne ovat vaikuttaneet tai niiden odotetaan vaikuttavan huomattavalla tavalla tämän edun saavuttamiseen, ja niiden olisi saatava rahoitusta komission tämän asetuksen mukaisesti hyväksymissä vuosittaisissa työohjelmissa määriteltyjen menettelyjen ja kriteerien mukaisesti.

(24)

Yhdenmukaiset yhteiskunnalliset palvelut olisi tulkittava komission päätöksen N:o 116/2007/EY (9) 2 artiklan mukaisesti.

(25)

Ohjelmaan osallistuviin elimiin ja yhteisöihin olisi kuuluttava kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia.

(26)

Tässä asetuksessa vahvistetaan koko ohjelman keston ajaksi ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (10) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(27)

Sen varmistamiseksi, että ohjelma on riittävän joustava muuttuviin tarpeisiin ja niiden mukaisiin poliittisiin painopisteisiin reagoimiseksi, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteessä vahvistettujen prosenttiosuuksien muuttamista kunkin erityistavoiteryhmän osalta yli viidellä prosenttiyksiköllä. Sen arvioimiseksi, onko tarpeen antaa tällainen delegoitu säädös, kyseiset prosenttiosuudet olisi laskettava ohjelman koko keston ajaksi vahvistettujen rahoituspuitteiden perusteella eikä vuotuisten määrärahojen perusteella. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(28)

Tämä asetus olisi pantava kaikilta osin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (11), jäljempänä 'varainhoitoasetus', mukaisesti. Mitä erityisesti tulee tuensaajien maksaman arvonlisäveron tukikelpoisuutta koskeviin edellytyksiin, arvonlisäveron tukikelpoisuus ei saisi määräytyä tuensaajien oikeudellisen aseman perusteella sellaisten toimien osalta, jotka yksityiset ja julkiset elimet ja yhteisöt voisivat toteuttaa samoin oikeudellisin edellytyksin. Kun otetaan huomioon tämän asetuksen piiriin kuuluvien tavoitteiden ja toimien erityinen luonne, ehdotuspyynnöissä olisi selvennettävä, että niiden toimien osalta, jotka sekä yksityiset että julkiset elimet ja yhteisöt voivat toteuttaa, julkisten elinten ja yhteisöjen maksama vähennyskelvoton arvonlisävero on tukikelpoinen siltä osin kuin se on maksettu sellaisten toimien kuten koulutus- tai tiedotustoimien täytäntöönpanoa varten, joita ei voida pitää julkisen vallan käyttönä. Tässä asetuksessa olisi lisäksi hyödynnettävä varainhoitoasetuksessa käyttöön otettuja yksinkertaistamisvälineitä. Lisäksi kriteerit, joiden perusteella rahoitusta saavat toimet valitaan, olisi määriteltävä siten, että käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan toimiin, jotka voivat parhaiten edistää asetettujen toimintatavoitteiden saavuttamista.

(29)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä vuotuiset työohjelmat. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (12) mukaisesti.

(30)

Komission tämän asetuksen nojalla hyväksymissä vuotuisissa työohjelmissa olisi varmistettava varojen asianmukainen jakautuminen avustuksien ja julkisia hankintoja koskevien sopimusten välillä. Ohjelmalla olisi pääasiassa ohjattava varoja avustuksiin, huolehtien kuitenkin samalla hankintojen riittävästä rahoituksesta. Avustuksiin kohdennettavien vuotuisten menojen vähimmäisprosenttiosuus olisi vahvistettava vuotuisissa työohjelmissa, ja sen tulisi olla vähintään 65 prosenttia. Hankesuunnittelun ja sidosryhmien yhteisrahoituksen helpottamiseksi komission olisi vahvistettava ehdotuspyynnöille, hankkeiden valinnalle ja rahoituspäätöksille selkeä aikataulu.

(31)

Jotta voitaisiin varmistaa varojen tehokas kohdentaminen unionin yleisestä talousarviosta, olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja synergiaan toisiinsa läheisesti liittyvillä aloilla toteutettavissa rahoitusohjelmissa, joita ovat muun muassa tämä ohjelma ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1382/2013 (13) perustettu oikeusalan ohjelma, perustettu Kansalaisten Eurooppa-ohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1296/2013 (14) perustettu työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma sekä muut työllisyys- ja sosiaaliasioiden, sisäasioiden, terveyden ja kuluttajansuojan, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, nuorison ja urheilun, tietoyhteiskunnan ja laajentumisen alalla perustetut ohjelmat, erityisesti liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II) sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastot, joita koskevat yhteiset säännökset on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 (15).

(32)

Komission olisi varmistettava yleinen johdonmukaisuus, täydentävyys ja synergia unionin elinten ja laitosten kuten Euroopan tasa-arvoinstituutin ja unionin perusoikeusviraston toimien kanssa, ja sen olisi arvioitava muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden työtä ohjelman piiriin kuuluvilla aloilla.

(33)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarvittaessa hallinnollisten ja taloudellisten seuraamusten määrääminen varainhoitoasetuksen mukaisesti.

(34)

Moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamiseksi tässä asetuksessa olisi säädettävä sen tuloksellisuuden arviointia varten tarvittavista välineistä. Tätä varten siinä olisi määriteltävä yleistavoite ja erityistavoitteet. Erityistavoitteiden saavuttamisen mittaamista varten olisi laadittava konkreettisia ja määrällisesti ilmaistavissa olevia indikaattoreita, joiden olisi oltava voimassa koko ohjelmakauden ajan. Komission olisi toimitettava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle seurantakertomus, jonka olisi perustuttava muun muassa tässä asetuksessa säädettyihin indikaattoreihin ja jossa olisi annettava tietoa käytettävissä olevien varojen käytöstä.

(35)

Komission olisi otettava ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä huomioon varojen oikeudenmukainen maantieteellinen jakautuminen ja annettava tukea niille jäsenvaltioille, joissa rahoitettuja toimia on suhteellisen vähän. Lisäksi komission olisi otettava ohjelman täytäntöönpanossa huomioon, onko joissain jäsenvaltioissa syytä toteuttaa kansainvälisesti tunnustettujen indeksien tai valvontaelinten mukaan toimia, jotta ohjelman tavoitteiden tehokas saavuttaminen voidaan varmistaa, ja sen olisi tuettava jäsenvaltioiden tai kansalaisyhteiskunnan toimia näillä aloilla.

(36)

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (16), jäljempänä 'soveltamissäännöt', 180 artiklan 1 kohdan l alakohdan mukaisesti avustussopimuksissa olisi määriteltävä unionin rahoituksen näkyvyyttä koskevat säännökset lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, joissa julkistaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista.

(37)

Varainhoitoasetuksen 35 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä sen soveltamissääntöjen 21 artiklan mukaisesti komission olisi asetettava asianmukaisella tavalla ja ajoissa saataville tiedot varojen saajista sekä unionin yleisestä talousarviosta rahoitettujen toimenpiteiden luonteesta ja tarkoituksesta. Nämä tiedot olisi asetettava saataville noudattaen asianmukaisesti luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia, erityisesti henkilötietojen suojaa.

(38)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on sellaisen alueen edelleen kehittäminen, missä edistetään, suojellaan ja tosiasiallisesti toteutetaan SEU:ssa, SEUT:ssa ja perusoikeuskirjassa sekä sellaisissa kansainvälisissä ihmisoikeusyleissopimuksissa, joihin unioni on liittynyt, vahvistettua tasa-arvoa ja yksilön oikeuksia, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(39)

Jotta varmistetaan päätöksen N:o 1672/2006/EY osa-alueiden 4 ja 5 sekä päätöksen 2007/252/EY ja päätöksen N:o 779/2007/EY perusteella aiemmin rahoitettujen toimien rahoituksen jatkuvuus, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan,

a)

edistää sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjintäkiellon periaatteen tehokasta toteuttamista sekä kunnioittaa syrjintäkiellon periaatetta, joka koskee perusoikeuskirjan 21 artiklassa lueteltujen perusteiden nojalla tapahtuvaa syrjintää;

b)

ehkäistä ja torjua rasismia, muukalaisvihaa, homofobiaa ja muita suvaitsemattomuuden muotoja;

c)

edistää ja suojella vammaisten henkilöiden oikeuksia;

d)

edistää naisten ja miesten tasa-arvoa ja edistää sen valtavirtaistamista;

e)

ehkäistä ja torjua kaikenlaista väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin ja naisiin, sekä väkivaltaa, joka kohdistuu muihin riskiryhmiin, erityisesti lähipiirissään väkivallalle altistuviin riskiryhmiin, ja suojella tällaisen väkivallan uhreja;

f)

edistää ja suojella lapsen oikeuksia;

g)

edistää yksityiselämän ja henkilötietojen mahdollisimman korkeatasoisen suojan varmistamista;

h)

edistää ja parantaa unionin kansalaisuuteen perustuvien oikeuksien käyttöä;

i)

auttaa yksilöitä käyttämään unionin oikeuteen perustuvia oikeuksiaan kuluttajina tai yrittäjinä sisämarkkinoilla, kuluttajaohjelmasta rahoitetut hankkeet huomioon ottaen.

a)

vahvistetaan tietoisuutta ja tietämystä unionin oikeudesta ja politiikoista sekä oikeuksista, arvoista ja periaatteista, joille unioni perustuu;

b)

tuetaan unionin oikeuden välineiden ja unionin politiikkojen tehokasta, kattavaa ja johdonmukaista täytäntöönpanoa ja soveltamista jäsenvaltioissa sekä niiden seurantaa ja arviointia;

c)

edistetään rajat ylittävää yhteistyötä, parannetaan keskinäistä tuntemusta ja vahvistetaan keskinäistä luottamusta kaikkien sidosryhmien kesken;

d)

parannetaan niiden mahdollisten esteiden tuntemusta ja ymmärtämystä, jotka saattavat vaikuttaa SEU:ssa, SEUT:ssa, perusoikeuskirjassa, niissä kansainvälisissä yleissopimuksissa, joihin unioni on liittynyt, ja unionin johdetussa oikeudessa taattujen oikeuksien ja periaatteiden käyttöön.

a)

analyyttiset toiminnat, kuten tietojen keruu ja tilastojen laatiminen; yhteisten menetelmien ja tarvittaessa indikaattoreiden tai vertailuarvojen kehittäminen; tutkimukset, selvitykset, analyysit ja mielipidemittaukset; arvioinnit; oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen; työpajat, seminaarit, asiantuntijakokoukset ja konferenssit;

b)

koulutustoiminta, esimerkiksi henkilöstövaihto, työpajat, seminaarit, kouluttajien koulutustapahtumat sekä verkko-oppimisen välineiden tai muiden koulutusmateriaalien kehittäminen;

c)

vastavuoroinen oppiminen, yhteistyö, valistus- ja tiedonlevittämistoimet, esimerkiksi hyvien käytänteiden, innovatiivisten toimintatapojen ja kokemusten yksilöinti ja vaihto; vertaisarviointien ja vastavuoroisen oppimisen organisointi; konferenssien, seminaarien ja tiedotuskampanjoiden järjestäminen, mukaan lukien verkkoviestimissä; tiedottaminen, mukaan lukien toimielinten viestintä ohjelman tavoitteisiin liittyvistä unionin poliittisista painopisteistä; ohjelmaa ja sen tuloksia koskevan tiedon levittämiseen tarkoitetun aineiston kokoaminen ja julkaiseminen; tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien tietojärjestelmien ja -välineiden kehittäminen, käyttö ja ylläpito;

d)

sellaisten keskeisten toimijoiden tukeminen, joiden toiminta edistää ohjelman tavoitteiden toteuttamista, kuten valtioista riippumattomien järjestöjen tukeminen pantaessa täytäntöön toimia, joilla on eurooppalaista lisäarvoa; keskeisten eurooppalaisten toimijoiden, Euroopan tason verkostojen ja yhdenmukaisten yhteiskunnallisten palveluiden tukeminen; jäsenvaltioiden tukeminen unionin oikeuden ja politiikkojen täytäntöönpanossa; ja asiantuntijaelinten ja -yhteisöjen, keskus-, alue- ja paikallisviranomaisten sekä valtioista riippumattomien järjestöjen verkottumistoimien tukeminen Euroopan tasolla, mukaan lukien tukeminen toimikohtaisilla avustuksilla tai toiminta-avustuksilla.

a)

jäsenvaltioihin;

b)

Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) niihin maihin, jotka ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolia, kyseisen sopimuksen mukaisesti;

c)

ehdokasmaihin, mahdollisiin ehdokasmaihin ja unioniin liittyviin maihin, niiden yleisten periaatteiden, edellytysten ja sääntöjen mukaisesti, joista määrätään näiden maiden kanssa unionin ohjelmiin osallistumisesta tehdyissä puitesopimuksissa, assosiaationeuvoston päätöksissä tai samankaltaisissa sopimuksissa.

a)

toteutettavat toimet 3 artiklassa ja 4 artiklan 1 kohdassa asetettujen yleis- ja erityistavoitteiden mukaisesti, mukaan lukien ohjeellinen rahoitusvarojen jako;

b)

rahoitettavia ehdotuksia valittaessa sovellettavat keskeiset tukikelpoisuus-, valinta- ja ratkaisuperusteet varainhoitoasetuksen 84 artiklan ja sen soveltamissääntöjen 94 artiklan mukaisesti;

c)

avustuksiin kohdennettavien vuotuisten menojen vähimmäisprosenttiosuus.

a)

vuotuisen seurantakertomuksen, joka perustuu 14 artiklan 2 kohdassa säädettyihin indikaattoreihin ja käytettävissä olevien varojen käyttöön;

b)

väliarviointikertomuksen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018;

c)

jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021.

a)

ohjelmasta rahoitetuilla valistustoimilla saavutettujen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden lukumäärä ja prosenttiosuus;

b)

niiden sidosryhmien määrä, jotka ovat osallistuneet muun muassa ohjelmasta rahoitettuihin koulutustoimintaan, vaihtoihin, opintokäynteihin, työpajoihin ja seminaareihin;

c)

unionin oikeutta ja politiikkoja sekä tapauksen mukaan unionin perustana olevia oikeuksia, arvoja ja periaatteita koskevan tiedon lisääntyminen ohjelmasta rahoitettuihin toimiin osallistuvien ryhmien keskuudessa verrattuna koko kohderyhmään;

d)

rajatylittävän yhteistyön piiriin kuuluvien tapausten, toimien ja tuotosten lukumäärä;

e)

osallistujien arvio toimista, joihin he ovat osallistuneet, ja niiden (odotetusta) kestävyydestä;

f)

ohjelmasta rahoitettujen toimien maantieteellinen kattavuus;

g)

kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvien hakemusten ja avustusten määrä;

h)

hakijoiden kunkin erityistavoitteen osalta pyytämän ja sille myönnetyn rahoituksen määrä.

a)

ohjelman eurooppalainen lisäarvo, mukaan lukien ohjelman toimien arviointi suhteessa kansallisella tai Euroopan tasolla kehitettyihin vastaaviin aloitteisiin, joita ei tueta unionin rahoituksella, ja niiden (odotetut) tulokset sekä unionin rahoituksen edut ja/tai haitat verrattuna tämäntyyppisten toimien kansalliseen rahoitukseen;

b)

rahoituksen taso suhteessa saavutettuihin tuloksiin (tehokkuus);

c)

mahdolliset hallinnolliset, organisatoriset ja/tai rakenteelliset esteet, jotka vaikeuttavat ohjelman sujuvampaa, vaikuttavampaa ja tehokkaampaa täytäntöönpanoa (mahdollinen yksinkertaistaminen).