20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/948

NEUVOSTON ASETUS (EURATOM) N:o 1314/2013,

annettu 16 päivänä joulukuuta 2013,

tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa Horisontti 2020 täydentävästä Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelmasta (2014–2018)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 7 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan atomienergiayhteisön, jäljempänä 'yhteisö', eräänä tavoitteena on edistää elintason nostamista jäsenvaltioissa muun muassa edistämällä ja helpottamalla jäsenvaltioissa tehtävää ydinalan tutkimusta ja täydentämällä sitä toteuttamalla yhteisön tutkimus- ja koulutusohjelma.

(2)

Ydinalan tutkimus voi edistää yhteiskunnallista ja taloudellista hyvinvointia sekä ympäristön kestävyyttä parantamalla ydinturvallisuutta, turva- ja varmuusjärjestelyjä ja säteilysuojelua. Yhtä tärkeää on se, että ydinalan tutkimus voi edistää pitkällä aikavälillä energiajärjestelmän irtautumista hiilestä turvallisella, tehokkaalla ja varmalla tavalla.

(3)

Yhteisön 1 päivänä tammikuuta 2014 alkavan ja 31 päivänä joulukuuta 2018 päättyvän kauden tutkimus- ja koulutusohjelma, jäljempänä 'Euratom-ohjelma', edistää ydinalan tutkimusta tukemalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (2) perustetun tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman "Horisontti 2020", jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', tavoitteiden saavuttamista ja helpottaa Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen luomista ja toimintaa.

(4)

Ydinenergia voi potentiaalisesti vaikuttaa energiahuoltoon ja taloudelliseen kehitykseen, mutta toisaalta vakavat ydinonnettomuudet voivat vaarantaa ihmisten terveyden. Euratom-ohjelmassa olisi sen vuoksi kiinnitettävä mahdollisimman suurta huomiota ydinturvallisuuteen ja tarvittaessa turva- ja varmuusjärjestelyihin, joita Yhteinen tutkimuskeskus (Joint Research Centre, jäljempänä 'JRC'), käsittelee.

(5)

Neuvoston 28 päivänä helmikuuta 2008 Brysselissä pidetyn istunnon päätelmissä esitetyllä Euroopan strategisella energiateknologiasuunnitelmalla, jäljempänä 'SET-suunnitelma', vauhditetaan vähähiilisten energiateknologioiden valikoiman kehittämistä. Eurooppa-neuvosto sopi 4 päivänä helmikuuta 2011 pitämässään kokouksessa, että unioni ja sen jäsenvaltiot edistävät investointeja uusiutuviin energialähteisiin sekä turvallisiin ja kestäviin vähähiilisiin teknologioihin ja keskittyvät SET-suunnitelmassa asetettujen, teknologiaa koskevien ensisijaisten tavoitteiden toteuttamiseen. Kukin jäsenvaltio voi vapaasti päättää, mitä teknologiaa se tukee.

(6)

Koska kaikilla jäsenvaltioilla on ydinlaitoksia tai ne käyttävät radioaktiivisia materiaaleja erityisesti lääketieteellisiin tarkoituksiin, neuvosto on todennut 1 ja 2 päivänä joulukuuta 2008 Brysselissä pidetyssä istunnossa antamissaan päätelmissä, että ydinalan osaamista on pidettävä jatkuvasti yllä erityisesti asianmukaisella koulutuksella, joka kytkeytyy tutkimukseen ja jota koordinoidaan yhteisön tasolla.

(7)

Kunkin jäsenvaltion asiana on valita, hyödyntääkö se ydinvoimaa, mutta on myös todettava, että ydinenergialla on eri jäsenvaltioissa erilainen merkitys.

(8)

Allekirjoittamalla kansainvälistä lämpöydinkoereaktoria (ITER) koskevan hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-järjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen (3) yhteisö on sitoutunut osallistumaan ITER-hankkeen toteuttamiseen ja sen tulevaan käyttöön. Yhteisön osuutta hallinnoidaan neuvoston päätöksellä 2007/198/Euratom (4) ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten perustetun eurooppalaisen yhteisyrityksen, jäljempänä 'Fusion for Energy -yhteisyritys', kautta. Mainitun yhteisyrityksen toimintaa, mukaan lukien ITER, on määrä säännellä erillisellä säädöksellä.

(9)

Jotta fuusiosta voi tulla uskottava vaihtoehto kaupallisessa energiantuotannossa, on ensinnäkin tarpeen huolehtia siitä, että ITERin rakentaminen saatetaan päätökseen aikataulun mukaisesti ja että sen toiminta aloitetaan onnistuneesti. Toiseksi on tarpeen laatia kunnianhimoinen mutta realistinen etenemissuunnitelma sähköntuotannon aloittamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Euroopan fuusio-ohjelman uudelleensuuntaamista niin, että perustetaan yhteinen toimintaohjelma, jolla tämä etenemissuunnitelma pannaan täytäntöön. Jotta käynnissä olevan fuusiotutkimustoiminnan saavutukset ja fuusioalan sidosryhmien pitkäaikaiset sitoumukset kuten myös niiden välinen yhteistyö voitaisiin turvata, on varmistettava yhteisön tuen jatkuvuus. Olisi keskityttävä enemmän ensisijaisesti ITERiä tukeviin toimiin mutta myös demonstraatioreaktorin kehittämiseen, mukaan lukien tarvittaessa yksityisen sektorin aiempaa laajempi osallistuminen. Tämä rationalisointi ja uudelleensuuntaaminen olisi toteutettava vaarantamatta Euroopan johtajuutta fuusiotutkimusyhteisössä.

(10)

JRC:n olisi edelleen tarjottava riippumatonta asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknologista tukea yhteisön politiikkojen laatimiselle, kehittämiselle, täytäntöönpanolle ja seurannalle erityisesti ydinturvallisuuteen sekä turva- ja varmuusjärjestelyihin liittyvässä tutkimuksessa ja koulutuksessa. Henkilöresurssien optimoimiseksi ja päällekkäisen tutkimustoiminnan välttämiseksi unionissa olisi kaikki JRC:n toteuttamat uudet toimet analysoitava niiden johdonmukaisuuden tarkistamiseksi jäsenvaltioissa jo olemassa olevien toimien kanssa. Horisontti 2020 -puiteohjelman turvallisuusnäkökohdat olisi rajattava JRC:n suoriin toimiin.

(11)

JRC:n olisi jatkettava lisäresurssien tuottamista kilpailutetun toiminnan kautta. Tähän sisältyvät osallistuminen Euratom-ohjelman epäsuoriin toimiin, ulkopuolisille asiakkaille tehtävä työ ja, vähemmässä määrin, teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyntäminen.

(12)

Kaikkien jäsenvaltioiden edun vuoksi unionin tehtävänä on kehittää kehys, jolla tuetaan yhteistä ydinfissioteknologioiden pioneeritutkimusta ja niihin liittyvän tietämyksen luomista ja säilyttämistä ja jossa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen, turva- ja varmuusjärjestelyihin, säteilysuojeluun ja ydinaseiden leviämisen estämiseen. Tämä edellyttää puolueetonta tutkimustietoa, jonka tuottamiseen JRC voi osallistua keskeisellä tavalla. Tämä on tuotu esille komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antamassa tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke Innovaatiounioni", jossa komissio on esittänyt aikomuksensa hankkia entistä vankempaa tutkimustietoa poliittisen päätöksenteon perustaksi hyödyntämällä JRC:tä. JRC aikoo vastata tähän haasteeseen keskittämällä ydinturvallisuutta ja turva- ja varmuusjärjestelyjä koskevan tutkimuksensa unionin politiikan painopisteisiin.

(13)

Jotta voitaisiin tiivistää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja vahvistaa kansalaisten luottamusta tieteeseen, Euratom-ohjelmassa olisi edistettävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntevaa osallistumista tutkimus- ja innovaatiokysymyksiin edistämällä tiedekasvatusta, asettamalla tieteellinen tietämys helpommin saataville, kehittämällä vastuullisia tutkimus- ja innovaatiolinjauksia, joissa otetaan huomioon kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet ja odotukset, sekä helpottamalla kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista Euratom-ohjelman toimiin.

(14)

Euratom-ohjelmaa täytäntöön pantaessa olisi otettava huomioon tieteen, teknologian, teollisuuden, politiikkojen ja yhteiskunnan kehittyvät mahdollisuudet ja tarpeet. Tutkimuslinjaukset olisi vahvistettava läheisessä yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien alojen sidosryhmien kanssa, ja niiden olisi oltava riittävän joustavia tulevan kehityksen huomioon ottamiseksi. Ulkopuolisia tahoja voidaan kuulla Euratom-ohjelman täytäntöönpanon aikana, ja tässä yhteydessä olisi myös hyödynnettävä asianmukaisia rakenteita, kuten eurooppalaisia teknologiayhteisöjä.

(15)

Komissio sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea järjestivät Brysselissä 26 ja 27 päivänä helmikuuta 2013 symposiumin, jonka aiheena olivat ydinfissiotutkimuksen hyödyt ja rajoitukset vähähiilisen energian kannalta. Symposiumia edelsi monialainen tutkimus, johon osallistui muun muassa energian, talouden ja yhteiskuntatieteiden alojen asiantuntijoita. Käytyjen keskustelujen tuloksena todettiin, että ydinalan tutkimusta on jatkettava Euroopan tasolla.

(16)

Euratom-ohjelman olisi osaltaan lisättävä tutkijan ammatin houkuttelevuutta unionissa. Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö (5) sekä eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa määritellyt muut asiaan liittyvät ohjeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon kunnioittaen kuitenkin niiden vapaaehtoista luonnetta.

(17)

Euratom-ohjelmaan sisältyvissä toimissa olisi pyrittävä edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa tutkimuksessa ja innovoinnissa puuttumalla erityisesti sukupuolten välisen epätasapainon taustalla oleviin syihin, hyödyntämällä täysimääräisesti sekä nais- että miestutkijoiden potentiaali ja ottamalla sukupuolten tasa-arvo huomioon hankkeiden sisällössä tutkimuksen laadun parantamiseksi ja innovoinnin edistämiseksi. Toimissa olisi myös pyrittävä soveltamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaisia naisten ja miesten tasa-arvoa koskevia periaatteita.

(18)

Euratom-ohjelmasta tuettavissa tutkimus- ja innovointitoimissa olisi kunnioitettava eettisiä perusperiaatteita. Ohjelmassa olisi tarvittaessa otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot energiakysymyksistä. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä korvaamaan eläinten käyttö. Kaikki toimet olisi toteutettava siten, että varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.

(19)

Suurempaan vaikutukseen olisi pyrittävä myös yhdistämällä Euratom-ohjelman ja yksityisen sektorin rahoitusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa keskeisillä aloilla, joilla tutkimus ja innovointi voivat edistää unionin laajempia kilpailukykytavoitteita. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumiseen.

(20)

Euratom-ohjelmassa olisi edistettävä kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä erityisesti turvallisuuden alalla yhteisen edun ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta etenkin ydinturvallisuuden jatkuvan parantamisen edistämiseksi.

(21)

Jotta voidaan säilyttää tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, Euratom-ohjelmasta myönnettävän rahoituksen olisi oltava sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa julkisten menojen tehokkuuden varmistamiseksi ja sellaisten markkinavääristymien kuten yksityisten varojen syrjäyttämisen, tehottomien markkinarakenteiden syntymisen ja tehottomien yritysten toiminnassa pysymisen estämiseksi.

(22)

Eurooppa-neuvosto totesi 4 päivänä helmikuuta 2011 antamissaan päätelmissä, että unionin tutkimusrahoituksessa on tarpeen omaksua uusi lähestymistapa valvontaan ja riskinhallintaan, ja peräänkuulutti uudenlaista tasapainoa yhtäältä luottamuksen ja valvonnan sekä toisaalta riskinoton ja riskien välttämisen välille. Euroopan parlamentti peräänkuulutti tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa (6) hallinnoinnin ja rahoituksen käytännön yksinkertaistamista ja totesi, että unionin tutkimusrahoituksen hallinnoinnin olisi oltava osallistujiin päin selvemmin luottamukseen perustuvaa ja riskisietoisempaa.

(23)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joihin kuuluvat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarpeen mukaan seuraamukset. Tarkistetun valvontastrategian, jossa keskitytään virhemäärien alentamisen sijaan enemmänkin riskiperusteiseen valvontaan ja petostentorjuntaan, pitäisi keventää osallistujien valvontataakkaa.

(24)

On tärkeää varmistaa, että Euratom-ohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelma on toteutukseltaan mahdollisimman tehokas ja käyttäjäystävällinen. Samanaikaisesti on syytä varmistaa Euratom-ohjelman oikeusvarmuus ja helppo hyödynnettävyys kaikkien osallistujien kannalta. On tarpeen varmistaa, että noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (7), jäljempänä 'varainhoitoasetus', asiaan liittyviä säännöksiä sekä yksinkertaistamista ja parempaa sääntelyä koskevia vaatimuksia.

(25)

Jotta voidaan varmistaa, että Euratom-ohjelma pannaan täytäntöön mahdollisimman tehokkaasti ja että se on yksinkertaistettujen menettelyjen ansiosta helposti kaikkien osallistujien hyödynnettävissä ja muodostaa yhtenäisen, kattavan ja selkeän kehyksen osallistujille, ohjelmaan osallistumiseen ja tutkimustulosten levittämiseen olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1291/2013 määritettyjä Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sovellettavia sääntöjä tietyin mukautuksin tai poikkeuksin.

(26)

On tärkeää helpottaa edelleen osallistujien tuottamien teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyntämistä samalla kun suojellaan muiden osallistujien ja yhteisön oikeutettuja etuja Euratomin perustamissopimuksen, jäljempänä 'perustamissopimus, II luvun mukaisesti.

(27)

Neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1908/2006 (8) ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 139/2012 (9) nojalla perustetut ja komission hallinnoimat osallistujien takuurahastot ovat osoittautuneet tärkeäksi suojamekanismiksi, joka vähentää sellaisiin saataviin liittyviä riskejä, joita sääntöjen vastaisesti toimineet osallistujat eivät maksa takaisin. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1290/2013 (10) nojalla perustetun osallistujien takuurahaston olisi katettava myös toimet, joiden toteutus perustuu neuvoston asetukseen (Euratom) N:o 1908/2006, asetukseen (Euratom) N:o 139/2012 ja tähän asetukseen.

(28)

Jotta voidaan varmistaa Eurotom-ohjelman epäsuorien toimien yhdenmukaiset toteuttamisedellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä työohjelmia ja päätös epäsuorien toimien rahoituksen hyväksymisestä. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (11) mukaisesti.

(29)

Euratom-ohjelman tavoitteiden saavuttaminen toiminnan eri aloilla edellyttää monialaisten toimien tukemista sekä Euratom-ohjelman puitteissa että yhdessä Horisontti 2020 -puiteohjelman toimien kanssa.

(30)

Tehokas suorituskyvyn hallinta, mukaan lukien arviointi ja seuranta, edellyttää sellaisten yksittäisten suorituskykyindikaattoreiden kehittämistä, joita voidaan mitata aikajanalla, jotka ovat realistisia ja vastaavat toiminnan perusajatusta ja jotka ovat merkityksellisiä tavoitteiden ja toimien asianmukaisen tärkeysjärjestyksen kannalta. Euratom-ohjelman täytäntöönpanon ja seurannan sekä eurooppalaisen tutkimusalueen edistymisen, saavutusten ja toiminnan seurannan välille olisi luotava asianmukaiset koordinointimekanismit.

(31)

Komission päätöksellä 96/282/Euratom (12) perustettua JRC:n johtokuntaa on kuultu JRC:n suorien toimien tieteellisestä ja teknisestä sisällöstä.

(32)

Oikeusvarmuuden vuoksi olisi kumottava fuusio-ohjelmaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean perustamisesta 16 päivänä joulukuuta 1980 tehty neuvoston päätös (13), neuvoston päätös 84/338/Euratom, EHTY, ETY (14), neuvoston päätös 2006/970/Euratom (15), neuvoston päätös 2006/976/Euratom (16), neuvoston päätös 2006/977/Euratom (17), asetus (Euratom) N:o 1908/2006, neuvoston päätös 2012/93/Euratom (18), asetus (Euratom) N:o 139/2012, neuvoston päätös 2012/94/Euratom (19) ja neuvoston päätös 2012/95/Euratom (20).

(33)

Komissio on kuullut Euratomin tieteellis-teknistä komiteaa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   OSASTO

PERUSTAMINEN

1 artikla

Perustaminen

Tällä asetuksella perustetaan 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2018 väliseksi ajaksi Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelma, jäljempänä 'Euratom-ohjelma', ja vahvistetaan kyseisen ohjelmaan osallistumista koskevat säännöt, myös ne, jotka koskevat osallistumista tämän asetuksen mukaisesti myönnettyjen varojen hoitamisesta vastaavien rahoituselinten ohjelmiin sekä toimiin, joiden toteutus perustuu yhdessä sekä tähän asetukseen että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 1291/2013 perustettuun tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 puiteohjelmaan, jäljempänä 'Horisontti 2020' -puiteohjelma.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)

'tutkimus- ja innovointitoimilla' tutkimukseen, teknologian kehittämiseen, demonstrointiin ja innovointiin liittyvien toimien koko kirjoa, mukaan lukien kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön edistäminen, tulosten levittäminen ja optimointi sekä tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden edistäminen Euroopan atomienergiayhteisössä, jäljempänä 'yhteisö';

b)

'suorilla toimilla' komission Yhteisen tutkimuskeskuksensa, jäljempänä 'JRC', kautta toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia;

c)

'epäsuorilla toimilla' osallistujien toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia, joihin unioni tai yhteisö, jäljempänä 'unioni', myöntää rahoitustukea;

d)

'julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella' kumppanuutta, jossa yksityisen sektorin kumppanit, yhteisö ja tarvittaessa muut kumppanit, kuten julkisoikeudelliset yhteisöt, sitoutuvat yhdessä tukemaan tutkimus- ja innovointiohjelman tai -toimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa;

e)

'julkisen sektorin sisäisellä kumppanuudella' kumppanuutta, jossa paikallisen, alueellisen, kansallisen tai kansainvälisen tason julkisoikeudelliset yhteisöt tai yhteisöt, jotka suorittavat julkisen palvelun tehtäviä, sitoutuvat yhdessä yhteisön kanssa tukemaan tutkimus- ja innovointiohjelman tai -toimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa.

3 artikla

Tavoitteet

1.   Euratom-ohjelman yleisenä tavoitteena on ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen toteuttaminen siten, että painopisteenä ydinturvallisuuden jatkuva parantaminen, turva- ja varmuusjärjestelyt ja säteilysuojelu, erityisesti, jotta voitaisiin edistää pitkällä aikavälillä energiajärjestelmän irtautumista hiilestä turvallisella, tehokkaalla ja varmalla tavalla. Yleinen tavoite toteutetaan liitteessä I määritetyillä suorilla ja epäsuorilla toimilla, joilla pyritään tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa määriteltyihin erityistavoitteisiin.

2.   Euratom-ohjelman epäsuorien toimien erityistavoitteita ovat seuraavat:

a)

ydinjärjestelmien turvallisuuden tukeminen;

b)

loppujätteen huollon turvallisten pitemmän aikavälin ratkaisujen kehitystyön edistäminen; näihin kuuluvat muun muassa geologinen loppusijoitus, erottelu ja transmutaatio;

c)

ydinalan asiantuntemuksen ja huippuosaamisen kehittämisen ja kestävyyden tukeminen unionissa;

d)

säteilysuojelun ja säteilyyn liittyvien lääketieteellisten sovellusten kehittämisen tukeminen, mukaan lukien radioisotooppien turvallinen ja turvattu saanti ja käyttö;

e)

eteneminen kohti fuusion energialähdekäytön toteutettavuuden demonstrointia hyödyntämällä nykyisiä ja tulevia fuusiolaitteita;

f)

perustan luominen tuleville fuusiovoimalaitoksille kehittämällä materiaaleja, teknologioita ja konsepteja;

g)

innovoinnin ja teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen;

h)

yleiseurooppalaisesti merkittävien tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksien ja käytön varmistaminen.

3.   Euratom-ohjelman suorien toimien erityistavoitteita ovat seuraavat:

a)

ydinturvallisuuden parantaminen, mukaan lukien ydinreaktoreiden ja -polttoaineen turvallisuus, ydinjätehuolto – johon kuuluvat muun muassa geologinen loppusijoitus, erottelu ja transmutaatio – käytöstä poisto sekä hätätilavalmius;

b)

ydinalan turva- ja varmuusjärjestelyjen parantaminen, mukaan lukien ydinmateriaalivalvonta, ydinaseiden leviämisen estäminen, ydinmateriaalien laittoman kaupan torjunta ja forensinen ydinmateriaalitutkinta;

c)

ydinalan tieteellisen huippuosaamisen lisääminen standardointia varten;

d)

tietämyksen hallinnan ja koulutuksen edistäminen;

e)

ydinturvallisuutta ja turva- ja varmuusjärjestelyjä koskevan unionin politiikan tukeminen.

JCR:n johtokunnan on analysoitava kaikki JRC:n uudet toimet tarkistaakseen niiden johdonmukaisuuden jäsenvaltioissa olemassa olevien toimien kanssa.

4.   Euratom-ohjelman täytäntöönpanossa varmistetaan, että tuettavat painopistealueet ja toimet ovat merkityksellisiä muuttuvien tarpeiden kannalta ja että niissä otetaan huomioon tieteen, teknologian, innovoinnin, poliittisen päätöksenteon, markkinoiden ja yhteiskunnan muuttuva luonne tarkoituksena optimoida henkilöresurssit ja määrärahat sekä välttää ydinalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan päällekkäisyys unionissa.

5.   Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa erityistavoitteissa voidaan ottaa huomioon Euratom-ohjelman täytäntöönpanon aikana esiin nousevat uudet ja ennakoimattomat tarpeet. Näitä voivat olla uusien mahdollisuuksien, kriisien ja uhkien tai uusien unionin politiikkojen kehittämistarpeiden edellyttämät toimet, jos ne ovat asianmukaisesti perusteltuja, sekä sellaisten toimien pilotointi, joita kaavaillaan tuettaviksi tulevista ohjelmista.

4 artikla

Talousarvio

1.   Euratom-ohjelman täytäntöönpanoa varten varatut rahoituspuitteet ovat 1 603 329 000 euroa. Määrä jakautuu seuraavasti:

a)

fuusion tutkimus- ja kehittämisohjelman epäsuorat toimet 728 232 000 euroa;

b)

ydinfissiota, ydinturvallisuutta ja säteilysuojelua koskevat epäsuorat toimet 315 535 000 euroa;

c)

suorat toimet 559 562 000 euroa.

Komission hallintomenojen osuus saa Euratom-ohjelman epäsuorien toimien toteutuksen yhteydessä olla keskimäärin enintään 7 prosenttia Euratom-ohjelman keston aikana ja enintään 6 prosenttia vuonna 2018.

2.   Euratom-ohjelman rahoituskehyksestä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät ohjelman hallintoon ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin ja erityisesti selvityksiin ja asiantuntijatapaamisiin siltä osin kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät tietojen käsittelyä ja vaihtoa palveleviin tietotekniikkaverkkoihin, sekä muita teknisen ja hallinnollisen tuen menoja, joita komissiolle aiheutuu Euratom-ohjelman hallinnosta. Jatkuvia ja toistuvia toimia, kuten valvontaa, tarkastusta ja tietotekniikkaverkostoja, varten tarvittavat menot katetaan 1 kohdassa määriteltyjen komission hallintomenojen rajoissa.

3.   Tarvittaessa ja perustelluissa tapauksissa talousarvioon voidaan ottaa määrärahoja myös vuoden 2018 jälkeen toteutuvia teknisen ja hallinnollisen tuen menoja varten sellaisten toimien hallintoa varten, joita ei ole saatettu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä.

4.   Jos suorilla toimilla edistetään sellaisten tahojen käynnistämiä aloitteita, joille komissio on antanut täytäntöönpanotehtäviä 6 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan mukaisesti, tällaista osuutta ei pidetä osana näihin aloitteisiin osoitettua rahoitusta.

5.   Talousarviositoumukset voidaan jakaa vuosieriin. Komissio tekee vuosittain kutakin vuosierää koskevan sitoumuksen ottaen huomioon rahoitustukea saavien toimien edistymisen, arvioidut rahoitustarpeet ja käytettävissä olevat talousarviomäärärahat.

5 artikla

Kolmansien maiden assosioituminen

1.   Euratom-ohjelmaan voivat assosioitua:

a)

unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat kunkin maan osalta puitesopimuksissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen unionin ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen ja edellytysten mukaisesti;

b)

Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet tai Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat ja alueet jotka täyttävät kaikki seuraavat perusteet;

i)

hyvät tiede-, teknologia- ja innovointivalmiudet;

ii)

aikaisemmin saavutetut hyvät tulokset osallistumisesta unionin tutkimus- ja innovointiohjelmiin;

iii)

teollis- ja tekijänoikeuksien oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu;

c)

seitsemänteen Euratom-puiteohjelmaan assosioituneet maat tai alueet.

2.   Erityiset ehdot ja edellytykset, jotka koskevat assosioituneiden maiden osallistumista Euratom-ohjelmaan, mukaan lukien assosioituneen maan bruttokansantuotteeseen perustuva rahoitusosuus, määritetään unionin ja assosioituneiden maiden välisissä kansainvälisissä sopimuksissa.

II   OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANO

I   LUKU

Täytäntöönpano, hallinto ja tukimuodot

6 artikla

Hallinto ja yhteisön tukimuodot

1.   Euratom-ohjelma pannaan täytäntöön epäsuorilla toimilla, joita varten käytetään yhtä tai useampaa varainhoitoasetuksessa säädettyä rahoitusmuotoa, erityisesti avustuksia, palkintoja, hankintoja ja rahoitusvälineitä. Yhteisön tuki käsittää lisäksi JRC:n toteuttamien tutkimus- ja innovointitoimien muodossa olevia suoria toimia.

2.   Komissio voi antaa osan Euratom-ohjelman täytäntöönpanosta varainhoitoasetuksen 58 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen rahoituselinten tehtäväksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 10 artiklan soveltamista.

Komissio voi myös antaa Euratom-ohjelmaan kuuluvia epäsuoria toimia Horisontti 2020 -puiteohjelman nojalla perustettujen tai siinä tarkoitettujen elinten toteutettavaksi.

3.   Komissio hyväksyy epäsuorien toimien rahoitusta koskevan päätöksen 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen annettavilla täytäntöönpanosäädöksillä.

7 artikla

Osallistumista ja tutkimustulosten levittämistä koskevat säännöt

1.   Oikeussubjektin osallistumiseen Euratom-ohjelman epäsuoriin toimiin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1290/2013 vahvistettuja sääntöjä, jollei tämän artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu.

2.   Asetuksen (EU) N:o 1290/2013 43 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut turvallisuussäännöt käsittävät Euratom-ohjelmassa myös perustamissopimuksen 24 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden maanpuolustukselliset edut.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1290/2013 41 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, komissio tai rahoituselin voi yhteisön rahoitusta saaneiden osallistujien tuottamien tulosten osalta kieltäytyä hyväksymästä omistusoikeuden siirtoa tai yksinomaisen tai rinnakkaislisenssin myöntämistä kolmannelle osapuolelle, joka on sijoittautunut sellaiseen kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut Euratom-ohjelmaan, jos se katsoo, että tällainen omistusoikeuden siirto tai lisenssin myöntäminen ei edistä unionin talouden kilpailukyvyn kehittämistä tai että se on ristiriidassa eettisten periaatteiden tai turvallisuusnäkökohtien kanssa. Turvallisuusnäkökohtiin sisältyvät perustamissopimuksen 24 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden maanpuolustukselliset edut.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1290/2013 46 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, yhteisöllä ja sen yhteisyrityksillä on yhteisön politiikkojen ja ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten tai kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän kansainvälisen yhteistyön asettamien velvoitteiden täyttämiseksi käyttöoikeudet yhteisön rahoitusosuuden saaneen osallistujan tuloksiin. Näihin käyttöoikeuksiin sisältyy oikeus antaa kolmansille osapuolille lupa käyttää tuloksia julkisissa hankinnoissa ja oikeus myöntää alilisenssejä, ja ne rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön; käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua.

3.   Asetuksen (EU) N:o 1290/2013 mukaisesti perustettu osallistujien takuurahasto korvaa asetuksella (Euratom) N:o 1908/2006 ja asetuksella (Euratom) N:o 139/2012 perustetut osallistujien takuurahastot ja jatkaa niiden toimintaa.

Kaikki asetuksella (Euratom) N:o 1908/2006 ja asetuksella (Euratom) N:o 139/2012 perustetuissa osallistujien takuurahastoissa olevat määrät siirretään 31 päivästä joulukuuta 2013 asetuksella (EU) N:o 1290/2013 perustettuun osallistujien takuurahastoon. Päätöksen N:o 2012/93/Euratom mukaisten toimien osallistujat, jotka allekirjoittavat avustussopimuksia 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeen, maksavat osuutensa osallistujien takuurahastoon.

8 artikla

Monialaiset toimet

1.   Euratom-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi sekä Euratom-ohjelman ja Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi unionin rahoitusta voidaan myöntää toimille, jotka kattavat monialaisesti liitteessä I esitetyt epäsuorat toimet ja/tai toimet, joilla pannaan täytäntöön neuvoston päätöksellä 2013/743/EU (21) perustettu Horisontti 2020 -puiteohjelman erityisohjelma.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitus voidaan koota tämän asetuksen 4 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 1291/2013 6 artiklassa tarkoitetuista epäsuorien toimien rahoitusosuuksista ja toteuttaa yhtenä rahoitusjärjestelynä.

9 artikla

Sukupuolten tasa-arvo

Euratom-ohjelmassa turvataan sukupuolten tasa-arvon tehokas edistäminen sekä tutkimuksen ja innovoinnin sisällön sukupuoliulottuvuuden huomioon ottaminen.

10 artikla

Eettiset periaatteet

1.   Kaikissa Euratom-ohjelmaan kuuluvissa tutkimus- ja innovointitoimissa on noudatettava eettisiä periaatteita sekä asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, joihin sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirja sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat.

Erityisesti on otettava huomioon suhteellisuusperiaate, oikeus yksityisyyteen, oikeus henkilötietojen suojaan, oikeus henkilön fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen, oikeus syrjimättömyyteen ja tarve varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.

2.   Euratom-ohjelman nojalla toteutettavien tutkimus- ja innovointitoimien on keskityttävä yksinomaan siviilisovelluksiin.

11 artikla

Työohjelmat

1.   Komissio hyväksyy 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen annettavilla täytäntöönpanosäädöksillä epäsuorien toimien täytäntöönpanoa koskevia työohjelmia. Tällaisten työohjelmien on mahdollistettava alhaalta ylöspäin etenevät lähestymistavat, joilla pyritään tavoitteisiin innovatiivisesti.

Työohjelmissa on määritettävä keskeiset toimien täytäntöönpanoa koskevat osatekijät varainhoitoasetuksen mukaisesti, mukaan lukien toimien yksityiskohtaiset tavoitteet, rahoitus ja aikataulu sekä monivuotinen lähestymistapa ja strategiset suuntaviivat seuraavia täytäntöönpanovuosia varten.

2.   Suoria toimia varten komissio laatii päätöksen 96/282/Euratom mukaisesti monivuotisen työohjelman, jossa määritellään tarkemmin liitteessä I esitetyt tavoitteet ja tieteelliset ja teknologiset painopisteet sekä täytäntöönpanon aikataulu.

Tässä monivuotisessa työohjelmassa otetaan myös huomioon olennaiset tutkimustoimet, joita toteutetaan jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen toimesta. Työohjelma päivitetään tarpeen mukaan.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa työohjelmissa on otettava huomioon tieteen, teknologian ja innovoinnin nykytila kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla sekä alan poliittisen, yhteiskunnallisen ja markkinakehityksen nykytila. Näitä päivitetään tarpeen mukaan.

4.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen työohjelmien on sisällettävä jakso, jossa määritellään 8 artiklassa tarkoitetut monialaiset toimet.

12 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Komitea (22) kokoontuu kahdessa eri kokoonpanossa, joista toisessa käsitellään Euratom-ohjelman fissioon liittyviä ja toisessa sen fuusioon liittyviä kysymyksiä.

3.   Kun tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklassa säädettyä tarkastelumenettelyä.

4.   Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

13 artikla

Komissio tiedottaa säännöllisesti 12 artiklassa tarkoitetulle komitealle Euratom-ohjelman täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä ja antaa sille ajallaan tietoja kaikista Euratom-ohjelman puitteissa ehdotetuista tai rahoitetuista epäsuorista toimista.

14 artikla

Ulkopuolisten tahojen kuuleminen ja yhteiskunnan osallisuus

1.   Euratom-ohjelman täytäntöönpanossa otetaan huomioon lausunnot ja kannanotot, joita saadaan tarvittaessa

a)

Euratomin tieteellis-tekniseltä komitealta perustamissopimuksen 134 artiklan mukaisesti,

b)

komission perustamilta riippumattomien korkean tason asiantuntijoiden neuvoa-antavilta ryhmiltä,

c)

kansainvälisten tiede- ja teknologiasopimusten perusteella luoduista vuoropuhelurakenteista,

d)

ennakoivista toimista,

e)

kohdennetuista julkisista kuulemisista (muun muassa tarvittaessa alueellisten ja kansallisten viranomaisten tai sidosryhmien kuulemiset), sekä

f)

läpinäkyvistä ja interaktiivisista prosesseista, joilla varmistetaan vastuullisen tieteen ja innovoinnin tukeminen.

2.   Muun muassa eurooppalaisten teknologiayhteisöjen, yhteisen ohjelmasuunnittelun ja eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien puitteissa laaditut tutkimus- ja innovaatiolinjaukset otetaan myös kattavasti huomioon.

II   LUKU

Yksittäiset toiminta-alat

15 artikla

Pienet ja keskisuuret yritykset

Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että varmistetaan pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', sekä yleensä yksityisen sektorin riittävä osallistuminen Euratom-ohjelmaan ja ohjelman asianmukainen innovaatiovaikutus niiden suhteen. Pk-yritysten osallistumisesta on tehtävä määrällinen ja laadullinen arviointi osana arviointi- ja seurantajärjestelyjä.

16 artikla

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja julkisen sektorin sisäiset kumppanuudet

Edellä 3 artiklassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi Euratom-ohjelman erityistoimet voidaan toteuttaa

a)

perustamissopimuksen 5 luvun nojalla perustettujen yhteisyritysten avulla;

b)

"Ohjelmien yhteisrahoitustoimet" -rahoitusjärjestelyyn perustuvien julkisen sektorin sisäisten kumppanuuksien avulla;

c)

asetuksen (EU) N:o 1291/2013 25 artiklassa tarkoitettujen sopimuspohjaisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla.

17 artikla

Kansainvälinen yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

1.   Kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit sekä kansainväliset järjestöt voivat osallistua Euratom-ohjelman epäsuoriin toimiin asetuksessa (EU) N:o 1290/2013 esitetyin edellytyksin. Poikkeukset tästä yleisperiaatteesta esitetään tämän asetuksen 7 artiklassa. Euratom-ohjelmassa edistetään kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää kansainvälistä yhteistyötä, jotta voidaan

a)

vahvistaa unionin huippuosaamista ja houkuttelevuutta tutkimuksessa ja innovoinnissa sekä lisätä sen taloudellista ja teollista kilpailukykyä,

b)

vastata tuloksekkaasti yhteisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin;

c)

tukea unionin ulko- ja kehityspolitiikan tavoitteita ja täydentää ulkoisia ohjelmia ja kehitysohjelmia. Pyritään luomaan synergiaa muiden unionin politiikkojen kanssa.

2.   Kohdennettuja toimia, joiden tavoitteena on edistää tiettyjen kolmansien maiden tai kolmansien maiden ryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä, toteutetaan strategisen lähestymistavan sekä yhteisen edun, yhteisten painopistealueiden ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta ottaen huomioon näiden maiden tieteelliset ja teknologiset valmiudet ja markkinamahdollisuudet sekä odotettavissa oleva vaikutus.

Olisi edistettävä vastavuoroista pääsyä kolmansien maiden ohjelmiin. Vaikutusten maksimoimiseksi edistetään koordinointia ja synergioiden aikaansaamista jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden aloitteiden kanssa. Yhteistyön luonne voi vaihdella yksittäisten kumppanimaiden mukaan.

Yhteistyön painopisteissä otetaan huomioon unionin toimintapoliittiset mahdollisuudet yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa sekä teollis- ja tekijänoikeuksien oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu.

18 artikla

Tiedottaminen, viestintä ja tulosten hyödyntäminen ja levittäminen

1.   Euratom-ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä tulosten levittämis- ja viestintätoimet katsotaan erottamattomaksi osaksi Euratom-ohjelmasta tuettavia toimia.

2.   Viestintätoimiin voivat sisältyä

a)

aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta Euratom-puiteohjelmasta annettavasta rahoituksesta ja helpottaa sen saamista erityisesti sellaisilla alueilla tai sentyyppisten osallistujien keskuudessa, joiden osallistumistaso on suhteellisen alhainen;

b)

kohdennettu apu hankkeille ja konsortioille sellaisen osaamisen hankkimisessa, jonka avulla voidaan optimoida viestintä sekä tulosten hyödyntäminen ja levittäminen;

c)

aloitteet, joilla edistetään suuren yleisön kanssa käytävää vuoropuhelua ja keskustelua tieteeseen, teknologiaan ja innovointiin liittyvistä kysymyksistä, ja joissa hyödynnetään sosiaalista mediaa ja muita innovatiivisia teknologioita ja menetelmiä;

d)

viestintä, joka koskee tämän asetuksen tavoitteisiin liittyviä unionin toimintapoliittisia painopisteitä; komissio toimittaa jäsenvaltioille erityisesti oikea-aikaisia ja perusteellisia tietoja.

3.   Jollei perustamissopimuksesta ja asiaa koskevasta unionin lainsäädännöstä muuta johdu, levittämistoimiin voivat sisältyä

a)

toimet, joissa kootaan yhteen tuloksia useista hankkeista, mukaan lukien muista lähteistä rahoitusta saavat hankkeet, ja joiden avulla voidaan tarjota käyttöön käyttäjäystävällisiä tietokantoja ja raportteja, joissa keskeiset löydökset esitetään tiivistetysti;

b)

tulosten levittäminen poliittisille päättäjille ja standardointielimille, jotta asianomaiset tahot voisivat käyttää helpommin toimintapolitiikan kannalta merkittäviä tuloksia kansainvälisesti ja unionin tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla.

III   LUKU

Valvonta

19 artikla

Valvonta ja tarkastukset

1.   Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi luotava valvontajärjestelmä on suunniteltava siten, että sen avulla voidaan kohtuullisesti varmistaa toimintojen tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta sekä toimintoihin liittyvien transaktioiden laillisuus ja säännönmukaisuus ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja ohjelmiin kuuluvien maksujen luonne.

2.   Valvontajärjestelmässä on varmistettava tarkoituksenmukainen tasapaino luottamuksen ja valvonnan välille ja otettava huomioon valvonnasta kaikilla tasoilla erityisesti osallistujille aiheutuvat hallinnolliset ja muut kustannukset siten, että Euratom-ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa ja että siihen voidaan houkutella parhaat huippututkijat ja innovatiivisimmat yritykset.

3.   Tässä valvontajärjestelmässä Euratom-ohjelman epäsuorien toimien menojen tarkastusstrategia perustuu tilintarkastukseen, joka tehdään koko ohjelman alalta valitusta edustavasta otoksesta menoja. Tätä edustavaa otosta on täydennettävä tarkastamalla valikoidusti menoja, jotka otetaan tarkasteluun niitä koskevan riskinarvioinnin perusteella.

Euratom-ohjelman epäsuorien toimien menojen tarkastukset on suoritettava yhdenmukaisesti noudattaen taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita, jotta voidaan minimoida tarkastuksista osallistujille aiheutuva taakka.

20 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2.   Komissiolla tai sen edustajilla ja tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tarkastaa kaikkien unionilta tämän asetuksen nojalla varoja saaneiden edunsaajien, hankkijoiden ja alihankkijoiden tilit joko asiakirjojen perusteella tai paikan päällä tehtävin tarkastuksin.

Komission tarkastuksia voidaan tehdä kahden vuoden ajan viimeisen maksun suorittamisen jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

3.   Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF voi suorittaa tutkimuksia, muun muassa paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2012 (23) sekä neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (24) säännösten ja menettelyjen mukaisesti, avustussopimukseen tai avustuspäätökseen taikka Euratom-ohjelman mukaisesti rahoitettuun sopimukseen liittyvän, unionin taloudellisia etuja vahingoittavan petoksen, lahjonnan tai muun laittoman toiminnan osoittamiseksi.

4.   Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällyttävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

IV   LUKU

Seuranta ja arviointi

21 artikla

Seuranta

1.   Komissio seuraa vuosittain Euratom-ohjelman täytäntöönpanoa, edistymistä ja tuloksia. Komissio antaa tätä koskevia tietoja 12 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

2.   Komissio raportoi 1 kohdassa tarkoitetun seurannan tuloksista ja asettaa ne julkisesti saataville.

22 artikla

Arviointi

1.   Arvioinnit on suoritettava riittävän ajoissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon päätöksentekoprosessissa.

Viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2017 ja ottaen huomioon päätöksellä 2006/970/Euratom perustettua Euratomin seitsemättä puiteohjelmaa ja päätöksellä 2012/93/Euratom perustettua Euratom-puiteohjelmaa (2012–2013) koskevan jälkiarvioinnin, joka on määrä toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä, komissio tekee riippumattomien avoimen menettelyn perusteella valittujen asiantuntijoiden avustuksella väliarvioinnin Euratom-ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta tulosten ja vaikutusten saavuttamisen osalta ja siitä, ovatko kaikki toimenpiteet edelleen tarkoituksenmukaisia, sekä voimavarojen tehokkuudesta ja käytöstä, yksinkertaistamisen lisämahdollisuuksista ja eurooppalaisesta lisäarvosta. Arvioinnissa otetaan myös huomioon toimenpiteiden vaikutus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin painopisteiden kannalta, tulokset aiempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista sekä synergia ja vuorovaikutus muiden unionin rahoitusohjelmien, muun muassa rakennerahastojen, kanssa.

Komissio tekee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 avoimen menettelyn perusteella valittujen riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella jälkiarvioinnin Euratom-ohjelmasta. Tällainen arviointi kattaa toimenpiteiden lähtökohdat, toteutuksen ja saavutukset sekä pitemmän aikavälin vaikutukset ja kestävyyden, ja se otetaan huomioon tehtäessä päätöstä myöhemmin toteutettavan toimenpiteen mahdollisesta uusimisesta, muuttamisesta tai keskeyttämisestä.

2.   Euratom-ohjelman suorien ja epäsuorien toimien arvioinnit tehdään erillisinä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa arvioinneissa arvioidaan edistystä kohti 3 artiklassa säädettyjä tavoitteita ottaen huomioon liitteessä II määritellyt asianmukaiset suoritusindikaattorit.

4.   Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle asianomaisten toimenpiteiden seurantaa ja arviointia varten tarvittavat tiedot, kun se on aiheellista ja kun ne ovat saatavilla.

5.   Komissio toimittaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen arviointien päätelmät ja niitä koskevat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle.

III   OSASTO

LOPPU- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

23 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.   Kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2014 fuusio-ohjelmaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean perustamisesta 16 päivänä joulukuuta 1980 tehty neuvoston päätös, päätös 84/338/Euratom, EHTY, ETY, päätös 2006/970/Euratom, päätös 2006/976/Euratom, päätös 2006/977/Euratom, asetus (Euratom) N:o 1908/2006, päätös 2012/93/Euratom, asetus (Euratom) N:o 139/2012, päätös 2012/94/Euratom ja päätös 2012/95/Euratom.

2.   Toimia, joihin on myönnetty yhteisön rahoitusta 1 kohdassa tarkoitetuilla päätöksillä perustetuista ohjelmista, ja näihin toimiin liittyviä rahoitusvelvoitteita koskevat edelleen kyseisiin ohjelmiin sovellettavat säännöt ohjelmien päätökseen saattamiseen asti.

3.   Edellä 4 artiklassa tarkoitettu rahoitus voi kattaa myös sellaisen teknisen ja hallinnollisen tuen menot, jota tarvitaan Eurotom-ohjelman sekä päätöksen 2012/93/Euratom, päätöksen 2012/94/Euratom ja päätöksen 2012/95/Euratom nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välisen siirtymisen varmistamiseksi.

4.   Jotta varmistetaan fuusiotutkimukselle annettavan yhteisön tuen jatkuvuus, liitteessä I olevassa i alakohdassa tarkoitetuille ohjelmien osarahoitustoimen avustuksensaajille 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen aiheutuneisiin menoihin voidaan myöntää yhteisön tukea.

24 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2013.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. JUKNA

(1)  EUVL C 181, 21.6.2012, s. 111.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (Ks. tämän virallisen lehden sivu 104).

(3)  EUVL L 358, 16.12.2006, s. 62

(4)  Neuvoston päätös 2007/198/Euratom, tehty 27 päivänä maaliskuuta 2007, eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle (EUVL L 90, 30.3.2007, s. 58).

(5)  Komission suositus, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2005, eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä (EUVL L 75, 22.3.2005, s. 67).

(6)  EUVL C 74E, 13.3.2012, s. 34.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(8)  Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1908/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2011) (EYVL L 400, 30.12.2006, s. 1).

(9)  Neuvoston asetus (Euratom) N:o 139/2012, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön puiteohjelman epäsuoriin toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2012–2013) (EUVL L 47, 18.2.2012, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (Ks. tämän virallisen lehden sivu 81).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(12)  Komission päätös 96/282/Euratom, tehty 10 päivänä huhtikuuta 1996, yhteisen tutkimuskeskuksen uudelleenjärjestelystä (EYVL L 107, 30.4.1996, s. 12).

(13)  Neuvoston asiakirja 4151/81 (ATO 103), 8. tammikuuta 1981, ei julkaistu virallisessa lehdessä.

(14)  Neuvoston päätös 84/338/Euratom, EHTY, ETY, tehty 29 päivänä kesäkuuta 1984, yhteisön tutkimus-, kehitys- ja esittelytoiminnan hallinto- ja yhteensovittamismenettelyistä ja -rakenteista (EYVL L 177, 4.7.1984, s. 25).

(15)  Neuvoston päätös 2006/970/Euratom, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2007–2011) (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 60).

(16)  Neuvoston päätös 2006/976/Euratom, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007–2011) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 404).

(17)  Neuvoston päätös 2006/977/Euratom, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteuttamasta erityisohjelmasta Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännessä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007–2011) täytäntöön panemiseksi (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 434).

(18)  Neuvoston päätös 2012/93/Euratom, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2012–2013) (EUVL L 47, 18.2.2012, s. 25).

(19)  Neuvoston päätös 2012/94/Euratom, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2012–2013) täytäntöönpanemiseksi epäsuorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta (EUVL L 47, 18.2.2012, s. 33).

(20)  Neuvoston päätös 2012/95/Euratom, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteuttamasta erityisohjelmasta Euroopan atomienergiayhteisön ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2012–2013) täytäntöön panemiseksi (EUVL L 47, 18.2.2012, s. 40).

(21)  Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman "Horisontti 2020" (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta (Ks. tämän virallisen lehden sivu 965).

(22)  Euratom-ohjelman täytäntöönpanon helpottamiseksi komissio korvaa vahvistamiensa suuntaviivojen mukaisesti kunkin esityslistassa määritellyn ohjelmakomitean kokouksen osalta jäsenvaltiokohtaisesti yhden edustajan kulut sekä erityistä asiantuntemusta vaativien esityslistan kohtien osalta jäsenvaltiokohtaisesti yhden asiantuntijan tai neuvonantajan kulut.

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(24)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 30.4.1996, s. 2).

LIITE I

TOIMET

Euratom-ohjelman lähtökohdat – tie vuoteen 2020

Saavuttamalla 3 artiklassa esitetyt tavoitteet Euratom-ohjelma tukee Horisontti 2020 -puiteohjelman kolmella painopistealueella, jotka ovat huipputason tiede, teollisuuden johtoasema ja yhteiskunnalliset haasteet, saavutettavia tuloksia.

Ydinenergia on mukana yhtenä tekijänä keskustelussa, jota käydään keinoista ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja Euroopan tuontienergiariippuvuuden vähentämiseksi. Pyrittäessä luomaan tulevaisuutta varten kestävää energiamuotojen yhdistelmää myös Euratom-ohjelmaan kuuluvilla tutkimustoimilla edistetään keskustelua, jota käydään ydinfissioenergian hyödyistä ja rajoituksista vähähiilisen energian kannalta. Parantamalla jatkuvasti ydinturvallisuutta kehittyneempi ydinteknologia voisi myös tarjota mahdollisuuksia parantaa merkittävästi tehokkuutta, tehostaa resurssien käyttöä ja tuottaa vähemmän jätettä kuin nykyisillä ratkaisuilla. Ydinturvallisuuteen liittyviin näkökohtiin kiinnitetään mahdollisimman laajaa huomiota.

Euratom-ohjelmalla on lujitettava ydinalan tutkimuksen ja innovoinnin puitteita ja koordinoitava jäsenvaltioiden tutkimustoimia. Näin voidaan välttää päällekkäisyyksiä, saavuttaa kriittinen massa keskeisillä aloilla ja varmistaa julkisen rahoituksen optimaalinen käyttö. Koordinointi ei kuitenkaan estä jäsenvaltioita perustamasta ohjelmia kansallisten tarpeiden täyttämiseksi.

Strategiassa, jonka tavoitteena on kehittää fuusio uskottavaksi vaihtoehdoksi kaupallisessa hiilettömässä energiantuotannossa, on noudatettava etenemissuunnitelmaa, jossa edetään välitavoitteiden kautta kohti tavoitetta, joksi on asetettu sähköntuotannon aloittaminen vuoteen 2050 mennessä. Tämän strategian toteuttamiseksi unionin fuusioon liittyvän työn järjestelyjä, mukaan lukien hallinto, rahoitus ja johto, on uudistettava ja sen painopiste on siirrettävä puhtaasta tutkimuksesta tulevien laitteistojen, kuten ITERin, DEMOn, ja niiden jälkeisten laitteistojen, suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Tämä edellyttää unionin koko fuusiotutkimusyhteisön, komission ja kansallisten rahoituselinten välistä tiivistä yhteistyötä.

Jotta näiden tavoitteiden edellyttämää asiantuntemusta voidaan pitää yllä unionissa, koulutuksen asemaa Euratom-ohjelmassa on tehostettava entisestään luomalla yleiseurooppalaista etua palvelevia koulutusrakenteita, jotka tarjoavat kohdennettuja ohjelmia. Tämä edistää edelleen eurooppalaista tutkimusaluetta sekä uusien jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden integroitumista.

Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet

Epäsuorat toimet

Jotta varmistetaan, että Euratom-ohjelman epäsuorat toimet ja jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin tutkimustoimet tukevat toisiaan, työohjelmien painopisteitä asetettaessa on otettava huomioon asiaankuuluvat lausunnot ja kannanotot, joita saadaan kansallisilta viranomaisilta ja ydintutkimuksen sidosryhmien muodostamilta elimiltä tai yhteenliittymiltä. Viimeksi mainittuja ovat muun muassa teknologiayhteisöt ja tekniset foorumit, jotka käsittelevät ydinjärjestelmiä ja -turvallisuutta, loppujätteen huoltoa ja säteilysuojelua ja pienten annosten aiheuttamaa riskiä sekä fuusiotutkimusta, tai muut ydinalan järjestöt ja foorumit.

a)   Ydinjärjestelmien turvallisuuden tukeminen (Yhteiskunnalliset haasteet, huipputason tiede, teollisuuden johtoasema)

Tuetaan yleisen tavoitteen mukaisesti yhteisiä tutkimustoimia, joiden kohteena on unionissa käytössä olevien reaktorijärjestelmien (mukaan lukien polttoainekiertolaitokset) turvallinen käyttö ja käytöstä poisto tai – siltä osin kuin se on tarpeen laaja-alaisen ydinturvallisuusasiantuntemuksen ylläpitämiseksi unionissa – tulevaisuudessa mahdollisesti käytettävien reaktorityyppien turvallinen käyttö. Toimissa keskitytään yksinomaan turvallisuusnäkökohtiin, ja ne kattavat kaikki polttoainekiertoon liittyvät osa-alueet, kuten erottelun ja transmutaation.

b)   Loppujätteen huollon turvallisten pitemmän aikavälin ratkaisujen kehitystyön edistäminen; näihin kuuluvat muun muassa geologinen loppusijoitus, erottelu ja transmutaatio (Huipputason tiede, yhteiskunnalliset haasteet)

Toteutetaan yhteisiä ja/tai koordinoituja tutkimustoimia, joiden kohteena ovat keskeiset jäljellä olevat kysymykset, jotka liittyvät käytetyn ydinpolttoaineen ja pitkäikäisen radioaktiivisen jätteen geologiseen loppusijoitukseen, sekä tarpeen mukaan teknologioiden ja turvallisuuden demonstrointi. Nämä toimet luovat perustaa unionin yhteiselle näkemykselle jätehuoltoon liittyvistä keskeisistä kysymyksistä, polttoaineen poistosta aina loppusijoitukseen.

Tutkimustoimien kohteena on lisäksi sellaisten muiden radioaktiivisten jätevirtojen huolto, joita varten ei nykyisin ole olemassa teollisesti käyttövalmiita prosesseja.

c)   Ydinalan asiantuntemuksen ja huippuosaamisen kehittämisen ja kestävyyden tukeminen unionissa (Huipputason tiede)

Edistetään tutkimuskeskusten ja teollisuuden välisiä ja eri jäsenvaltioiden ja assosioituneiden valtioiden välisiä yhteisiä koulutus- ja liikkuvuustoimia sekä tuetaan monitieteistä ydinalan osaamisen ylläpitämistä. Tavoitteena on taata sopivan pätevyyden omaavien ydinalan tutkijoiden, insinöörien ja työntekijöiden saatavuus unionissa pitkällä aikavälillä.

d)   Säteilysuojelun ja säteilyyn liittyvien lääketieteellisten sovellusten kehittämisen tukeminen, mihin kuuluvat muun muassa radioisotooppien turvallinen ja turvattu hankinta ja käyttö (Huipputason tiede, yhteiskunnalliset haasteet)

Toteutetaan yhteisiä tai koordinoituja tutkimustoimia, joissa tutkitaan erityisesti teollisesta, lääketieteellisestä tai ympäristöaltistuksesta johtuvien pienten annosten aiheuttamia riskejä, säteilyonnettomuuksiin liittyvien hätätilanteiden hallintaa ja radioekologiaa. Tarkoituksena on luoda yleiseurooppalainen tieteellinen ja teknologinen perusta luotettavalle, tasapuoliselle ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävälle säteilysuojelujärjestelmälle.

Toteutetaan ionisoivaan säteilyyn liittyviä lääketieteellisiä sovelluksia koskevia tutkimustoimia, joissa käsitellään säteilysuojelun operatiivisia turvallisuusnäkökohtia, ja hyödynnetään niitä.

e)   Eteneminen kohti fuusion energialähdekäytön toteutettavuuden demonstrointia hyödyntämällä nykyisiä ja tulevia fuusiolaitteita (Teollisuuden johtoasema, yhteiskunnalliset haasteet)

Tuetaan Euroopan fuusiokehityssopimuksen (EFDA) jäsenten ja kaikkien i alakohdassa tarkoitettujen oikeussubjektien yhteisiä tutkimustoimia, jotta voidaan varmistaa ITERin tehokkaan toiminnan nopea aloittaminen, mukaan lukien tarvittavien laitteiden (ml. JET, Joint European Torus) käyttö, muun muassa suurikapasiteettisia tietokoneita käyttävä integroitu mallintaminen sekä koulutustoimet tutkijoiden ja insinöörien seuraavan sukupolven kouluttamiseksi.

f)   Perustan luominen tuleville fuusiovoimalaitoksille kehittämällä materiaaleja, teknologioita ja konsepteja (Teollisuuden johtoasema, yhteiskunnalliset haasteet)

Tuetaan Euroopan fuusiokehityssopimuksen jäsenten ja kaikkien i alakohdassa tarkoitettujen oikeussubjektien yhteisiä tutkimustoimia, joilla kehitetään ja kvalifioidaan materiaaleja demonstraatiovoimalaitosta varten ja jotka edellyttävät muun muassa tarkoituksenmukaisen materiaalitestaukseen tarkoitetun laitoksen valmistelutyötä ja neuvotteluja unionin osallistumisesta sopivaan tällaista laitosta koskevaan kansainväliseen kehykseen. Tällaisessa kehittämisessä ja kvalifioinnissa hyödynnetään käytettävissä olevia kokeellisia, laskennallisia ja teoreettisia valmiuksia.

Tuetaan Euroopan fuusiokehityssopimuksen jäsenten ja kaikkien i alakohdassa tarkoitettujen oikeussubjektien yhteisiä tutkimustoimia, joissa tarkastellaan reaktorin toimintaan liittyviä kysymyksiä ja kehitetään ja demonstroidaan kaikkia fuusioenergian demonstraatiovoimalaitoksen kannalta olennaisia teknologioita. Näihin toimiin sisältyvät täydellisen demonstraatiovoimalaitoksen rakennekonseptien valmistelu ja stellaraattoreiden tarkastelu mahdollisena voimalaitosteknologiana.

g)   Innovoinnin ja teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen (Teollisuuden johtoasema)

Toteutetaan tai tuetaan tietämyksen hallintaa ja teknologian siirtoa, joka suuntautuu tällä ohjelmalla osarahoitettavasta tutkimuksesta teollisuuteen ja jossa hyödynnetään kaikkia tutkimuksen innovatiivisia näkökohtia.

Edistetään innovointia muun muassa tieteellisten julkaisujen avoimen saatavuuden (open access) kautta, perustamalla tietämyksen hallintaa ja levittämistä palveleva tietokanta sekä edistämällä teknologia-aiheiden asemaa opinto-ohjelmissa.

Pitkällä aikavälillä Euratom-ohjelma tukee kilpailukykyisen ydinfissioteollisuuden valmistelua ja kehittämistä ja helpottaa yksityissektorin sekä tarvittaessa pk-yritysten osallistumista erityisesti panemalla täytäntöön fuusiovoimalaitoksen teknologiaa koskevan etenemissuunnitelman, jonka suunnittelu- ja kehittämishankkeissa teollisuus on aktiivisesti mukana.

h)   Yleiseurooppalaisesti merkittävien tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksien ja käytön varmistaminen (Huipputason tiede)

Tuetaan keskeisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista, parantamista, käyttöä ja toiminnan jatkuvuutta Euratom-ohjelman puitteissa sekä näiden infrastruktuurien tarkoituksenmukaisia käyttömahdollisuuksia ja niiden välistä yhteistyötä.

i)   Euroopan fuusio-ohjelma

Tarkoituksena on myöntää avustus ("Ohjelmien yhteisrahoitustoimi") oikeussubjektille, jonka jäsenvaltio ja mikä tahansa Euratom-ohjelmaan assosioitunut kolmas maa perustaa tai nimeää ja joka kehittää yhteisen ohjelman, johon sisältyvillä toimilla pannaan täytäntöön etenemissuunnitelma, jonka tavoitteena on sähköntuotannon aloittaminen vuoteen 2050 mennessä. Avustukseen voivat sisältyä yhteisöltä saatavat luontoissuoritukset, kuten JET-laitteen tieteellinen ja tekninen hyödyntäminen perustamissopimuksen 10 artiklan mukaisesti, tai komission henkilöstön tilapäiset siirrot.

JRC:n suorat toimet

Suorien toimien painopisteitä määritettäessä kuullaan toimintapolitiikasta vastaavia Euroopan komission pääosastoja ja JRC:n johtokuntaa.

JRC:n ydinalan toimien tarkoituksena on oltava tukea neuvoston direktiivien 2009/71/Euratom (1) ja 2011/70/Euratom (2) täytäntöönpanoa sekä neuvoston päätelmiä, joissa keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan mahdollisimman korkealuokkaisten ydinturvallisuutta koskevien standardien aikaansaaminen unionissa ja kansainvälisesti.

JRC edistää etenkin ydinenergian ja muiden fissioon perustumattomien sovellusten turvatun, turvallisen ja rauhanomaisen käytön edellyttämää ydinturvallisuutta koskevaa tutkimusta. JRC luo tieteellisen perustan tähän liittyville unionin toimintapolitiikoille sekä tarvittaessa reagoi tehtävänsä ja asiantuntemuksensa puitteissa ydinlaitostapahtumiin, ydinonnettomuuksiin ja vaaratilanteisiin. Tätä varten JRC tekee tutkimusta ja arviointeja, tuottaa referenssejä ja standardeja ja tarjoaa kohdennettua koulutusta. Tarpeen mukaan pyritään saamaan aikaan synergioita asiaankuuluvien monialaisten aloitteiden kanssa ja optimoimaan siten ydinalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöresurssit ja määrärahat Euroopan unionissa. JRC:n toimet näillä aloilla toteutetaan ottaen huomioon asiaankuuluvat aloitteet alueiden, jäsenvaltioiden tai Euroopan unionin tasolla pitäen mielessä eurooppalaisen tutkimusalueen kehittäminen.

a)   Ydinturvallisuuden parantaminen, mukaan lukien ydinreaktoreiden ja -polttoaineen turvallisuus, ydinjätehuolto – johon kuuluvat muun muassa geologinen loppusijoitus, erottelu ja transmutaatio – käytöstäpoisto sekä hätätilavalmius

JRC osallistuu välineiden ja menetelmien kehittämiseen tiukkojen turvastandardien aikaansaamiseksi Euroopan kannalta relevantteja ydinlaitoksia ja polttoainekiertoja varten. Näillä välineillä ja menetelmillä

1)

kehitetään vakavien onnettomuuksien mallintamista ja menetelmiä ydinlaitosten toiminnan turvallisuusmarginaalien arvioimista varten, tuetaan yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan perustamista kehittyneiden polttoainekiertojen ja konseptien arvioinnissa sekä tutkitaan ja levitetään käyttökokemuksesta saatavaa palautetta. JRC jatkaa edelleen ydinvoimalaitosten käyttökokemusten hyödyntämistä tukevan eurooppalaisen fooruminsa (Clearinghouse on Nuclear Power Plant Operational Experience Feedback) toimintaa suunnatakseen toimensa Fukushiman onnettomuuden jälkeisiin ydinturvallisuushaasteisiin vedoten jäsenvaltioiden toimivaltaan tällä alalla;

2)

minimoidaan tieteellisiä epävarmuustekijöitä, joita esiintyy ennustettaessa ydinjätteen pitkän aikavälin käyttäytymistä ja radionuklidien leviämistä ympäristössä sekä ydinlaitosten käytöstä poistoa koskevan tutkimuksen keskeisiä tekijöitä;

3)

vaihdetaan tietoja keskeisten sidosryhmien kanssa, jotta voidaan tehostaa unionin valmiuksia reagoida ydinonnettomuuksiin ja vaaratilanteisiin tutkimalla hälytysjärjestelmiä ja radioaktiivisten aineiden ilmateitse tapahtuvaan leviämiseen liittyviä malleja koskevaa tutkimustoimintaa sekä tarjoamalla voimavaroja ja asiantuntemusta ydinonnettomuuksien analysoimista ja mallintamista varten.

b)   Ydinalan turva- ja varmuusjärjestelyjen parantaminen, mukaan lukien ydinmateriaalivalvonta, ydinaseiden leviämisen estäminen, ydinmateriaalien laittoman kaupan torjunta ja forensinen ydinmateriaalitutkinta

Ydinaseiden leviämisen estämiseen kiinnitetään mahdollisimman paljon huomiota. JRC

1)

kehittää tehokkaampia metodologioita ja jäljittämis-/verifiointimenetelmiä ja -tekniikoita, joiden avulla voidaan tukea yhteisön ydinmateriaalivalvontaa ja tehostaa kansainvälistä ydinmateriaalivalvontaa;

2)

kehittää ja soveltaa tehokkaampia menetelmiä ja teknologioita ydinlaitoksiin ja radioaktiivisiin aineisiin liittyvien vaaratilanteiden estämiseksi ja havaitsemiseksi sekä niihin reagoimiseksi; tähän sisältyvät havaitsemisteknologian kvalifiointi sekä forensisen ydinmateriaalitutkimuksen menetelmien ja laittoman kaupan torjumiseen käytettävien tekniikoiden kehittäminen synergisesti globaalin CBRN-kehyksen (kemialliset, biologiset, säteilyyn tai ydinaineisiin liittyvät uhat) kanssa;

3)

tukee ydinsulkusopimuksen ja siihen liittyvien unionin strategioiden täytäntöönpanoa analyysitutkimuksilla ja vientivalvontajärjestelmien teknisen kehityksen seurannalla asiasta vastaavien komission ja unionin yksiköiden työn tukemiseksi.

c)   Ydinalan tieteellisen huippuosaamisen lisääminen standardointia varten

JRC kehittää edelleen tieteellistä perustaa ydinturvallisuuden ja turva- ja varmuusjärjestelyjen tueksi. Painopisteenä on aktinidien, rakennemateriaalien ja ydinaineiden perusominaisuuksien ja käyttäytymisen tutkimus. Unionin standardoinnin tueksi JRC tuottaa uusinta kehitystä edustavia ydinalan standardeja, referenssitietoja ja referenssimittauksia. Tähän sisältyy myös standardointia palvelevien tietokantojen ja arviointivälineiden kehittäminen ja toteuttaminen. JRC tukee lääketieteellisten sovellusten jatkokehittämistä ja erityisesti alfasäteilytykseen perustuvia uusia syövän hoitomuotoja.

d)   Tietämyksen hallinnan ja koulutuksen edistäminen

JRC seuraa uusinta kehitystä tutkimuksen, instrumenttien, turvallisuuden ja ympäristölainsäädännön aloilla. Tähän liittyen pannaan täytäntöön säännöllisesti päivitettävä investointisuunnitelma tutkimusinfrastruktuureja varten.

Jotta unioni voisi säilyttää asemansa ydinturvallisuuden ja turva- ja varmuusjärjestelyjen eturintamassa, JRC: on kehitettävä tietämyksenhallinnan välineitä, seurattava alan henkilöresurssien kehityssuuntauksia unionissa EHRO-N-hankkeessaan (European Human Resources Observatory for the Nuclear Energy Sector) ja tarjottava kohdennettuja koulutusohjelmia, jotka kattavat myös käytöstä poistoon liittyvät näkökohdat.

e)   Unionin toimintapolitiikan tukeminen ydinturvallisuuden ja turva- ja varmuusjärjestelyjen aloilla

JRC:n on ylläpidettävä asiantuntemustaan ja huippuosaamistaan voidakseen tarjota puolueetonta tieteellistä ja teknistä tutkimustietoa, jota saatetaan tarvita ydinturvallisuutta ja turva- ja varmuusjärjestelyjä koskevan unionin toimintapolitiikan tukemisessa.

JRC, joka toimii Euratomin toimeenpanevana elimenä neljännen sukupolven reaktoreita käsittelevässä kansainvälisessä foorumissa (Generation IV International Forum, GIF), koordinoi edelleen yhteisön osuutta GIFissä. JRC jatkaa ja kehittää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä keskeisten kumppanimaiden ja kansainvälisten järjestöjen (IAEA, OECD/NEA) kanssa ydinturvallisuutta ja turva- ja varmuusjärjestelyjä koskevan unionin politiikan edistämiseksi.

Euratom-ohjelman monialaiset toimet

Euratom-ohjelman yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmassa tuetaan myös täydentäviä toimia (suorat ja epäsuorat toimet, koordinointi ja yhteisen ohjelmasuunnittelun edistäminen), joilla varmistetaan tutkimustoimien synergia yhteisiin haasteisiin vastaamisessa (esim. materiaalit, jäähdyteteknologia, ydinalan referenssitiedot, mallintaminen ja simulointi, kauko-ohjattu käsittely, jätehuolto ja säteilysuojelu).

Horisontti 2020 -puiteohjelman kanssa yhteiset monialaiset toimet ja rajapinnat

Euratom-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi luodaan tarkoituksenmukaiset kytkökset ja rajapinnat, kuten yhteiset ehdotuspyynnöt, Horisontti 2020 -puiteohjelman erityisohjelman kanssa.

Euratom-ohjelmasta voidaan tukea Horisontti 2020 -puiteohjelmassa kehitettyä lainarahoitusvälinettä ja pääomarahoitusvälinettä, joita laajennetaan kattamaan 3 artiklassa tarkoitetut tavoitteet.

Kansainvälinen yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

Ydinalan tutkimuksessa ja innovoinnissa on jatkettava yhteisiin päämääriin ja keskinäiseen luottamukseen perustuvaa kansainvälistä yhteistyötä selkeiden ja merkittävien etujen tarjoamiseksi unionille ja sen ympäristölle. Tämän asetuksen 3 artiklassa esitettyjen erityistavoitteiden saavuttamiseksi yhteisö pyrkii vahvistamaan unionin tieteellistä ja teknistä asiantuntemusta kansainvälisten yhteistyösopimusten avulla ja edistämään unionin ydinalan teollisuuden pääsyä uusille kehittyville markkinoille.

Kansainvälisiä yhteistyötoimia edistetään monenvälisissä kehyksissä (mm. IAEA, OECD, ITER ja GIF) ja sellaisten maiden kanssa tehtävässä nykyisessä tai tulevassa kahdenvälisessä yhteistyössä, joilla on vahva tutkimus- ja kehitys- ja teollinen perusta sekä käytössä, suunnitteilla tai rakenteilla olevia tutkimuslaitteistoja.

(1)  Neuvoston direktiivi 2009/71/Euratom, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2009, ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta (EUVL L 172, 2.7.2009, s. 18).

(2)  Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten (EUVL L 199, 19.7.2011, s. 1).

LIITE II

SUORITUSKYKYINDIKAATTORIT

Tässä liitteessä esitetään Euratom-ohjelman kunkin erityistavoitteen osalta muutamia suorituskykyindikaattoreita tulosten ja vaikutusten arviointia varten. Indikaattoreita voidaan tarkentaa Euratom-ohjelman täytäntöönpanon kuluessa.

1.   Epäsuorien toimien indikaattorit

a)

Ydinjärjestelmien turvallisuuden tukeminen

—

Sellaisten hankkeiden (yhteiset tutkimustoimet ja/tai koordinoidut toimet) määrä, jotka todennäköisesti johtavat osoitettavasti ydinturvallisuuskäytännön paranemiseen Euroopassa

b)

Loppujätteen huollon turvallisten pitemmän aikavälin ratkaisujen kehitystyön edistäminen; näihin kuuluvat muun muassa geologinen loppusijoitus sekä erottelu ja transmutaatio

—

Sellaisten hankkeiden määrä, joilla edistetään loppujätteen huollon turvallisten pitkän aikavälin ratkaisujen kehitystyötä

c)

Ydinalan asiantuntemuksen ja huippuosaamisen kehittämisen ja kestävyyden tukeminen unionissa

—

Tutkimuskoulutus – Euratomin fissiohankkeissa tuettujen tohtorintutkinto-opiskelijoiden ja tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden lukumäärä

—

Stipendiaattien ja harjoittelijoiden määrä Euratomin fuusio-ohjelmassa

d)

Säteilysuojelun ja säteilyyn liittyvien lääketieteellisten sovellusten kehittämisen tukeminen, mukaan lukien radioisotooppien turvallinen ja turvattu saanti ja käyttö

—

Sellaisten hankkeiden määrä, joilla on todennäköisesti osoitettavissa oleva vaikutus käytäntöihin säteilysuojelua koskevassa sääntelyssä ja säteilyyn liittyvien lääketieteellisten sovellusten kehittämiseen

e)

Eteneminen kohti fuusion energialähdekäytön toteutettavuuden demonstrointia hyödyntämällä nykyisiä ja tulevia fuusiolaitteita

—

Julkaisujen määrä vertaisarvioiduissa vaikutukseltaan merkittävissä julkaisuissa

f)

Perustan luominen tuleville fuusiovoimalaitoksille kehittämällä materiaaleja, teknologioita ja konsepteja

—

Niiden fuusiota koskevassa etenemissuunnitelmassa kaudeksi 2014–2018 asetettujen välitavoitteiden prosentuaalinen osuus, jotka on saavutettu Euratom-ohjelmassa

g)

Innovoinnin ja teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen

—

Euratom-ohjelman fuusiotutkimuksesta syntyvien spin off -tuotosten määrä

—

Euratom-ohjelmasta tuettujen tutkimustoimien tuottamat patenttihakemukset ja myönnetyt patentit

h)

Yleiseurooppalaisesti merkittävien tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksien ja käytön varmistaminen

—

Niiden tutkijoiden määrä, jotka voivat käyttää tutkimusinfrastruktuureja Euratom-ohjelman tuen avulla.

2.   Suorien toimien indikaattorit

a)

JRC:n politiikalle antaman tuen vaikutusindikaattori

—

Niiden tapausten lukumäärä, joissa JRC:n antamalla teknisellä ja tieteellisellä tuella on ollut konkreettisia erityisvaikutuksia unionin eri alojen politiikkaan

b)

JRC:n tieteellisen tuottavuuden indikaattori

—

Vertaisarvioitujen julkaisujen lukumäärä.

Edellä a ja b kohdassa tarkoitetut indikaattorit voivat kytkeytyä seuraaviin suorille toimille asetettuihin yhteisön tavoitteisiin:

—

Ydinturvallisuuden parantaminen, mukaan lukien ydinreaktoreiden ja -polttoaineen turvallisuus, ydinjätehuolto – johon kuuluvat muun muassa geologinen loppusijoitus, erottelu ja transmutaatio – käytöstä poisto sekä hätätilavalmius;

—

Ydinalan turva- ja varmuusjärjestelyjen parantaminen, mukaan lukien ydinmateriaalivalvonta, ydinaseiden leviämisen estäminen, ydinmateriaalien laittoman kaupan torjunta ja forensinen ydinmateriaalitutkinta;

—

Ydinalan tieteellisen huippuosaamisen lisääminen standardointia varten;

—

Tietämyksen hallinnan ja koulutuksen edistäminen;

—

Unionin toimintapolitiikan tukeminen ydinturvallisuuden ja turva- ja varmuusjärjestelyjen aloilla.