20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/74

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1289/2013,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2013,

luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun ehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Vastavuoroisuusmekanismia, jota sovelletaan, jos neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 (2) liitteessä II mainittu kolmas maa soveltaa viisumipakkoa, joka koskee vähintään yhden jäsenvaltion kansalaisia, on mukautettava Lissabonin sopimuksen voimaantulon sekä Euroopan unionin tuomioistuimen toissijaisia oikeusperustoja koskevan oikeuskäytännön perusteella. Mekanismia on lisäksi mukautettava, jotta se toimii unionin solidaarisuuden ilmauksena, jos jokin asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteessä II mainittu kolmas maa soveltaa viisumipakkoa vähintään yhden jäsenvaltion kansalaisiin.

(2)

Saatuaan ilmoituksen jäsenvaltiolta siitä, että asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteessä II mainittu kolmas maa soveltaa kyseisen jäsenvaltion kansalaisia koskevaa viisumipakkoa, kaikkien jäsenvaltioiden olisi reagoitava yhdessä, jolloin muodostuisi unionin vastaus tilanteeseen, joka vaikuttaa koko unioniin ja aiheuttaa sen kansalaisten eriarvoista kohtelua.

(3)

Unionin olisi suhteissaan kolmansiin maihin pyrittävä aktiivisesti täysin vastavuoroisen viisumivapauden tavoitteeseen ja siten osaltaan parannettava unionin ulkopolitiikan uskottavuutta ja johdonmukaisuutta kansainvälisesti.

(4)

Tässä asetuksessa olisi perustettava mekanismi viisumivapauden keskeyttämiseksi tilapäisesti asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteessä II mainitun kolmannen maan osalta, jäljempänä 'keskeyttämismekanismi', hätätilanteessa, jossa on toteutettava kiireellisiä vähintään yhden jäsenvaltion kohtaamien vaikeuksien ratkaisemiseksi ottaen huomioon hätätilanteen yleinen vaikutus koko unioniin.

(5)

Keskeyttämismekanismin soveltamiseksi merkittävä ja äkillinen nousu tarkoittaa 50 prosentin kynnysarvon ylittävää nousua. Se voi tarkoittaa myös vähäisempää nousua, jos komissio katsoo, että se on otettava huomioon yksittäisessä tilanteessa, josta kyseessä oleva jäsenvaltio on ilmoittanut.

(6)

Keskeyttämismekanismin soveltamiseksi hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten alhainen määrä tarkoittaa hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten määrää, joka on noin 3 tai 4 prosenttia kaikista hakemuksista. Se voi tarkoittaa myös suurempaa hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten määrää, jos komissio katsoo, että se on otettava huomioon yksittäisessä tilanteessa, josta kyseessä oleva jäsenvaltio on ilmoittanut.

(7)

On tarpeen välttää ja torjua sellaisia väärinkäytöksiä, jotka ovat seurausta viisumivapauden myöntämisestä lyhytaikaista oleskelua varten tietyn kolmannen maan kansalaisille, jos nämä muodostavat uhkan kyseessä olevan jäsenvaltion yleiselle järjestykselle ("ordre public") ja sisäiselle turvallisuudelle.

(8)

Tämän asetuksen olisi tarjottava oikeusperusta tiettyjen yhteisöjen, joiden kyseessä oleva jäsenvaltio tunnustaa kuuluvan kansainvälisen oikeuden piiriin mutta jotka eivät ole kansainvälisiä hallitustenvälisiä järjestöjä, myöntämien matkustusasiakirjojen haltijoiden viisumipakolle tai viisumivapaudelle.

(9)

Koska pakolaisiin ja kansalaisuudettomiin henkilöihin sovellettavia viisumisääntöjä, jotka on otettu käyttöön neuvoston asetuksella (EY) N:o 1932/2006 (3), ei sovelleta näihin henkilöihin, jos he asuvat Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Irlannissa, on tarpeen selventää tiettyjen Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Irlannissa asuvien pakolaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden viisumipakkoa koskevaa tilannetta. Tässä asetuksessa olisi jätettävä jäsenvaltioiden päätettäväksi, soveltavatko ne tähän henkilöryhmään viisumivapautta kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle tällaisista päätöksistä.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 539/2001 ei pitäisi estää soveltamasta Euroopan yhteisön ennen tuon asetuksen voimaantuloa tekemiä kansainvälisiä sopimuksia, joiden vuoksi on tarpeen poiketa yhteisistä viisumisäännöistä, ottaen huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

(11)

Jotta voidaan varmistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asianmukainen osallistuminen vastavuoroisuusmekanismin toiseen soveltamisvaiheeseen ottaen huomioon erityinen poliittinen arkaluonteisuus, joka liittyy viisumivapauden keskeyttämiseen asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteessä II mainitun kolmannen maan kaikkien kansalaisten osalta sekä kyseisen keskeyttämisen horisontaaliset vaikutukset jäsenvaltioihin, Schengen-alueeseen kuuluviin maihin ja unioniin itseensä, erityisesti niiden ulkosuhteiden ja Schengen-alueen yleisen toimivuuden kannalta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tiettyjen vastavuoroisuusmekanismin osien osalta. Tällaisen vallan siirtämisessä komissiolle otetaan huomioon unionin viisumipolitiikkaa Schengen-alueella koskevan poliittisen keskustelun tarve. Se kuvastaa myös tarvetta varmistaa riittävä avoimuus ja oikeusvarmuus vastavuoroisuusmekanismin soveltamisessa, kun sitä sovelletaan asianomaisen kolmannen maan kaikkiin kansalaisiin, erityisesti asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteeseen II tehtävän vastaavan tilapäisen muutoksen avulla. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(12)

Keskeyttämismekanismin ja tiettyjen vastavuoroisuusmekanismia koskevien säännösten tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi ja erityisesti kaikkien kyseisten mekanismien soveltamiseen liittyvien asiaankuuluvien tekijöiden ja mahdollisten vaikutusten ottamiseksi riittävällä tavalla huomioon komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa kolmansien maiden sellaisten kansalaisten ryhmien, joihin olisi sovellettava tilapäistä viisumivapauden keskeyttämistä vastavuoroisuusmekanismin puitteissa, ja kyseisen keskeyttämisen keston määrittämiseksi sekä valtaa panna keskeyttämismekanismi täytäntöön. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (4) mukaisesti. Näiden täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä.

(13)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (5) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (6) 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(14)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (7) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (8) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(15)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (9) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (10) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(16)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (11) mukaisesti; Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(17)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (12) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(18)

Näin ollen asetus (EY) N:o 539/2001 olisi muutettava vastaavasti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 539/2001 seuraavasti:

1)

Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

"4.   Jos jokin liitteessä II mainittu kolmas maa soveltaa vähintään yhden jäsenvaltion kansalaisiin viisumipakkoa, sovelletaan seuraavia säännöksiä:

a)

30 päivän kuluessa siitä, kun kyseinen kolmas maa on ottanut käyttöön viisumipakon, tai tapauksissa, joissa 9 päivänä tammikuuta 2014 voimassa oleva viisumipakko pidetään voimassa, 30 päivän kuluessa kyseisestä päivästä asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta kirjallisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Kyseisessä ilmoituksessa

i)

on mainittava viisumipakon täytäntöönpanopäivämäärä sekä niiden matkustusasiakirjojen ja viisumien tyypit, joita se koskee;

ii)

on oltava yksityiskohtainen selvitys alustavista toimenpiteistä, joita asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut viisumivapauden varmistamiseksi kyseisen kolmannen maan kanssa sekä kaikki asiaankuuluvat tiedot.

Komissio julkaisee kyseisen ilmoituksen viipymättä Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja mainitsee viisumipakon täytäntöönpanopäivämäärän sekä niiden matkustusasiakirjojen ja viisumien tyypit, joita se koskee.

Jos kolmas maa päättää poistaa viisumipakon ennen tämän alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä, ilmoitusta ei tehdä tai se perutaan, eikä tietoja julkaista;

b)

välittömästi a alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen julkaisemispäivän jälkeen komissio ryhtyy asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan toimenpiteisiin kyseisen kolmannen maan viranomaisiin nähden erityisesti politiikan, talouden ja kaupan alalla viisumivapauden palauttamiseksi tai käyttöönottamiseksi ja tiedottaa näistä toimista viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle;

c)

jos kolmas maa ei ole poistanut viisumipakkoa 90 päivän kuluessa a alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta julkaisemispäivästä ja kaikista b alakohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä huolimatta, asianomainen jäsenvaltio voi pyytää komissiota keskeyttämään asianomaisen kolmannen maan tiettyjä kansalaisten ryhmiä koskevan viisumivapauden. Jos jäsenvaltio tekee tällaisen pyynnön, sen on tiedotettava asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle;

d)

komissio ottaa e, f tai h alakohdan mukaisia jatkotoimia harkitessaan huomioon niiden toimenpiteiden tulokset, joita asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut viisumivapauden varmistamiseksi kyseisen kolmannen maan kanssa, b alakohdan mukaisesti toteutetut toimenpiteet ja viisumivapauden keskeyttämisen seuraukset unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kyseisen kolmannen maan ulkosuhteiden kannalta;

e)

jos asianomainen kolmas maa ei ole poistanut viisumipakkoa, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua a alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta julkaisemispäivästä ja sen jälkeen enimmillään kuuden kuukauden välein sellaisen kokonaiskauden puitteissa, joka ei voi jatkua yli päivämäärän, jona f alakohdassa tarkoitettu delegoitu säädös tulee voimaan tai jona sitä vastustetaan, komissio

i)

hyväksyy asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan täytäntöönpanosäädöksen, jolla asianomaisen kolmannen maan tiettyihin kansalaisten ryhmiin sovellettu viisumivapaus keskeytetään tilapäisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi. Tässä täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetaan päivämäärä, joka on ajanjaksolla 90 päivää sen voimaantulosta ja jona viisumivapauden keskeytys tulee voimaan, ottaen huomioon jäsenvaltioiden konsulaateissa käytettävissä olevat resurssit. Komissio voi seuraavia täytäntöönpanosäädöksiä hyväksyessään jatkaa tätä keskeyttämiskautta enintään kuuden kuukauden pituisilla lisäkausilla ja muuttaa kyseisen kolmannen maan kansalaisten ryhmiä, joiden osalta viisumivapaus keskeytetään.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 4 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Keskeyttämiskausien aikana täytäntöönpanosäädöksessä tarkoitetun kolmannen maan kaikilla kansalaisten ryhmillä on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan soveltamista; tai

ii)

antaa 4 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle kertomuksen, jossa arvioidaan tilannetta ja ilmoitetaan syyt, miksi se päätti olla keskeyttämättä viisumivapautta, ja ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Kertomuksessa otetaan huomioon kaikki asiaankuuluvat tekijät, kuten d alakohdassa tarkoitetut tekijät. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat käydä poliittisen keskustelun kertomuksen perusteella;

f)

jos asianomainen kolmas maa ei ole poistanut viisumipakkoa 24 kuukauden kuluessa a alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta julkaisemispäivästä, komissio hyväksyy 4 b artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla keskeytetään tilapäisesti 12 kuukauden ajaksi liitteen II soveltaminen asianomaisen kolmannen maan kansalaisten osalta. Delegoidussa säädöksessä vahvistetaan päivämäärä, joka on ajanjaksolla 90 päivää sen voimaantulosta ja jona liitteen II soveltamisen keskeytys tulee voimaan, ottaen huomioon jäsenvaltioiden konsulaateissa käytettävissä olevat resurssit, ja muutetaan liitettä II vastaavasti. Tämä muutos tehdään lisäämällä asianomaisen kolmannen maan nimen kohdalle alaviite, jossa ilmoitetaan, että kyseistä kolmatta maata koskeva viisumivapaus keskeytetään, ja täsmennetään keskeyttämiskausi.

Siitä päivästä lukien, jona liitteen II soveltamisen keskeytys tulee voimaan asianomaisen kolmannen maan kansalaisten suhteen tai jona delegoidun säädöksen vastustamisesta on ilmoitettu 4 b artiklan 5 kohdan mukaisesti, tätä kolmatta maata koskevat e alakohdan nojalla hyväksytyt täytäntöönpanosäädökset lakkaavat olemasta voimassa.

Jos komissio tekee h alakohdassa tarkoitetun säädösehdotuksen, tämän alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua keskeyttämiskautta jatketaan kuudella kuukaudella. Mainitussa alakohdassa tarkoitettua alaviitettä muutetaan vastaavasti.

Näiden keskeyttämiskausien aikana sen kolmannen maan kaikilla kansalaisilla, joita delegoitu säädös koskee, on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan soveltamista;

g)

kaikki myöhemmät ilmoitukset, joita jokin toinen jäsenvaltio tekee a alakohdan nojalla saman kolmannen maan osalta e tai f alakohdan nojalla vahvistettujen menettelyjen mukaisesti kyseistä kolmatta maata koskevien toimenpiteiden soveltamiskaudella, on yhdistettävä näihin käynnissä oleviin menettelyihin pidentämättä mainituissa alakohdissa säädettyjä määräaikoja tai kausia;

h)

jos asianomainen kolmas maa ei ole poistanut viisumipakkoa kuuden kuukauden kuluessa f alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen voimaantulosta komissio voi tehdä säädösehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta kyseistä kolmatta maata koskevan viittauksen siirtämiseksi liitteestä II liitteeseen I;

i)

edellä e, f ja h alakohdassa tarkoitetut menettelyt eivät vaikuta komission oikeuteen esittää milloin tahansa säädösehdotus tämän asetuksen muuttamisesta asianomaista kolmatta maata koskevan viittauksen siirtämiseksi liitteestä II liitteeseen I;

j)

jos kyseinen kolmas maa poistaa viisumipakon, asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä välittömästi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Komissio julkaisee ilmoituksen viipymättä Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asianomaista kolmatta maata koskevan, e tai f alakohdan nojalla hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen tai delegoidun säädöksen voimassaolo päättyy seitsemän päivän kuluttua tämän alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta julkaisemisesta. Jos asianomainen kolmas maa on alkanut soveltaa viisumipakkoa kahden tai useamman jäsenvaltion kansalaisiin, kyseistä kolmatta maata koskevan täytäntöönpanosäädöksen tai delegoidun säädöksen voimassaolo päättyy seitsemän päivän kuluttua viimeistä jäsenvaltiota, jonka kansalaisiin kyseinen kolmas maa sovelsi viisumipakkoa, koskevan ilmoituksen julkaisemisesta. Edellä olevan f alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu alaviite poistetaan asianomaisen delegoidun säädöksen voimassaolon päättyessä. Komissio julkaisee kyseistä voimassaolon päättymistä koskevan ilmoituksen viipymättä Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jos asianomainen kolmas maa poistaa viisumipakon ilman, että asianomainen jäsenvaltio ilmoittavat siitä tämän alakohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, komissio toteuttaa omasta aloitteestaan viipymättä kyseisessä alakohdassa tarkoitetun julkaisemisen, ja tämän alakohdan toista alakohtaa sovelletaan.";

b)

kumotaan 5 kohta.

2)

Lisätään artiklat seuraavasti:

"1 a artikla

1.   Poiketen siitä, mitä 1 artiklan 2 kohdassa säädetään, liitteessä II mainittujen kolmansien maiden kansalaisten viisumivapaus keskeytetään väliaikaisesti hätätilanteissa viimeisenä keinona tämän artiklan mukaisesti.

2.   Jäsenvaltio voi ilmoittaa komissiolle, jos se kohtaa kuuden kuukauden aikana, kun tätä verrataan edeltävän vuoden samaan ajanjaksoon tai viimeiseen kuuteen kuukauteen ennen kolmannen maan kansalaisia koskevan viisumivapauden täytäntöönpanoa, minkä tahansa seuraavista tilanteista, jotka johtavat hätätilanteeseen, jota se ei voi yksin korjata, eli lukumäärien merkittävän ja äkillisen kasvun seuraavien osalta:

a)

kyseisen kolmannen maan kansalaiset, joiden todetaan oleskelevan ilman oikeutta jäsenvaltion alueella;

b)

kyseisen kolmannen maan kansalaisten tekemät turvapaikkahakemukset joiden hyväksymisaste on alhainen, kun tällaisesta kasvusta aiheutuu erityistä painetta jäsenvaltion turvapaikkajärjestelmälle;

c)

jäsenvaltion kyseiselle kolmannelle maalle esittämät, kyseisen kolmannen maan omia kansalaisia koskevat hylätyt takaisinottopyynnöt.

Vertailua ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun viisumivapauden täytäntöönpanoa edeltävään kuuden kuukauden ajanjaksoon sovelletaan ainoastaan seitsemän vuoden ajan kyseisen kolmannen maan kansalaisia koskevan viisumivapauden täytäntöönpanopäivästä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ilmoitukseen on sisällyttävä perustelut, ja siinä on annettava asiaankuuluvat tiedot ja tilastot sekä yksityiskohtainen selvitys alustavista toimenpiteistä, joita asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut tilanteen korjaamiseksi. Komissio tiedottaa tällaisesta ilmoituksesta välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.   Komissio tarkastelee 2 kohdan mukaisesti tehtyjä ilmoituksia ottaen huomioon

a)

sen, onko kyse jostain 2 kohdassa kuvaillusta tilanteesta;

b)

niiden jäsenvaltioiden lukumäärän, joihin jokin 2 kohdassa kuvailluista tilanteista vaikuttaa;

c)

edellä 2 kohdassa tarkoitetun kasvun kokonaisvaikutuksen unionin maahanmuuttotilanteeseen, sellaisena kuin se ilmenee jäsenvaltioiden toimittamista tiedoista;

d)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tai Euroopan poliisiviraston (Europol) laatimat raportit, jos ilmoitetun tapauksen olosuhteet sitä edellyttävät;

e)

yleisen järjestyksen ja sisäisen turvallisuuden yleensä, asianomaista jäsenvaltiota kuullen.

Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastelun tuloksista.

4.   Jos komissio 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelun pohjalta ja ottaen huomioon viisumipakosta myönnettävän vapautuksen keskeyttämisen seuraukset unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä asianomaisen kolmannen maan välisten ulkosuhteiden kannalta ja toimien tiiviissä yhteistyössä kyseisen kolmannen maan kanssa vaihtoehtoisten pitkän aikavälin ratkaisujen löytämiseksi, päättää, että toimien toteuttaminen on tarpeen, se hyväksyy kolmen kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta täytäntöönpanosäädöksen asianomaisen kolmannen maan kansalaisia koskevan viisumivapauden tilapäisestä keskeyttämisestä kuudeksi kuukaudeksi. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 4 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetaan päivä, jona viisumivapauden keskeytys tulee voimaan.

Näiden keskeyttämiskausien aikana sen kolmannen maan kansalaisilla, joita täytäntöönpanosäädös koskee, on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan soveltamista.

5.   Ennen 4 kohdan nojalla hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen voimassaoloajan päättymistä komissio antaa yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion kanssa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukseen voidaan liittää säädösehdotus tämän asetuksen muuttamisesta asianomaista kolmatta maata koskevan viittauksen siirtämiseksi liitteestä II liitteeseen I.

6.   Jos komissio on antanut säädösehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta 5 kohdan nojalla, se voi jatkaa 4 kohdan nojalla hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen voimassaoloa enintään 12 kuukauden ajanjaksoksi. Päätös jatkaa täytäntöönpanosäädöksen voimassaoloa hyväksytään 4 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1 b artikla

Komissio antaa viimeistään 10 päivänä tammikuuta 2018 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan 1 artiklan 4 kohdassa säädetyn vastavuoroisuusmekanismin ja 1a artiklassa säädetyn keskeyttämismekanismin tehokkuutta, ja antaa tarvittaessa säädösehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät ehdotuksesta tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen."

3)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Jäsenvaltio voi säätää poikkeuksia 1 artiklan 1 kohdassa säädetystä viisumipakosta tai 1 artiklan 2 kohdassa säädetystä viisumivapaudesta seuraavien henkilöiden osalta:

a)

diplomaattipassien, virkapassien/virkamatkapassien tai erityispassien haltijat;

b)

alusten ja ilma-alusten siviilimiehistö sen hoitaessa tehtäviään;

c)

alusten siviilimiehistön maissa käyvät jäsenet, joilla on Kansainvälisen työjärjestön 13 päivänä toukokuuta 1958 tehdyn yleissopimuksen nro 108 tai 16 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyn yleissopimuksen nro 185 tai kansainvälisen meriliikenteen helpottamisesta 9 päivänä huhtikuuta 1965 tehdyn Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n yleissopimuksen mukaisesti myönnetty merenkulkijan henkilöllisyystodistus;

d)

katastrofi- ja onnettomuustapauksissa toimiva avustus- tai pelastustehtävien miehistö ja henkilöstö;

e)

kansainvälisillä sisävesillä liikennöivien alusten siviilimiehistö;

f)

kansainvälisten hallitustenvälisten järjestöjen, joissa vähintään yksi jäsenvaltio on jäsenenä, tai muiden yhteisöjen, joiden asianomainen jäsenvaltio on tunnustanut kuuluvan kansainvälisen oikeuden piiriin, virkamiehilleen myöntämien matkustusasiakirjojen haltijat.";

b)

lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

"d)

pakolaisaseman saaneet ja kansalaisuudettomat henkilöt sekä muut henkilöt, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta, jotka asuvat Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Irlannissa ja joilla on Yhdistyneen kuningaskunnan tai Irlannin myöntämä ja asianomaisen jäsenvaltion tunnustama matkustusasiakirja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pakolaisten viisumivelvollisuuden poistamisesta Strasbourgissa 20 päivänä huhtikuuta 1959 allekirjoitetusta eurooppalaisesta sopimuksesta johtuvia vaatimuksia."

4)

Lisätään artiklat seuraavasti:

"4 a artikla

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (13) tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.   Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

4 b artikla

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 9 päivänä tammikuuta 2014 viiden vuoden ajaksi 1 artiklan 4 kohdan f alakohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 1 artiklan 4 kohdan f alakohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 1 artiklan 4 kohdan f alakohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole neljän kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).""

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 539/2001 1 a artiklaa, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, ja erityisesti sen 2 kohdan toisen alakohdan säännöksiä sovelletaan myös kolmansiin maihin, joiden kansalaisia koskevaa viisumivapautta alettiin soveltaa ennen 9 päivänä tammikuuta 2014."

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä joulukuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. LEŠKEVIČIUS

(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. syyskuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 5. joulukuuta 2013.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EUVL L 81, 21.3.2001, s. 1).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1932/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta (EUVL L 405, 30.12.2006, s. 23).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(5)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(6)  Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(7)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(8)  Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(9)  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(10)  Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

(11)  Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

(12)  Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).