27.6.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 175/47

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 21 päivänä kesäkuuta 2013,

unionin Portugalille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/344/EU muuttamisesta

(2013/323/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta 11 päivänä toukokuuta 2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Portugalin esittämän pyynnön johdosta neuvosto myönsi sille 17 päivänä toukokuuta 2011 rahoitustukea (neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/344/EU (2)) tukeakseen tiukkaa talous- ja uudistusohjelmaa, jäljempänä ‧ohjelma‧, jonka tarkoituksena on palauttaa luottamus, mahdollistaa talouden paluu kestävään kasvuun ja turvata rahoitusvakaus Portugalissa, euroalueella ja unionissa.

(2)

Komissio on tarkastellut täytäntöönpanopäätöksen 2011/344/EU 3 artiklan 10 kohdan mukaisesti yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa helmikuun 25 päivän ja maaliskuun 14 päivän välisenä aikana seitsemättä kertaa Portugalin viranomaisten edistymistä ohjelman mukaisten sovittujen toimenpiteiden toteutuksessa. Joitakin julkisen talouden toimia arvioitiin vielä vuoden 2013 huhtikuun 14 ja 17 päivän välisenä aikana ja toukokuun 8 ja 11 päivän välisenä aikana.

(3)

Unionin lainojen enimmäiserääntymisajan pidentäminen hyödyttäisi Portugalia, koska se tukisi maan pyrkimyksiä palauttaa markkinakelpoisuus kaikilta osin ja irtautua ohjelmasta onnistuneesti. Jotta unionin lainan enimmäiserääntymisajan pidentämisestä saataisiin täysi hyöty, komissiolle olisi annettava valtuudet pidentää erien ja osaerien erääntymisaikaa.

(4)

Reaalinen bruttokansantuote (BKT) supistui 3,2 prosenttia vuonna 2012 talouden toimeliaisuuden ja työllisyyden supistuttua odottamattoman paljon vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tällainen kehitys edellytti talousnäkymien tarkistamista alaspäin: reaalisen BKT:n ennustetaan nyt supistuvan 2,3 prosenttia vuonna 2013 vuodelta 2012 siirtyneiden negatiivisempien vaikutusten, kotimaisen kulutuksen supistumisen, ennakoitua korkeamman työttömyyden ja ulkoisen kysynnän heikompien näkymien vuoksi. Myös talouden elpymisen ennustetaan olevan odotettua lievempää; reaalisen BKT:n odotetaan olevan alimmillaan vuoden jälkipuoliskolla ja kasvavan vuonna 2014 keskimäärin 0,6 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2015 reaalisen BKT:n kasvun odotetaan nousevan 1,5 prosenttiin. Työttömyysasteen odotetaan nousevan ylimmillään 18 ½ prosenttiin työvoimasta vuonna 2014.

(5)

Julkisen talouden alijäämä oli 6,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012, mikä ylittää ohjelman tavoitteen eli 5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen sektorin alijäämään vaikuttivat mittavat kertaluonteiset toimenpiteet, joiden vaikutukset julkiseen talouteen eivät olleet selvillä edellistä tarkastelua laadittaessa. Näitä toimenpiteitä olivat muiden muassa pääomasijoitus valtion omistamaan CGD-pankkiin (0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen), Parpúblican SAGESTAMOlle (kaksi julkisen talouden ulkopuolista yritystä) myöntämien osakaslainojen pääomaksi muuntamisen ohjaaminen valtion kautta (0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja BPN-pankin omaisuuserien siirtoon liittyvät arvonalennukset (0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen). Lisäksi Portugalin suurten lentoasemien toimiluvan myynnistä saatuja tuloja pidettiin Eurostatin annettua asiasta ohjeen oman pääoman nostona, eivätkä ne siten näy julkisen talouden rahoitusasemassa, toisin kuin mitä hallitus oli talousarviossa vahvistanut (0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen). Jos näiden kertaluonteisten toimenpiteiden vaikutuksia kokonaisrahoitusasemaan ei otettaisi huomioon, julkisen talouden alijäämä olisi ollut 4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, eli tavoitteen alapuolella. Alijäämän rajoittaminen tälle tasolle oli haastavaa, sillä makrotaloudellisista syistä johtuvaa tulojen jäämistä ennustettua pienemmiksi oli kompensoitava budjetoitua suuremmilla säästöillä erityisesti julkisten palkkamenojen, välituotekäytön ja uusien investointihankkeiden määrärahojen osalta.

(6)

Julkisen talouden toimien vaikutus rakenteellisen rahoitusaseman kohenemiseen oli vuonna 2012 kaiken kaikkiaan 2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä vastaa neuvoston 9 päivänä lokakuuta 2012 antamaa suositusta Portugalin julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi. Rakenteellinen perusjäämä koheni vieläkin enemmän eli 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(7)

Vuoden 2012 kehityksen perusteella vuoden 2013 uudessa julkisen talouden perusskenaariossa oletetaan, että tulojen väheneminen ja luontoismuotoisten sosiaalisten tulonsiirtojen kasvu jatkuu seuraavana vuonna, kun taas suurta osaa vuoden 2012 viimeisen neljänneksen menosäästöistä pidetään väliaikaisina, jolloin negatiivinen siirtymävaikutus on noin 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013. Lisäksi makrotalouden näkymien huomattava heikkeneminen vuonna 2013 alensi julkisen talouden perusskenaariota vielä 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämän kehityksen valossa julkisen talouden tavoitteet, jotka luetellaan ohjelman viidennessä tarkastelussa (4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014), eivät ole enää saavutettavissa. Koska poikkeamien arvioidaan olevan pääasiassa hallituksen määräysvallan ulkopuolella, julkisen talouden sopeutuksen tarkistaminen vaikuttaa asianmukaiselta.

(8)

Alijäämätavoitteita on tästä syystä mukautettu seuraavasti: 5,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, 4,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Julkisen talouden kehitysuraa on korjattu siten, että rakenteellinen sopeutus voidaan säilyttää lähellä 9:ää prosenttia kaudella 2011–2015 samalla kun mahdollistetaan automaattisten vakauttajien toiminta ja otetaan huomioon rahoitus- ja velkarajoitukset sekä sopeutuksen yhteiskunnalliset kustannukset. Tavoitteiden tarkistamisesta huolimatta tarvitaan mittavia vakauttamistoimia, joiden vaikutus on 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Ohjelmakaudelle suunniteltua sopeutusta tuetaan monenlaisilla meno- ja tulopuolen rakenteellisilla toimenpiteillä. On odotettavissa, että vakauttamisuralla pysytään ohjelmakauden jälkeenkin, ja alijäämän pitäisi olla vuoteen 2015 mennessä selvästi 3 prosentin kynnysarvon alapuolella.

(9)

Vuoden 2013 talousarviolakiin sisältyy rakenteellisia päätösperäisiä toimia, joiden vaikutus on hiukan yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen sen jälkeen, kun kirjanpidossa on huomioitu se, että toinen julkisen sektorin työntekijöille maksettavista bonuksista ja 1,1 kertaa eläkeläisille maksettavien kahden bonuksen määrä on otettu uudelleen käyttöön sen jälkeen, kun ne vuonna 2012 leikattiin. Perustuslakituomioistuin antoi kuitenkin 5 päivänä huhtikuuta 2013 tuomion, jossa se kielsi joitakin vuoden 2013 talousarvion määräyksistä, kuten julkisen sektorin työntekijöille maksettavan toisen bonuksen ja eläkeläisille maksettavan 0,9-kertaisen bonuksen leikkaamisen sekä uuden työttömyys- ja sairauslomakorvauksiin kohdistuvan lisämaksun, jolloin syntyi julkisen talouden poikkeama, jonka suuruus oli 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämän kattamiseksi ja vuosina 2014 ja 2015 tarvittavan julkisen talouden sopeuttamisen tukemiseksi hallitus hyväksyi huhti–toukokuussa joukon menoja vähentäviä pysyviä toimenpiteitä, joiden yhteenlaskettu vaikutus vuosina 2013 ja 2014 olisi 4,7 miljardia euroa eli 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen; näistä toimenpiteistä aikaistettiin vuoteen 2013 toimenpiteitä, joiden vaikutus on 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2014 tulo- ja menoperusteisen vakautuksen tasapaino saadaan palautettua.

(10)

Julkisen sektorin työntekijöille ja eläkeläisille maksettavien bonuksien täyden käyttöön palauttamisen seurauksena tulojen lisäyksen osuus on yli kaksi kolmasosaa vuonna 2013 toteuttavista talouden vakauttamistoimenpiteistä, kun taas menoleikkausten osuus on alle yksi kolmasosa, mikä ei vastaa alkuperäistä suunnitelmaa, jonka mukaan vakautustoimenpiteissä oli tarkoitus keskittyä menoihin.

(11)

Vuonna 2013 tulopuolen toimenpiteitä ovat muiden muassa seuraavat: henkilötuloveron uudistus, 3,5 prosentin lisämaksu vähimmäispalkan ylittävästä verotettavien tulojen osuudesta, solidaarisuuslisä korkeimmilla tulotasoilla, veropohjan laajentaminen ja muut tulojen kasvattamiseen tähtäävät muutokset yritysverotuksessa, tupakkaan, alkoholiin ja maakaasuun sovellettavien valmisteverojen korottaminen, kiinteistöverotuksen veropohjan laajentaminen kiinteistöjen uudelleenarvostuksen jälkeen ja ylimääräinen eläkkeisiin liittyvä solidaarisuusmaksu ikääntymiseen liittyvistä kestävän kehityksen haasteista selviämiseksi. Menopuolella toimenpiteiden tarkoituksena on vähentää julkisen sektorin palkkamenoja tuntuvasti optimoimalla resurssien kohdentamista ja muuttamalla julkisen sektorin työvoiman määrää sekä vähentämällä ylityökorvauksia, luontoisetuja ja ylimääräisten lomien ja vapaiden aikana maksettavia korvauksia. Muita menoja vähentäviä toimenpiteitä ovat muiden muassa seuraavat: terveydenhuoltoalaa koskevien rationalisointitoimien toteuttamisen jatkaminen, sosiaalietuuksien virtaviivaistaminen ja sosiaalituen kohdentamisen parantaminen, välituotekäytön vähentäminen kaikissa sektoriministeriöissä, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussopimusten uudelleenneuvotteluista koituvat säästöt ja valtion omistamien yritysten uusista uudelleenjärjestelytoimista koituvat säästöt. Osa suunnitelluista säästöistä syntyy niiden toimenpiteiden aikaistamisesta, joita on suunniteltu julkisten menojen arvioinnin yhteydessä.

(12)	Vaikka edellä mainitut toimenpiteet ovat luonteeltaan pysyviä, hallitus hyväksyy myös väliaikaisia toimenpiteitä, joihin kuuluu koheesiorahaston varojen siirtäminen alkuvaiheessa olevista hankkeista edistyneempiin ja pääomamenojen vähentäminen entisestään (Polis-ohjelma).

(13)

Lisätalousarvioon sisältyvien vakauttamistoimien lisäksi hallituksen on hyväksyttävä tai tapauksesta riippuen esitettävä parlamentille heinäkuun puolivälissä 2013 päättyvän istuntokauden loppuun mennessä kaikki muut lainsäädäntömuutokset ja lakiehdotukset, joita julkisten menojen arviointiin liittyvien uudistusten toteuttaminen edellyttää.

(14)

Vuonna 2014 julkisen talouden sopeuttamisessa noudatetaan julkisten menojen arviointia, jonka hallitus on toteuttanut viime kuukausina, ja tarkoituksena on toteuttaa menoja vähentäviä pysyviä toimenpiteitä, joiden vaikutus on 2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Julkisten menojen arviointiin liittyvillä toimenpiteillä on vaikutusta lähinnä seuraaviin kolmeen seikkaan: 1) julkisen sektorin palkkamenojen vähentäminen, 2) eläke-etujen vähentäminen ja 3) alakohtaisten menojen leikkaukset kaikissa sektoriministeriöissä ja ohjelmissa. Julkisten menojen arviointiin liittyvät toimenpiteet kuuluvat laajempiin valtion uudistamiseen tähtääviin pyrkimyksiin, joiden tavoitteena on lisätä sosiaalisten tulonsiirtojen ja julkisten palveluiden tuottamisen tasapuolisuutta ja tehokkuutta. Vuoden 2014 palkkamenojen vähentämisen tarkoituksena on vähentää julkisen sektorin työvoimaa ja lisätä koulutetumman henkilöstön suhteellista määrää, yhdenmukaistaa julkisen ja yksityisen sektorin työehtoja ja tehdä palkka- ja palkkiopolitiikoista avoimia ja meriitteihin perustuvia. Erityisiä uudistuksia ovat muun muassa seuraavat: työntekijöiden liikkuvuutta edistävän järjestelmän muuttaminen uudelleenkoulutusohjelmaksi, julkisen ja yksityisen sektorin työajan yhdenmukaistaminen (eli viikoittaisen työajan nostaminen julkisella sektorilla 35 tunnista 40:een), niin kutsutun työaikapankin käyttöönotto, lomaoikeuksien vähentäminen, vapaaehtoisten irtisanomisjärjestelyjen toteuttaminen (josta arvioidaan syntyvän kertaluonteisia ensivaiheen kustannuksia, joiden vaikutus on noin 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen) sekä kaikille yhteisen palkka- ja palkanlisätaulukon käyttöönotto. Toinen merkittävä säästöjen lähde on eläkejärjestelmän kattava uudistus, joka perustuu yhdenvertaisuusperiaatteisiin ja tulojen mukaiseen progressiivisuuteen ja suojelee siten kaikkein pienimpiä eläkkeitä. Uudistusten tavoitteena on erityisesti pienentää eroja virkamiehiin sovellettavan järjestelmän (CGA) ja yleisen järjestelmän välillä, nostaa lakisääteistä eläkeikää muuttamalla demografista kestävyystekijää ja ottaa käyttöön progressiivinen kestävyysmaksu, jos se on aivan välttämätöntä. Lisäksi tehostetaan välituotekäyttöön ja meno-ohjelmiin liittyviä säästöjä kaikissa sektoriministeriöissä.

(15)

Täytäntöönpanoprosessiin liittyviä poliittisia ja oikeudellisia riskejä silmällä pitäen muutamat julkisten menojen arviointiin liittyvät toimenpiteet saatetaan korvata muilla samansuuruisilla ja -laatuisilla toimenpiteillä työmarkkinaosapuolten ja poliittisten osapuolten kanssa käynnissä olevan kuulemisprosessin yhteydessä.

(16)

Talousarviosopeutukseen liittyy monenlaisia finanssipoliittisia rakennetoimenpiteitä, joilla pyritään tehostamaan julkisen talouden menojen valvontaa ja parantamaan tulojen keräämistä. Julkisen talouden kehystä niin keskushallinnon tasolla kuin alue- ja paikallishallinnossakin ollaan kattavasti uudistamassa, jotta se vastaisi budjettimenettelyihin ja -hallintoon liittyviä parhaita käytäntöjä. Julkisen talouden kehystä koskevaa lakia muutettiin siten, että siihen sisällytettiin unionin vahvistettu julkisen talouden ohjauskehys, saattamalla talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyssä sopimuksessa sekä talouden ohjausjärjestelmää koskevassa paketissa (niin kutsuttu six-pack) asetetut vaatimukset osaksi kansallista lainsäädäntöä. Uusi sitoumusten valvontajärjestelmä tuottaa tuloksia, mutta täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti sen varmistamiseksi, että sitoumukset ovat linjassa rahoituksen kanssa. Julkishallinnon uudistukset jatkuvat, ja niihin liittyy julkisen sektorin työpaikkoihin ja julkisyhteisöihin liittyviä merkittäviä rationalisointitoimia. Tulojen hallinnoinnin uudistusohjelmassa edistytään edelleen, ja viranomaiset pyrkivät parantamaan seurantaa ja tulojen kurinalaisuutta. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussopimusten uudelleenneuvottelut ovat alkaneet, ja vuodeksi 2013 ja sen jälkeen odotetaan huomattavia säästöjä. Valtion omistamat yritykset saavuttivat operationaalisen tasapainon keskimäärin vuoden 2012 loppuun mennessä, ja suunnitteilla on muita tehokkuutta parantavia uudistuksia tulosten parantamiseksi entisestään. Terveydenhuoltoalan uudistuksista saadaan huomattavia säästöjä, ja uudistusten täytäntöönpano jatkuu pitkälti tavoitteiden mukaisesti.

(17)

Komission nykyisten ennusteiden mukaan BKT:n nimelliskasvu (–1,0 prosenttia vuonna 2013, 1,6 prosenttia vuonna 2014 ja 3,3 prosenttia vuonna 2015) ja julkisen talouden alijäämä (5,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, 4,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015) johtavat siihen, että velka suhteessa BKT:hen kehittyy seuraavasti: 122,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, 124,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 123,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Velka suhteessa BKT:hen alkaisi näin ollen supistua vuoden 2014 jälkeen olettaen, että alijäämää saadaan jatkossakin supistettua. Velkadynamiikkaan vaikuttavat useat talousarvion ulkopuoliset rahoitustoimet, kuten huomattavat rahoitusomaisuuden hankintatoimet, erityisesti pankkien pääomapohjan mahdollinen vahvistaminen ja valtion omistamien yritysten rahoitustoimet, sekä erot korkotulojen ja korkomenojen välillä.

(18)

Pankkien pääoman lisäämiseksi tarkoitetut toimet saatiin päätökseen vuonna 2012, ja niiden ansiosta toimiin osallistuneet pankit saavuttivat Euroopan pankkiviranomaisen valvonnassa olevat lakisääteiset pääomapuskurit ja tavoitteen, jonka mukaan rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen (Core tier 1) suhdeluku on vuoden 2012 lopussa 10 prosenttia; tämä tavoite saavutettiin vuoden 2012 puolivälissä. On todennäköistä, että lainojen suhdetta talletuksiin koskeva 120 prosentin ohjeellinen tavoite saavutetaan viimeistään vuonna 2014, ja jotkin pankit olivatkin jo vuoden 2012 lopussa tämän kynnysarvon alapuolella. Yrityssektorin rahoituslähteiden monipuolistamiseen tähtääviä toimia ollaan lujittamassa. Mahdollisuuksia nykyisten valtion tukemien luottojärjestelyjen tehokkuuden ja hallinnoinnin parantamiseksi arvioidaan parhaillaan. Pankkien elvytyssuunnitelmia analysoidaan ja kriisinratkaisusuunnitelmia valmistellaan.

(19)

Edistyminen kasvua ja kilpailukykyä edistävien rakenneuudistusten toteuttamisessa on jatkunut. Aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen lujittamisen ohella viranomaiset ovat hyväksyneet kattavan työmarkkinauudistuksen. Työmarkkinoiden joustavuuden ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi uudessa säädöskehyksessä pienennetään erorahoja, kevennetään laillisen irtisanomisen ehtoja, lisätään työajan joustavuutta, laajennetaan mahdollisuuksia yrityskohtaisiin neuvotteluihin ja tarkistetaan työttömyysvakuutusetuuksien järjestelmää tarkoituksena kannustaa pikaiseen työhön paluuseen kuitenkin niin, että samalla taataan riittävä suojelun taso. Keskiasteen ja ammatillista koulutusta koskevien toimintasuunnitelmien toteuttaminen edistyy kaiken kaikkiaan aikataulun mukaisesti.

(20)

Palveluista sisämarkkinoilla 12 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY (3) täytäntöönpano edistyy ripeästi; direktiivin tavoitteena on vähentää markkinoille pääsyn esteitä sekä edistää kilpailua ja taloudellista toimintaa helpottamalla uusien tulokkaiden markkinoille pääsyä erilaisissa taloudellisissa ympäristöissä. Puitelaki, jossa vahvistetaan tärkeimpiä kansallisia sääntelyviranomaisia koskevat pääperiaatteet ja se, että niille annetaan hyvin riippumaton ja itsenäinen asema, on tarkoitus esittää parlamentille. Kolmannen energia-alan lainsäädäntöpaketin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on edistynyt hyvin, ja liian alhaisista sähkötariffeista aiheutuneen velan vähentäminen järjestelmän kestävyyden varmistamiseksi on käynnissä. Lupamenettelyjä yksinkertaistetaan ja muunlaista hallinnollista taakkaa kevennetään talouden eri aloilla, joita ovat muun muassa ympäristö ja aluesuunnittelu, maatalous ja maaseudun kehittäminen, teollisuus, matkailu ja geologia.

(21)

Marraskuussa 2012 tuli voimaan vuokra-asuntomarkkinoiden kattava uudistus, jonka pitäisi tehdä asuntomarkkinoista aiempaa dynaamisemmat. Tuomioistuinjärjestelmän uudistukset jatkuvat sovitun aikataulun mukaisesti. Kesken olevien tapausten lukumäärä on vähentynyt, ja laajempien uudistusten, kuten tuomiopiirien maantieteellisen uudelleenjaon ja siviiliprosessilain uudistuksen, toteuttaminen on edistynyt.

(22)	Tämä kehitys huomioon ottaen täytäntöönpanopäätös 2011/344/EU olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan täytäntöönpanopäätös 2011/344/EU seuraavasti:

Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a)	Korvataan 1 kohta seuraavasti: "1. Unioni myöntää Portugalille lainan, jonka määrä on enintään 26 miljardia euroa ja keskimääräinen erääntymisaika enintään 19,5 vuotta. Lainajärjestelyn yksittäisten osaerien erääntymisaika voi olla enintään 30 vuotta."

Lisätään kohta seuraavasti:

"9. Komissio voi Portugalin pyynnöstä pidentää erän tai osaerän erääntymisaikaa sillä ehdolla, että 1 kohdassa vahvistettua enimmäiserääntymisaikaa noudatetaan. Komissio voi jälleenrahoittaa kyseistä tarkoitusta koskevan lainanottonsa kokonaan tai osittain. Kaikki ennakkoon lainaksi otetut määrät pidetään sillä EKP:n tilillä, jonka komissio on avannut rahoitustuen hallinnointia varten."

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

Korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

"3. Julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää 5,9:ää prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011, 5,0:ä prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012, 5,5:ä prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 4:ää prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Tätä alijäämää laskettaessa huomioon ei oteta hallituksen laatimaan rahoitusalan strategiaan sisältyvien pankkien tukitoimenpiteiden mahdollisia julkisen talouden kustannuksia. Julkisen talouden vakauttamisen on perustuttava laadukkaisiin pysyviin toimenpiteisiin ja heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvan vakauttamisvaikutuksen minimointiin.

4. Portugalin on toteutettava 5–8 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet ennen kunkin kyseessä olevan vuoden päättymistä; vuosien 2011–2014 tarkat määräajat täsmennetään yhteisymmärryspöytäkirjassa. Portugalin on oltava valmis toteuttamaan lisää vakauttamistoimenpiteitä saavuttaakseen alijäämätavoitteet koko ohjelmakauden ajan."

Korvataan 7–9 kohta seuraavasti:

"7. Portugalin on toteutettava seuraavat toimenpiteet vuoden 2013 aikana yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti:

Julkisen talouden alijäämä ei saa vuonna 2013 ylittää 5,5:ä prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuoden 2013 talousarvioon ja toukokuun loppuun mennessä parlamentille esitettävään lisätalousarvioon sisältyvät vakauttamistoimet on toteutettava vuoden aikana. Tuloja lisääviin toimenpiteisiin on sisällyttävä muiden muassa henkilötuloveron uudistaminen siten, että verorakenne yksinkertaistuu, veropohja laajenee joidenkin veroetuuksien poistamisen myötä ja keskimääräinen verokanta nousee progressiivisuuden säilyttäen; veropohjan laajentaminen yhtiöverotuksessa; valmisteverojen ja juoksevien kiinteistöverojen korottaminen sekä ylimääräinen eläkkeisiin liittyvä solidaarisuusmaksu. Menoja vähentäviin toimenpiteisiin on sisällyttävä muiden muassa seuraavat toimenpiteet: julkishallinnon, koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalietuuksien rationalisointi, palkkamenojen alentaminen vähentämällä vakinaista ja väliaikaista henkilöstöä ja pienentämällä ylityökorvauksia, valtion omistamien yritysten toiminta- ja pääomamenojen leikkaukset, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussopimusten neuvotteleminen uudelleen ja välituotekäyttöön liittyvät leikkaukset kaikissa sektoriministeriöissä.

Joitakin julkisten menojen arvioinnista johtuvia toimenpiteitä on aikaistettava vuoteen 2013. Nämä koostuvat lähinnä julkisen sektorin työpaikkojen lisävähennyksestä muuttamalla työntekijöiden liikkuvuutta edistävä järjestelmä uudelleenkoulutusohjelmaksi, julkisen ja yksityisen sektorin työehtojen yhdenmukaistamisesta etenkin korottamalla julkisen sektorin viikoittainen työtuntimäärä 35 tunnista 40:een, julkisen sektorin työntekijöiden erityisten sairausvakuutusmaksujen korottamisesta ja luontoisetujen vähentämisestä. Sektoriministeriöiden rationalisointitoimissa on mentävä alkuperäisiä talousarviosuunnitelmia pidemmälle, ja sosiaalimenoja on virtaviivaistettava entisestään. Lisäksi edellä mainittuja pysyviä toimenpiteitä on täydennettävä väliaikaisilla toimenpiteillä, jotka korvataan pysyvillä vuonna 2014; näitä toimenpiteitä ovat koheesiorahastojen varojen siirto alkuvaiheessa olevista hankkeista edistyneempiin ja pääomamenojen vähentäminen entisestään (Polis-ohjelma).

d)	Portugalin on jatkettava yksityistämisohjelmansa toteuttamista.

e)	Portugalin on koordinoitava tietojenvaihtoa eri hallintotasojen välillä helpottaakseen tulojen ennakointia autonomisten alueiden ja paikallisviranomaisten vuoden 2014 talousarvioita varten.

f)	Portugalin on lisättävä yhteisten palvelujen käyttöä julkishallinnossa.

g)	Portugalin on vähennettävä sektoriministeriöiden (esim. vero-, sosiaali- ja oikeusministeriö) paikallisten yksiköiden lukumäärää yhdistämällä niitä hallinnon ja julkisten palveluiden keskitetyiksi asiointipisteiksi (”Lojas do Cidadão”) ja kehittämällä edelleen sähköistä hallintoa ohjelman aikana.

Portugalin on jatkettava sairaalaverkon uudelleenjärjestelyä ja rationalisoimista edistämällä sairaalapalvelujen erikoistumista, keskittämistä ja supistamista ja sairaaloiden yhteistä hallintoa ja yhteistoimintaa sekä saatettava toimintasuunnitelman toteuttaminen päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä.

Portugalin on arvioitava kattavasti asuntomarkkinoiden toimintaa kansainvälisesti tunnettujen asiantuntijoiden avustuksella sen jälkeen, kun on hyväksytty uuteen kaupunkikiinteistöjen vuokrausta koskevaan lakiin 6/2006 tehtävät muutokset ja asetus, jolla yksinkertaistetaan kunnostamista koskevaa hallinnollista menettelyä.

j)	Portugalin on kehitettävä valtakunnallinen maarekisterijärjestelmä, jotta kaupunkisuunnittelusta koituvat hyödyt ja kustannukset saadaan jaettua tasapuolisemmin.

Portugalin on pantava täytäntöön sen toimintasuunnitelmissa esitetyt toimenpiteet keskiasteen ja ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseksi; erityisesti hallintoväline, jolla analysoidaan, seurataan ja arvioidaan koulutuspolitiikkojen tuloksia ja vaikutuksia, on saatava täysin toimintavalmiiksi ja ammattimaisesti toimivat erityisopetusta tarjoavat koulut on perustettava.

l)	Portugalin on hyväksyttävä loput palveluista sisämarkkinoilla 12 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY (4) täysimääräisen täytäntöönpanon edellyttämät alakohtaiset muutokset.

m)	Portugalin on tuomioistuimiin kertyneen jutturuuhkan purkamiseksi toteutettava kohdennetut toimenpiteet, joilla vähennetään kesken olevien täytäntöönpanoasioiden määrää.

n)	Hallituksen on esitettävä parlamentille tärkeimpiä kansallisia sääntelyviranomaisia koskeva puitelaki varmistaakseen niiden täyden riippumattomuuden sekä taloudellisen, hallinnollisen ja johtamista koskevan itsenäisyyden.

Portugalin on parannettava liiketoimintaympäristöä toteuttamalla kesken olevat uudistukset, joilla vähennetään hallinnollista rasitetta (direktiivissä 2006/123/EY säädetty täysin toimintakykyinen keskitetty asiointipiste ja lupamenettelyjen poistamiseen tähtäävät hankkeet), ja yksinkertaistamalla entisestään olemassa olevia lupamenettelyjä, sääntelyä ja muuta hallinnollista rasitetta, jotka muodostavat huomattavan esteen taloudellisen toiminnan kehittämiselle.

p)	Portugalin on saatettava päätökseen uudistus, joka koskee satamien hallintojärjestelmää, satamatoimintaan liittyvien toimilupien tarkistus mukaan lukien.

q)	Portugalin on toteuttava toimenpiteet, joilla parannetaan liikennejärjestelmän toimintaa.

r)	Portugalin on toteutettava toimenpiteet, joilla poistetaan liian alhaisista energiatariffeista aiheutunut velka, ja saatettava EU:n kolmas energia-alan lainsäädäntöpaketti kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Portugalin on varmistettava, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien uutta oikeudellista ja institutionaalista kehystä sovelletaan ja että julkisen ja yksityisen sektorin tieliikennesopimusten uudelleenneuvotteluja jatketaan hallituksen esittämän strategisen suunnitelman ja tarkistetun sääntelykehyksen mukaisesti, jotta julkinen talous voisi vahvistua huomattavasti erityisesti vuonna 2013.

t)	Portugalin on jatkossakin keskityttävä toimiin, joilla torjutaan veropetoksia ja veronkiertoa ja vahvistetaan säännösten noudattamista veronmaksajien keskuudessa.

u)	Portugalin on mukautettava erorahajärjestelmää yhteisymmärryspöytäkirjan määräysten mukaisesti.

v)	Makrotalouden epätasapainotilojen korjaamiseksi Portugalin on edistettävä työpaikkojen luomista tukevaa ja yritysten kilpailukykyä parantavaa palkkakehitystä. Vähimmäispalkkoja voidaan korottaa ohjelmakauden aikana vain, jos se voidaan perustella talouden ja työmarkkinoiden kehityksellä.

w)	Portugalin on jatkettava aktiivisten työmarkkinapolitiikkojensa vaikuttavuuden parantamista asiaa koskevan arviointikertomuksen tulosten ja julkisten työvoimapalveluiden toiminnan parantamiseksi laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti.

8. Julkisen talouden alijäämä ei saa vuonna 2014 ylittää 4,0:ää prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Portugalin on pantava täytäntöön menoja vähentävät toimenpiteet, jotka valmisteltiin julkisten menojen arvioinnin yhteydessä. Kaiken kaikkiaan näiden toimenpiteiden vaikutuksen on oltava 2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014, ja niihin on sisällyttävä muiden muassa seuraavat toimenpiteet: palkkamenojen vähentäminen, jonka tarkoituksena on vähentää julkisen sektorin työvoimaa ja lisätä koulutetumman henkilöstön suhteellista määrää; julkisen ja yksityisen sektorin työehtojen yhdenmukaistaminen entisestään esimerkiksi pidentämällä työaikaa, ottamalla käyttöön työaikapankki ja vähentämällä lomaoikeuksia; vapaaehtoisten irtisanomisjärjestelyjen toteuttaminen ja kaikille yhteisen palkka- ja palkanlisätaulukon käyttöönotto; virkamiehiin sovellettavan eläkejärjestelmän (CGA) ja yleisen eläkejärjestelmän välisten erojen pienentäminen; lakisääteisen eläkeiän korottaminen ja progressiivisen eläkkeisiin liittyvän kestävyysmaksun käyttöönotto, jos se on aivan välttämätöntä. Lisäksi on tehostettava välituotekäyttöön ja meno-ohjelmiin liittyviä säästöjä kaikissa sektoriministeriöissä. Osa toimenpiteistä saatetaan korvata osittain tai kokonaan muilla samansuuruisilla ja -laatuisilla toimenpiteillä.

9. Jotta luottamus rahoitussektoriin voitaisiin palauttaa, Portugalin on pyrittävä säilyttämään pankkisektorin riittävä pääomapohja ja huolehdittava asianmukaisesta velkavivun purkamisesta yhteisymmärryspöytäkirjassa asetettujen määräaikojen mukaisesti. Tältä osin Portugalin on rahoitusvakauden säilyttämiseksi pantava täytäntöön Portugalin pankkisektoria koskeva strategia, josta on sovittu komission, EKP:n ja IMF:n kanssa. Portugalin on erityisesti

a)	kehotettava pankkeja lujittamaan vakuuspuskurejaan kestävältä perustalta;

varmistettava tasapainoinen ja sujuva velkavivun purkaminen pankkisektorilla, mikä on keskeisen tärkeää, jotta voidaan poistaa rahoituksen epätasapainotilat pysyvästi ja pienentää keskipitkällä aikavälillä riippuvuutta eurojärjestelmästä saatavasta rahoituksesta. Pankkien rahoitus- ja pääomasuunnitelmia on tarkasteltava uudelleen neljännesvuosittain;

c)	edistettävä yrityssektorin ja erityisesti pk-yritysten rahoitusvaihtoehtojen monipuolistamista toteuttamalla monenlaisia toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan yritysten pääsyä pääomamarkkinoille ja vientiluottovakuutusten saantia;

d)	jatkettava valtion omistaman CGD-konsernin toiminnan virtaviivaistamista;

optimoitava BPN:stä kolmeen valtion omistamaan erillisyhtiöön siirrettyjen omaisuuserien takaisin periminen ulkoistamalla omaisuudenhoito ammattimaiselle kolmannelle osapuolelle, joilla on valtuudet hankkia omaisuuserät takaisin vähitellen; valittava omaisuudenhoitaja käynnissä olevalla tarjouskilpailulla ja sisällytettävä valtuuksiin riittävät kannustimet, joilla takaisinperintä voidaan maksimoida ja toimintakustannukset minimoida; ja varmistettava tytäryhtiöiden ja kahdessa muussa valtion omistamassa erillisyhtiössä olevien omaisuuserien oikea-aikainen luovutus;

kehitettävä ja toteutettava yrityssektorin rahoitusvaihtoehtojen monipuolistamisen edistämiseksi esitettyjen alustavien ehdotusten perusteella ratkaisuja, jotka tarjoavat yrityssektorilla rahoitusvaihtoehtoja perinteisille pankkilainoille, ja arvioitava valtion tukemien vientiluottovakuutusjärjestelyjen tuloksellisuutta asianmukaisten vientiä edistävien, unionin oikeuden mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi;

analysoitava pankkien elvytyssuunnitelmia ja annettava järjestelmälle suunnattuja, elvytyssuunnitelmia koskevia suuntaviivoja sekä laadittava kriisinratkaisusuunnitelmia pankkien toimittamien raporttien perusteella; varmistettava, että kriisinratkaisurahaston alkuvaiheen ja myöhemmistä vuosittaisista rahoitusjärjestelyistä päätetään; ja asetettava pankkien elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmien täytäntöönpanossa etusijalle ne pankit, jotka ovat koko järjestelmän kannalta merkityksellisiä;

pantava täytäntöön kehys, jossa rahoituslaitokset voivat toteuttaa kotitalouksien luottojen uudelleenjärjestelyjä tuomioistuinten ulkopuolella, helpotettava yritysten velkojen uudelleenjärjestelyyn turvautumista ja pantava täytäntöön toimintasuunnitelma, jolla lisätään suuren yleisön tietoisuutta uudelleenjärjestelyvälineistä;

laadittava neljännesvuosittain kertomuksia uusien uudelleenjärjestelyvälineiden täytäntöönpanosta ja toteutettava maksukyvyttömyysasioita käsittelevien sidosryhmien keskuudessa kysely nykyisten velan uudelleenjärjestelyvälineiden asianmukaisuudesta ja mahdollisista puutteista tai pullonkauloista, tarkasteltava vaihtoehtoisia tapoja lisätä sellaisten yritysten onnistunutta elpymistä, jotka ovat mukana PER:ssä (erityinen elvytysmenettely vakavissa rahoitusvaikeuksissa oleville yrityksille) ja SIREVEssä (tuomioistuimen ulkopuolisiin sopimuksiin perustuva elvytysjärjestelmä talousvaikeuksissa tai välittömässä maksukyvyttömyysvaarassa oleville sekä maksukyvyttömille yrityksille);

arvioitava mahdollisuuksia parantaa nykyisten valtion tukemien luottojärjestelyjen tehokkuutta ja hallinnointia, perustettava neljännesvuosittainen seuranta- ja raportointimekanismi, joka koskee pk-yritysten rahoituksen saantia helpottavien valtion tukemien luottojärjestelyjen myöntämistä, ja toteutettava kansallisesta takausjärjestelmästä ulkopuolinen tarkastus.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Portugalin tasavallalle.

Tehty Luxemburgissa 21 päivänä kesäkuuta 2013.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. NOONAN

(1) EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1.

(2) EUVL L 159, 17.6.2011, s. 88.

(3) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36.

(4) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36."