2.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 63/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 10 päivänä helmikuuta 2012,

teollisuuden päästöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/75/EU tarkoitetuista tiedonkeruuta ja BAT-vertailuasiakirjojen laatimista ja niiden laadun varmistamista koskevista ohjeista

(tiedoksiannettu numerolla C(2012) 613)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2012/119/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EY (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 1 kohdan mukaan komissio järjestää teollisuuden päästöjä koskevan tietojenvaihdon komission, jäsenvaltioiden, kyseisen teollisuuden ja ympäristönsuojelua edistävien valtioista riippumattomien järjestöjen välillä helpottaakseen kyseisen direktiivin 3 artiklan 11 kohdassa määriteltyjen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien vertailuasiakirjojen laatimista.

(2)

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 2 kohdan mukaan tietoja on vaihdettava muun muassa laitosten ja tekniikkojen ympäristötehokkuudesta, niihin liittyvästä tarkkailusta sekä parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta ja uusista tekniikoista.

(3)

Tietojenvaihtoa koskevan foorumin perustamisesta teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan mukaisesti 16 päivänä toukokuuta 2011 annetulla komission päätöksellä (2) perustetaan jäsenvaltioiden, kyseisen teollisuuden ja ympäristönsuojelua edistävien valtioista riippumattomien järjestöjen edustajista koostuva foorumi.

(4)

Komissio sai kyseiseltä foorumilta 13 päivänä syyskuuta 2011 direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 3 kohdan mukaisen lausunnon (3) ohjeista, jotka koskevat tiedonkeruuta sekä BAT-vertailuasiakirjojen laatimista ja niiden laadun varmistamista, mukaan lukien niiden sisällön ja muodon soveltuvuus, ja toimitti kyseisen lausunnon julkisesti saataville.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2010/75/EY 75 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 3 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetut ohjeet tiedonkeruusta ja BAT-viiteasiakirjojen laatimisesta ja niiden laadun varmistamisesta, mukaan lukien niiden sisällön ja muodon soveltuvuus, vahvistetaan tämän päätöksen liitteessä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 10 päivänä helmikuuta 2012.

Komission puolesta

Janez POTOČNIK

Komission jäsen


(1)  EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.

(2)  EUVL C 146, 17.5.2011, s. 3.

(3)  http://circa.europa.eu/Public/irc/env/ied/library?l=/ied_art_13_forum/opinions_article.


LIITE

OHJEET

direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 3 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetun tietojenvaihdon käytännön järjestelyistä, mukaan lukien tiedonkeruu sekä BAT-vertailuasiakirjojen laatiminen ja niiden laadun varmistaminen

1 LUKU: PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAN VERTAILUASIAKIRJAN LAADINNAN JA UUDELLEENTARKASTELUN MENETTELY

1.1

Taustaa

1.1.1

Mikä on BREF-asiakirja ja sen tarkoitus?

1.1.2

”Horisontaaliset” ja ”vertikaaliset” BREF-asiakirjat

1.2

BREF-asiakirjojen laadintaa ja uudelleentarkastelua koskeva menettely

1.2.1

Uuden BREF-asiakirjan laadintaa koskeva yleinen menettely

1.2.2

Yleiset menettelyt BREF-asiakirjan uudelleentarkastelua varten

1.2.3

BREF-asiakirjan uudelleentarkastelun tavoite

1.2.4

BREF-asiakirjojen laadinnan ja uudelleentarkastelun tyypillinen työnkulku

1.3

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan mukaisesti perustetun foorumin lausunto

1.4

BAT-päätelmien hyväksyminen ja BREF-asiakirjan julkaiseminen

2 LUKU: BREF-ASIAKIRJAN SISÄLTÖ JA SOVELTAMISALA

2.1

Johdanto

2.2

BREF-asiakirjan rakenne

2.3

BREF-asiakirjan sisältö

2.3.1

Yleistä tietoa BREF-asiakirjan sisällöstä

2.3.2

Johdanto

2.3.3

Soveltamisala

2.3.4

Yleistä tietoa kyseisestä alasta

2.3.5

Sovelletut prosessit ja tekniikat

2.3.6

Nykyiset päästö- ja kulutustasot

2.3.7

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat

2.3.7.1

Yleistä tietoa parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavista tekniikoista

2.3.7.2

Kustakin tekniikasta annettavat tiedot

2.3.7.2.1

Kuvaus

2.3.7.2.2

Tekninen kuvaus

2.3.7.2.3

Saavutetut ympäristöhyödyt

2.3.7.2.4

Ympäristötehokkuutta ja toimintaa koskevat tiedot

2.3.7.2.5

Kokonaisympäristövaikutukset

2.3.7.2.6

Sovellettavuuden kannalta merkitykselliset tekniset näkökohdat

2.3.7.2.7

Taloudelliset näkökohdat

2.3.7.2.8

Kannustimet tekniikan käyttöönottoon

2.3.7.2.9

Esimerkkilaitokset

2.3.7.2.10

Lähdeluettelo

2.3.8

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät (BAT-päätelmät)

2.3.9

Uudet tekniikat

2.3.10

Loppuhuomautukset ja suositukset jatkotoimia varten

2.3.11

Lähteet

2.3.12

Käsite- ja lyhennesanasto

2.3.13

Liitteet

3 LUKU: PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT (BAT-PÄÄTELMÄT)

3.1

Johdanto

3.2

Yksittäisen BAT-päätelmän osatekijät

3.2.1

Yleistä

3.2.2

Tekniikoiden kuvaus

3.2.3

Tiedot tekniikoiden sovellettavuuden arvioimiseksi

3.3

Yksittäiset BAT-päätelmät ja parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät ympäristötehokkuuden tasot

3.3.1

Yksittäiset BAT-päätelmät ja parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

3.3.2

Yksittäiset BAT-päätelmät ja parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät muut ympäristötehokkuuden tasot kuin päästötasot

3.4

Yksittäiset BAT-päätelmät, joihin ei sisälly parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä ympäristötehokkuuden tasoja

4 LUKU: TIETOJENVAIHDON JÄRJESTÄMINEN

4.1

Johdanto

4.2

Direktiivin 2010/75/EU 75 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean rooli

4.3

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklalla perustetun foorumin rooli

4.4

Teknisten työryhmien rooli

4.4.1

Teknisten työryhmien perustaminen

4.4.2

Teknisen työryhmän velvoitteet ja tehtävät

4.4.3

Teknisten työryhmien alaryhmät

4.4.4

Laitosvierailut

4.4.5

Laitteistotoimittajien osallistuminen tietojenvaihtoon

4.5

EIPPCB:n rooli

4.6

Tietojenvaihdon tärkeitä vaiheita

4.6.1

”Toiveluettelon” laatiminen

4.6.2

Teknisen työryhmän kokoukset

4.6.2.1

Yleistä

4.6.2.2

Aloituskokous

4.6.2.3

Teknisen työryhmän loppukokous

4.6.2.3.1

Yleistä

4.6.2.3.2

Eriävät näkemykset

4.6.3

Ensimmäinen tietojenkeruukierros aloituskokouksen jälkeen

4.6.4

Lisätietopyynnöt

4.6.5

BREF-asiakirjan työasiakirjat ja viralliset luonnokset

4.6.5.1

Viralliset luonnokset

4.6.5.2

Työasiakirjat

4.6.6

Huomautusten esittäminen BREF-asiakirjojen virallisista luonnoksista

4.7

Tietojenvaihdon välineet

4.7.1

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva tietojärjestelmä (BATIS)

4.7.2

EIPPCB:n verkkosivusto

4.8

Henkilötietojen suojaaminen

5 LUKU: TIETOJEN KERÄÄMINEN JA TOIMITTAMINEN

5.1

Johdanto

5.2

Yleiset periaatteet tietojen keräämisessä ja toimittamisessa BREF-asiakirjojen laadintaa ja uudelleentarkastelua varten

5.2.1

Tietojen tyyppi

5.2.2

Tietojen muoto

5.2.3

Tietojen laatu

5.3

Luottamuksellisuus

5.4

BREF-asiakirjan luvuissa ”Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat” ja ”Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät (BAT-päätelmät)” tarvittavat ympäristötehokkuutta ja toimintaa koskevat tiedot

5.4.1

Yleistä ympäristötehokkuutta ja toimintaa koskevista tiedoista

5.4.2

Kulutus

5.4.2.1

Yleistä tietoa kulutuksesta

5.4.2.2

Raaka- ja lisäaineiden kulutus

5.4.2.3

Veden käyttö

5.4.2.4

Energian käyttö

5.4.3

Päästöt veteen

5.4.4

Päästöt ilmaan

5.4.5

Jäämät/jätteet

5.4.6

Muita tietoja

5.4.7

Päästötietoihin liitettävät vertailutiedot

5.4.7.1

Yleistä

5.4.7.2

Tarkkailu

5.4.7.3

Päästöarvojen keskiarvot, vaihteluvälit ja jakaumat

5.5

Kunkin teknisen työryhmän toimeksiantoon kuuluvat erityiskysymykset

6 LUKU: BREF-ASIAKIRJOJEN LAADINNAN JA UUDELLEENTARKASTELUN LAADUNVARMISTUS

LIITE 1: Tietojen laadun luokitusjärjestelmä

LIITE 2: BREF-asiakirjojen laadinnan ja uudelleentarkastelun tyypillinen työnkulku

1   LUKU

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevan vertailuasiakirjan laadinnan ja uudelleentarkastelun menettely

1.1   Taustaa

1.1.1   Mikä on BREF-asiakirja ja sen tarkoitus?

Direktiivin 2010/75/EY 13 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että komissio järjestää tietojenvaihdon jäsenvaltioiden, kyseisen teollisuuden, ympäristönsuojelua edistävien valtioista riippumattomien järjestöjen ja komission välillä voidakseen laatia, tarkastella uudelleen ja tarvittaessa saattaa ajan tasalle BAT-vertailuasiakirjoja (BREF-asiakirjoja).

Direktiivin 2010/75/EY 13 artiklan 2 kohdassa edellytetään myös, että tietoja on vaihdettava erityisesti seuraavista asioista:

a)

laitosten ja tekniikkojen tehokkuus päästöjen kannalta (tarvittaessa lyhyen ja pitkän aikavälin keskiarvoina sekä niihin liittyvät vertailuolosuhteet), raaka-aineiden ominaisuudet ja kulutus, vedenkulutus, energian käyttö ja jätteen tuottaminen;

b)

käytetyt tekniikat, niihin liittyvä tarkkailu, kokonaisympäristövaikutukset, taloudellinen ja tekninen toteutuskelpoisuus ja niiden kehitys;

c)

paras käytettävissä oleva tekniikka ja uudet tekniikat, jotka yksilöidään a ja b alakohdassa mainittujen kysymysten tarkastelun jälkeen.

Tietojenvaihdon perusteella laadittava parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskeva vertailuasiakirja (BREF-asiakirja) määritellään direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 11 kohdassa. Se on asiakirja, jossa kuvataan erityisesti sovelletut tekniikat, tämänhetkiset päästöt ja kulutustasot, parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevien päätelmien määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat sekä uudet tekniikat ottaen erityisesti huomioon direktiivin 2010/75/EU liitteessä III luetellut määrittelyperusteet. BREF-asiakirja määritellään siten kuvaavaksi asiakirjaksi, jossa ei määrätä tietyn tekniikan tai teknologian käyttämisestä eikä tulkita direktiiviä 2010/75/EU.

Parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla (best available techniques, BAT) tarkoitetaan direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 10 kohtaan sisältyvän määritelmän mukaan tietyn toiminnan ja siinä käytettävien menetelmien tehokkainta ja edistyneintä astetta, joka osoittaa sellaiset tekniset ja käytännölliset ominaisuudet, jotka soveltuvat käytännön pohjaksi raja-arvoille ja muille lupaehdoille, joilla on tarkoitus estää, tai milloin se ei ole mahdollista, vähentää päästöjä ja vaikutuksia koko ympäristöön.

a.

”Tekniikoilla” tarkoitetaan sekä käytettyjä menetelmiä että laitoksen suunnittelua, rakennetta, ylläpitoa, käyttöä ja tapaa, jolla sen toiminta pysäytetään.

b.

”Käytettävissä olevilla tekniikoilla” tarkoitetaan menetelmiä, jotka on kehitetty sellaisessa mittakaavassa, että niiden käyttö kyseisellä teollisuuden alalla on mahdollista taloudellisesti ja teknisesti kannattavalla tavalla kustannukset ja hyöty huomioon ottaen, riippumatta siitä, ovatko nämä menetelmät kyseisessä jäsenvaltiossa käytössä tai tuotetaanko niitä siellä, kunhan kyseinen toiminnanharjoittaja voi käyttää niitä kohtuullisin ehdoin.

c.

”Parhaalla” tarkoitetaan tehokkainta, kun pyritään saavuttamaan yleisesti koko ympäristön suojelun korkea taso.

Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 12 kohdan määritelmän mukaan ”BAT-päätelmillä” tarkoitetaan BREF-asiakirjan niitä osia, joissa esitetään päätelmät parhaista käytettävissä olevista tekniikoista, niiden kuvaus, tiedot niiden sovellettavuuden arvioimiseksi, parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot, siihen liittyvä tarkkailu ja kulutustasot ja tarvittaessa asiaankuuluvat laitoksen kunnostustoimet. BAT-päätelmät on hyväksyttävä direktiivin 2010/75/EU 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Ne otetaan lähtökohdaksi direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvien laitosten lupaehtoja määritettäessä.

BREF-asiakirjan pääasiallinen tarkoitus on määritellä paras käytettävissä oleva tekniikka ja rajoittaa teollisen toiminnan päästötasojen epäsuhtaa unionissa. BREF-asiakirjojen on tarkoitus antaa tietoa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, teollisuuden toiminnanharjoittajille, komissiolle ja suurelle yleisölle siitä, millaista parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja uusia tekniikoita on direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvassa toiminnassa. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja uusien tekniikoiden määrittelyprosessin olisi oltava avoin ja objektiivinen sekä perustuttava vankkaan tekniseen ja taloudelliseen tietoon. BREF-asiakirjan olisi myös toimittava kannustimena ympäristötehokkuuden parantamiseen kaikkialla unionissa.

Jotta BREF-asiakirja palvelee päätarkoitustaan ja jotta varmistetaan sen käyttäjäystävällisyys, sen olisi sisällettävä pelkästään merkitykselliset tiedot, joiden avulla voidaan määritellä paras käytettävissä oleva tekniikka, siihen liittyvät luvussa 3 (1) käsitellyt ympäristötehokkuuden tasot ja uudet tekniikat direktiivin 2010/75/EU täytäntöönpanon yhteydessä. BREF-asiakirjaa ei ole tarkoitettu oppikirjaksi tekniikoista, joilla ehkäistään ja vähennetään ympäristön pilaantumista. Aiheesta on olemassa paljon kirjallisuutta, johon BREF-asiakirjassa voidaan tarvittaessa viitata. On kuitenkin tärkeää, että BREF-asiakirjassa annetaan tietoa tärkeimmistä tekniikoista, jotka tekninen työryhmä (ks. 4.4 kohta (2)) otti huomioon määritellessään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, ja teknisen työryhmän tekemien BAT-päätelmien perusteista.

1.1.2   ”Horisontaaliset” ja ”vertikaaliset” BREF-asiakirjat

BREF-asiakirjoissa voidaan käsitellä joko tiettyyn teolliseen toimintaan liittyviä kysymyksiä (vertikaaliset BREF-asiakirjat) tai monialaisia kysymyksiä (horisontaaliset BREF-asiakirjat (3)).

Horisontaaliset ja vertikaaliset BREF-asiakirjat olisi laadittava siten, että ne täydentävät toisiaan direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvien laitosten lupaehtojen vahvistamista varten. Vertikaalisiin BREF-asiakirjoihin voi sisältyä tietoa tekniikoista, jotka voivat auttaa teknisiä työryhmiä määrittelemään parhaita käytettävissä olevia tekniikoita muilla aloilla. Horisontaalisiin BREF-asiakirjoihin sisältyy yleisluonteista tietoa, jota voidaan käyttää monessa direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvassa toiminnassa. Tieto olisi sisällytettävä horisontaalisiin BREF-asiakirjoihin, jos se täydentää vertikaalisten BREF-asiakirjojen tietoja useita teollisuudenaloja koskevien näkökohtien osalta. Vertikaalisten ja horisontaalisten BREF-asiakirjojen päätelmät eivät saisi tämän seurauksena olla ristiriitaisia. Sekä vertikaalisten että horisontaalisten BREF-asiakirjojen täydentävän käytön helpottamiseksi BREF-asiakirjaan on lisättävä asianmukaiset ristiviittaukset muihin merkityksellisiin vertikaalisiin ja horisontaalisiin BREF-asiakirjoihin.

1.2   BREF-asiakirjojen laadintaa ja uudelleentarkastelua koskeva menettely

Komissio järjestää ja koordinoi tietojenvaihtoa yhdessä Euroopan ympäristön pilaantumisen yhtenäisen ehkäisemisen ja vähentämisen toimiston (EIPPCB, Yhteisen tutkimuskeskuksen alainen) ja ympäristöasioiden pääosaston kanssa. Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 1 kohdan nojalla tietojenvaihtoon osallistuvat sidosryhmät (jäsenvaltiot, kyseinen teollisuus, ympäristönsuojelua edistävät valtiosta riippumattomat järjestöt ja komissio) valvovat menettelyä direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti perustetun foorumin kautta. Ne osallistuvat BREF-asiakirjojen laadintaan ja uudelleen tarkasteluun teknisissä työryhmissä. Lisätietoa sidosryhmien roolista sekä foorumin ja teknisten työryhmien toiminnasta on luvussa 4.

Komissio tekee päätöksen BREF-asiakirjan laatimisesta tai uudelleen tarkastelun aloittamisesta. IED-direktiivin 13 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti se ottaa huomioon foorumin lausunnon tietojenvaihtoa koskevasta työohjelmasta.

1.2.1   Uuden BREF-asiakirjan laadintaa koskeva yleinen menettely

Koska direktiivin 2010/75/EU liitteeseen I sisältyy joitakin uusia toimintoja, joita ei sisältynyt Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/1/EY (4) liitteeseen I, on laadittava uusia BREF-asiakirjoja.

Uuden BREF-asiakirjan laatimisen työnkulussa on monia yhtäläisyyksiä 1.2.4 kohdassa kuvatun BREF-asiakirjan uudelleentarkastelun työnkulun kanssa. Merkittävimmät erot ovat se, että uuden BREF-asiakirjan laatiminen ei aina edellytä ”toiveiden” esittämistä (ks. 4.6 kohta), että sitä varten on kerättävä enemmän tietoa ja että BREF-asiakirjasta laaditaan yleensä kaksi virallista luonnosta ennen teknisen työryhmän loppukokousta.

1.2.2   Yleiset menettelyt BREF-asiakirjan uudelleentarkastelua varten

BREF-asiakirjojen uudelleentarkastelu on jatkuva prosessi, mikä johtuu parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden dynaamisesta luonteesta. Voi esimerkiksi syntyä uusia toimia ja tekniikoita, tiede ja teknologia kehittyvät jatkuvasti, ja uusia tai kehitteillä olevia prosesseja otetaan onnistuneesti käyttöön teollisuudessa. Jotta voidaan pohtia tällaisia muutoksia ja niiden seurauksia parhaille käytettävissä oleville tekniikoille, BREF-asiakirjoja on tarkasteltava säännöllisesti uudelleen ja tarvittaessa ajantasaistettava. Tähän viitataan nimenomaisesti direktiivin 2010/75/EU johdanto-osan 13 kappaleessa, jossa todetaan, että komission olisi pyrittävä saattamaan BREF-asiakirjat ajan tasalle viimeistään kahdeksan vuoden kuluttua edellisen version julkaisemisesta.

BREF-asiakirjan uudelleentarkastelua koskevassa päätöksessä olisi otettava huomioon BREF-asiakirjan lukuun ”Uudet tekniikat” ja sen osaan ”Loppuhuomautukset ja suositukset jatkotoimia varten” (ks. 2.2 kohta) sisältyvät tiedot sekä muita tekijöitä, kuten viitteet uusien tekniikoiden saatavuudesta, tarve laajentaa BREF-asiakirjan soveltamisalaa ja tarve sisällyttää BREF-asiakirjan soveltamisalaan siihen aiemmin kuulumattomia tuotteita/aineita tai prosesseja.

1.2.3   BREF-asiakirjan uudelleentarkastelun tavoite

BREF-asiakirjan uudelleentarkastelun tavoitteena on yksilöidä parhaassa käytettävissä olevassa tekniikassa tapahtunut kehitys. Se onnistuu lähinnä tutkimalla niitä BREF-asiakirjan osia, joissa esitetään BAT-päätelmät, ja tarkastelemalla uudelleen tai ajantasaistamalla BAT-päätelmiä, jos on käytettävissä sen mahdollistavia uusia tietoja.

BREF-asiakirjan uudelleentarkastelussa ei siten odoteta, että asiakirja kirjoitetaan kokonaan uudelleen tai että sitä muokataan kauttaaltaan. On kuitenkin todettu, että joissain tapauksissa BREF-asiakirjojen ensimmäisissä uudelleentarkasteluissa voidaan joutua tekemään huomattavasti enemmän muutoksia kuin myöhemmissä uudelleentarkasteluissa.

Tärkein uusi tieto, joka on yksilöitävä, kerättävä ja toimitettava BREF-asiakirjan uudelleentarkastelun yhteydessä tehtävässä tietojenvaihdossa, on selvästikin sellainen tieto, jonka johdosta BAT-päätelmiä saattaa olla tarpeen tarkastella uudelleen tai ajantasaistaa. Siksi on erittäin tärkeää, että tiedot kerätään 5 luvussa esitettyjen ohjeiden mukaisesti.

BREF-asiakirjan uudelleentarkastelussa olisi lisäksi

1.

ajantasaistettava ja täydennettävä vanhoja taustatietoja uudempien tietojen perusteella;

2.

poistettava vanhentuneet tiedot;

3.

korjattava virheet ja poistettava mahdolliset epäjohdonmukaisuudet muiden BREF-asiakirjojen kanssa.

BREF-asiakirjan uudelleentarkastelussa keskitytään lähinnä BREF-asiakirjan lukuihin ”Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat”, ”Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät” ja ”Uudet tekniikat” sekä vähäisemmässä määrin BREF-asiakirjan lukuihin ”Sovelletut prosessit ja tekniikat” (mikäli tähän lukuun tehdään merkittäviä muutoksia) ja ”Nykyiset päästö- ja kulutustasot”. Muiden BREF-asiakirjan lukujen uudelleentarkastelulle olisi annettava vähäisempi painoarvo.

Yleisesti ottaen on varmistettava, että kaikki BREF-asiakirjan tiedot ovat niin ajantasaisia, johdonmukaisia ja täsmällisiä kuin on kohtuudella mahdollista saavuttaa.

1.2.4   BREF-asiakirjojen laadinnan ja uudelleentarkastelun tyypillinen työnkulku

BREF-asiakirjojen laadinnan ja uudelleentarkastelun tyypillisen työnkulun (ks. liite 2) tärkeimmät vaiheet ovat aloituskokous, yksi tai kaksi virallista luonnosta BREF-asiakirjasta ja teknisen työryhmän loppukokous (ks. 4.6.2.3 kohta). Menettelytyypin (BREF-asiakirjan laadinta vai uudelleentarkastelu) mukaan työnkulku voi olla seuraavanlainen:

1.

kun laaditaan uusi BREF-asiakirja tai tarkastellaan uudelleen BREF-asiakirjaa, jonka soveltamisalaa laajennetaan merkittävästi, tarvitaan yleensä kaksi virallista luonnosta; näissä tapauksissa koko menettely kestää 31–39 kuukautta;

2.

kun tarkastellaan ensimmäistä kertaa uudelleen BREF-asiakirjaa, jonka soveltamisalaa ei laajenneta merkittävästi, saattaa olla tarpeen laatia kaksi virallista luonnosta, vaikka yleissääntönä onkin, että yksi BREF-asiakirjan virallinen luonnos riittää; menettely kestää siten yleensä 24–29 kuukautta (jos laaditaan yksi virallinen luonnos, tai 29–39 kuukautta, jos laaditaan kaksi virallista luonnosta);

3.

kun tarkastellaan myöhemmin uudelleen BREF-asiakirjaa, jonka soveltamisalaa ei laajenneta merkittävästi, yhden virallisen luonnoksen odotetaan riittävän, ja menettely kestää tällöin 24–29 kuukautta.

Nämä erilaiset työnkulut toimivat vertailukohtina teknisille työryhmille. EIPPCB voi teknistä työryhmää kuultuaan mukauttaa niitä tietyn BREF-asiakirjan erityispiirteisiin ottaen myös huomioon muiden BREF-asiakirjojen laadinnasta ja uudelleentarkastelusta saadut kokemukset. BREF-asiakirjojen laadinnan ja uudelleentarkastelun tärkeimpiä vaiheita ja niiden aikatauluja kuvataan yksityiskohtaisemmin taulukossa 1.

Vaiheissa otetaan huomioon direktiivin 2010/75/EY johdanto-osan 13 kappaleessa asetettu tavoite, jonka mukaan BREF-asiakirjat olisi pyrittävä saattamaan ajan tasalle viimeistään kahdeksan vuoden kuluttua edellisen version julkaisemisesta.

Edellä mainittujen aikataulujen olisi katsottava edustavan tyypillistä vertikaalista BREF-asiakirjaa (ks. 1.1.2 kohta).

Yksittäisen BREF-asiakirjan laadinnan tai uudelleentarkastelun täsmälliset vaiheet ja niiden kesto määräytyvät useiden tekijöiden perusteella. Niitä ovat BREF-asiakirjan soveltamisala (ja sen mahdollinen laajentaminen, jos kyse on uudelleentarkastelusta), käsiteltävien aiheiden määrä ja monimutkaisuus, EIPPCB:n resurssit (ottaen huomioon sen keskeinen asema tietojenvaihtomenettelyssä) sekä ennen kaikkea teknisen työryhmän osallistumisen aktiivisuus ja tehokkuus. Jousto, jonka ansiosta työnkulkua voidaan mukauttaa tietyn BREF-asiakirjan erityispiirteisiin, ei saa vaikuttaa kielteisesti tavoitteeseen saada työ päätökseen edellä esitetyissä määräajoissa.

Lähtökohtana on, että BREF-asiakirjan uudelleentarkastelun aikana pidetään kaksi teknisen työryhmän täysistuntoa (aloitus- ja loppukokous, ks. 4.6.2 kohta). Tietyissä poikkeustapauksissa (esim. jos on toimitettu paljon uutta tietoa tai jos parhaan käytettävissä olevan tekniikan määritteleminen on erityisen kiistanalaista) voidaan pitää teknisen työryhmän ylimääräinen täysistunto. Teknisen työryhmän täysistuntojen lisäksi työn helpottamiseksi voidaan pitää alaryhmien kokouksia (ks. 4.4.3 kohta).

Ennen teknisen työryhmän viimeistä täysistuntoa julkaistaan yksi virallinen luonnos (ks. 4.6.2.3 kohta), paitsi jos kyse on uuden BREF-asiakirjan laatimisesta tai erityisen monitahoisesta uudelleentarkastelusta, jossa esimerkiksi laajennetaan BREF-asiakirjan soveltamisalaa merkittävästi, jolloin on laadittava myös toinen virallinen luonnos. Virallisen luonnoksen (luonnosten) lisäksi työn helpottamiseksi voidaan jakaa epävirallisia luonnoksia (ks. 4.6.5 kohta).

Jotta kaikkien BREF-asiakirjan laadintaan tai uudelleentarkasteluun osallistuvien resursseja käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti, aloituskokouksen päätelmissä luvattujen tai yksilöityjen tietojen toimittamiselle on asetettava selkeä määräaika (ks. 4.6.2.2 kohta). Määräajan jälkeen toimitetut tiedot hyväksytään vain poikkeustapauksissa teknisen työryhmän kuulemisen jälkeen, ja EIPPCB ottaa ne huomioon vain, jos ne edistävät merkittävästi BAT-päätelmien laatimista tai ajantasaistamista.

EIPPCB esittää tarvittaessa tekniselle työryhmälle lisätietopyyntöjä sellaisten tärkeiden puuttuvien tietojen keräämiseksi, joita pidetään tarpeellisina erityisesti tehtäessä BAT-päätelmiä 3 ja 5 luvussa esitettyjen ohjeiden mukaisesti (ks. 4.6.4 kohta).

Taulukko 1

BREF-asiakirjan laadinnan ja uudelleentarkastelun tärkeimmät vaiheet

Vaihe nro

BREF-asiakirjan uudelleentarkastelun vaihe

Vaiheen odotettu kesto

(kuukautta)

Kokonaiskesto

(kuukautta)

Huomautukset

0

Uudelleentarkas valmistelu

 

 

BREF-asiakirjan laadinnan jälkeen EIPPCB ylläpitää BATIS-tietojärjestelmässä foorumia kyseistä BREF-asiakirjaa varten (ks. 4.7.1 kohta). Siellä käsitellään erityisesti BREF-asiakirjassa esitettyjen jatkotoimia koskevien suositusten mukaisia jatkotoimia (ks. 2.3.10 kohta) BREF-asiakirjan tulevaa uudelleentarkastelua silmällä pitäen. BATIS-tietojärjestelmä toimii seuraavaa uudelleentarkastelumenettelyä tukevana keskustelu- ja tietojenvaihtofoorumina.

1

Teknisen työryhmän (uudelleen) aktivointi ja toivomus-pyyntö

2

2

EIPPCB aktivoi (uudelleen) teknisen työryhmän (pyytämällä jäsenyyden vahvistamista ja yhteystietoja). Jos kyseessä on BREF-asiakirjan uudelleentarkastelu, EIPPCB pyytää teknisen työryhmän jäseniä esittämään toiveensa tiedoista, joita he haluaisivat otettavan huomioon uudelleentarkastelumenettelyssä, tai muutoksista/korjauksista, joita he haluaisivat tehdä nykyiseen tekstiin (ks. 4.6.1 kohta).

2

Aloituskokous

3

5

Jos kyseessä on BREF-asiakirjan uudelleentarkastelu, EIPPCB kokoaa toiveet yhteen luetteloon ja laatii tarvittaessa vakiomuotoiset mallit kullekin toiveluettelossa olevalle kysymykselle, jotta tekninen työryhmä voi esittää tiedot jäsennellysti ja tehokkaasti siten, että ne ovat suoraan käytettävissä.

EIPPCB kutsuu koolle teknisen työryhmän kokouksen (ks. 4.6.2.2 kohta), jossa selvennetään menettelyä, keskustellaan toiveluettelosta (jos kyseessä on BREF-asiakirjan uudelleentarkastelu) sekä sovitaan uudelleentarkastelun laajuudesta, kerättävistä tiedoista ja niiden muodosta 5 luvussa esitettyjen tiedonkeruuta koskevien ohjeiden mukaisesti.

Tekninen työryhmä sopii EIPPCB:n yleisohjeiden perusteella esimerkiksi liikesalaisuuksien, kilpailulainsäädännön perusteella arkaluonteisten tietojen, eturistiriitojen ja muiden vastaavien seikkojen yhteydessä noudatettavasta menettelystä.

3

Uudet tiedot (määräaika)

6

11

Tekninen työryhmä kerää ja toimittaa aloituskokouksen päätelmissä luvatut tai yksilöidyt tiedot. Jo käytettävissä olevat tiedot toimitetaan EIPPCB:lle viipymättä, jotta BREF-asiakirjan laadinta voi alkaa mahdollisimman pian aloituskokouksen jälkeen.

Tänä aikana EIPPCB voi

osallistua laitosvierailuihin, joista voidaan sopia aloituskokouksessa tai sen jälkeen (ks. 4.6.2.2 kohta);

tutkia tietoja;

aloittaa luonnoksen laatimisen käyttämällä jo hyvissä ajoin toimitettuja tietoja.

Teknisen työryhmän jäsenten toimittamat ja EIPPCB:n keräämät tiedot jaetaan työryhmän jäsenille reaaliaikaisesti BATIS-tietojärjestelmän kautta 4.7.1 ja 5.3 kohdan mukaisesti. Teknisen työryhmän jäsenet voivat esittää huomautuksia toimitetuista tiedoista ja jakaa huomautuksia BATIS-tietojärjestelmän kautta.

4

Ensimmäisen virallisen luonnoksen laadinta

4–6

15–17

EIPPCB laatii ensimmäisen virallisen luonnoksen BREF-asiakirjasta (tai sen tarkistetuista osista, jos kyseessä on uudelleentarkastelu) teknisen työryhmän virallista kuulemista varten (ks. 2 luku ja 4.6.5.1 ja 4.6.6 kohta).

Kuulemisen aikana toimitettujen tietojen odotetaan tavallisesti antavan tarvittavat taustatiedot, jotta voidaan saavuttaa laaja yksimielisyys BREF-asiakirjan luvuista ”Nykyiset päästö- ja kulutustasot” (ks. 2.3.6 kohta) ja ”Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat” (ks. 2.3.7 kohta). BREF-asiakirjan luku ”Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät (BAT-päätelmät)” (ks. 2.3.8 kohta) sisällytetään BREF-asiakirjan uudelleentarkastelun ensimmäiseen viralliseen luonnokseen.

5

Teknisen työryhmän huomautukset

2–3

17–20

Teknisen työryhmän on esitettävä huomautuksensa luonnoksesta kahden kuukauden kuluessa. Jos kuuleminen tapahtuu kesällä tai vuodenvaihteen loma-aikaan, kuulemisaikaa voidaan pidentää enintään kolmeen kuukauteen.

6

Toisen virallisen luonnoksen laadinta

(valinnainen)

3–7

[20–27]

EIPPCB ottaa huomioon kaikki huomautukset ja toimitetut tiedot. Se valmistelee tausta-asiakirjan, johon sisältyy arviointi tärkeimmistä esitetyistä huomautuksista, ja laatii toisen virallisen luonnoksen, johon sisältyy vähintään ajantasaistettu versio BREF-asiakirjan luvusta ”Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät (BAT-päätelmät)” ja uusin versio BREF-asiakirjan luvuista ”Nykyiset päästö- ja kulutustasot” (ks. 2.3.6 kohta) ja ”Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat” (ks. 2.3.7 kohta).

7

Teknisen työryhmän huomautukset

(valinnainen)

2–3

[22–30]

Toinen virallinen luonnos jaetaan virallista kuulemista varten, ja tekninen työryhmä esittää huomautuksensa siitä kahden kuukauden kuluessa. Jos kuuleminen osuu kesän tai vuodenvaihteen loma-aikaan, kuulemisaikaa voidaan pidentää enintään kolmeen kuukauteen.

8

Loppukokous

3–5

20–25

[25–35]

EIPPCB analysoi kaikki huomautukset ja valmistelee teknisen työryhmän loppukokousta. Se laatii tausta-asiakirjan, johon sisältyy vähintään arviointi tärkeimmistä esitetyistä huomautuksista (ks. 4.6.6 kohta), ja esittää vähintään uusimman version BREF-asiakirjan luvuista ”Nykyiset päästö- ja kulutustasot” (ks. 2.3.6 kohta), ”Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat” (ks. 2.3.7 kohta) ja ”Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät (BAT-päätelmät)” (ks. 2.3.8 kohta).

Teknisen työryhmän loppukokouksessa pyritään pääsemään yksimielisyyteen lopullisesta luonnoksesta (ks. 4.6.2.3 kohta).

9

Lopullinen luonnos

3

24–29

[29–39]

Lopullinen luonnos laaditaan tekniselle työryhmälle, jolle annetaan lyhyt aika esittää siitä huomautuksia ja jonka pitäisi keskittyä loppukokouksen päätelmien perusteella tehtyihin muutoksiin. EIPPCB varmistaa, että tekniselle työryhmälle annetaan palautetta siitä, miten sen huomautukset on otettu huomioon.

Ajantasaistettu lopullinen luonnos ja arviointi lopullisista huomautuksista asetetaan foorumin saataville viimeistään kahdeksan viikkoa ennen foorumin kokousta.

10

Esittely foorumin kokouksessa

 

 

Ajantasaistettu lopullinen luonnos esitellään foorumille, jota pyydetään toimittamaan lausuntonsa asiakirjasta (ks. 1.3 kohta).

Komissio asettaa foorumin lausunnon julkisesti saataville.

Huom. Hakasulkeissa olevat ajat koskevat tapauksia, joissa jaetaan kaksi virallista luonnosta.

Työn valmistelun tehostamiseksi EIPPCB antaa foorumille (ks. 4.3 kohta) etukäteen niin paljon tietoa kuin on kohtuudella mahdollista päivämääristä tai ajanjaksoista, jolloin tekninen työryhmä on tarkoitus aktivoida uudelleen tai perustaa. Samalla tavalla EIPPCB tiedottaa teknisen työryhmän jäsenille seuraavista vaiheista ja mahdollisista määräajoista.

1.3   Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan mukaisesti perustetun foorumin lausunto

Kun tekninen työryhmä on saanut työnsä päätökseen, BREF-asiakirjan ajantasaistettu lopullinen luonnos lähetetään direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan mukaisesti perustetulle foorumille (ks. 4.3 kohta), jota pyydetään toimittamaan lausuntonsa asiakirjasta. Asiakirjasta keskustellaan foorumin kokouksessa. Foorumin jäseniä pyydetään toimittamaan kaikki huomautuksensa BREF-asiakirjan lopullisesta luonnoksesta kirjallisesti ennen kokousta.

Foorumi voi käsitellä muun muassa seuraavia seikkoja:

1.

teknisessä työryhmässä esille nousseet kysymykset, joiden osalta asianomaisen teknisen työryhmän jäsenen eriävää näkemystä ei ole otettu asianmukaisesti huomioon lopullisen luonnoksen tekstissä;

2.

foorumin jäsenten perustellut ehdotukset heidän oman teknisen työryhmän edustajansa esittämän eriävän näkemyksen poistamiseksi tai muuttamiseksi;

3.

selvennys tekstiin, joka on epäselvä lopullisessa luonnoksessa käytetyn kömpelön englannin takia;

4.

tekstimuutokset, jotka kuvastavat täsmällisemmin teknisen työryhmän päätelmää;

5.

lopullisessa luonnoksessa olevien kirjoitusvirheiden korjaukset;

6.

ehdotukset BREF-asiakirjassa jo käsiteltyjen tärkeiden kysymysten sisällyttämiseksi lukuun ”Loppuhuomautukset ja suositukset jatkotoimia varten” (ks. 2.3.10 kohta).

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissio asettaa foorumin BREF-asiakirjan ehdotetusta sisällöstä komissiolle toimittaman lausunnon julkisesti saataville ja ottaa sen huomioon menettelyissä, jotka koskevat BAT-päätelmistä hyväksyttäviä päätöksiä, ja lopullisessa julkaistussa BREF-asiakirjassa.

1.4   BAT-päätelmien hyväksyminen ja BREF-asiakirjan julkaiseminen

Komissio toimittaa BAT-päätelmien päätösluonnoksen (ks. 2.3.8 kohta ja 3 luku) direktiivin 2010/75/EU 75 artiklan 1 kohdalla perustetulle komitealle, joka antaa siitä lausunnon direktiivin 2010/75/EU 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti (ks. 4.2 kohta).

Kun päätös BAT-päätelmistä on hyväksytty, EIPPCB muuttaa tarvittaessa BREF-asiakirjaa BAT-päätelmistä hyväksytyn päätöksen mukaisesti ja asettaa viipymättä lopullisen BREF-asiakirjan englanninkielisen version julkisesti saataville. Päätökset BAT-päätelmistä julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä unionin virallisilla kielillä.

2   LUKU

BREF-asiakirjan sisältö ja soveltamisala

2.1   Johdanto

BREF-asiakirja on tekninen asiakirja, jossa esitetään tosiasioihin perustuvia teknisiä ja taloudellisia tietoja, joka kuvastaa direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan mukaisen tietojenvaihdon lopputulosta ja johon sisältyvät tarvittavat tekijät, joiden perusteella voidaan tehdä BAT-päätelmät kyseisille toiminnoille.

Jos tekninen työryhmä yksilöi kysymyksiä, jotka eivät kuulu BREF-asiakirjan tai direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan, näitä kysymyksiä ei pitäisi sisällyttää BREF-asiakirjaan.

Jos nimenomaisena tarkoituksena on auttaa lukijaa etsimään lisätietoa jostain asiasta, BREF-asiakirjassa voidaan mainita nimeltä yrityksiä (toisin sanoen laitoksia tai toimittajia), kauppanimiä, tietojen toimittajia tai teknisen työryhmän jäseniä, ellei se ole kilpailulainsäädännön vastaista.

2.2   BREF-asiakirjan rakenne

Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 11 kohtaan sisältyvän BREF-asiakirjan määritelmän mukaan asiakirjassa kuvataan erityisesti sovelletut tekniikat, tämänhetkiset päästöt ja kulutustasot, parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevien päätelmien määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat sekä uudet tekniikat.

BREF-asiakirjan pitäisi yleisesti ottaen sisältää jäljempänä olevassa taulukossa esitetyt osat.

 

Johdanto

 

Soveltamisala

 

Luku: Yleistä tietoa kyseisestä alasta

 

Luku: Sovelletut prosessit ja tekniikat

 

Luku: Nykyiset päästö- ja kulutustasot

 

Luku: Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat

 

Luku: Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät (BAT-päätelmät)

 

Luku: Uudet tekniikat

 

Loppuhuomautukset ja suositukset jatkotoimia varten

 

Lähteet

 

Käsite- ja lyhennesanasto

 

Liitteet (määräytyvät tiedon saatavuuden ja sen mukaan, miten merkityksellisiä liitteet ovat kyseisen alan kannalta)

Kaikkien BREF-asiakirjojen rakenteen pitäisi noudattaa tässä kohdassa esitettyjä yleisiä periaatteita. Edellä esitetty lukujen järjestys on kuitenkin viitteellinen, ja BREF-asiakirjan rakenne voi poiketa siitä, jos se on tarkoituksenmukaisempaa asiakirjan kohteen kannalta. Horisontaaliset BREF-asiakirjat (ks. 1.1.2 kohta) voivat poiketa tästä jäsentelystä huomattavastikin, ja jotkin luvut eivät välttämättä ole lainkaan merkityksellisiä. Myös horisontaalisten BREF-asiakirjojen kohdalla teknisen työryhmän pitäisi kuitenkin pyrkiä sopimaan BAT-päätelmistä siltä osin kuin ne ovat merkityksellisiä ja mahdollisia.

Jos BREF-asiakirja käsittää erilaisia alasektoreita tai selkeästi erillisiä prosessivaiheita tietyllä sektorilla, voi olla tarkoituksenmukaisempaa käsitellä kutakin näistä sektoreista tai prosessivaiheista omassa luvussaan ja soveltaa edellä esitettyä rakennetta (kohdasta ”Yleistä tietoa kyseisestä alasta” kohtaan ”Uudet tekniikat”) kussakin luvussa.

2.3   BREF-asiakirjan sisältö

2.3.1   Yleistä tietoa BREF-asiakirjan sisällöstä

BREF-asiakirjojen laatimisen ja uudelleentarkastelun tarkoituksena on julkaista suppeita asiakirjoja, joissa keskitytään BAT-päätelmiin ja pidetään kuvaavat osuudet mahdollisimman lyhyinä. Tiedon päällekkäisyyden minimoimiseksi niihin voidaan sisällyttää ristiviittauksia muihin BREF-asiakirjoihin (tai niissä käsiteltyihin aiheisiin).

2.3.2   Johdanto

Kaikissa BREF-asiakirjoissa olevassa lyhyessä kohdassa ”Johdanto” kuvataan asiakirjan rakennetta sekä tarkastellaan lyhyesti lainsäädäntökehystä (tulkitsematta kuitenkaan direktiiviä 2010/75/EU) ja tapaa, jolla asiakirja on laadittu (esim. miten tietoja on kerätty ja arvioitu). Teksti räätälöidään kunkin BREF-asiakirjan yksilölliseen rakenteeseen.

2.3.3   Soveltamisala

Yleensä suppeassa BREF-asiakirjan kohdassa ”Soveltamisala” kuvataan mahdollisimman tarkasti, mitä toimintoja asiakirjassa käsitellään.

Asiakirjassa viitataan joka tapauksessa direktiivin 2010/75/EU liitteessä I lueteltuihin merkityksellisiin toiminnan kuvauksiin. Tarvittaessa tähän kohtaan sisällytetään yksityiskohtaisempaa tietoa asiakirjan soveltamisalaan kuuluvista tuotantoprosesseista ja alaprosesseista.

Tässä kohdassa mainitaan myös toiminnot/prosessit, jotka on tarkoituksella jätetty BREF-asiakirjan soveltamisalan ulkopuolelle, ja esitetään syyt tähän. Siinä myös mainitaan tärkeimmät asiakirjassa käsitellyt ”suoranaisesti liittyvät” toiminnot, vaikka ne eivät olisikaan liitteessä I lueteltuja toimintoja.

Muiden BREF-asiakirjojen merkityksellisyys olisi mainittava, jos sitä pidetään tarpeellisena, ristiviittauksin asianomaisiin BREF-asiakirjoihin (tai niissä käsiteltyihin aiheisiin).

Lisäksi olisi määriteltävä selkeästi, jos BREF-asiakirjan soveltamisala on joko laajempi tai suppeampi kuin direktiivin 2010/75/EU liitteeseen I sisältyvän vastaavan toiminnan tai vastaavien toimintojen ala. BREF-asiakirjan soveltamisalan määritelmä ei muodosta direktiivin 2010/75/EU liitteeseen I sisältyvien toiminnan kuvausten oikeudellista tulkintaa.

Horisontaalisissa BREF-asiakirjoissa kuvataan niissä käsiteltävät kysymykset ja asiakirjan sovellettavuus direktiivin 2010/75/EU liitteessä I mainittuihin toimintoihin.

2.3.4   Yleistä tietoa kyseisestä alasta

BREF-asiakirjan lyhyessä johdantoluvussa ”Yleistä tietoa kyseisestä alasta” esitetään uusinta yleisluonteista tietoa BREF-asiakirjassa käsiteltävästä teollisuudenalasta, kuten laitosten määrä ja koko, maantieteellinen jakautuminen, tuotantokapasiteetti ja taloudellisia tietoja. Siinä tarkastellaan alan keskeisiä ympäristökysymyksiä ja, jos mahdollista, esitetään taustatietoina joitain yleisiä päästö- ja kulutustietoja (joissa keskitytään keskeisiin ympäristökysymyksiin).

Tämän johdantoluvun ei pitäisi olla BREF-asiakirjan laadinnan tai uudelleentarkastelun ensisijainen painopiste.

2.3.5   Sovelletut prosessit ja tekniikat

BREF-asiakirjan luvussa ”Sovelletut prosessit ja tekniikat” kuvataan lyhyesti asiakirjan soveltamisalaan kuuluvalla teollisuudenalalla (kuuluvilla teollisuudenaloilla) tällä hetkellä sovellettavia tuotantoprosesseja sekä käsitellään päästöjen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi käytettäviä tekniikoita.

Käsiteltyihin toimintoihin sisältyvät direktiivin liitteessä I kuvatut toiminnot ja ”niihin suoranaisesti liittyvät toiminnot”. Samalla voidaan viitata muiden BREF-asiakirjojen merkityksellisyyteen joidenkin ”niihin liittyvien toimintojen” tiettyjen näkökohtien kannalta. Tässä yhteydessä kuvataan prosessimuunnoksia, kehitystrendejä ja vaihtoehtoisia prosesseja, sikäli kuin niillä on merkitystä parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisen kannalta. Kuvauksen lyhentämiseksi sen tueksi esitetään diagrammeja tai vuokaavioita.

Tämä luku kuvastaa tyypillisen valmistusyksikön peräkkäisiä vaiheita. Siihen sisältyvät jotkin tai kaikki seuraavista tekijöistä (mahdollisesti mukautettuna tuotantoyksiköiden tai tilojen erityispiirteisiin), koska niillä voi olla merkitystä parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä:

käytetyt raaka-aineet (mukaan lukien toissijaiset/kierrätetyt) ja tarvikkeet, mukaan lukien vesi ja energia

käytetyt apuaineet

raaka-aineen valmistelu (mukaan lukien varastointi ja käsittely)

raaka-aineen prosessointi

tuotteen valmistus

tuotteen viimeistely

päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi käytetyt tekniikat

väli- ja lopputuotteen varastointi ja käsittely

sivutuotteiden ja jäämien/jätteiden käsittely ja kohtalo.

Tässä luvussa kuvataan myös eri toimintojen/prosessivaiheiden tosiasiallisia tai mahdollisia suhteita ja yhteyksiä, erityisesti jos ne saattavat vaikuttaa yleiseen ympäristötehokkuuteen (esimerkiksi jos yhden toiminnan sivutuotteita tai jäämiä/jätteitä voitaisiin käyttää raaka-aineena toisessa toiminnassa).

2.3.6   Nykyiset päästö- ja kulutustasot

BREF-asiakirjan luvussa ”Nykyiset päästö- ja kulutustasot” kerrotaan kokonaisprosessin (tai prosessien) ja sen (niiden) alaprosessien nykyisistä päästö- ja kulutustasoista sekä käytetyistä tekniikoista. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää 5.2 kohdassa mainittuihin tietokokonaisuuksiin sisältyviä tietoja. Jotta saadaan käsitys vertailukelpoisten toimintojen suhteellisesta ympäristötehokkuudesta, tarvitaan tuotantotasoja koskevia tietoja, joiden avulla voidaan esittää tuotantoyksikkökohtaiset päästö-/kulutustasot.

Tiedot koskevat muun muassa havaintoja tämänhetkisestä energian, veden ja raaka-aineiden käytöstä. Niihin sisältyvät ilmaan ja veteen joutuvat keskeiset epäpuhtauspäästöt sekä toiminnassa tuotetut jäämät/jätteet samoin kuin melu- ja hajupäästöt, jos ne ovat merkityksellisiä. Mikäli tietoja on saatavilla, esitetään myös alaprosessien panokset ja tuotokset ja korostetaan siten ympäristön kannalta tärkeämpiä alaprosesseja. Lisäksi voidaan tarkastella materiaalien kierrätyksen ja uudelleenkäytön mahdollisuuksia koko prosessissa tai laajemminkin. Tässä luvussa esitetyt tiedot muodostavat perustan keskeisten kokonaisympäristövaikutusten ja keskinäisten riippuvuussuhteiden arvioinnille.

Tähän BREF-asiakirjan lukuun sisältyviä päästö- ja kulutustietoja tarkennetaan mahdollisuuksien mukaan toimintaolosuhteita koskevilla yksityiskohdilla (esim. täyden kapasiteetin prosenttiosuus, muiden kuin normaalien toimintaolosuhteiden huomioon ottaminen tai huomiotta jättäminen, vertailuolosuhteet), otannalla ja analysointimenetelmillä. Siihen voidaan käyttää tilastollisia esitystapoja (esim. keskiarvo, suurin arvo, pienin arvo, vaihteluvälit).

2.3.7   Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat

2.3.7.1   Yleistä tietoa parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavista tekniikoista

BREF-asiakirjan luku ”Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat” on erittäin tärkeä BAT-päätelmien tekemisen kannalta. Siinä luetellaan tekniikat ja niihin liittyvä tarkkailu, joita käytetään seuraavissa:

ilmaan, veteen (myös pohjaveteen) ja maaperään joutuvien päästöjen ehkäiseminen tai, jos se ei ole mahdollista, päästöjen vähentäminen

jätteiden syntymisen ehkäiseminen tai vähentäminen.

Tässä BREF-asiakirjan luvussa kuvattuja tekniikoita pidetään kaikkein merkityksellisimpinä parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä kyseisille toiminnoille. Niihin sisältyvät sekä käytetyt menetelmät että laitoksen suunnittelu, rakenne, ylläpito, käyttö ja tapa, jolla sen toiminta pysäytetään.

Kuvatut tekniikat koskevat tekniikoita, joilla vähennetään raaka-aineiden, veden ja energian käyttöä, sekä toimia, joilla ehkäistään tai rajoitetaan onnettomuuksien ja vaaratilanteiden seurauksia ympäristölle, ja laitoksen kunnostustoimia. Niihin kuuluu myös toimia, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista muissa kuin normaaleissa toimintaolosuhteissa (kuten laitoksen käynnistys- ja pysäytystoimet, vuodot, virhetoiminnot, väliaikainen seisautus tai lopullinen toiminnan lakkauttaminen).

Vanhentuneita tekniikoita ei esitellä.

Koska BREF-asiakirjoja ei ole tarkoitettu oppikirjoiksi ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevista tekniikoista, tekniikoita kuvataan suppeasti tässä luvussa.

Jos tekniikkaa on jo kuvattu riittävästi toisessa BREF-asiakirjassa, siihen voidaan tehdä ristiviittaus. Jos tekniikoista on olemassa alakohtaisia muunnoksia, niitä käsitellään ajantasaistettavan BREF-asiakirjan kohdassa ”Tekninen kuvaus”. BREF-asiakirjaan sisältyy alakohtaista tietoa myös kohdissa ”Ympäristötehokkuutta ja toimintaa koskevat tiedot”, ”Sovellettavuuden kannalta merkitykselliset tekniset näkökohdat” ja ”Esimerkkilaitokset”.

Nämä mahdolliset tekniikat koskevat toimia sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi että sen vähentämiseksi, ja tässä yhteydessä otetaan huomioon, että jos päästöjen ehkäiseminen on mahdollista, se on etusijalla päästöjen vähentämiseen nähden. Lisäksi tarkastellaan hyviä toimintakäytäntöjä ja otetaan huomioon (ennalta ehkäisevät) ylläpitojärjestelmät, prosessinvalvontamenetelmät ja varautumista koskevat määräykset. Näihin sisällytetään soveltuvin osin tekniikoita, jotka ovat käytännössä uusia kyseisellä alalla ja vakiintuneita tekniikoita muilla aloilla.

Tähän BREF-asiakirjan lukuun on tarkoitus sisällyttää niin paljon tietoa kuin on tarpeen sen arvioimiseksi, voidaanko kyseinen tekniikka, yksin tai yhdessä muiden tekniikoiden kanssa, määritellä parhaaksi käytettävissä olevaksi tekniikaksi kyseisellä alalla ja voidaanko sitä soveltaa mainitulla alalla. Jokaista tekniikkaa käsitellään siitä riippumatta, täyttääkö se kaikki parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelyperusteet (ks. direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 10 kohta ja liite III).

Tässä yhteydessä täsmennetään, voidaanko esiteltyjä tekniikoita soveltaa olemassa oleviin laitoksiin vai ainoastaan uusiin laitoksiin vai sekä uusiin että olemassa oleviin laitoksiin. Esiteltyjen tekniikoiden valikoiman on tarkoitus käsittää sekä tekniikoita, joiden kustannukset ovat pienet, että tekniikoita, joiden kustannukset ovat suuret.

2.3.7.2   Kustakin tekniikasta annettavat tiedot

Kustakin tekniikasta annettaviin tietoihin olisi suotavaa sisällyttää kaikki jäljempänä olevassa taulukossa esitetyt kohdat.

 

Kuvaus

 

Tekninen kuvaus

 

Saavutetut ympäristöhyödyt

 

Ympäristötehokkuutta ja toimintaa koskevat tiedot

 

Kokonaisympäristövaikutukset

 

Sovellettavuuden kannalta merkitykselliset tekniset näkökohdat

 

Taloudelliset näkökohdat

 

Kannustimet tekniikan käyttöönottoon

 

Esimerkkilaitokset

 

Lähdeluettelo

Yleiset periaatteet tietojen, edellä mainitut tiedot mukaan lukien, keräämiselle esitetään 5 luvussa.

2.3.7.2.1   Kuvaus

Tähän kohtaan sisällytetään tekniikan lyhyt kuvaus, jota on tarkoitus käyttää BAT-päätelmissä (ks. 3.2 kohta).

2.3.7.2.2   Tekninen kuvaus

Tähän kohtaan sisällytetään yksityiskohtaisempi mutta silti suppea tekninen kuvaus, jossa käytetään tarvittaessa kemiallisia tai muita yhtälöitä, kuvia, diagrammeja ja vuokaavioita.

2.3.7.2.3   Saavutetut ympäristöhyödyt

Tässä kohdassa esitetään tekniikan käytöllä saavutettavat tärkeimmät mahdolliset ympäristöhyödyt (mukaan lukien vähentynyt energiankulutus, veteen, ilmaan ja maahan joutuvien päästöjen väheneminen, raaka-aineiden säästyminen, tuotannon kasvu ja jätteiden väheneminen).

2.3.7.2.4   Ympäristötehokkuutta ja toimintaa koskevat tiedot

Tässä kohdassa mainitaan varsinaiset laitoskohtaiset tehokkuustiedot (5) (mukaan lukien päästötasot (6), raaka-aineiden, veden ja energian kulutustasot sekä tuotettujen jäämien/jätteiden määrät) (koko ympäristön kannalta tarkasteltuna) tehokkaista laitoksista, joissa sovelletaan kyseistä tekniikkaa, sekä 5.4 kohdassa mainitut merkitykselliset taustatiedot.

Tähän kohtaan sisällytetään mahdolliset muut hyödylliset tiedot seuraavista:

tekniikan suunnittelu, käyttö, ylläpito, valvonta ja tapa, jolla sen käyttö pysäytetään (ks. myös 5.4 kohta);

tekniikan käyttöön liittyvät päästöjen tarkkailua koskevat kysymykset (ks. myös 5.4.7 kohta);

tekniikan herkkyys ja kestävyys;

ympäristöonnettomuuksien ehkäisyyn liittyvät kysymykset.

Tässä kohdassa korostetaan panosten (esim. raaka- ja polttoaineen ominaisuudet ja määrät, energian- ja vedenkulutus) ja tuotosten (päästöt, jäämät/jätteet, tuotteet) välisiä yhteyksiä, erityisesti jos ne ovat merkityksellisiä paremman käsityksen saamiseksi erilaisista ympäristövaikutuksista ja niiden vuorovaikutuksesta, esimerkiksi jos eri tuotosten välillä on käyty vaihtokauppaa siten, ettei tiettyjä ympäristötehokkuuden tasoja voida saavuttaa samanaikaisesti.

Päästö- ja kulutustietoja tarkennetaan mahdollisuuksien mukaan yksityiskohdilla merkityksellisistä toimintaolosuhteista (esim. täyden kapasiteetin prosenttiosuus, polttoaineen koostumus, (päästövähennys)tekniikan ohittaminen, muiden kuin normaalien toimintaolosuhteiden huomioon ottaminen tai huomiotta jättäminen, vertailuolosuhteet), näytteenotto- ja analysointimenetelmistä sekä tilastollisista esitystavoista (esim. lyhyen ja pitkän aikavälin keskiarvot, suurin sallittu arvo, vaihteluvälit ja jakaumat, ks. erityisesti 5.4.7 kohta).

Tähän kohtaan sisällytetään tietoja olosuhteista/tilanteista, jotka estävät (päästövähennys)tekniikan täyden kapasiteetin käytön ja/tai jotka edellyttävät (päästövähennys)tekniikan ohittamista kokonaan tai osittain, ja toimenpiteistä täyden (päästövähennys)kapasiteetin palauttamiseksi.

Tähän BREF-asiakirjan osaan sisältyvät tiedot ovat keskeisiä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien ympäristötehokkuuden tasojen määrittämisessä (ks. 3.3 kohta).

2.3.7.2.5   Kokonaisympäristövaikutukset

Tässä kohdassa mainitaan merkitykselliset kielteiset ympäristövaikutukset, jotka johtuvat tekniikan käytöstä ja jotka mahdollistavat tekniikoiden vertailun, jotta voidaan arvioida tekniikan vaikutusta koko ympäristöön. Tarkasteltavia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi seuraavat:

raaka-aineiden ominaisuudet ja kulutus sekä vedenkulutus

energiankulutus ja vaikutus ilmastonmuutokseen

stratosfäärin otsonikato

valokemiallinen otsoninmuodostuskyky

ilmaan joutuvista päästöistä aiheutuva happamoituminen

ilman hiukkaset (mukaan lukien mikrohiukkaset ja metallit)

ilmaan tai veteen joutuvista päästöistä aiheutuva maaperän ja vesistöjen rehevöityminen

veden happikato

pysyvät/myrkylliset/biokertyvät aineet (mukaan lukien metallit)

jäämien/jätteiden syntyminen

jäämien/jätteiden uudelleenkäyttö- tai kierrätysmahdollisuuksien rajoittaminen

melun ja/tai hajun tuottaminen

lisääntynyt onnettomuusriski.

”Vertailuasiakirja: Taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset” olisi otettava huomioon, jos tekniikalla on merkittäviä kokonaisympäristövaikutuksia.

2.3.7.2.6   Sovellettavuuden kannalta merkitykselliset tekniset näkökohdat

Tässä kohdassa mainitaan, jos tekniikkaa voidaan soveltaa koko BREF-asiakirjan soveltamisalaan kuuluvalla teollisuudenalalla (ks. 2.3.3 kohta). Muussa tapauksessa siinä esitetään tärkeimmät yleiset tekniset rajoitukset tekniikan käytölle asianomaisella alalla.

Tässä yhteydessä todennäköisesti mainittavia tärkeimpiä alakohtaisia rajoituksia ovat:

maininta siitä, minkätyyppisiin alalla käytössä oleviin laitoksiin tai prosesseihin tekniikkaa ei voida soveltaa

rajoitukset tekniikan käytölle tietyissä yleisissä tapauksissa, jotka koskevat esimerkiksi seuraavia:

onko kyseessä uusi vai olemassa oleva laitos, jolloin otetaan huomioon jälkiasennukseen liittyviä tekijöitä (esim. käytettävissä oleva tila) ja vuorovaikutus jo asennettujen tekniikoiden kanssa;

laitoksen koko, kapasiteetti (suuri vai pieni) tai käyttöaste;

valmistetun tuotteen määrä, tyyppi tai laatu;

käytetyn polttoaineen tai raaka-aineen tyyppi;

eläinten hyvinvointi;

ilmasto-olot.

Rajoitusten yhteydessä olisi mainittava myös niiden syyt.

Rajoituksia ei ole tarkoitettu luetteloksi mahdollisista paikallisista olosuhteista, jotka voivat vaikuttaa tekniikan sovellettavuuteen yksittäisessä laitoksessa.

2.3.7.2.7   Taloudelliset näkökohdat

Tähän kohtaan sisällytetään tietoa tekniikoiden kustannuksista (pääoma/investoinnit, toiminta ja ylläpito, mukaan lukien yksityiskohdat siitä, miten nämä kustannukset on laskettu/arvioitu) ja niiden soveltamisesta mahdollisesti saatavat säästöt (esim. vähentynyt raaka-aineen tai energian kulutus, jätemaksut, takaisinmaksuaika verrattuna muihin tekniikoihin), tulot tai muut etuudet, mukaan lukien yksityiskohdat siitä, miten ne on laskettu/arvioitu.

Kustannustiedot on suotavaa esittää euroina (EUR). Jos summia muunnetaan toisesta valuutasta, ilmoitetaan lisäksi tiedot alkuperäisessä valuutassa ja tietojen keräysvuosi. Tämä on tärkeää, koska muuntokurssit vaihtelevat eri aikoina. Laitteiston tai palvelun hintaan/kustannuksiin liitetään ostovuosi.

Kustannustiedot on suotavaa esittää rajakustannusten muodossa, jotta mahdollistetaan kokonaiskustannuksien muutoksen arviointi.

Jos tietoja kyseisen alan markkinoista on saatavilla, ne esitetään tässä, jotta tekniikoiden kustannuksia voidaan suhteuttaa laajempaan asiayhteyteen.

Tähän kohtaan olisi sisällytettävä tietoja, jotka ovat merkityksellisiä sekä uusille että olemassa oleville laitoksille. Niiden avulla voidaan mahdollisuuksien mukaan arvioida tekniikan taloudellista toteutuskelpoisuutta kyseisellä alalla ja mahdollisia taloudellisia rajoituksia sen sovellettavuudelle.

Lisäksi olisi annettava tietoja tekniikan kustannustehokkuudesta (esim. euroina vähennettyä epäpuhtausmassaa kohti), jos ne ovat merkityksellisiä direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 10 kohdan b alakohdassa tarkoitetun taloudellisen kannattavuuden arvioinnin kannalta.

Taloudellisten näkökohtien yhteydessä on otettava huomioon ”Vertailuasiakirja: Taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset” ja tarkkailukustannusten yhteydessä ”Vertailuasiakirja: Yleiset tarkkailuperiaatteet”.

Mikäli asiaan liittyy luottamuksellisuuskysymyksiä, niitä olisi käsiteltävä 5.3. kohdassa esitetyllä tavalla.

2.3.7.2.8   Kannustimet tekniikan käyttöönottoon

Tähän kohtaan sisällytetään tarvittaessa tekniikan käyttöönottoa tähän mennessä edistäneet erityiset paikalliset olosuhteet, vaatimukset (esim. lainsäädäntö, turvallisuustoimet) tai muuhun kuin ympäristöön liittyvät vaikuttimet (esim. lisääntynyt tuotto, tuotteen laadun paraneminen, taloudelliset kannustimet, kuten tuet ja verohelpotukset).

Tämän BREF-asiakirjan osan olisi oltava hyvin lyhyt, ja siinä olisi käytettävä luetelmakohdista koostuvia luetteloita.

Esimerkkejä tässä yhteydessä annettavista tiedoista ovat:

tiedot purkuvesistön tyypistä/laadusta (esim. lämpötila, suolapitoisuus)

tiedot ympäristön laatunormeista

tiedot tuotannon tai tuottavuuden kasvusta.

2.3.7.2.9   Esimerkkilaitokset

Tässä kohdassa mainitaan laitos (laitokset), jo(i)ssa tekniikkaa on käytetty ja jo(i)sta on kerätty kyseistä tekniikkaa koskevan BREF-asiakirjan kohdan luonnosta laadittaessa käytetyt tiedot, mukaan lukien se, missä määrin tekniikkaa käytetään unionissa tai maailmanlaajuisesti.

Laitosten nimien mainitsemista tässä BREF-asiakirjan kohdassa pidetään erittäin hyödyllisenä, eikä siitä pitäisi yleensä aiheutua vaikeuksia 5.3 kohdassa käsiteltyjen luottamuksellisuuskysymysten yhteydessä.

2.3.7.2.10   Lähdeluettelo

Tähän kohtaan sisällytetään kirjallisuus tai muu viitemateriaali (esim. kirjat, raportit, tutkimukset), joita on käytetty kohtaa kirjoitettaessa ja joihin sisältyy yksityiskohtaisempaa tietoa tekniikasta. Jos viitemateriaali on hyvin laaja, viitataan sen asiaa koskeviin sivuihin tai kohtiin.

Lähdeluettelo asetetaan saataville BATIS-tietojärjestelmän kautta, jos se on mahdollista.

2.3.8   Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät (BAT-päätelmät)

BREF-asiakirjan luvussa ”Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät (BAT-päätelmät)” esitetään päätelmät siitä, mikä on paras käytettävissä oleva tekniikka kyseisellä alalla edellisissä luvuissa tarkastellun tietojenvaihdon perusteella ja ottaen huomioon direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 10 kohtaan sisältyvän ”parhaan käytettävissä olevan tekniikan” määritelmän ja liitteessä III luetellut määrittelyperusteet. BAT-päätelmiä laadittaessa tarkastellaan tekniikoiden ympäristötehokkuutta koskevia arviointiperusteita, kokonaisympäristövaikutukset mukaan luettuina, ja niiden kustannuksia kyseisen teollisuudenalan yhteydessä.

Tämä luku laaditaan siten, ettei siihen tarvitse tehdä merkittäviä muutoksia sen sisällyttämiseksi asiakirjaan, joka voidaan hyväksyä direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja jota voidaan käyttää direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 12 kohdassa määriteltyinä BAT-päätelminä.

On syytä huomata, että näyttö (toisin sanoen luotettavat tekniset ja taloudelliset tiedot) sen tueksi, että tekniikka on paras käytettävissä oleva tekniikka, voi olla peräisin yhdestä tai useasta laitoksesta, jo(i)ssa tekniikkaa käytetään jossain päin maailmaa. Jos tiedot tekniikasta ovat peräisin vain yhdestä laitoksesta ja/tai vain EU:n ulkopuolisilla alueilla sijaitsevista laitoksista, tekninen työryhmä arvioi perusteellisesti sen sovellettavuutta alalla.

Jäljempänä 3 luvussa on lisätietoa BAT-päätelmistä ja seikoista, joita niissä olisi direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 12 kohdan mukaisesti käsiteltävä.

2.3.9   Uudet tekniikat

Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 14 kohdan määritelmän mukaan ”uudella tekniikalla” tarkoitetaan teollisuuden toimintaa koskevaa uutta tekniikkaa, jolla kaupallisesti kehitettynä voidaan joko nostaa yleistä ympäristönsuojelun tasoa tai saavuttaa vähintään sama ympäristönsuojelun taso ja suuremmat kustannussäästöt kuin jo olemassa olevalla parhaalla käytössä olevalla tekniikalla.

Tässä BREF-asiakirjan luvussa ”Uudet tekniikat” yksilöidään tällaisia uusia tekniikoita. Siihen pitäisi sisällyttää vain tekniikat, jotka ovat riittävän kehittyneitä, jotta niillä on hyvät mahdollisuudet tulla parhaaksi käytettävissä olevaksi tekniikaksi (lähi)tulevaisuudessa.

Jokaisesta uudesta tekniikasta esitetään vähintään sen kuvaus, sen mahdollinen tehokkuus verrattuna nykyiseen parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan, alustava arvio kustannustehokkuudesta ja viitteellinen aikataulu, milloin tekniikka voisi olla kaupallisesti ”saatavilla”.

Tähän lukuun voidaan myös sisällyttää sellaisiin ympäristökysymyksiin liittyviä tekniikoita, jotka ovat vasta äskettäin herättäneet kiinnostusta kyseisellä alalla.

Teollisuudessa jo sovellettavia tekniikoita esitellään BREF-asiakirjan luvussa ”Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat” (ks. 2.3.7 kohta) eikä luvussa ”Uudet tekniikat”.

2.3.10   Loppuhuomautukset ja suositukset jatkotoimia varten

BREF-asiakirjan lyhyessä kohdassa ”Loppuhuomautukset ja suositukset laadintaa varten” esitetään laadintaa tai uudelleentarkastelua koskevan menettelyn aloitusajankohta ja kesto sekä keskeiset vaiheet (esim. teknisen työryhmän kokoukset, julkaistut viralliset luonnosasiakirjat).

Tässä yhteydessä mainitaan teknisessä työryhmässä edustettuina olevat instituutiot ja organisaatiot, jotka ovat aktiivisesti edistäneet tietojenvaihtoa, sekä keskeiset tiedonlähteet, joihin BREF-asiakirja perustuu. Tiedonlähteistä korostetaan erityisen huomionarvoisia raportteja tai ehdotuksia, jotka ovat vahvistaneet luottamusta tuloksiin.

Lisäksi mainitaan, miten suuri yksimielisyys tietojenvaihdossa on saavutettu, selostamalla teknisen työryhmän jäsenten esittämät perustellut (7) eriävät näkemykset ja niiden teknisen työryhmän jäseniltä saama tuki.

Tässä kohdassa viitataan foorumin BREF-asiakirjan ehdotetusta sisällöstä toimittamaan lausuntoon ja mainitaan mahdolliset kysymykset, jotka oli ratkaistava BAT-päätelmien hyväksyntämenettelyn aikana.

Samoin yksilöidään mahdolliset keskeiset avoimet kysymykset tai aukot tietämyksessä. Lisäksi esitetään suosituksia tutkimuksen tai tiedonkeruun jatkamisesta asiakirjan seuraavaa uudelleentarkastelua silmällä pitäen.

2.3.11   Lähteet

BREF-asiakirjan kohdassa ”Lähteet” luetellaan tiedonlähteet, joita EIPPCB on käyttänyt asiakirjan laadinnassa, ja erityisesti teknisen työryhmän jäsenten tietojenvaihdon yhteydessä esittämät asiakirjat. Nämä asiakirjat on myös asetettava teknisen työryhmän jäsenten saataville BATIS-tietojärjestelmän kautta (ks. 4.7.1 kohta), elleivät ne sisällä luottamuksellista tietoa (ks. 5.3 kohta) tai niitä ei voida jakaa tekijänoikeussyistä.

2.3.12   Käsite- ja lyhennesanasto

BREF-asiakirjan kohdassa ”Käsite- ja lyhennesanasto”, jossa on vakiomuotoinen rakenne ja johdanto, esitetään tiivistetysti ja määritellään erityiset tekniset käsitteet ja määritellään kaikki asiakirjassa käytetyt kirjainsanat.

2.3.13   Liitteet

BREF-asiakirjaa voidaan täydentää liitteillä, joihin sisältyy kirjallisuudesta ja/tai tapaustutkimuksista saatuja asiakirjaa tukevia tietoja, tietojen saatavuuden ja sen mukaan, miten merkityksellisiä liitteet ovat kyseisen alan kannalta.

BREF-asiakirjaan ei sisällytetä tiivistelmiä lainsäädännöstä. Teknisen työryhmän jäsenten toimittamia yhteenvetoja viittauksista kansalliseen lainsäädäntöön voidaan asettaa saataville EIPPCB:n verkkosivustolla.

3   LUKU

Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät (bat-päätelmät)

3.1   Johdanto

Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 12 kohdan määritelmän mukaan ”BAT-päätelmillä” tarkoitetaan ”asiakirjaa, joka sisältää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevan vertailuasiakirjan ne osat, joissa esitetään päätelmät parhaista käytettävissä olevista tekniikoista, niiden kuvaus, tiedot niiden sovellettavuuden arvioimiseksi, parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot, siihen liittyvä tarkkailu ja kulutustasot ja tarvittaessa asiaankuuluvat laitoksen kunnostustoimet”.

BREF-asiakirjan luku ”Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät (BAT-päätelmät)” laaditaan näin ollen siten, että siinä käsitellään kaikkia edellä mainittuja näkökohtia eikä siihen tarvitse tehdä merkittäviä muutoksia sen sisällyttämiseksi asiakirjaan, joka voidaan hyväksyä direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja jota voidaan käyttää direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 12 kohdassa määriteltyinä BAT-päätelminä (ks. 2.3.8 kohta).

Selvyyden vuoksi BAT-päätelmissä käsitellyt toiminnot määritellään yksiselitteisesti asiakirjassa. Lisäksi mainitaan, ettei BAT-päätelmissä kuvattujen tekniikoiden luettelo ole normatiivinen eikä tyhjentävä. Lisäksi voidaan käyttää muita tekniikoita sen varmistamiseksi, että taataan ainakin vastaava ympäristön suojelun taso. Päätelmiin voidaan tarvittaessa myös sisällyttää uuden laitoksen ja olemassa olevan laitoksen alakohtaisia määritelmiä.

BAT-päätelmät koostuvat useista yksittäisistä päätelmistä, joissa esitetään, mikä tekniikka tai mitkä tekniikat tai niiden yhdistelmä(t) on (ovat) paras käytettävissä oleva tekniikka (parhaita käytettävissä olevia tekniikoita) tietyn ympäristötavoitteen saavuttamiseksi. Nämä tekniikat olisi mainittava BREF-asiakirjan luvu(i)ssa ”Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat”.

Jokaisen yksittäisen parhaan käytettävissä olevan tekniikan yhteydessä voidaan esittää siihen liittyvä ympäristötehokkuuden taso. Se voi olla joko päästötaso tai jokin muu ympäristötehokkuuden taso.

Jos sitä pidetään hyödyllisenä toimivaltaisten viranomaisten tai toiminnanharjoittajien kannalta, BAT-päätelmissä voidaan myös esittää, milloin tietyt tekniikat eivät ole parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja on siten tarkoituksella jätetty BAT-päätelmien ulkopuolelle. Syynä tähän voivat olla sellaiset tekijät kuin vähäinen tai epäuskottava ympäristötehokkuus, tekniikkaa ei ole saatavilla, taloudelliset näkökohdat, jälleenasennukseen liittyvät tekniset ja/tai taloudelliset näkökohdat, kokonaisympäristövaikutukset tai toimintavarmuus.

Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 12 kohdan mukaan BAT-päätelmissä olisi myös käsiteltävä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvää tarkkailua (tiheys ja tarkkailumenetelmät). Tämä voidaan tehdä joko sisällyttämällä niihin erilliset tarkkailua koskevat päätelmät tai käsittelemällä tarkkailua muiden päätelmien, esimerkiksi ympäristötehokkuuden vaihteluvälin, yhteydessä.

BAT-päätelmissä olisi käsiteltävä muita kuin normaaleja toimintaolosuhteita (kuten laitoksen käynnistys- ja pysäytystoimet, vuodot, virhetoiminnot, väliaikainen seisautus tai lopullinen toiminnan lakkauttaminen), jos ne aiheuttavat huolta ympäristönsuojelun kannalta.

BAT-päätelmät on jäsennelty siten, että useita yksittäisiä päätelmiä ryhmitellään tarvittaessa yhteisten piirteiden mukaan, esimerkiksi ympäristökysymykset, tuotantoprosessin vaiheet tai lopputuote/-tuotteet.

3.2   Yksittäisen BAT-päätelmän osatekijät

3.2.1   Yleistä

Jokainen yksittäinen BAT-päätelmä olisi esiteltävä käyttäen vakiomuotoa, jonka rakenne määräytyy lähinnä sen mukaan, liittyykö parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan ympäristötehokkuuden taso vai ei.

Jokainen yksittäinen BAT-päätelmä numeroidaan siihen viittaamisen helpottamiseksi, ja sen alussa esitetään yksi tai useampi tavoiteltu ympäristötavoite/-hyöty (esim. hiukkaspäästöjen ehkäiseminen/vähentäminen, vedenkulutuksen ehkäiseminen/vähentäminen, jätteiden tuottamisen ehkäiseminen/vähentäminen). Tämän jälkeen esitetään parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttötarkoitus ja tekniikka tai tekniikoiden yhdistelmä, jota voidaan käyttää tämän tavoitteen tai näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Jokaiseen BAT-päätelmään sisältyy kuvaus tekniikasta/tekniikoista tai niiden yhdistelmästä, jolla yksi tai useampi mainittu ympäristötavoite/-hyöty on tarkoitus saavuttaa, ja tiedot niiden sovellettavuuden arvioimiseksi kyseisellä alalla.

3.2.2   Tekniikoiden kuvaus

Tekniikoiden kuvaus on lyhyt mutta riittävän informatiivinen, jotta siitä on hyötyä toimivaltaisille viranomaisille ja toiminnanharjoittajille. Kuvauksessa vältetään määrittelemättömien kirjainsanojen ja teknisen erikoiskielen käyttämistä. BREF-asiakirjan lukuun ”Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat” (ks. 2.3.7 kohta) sisältyvät lyhyet tekniikoiden kuvaukset muodostavat perustan BAT-päätelmiin sisällytettäville kuvauksille.

Kuvaus käsittää myös parhaan käytettävissä olevan tekniikan määritelmässä mainittuja näkökohtia (esim. ylläpito, suunnittelu, käyttö ja tapa, jolla sen toiminta pysäytetään), jos ne ovat merkityksellisiä.

3.2.3   Tiedot tekniikoiden sovellettavuuden arvioimiseksi

Ellei toisin mainita, BAT-päätelmissä mainittuja tekniikoita voidaan soveltaa yleisesti kyseiseen toimintaan. Jos tietyn tekniikan sovellettavuudelle on rajoituksia, se mainitaan nimenomaisesti. BREF-asiakirjan lukuun ”Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat” (ks. 2.3.7 kohta, erityisesti tiedot kohdissa ”Sovellettavuuden kannalta merkitykselliset tekniset näkökohdat”, ”Taloudelliset näkökohdat” ja ”Kokonaisympäristövaikutukset”) sisältyvät tiedot muodostavat perustan sovellettavuuskysymysten käsittelylle BAT-päätelmissä.

Tekniikoiden sovellettavuuden arvioinnissa käytettävissä tiedoissa on käsiteltävä erityisesti seuraavia tekijöitä, jos ne ovat merkityksellisiä: uudet vs. olemassa olevat laitokset, laitoksen koko, sovellettu prosessityyppi, käytetyn polttoaineen tai raaka-aineen tyyppi, kulutustasot, kuormitusaste, tuotto tai tuottavuus, ilmasto-olot ja tilavaatimukset. Kokonaisympäristövaikutuksia ei mainita, elleivät ne rajoita sovellettavuutta.

3.3   Yksittäiset BAT-päätelmät ja parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät ympäristötehokkuuden tasot

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä ympäristötehokkuuden tasoja voivat olla muun muassa seuraavat:

päästötasot

kulutustasot

muut tasot (esim. päästövähennystehokkuus).

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvä ympäristötehokkuuden taso sisällytetään yksittäiseen BAT-päätelmään, jos se on perusteltua. Perusteena käytetään teknisessä työryhmässä vaihdettuja tietoja, ja tässä yhteydessä otetaan huomioon tietojenvaihdossa saatujen laitoskohtaisten tietojen määrä ja laatu.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät ympäristötehokkuuden tasot ilmaistaan vaihteluväleinä eikä yksittäisinä arvoina. Vaihteluväli voi kuvastaa tietyntyyppisessä laitoksessa olevia eroja (esim. erot lopputuotteen ominaisuuksissa/puhtaudessa ja laadussa, erot laitoksen suunnittelussa, rakenteessa, koossa ja kapasiteetissa), joiden seurauksena parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamisella saavutettava ympäristötehokkuus vaihtelee.

On suositeltavaa käyttää todellista vaihteluväliä eikä esimerkiksi ilmaisua ”<X”, koska viimeksi mainittu antaa vähemmän tietoa. Ilmausta ”<XY” (jossa <X edustaa vaihteluvälin alarajaa ja Y vaihteluvälin ylärajaa) voidaan käyttää, jos vaihteluvälin alarajaa ei voida määrittää tarkasti, esimerkiksi kun tietojenvaihdossa ilmoitetut tiedot ovat lähellä osoitusrajaa.

EIPPCB ja tekninen työryhmä arvioivat tietojenvaihdon aikana kerättyjä tietoja (ks. 5 luku) vaihteluvälin ala- ja ylärajan määrittämiseksi.

Vaihteluvälin alarajan määrittämisessä lähtökohdaksi on otettava laitoksen tai laitosten tehokkuus, joka on saavutettu normaaleissa toimintaolosuhteissa parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla, jolla saavutetaan tietojenvaihdossa todettu suurin ympäristötehokkuus (BREF-asiakirjan luku ”Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat”), ellei tekninen työryhmä ole jättänyt tätä tehokkuustasoa vaihteluvälin ulkopuolelle. Siinä tapauksessa BREF-asiakirjassa selitetään, miksi tehokkuustaso on hylätty, kun otetaan huomioon, että tietyn ympäristöindikaattorin kohdalla suurimman tehokkuuden saavuttava laitos ei ole välttämättä tehokkain muilla indikaattoreilla mitattuna.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvän ympäristötehokkuuden tason vaihteluvälin yläraja määritetään tarkastelemalla parhaan käytettävissä olevan tekniikan (8) soveltamiseen liittyvän tehokkuuden vaihteluväliä normaaleissa toimintaolosuhteissa.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä ympäristötehokkuuden tasoja määritettäessä voidaan käyttää pyöristettyjä arvoja, jotta voidaan ottaa huomioon tiedonkeruun rajoitukset tai tekniset seikat (esim. erilaisten tarkkailumenetelmien käyttö, mittausten epävarmuus).

3.3.1   Yksittäiset BAT-päätelmät ja parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 13 kohtaan sisältyvän määritelmän mukaan ”parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvillä päästötasoilla” tarkoitetaan ”normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa saavutettua päästötasojen vaihteluväliä käytettäessä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tai tällaisten tekniikoiden yhdistelmää, sellaisena kuin se on kuvattu BAT-päätelmissä, tietyn ajanjakson keskiarvona tietyissä vertailuolosuhteissa ilmaistuna”.

Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 4 kohtaan sisältyvän määritelmän mukaan ”päästöllä” tarkoitetaan ”laitoksesta yhdestä tai useammasta lähteestä suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään päästettyjä aineita, tärinää, lämpöä tai melua”.

Saman direktiivin 14 artiklan 1 kohdan f alakohdassa mainitaan esimerkkeinä ”muista olosuhteista kuin normaaleista toimintaolosuhteista” laitoksen käynnistys- ja pysäytystoimet, vuodot, virhetoiminnot ja väliaikainen seisautus.

Yksittäiseen BAT-päätelmään ja parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviin päästötasoihin (BAT-AEL, jäljempänä ”BAT-päästötasot”) sisältyy päästötasojen numeerinen vaihteluväli. Yksiköt, vertailuolosuhteet (esim. savukaasun happitaso, lämpötila, paine) – jos sovellettavissa – ja keskiarvon laskentajakso (esim. tuntikohtainen/päivittäinen/viikoittainen/kuukausittainen/vuosittainen keskiarvo) on määriteltävä yksiselitteisesti. BAT-päästötasot voidaan ilmaista lyhyen ja pitkän aikavälin keskiarvoina, jos sitä pidetään tarpeellisena ja jos toimitetut tiedot mahdollistavat sen (ks. myös 5.4.7 kohta).

Tähän kohtaan voidaan lisätä tietoja, joissa selitetään, missä olosuhteissa BAT-päästötasojen alaraja voidaan saavuttaa, tai osoitetaan erilaisten tekniikoiden eriasteinen tehokkuus.

Kuva 3.1 on esimerkki yksittäisestä BAT-päätelmästä, johon sisältyvät parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot.

Kuva 3.1

Esimerkki yksittäisestä BAT-päätelmästä, johon sisältyvät parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-AEL)

42.

Jotta vähennetään prosessissa AA syntyviä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä, paras käytettävissä oleva tekniikka on käyttää yhtä jäljempänä esitetyistä tekniikoista tai niiden yhdistelmää.

 

Tekniikka

Kuvaus

Sovellettavuus

a

aa

[kuvaus]

uudet laitokset

b

bb

 

olemassa olevat laitokset

c

cc

 

 

BAT-päästötasot haihtuville orgaanisille yhdisteille ovat seuraavat:

uudet laitokset: 10–20 mg C/Nm3 päivittäisenä keskiarvona vertailuolosuhteissa xx, yy,…

olemassa olevat laitokset: 20–30 mg C/Nm3 päivittäisenä keskiarvona vertailuolosuhteissa xx, yy,…

BAT-päästötasot voidaan ilmaista yhdellä tai useammalla tavalla sen mukaan, mitä tietoja on saatavilla, myös jäljempänä esitetyillä tavoilla.

Pitoisuuksina (epäpuhtauspäästön massa määrää kohti). Tämä on tavallisesti yleisin tapa ilmaista päästötasoja, mutta vertailuolosuhteet ja keskiarvon laskentajaksot ovat ratkaisevia niiden verrattavuudelle.

Ominaiskuormituksina (epäpuhtauspäästön massa valmistetun tuotteen massaa tai käytetyn raaka-aineen massaa kohti). Tietyissä tapauksissa ominaiskuormitukset ovat parempi tehokkuuden indikaattori kuin pitoisuudet, esimerkiksi jos epäpuhtauspitoisuudet lisääntyvät, kun toteutetaan toimia jäteveden määrän vähentämiseksi ja energian säästämiseksi esimerkiksi sulkemalla vesipiirejä. Myös tässä tapauksessa keskiarvon laskentajaksot ovat ratkaisevia verrattavuudelle.

3.3.2   Yksittäiset BAT-päätelmät ja parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät muut ympäristötehokkuuden tasot kuin päästötasot

Tiettyihin parhaisiin käytettävissä oleviin tekniikoihin voi liittyä muita ympäristötehokkuuden tasoja kuin päästötasot. Esimerkkejä näistä ovat materiaalin-, veden- tai energiankulutus, jätteiden tuottaminen, epäpuhtauksia koskeva päästövähennystehokkuus ja se, miten kauan päästöt ovat havaittavissa (näkyvät päästöt).

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät kulutustasot on suotavaa ilmaista (esim. raaka-aineen, energian, veden) kulutuksena valmistetun tuotteen massaa kohti (esim. kg/t, MJ/t).

Energian- ja vedenkulutuksessa parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät tehokkuustasot voidaan ilmaista myös kulutuksena raaka-aineen massaa kohti (esim. MJ/t, m3/t).

Jätteiden tuottamisessa parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät ympäristötehokkuuden tasot on suotavaa ilmaista tuotetun jätteen määränä valmistetun tuotteen massaa kohti (esim. kg/t tuotetta). Ne voidaan ilmaista myös muilla tavoin, kuten tuotetun jätteen määränä raaka-aineen massaa kohti (esim. kg/t).

Yksittäisten BAT-päätelmien, joihin sisältyy muita ympäristötehokkuuden tasoja kuin päästötasot, rakenne vastaa edellä kuva 3.1 esitettyä (BAT-päästötasojen tilalla muut ympäristötehokkuuden tasot).

3.4   Yksittäiset BAT-päätelmät, joihin ei sisälly parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä ympäristötehokkuuden tasoja

Yksittäiset BAT-päätelmät, joihin ei sisälly parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä ympäristötehokkuuden tasoja ja jotka koskevat esimerkiksi tarkkailua, laitosten kunnostusta tai ympäristöjärjestelmiä, jäsennetään samaan tapaan kuin kuva 3.1, lukuun ottamatta tietoja parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvistä ympäristötehokkuuden tasoista.

4   LUKU

Tietojenvaihdon järjestäminen

4.1   Johdanto

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklassa säädetyn tietojenvaihtomenettelyn ja BAT-päätelmien hyväksymisen eri vaiheet on kuvattu 1.2.4 kohdassa.

Tietojenvaihtomenettelystä käytetään usein nimitystä ”Sevilla-menettely” sen vuoksi, että tietojenvaihtoa koordinoiva EIPPCB sijaitsee Espanjan Sevillassa.

Menettelyyn osallistuvien tärkeimpien toimijoiden roolia kuvataan jäljempänä 4.2–4.5 kohdassa.

Tietojenvaihtomenettelyn tärkeitä vaiheita, tietojenvaihdon välineitä ja henkilötietojen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä käsitellään jäljempänä 4.6–4.8 kohdassa.

4.2   Direktiivin 2010/75/EU 75 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean rooli

Direktiivin 2010/75/EU 75 artiklassa säädetään kaikkien jäsenvaltioiden edustajista koostuvan komitean perustamisesta. Sen tehtävänä on avustaa komissiota direktiivin 2010/75/EU täytäntöönpanossa.

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 5 kohdan nojalla BAT-päätelmistä hyväksytään päätökset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 182/2011 (9) tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Näin ollen direktiivin 2010/75/EU 75 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea osallistuu tietojenvaihdon tuloksena laadittavia BAT-päätelmiä koskevien päätösten hyväksymiseen.

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 3 kohdan nojalla komitea on myös mukana keskustelemassa ja hyväksymässä ”ohjeita tiedonkeruusta” ja ”ohjeita BAT-vertailuasiakirjojen laatimisesta ja niiden laadun varmistamisesta mukaan lukien niiden sisällön ja muodon soveltuvuus” (ts. tätä asiakirjaa).

4.3   Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklalla perustetun foorumin rooli

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan nojalla perustettu foorumi on asiantuntijaryhmä, jonka komissio kutsuu kokoon ja jonka puheenjohtajana komissio toimii. Se koostuu jäsenvaltioiden, kyseisen teollisuuden ja ympäristönsuojelua edistävien valtioista riippumattomien järjestöjen edustajista. Foorumin jäsenet nimitetään foorumin perustamisesta 16. toukokuuta 2011 tehdyn komission päätöksen (2011/C 146/03) (10) mukaisesti. Asetuksessa määritellään myös foorumin tehtävät.

Direktiivin 2010/75/EU johdanto-osan 14 kappaleen ja 13 artiklan mukaan foorumin tehtävänä on varmistaa tehokas, aktiivinen ja avoin tietojenvaihto, jonka avulla voidaan laatia laadukkaita BREF-asiakirjoja, keskustelemalla ja antamalla lausunto tietojenvaihdon käytännön järjestelyistä.

Foorumin tärkein tehtävä on arvioida parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevan tietojenvaihdon tuloksia ottaen huomioon tämä ohjeasiakirja ja antaa lausunto teknisellä tasolla tehdyn työn tuloksena laadittujen BREF-asiakirjojen ehdotetusta sisällöstä (ks. 1.3 kohta). Foorumin jäsenet vastaavat edustajiensa nimittämisestä teknisiin työryhmiin (ks. erityisesti 4.4.2 kohta, jossa käsitellään teknisen työryhmän jäsenten tehtäviä ja profiilia) ja yhteydenpidosta heihin koko laadintaprosessin ajan aktiivisen ja tehokkaan tietojenvaihdon varmistamiseksi.

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti foorumi toimittaa lausunnon erityisesti seuraavista seikoista:

1.

foorumin työjärjestys

2.

tietojenvaihtoa koskeva työohjelma

3.

ohjeet tiedonkeruusta

4.

ohjeet BAT-vertailuasiakirjojen laatimisesta ja niiden laadun varmistamisesta mukaan lukien niiden sisällön ja muodon soveltuvuus.

Foorumissa myös keskustellaan tietojenvaihtoon liittyvistä yleisistä kysymyksistä. Sen kautta sidosryhmät voivat esittää näkemyksiään tietojenvaihtomenettelystä. Foorumi voi tarvittaessa ehdottaa erityisiä näkökohtia, joita olisi käsiteltävä BREF-asiakirjan laadinnassa tai uudelleentarkastelussa.

4.4   Teknisten työryhmien rooli

4.4.1   Teknisten työryhmien perustaminen

Komissio perustaa (tai aktivoi uudelleen) teknisen työryhmän (technical working group, TWG) BREF-asiakirjan laadintaa tai uudelleentarkastelua varten. Jokainen tekninen työryhmä koostuu teknisistä asiantuntijoista, jotka edustavat jäsenvaltioita, teollisuutta, ympäristönsuojelua edistäviä valtioista riippumattomia järjestöjä ja komissiota.

Teknisen työryhmän jäsenet nimitetään osallistumaan tietojenvaihtoon ensisijaisesti heidän teknisen, taloudellisen, ympäristöä tai sääntelyä (erityisesti teollisuuslaitosten lupamenettelyä tai tarkastamista) koskevan kokemuksensa perusteella sekä sen perusteella, miten he pystyvät tuomaan BREF-asiakirjan loppukäyttäjän näkökulman tietojenvaihtomenettelyyn.

Foorumin edustajat nimittävät asiantuntijat kuhunkin tekniseen työryhmään. Tätä varten foorumin jäsenet lähettävät teknisen työryhmän ehdokkaidensa nimet ja yhteystiedot EIPPCB:lle.

Jotta tehostetaan kyseisten teollisuudenalojen osallistumista teknisten työryhmien työhön, eurooppalaiset teollisuusjärjestöt voivat koordinoida niiden edustajien nimittämistä.

4.4.2   Teknisen työryhmän velvoitteet ja tehtävät

Tekninen työryhmä laatii tai tarkastelee uudelleen BREF-asiakirjaa, joka kuvastaa tietojenvaihdon tulosta tietyllä alalla.

Tekninen työryhmä on tärkein tiedonlähde BREF-asiakirjan laadinnassa ja uudelleentarkastelussa. Siksi on erittäin tärkeää, että teknisen työryhmän jäsenet osallistuvat aktiivisesti tietojenvaihtoon. Liittyessään tekniseen työryhmään jäsenet sitoutuvat aktiivisesti keräämään ja toimittamaan tietoja teknisen työryhmän sopimissa tai EIPPCB:n ehdottamissa määräajoissa ja samanaikaisesti noudattamaan kilpailusääntöjä.

Teknisen työryhmän jäsen vastaa raportoinnista hänet nimittäneelle foorumin edustajalle, erityisesti kun esille nousee tietojenvaihtoon liittyviä kysymyksiä.

Teknisen työryhmän jäsenen päätehtävinä on

1.

perehtyä tässä asiakirjassa esitettyihin ohjeisiin ja sisäistää ne;

2.

yksilöidä ja luetella uusia/ajantasaistettuja keskeisiä tietoja ja kysymyksiä, jotka ovat merkityksellisiä alaa koskevien BAT-päätelmien tekemiselle tai ajantasaistamiselle;

3.

kerätä aktiivisesti kohdennettuja teknisiä ja taloudellisia tietoja, jotka ovat tärkeitä BREF-asiakirjan laadinnassa/uudelleentarkastelussa, erityisesti uusia/ajantasaistettuja päästö- ja kulutustasoja koskevia tietoja BREF-asiakirjan soveltamisalaan kuuluvista laitoksista (jäsenen edustamalta alalta tai jäsenvaltiosta), teknisen työryhmän EIPPCB:n yleisohjeiden perusteella sopiman menettelyn mukaisesti. Tässä yhteydessä noudatetaan tämän asiakirjan 5 luvussa esitettyjä periaatteita, jotka koskevat myös esimerkiksi liikesalaisuuksia, kilpailulainsäädännön perusteella arkaluonteisia tietoja, eturistiriitoja ja muita asiaan liittyviä seikkoja;

4.

tarkistaa kerättyjen tietojen laatu ennen niiden toimittamista EIPPCB:lle, erityisesti sellaisten tietojen laatu, jotka sisältyvät laitoskohtaisten tietojen keräämiseen käytettyihin malleihin/kyselylomakkeisiin (ks. 5.4 ja 5.5 kohta);

5.

jakaa kerätyt tiedot muiden teknisen työryhmän jäsenten ja EIPPCB:n kanssa lähettämällä tiedot suoraan BATIS-tietojärjestelmään (ks. 4.7.1 kohta), poikkeuksena mahdolliset liikesalaisuudet tai kilpailulainsäädännön perusteella arkaluonteiset tiedot;

6.

vastata nopeasti EIPPCB:n lisätieto- tai selvennyspyyntöihin (ks. 1.2.4 kohta);

7.

esittää määräajassa huomautuksia BREF-asiakirjojen virallisista luonnoksista ja muista EIPPCB:n laatimista asiakirjoista;

8.

olla läsnä teknisen työryhmän kokouksissa ja osallistua niihin aktiivisesti;

9.

vaihtaa kokemuksia EIPPCB:n ja muiden teknisen työryhmän jäsenten kanssa (esim. laitosvierailujen aikana);

10.

yksilöidä ja luoda kontakteja/verkostoja muiden kuin teknisen työryhmän jäsenten kanssa (esim. asiantuntijoiden varjoryhmät, toimivaltaiset viranomaiset, toiminnanharjoittajat tai niiden ryhmät, kansalliset ryhmät) tavoitteena saada lisää kokemusta, jota voidaan vaihtaa muiden teknisen työryhmän jäsenten ja EIPPCB:n kanssa.

Teknisen työryhmän jäsenten vastuulla on syöttää BATIS-tietojärjestelmään kaikki tiedot, jotka he ovat keränneet ja toimittaneet BREF-asiakirjan laadintaa tai uudelleentarkastelua varten (ks. 4.7.1 kohta, poikkeuksena mahdolliset liikesalaisuudet tai kilpailulainsäädännön perusteella arkaluonteiset tiedot, ks. 5.3 kohta). Tiedot voidaan toimittaa poikkeuksellisesti muilla sähköisillä välineillä, esimerkiksi sähköpostitse.

Suurin osa teknisten työryhmien jäsenten työstä tapahtuu täysistuntojen ulkopuolella ja liittyy tietojen toimittamiseen ja ehdotusluonnosten tarkasteluun. BREF-asiakirjan onnistunut laadinta edellyttää erityisesti, että tekninen työryhmä vastaa yksityiskohtaisesti tärkeisiin luonnosasiakirjoihin rajallisessa ajassa. Vaikka kaikissa teknisen työryhmän työvaiheissa pyritään yksimielisyyteen, se ei ole ehdoton edellytys, ja EIPPCB:n tehtävänä on tarkastella BREF-asiakirjaan sisältyviä merkityksellisiä saatavilla olevia tietoja.

4.4.3   Teknisten työryhmien alaryhmät

Tarkastellakseen käsiteltävään aiheeseen liittyviä erityiskysymyksiä tekninen työryhmä voi päättää perustaa alaryhmiä hoitamaan erityisiä tehtäviä, kuten keräämään ja jäsentämään tietoja ja keskustelemaan niistä, keskustelemaan luonnoksista esitetyistä huomautuksista tai valmistelemaan ja laatimaan malleja tai asiakirjoja. EIPPCB johtaa tällaisten alaryhmien toimintaa avoimesti, minkä ansiosta kaikilla teknisen työryhmän jäsenillä on mahdollisuus päästä ryhmiin sekä seurata ja ymmärtää alaryhmän toimintaa ja sen tuloksia (esim. kokousten esityslistat ja pöytäkirjat sekä raportit tallennetaan BATIS-tietojärjestelmään riittävän ajoissa).

Teknisen työryhmän alaryhmien kokouksia voidaan pitää komission toimitiloissa Espanjan Sevillassa tai muissa paikoissa.

Alaryhmien keskustelut ja työ eivät korvaa teknisen työryhmän täysistuntoja, joissa tehdään koko teknistä työryhmää koskevia päätöksiä.

4.4.4   Laitosvierailut

Laitosvierailuilla voi olla keskeinen asema tietojen keräämisessä ja vahvistamisessa BREF-asiakirjojen laadintaa ja uudelleentarkastelua varten. Teknisen työryhmän jäsenet voivat ehdottaa laitosvierailuja EIPPCB:lle ja muille teknisen työryhmän jäsenille. Tiedot laitosvierailuista jaetaan koko teknisen työryhmän kanssa riittävän hyvissä ajoin ennen vierailujen ajankohtaa, jotta paikallisten toimivaltaisten viranomaisten edustajat ja asiasta kiinnostuneet teknisen työryhmän jäsenet voivat mahdollisuuksien mukaan osallistua niihin ja jotta vältetään mahdolliset eturistiriidat. Suppeat raportit laitosvierailuista asetetaan koko teknisen työryhmän saataville BATIS-tietojärjestelmän kautta (ks. 4.7.1 kohta).

4.4.5   Laitteistotoimittajien osallistuminen tietojenvaihtoon

Laitteistotoimittajia, jotka voivat antaa arvokasta teknistä ja taloudellista tietoa BREF-asiakirjojen laadintaa ja uudelleentarkastelua varten, olisi kehotettava osallistumaan aktiivisesti tietojenvaihtoon joko suoraan teknisen työryhmän jäseninä tai välillisesti asiantuntijoina, jotka toimittavat tietoja EIPPCB:lle tai muille teknisen työryhmän jäsenille.

Laitteistotoimittajan käsite olisi ymmärrettävä melko laajasti, jotta laajennetaan tietojenvaihdon piiriin kuuluvan tiedon alaa. Tärkein kriteeri laitteistotoimittajien osallistumiselle tietojenvaihtomenettelyyn on se, että laitteistotoimittajilla pitäisi olla merkityksellistä teknistä ja taloudellista tietämystä/tietoa, josta voi olla hyötyä vaihdettaessa tietoja parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta ja siihen liittyvästä tarkkailusta. Näin ollen tietojenvaihdon ulkopuolelle jäävät periaatteessa puhtaasti kaupalliset välikädet (tukkukauppiaat), jotka myyvät laitteistoja tai palveluja laitosten toiminnanharjoittajille/omistajille voittoa saadakseen ja joilla ei välttämättä ole riittävää teknistä ymmärtämystä laitteiston toiminnasta eikä tietämystä sen toimintatehokkuudesta.

Laitteistotoimittajien tekninen ja taloudellinen tietämys/tieto voi koskea hyvin erilaisia toimintoja, kuten laitoksen tai sen osan suunnittelua, lupia, valmistusta/rakentamista, toimituksia, käyttöä, ylläpitoa, tarkkailua ja tapaa, jolla sen toiminta pysäytetään (esim. prosessia, järjestelmää, komponenttia).

Tekniseen työryhmään nimitetyn laitteistoja toimittavan yrityksen edustajan pitäisi tosiasiassa edustaa laitteistotoimittajia yleisesti tai tiettyä alasektoria (eikä pelkästään yritystä, jonka palveluksessa hän on), jotta varmistetaan alan riittävä edustus.

Siksi on suositeltavaa käyttää aina kun mahdollista laitteistotoimittajien yhdistysten edustajia, joiden kautta yksittäiset yritykset voivat toimittaa tietoja.

4.5   EIPPCB:n rooli

EIPPCB:n tehtävänä on koordinoida tietojenvaihtoa ja varmistaa, että tietoja BREF-asiakirjojen laatimiseksi tai uudelleen tarkastelemiseksi kerätään ja käsitellään tässä asiakirjassa esitettyjen ohjeiden mukaisesti.

Jokaisen BREF-asiakirjan yhteydessä EIPPCB:n tieteellinen henkilöstö johtaa tätä tarkoitusta varten perustetun teknisen työryhmän työtä.

EIPPCB ohjaa työtä direktiivissä 2010/75/EU tarkoitetun parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemiseksi teknisen asiantuntijuuden, avoimuuden ja puolueettomuuden periaatteiden mukaisesti. Sen työhön kuuluu BAT-päätelmien laatimiseksi kerättyjen tietojen riippumaton varmentaminen ja analysointi.

Jos teknisen työryhmän jäsenet toimittavat puutteellisia tai riittämättömiä tietoja, EIPPCB ilmoittaa siitä tekniselle työryhmälle ja foorumille ja pyytää täydentämään tietoja. Lisäksi EIPPCB pyrkii korjaamaan tiedoissa olevat aukot etsimällä aktiivisesti puuttuvia tai epätäydellisiä tietoja (esim. laitosvierailujen aikana – ks. 4.4.4 kohta – tai olemalla yhteydessä henkilöihin/instituutioihin, jotka eivät ole suoraan edustettuina teknisessä työryhmässä). EIPPCB voi myös järjestää puhelin- tai videokonferensseja, jos on tarpeen keskustella tietyistä BREF-asiakirjan laadintaan tai uudelleentarkasteluun liittyvistä kysymyksistä.

EIPPCB hoitaa erityisesti seuraavia tehtäviä:

1.

osallistuu aktiivisesti tiedonkeruuseen ja tukee sitä sekä laatii BREF-asiakirjoja;

2.

tarkistaa/varmentaa toimitetut tiedot ja pyytää tarvittaessa niiden toimittajaa täydentämään/selventämään tietoja;

3.

johtaa teknisiä keskusteluja teknisen työryhmän täysistunnoissa ja alaryhmien kokouksissa sekä toimii niissä puheenjohtajana (ks. myös 4.6.2 ja 4.4.3 kohta);

4.

vastaa BATIS-yhteistyövälineen (ks. 4.7.1 kohta) yleisestä hallinnoinnista tietojenvaihdon avoimuuden varmistamiseksi;

5.

esittelee BREF-asiakirjojen lopullisen luonnoksen foorumin kokouksissa (ks. 4.3 kohta).

Muita EIPPCB:n hoitamia tehtäviä käsitellään tämän asiakirjan muissa osissa, erityisesti 4.6–4.7 kohdassa.

BREF-asiakirjaa koskevaa tietojenvaihtoa johtavalta EIPPCB:n henkilöstön jäseneltä odotetaan, että hän ymmärtää erittäin hyvin prosessitekniikkaa, ympäristökysymyksiä, teollisuutta koskevia säännöksiä, ympäristölupamenettelyjä ja EU:n ympäristöpolitiikkaa sekä tuntee ja ymmärtää erityisesti kyseistä teollisuudenalaa.

Tarvittavia keskeisiä valmiuksia ovat tekninen tietämys, organisointitaidot, viestintätaidot, tekstinlaadintataidot, puolueettomuus, rehellisyys ja kyky työskennellä ja laatia teknisiä asiakirjoja englannin kielellä.

4.6   Tietojenvaihdon tärkeitä vaiheita

4.6.1   ”Toiveluettelon” laatiminen

Jos kyseessä on BREF-asiakirjan uudelleentarkastelu, foorumin jäseniä pyydetään teknisen työryhmän uudelleenaktivoinnin yhteydessä nimeämään siihen edustajansa. Näille lähetetään pyyntö toimittaa luettelo ”toiveista”, joiden pohjalta järjestetään ja jäsennetään aloituskokouksessa käytävät keskustelut (ks. 4.6.2.2 kohta).

Jotta painopiste on BREF-asiakirjan uudelleentarkastelussa, toiveiden pitäisi koskea ensisijaisesti merkittäviä kysymyksiä, joita ovat esimerkiksi:

1.

BREF-asiakirjan soveltamisala ja rakenne (ks. 2.3.3 ja 2.2 kohta);

2.

puuttuva, vanhentunut, epätäydellinen tai epäselvä paras käytettävissä oleva tekniikka tai siihen liittyvät ympäristötehokkuuden tasot (ks. 2.3.8 kohta ja 3 luku);

3.

uudelleentarkastelua varten kerättävien laitoskohtaisten tietojen tyyppi ja muoto (ks. 5.4 kohta);

4.

ajantasaiset tiedot nykyisistä päästö- ja kulutustasoista kokonaisprosessissa (tai -prosesseissa) ja sen (niiden) alaprosesseissa sekä käytetyt tekniikat;

5.

uudet ”parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat” ja ”uudet tekniikat” ja prosessit, joiden käytöstä koituisi ympäristöä koskevia ja/tai taloudellisia hyötyjä alalle (ks. 2.3.7 ja 2.3.9 kohta);

6.

nykyisten tekniikoiden ja prosessien parannukset ympäristönsuojelun ja/tai taloudellisten näkökohtien kannalta (ks. 2.3.7 kohta).

Toiveita olisi näin ollen ehdotettava ensisijaisesti BREF-asiakirjan luvusta ”Nykyiset päästö- ja kulutustasot” (ks. 2.3.6 kohta) ja varsinkin luvuista ”Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat” (ks. 2.3.7 kohta), ”Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät (BAT-päätelmät)” (ks. 2.3.8 kohta) ja ”Uudet tekniikat” (ks. 2.3.9 kohta) sekä kohdasta ”Loppuhuomautukset ja suositukset jatkotoimia varten” (ks. 2.3.10 kohta).

Vähämerkityksisiä asioita (esim. kirjoitusvirheet) ei pitäisi sisällyttää näihin toiveisiin. Teknisen työryhmän jäsenillä on mahdollisuus ottaa tällaisia kysymyksiä esille työryhmässä tiedonkeruun aikana ja silloin, kun jäsenillä on tilaisuus esittää huomautuksia BREF-asiakirjan kustakin luonnoksesta.

”Toiveluettelon” pitäisi käsittää sellaisia uusia ja saatavilla olevia tietoja, joita tekninen työryhmä haluaisi kerätä ja toimittaa.

Jotta toive voidaan toteuttaa, siihen olisi liitettävä

1.

olennaiset perustelut

2.

sitä tukevat asiakirjat/tiedot, jos saatavilla

3.

ehdotukset merkityksellisten tietojen tyypistä ja muodosta sekä siitä, miten uudelleentarkastelun kannalta tarpeellisina pidetyt tiedot kerättäisiin.

4.6.2   Teknisen työryhmän kokoukset

4.6.2.1   Yleistä

EIPPCB järjestää teknisen työryhmän täysistunnot (esim. aloitus- ja loppukokoukset) ja johtaa niissä puhetta. Täysistunnot pidetään komission toimitiloissa Espanjan Sevillassa. Istuntojen työkielenä on englanti. EIPPCB laatii täysistuntoa varten tausta-asiakirjan, josta käyvät ilmi keskusteltaviksi ehdotetut kysymykset ja joka on lähetetty ennen täysistuntoa kaikille teknisen työryhmän jäsenille (ks. 1.2.4 kohta).

EIPPCB voi järjestää lisäksi yhden tai usean teknisen työryhmän jäsenen kanssa ad hoc -kokouksia, joissa keskustellaan yksittäisistä kysymyksistä tai huomautuksista, joita teknisen työryhmän jäsenet ovat esittäneet tietojenvaihtomenettelyn onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi, tai selvennetään niitä (ks. myös teknisen työryhmän alaryhmiä koskeva 4.4.3 kohta).

EIPPCB laatii teknisen työryhmän täysistunnoista ja ad hoc -kokouksista lyhyen pöytäkirjan tai muistion, joka tallennetaan BATIS-tietojärjestelmään.

4.6.2.2   Aloituskokous

Kuten edellä 4.6.1 kohdassa todettiin, BREF-asiakirjan uudelleentarkastelun pohjana on toiveluettelo, jonka perusteella järjestetään ja jäsennetään aloituskokouksessa käytävät keskustelut.

Aloituskokouksessa käsitellään erityisesti ja sovitaan jäljempänä olevista kysymyksistä.

1.

BREF-asiakirjan soveltamisala ja rakenne.

2.

Uudelleentarkastelun aikana kerättävien tietojen luonne ja laajuus. Aloituskokouksessa olisi erityisesti sovittava seuraavista seikoista:

i.

alakohtainen malli tai alakohtaiset mallit tietojen keräämiseksi ja raportoimiseksi (ks. myös 5.4 ja 5.5 kohta) sekä strategia mallien levittämiseksi, jotta ehkäistään erityisesti se, että toiminnanharjoittajat saavat useita tietopyyntöjä ja että kerätään paljon sellaista tietoa, joita ei voida käyttää;

ii.

tavat sen varmistamiseksi, että BAT-päätelmien tekemiseen tarvittava tietokokonaisuus on edustava.

3.

Menettely, jossa tekninen työryhmä yksilöi soveltuvin osin ja esittää BREF-asiakirjassa selkeästi seuraavat seikat:

i.

mitä ovat ”normaalit” ja ”muut kuin normaalit” toimintaolosuhteet BREF-asiakirjan soveltamisalaan kuuluvien toimintojen yhteydessä;

ii.

millä toimenpiteillä ehkäistään tai, jos se ei ole mahdollista, vähennetään ympäristön pilaantumista muissa kuin normaaleissa toimintaolosuhteissa (kuten käynnistys- ja pysäytystoimet, päästövähennysjärjestelmien ohittaminen; ks. myös 2.3.7 kohta).

4.

Yleinen työaikataulu, joka perustuu 1.2.4 kohdassa esitettyyn tyypilliseen työnkulkuun, erityisesti määräaika tietojen vastaanottamiselle aloituskokouksen jälkeen.

5.

Tekniselle työryhmälle kuuluvat erityistehtävät, erityisesti maininta siitä, mitä tietoja kukin teknisen työryhmän jäsen on luvannut toimittaa.

6.

Aloituskokouksessa on myös tilaisuus tiedottaa teknisen työryhmän jäsenille kysymyksistä, joita on käsiteltävä johdonmukaisesti BREF-asiakirjoissa. Niitä ovat erityisesti:

i.

Tavat, joilla käsitellään mahdollisia liikesalaisuuksia ja kilpailulainsäädännön perusteella arkaluonteisia tietoja, eturistiriitoja ja muita asiaan liittyviä seikkoja (ks. 5.3 kohta).

ii.

Vuorovaikutus muiden BREF-asiakirjojen kanssa (sekä horisontaalisten että vertikaalisten, ks. 1.1.2 kohta).

iii.

Väline, jota tekninen työryhmä käyttää tietojen keräämiseen, vaihtamiseen ja analysoimiseen. Tekniselle työryhmälle esitellään erityisesti BATIS-tietojärjestelmä (ks. 4.7.1 kohta) samoin kuin menettelyt aloituskokouksessa yksilöityjen tietojen toimittamiseksi (ks. 4.6.3 kohta).

Tärkeimmät aloituskokouksessa käsiteltävät kysymykset ja EIPPCB:n ehdotukset esitetään pääpiirteittäin tausta-asiakirjassa, joka jaetaan tekniselle työryhmälle vähintään neljä viikkoa ennen kokousta.

4.6.2.3   Teknisen työryhmän loppukokous

4.6.2.3.1   Yleistä

Teknisen työryhmän loppukokouksessa pyritään ratkaisemaan edelleen avoinna olevat kysymykset, jotta teknisessä työryhmässä käytävät tekniset keskustelut voidaan saattaa päätökseen.

Siinä käsitellään erityisesti jäljempänä olevia kysymyksiä ja sovitaan niistä.

1.

BAT-päätelmien sisältö ja rakenne (ks. 3 luku)

2.

BREF-asiakirjan lukujen ”Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat” (ks. 2.3.7 kohta) ja ”Uudet tekniikat” (ks. 2.3.9 kohta) sisältöön mahdollisesti tehtävät muutokset

3.

BREF-asiakirjan kohdassa ”Loppuhuomautukset ja suositukset jatkotoimia varten” (ks. 2.3.10 kohta) mainittavat kysymykset.

Tärkeimmät loppukokouksessa käsiteltävät kysymykset ja EIPPCB:n ehdotukset esitetään pääpiirteittäin yksityiskohtaisessa tausta-asiakirjassa, joka jaetaan tekniselle työryhmälle vähintään neljä viikkoa ennen kokousta. Tausta-asiakirjaan sisältyy vähintään arviointi tärkeimmistä esitetyistä huomautuksista (ks. 4.6.6 kohta). EIPPCB myös toimittaa tekniselle työryhmälle vähintään BREF-asiakirjan uusimman version luvuista ”Nykyiset päästö- ja kulutustasot” (ks. 2.3.6 kohta), ”Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat” (ks. 2.3.7 kohta) ja ”Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät (BAT-päätelmät)” (ks. 2.3.8 kohta).

Teknisen työryhmän loppukokouksessa tavoitteena on tehdä päätelmiä läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä. Jos työryhmässä esitetään perusteltuja eriäviä näkemyksiä, ne kirjataan 4.6.2.3.2 kohdassa esitetyllä tavalla.

4.6.2.3.2   Eriävät näkemykset

EIPPCB laatii asiakirjan, jossa esitetään paras käytettävissä oleva tekniikka sekä siihen liittyvät ympäristötehokkuuden tasot (ks. 3.3 kohta) niiden tietojen pohjalta, jotka ovat käytettävissä ajankohtana, jolloin luonnos jaetaan tekniselle työryhmälle sen loppukokousta varten (ks. 4.6.2.3 kohta). Näihin tietoihin voi sisältyä mitä tahansa tekniseltä työryhmältä saatuja erityisiä ehdotuksia, jotka koskevat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tai siihen liittyviä ympäristötehokkuuden tasoja.

Jos teknisen työryhmän jäsenet eivät ole samaa mieltä BAT-päätelmien luonnoksesta, heidän odotetaan esittävän näkemyksensä tueksi perusteltuja teknisiä, taloudellisia ja kokonaisympäristöä koskevia perusteluja. Perustelut olisi toimitettava alun perin BREF-asiakirjan virallista luonnosta koskevina huomautuksina määritetyn kuulemisajanjakson kuluessa (ks. 1.2.4 kohta).

Jos tekninen työryhmä ei pääse yksimielisyyteen, eriävät näkemykset ja niiden perustelut esitetään BREF-asiakirjan kohdassa ”Loppuhuomautukset ja suositukset jatkotoimia varten” vain, jos molemmat seuraavat edellytykset täyttyvät:

1.

eriävä näkemys perustuu tietoihin, jotka olivat jo EIPPCB:n käytettävissä sen laatiessa BAT-päätelmien luonnosta BREF-asiakirjaa varten tai jotka on toimitettu tällaista luonnosta koskevien huomautusten esittämiselle varatun ajanjakson kuluessa;

2.

kyseinen teknisen työryhmän jäsen (jäsenet) esittää pätevät perustelut eriävän näkemyksensä tueksi. EIPPCB pitää perusteluja pätevinä, jos niitä tukevat asianmukaiset tekniset, taloudelliset tai kokonaisympäristöä koskevat tiedot tai parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisen kannalta merkitykselliset tiedot.

Eriävän näkemyksen esittävät tai sellaista tukevat jäsenvaltiot, ympäristönsuojelua edistävät valtioista riippumattomat järjestöt tai teollisuuden edustajat mainitaan nimenomaisesti asiakirjassa (ks. 2.3.10 kohta).

4.6.3   Ensimmäinen tietojenkeruukierros aloituskokouksen jälkeen

Täytettäviä malleja/kyselylomakkeita (ks. 5.4 kohta) lukuun ottamatta aloituskokouksen päätelmissä luvattuihin tai yksilöityihin ja EIPPCB:lle toimitettuihin tietoihin (ks. 4.6.2.2 kohta) liitetään yksi tai useampi ”tietokartta”, josta käyvät ilmi ne BREF-asiakirjan osat, joihin kukin tieto liittyy.

Tietoihin on suotavaa liittää konkreettisia ehdotuksia BREF-asiakirjan tekstiluonnosten muodossa ja kohta tai kohdat, johon ne olisi lisättävä. Tekstiehdotusten on täytettävä näissä ohjeissa ja erityisesti 2.3 kohdassa esitetyt vaatimukset.

Tiedot on suotavaa toimittaa englanniksi, jotta teknisen työryhmän jäsenten on helpompi tutustua niihin.

EIPPCB arvioi toimitettuja ”tietokarttoja” ja antaa palautetta tekniselle työryhmälle erityisesti siitä, onko toimitetut tiedot otettu huomioon BREF-asiakirjassa ja jos on, niin miten. EIPPCB antaa tällaista palautetta julkistaessaan BREF-asiakirjan ensimmäisen luonnoksen. Jos teknisen työryhmän jäsenen toimittamia tietoja ei voida ottaa huomioon, EIPPCB:n olisi ilmoitettava siitä mahdollisimman pian tietojen toimittajalle, jotta toimitettavien tietojen laatua voidaan parantaa.

4.6.4   Lisätietopyynnöt

EIPPCB lähettää tekniselle työryhmälle lisätietopyyntöjä (request for additional information, RAI), jotta voidaan kerätä parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja siihen liittyvien ympäristötehokkuuden tasojen määrittelemisen kannalta tärkeitä tietoja, joita ei ole joko yksilöity aloituskokouksessa (ks. 4.6.2.2 kohta) tai toimitettu ensimmäisellä tietojenkeruukierroksella. Lisätietopyynnön ei pitäisi edellyttää pitkää tietojenkeruuaikaa. Tekniselle työryhmälle annetaan palautetta lisätietopyynnön tuloksista.

4.6.5   BREF-asiakirjan työasiakirjat ja viralliset luonnokset

4.6.5.1   Viralliset luonnokset

Edellä 1.2.4 kohdassa tarkoitettuihin uuden tai uudelleen tarkasteltavan BREF-asiakirjan virallisiin luonnoksiin sisältyvät kaikki 2.3 kohdassa mainitut osat, mahdollisesti lukuun ottamatta BREF-asiakirjan lukuja ”Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät (BAT-päätelmät)” ja BREF-asiakirjan osaa ”Loppuhuomautukset ja suositukset jatkotoimia varten”.

Viralliseen luonnokseen, joka ei ole lopullinen virallinen luonnos, liitetään arviointi vähintään kaikista edellisestä virallisesta luonnoksesta esitetyistä tärkeimmistä huomautuksista (ks. 4.6.6 kohta). EIPPCB antaa tekniselle työryhmälle palautetta kaikista esitetyistä (sekä merkittävistä että vähämerkityksisistä) huomautuksista ennen kuin esittelee BREF-asiakirjan foorumille 4.6.6 kohdassa kuvatulla tavalla.

Jokainen uudelleen tarkasteltavan BREF-asiakirjan virallinen luonnos on konsolidoitu versio, jossa korostetaan uusia tietoja ja tehtyjä muutoksia verrattuna

1.

aiemmin julkaistuun BREF-asiakirjan versioon

2.

tietoihin, jotka sisältyvät uudelleentarkastelun aikana käsiteltyyn aiempaan luonnokseen (luonnoksiin).

EIPPCB jakaa viralliset luonnokset tekniselle työryhmälle asiakirjan vertaisarviointia ja puuttuvien tietojen keräämistä varten. Huomautukset on esitettävä EIPPCB:lle määräajassa (ks. 1.2.4 ja 4.6.6 kohta) käyttäen tähän tarkoitettuja muotoja.

4.6.5.2   Työasiakirjat

BREF-asiakirjan virallisten luonnosten lisäksi ja BREF-asiakirjan laadinnassa tai uudelleentarkastelussa tehtävän työn avoimuuden lisäämiseksi EIPPCB voi päättää lähettää luonnoksen BREF-asiakirjasta tai sen osista työasiakirjana tiedoksi ja kuultavaksi tekniselle työryhmälle, jonka jäsenet voivat halutessaan esittää siitä (tai niistä) huomautuksia.

EIPPCB kuitenkin täsmentää tekniselle työryhmälle ne kysymykset, joista siltä toivotaan huomautuksia, ja selventää, että kyseessä on epävirallinen kuuleminen, joka ei korvaa virallista kuulemismenettelyä. Epävirallista kuulemista voitaisiin esimerkiksi käyttää mahdollisten tietopuutteiden painottamiseen ja lisätietojen keräämisen käynnistämiseen. Teknisen työryhmän jäsenten vastuulla on kuulla muita asiantuntijoita, jos he pitävät sitä tarpeellisena.

Tätä lähestymistapaa ei käytetä BAT-päätelmien yhteydessä (ks. 2.3.8 kohta), ja ennen päätelmien virallisen luonnoksen julkistamista voidaan jakaa vain niiden ehdotettu rakenne (sisällysluettelo).

4.6.6   Huomautusten esittäminen BREF-asiakirjojen virallisista luonnoksista

Kunkin BREF-asiakirjan virallisen luonnoksen jakamisen jälkeen on vähintään 8 viikon ajanjakso, jonka aikana teknisen työryhmän jäsenet voivat esittää huomautuksiaan ja ehdotuksiaan asiakirjasta (ks. 1.2.4 kohta). Tämä ei koske teknisen työryhmän loppukokouksen jälkeen laadittuja lopullisia luonnoksia (ks. 4.6.2.3 kohta), joita koskevien huomautusten esittämiselle varataan aikaa vähintään 4 viikkoa ja joiden yhteydessä keskitytään loppukokouksen päätelmien perusteella tehtyihin muutoksiin.

Kuulemisen päätarkoitus on pyytää teknisen työryhmän jäseniä arvioimaan ja vahvistamaan asiakirjaan sisältyvät tiedot sekä korjaamaan tiedoissa olevat puutteet toimittamalla lisätietoja. Perustelluissa poikkeustapauksissa, joissa esitettyjen huomautusten tueksi on kerättävä yksityiskohtaisempia tietoja, tämän olisi käytävä selvästi ilmi huomautuksista, ja tällaiset tiedot olisi toimitettava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua huomautusten esittämiselle asetetun määräajan päättymisestä.

BREF-asiakirjan uudelleentarkastelun tarkentamiseksi ja nopeuttamiseksi ensimmäisestä luonnoksesta (tai ensimmäisestä ja toisesta luonnoksesta, ks. 1.2.4 kohta) esitetyt huomautukset jaetaan kahteen ryhmään seuraavasti:

1.

ensimmäiseen ryhmään sisältyvät huomautukset, joita teknisen työryhmän jäsenet pitävät ”tärkeinä” (toisin sanoen huomautukset, jotka vaikuttavat BAT-päätelmiin, BREF-asiakirjan soveltamisalaan tai rakenteeseen);

2.

toiseen ryhmään sisältyvät ”vähämerkityksiset” huomautukset (esim. kirjoitusvirheet ja huomautukset, jotka eivät vaikuta BAT-päätelmiin).

Teknisen työryhmän jäsenet varmistavat, että jokainen heidän esittämänsä huomautus luokitellaan jompaankumpaan näistä kahdesta ryhmästä ennen kuin työryhmän huomautukset lähetetään EIPPCB:lle. EIPPCB puolestaan kokoaa ja jakaa kyseisen jaottelun perusteella laadittuja tilastoja, jotta saadaan karkea arvio huomautuksiin liittyvästä työmäärästä ja jotta tärkeät kysymykset on helpompi yksilöidä jo menettelyn varhaisessa vaiheessa.

EIPPCB asettaa etusijalle tärkeinä pidetyt huomautukset ja ottaa ne huomioon ennen seuraavan virallisen luonnoksen julkistamista. Kaikki vähämerkityksisinä pidetyt huomautukset eivät välttämättä näy seuraavassa virallisessa luonnoksessa. Sekä tärkeät että vähämerkityksiset huomautukset otetaan kuitenkin täysin huomioon ennen lopullisen luonnoksen laatimista.

EIPPCB antaa tekniselle työryhmälle yksityiskohtaista palautetta siitä, miten sen tärkeät huomautukset on otettu huomioon, kun se lähettää uuden virallisen luonnoksen tai tausta-asiakirjan teknisen työryhmän loppukokousta varten (ks. 4.6.2 kohta). EIPPCB antaa tekniselle työryhmälle palautetta, miten kaikki huomautukset on otettu huomioon, ennen BREF-asiakirjan esittelemistä foorumille (ks. 4.3 kohta).

4.7   Tietojenvaihdon välineet

4.7.1   Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva tietojärjestelmä (BATIS)

BATIS on verkkopohjainen sovellusohjelmisto, joka on luotu helpottamaan tietojenvaihtoa parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta ja EIPPCB:n sisäistä menettelyä BREF-asiakirjojen laatimiseksi tai uudelleen tarkastelemiseksi. EIPPCB:n henkilöstön lisäksi vain erikseen nimetyillä foorumin ja teknisen työryhmän jäsenillä on pääsy BATIS-tietojärjestelmään. Teknisen työryhmän sisäisen tietojenvaihdon helpottamiseksi sen jäsenten yhteystiedot löytyvät tietojärjestelmästä.

Järjestelmän keskeinen tavoite on tukea EIPPCB:tä BREF-asiakirjoihin liittyvien tietojen järjestämisessä ja hallinnassa, mahdollistaa avoimuus ja tuottaa laadukkaita BREF-asiakirjoja.

BATIS-tietojärjestelmä auttaa säilyttämään avoimuuden BREF-asiakirjojen laadintaa ja uudelleentarkastelua koskevassa menettelyssä. Tätä varten kaikki BREF-asiakirjan laadinnan tai uudelleentarkastelun yhteydessä kerätyt tiedot ovat saatavilla BATIS-tietojärjestelmässä, lukuun ottamatta luottamuksellisia tai arkaluonteisia tietoja (ks. 5.3 kohta).

EIPPCB vastaa BATIS-tietojärjestelmään sisältyvien tietojen yleisestä hallinnasta. EIPPCB jäsentää BATIS-tietojärjestelmässä olevat tiedot/asiakirjat (mahdollisesti järjestelemällä uudelleen teknisen työryhmän jäsenten suoraan tallentamia asiakirjoja) siten, että erityisesti teknisen työryhmän ja foorumin jäsenet voivat löytää ne helposti.

EIPPCB vastaa erityisesti siitä, että BATIS-tietojärjestelmässä on tietoa teknisen työryhmän ja alaryhmien kokouksista (esim. tausta-asiakirjoja, pöytäkirjoja, kokouksissa esitettyjä dioja) sekä tekniseltä työryhmältä BREF-asiakirjojen luonnoksista saadut huomautukset ja EIPPCB:n niistä antama palaute (ks. 4.6.6 kohta).

Teknisen työryhmän jäsenet vastaavat itse toimittamiensa tietojen syöttämisestä BATIS-tietojärjestelmään. BATIS-tietojärjestelmään sisältyy sen käyttäjille tarkoitettu verkko-opas. Jos tietojen toimittamiseen ei ole käytännöllistä tai mahdollista käyttää BATIS-tietojärjestelmää (esim. jos EIPPCB:lle lähetetään kirja), EIPPCB:lle voidaan toimittaa tietoja myös muilla tavoin (esim. tavallinen posti, faksi). Näin ei kuitenkaan pitäisi toimia pääsääntöisesti, ja sähköisesti saatavilla olevat tiedot olisi syötettävä suoraan BATIS-tietojärjestelmään edellä kuvatulla tavalla.

BATIS-tietojärjestelmässä on toiminto, jonka ansiosta teknisen työryhmän jäsenet saavat automaattisesti (päivittäin) tiedon, jos järjestelmään on syötetty uutta tietoa tai jos ryhmän jäsenet ovat tutustuneet syötettyihin tietoihin viimeisten 24 tunnin aikana.

BREF-asiakirjan laadinnan tai uudelleentarkastelun valmistelun aikana kerätyt tiedot asetetaan saataville BATIS-tietojärjestelmässä (ks. 4.7.1 kohta).

4.7.2   EIPPCB:n verkkosivusto

EIPPCB:n verkkosivusto (http://eippcb.jrc.ec.europa.eu) on tärkein väline BREF-asiakirjojen ja niiden luonnosten levittämisessä. Verkkosivustolla on

1.

yleistä tietoa direktiivistä 2010/75/EU ja EIPPCB:stä

2.

mahdollisuus tutustua hyväksyttyihin BREF-asiakirjoihin ja tietoa asiakirjojen tilasta (esim. hyväksytty, uudelleen tarkasteltavana)

3.

mahdollisuus tutustua lopullisiin BREF-asiakirjoihin ja niiden virallisiin luonnoksiin

4.

mahdollisuus tutustua komitean ohjeasiakirjoihin (kuten näihin ohjeisiin)

5.

foorumin lausuntoja ja asiakirjoja

6.

ilmoitus tapahtumista ja EIPPCB:n kokouksista

7.

viittauksia BREF-asiakirjojen laadintaa ja uudelleentarkastelua koskeviin EIPPCB:n työsuunnitelmiin

8.

tietoa työmahdollisuuksista EIPPCB:ssä

9.

teknisen työryhmän ja foorumin jäsenille mahdollisuus käyttää BATIS-tietojärjestelmän sähköistä työtilaa.

4.8   Henkilötietojen suojaaminen

EIPPCB kerää teknisen työryhmän tai foorumin jäseneksi nimittämisen yhteydessä jäsenten henkilötietoja, jotka koostuvat jäsenen nimestä ja yhteystiedoista. Tietojen keräämisen yksinomaisena tarkoituksena on antaa EIPPCB:lle mahdollisuus hallinnoida teknisen työryhmän ja foorumin jäsenen osallistumista BREF-asiakirjan laadintaan tai uudelleentarkasteluun sekä antaa jäsenille mahdollisuus käyttää hallintatyökaluja BREF-asiakirjojen ja muiden asiakirjojen muokkausta ja tarkastelua varten.

Komissio on sitoutunut käyttäjien yksityisyyteen. Yksilöiden suojelua unionin toimielinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä koskeva käytäntö perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 45/2001 (11). Teknisten työryhmien ja foorumin jäsenet saavat lisätietoa asiasta EIPPCB:n verkkosivustolla olevasta yksityisyyslausekkeesta. EIPPCB ei siten julkaise teknisten työryhmien yhteystietoja verkkosivustollaan.

Edellä mainittuna henkilötietojen käsittelystä vastaavana toimielimenä komissio säilyttää kyseisiä tietoja.

Teknisten työryhmien ja foorumin jäsenet voivat milloin tahansa käyttää oikeuttaan tutustua ja tehdä muutoksia tietoihin ottamalla yhteyttä EIPPCB:n sihteeristöön:

Sähköposti: jrc-ipts-eippcb@ec.europa.eu

Puhelin: +34 954 488 284

Faksi: +34 954 488 426.

5   LUKU

Tietojen kerääminen ja toimittaminen

5.1   Johdanto

Tähän lukuun sisältyvät direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetut ohjeet tiedonkeruusta tietojenvaihtoa varten.

5.2   Yleiset periaatteet tietojen keräämisessä ja toimittamisessa BREF-asiakirjojen laadintaa ja uudelleentarkastelua varten

Kerättävien ja EIPPCB:lle toimitettavien tietojen, jotka koskevat laitosten ja sovellettujen tekniikoiden ympäristötehokkuutta sekä niiden teknistä ja taloudellista toteutuskelpoisuutta, pitäisi mahdollistaa BREF-asiakirjojen ja niihin sisältyvien BAT-päätelmien laadinta, uudelleentarkastelu ja tarvittaessa ajantasaistaminen 3 luvussa kuvatulla tavalla.

Jäljempänä esitetään pääpiirteittäin yleiset periaatteet, joita teknisten työryhmien jäsenet noudattavat tietojen keräämisessä ja toimittamisessa.

1.

Yksittäisten laitosten tasolla kerättävät tietokokonaisuudet, joista ilmenevät sekä saavutettu ympäristötehokkuus että sen saavuttamiseksi käytetyt tekniikat, ovat olennaisia parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä.

2.

Siksi on erittäin tärkeää, että teknisten työryhmien jäsenet toimittavat täydellisiä tietokokonaisuuksia vähintään laitostasolla, kuten 5.4 kohdassa on yksityiskohtaisesti esitetty. Useista laitoksista kerättyjen tietojen perusteella ei yleensä voida tehdä päätelmiä parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta ja/tai siihen liittyvistä ympäristötehokkuuden tasoista (ks. 3.3.1 ja 3.3.2 kohta). Poikkeustapauksissa luottamuksellisuus tai kilpailulainsäädäntöön perustuva arkaluonteisuus voi edellyttää, että EIPPCB käsittelee tietoja asianmukaisella tavalla (esim. nimettöminä), jotta ne voidaan sisällyttää BREF-asiakirjaan (ks. myös luottamuksellisuudesta 5.3 kohta).

3.

Tässä yhteydessä olisi mainittava ja dokumentoitava tekniikat, joita laitoksessa käytetään sekä itse prosessissa että päästöjen puhdistamisessa (ns. piipunpäätekniikka) sen ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Tarvittaessa toimitetaan (yhdessä tietokokonaisuuksien kanssa) täydellinen kuvaus tekniikasta (tekniikoista) käyttäen 2.3.7 kohdassa kuvattua 10 kohdan rakennetta.

4.

Toimitettuihin tietoihin olisi liitettävä selkeä maininta siitä, liittyvätkö ne normaaleihin vai muihin kuin normaaleihin toimintaolosuhteisiin (kuten laitoksen käynnistys- ja pysäytystoimet, vuodot, virhetoiminnot, väliaikainen seisautus tai lopullinen toiminnan lakkauttaminen), ks. 4.6.2.2 kohta.

5.2.1   Tietojen tyyppi

Tärkeät tiedot olisi kerättävä vähintään laitostasolla tai vieläkin eriytetymmin (esim. tuotantolinja, -yksikkö, -prosessi-, -uuni), ja niissä olisi viitattava selkeästi sovellettuun tekniikkaan (tekniikoihin). Muihin tarkoituksiin jo kerättyjä tietoja olisi käytettävä uudelleen, mikäli sellaisia on saatavilla.

Tiedot, joissa esitetään yleiskatsaus alaan ja joihin voi sisältyä tietoa kapasiteetista, tuotantotasoista, markkinoista ja hinnoista sekä muita mahdollisesti arkaluonteisia tietoja, voidaan esittää kootusti, mutta siitä on hyötyä lähinnä laadittaessa tai ajantasaistettaessa BREF-asiakirjan lukuja ”Yleistä tietoa kyseisestä alasta” ja ”Nykyiset päästö- ja kulutustasot” (ks. 2.3.4 ja 2.3.6 kohta).

Tekniikoista toimitetuissa tiedoissa olisi käsiteltävä mahdollisimman laajasti kaikkia 5.4 kohdassa mainittuja näkökohtia, jotta voidaan laatia BREF-asiakirjan luku ”Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat” (ks. 2.3.7 kohta). Tekniikoiden tehokkuutta olisi tarkasteltava laajemmassa asiayhteydessä, ja niiden tueksi olisi esitettävä erityisesti merkityksellisiä toimintaa koskevia tietoja ja taloudellisia tietoja (ks. 5.4 kohta).

Tietoja olisi toimitettava (koko ympäristön kannalta) tehokkaimpina pidetyistä laitoksista. Niistä annettavien 5.4 kohdassa mainittujen tietojen olisi oltava riittävän yksityiskohtaisia, jotta on helpompi ymmärtää, miten korkea ympäristötehokkuuden taso on saavutettu. Tämä ei tarkoita, että tietoja olisi kerättävä ja toimitettava vain tietoja tehokkaimmista laitoksista. BREF-asiakirjan luvun 3 ”Nykyiset päästö- ja kulutustasot” (ks. 2.3.6 kohta) ajantasaistaminen edellyttää tietojen toimittamista nykyisten päästö- ja kulutustasojen vaihteluvälistä kokonaisprosessissa ja sen alaprosesseissa.

5.2.2   Tietojen muoto

Laitostasolla kerätyt tiedot toimitetaan EIPPCB:lle lähinnä käyttämällä teknisen työryhmän sopimaa yhteistä mallia, minkä lisäksi voidaan toimittaa niitä tukevia asiakirjoja, jos sitä pidetään hyödyllisenä. Yhteisen mallin täyttämiseen liittyvän työmäärän minimoimiseksi teknistä työryhmää kannustetaan ottamaan huomioon jaksoittaiset raportointivaatimukset ja tietojen saatavuus. Mallit ovat erityisen hyödyllisiä suuren tietomäärän keräämisessä, tietojen vertailun mahdollistamisessa sekä puutteiden ja poikkeavuuksien havaitsemisessa. Lisäksi voidaan käyttää täydentäviä tietoja (esim. tapaustutkimuksia, tiettyjä tekniikoita koskevia teknisiä tietoja ja kustannustietoja), jos niitä pidetään keskeisinä BAT-päätelmien tekemisen kannalta.

Olennaiset tiedot, joiden pitäisi sisältyä täydellisten tietokokonaisuuksien keräämiseen laitostasolla (tai vieläkin eriytetymmin) käytettyyn malliin, on kuvattu 5.4 kohdassa (jossa esitetään yksityiskohtaisesti tarvittavat ympäristötehokkuutta ja toimintaa koskevat tiedot).

5.2.3   Tietojen laatu

Toimitettujen tietojen olisi oltava riittävän yksityiskohtaisia, jotta niitä voidaan arvioida ja verrata muihin tietoihin sekä käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevien päätelmien tekemisessä (ks. 3 luku). Vaikka tietojenvaihdossa keskitytään saatavilla oleviin mitattuihin tietoihin, on suositeltavaa ottaa huomioon liitteessä 1 esitetty tietojen laadun luokitusjärjestelmä arvioitujen tietojen laadun varmistamiseksi.

Toimitettujen tietojen (erityisesti päästö- ja kulutustietojen) olisi oltava viime vuosien ajalta.

Kaikki luvut olisi annettava SI-yksikköinä tai yksikköinä, joita alalla käytetään yleisesti ja joista tekninen työryhmä on sopinut mieluiten aloituskokouksessa.

Kaikki tiedot ja erityisesti täytettäviin malleihin sisältyvät tiedot olisi tarkistettava huolellisesti ennen niiden toimittamista EIPPCB:lle, jotta voidaan varmistaa tietojen täydellisyys sekä havaita ja korjata virheet ja epäjohdonmukaisuudet. EIPPCB ei ota huomioon toimitettuja malleja, joita se pitää suureksi osaksi puutteellisina tai jotka sisältävät liian paljon virheitä.

5.3   Luottamuksellisuus

Liikesalaisuudet ja kilpailulainsäädännön perusteella arkaluonteiset tiedot eivät yleensä ole ongelma, koska tietojenvaihdossa keskitytään päästötietoihin, jotka ovat julkisia, kuten ilmenee direktiivin 2010/75/EU 24 artiklan 3 ja 4 kohdasta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY (12) 4 artiklasta.

Liikesalaisuudet ja kilpailulainsäädännön perusteella arkaluonteiset tiedot voivat kuitenkin olla tarpeellisia/hyödyllisiä EIPPCB:lle sen arvioinneissa (esim. kustannukset, tuotantomäärä).

Jos EIPPCB:lle toimitettua tietoa pidetään liikesalaisuutena tai kilpailulainsäädännön perusteella arkaluonteisena tietona eikä sitä näin ollen voida mainita BREF-asiakirjassa, tästä olisi ilmoitettava selvästi tietojen lähettämisen yhteydessä. Lisäksi on esitettävä syy/perustelu luottamuksellisuudelle/arkaluonteisuudelle.

Liikesalaisuuksia ja kilpailulainsäädännön perusteella arkaluonteisia tietoja ei esitetä BREF-asiakirjassa, ellei tieto ole tärkeä perusta BAT-päätelmille ja ellei tietojen toimittaja anna EIPPCB:lle nimenomaista lupaa tietojen julkaisemiseen BREF-asiakirjassa tarkistettuaan ensin, että tiedot voidaan kilpailulainsäädännön perusteella julkaista.

Luottamuksellisia/arkaluonteisia tietoja voidaan käsitellä monella tavalla BREF-asiakirjoissa, kuten yhdistelemällä tietoja tai käsittelemällä niitä nimettöminä. EIPPCB voi tarvittaessa tehdä näin tietojen toimittajien avustuksella.

Mallin laatimisen (ks. 4.6.2.2 ja 5.4 kohta) ajankohtana on syytä keskustella yksityiskohtaisesti siitä, mitä tietoja tarvitaan, pyydettyjen tietojen (mahdollisesta) luottamuksellisuudesta ja käytännön seikoista, jotka liittyvät mahdollisten liikesalaisuuksien, kilpailulainsäädännön perusteella arkaluonteisten tietojen, eturistiriitojen ja muiden vastaavien seikkojen käsittelyyn aloituskokouksessa keskustellun menettelyn perusteella.

5.4   BREF-asiakirjan luvuissa ”Parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat” ja ”Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevat päätelmät (BAT-päätelmät)” tarvittavat ympäristötehokkuutta ja toimintaa koskevat tiedot

5.4.1   Yleistä ympäristötehokkuutta ja toimintaa koskevista tiedoista

Tässä kohdassa käsitellään ympäristötehokkuutta ja toimintaa koskevia tietoja. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevien päätelmien tekemiseksi, tarkastelemiseksi uudelleen ja tarvittaessa ajantasaistamiseksi BREF-asiakirjassa esitellään kuitenkin kaikki tekniikat, jotka on otettava huomioon parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevassa päätöksenteossa. Tässä yhteydessä käytetään 2.3.7 kohdassa kuvattua vakiorakennetta, jos muut BAT-päätelmien tekemisessä tarvittavat tiedot (erityisesti taloudelliset ja tekniset näkökohdat sekä kokonaisympäristövaikutukset) tunnetaan.

Tätä varten voidaan laatia yhteinen kyselylomake, mutta siinä voidaan käsitellä vain joitain yleisiä kysymyksiä menemättä teknisiin yksityiskohtiin: tällä hetkellä tietojen keräämiseksi ei ole sovittu yhteisestä mallista, ja direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvien toimintojen moninaisuuden vuoksi voitaisiin harkita vain yhteisen perusmallin käyttämistä. Teknisen työryhmän aloituskokouksessa olisikin päätettävä mallin muodosta ja muusta sisällöstä työryhmässä käsiteltävän alan osalta (ks. 4.6.2.2 ja 5.5 kohta).

Ympäristötehokkuutta ja toimintaa koskevien tietojen päätyypit, joiden olisi sisällyttävä laitoskohtaisten tietojen keräämiseen käytettävään malliin, esitetään pääpiirteittäin jäljempänä olevissa kohdissa.

5.4.2   Kulutus

5.4.2.1   Yleistä tietoa kulutuksesta

Toimitettuihin tietoihin olisi sisällyttävä tietoa raaka- ja lisäaineiden, veden ja energian käytöstä asianomaisissa prosesseissa.

5.4.2.2   Raaka- ja lisäaineiden kulutus

Tietoihin olisi sisällyttävä, siltä osin kuin niillä on merkitystä kyseisten toimintojen kannalta, seuraavat seikat:

1.

käytettyjen raaka- ja lisäaineiden (myös uusioraaka-aineiden / kierrätettyjen aineiden) määrä ja koostumus;

2.

maininta resurssien tehokkaan käytön maksimoimiseksi käytetyistä tekniikoista (sekä käytetyt menetelmät että laitoksen suunnittelu, rakenne, ylläpito, käyttö ja tapa, jolla sen toiminta pysäytetään).

5.4.2.3   Veden käyttö

Tiedoissa olisi erotettava jäähdytys- ja prosessivesi ja mainittava, käytetäänkö vettä uudelleen ja jos käytetään, niin miten paljon. Tietoihin olisi sisällyttävä, jos niillä on merkitystä kyseisten toimintojen kannalta, jäljempänä esitetyt seikat.

1.

Tietoa käytetyn veden alkuperästä ja purkuvesistöstä (esim. nimi ja tyyppi eli onko kyseessä sadevesi, pintavesi (järvi, joki, virta, meri) vai pohjavesi; tarvittaessa myös lämpötila, virtaus, laatu).

2.

Se, käsitelläänkö laitoksessa sinne johdettavaa vettä, ja maininta käsittelytyypistä (esim. suolanpoisto, suodatus).

3.

Maininta vedenkulutuksen vähentämiseksi käytetyistä tekniikoista (sekä käytetyt menetelmät että laitoksen suunnittelu, rakenne, ylläpito, käyttö ja tapa, jolla sen toiminta pysäytetään). Jos toimet vedenkulutuksen vähentämiseksi johtavat jätevesien väkevöitymiseen, tästä on mainittava. Samoin on mainittava toimet väkevöityneiden jätevesien ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

5.4.2.4   Energian käyttö

Tietoihin olisi sisällyttävä, jos niillä on merkitystä kyseisten toimintojen kannalta, seuraavat seikat:

1.

Panokset:

i)

Käytetyn polttoaineen/energian (esim. polttoöljyn, nestekaasun, maakaasun, höyryn, sähkön, jätteen, biokaasun, polttoaineena käytetyn biopolttoaineen tai biomassan) tyyppi ja määrä, mukaan lukien jäähdytyskaasut ja tekniset kaasut (esim. N2, O2). Jos laitoksessa käytetään höyryä, mainitaan höyryn lämpötila ja paine.

ii)

Polttoaineen/energian kulutus (tyypeittäin) siten, että terminen energia ja sähköenergia on eritelty.

2.

Tuotokset:

i)

Se, tuotetaanko laitoksessa energiaa (esim. sähköntuotanto) ja jos tuotetaan, niin miten paljon. Jos laitoksessa tuotetaan höyryä, mainitaan höyryn lämpötila ja paine.

ii)

Se, myykö laitos energiaa tai käytetäänkö laitoksessa tai sen ulkopuolella lämpöenergiaa (esim. kaukolämpö).

3.

Muita:

i)

Se, otetaanko laitoksesta talteen energiaa ja jos otetaan, missä laitoksen osassa, missä muodossa ja miten paljon.

ii)

Se, käytetäänkö laitoksessa lämpöä luovuttavia reaktioita ja jos käytetään, missä laitoksen osassa ja miten paljon.

iii)

Se, syntyykö laitoksessa lämpöhäviötä ja jos syntyy, missä laitoksen osassa ja miten paljon.

iv)

Se, käytetäänkö laitoksessa energian vertailuanalyysia.

Järjestelmärajat (mukaan otetut laitoksen osat) ja vertailuolosuhteet olisi mainittava energiankulutusta/-tehokkuutta koskevien arvojen yhteydessä.

Energiatiedot olisi ilmaistava kilowattitunteina (kWh) tai megajouleina (MJ) tuotteen massaa kohti (tai raaka-aineiden massaa kohti). Lisäksi on mainittava, onko määrityksessä käytetty netto- vai bruttolämpöarvoja.

Energiatietoja kerättäessä ja raportoitaessa olisi otettava huomioon energiatehokkuutta koskeva BAT-vertailuasiakirja (BAT Reference Document on Energy Efficiency).

5.4.3   Päästöt veteen

Tiedoissa olisi erotettava jäähdytys- ja prosessivesi ja mainittava, käytetäänkö vettä laitoksessa uudelleen ja jos käytetään, niin miten paljon. Tietoihin olisi sisällyttävä jäljempänä luetellut kohdat, jos niillä on merkitystä kyseisten toimintojen kannalta.

1.

Päästettyjen prosessijätevesien määrä ja virtausnopeus sekä maininta siitä, sisältyykö määrään poikkeuksellisia päästöjä.

2.

Maininta päästetyn prosessiveden lähteistä (esim. yksikkökohtaiset prosessit).

3.

Päästetyn jäähdytysveden määrä, virtausnopeus ja lämpötila.

4.

Se, kerätäänkö ja käsitelläänkö laitoksessa sadevettä ja jos kerätään ja käsitellään, niin miten paljon.

5.

Se, käsitelläänkö laitoksessa muista laitoksista peräisin olevia jätevesiä (myös yhdyskuntajätevesiä) ja jos käsitellään, niin miten paljon.

6.

Epäpuhtauksien päästötasot (pitoisuuksina ja/tai (ominais)kuormituksina, jos niitä pidetään merkityksellisinä (13), ks. 3.3.1 kohta) kustakin jätevesivirrasta ja maininta siitä, päästetäänkö jätevesi suoraan tai välillisesti purkuvesistöön. Tiedoissa myös täsmennetään, sisältyvätkö päästötasoihin muut kuin normaalit toimintaolosuhteet (kuten laitoksen käynnistys- ja pysäytystoimet, vuodot, virhetoiminnot, väliaikainen seisautus tai lopullinen toiminnan lakkauttaminen). Nämä tiedot olisi toimitettava yhdessä 5.4.7 kohdassa mainittujen merkityksellisten vertailutietojen kanssa.

7.

Maininta siitä, käsitelläänkö jätevesiä jäteveden käsittelylaitoksessa, joka sijaitsee laitoksen alueella tai sen ulkopuolella (esim. kunnallinen tai koko teollisuusalueen yhteinen laitos).

8.

Maininta veteen joutuvien päästöjen ehkäisemiseksi ja, jos se ei ole mahdollista, vähentämiseksi käytetyistä tekniikoista (sekä käytetyt menetelmät että laitoksen suunnittelu, rakenne, ylläpito, käyttö ja tapa, jolla sen toiminta pysäytetään).

9.

Epäpuhtauden (epäpuhtauksien) määrä ennen (päästövähennys)tekniikkaa ja sen jälkeen päästövähennystehokkuuden määrittämiseksi.

10.

Tietoa olosuhteista/tilanteista, jotka vaikeuttavat (päästövähennys)tekniikan koko kapasiteetin käyttämistä ja/tai edellyttävät (päästövähennys)tekniikan ohittamista kokonaan tai osittain, ja toimenpiteistä täyden (päästövähennys)kapasiteetin palauttamiseksi.

5.4.4   Päästöt ilmaan

Tietoihin olisi sisällyttävä jäljempänä luetellut kohdat, jos ne ovat merkityksellisiä kyseisen alan kannalta.

1.

Ilmaan joutuvien epäpuhtauksien päästötasot (pitoisuuksina ja/tai (ominais)kuormituksina, jos saatavilla; ks. 3.3.1 kohta), joissa erotetaan johdetut päästöt (esim. piippupäästöt) ja johtamattomat päästöt (esim. haja-/karkauspäästöt), ja maininta siitä, sisältyvätkö niihin muissa kuin normaaleissa toimintaolosuhteissa aiheutuvat päästöt (kuten laitoksen käynnistys- ja pysäytystoimet, vuodot, virhetoiminnot, väliaikainen seisautus tai lopullinen toiminnan lakkauttaminen). Ominaiskuormitusta koskevissa tiedoissa olisi määriteltävä selvästi tuote, johon tiedot liittyvät. Nämä tiedot olisi toimitettava yhdessä 5.4.7 kohdassa mainittujen merkityksellisten vertailutietojen kanssa.

2.

Maininta siitä, käsitelläänkö jätekaasuja laitoksen alueella tai sen ulkopuolella sijaitsevassa keskitetyssä jätekaasun käsittelylaitoksessa.

3.

Maininta sekä haja-/karkauspäästöjen että piippupäästöjen lähteistä (esim. yksikkökohtaisista prosesseista).

4.

Savukaasun virtausnopeus.

5.

Vertailuolosuhteet (esim. pitoisuustiedot koskevat kuivia jätekaasuja – ellei näin ole, se on mainittava – ja tarvittaessa mainitaan vertailukohtana käytetty happipitoisuus).

6.

Maininta ilmaan joutuvien päästöjen ehkäisemiseksi ja, jos se ei ole mahdollista, vähentämiseksi käytetyistä tekniikoista (sekä käytetyt menetelmät että laitoksen suunnittelu, rakenne, ylläpito, käyttö ja tapa, jolla sen toiminta pysäytetään).

7.

Epäpuhtauden (epäpuhtauksien) määrä ennen (päästövähennys)tekniikkaa ja sen jälkeen päästövähennystehokkuuden määrittämiseksi.

8.

Tietoa olosuhteista/tilanteista, jotka vaikeuttavat (päästövähennys)tekniikan koko kapasiteetin käyttämistä ja/tai edellyttävät (päästövähennys)tekniikan ohittamista kokonaan tai osittain, ja toimenpiteistä täyden (päästövähennys)kapasiteetin palauttamiseksi.

5.4.5   Jäämät/jätteet

Tietoihin olisi sisällyttävä jäljempänä luetellut kohdat, jos ne ovat merkityksellisiä kyseisen alan kannalta.

1.

Toiminnassa tuotettujen/syntyneiden jäämien/jätteiden (esim. lietteen) tyyppi ja määrä.

2.

Toiminnassa tuotettujen/syntyneiden jäämien/jätteiden (fyysiset/kemialliset) ominaisuudet (esim. metallipitoisuus, keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus).

3.

Poistettujen orgaanisten ja epäorgaanisten jäämien/jätteiden ominaispaino ja sisäisesti tai ulkoisesti kierrätetty / uudelleen käytetty ominaispaino.

4.

Maininta jäämien/jätteiden syntymisen ehkäisemiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, vähentämiseksi käytetyistä tekniikoista (sekä käytetyt menetelmät että laitoksen suunnittelu, rakenne, ylläpito, käyttö ja tapa, jolla sen toiminta pysäytetään).

5.4.6   Muita tietoja

Ympäristötehokkuutta ja toimintaa koskeviin tietoihin olisi liitettävä kaikki merkitykselliset yleiset tiedot, kuten soveltuvin osin seuraavat:

1.

laitoksen rakentamisvuosi ja toiminnan aloitusvuosi sekä maininta merkittävien jälleenasennusten luonteesta ja ajankohdasta;

2.

käytetty tuotantoprosessi, katalyytit, tuotantovälineistö (esim. valssain, lämmönvaihdin ja uuni);

3.

prosessin tärkeimmät toimintaolosuhteet (esim. jatkuva prosessi vai eräprosessi, uunissa tehtävän hiilenpoiston kaltaiset toistuvat tapahtumat, katalyytin regenerointi, tuotantokuorma, prosessilämpötila);

4.

tuotetut eri tuotetyypit ja se, miten niiden laatu/koostumus voi vaikuttaa kulutukseen/päästöihin;

5.

toimenpiteet, joilla ehkäistään tai, jos se ei ole mahdollista, vähennetään ympäristön pilaantumista muissa kuin normaaleissa toimintaolosuhteissa (kuten laitoksen käynnistys- ja pysäytystoimet, vuodot, virhetoiminnot, väliaikainen seisautus tai lopullinen toiminnan lakkauttaminen);

6.

toimet vaaratilanteiden/onnettomuuksien todennäköisyyden (toistuvuuden) ja/tai ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

5.4.7   Päästötietoihin liitettävät vertailutiedot

5.4.7.1   Yleistä

Päästöistä toimitettaviin tietoihin olisi sisällyttävä tarkkaillun parametrin arvon ja yksikön lisäksi soveltuvin osin seuraavat:

1.

päästölähde (esim. reaktori, uuni)

2.

maininta päästökaavan tyypistä (esim. vähimmäis-/enimmäisarvot, prosenttipisteet tai graafinen esitys, ks. 5.4.7.3 kohta).

5.4.7.2   Tarkkailu

Päästöjen tarkkailusta toimitettaviin tietoihin olisi sisällyttävä soveltuvin osin jäljempänä luetellut kohdat.

1.

Mittauksen/näytteenoton/tarkkailun tiheys.

2.

Tietojen ilmoittamiseen käytetty keskiarvon laskentajakso (ks. jäljempänä esitetyt yksityiskohtaiset tiedot).

3.

Käytetyn tarkkailumenetelmän tyyppi (esim. suora mittausmenetelmä, epäsuora mittausmenetelmä, massa-/lämpötase, päästökertoimet) ja maininta tarkkailussa käytety(i)stä EN/ISO-standard(e)ista (tai muusta standardista), mukaan lukien näytteenottomenetelmä ja näytteen esikäsittely. Tarkkaillusta parametrista ilmoitetaan osoitusraja ja määritysraja, jos ne ovat saatavilla. Niissä tapauksissa, joissa käytetty tarkkailustandardi ei ole EN/ISO-standardi, esitetään lisäksi standardin kuvaus.

4.

Maininta mittaamiseen/näytteenottoon/tarkkailuun liittyvistä epävarmuustekijöistä.

5.

Yksityiskohdat tietolähteestä, esim. kuka keräsi, analysoi ja toimitti tiedot.

6.

Se, kerättiinkö tiedot normaaleissa toimintaolosuhteissa vai muissa kuin normaaleissa toimintaolosuhteissa (esim. käynnistys- ja pysäytystoimet, säännöllinen ylläpito, poikkeusolosuhteet).

Tarkkailun yleisiä periaatteita koskeva vertailuasiakirja (Reference Document on General Principles of Monitoring) olisi otettava huomioon tarkkailutulosten esittämisessä ja siinä, miten käsitellään epävarmuustekijöitä, suoria mittausmenetelmiä ja tarkkailuvaatimuksia.

5.4.7.3   Päästöarvojen keskiarvot, vaihteluvälit ja jakaumat

Päästöjen tarkkailua koskevia tietoja toimitettaessa olisi mainittava yksiselitteisesti ajanjakso, jona arvot on kerätty ja jolta niiden keskiarvot on laskettu. Muissa kuin normaaleissa toimintaolosuhteissa kerätyt tiedot olisi esitettävä erikseen.

Tietojenvaihdossa olisi käsiteltävä laitosten ja tekniikoiden päästötehokkuutta, ilmaistuna tarvittaessa sekä lyhyen että pitkän aikavälin keskiarvoina (ks. 1.1.1 kohta). Aloituskokouksessa olisi keskusteltava molempien tietotyyppien saatavuudesta ja merkityksellisyydestä sekä niiden keruun ja myöhemmän analysoinnin toteutuskelpoisuudesta (ks. 4.6.2.2 kohta).

Tietokokonaisuus, johon sisältyy lyhyen aikavälin keskiarvoja (esim. puolen tunnin, tunnin ja päivän keskiarvot) pidemmältä ajanjaksolta (esim. yksi tai useampi vuosi) mahdollistaa lyhyen ja pitkän aikavälin keskiarvojen ja prosenttipisteiden laskemisen. Erityisesti pitkältä ajanjaksolta (esim. vähintään vuoden ajalta) kerättyjen päivä- tai tuntikohtaisten keskiarvojen vaihteluväli ja jakauma (esim. suurin arvo, keskiarvo, keskihajonta yksittäismittauksista) ovat tarpeen päästökaavan ja mahdollisten päästöhuippujen yksilöimiseksi.

Vuosittaiset keskiarvot antavat yleensä hyvän kuvan prosessin/tekniikan ympäristötehokkuudesta paikallisista häiriöistä tai lyhyen aikavälin vaihteluista riippumatta, koska niihin sisältyvät laitoskohtaiset päästöt kaikista lähteistä ja kaikissa olosuhteissa koko vuoden ajalta, toisin sanoen verrattain pysyvässä tilanteessa. Vuosittaiset keskiarvot ovat myös kiinnostavia parhaaksi käytettävissä olevaksi tekniikaksi ehdolla olevien tekniikoiden vertailevassa arvioinnissa. Vuosittaisissa keskiarvoissa on tärkeää mainita, miten ne on saatu tai laskettu (esim. jatkuvista mittauksista vai yksittäismittauksista ja, jos on käytetty yksittäismittauksia, miten monesta) ja sisältyvätkö keskiarvoihin muissa kuin normaaleissa toimintaolosuhteissa aiheutuneet päästöt.

5.5   Kunkin teknisen työryhmän toimeksiantoon kuuluvat erityiskysymykset

BREF-asiakirjan laadintaa tai uudelleentarkastelua varten perustettujen teknisten työryhmien olisi noudatettava 5.4 kohdassa esitettyjä yleisiä periaatteita. Direktiivin 2010/76/EU 13 artiklan 1 ja 2 kohdassa määriteltyä tietojenvaihtoa varten teknisen työryhmän jäsenten olisi näin ollen toimitettava tietoja (erityisesti kulutus- ja päästötietoja) vähintäänkin toiminto- tai laitoskohtaisesti. Tekninen työryhmä määrittää, kerätäänkö tietoja vieläkin eriytetymmin (esim. reaktorista, uunista, yksikön toiminnasta, prosessista). Useista laitoksista koottuja tietoja voidaan kuitenkin käyttää BREF-asiakirjan 3 luvussa ”Nykyiset päästö- ja kulutustasot”.

Jos kyseessä on BREF-asiakirjan uudelleentarkastelu, teknisen työryhmän jäsenten olisi ehdotettava toiveluettelossaan kyseisen BREF-asiakirjan uudelleentarkastelua varten kerättävien alakohtaisten tietojen tyyppiä ja muotoa. EIPPCB:n aloituskokousta varten valmistelemassa tausta-asiakirjassa olisi esiteltävä teknisen työryhmän ehdotukset ja tehtävä konkreettisia ehdotuksia tietojenkeruussa käytettäväksi alakohtaiseksi malliksi sekä kerättävien ja toimitettavien tietojen tyypistä ja muodosta käytäviä keskusteluja varten.

Teknisen työryhmän olisi päätettävä aloituskokouksessa, onko tässä ohjeasiakirjassa esitettyjä yleisiä periaatteita täydennettävä alakohtaisilla näkökohdilla kyseistä BREF-asiakirjaa varten.

Teknisen työryhmän olisi keskusteltava ja laadittava alakohtainen malli (alakohtaisia malleja) tietojen keräämiseksi ja toimittamiseksi EIPPCB:lle 5.2 kohdassa esitettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti. Teknisen työryhmän olisi erityisesti määritettävä käytettävät/toimitettavat tietotyypit, keskiarvot, vaihteluvälit, jakaumat, yksiköt ja vertailuolosuhteet ottaen huomioon käytettävissä olevat tiedot sekä tuottajien käyttämät yksiköt ja vertailuolosuhteet. Näistä kysymyksistä sopiminen on siten yksi aloituskokouksen tavoitteista, ja tähän olisi varattava riittävästi aikaa.

Tärkeää: Malli(t) olisi laadittava muodossa, jossa tietoja on helppo koota ja analysoida, kuten Excel, XML tai muut tilastovälineet. Monivalintakysymykset olisi asetettava etusijalle. Avoimia kysymyksiä olisi käytettävä mahdollisimman vähän, koska vastauksia joudutaan täsmentämään niissä käytetyn epäjohdonmukaisen terminologian vuoksi. Malleihin on sisällytettävä mahdollisuus helpottaa tietojen validointia. Mallia voitaisiin testata laitosvierailujen aikana parannusten tekemiseksi.

Teknisen työryhmän olisi määriteltävä aloituskokouksessa aikataulu tietojen keräämiselle ja toimittamiselle EIPPCB:lle (1.2.4 kohdassa esitetyn BREF-asiakirjojen laadinnan ja uudelleentarkastelun tyypillisen työnkulun mukaisesti). Viime hetken tietoja olisi vältettävä, koska silloin koko teknisen työryhmän on vaikea tehdä niille vertaisarviointia. Määräajan (määräaikojen) jälkeen toimitettuja tietoja ei välttämättä oteta huomioon (ks. myös 1.2.4 kohta).

Päästötietojen yhteydessä teknisen työryhmän olisi päätettävä kerättyjen pitoisuustietojen ja (ominais)kuormitusta koskevien tietojen pohjalta (jos molemmat tiedot ovat saatavilla, molemmat olisi myös toimitettava), edistävätkö jommatkummat vai molemmat tiedot hyödyllisten BAT-päätelmien tekemistä.

Sekä pitoisuudet että ominaiskuormitukset voivat olla hyödyllisiä BREF-asiakirjojen kannalta.

Ominaiskuormitusten (esim. epäpuhtauspäästöjen massa valmistetun tuotteen massaa kohti) avulla voidaan vertailla laitosten ympäristötehokkuutta niiden erilaisista tuotantomääristä huolimatta. Sekoittaminen tai laimentaminen ei myöskään vaikuta niihin.

Pitoisuudet (joihin liitetään vertailuolosuhteet ja keskiarvon laskentajaksot) antavat yleensä enemmän tietoa yksittäisten prosessien tai yksikköjen toiminnan lyhyen aikavälin tehokkuudesta ja voivat siten paljastaa vaihteluja ja päästöhuippuja. Niiden avulla voidaan myös todeta ympäristötehokkuus minä tahansa ajankohtana. Pitoisuuksien yhdistäminen virtaustietoihin mahdollistaa saastekuorman toteamisen minä tahansa ajankohtana. Kun käytetään jatkuvia mittauksia, pitoisuuksia voidaan käyttää antamaan tietoa tehokkuudesta pitemmällä aikavälillä (esim. vuosi).

6   LUKU

Bref-asiakirjojen laadinnan ja uudelleentarkastelun laadunvarmistus

BREF-asiakirjojen laadinta- ja uudelleentarkastelumenettelyn laadunvarmistus on suureksi osaksi tähän asiakirjaan sisältyvien ohjeiden noudattamisen varassa, erityisesti BREF-asiakirjan sisällön ja soveltamisalan sekä parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemiseksi tehtävän tiedonkeruun osalta.

BREF-asiakirjan laatu määräytyy sekä menettelyn osallistujien laadun (teknisen asiantuntemuksen ja osallistumisen korkea taso) että itse Sevilla-menettelyn laadun perusteella. Laadun varmistamiseksi jäsenvaltioilla, kyseisellä teollisuudella, ympäristönsuojelua edistävillä valtioista riippumattomilla järjestöillä ja komissiolla odotetaan kullakin olevan käytössä laatujärjestelmä, johon sisältyvät

1.

selkeästi määritellyt vastuut ja tehtävänjako

2.

menetelmät ja menettelyt

3.

riittävien resurssien (erityisesti henkilöstön) osoittaminen

4.

sisäinen valvontajärjestelmä, jonka ansiosta laatua voidaan parantaa jatkuvasti.

BREF-asiakirjan laadunvarmistus on päivittäistä toimintaa, joka perustuu kaikkien tietojenvaihtoon osallistuvien henkilökohtaiseen sitoutumiseen. Kullakin teknisen työryhmän jäsenellä on ensimmäisen tason valvojana erityinen tehtävä varmistaa toimittamiensa tietojen laatu yleensä siellä, mistä tiedot ovat peräisin.

EIPPCB:n henkilöstö, joka laatii BREF-asiakirjat teknisen työryhmän toimittamien tietojen ja huomautusten perusteella, vastaa tietojen laadun toisen asteen valvonnasta. EIPPCB toimii komission Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) alaisessa Tekniikan tulevaisuudentutkimuksen laitoksessa (IPTS). IPTS:llä on ISO 9001 -sertifikaatti, ja JRC noudattaa toiminnassaan kansainväliseen hyvään käytäntöön perustuvia komission sisäisiä valvontastandardeja ja niiden perustana olevaa kehystä. Tämä antaa lisävarmuutta EIPPCB:n valmiuksista hoitaa tehtäviään.

Laadunvarmistusprosessia tarkastellaan jatkuvasti, ja foorumia pyydetään osallistumaan tähän työhön.


(1)  Jollei muuta ilmoiteta, termillä ”luku” viitataan tämän liitteen lukuihin.

(2)  Jollei muuta ilmoiteta, termillä ”kohta” viitataan tämän liitteen kohtiin.

(3)  Komissio voi lisäksi päättää laatia useita ”ohjeasiakirjoja”, jotka voivat myöhemmin korvata osan horisontaalisista BREF-asiakirjoista.

(4)  EUVL L 24, 29.1.2008, s. 8.

(5)  Kilpailulainsäädännössä asetettujen ja liikesalaisuuksien suojelua koskevien edellytysten mukaisesti, ks. 5.3 kohta.

(6)  Sekä pitoisuus että ominaiskuormitus (jos saatavilla) tai niiden määrittämiseksi tarvitut tiedot, mukaan lukien käytetyt tarkkailumenetelmät ja vertailuolosuhteet. Ominaiskuormitusta koskevien tietojen yhteydessä olisi määriteltävä selvästi tuote, jota ne koskevat.

(7)  Käsite ”perusteltu” viittaa 4.6.2.3.2 kohdassa esitettyyn lähestymistapaan.

(8)  Tällä tarkoitetaan sekä käytettyjä menetelmiä että laitoksen suunnittelua, rakennetta, ylläpitoa, käyttöä ja tapaa, jolla sen toiminta pysäytetään.

(9)  EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(10)  EUVL C 146, 17.5.2011, s. 3.

(11)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(12)  EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26.

(13)  Kuormitusta koskevat tiedot (esim. epäpuhtauspäästöjen massa vuodessa) voivat auttaa yksilöimään painopistealueita ympäristön pilaantumisen vähentämisessä.

Liite 1

TIETOJEN LAADUN LUOKITUSJÄRJESTELMÄ

Jäljempänä olevat tiedot perustuvat asiakirjaan ”Vertailuasiakirja: Taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset” (heinäkuussa 2006 hyväksytyn vertailuasiakirjan 2.4.1 kohta).

Tietojen laadun luokitusjärjestelmiä on käytetty päästöarvioiden yhteydessä arvioihin perustuvien tietojen luotettavuuden laadullisessa ilmaisemisessa. Tätä lähestymistapaa on laajennettu yleiseksi tietojen laadun luokitusjärjestelmäksi. Kaikkien kerättyjen tietojen yhteydessä suositetaan seuraavan tietojen laadun luokitusjärjestelmän käyttöä:

A.

arvio, joka perustuu tilannetta täydellisesti kuvaavaan suureen tietomäärään ja jossa kaikki taustaoletukset ovat tiedossa;

B.

arvio, joka perustuu useimpia tilanteita kuvaavaan huomattavaan tietomäärään ja jossa useimmat taustaoletukset ovat tiedossa;

C.

arvio, joka perustuu joitain tilanteita kuvaavaan rajalliseen tietomäärään ja jossa tausta-oletuksia on vähän;

D.

arvio, joka perustuu vain yhtä tai kahta tilannetta kuvaavan hyvin rajallisen tietomäärän perusteella tehtyyn asiantuntijalaskelmaan ja jossa vain harvat taustaoletukset ovat tiedossa;

E.

arvio, joka perustuu vain oletusten perusteella tehtyyn asiantuntija-arviointiin.

Luokkaan A tai B kuuluvat tiedot soveltuvat parhaiten parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemiseen.

Liite 2

BREF-ASIAKIRJOJEN LAADINNAN JA UUDELLEENTARKASTELUN TYYPILLINEN TYÖNKULKU

Image