8.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/1

(1)

On tärkeää varmistaa, että kuluttajat ja muut markkinaosapuolet voivat luottaa sähkö- ja kaasumarkkinoiden eheyteen ja että energian tukkumarkkinahinnat ilmentävät tasapainoista ja kilpailukykyistä kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutusta eikä markkinoiden väärinkäytöstä voi saada etua.

(2)

Energian tukkumarkkinoiden eheyden ja tarkasteltavuuden parantamisen tavoitteena olisi oltava energian loppukäyttäjiä hyödyttävän avoimen ja oikeudenmukaisen kilpailun edistäminen energian tukkumarkkinoilla.

(3)

Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean ja Euroopan sähkö- ja kaasualan sääntelyviranomaisten ryhmän kannanotot ovat vahvistaneet sen, että nykyisen lainsäädännön soveltamisala voi olla riittämätön, jotta markkinoiden eheyteen liittyviin kysymyksiin voitaisiin sähkö- ja kaasumarkkinoilla puuttua asianmukaisesti. Kannanotoissa on suositeltu, että harkitaan asianmukaista erityisesti energia-alalle tarkoitettua lainsäädännöllistä kehystä, jolla estetään markkinoiden väärinkäyttö ja jossa otetaan huomioon alakohtaiset edellytykset, joita muut direktiivit ja asetukset eivät kata.

(4)

Energian tukkumarkkinat ovat unionissa yhä enenevässä määrin yhteen liitettyjä. Markkinoiden väärinkäyttö yhdessä jäsenvaltiossa vaikuttaa usein paitsi sähkön ja maakaasun tukkuhintoihin kansallisten rajojen yli myös kuluttajien ja mikroyritysten vähittäishintoihin. Siksi markkinoiden eheyden varmistamista ei voi jättää pelkästään yksittäisten jäsenvaltioiden tehtäväksi. Tiukka rajatylittävä markkinaseuranta on välttämätöntä täysin toimivien, yhteenliitettyjen ja yhtenäisten energian sisämarkkinoiden toteuttamisen kannalta.

(5)

Energian tukkumarkkinat käsittävät sekä hyödykemarkkinat että johdannaismarkkinat, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä energia- ja rahoitusmarkkinoiden kannalta, ja näiden kahden sektorin hinnanmuodostuksella on liittymiä keskenään. Ne sisältävät muun muassa säännellyt markkinat, monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät sekä suoran tai meklarien kautta tapahtuvan pörssin ulkopuolisen OTC-kaupankäynnin ja kahdenväliset sopimukset.

(6)

Energiamarkkinoiden seurantakäytännöt ovat toistaiseksi olleet jäsenvaltio- ja sektorikohtaisia. Yleisestä markkinakehyksestä ja sääntely-ympäristöstä riippuen tämä voi johtaa siihen, että kaupankäynti kuuluu useamman lainkäyttöalueen piiriin ja sen seurannasta huolehtii useita eri viranomaisia, jotka voivat sijaita eri jäsenvaltioissa. Tämä voi aiheuttaa epäselvyyttä siitä, kuka vastaa seurannasta, ja jopa tilanteen, jossa seuranta puuttuu kokonaan.

(7)

Toimintaa, joka vie pohjaa energiamarkkinoiden eheydeltä, ei ole tällä hetkellä selkeästi kielletty joillain tärkeimmillä energiamarkkinoilla. On tärkeää kieltää tällainen toiminta loppukäyttäjien suojelemiseksi ja Euroopan kansalaisten kohtuuhintaisen energiansaannin turvaamiseksi.

(8)

Energian tukkumarkkinoilla harjoitetaan sekä johdannaiskauppaa, jota voidaan selvittää fyysisesti tai rahoituksen kannalta, että hyödykekauppaa. Sen vuoksi on tärkeää, että sisäpiirikaupan ja markkinoiden manipuloinnin, jotka merkitsevät markkinoiden väärinkäyttöä, määritelmät ovat yhteensopivia johdannais- ja hyödykemarkkinoiden välillä. Tätä asetusta olisi sovellettava periaatteessa kaikkiin liiketoimiin, mutta samalla olisi otettava huomioon energian tukkumarkkinoiden erityispiirteet.

(9)

Sähkön tai maakaasun toimittamista loppukäyttäjille koskevat vähittäissopimukset eivät ole yhtä alttiita markkinoiden manipuloinnille kuin tukkukauppasopimukset, joiden osto ja myynti on helppoa. Suurimpien energiankäyttäjien kulutuspäätökset saattavat kuitenkin myös vaikuttaa energian tukkumarkkinoiden hintoihin, millä voi olla vaikutuksia kansallisten rajojen yli. Tällaisten suurten käyttäjien toimitussopimuksia tarkasteltaessa on sen vuoksi asianmukaista ottaa huomioon tarve varmistaa energian tukkumarkkinoiden eheys.

(10)

Komission olisi sen 21 päivänä joulukuuta 2010 julkaisemassa EU:n päästökauppajärjestelmän markkinavalvonnan vahvistamista koskevassa tiedonannossa esitetyt tulokset huomioiden harkittava sopivan ajan kuluessa sellaisen lainsäädäntöehdotuksen tekemistä, jossa käsitellään Euroopan hiilimarkkinoiden tarkasteltavuudessa, eheydessä ja valvonnassa havaittuja puutteita.

(11)

Verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 714/2009 (3) ja maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 715/2009 (4) todetaan, että verkon fyysistä tilaa ja tehokkuutta koskevien tietojen olisi oltava tasavertaisesti kaikkien markkinaosapuolten saatavilla, jotta niillä olisi mahdollisuus arvioida kysynnän ja tarjonnan yleistä tilannetta ja todeta syyt tukkuhinnan vaihteluihin.

(12)

Sisäpiiritiedon käyttö tai sen käytön yrittäminen olisi selkeästi kiellettävä omaan lukuun tai kolmannen osapuolen lukuun tapahtuvassa kaupankäynnissä. Sisäpiiritiedon käyttöä voi olla myös se, että energiatuotteiden tukkumarkkinoilla käyvät kauppaa henkilöt, jotka tietävät tai joiden pitäisi tietää, että heidän hallussaan oleva tieto on sisäpiiritietoa. Tietoja markkinaosapuolen omista kaupankäyntisuunnitelmista ja -strategioista ei olisi pidettävä sisäpiiritietoina. Markkinaosapuolet saavat käyttää myös sellaista hintoihin vaikuttavaa tietoa, joka on julkistettava asetuksen (EY) N:o 714/2009 tai asetuksen (EY) N:o 715/2009 mukaisesti, mukaan lukien näiden asetusten nojalla annetut suuntaviivat ja verkkosäännöt, perustana päätöksilleen toteuttaa tukkutason energiatuotteiden kauppaa koskevia liiketoimia, ja siksi tämä tieto saattaa olla sisäpiiritietoa julkistamiseensa saakka.

(13)

Energian tukkumarkkinoiden manipulointia on sellaisten toimien toteuttaminen, joiden johdosta hinnat asettuvat keinotekoisesti tasolle, jota ei voida perustella tarjontaa ja kysyntää koskevilla markkinavoimilla, mukaan lukien tuotanto-, varasto- tai siirtokapasiteetin tosiasiallisella saatavuudella ja kysynnällä. Markkinoiden manipulointitapoihin kuuluvat: väärien toimeksiantojen tekeminen ja peruminen; väärän tai harhaanjohtavan tiedon tai huhujen levittäminen tiedotusvälineissä, myös internetissä, tai muilla keinoin; tahallinen väärän tiedon toimittaminen hinta-arviointeja tai markkinaraportteja tuottaville yrityksille siten, että markkinaosapuolia ohjataan harhaan heidän toimiessaan kyseisten hinta-arviointien tai markkinaraporttien perusteella; sekä tahallinen sellaisen vaikutelman luominen, että saatavilla oleva sähköntuotantokapasiteetti, maakaasun saatavuus tai siirtokapasiteetin saatavuus poikkeavat todellisesta teknisesti käytettävissä olevasta kapasiteetista, jos tällainen tieto vaikuttaa tai on omiaan vaikuttamaan tukkutason energiatuotteiden hintoihin. Manipulointi ja sen vaikutukset saattavat ilmetä rajojen yli, sähkö- ja kaasumarkkinoiden kesken sekä rahoitus- ja hyödykemarkkinoiden välillä, päästöoikeuksien markkinat mukaan lukien.

(14)

Markkinoiden manipulointi tai sen yrittäminen käsittää myös henkilön tai yhteistyössä toimivien henkilöiden menettelyn, jonka tarkoituksena on päästä ratkaisevaan asemaan tukkutason energiatuotteen tarjonnan tai kysynnän suhteen siten, että tämän vaikutuksena on tai saattaa olla hintojen välitön tai välillinen määräytyminen tai muiden vilpillisten kaupan edellytysten luominen; sekä tukkutason energiatuotteiden tarjoaminen, ostaminen tai myyminen tarkoituksin tai pyrkimyksin johtaa harhaan tai johtaen harhaan viitehintojen perusteella toimivia markkinaosapuolia. Hyväksytyt markkinakäytänteet, kuten ne, joita sovelletaan rahoituspalvelujen alalla ja jotka on tällä hetkellä määritelty sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY (5) 1 artiklan 5 kohdassa ja joita saatetaan mukauttaa, jos tuota direktiiviä muutetaan, voivat tarjota markkinaosapuolille laillisen tavan varmistaa tukkutason energiatuotteiden suotuisa hinnoittelu.

(15)

Sellaisten tukkutason energiatuotetta koskevien sisäpiiritietojen julkistamista, joita ammattiaan harjoittavilla toimittajilla on, olisi arvioitava heidän ammattiaan ja lehdistönvapautta koskevien sääntöjen perusteella, paitsi jos nämä henkilöt saavat välitöntä tai välillistä hyötyä kyseisten tietojen levittämisestä tai jos tällaisten tietojen julkistamisella pyritään johtamaan markkinoita harhaan tukkutason energiatuotteiden tarjonnan tai kysynnän tai niiden hintojen suhteen.

(16)

Rahoitusmarkkinoiden väärinkäyttöä koskevia käsitteitä muutetaan kyseisten markkinoiden kehittyessä. Jotta voidaan varmistaa näihin kehityssuuntiin nopea reagointi, komissiolle olisi näin ollen siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sisäpiiritietoja ja markkinoiden manipulointia koskevien määritelmien teknistä ajan tasalle saattamista, jotta voidaan varmistaa niiden yhdenmukaisuus rahoituspalveluja ja energiaa koskevan unionin muun lainsäädännön kanssa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(17)

Unionin tasolla suoritettava tehokas markkinaseuranta on välttämätöntä, jotta markkinoiden väärinkäyttö energian tukkumarkkinoilla voidaan havaita ja estää. Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolla, jäljempänä ’virasto’, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 713/2009 (6), on parhaat edellytykset tällaiseen seurantaan, koska sillä on sekä unionin laajuinen käsitys sähkö- ja kaasumarkkinoista että tarvittava asiantuntemus sähkö- ja kaasumarkkinoiden ja -järjestelmien toiminnasta unionissa. Kansallisilla sääntelyviranomaisilla, joilla on kattava käsitys energiamarkkinoiden kehityksestä omassa jäsenvaltiossaan, olisi oltava tärkeä asema tehokkaan markkinaseurannan varmistamisessa kansallisella tasolla. Sen vuoksi tarvitaan viraston ja kansallisten viranomaisten tiivistä yhteistyötä ja yhteensovittamista energiamarkkinoiden asianmukaisen seurannan ja tarkasteltavuuden varmistamiseksi. Viraston suorittama tietojen keruu ei rajoita kansallisten viranomaisten oikeutta kerätä lisätietoja kansallisiin tarkoituksiin.

(18)

Tehokas markkinaseuranta edellyttää liiketoimia koskevien tietojen säännöllistä ja hyvissä ajoin tapahtuvaa saantia sekä sähkön ja maakaasun tuotantoon, varastointiin ja kulutukseen liittyvien laitosten tai siirtoverkkojen kapasiteettia ja niiden käyttöä koskevien perustietojen saantia. Tästä syystä olisi vaadittava, että tukkutason energiatuotteiden kauppaa harjoittavat markkinaosapuolet, mukaan lukien siirtoverkon haltijat, toimittajat, kauppiaat, tuottajat, meklarit ja suuret käyttäjät toimittavat nämä tiedot virastolle. Virasto voi puolestaan luoda vahvat yhteydet tärkeimpiin organisoituihin markkinapaikkoihin.

(19)

Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tietojen keruuta koskevien säännösten täytäntöönpanolle. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 182/2011 (7) noudattaen. Ilmoitusvelvoitteet olisi pidettävä mahdollisimman vähäisinä eivätkä ne saisi aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia tai tarpeetonta hallinnollista rasitusta markkinaosapuolille. Tietojen toimittamista koskeville yhdenmukaisille säännöille olisi siksi tehtävä etukäteen kustannus-hyötyanalyysi, niissä olisi vältettävä päällekkäistä ilmoittamista ja niissä olisi otettava huomioon muun asiaan liittyvän lainsäädännön nojalla kehitetyt ilmoittamisjärjestelmät. Tarvittavat tiedot tai osa niistä olisi lisäksi kerättävä mahdollisuuksien mukaan muilta henkilöiltä ja olemassa olevista lähteistä. Jos markkinaosapuoli tai sen puolesta toimiva kolmas osapuoli, kauppaa koskeva ilmoitusjärjestelmä, järjestäytynyt markkina, kauppojen täsmäytysjärjestelmä tai liiketoimia ammatillisesti järjestävä muu henkilö on täyttänyt ilmoittamisvelvoitteensa toimivaltaiselle viranomaiselle rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY (8) tai johdannaistransaktioista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun muun sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti, sen olisi katsottava täyttäneen ilmoittamisvelvoitteensa myös tämän asetuksen mukaisesti, mutta vain siltä osin kuin kaikki tämän asetuksen nojalla vaadittavat tiedot on ilmoitettu.

(20)

On tärkeää, että komissio ja virasto tekevät tiivistä yhteistyötä tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi ja kuulevat asianmukaisesti sähkön ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisia verkostoja sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (9) perustettua Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista, jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, kansallisia sääntelyviranomaisia, toimivaltaisia rahoitusvalvontaviranomaisia ja muita jäsenvaltioiden viranomaisia, kuten kansallisia kilpailuviranomaisia ja sidosryhmiä, joita voivat olla organisoidut markkinapaikat (esim. energiapörssit) ja markkinaosapuolet.

(21)

Olisi perustettava kansallisten rekistereiden pohjalta eurooppalainen markkinaosapuolten rekisteri, jotta energia-alan tukkumarkkinoiden tarkasteltavuutta ja eheyttä voidaan parantaa. Komission olisi vuoden kuluttua tuon rekisterin perustamisesta arvioitava markkinaosapuolten eurooppalaisen rekisterin toimivuutta ja sen tuottamaa hyötyä yhteistyössä viraston, sen komissiolle toimittamien vuosikertomusten mukaisesti, ja kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa. Jos komissio katsoo sen tuon arvioinnin perusteella tarpeelliseksi, sen olisi harkittava uusien välineiden esittämistä energia-alan tukkumarkkinoiden yleisen tarkasteltavuuden ja eheyden parantamiseksi sekä markkinaosapuolten yhdenvertaisten lähtökohtien varmistamiseksi koko unionissa.

(22)

Jotta voidaan helpottaa tukkutason energiatuotteiden kaupan kaikkien osatekijöiden tehokasta seurantaa, viraston olisi otettava käyttöön mekanismeja, joilla voidaan antaa sen saamat energiatuotteiden tukkukauppaa koskevat tiedot muiden asiaankuuluvien viranomaisten ja erityisesti arvopaperimarkkinaviranomaisen, kansallisten sääntelyviranomaisten, jäsenvaltioiden toimivaltaisten rahoitusvalvontaviranomaisten, kansallisten kilpailuviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten käyttöön.

(23)

Viraston olisi varmistettava, että sen saamia tietoja käytetään turvatusti ja että ne suojataan, estettävä luvaton pääsy sen hallussa oleviin tietoihin ja otettava käyttöön mekanismit sen varmistamiseksi, että henkilöt, joilla on lupa sen keräämien tietojen käyttöön, eivät käytä niitä väärin. Viraston olisi myös todettava, pystyvätkö sen hallussa olevia tietoja käyttöönsä saavat viranomaiset ylläpitämään vastaavaa tietoturvatasoa ja sitovatko niitä asianmukaiset luottamuksellisuutta koskevat järjestelyt. Sen tähden on tarpeen varmistaa myös, että tietojen käsittelyssä ja toimittamisessa käytettävät tietojärjestelmät toimivat turvatusti. Jotta voidaan kehittää tietojen luottamuksellisuuden parhaalla mahdollisella tavalla varmistava tietojärjestelmä, virastoa olisi rohkaistava toimimaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) kanssa. Näitä sääntöjä olisi sovellettava myös muihin viranomaisiin, joilla on oikeus päästä tietoihin tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten.

(24)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa tarkoitetuin tavoin huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja jäsenvaltioiden perustuslaillisissa perinteissä tunnustetut periaatteet, ja sitä olisi sovellettava perusoikeuskirjan 11 artiklassa tarkoitetun sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden mukaisesti.

(25)

Siltä osin kuin tiedot eivät ole tai eivät ole enää kaupallisesti tai turvallisuuden kannalta arkaluonteisia, viraston olisi voitava antaa ne markkinaosapuolten ja suuren yleisön saataville ja parantaa siten markkinoita koskevaa tietämystä. Tällainen avoimuus lisää osaltaan luottamusta markkinoihin ja edistää tietämystä energian tukkumarkkinoiden toiminnasta. Viraston olisi luotava ja julkistettava säännöt, joiden mukaisesti se asettaa nämä tiedot saataville oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla, koskevat säännöt.

(26)

Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi vastattava tämän asetuksen täytäntöönpanon varmistamisesta jäsenvaltioissa. Sen vuoksi niillä olisi oltava tarvittavat tutkintavaltuudet tuon tehtävän hoitamiseksi tehokkaasti. Näitä valtuuksia olisi käytettävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja niihin voidaan soveltaa asianmukaista valvontaa.

(27)

Viraston olisi varmistettava, että tätä asetusta sovelletaan yhteensovitetuin tavoin kaikkialla unionissa ja johdonmukaisesti direktiivin 2003/6/EY soveltamisen kannalta. Tätä varten viraston olisi julkaistava tarvittaessa ei-sitovia ohjeita tässä asetuksessa säädettyjen määritelmien soveltamisesta. Näissä ohjeissa olisi käsiteltävä muun muassa hyväksyttyjä markkinakäytänteitä. Koska energian tukkumarkkinoilla esiintyvä markkinoiden väärinkäyttö vaikuttaa lisäksi usein useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon, virastolla olisi oltava keskeinen asema varmistettaessa, että tutkinnat suoritetaan tehokkaasti ja johdonmukaisesti. Tätä varten viraston olisi voitava vaatia yhteistyötä ja sovittaa yhteen asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten ja tarvittaessa muiden viranomaisten, myös kansallisten kilpailuviranomaisten, edustajista koostuvien tutkintaryhmien toimintaa.

(28)

Virastolle olisi annettava riittävä rahoitus ja henkilöstöresurssit, jotta se voisi täyttää sille tästä asetuksesta aiheutuvat lisätehtävät asianmukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 713/2009 23 ja 24 artiklassa säädetyssä viraston talousarvion laatimista, toteutusta ja valvontaa koskevassa menettelyssä olisi sen vuoksi otettava nämä tehtävät asianmukaisesti huomioon. Budjettivallan käyttäjän olisi varmistettava parhaiden tehokkuutta koskevien standardien toteutuminen.

(29)

Kansallisten sääntelyviranomaisten, jäsenvaltioiden toimivaltaisten rahoitusvalvontaviranomaisten ja tarvittaessa kansallisten kilpailuviranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että energian tukkumarkkinoilla, jotka käsittävät sekä hyödyke- että johdannaismarkkinat, esiintyvään markkinoiden väärinkäyttöön puututaan yhteensovitetulla tavalla. Tuohon yhteistyöhön olisi kuuluttava tietojen vastavuoroinen vaihtaminen epäilyistä, joiden mukaan energia-alan tukkumarkkinoilla suoritetaan tai on suoritettu tekoja, jotka todennäköisesti rikkovat tätä asetusta ja direktiiviä 2003/6/EY tai kilpailuoikeutta. Yhteistyöllä olisi lisäksi edistettävä tutkinnan ja oikeudellisten menettelyjen johdonmukaista ja yhtenäistä soveltamista.

(30)

On tärkeää, että salassapitovelvollisuutta sovelletaan niihin, jotka saavat käyttöönsä luottamuksellisia tietoja tämän asetuksen mukaisesti. Viraston, kansallisten sääntelyviranomaisten, jäsenvaltioiden toimivaltaisten rahoitusvalvontaviranomaisten ja kansallisten kilpailuviranomaisten olisi varmistettava saamiensa tietojen luottamuksellisuus, eheys ja suojaaminen.

(31)

On tärkeää, että tämän asetuksen rikkomisen johdosta määrättävät seuraamukset ovat oikeasuhteisia, tehokkaita ja varoittavia sekä että ne ilmentävät rikkomusten vakavuutta, kuluttajille aiheutunutta vahinkoa samoin kuin sisäpiiritietoon ja markkinoiden manipulointiin perustuvasta kaupankäynnistä saatavaa potentiaalista hyötyä. Näitä seuraamuksia olisi sovellettava kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tämän asetuksen rikkomisen johdosta määrättävien seuraamusten olisi vastattava jäsenvaltioiden direktiivin 2003/6/EY täytäntöönpanon yhteydessä käyttöön ottamia seuraamuksia, kun otetaan huomioon vuorovaikutus yhtäältä sähkö- ja maakaasukaupan johdannaistuotteiden ja toisaalta varsinaisen sähkö- ja maakaasukaupan välillä. Kun otetaan huomioon rahoitusalan seuraamusjärjestelmien vahvistamista koskevan 12 päivänä joulukuuta 2010 julkaistun komission tiedonannon johdosta järjestetty kuuleminen, komission olisi harkittava ehdotusten tekemistä jäsenvaltioiden seuraamusjärjestelmien vähimmäistasojen yhdenmukaistamiseksi asianmukaisen ajan kuluessa. Tällä asetuksella ei ole vaikutusta todisteluvaatimuksista annettuihin kansallisiin sääntöihin eikä jäsenvaltioiden kansallisten sääntelyviranomaisten ja tuomioistuinten velvoitteisiin selvittää asianomaisen tapauksen tosiseikat edellyttäen, että nämä säännöt ja velvoitteet vastaavat unionin oikeuden yleisiä periaatteita.

(32)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on yhdenmukaistetun kehyksen saaminen energian tukkumarkkinoiden tarkasteltavuuden ja eheyden varmistamiseksi, vaan se voidaan sen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

1)

’Sisäpiiritiedolla’ tarkoitetaan luonteeltaan täsmällistä ja julkistamatonta tietoa, joka liittyy suoraan tai välillisesti yhteen tai useampaan tukkutason energiatuotteeseen ja jolla, jos se julkistettaisiin, olisi todennäköisesti huomattava vaikutus näiden tukkutason energiatuotteiden hintoihin.

Tämän määritelmän soveltamiseksi ’tiedolla’ tarkoitetaan

Tiedon katsotaan olevan luonteeltaan täsmällistä, jos se viittaa ilmenneisiin olosuhteisiin tai olosuhteisiin, joiden voidaan kohtuudella olettaa ilmenevän, tai toteutuneeseen tapahtumaan tai tapahtumaan, jonka voidaan kohtuudella olettaa toteutuvan, ja jos se on riittävän tarkkaa, jotta sen perusteella voidaan tehdä johtopäätös edellä tarkoitettujen olosuhteiden tai tapahtuman mahdollisesta vaikutuksesta tukkutason energiatuotteiden hintoihin.

2)

’Markkinoiden manipuloinnilla’ tarkoitetaan

3)

’Yrityksellä manipuloida markkinoita’ tarkoitetaan

4)

’Tukkutason energiatuotteilla’ tarkoitetaan seuraavia sopimuksia ja johdannaisia riippumatta siitä, missä ja miten niillä käydään kauppaa:

Sähkön tai maakaasun toimitusta ja jakelua loppuasiakkaiden käyttöön koskevat sopimukset eivät ole tukkutason energiatuotteita. Sopimukset, jotka koskevat sähkön tai maakaasun toimitusta ja jakelua loppuasiakkaille, joilla on 5 kohdan toisessa alakohdassa säädettyä rajaa suurempi kulutuskapasiteetti, katsotaan kuitenkin tukkutason energiatuotteiksi.

5)

’Kulutuskapasiteetilla’ tarkoitetaan loppuasiakkaan joko sähkön tai maakaasun kulutusta tämän käyttäessä täysimääräisesti tuotantokapasiteettiaan. Siihen sisältyy tämän asiakkaan kaikki kulutus yhtenä taloudellisena yksikkönä, sikäli kuin kulutus tapahtuu markkinoilla, joissa tukkuhinnat kytkeytyvät toisiinsa.

Tätä määritelmää sovellettaessa ei oteta huomioon kulutusta yhden taloudellisen yksikön valvonnassa olevissa erillisissä laitoksissa, joiden kulutuskapasiteetti on alle 600 gigawattituntia vuodessa, mikäli näillä laitoksilla ei ole yhteisvaikutusta energian tukkumarkkinahintoihin, koska ne sijaitsevat merkittävällä tavoin eri maantieteellisillä markkinoilla.

6)

’Energian tukkumarkkinoilla’ tarkoitetaan mitä tahansa unionissa sijaitsevaa markkinaa, jossa käydään kauppaa tukkutason energiatuotteilla.

7)

’Markkinaosapuolella’ tarkoitetaan henkilöä, siirtoverkonhaltijat mukaan luettuina, joka ryhtyy liiketoimiin, mukaan luettuna kauppaa koskevien toimeksiantojen antaminen, yksillä tai useammilla energian tukkumarkkinoilla.

8)

’Henkilöllä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä.

9)

’Toimivaltaisella rahoitusvalvontaviranomaisella’ tarkoitetaan direktiivin 2003/6/EY 11 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti nimettyä viranomaista.

10)

’Kansallisella sääntelyviranomaisella’ tarkoitetaan sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY (10) 35 artiklan 1 kohdan tai maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY (11) 39 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyä kansallista sääntelyviranomaista.

11)

’Siirtoverkonhaltijalla’ on direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 4 kohdassa ja direktiivin 2009/73/EY 2 artiklan 4 kohdassa säädetty merkitys.

12)

’Emoyrityksellä’ tarkoitetaan perustamissopimuksen konsolidoiduista tilinpäätöksistä 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla 13 päivänä kesäkuuta 1983 annetun seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY (12) 1 ja 2 artiklassa tarkoitettua emoyritystä.

13)

’Sidosyrityksellä’ tarkoitetaan tytäryhtiötä tai muuta yritystä, josta omistetaan osuuksia, tai yritystä, joka on sidoksissa toiseen yritykseen direktiivin 83/349/ETY 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin.

14)

’Maakaasun jakelulla’ on direktiivin 2009/73/EY 2 artiklan 5 kohdassa säädetty merkitys.

15)

’Sähkön jakelulla’ on direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 5 kohdassa säädetty merkitys.

a)

käyttämästä tätä tietoa hankkimalla tai luovuttamalla tai yrittämällä hankkia tai luovuttaa omaan tai toisen lukuun suoraan tai välillisesti tukkutason energiatuotteita, joita kyseinen tieto koskee;

b)

ilmaisemasta kyseistä sisäpiiritietoa toiselle henkilölle, jollei tämä tapahdu osana asianomaisen henkilön työn, ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista;

c)

sisäpiiritiedon perusteella suosittelemasta toiselle sellaisten tukkukaupan energiatuotteiden hankkimista tai luovuttamista tai houkuttelemasta tätä hankkimaan tai luovuttamaan sellaisia tukkutason energiatuotteita, joihin kyseinen tieto liittyy.

a)

yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimien jäsenet;

b)

henkilöt, joilla on omistusosuus yrityksen pääomaan;

c)

henkilöt, jotka saavat kyseisen tiedon käyttöönsä työtään, ammattiaan tai tehtäviään suorittaessaan;

d)

henkilöt, jotka ovat hankkineet tällaisen tiedon rikollisen toiminnan kautta;

e)

henkilöt, jotka tietävät tai joiden pitäisi tietää, että kyseinen tieto on sisäpiiritietoa.

a)

liiketoimiin, jotka on tehty tukkutason energiatuotteiden erääntyneen hankinta- tai luovutusvelvoitteen täyttämiseksi, jos tämä velvoite johtuu sopimuksesta, joka on tehty, tai kauppaa koskevasta toimeksiannosta, joka on annettu, ennen kuin asianomainen henkilö sai sisäpiiritietoa haltuunsa;

b)

sähkön ja maakaasun tuottajien, maakaasun varastointilaitosten toiminnanharjoittajien tai nesteytetyn maakaasun tuontilaitosten toiminnanharjoittajien liiketoimiin, joiden ainoa tarkoituksena on kattaa ennakoimattomista käyttökatkoista aiheutuneet välittömät fyysiset menetykset tapauksissa, joissa markkinaosapuoli ei muutoin voisi täyttää sopimuksen mukaisia velvoitteitaan tai joissa tällaiset toimet toteutetaan yhteisymmärryksessä kyseisen yhden tai useamman siirtoverkonhaltijan kanssa järjestelmän varman ja turvallisen toiminnan takaamiseksi. Tällaisessa tilanteessa liiketoimia koskevat asianomaiset tiedot on ilmoitettava virastolle ja kansalliselle sääntelyviranomaiselle. Tällä ilmoitusvelvollisuudella ei rajoiteta 4 artiklan 1 kohdassa säädetyn velvoitteen soveltamista;

c)

hätätilanteita koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimiviin markkinaosapuoliin, jos kansalliset viranomaiset ovat puuttuneet asiaan sähkön tai maakaasun toimittamisen takaamiseksi ja markkinamekanismit on väliaikaisesti lakkautettu jäsenvaltiossa tai sen jossain osassa. Tässä tapauksessa hätätilanteisiin varautumisesta vastaava viranomainen varmistaa tietojen julkistamisen 4 artiklan mukaisesti.

a)

asianomaiset henkilöt saavat suoraan tai epäsuorasti hyötyä tai etua kyseisten tietojen levittämisestä; tai

b)

jos kyseisten tietojen julkistamisella tai levittämisellä pyritään johtamaan markkinoita harhaan tukkutason energiatuotteiden tarjonnan tai kysynnän tai niiden hintojen suhteen.

a)

2 artiklan 1, 2, 3 ja 5 kohdassa säädettyjen määritelmien mukauttamiseksi, jotta voidaan varmistaa niiden yhdenmukaisuus muun rahoituspalveluja ja energiaa koskevan unionin lainsäädännön; ja

b)

näiden määritelmien saattamiseksi ajan tasalle yksinomaan energian tukkumarkkinoiden tulevan kehityksen huomioon ottamiseksi.

a)

energian tukkumarkkinoiden erityinen toiminta, sähkö- ja kaasumarkkinoiden erityispiirteet mukaan luettuina, sekä hyödyke- ja johdannaismarkkinoiden välinen vuorovaikutus;

b)

rajat ylittävän manipuloinnin mahdollisuus sähkö- ja kaasumarkkinoiden sekä hyödyke- ja johdannaismarkkinoiden välillä;

c)

tosiasiallisen tai kaavaillun tuotannon, kulutuksen, siirtokapasiteetin käytön ja varastointikapasiteetin käytön potentiaaliset vaikutukset energian tukkumarkkinahintoihin; ja

d)

asetusten (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 mukaisesti käyttöön otetut verkkosäännöt ja puiteohjeet.

a)

laatii luettelon sopimuksista ja johdannaisista, mukaan luettuina kauppaa koskevat toimeksiannot, joista on määrä ilmoittaa 1 kohdan mukaisesti, ja tarvittaessa liiketoimien ilmoittamiselle asetetuista asianmukaisista alarajoista;

b)

hyväksyy 1 kohdan mukaisesti toimitettavien tietojen ilmoittamista koskevat yhtenäiset säännöt;

c)

säätää, mihin mennessä ja missä muodossa nämä tiedot on ilmoitettava.

a)

markkinaosapuoli;

b)

markkinaosapuolen puolesta toimiva kolmas osapuoli;

c)

kauppojen ilmoitusjärjestelmä;

d)

järjestäytynyt markkina, kauppojen täsmäytysjärjestelmä tai liiketoimia ammattimaisesti järjestävä muu henkilö;

e)

johdannaistransaktioista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun, sovellettavan unionin lainsäädännön nojalla rekisteröity tai tunnustettu kauppatietorekisteri; tai

f)

toimivaltainen viranomainen, joka on saanut kyseisen tiedon direktiivin 2004/39/EY 25 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tai arvopaperimarkkinaviranomainen, jos se on saanut kyseisen tiedon johdannaistransaktioista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun, sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti.

a)

hyväksyy 5 kohdan mukaisesti toimitettavien tietojen ilmoittamista ja tarvittaessa ilmoittamiselle asetettuja asianmukaisia alarajoja koskevat yhtenäiset säännöt;

b)

säätää, mihin mennessä ja missä muodossa nämä tiedot on ilmoitettava.

a)

suoraan;

b)

yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa; tai

c)

saattamalla asia toimivaltaisten oikeusviranomaisten käsiteltäväksi.

a)

saada tutustua kaikkiin tarvittaviin asiakirjoihin niiden muodosta riippumatta ja saada jäljennös niistä;

b)

vaatia tietoja kaikilta asiaan liittyviltä henkilöiltä, myös niiltä, jotka eri vaiheissa osallistuvat toimeksiantojen lähettämiseen tai asianomaisten liiketoimien toteuttamiseen, sekä heidän päämiehiltään, ja tarvittaessa oikeus kutsua tällainen henkilö tai päämies kuultavaksi;

c)

tehdä tarkastuksia paikan päällä;

d)

vaatia olemassa olevia tallenteita puheluista ja tietoliikenteestä;

e)

vaatia sellaisen käytännön lopettamista, joka on ristiriidassa tämän asetuksen tai sen nojalla hyväksyttyjen delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten kanssa;

f)

vaatia oikeusteitse omaisuuden jäädyttämistä ja/tai takavarikoimista;

g)

vaatia tuomioistuinta tai toimivaltaista viranomaista asettamaan väliaikaisen ammattitoimintakiellon.

a)

kansallisten sääntelyviranomaisten on ilmoitettava jäsenvaltionsa toimivaltaiselle rahoitusvalvontaviranomaiselle ja virastolle, jos niillä on aihetta epäillä, että energian tukkumarkkinoilla suoritetaan tai on suoritettu toimia, jotka ovat direktiivissä 2003/6/EY tarkoitettua markkinoiden väärinkäyttöä ja jotka vaikuttavat rahoitusvälineisiin, joihin sovelletaan mainitun direktiivin 9 artiklaa; tässä tarkoituksessa kansalliset sääntelyviranomaiset voivat perustaa asiaankuuluvia jäsenvaltionsa toimivaltaisen rahoitusvalvontaviranomaisen kanssa toteutettavan yhteistyön muotoja;

b)

viraston on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja toimivaltaiselle rahoitusvalvontaviranomaiselle, jos sillä on aihetta epäillä, että energian tukkumarkkinoilla suoritetaan tai on suoritettu toimia, jotka ovat direktiivissä 2003/6/EY tarkoitettua markkinoiden väärinkäyttöä ja jotka vaikuttavat rahoitusvälineisiin, joihin sovelletaan mainitun direktiivin 9 artiklaa;

c)

jäsenvaltion toimivaltaisen rahoitusvalvontaviranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja virastolle, jos sillä on aihetta epäillä, että energian tukkumarkkinoilla jossain muussa jäsenvaltiossa suoritetaan tai on suoritettu toimia, joilla rikotaan 3 ja 5 artiklaa;

d)

kansallisten sääntelyviranomaisten on ilmoitettava jäsenvaltionsa toimivaltaiselle kilpailuviranomaiselle, komissiolle ja virastolle, jos niillä on perusteltua aihetta epäillä, että energian tukkumarkkinoilla suoritetaan tai on suoritettu toimia, joilla saatetaan rikkoa kilpailuoikeutta.

a)

pyytää yhtä tai useampaa kansallista sääntelyviranomaista toimittamaan mitä tahansa epäiltyyn rikkomukseen liittyvää tietoa;

b)

pyytää yhtä tai useampaa kansallista sääntelyviranomaista aloittamaan tutkinta, joka koskee epäiltyä rikkomusta ja toteuttamaan asianmukaiset toimet havaitun rikkomuksen korjaamiseksi. Asianomaisen kansallisen sääntelyviranomaisen tehtävänä on päättää mahdollisista asianmukaisista toimista havaittujen rikkomusten korjaamiseksi;

c)

tapauksissa, joissa virasto katsoo mahdollisella rikkomuksella olevan tai olleen vaikutusta rajojen yli, perustaa asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten edustajista koostuva tutkintaryhmä tutkimaan, onko tätä asetusta rikottu ja missä jäsenvaltiossa rikkominen on tapahtunut, sekä sovittaa yhteen ryhmän toiminnan. Virasto voi tarvittaessa pyytää, että tutkintaryhmään osallistuu myös yhden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisen rahoitusvalvontaviranomaisen tai muun asiaankuuluvan viranomaisen edustajia.

a)

pyynnön noudattaminen voi heikentää sen jäsenvaltion itsemääräämisoikeutta tai turvallisuutta, jolle pyyntö on osoitettu;

b)

oikeudellisia menettelyjä on samojen toimien osalta ja samoja henkilöitä vastaan jo pantu vireille sen jäsenvaltion toimivaltaisissa viranomaisissa, jolle pyyntö on osoitettu; tai

c)

siinä jäsenvaltiossa, jolle pyyntö on esitetty, on jo annettu kyseisiä henkilöitä ja samoja toimia koskeva lopullinen oikeuden päätös.

a)

henkilöihin, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet viraston palveluksessa;

b)

viraston määräämiin tilintarkastajiin ja asiantuntijoihin;

c)

henkilöihin, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet kansallisten sääntelyviranomaisten tai muiden asiaankuuluvien viranomaisten palveluksessa;

d)

kansallisten sääntelyviranomaisten tai muiden asiaankuuluvien viranomaisten määräämiin tilintarkastajiin ja asiantuntijoihin, jotka saavat käyttöönsä luottamuksellista tietoa tämän asetuksen mukaisesti.