23.11.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/8

(1)

Talouden ohjausjärjestelmää koskevan parannetun kehyksen olisi nojauduttava useisiin toisiinsa liittyviin ja keskenään johdonmukaisiin kestävää kasvua ja työllisyyttä edistäviin toimintalinjoihin, joihin kuuluvat erityisesti unionin kasvu- ja työllisyysstrategia, jossa olisi keskityttävä erityisesti sisämarkkinoiden kehittämiseen ja vahvistamiseen ja kansainvälisen kaupan ja kilpailukyvyn edistämiseen, eurooppalainen ohjausjakso talous- ja budjettipolitiikan yhteensovittamisen tehostamiseksi, tehokas kehys julkisen talouden liiallisen alijäämän estämiseksi ja korjaamiseksi (vakaus- ja kasvusopimus), vankka kehys makrotalouden epätasapainon estämiseksi ja korjaamiseksi, kansallisten julkisen talouden kehysten vähimmäisvaatimukset sekä tehostettu rahoitusmarkkinoiden sääntely ja valvonta, myös Euroopan järjestelmäriskikomitean valvonta.

(2)

Luotettavat tilastotiedot muodostavat makrotalouden epätasapainon valvonnan perustan. Luotettavien ja riippumattomien tilastotietojen takaamiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava kansallisten tilastoviranomaisten ammatillinen riippumattomuus Euroopan tilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 223/2009 (4) vahvistettujen Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen mukaisesti. Makrotalouden epätasapainon valvonnan kannalta olennaista on myös luotettavien julkista taloutta koskevien tietojen saatavuus. Tämän vaatimuksen noudattaminen olisi varmistettava säännöillä, jotka on vahvistettu julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16 päivänä marraskuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1173/2011 (5), erityisesti sen 8 artiklassa.

(3)

Jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen yhteensovittamista unionissa olisi kehitettävä ottaen huomioon talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja työllisyyspolitiikan suuntaviivat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, mukaisesti. Tämän olisi merkittävä seuraavien johtavien periaatteiden noudattamista: vakaa hintataso, terve ja kestävä julkistalous ja rahatalous sekä kestävä maksutase.

(4)

Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saadut kokemukset ja tehdyt virheet osoittavat, että unionissa tarvitaan parempaa talouden ohjausjärjestelmää, jonka olisi perustuttava jäsenvaltioiden entistä voimakkaampaan sitoutumiseen yhdessä sovittuihin sääntöihin ja toimintalinjoihin sekä jäsenvaltioiden talouspolitiikan entistä vankempaan unionin tason valvontakehykseen.

(5)

Dynaamisten sisämarkkinoiden saavuttamista ja ylläpitämistä olisi pidettävä yhtenä talous- ja rahaliiton asianmukaisen ja häiriöttömän toiminnan edellytyksistä.

(6)

Jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen valvontaa olisi erityisesti laajennettava niin, että se sisältää paitsi julkisen talouden valvonnan myös yksityiskohtaisemman ja muodollisemman kehyksen, jotta ehkäistäisiin ennalta liiallista makrotalouden epätasapainoa ja autettaisiin asianomaisia jäsenvaltioita laatimaan korjaussuunnitelmat ennen kuin erot juurtuvat syvälle ja ennen kuin taloudellinen ja rahoituksellinen kehitys kääntyy liiallisen epäsuotuisaan suuntaan. Tätä talouspolitiikkojen valvontaa olisi laajennettava rinnakkain julkisen talouden valvonnan syventämisen kanssa.

(7)

Jotta helpotettaisiin tällaisten liiallisten makrotaloudellisten epätasapainotilojen korjaamista, tarvitaan lainsäädännössä vahvistettua yksityiskohtaista menettelyä.

(8)

Perussopimuksen 121 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua monenvälistä valvontaa on tarkoituksenmukaista täydentää erityisillä säännöillä, jotka koskevat makrotalouden epätasapainon havaitsemista sekä liiallisen makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemistä ja korjaamista unionissa. On välttämätöntä sisällyttää menettely vuotuiseen monenväliseen valvontajaksoon.

(9)

Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien olisi osallistuttava entistä tiiviimmin ja hyvissä ajoin talouden ohjausjärjestelmän lujittamiseen. Vaikka Euroopan parlamentin keskustelukumppaneita tässä vuoropuhelussa ovat asianomaiset unionin toimielimet ja niiden edustajat, Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota jäsenvaltiolle, jota koskee tämän asetuksen mukainen korollista talletusta tai vuotuista sakkoa koskeva neuvoston päätös, tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon. Jäsenvaltion osallistuminen tällaiseen näkemystenvaihtoon on vapaaehtoista.

(10)

Komissiolla olisi oltava vahvempi rooli tehostetussa valvontamenettelyssä jäsenvaltiokohtaisten arviointien, seurannan, valvontakäyntien, suositusten ja varoitusten suhteen.

(11)

Makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (6) täytäntöönpanoa olisi lujitettava määräämällä korollisia talletuksia, jos suositusta korjaavien toimien toteuttamisesta ei ole noudatettu. Tällaiset talletukset olisi muunnettava vuotuiseksi sakoksi, jos liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi annettua suositusta jätetään toistuvasti noudattamatta samassa epätasapainoa koskevassa menettelyssä. Näitä täytäntöönpanotoimia olisi sovellettava jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro.

(12)

Jos jäsenvaltio jättää noudattamatta neuvoston suosituksia, olisi määrättävä korolliset talletukset tai sakko siihen saakka, kun neuvosto katsoo, että jäsenvaltio on toteuttanut korjaavat toimet sen suositusten noudattamiseksi.

(13)

Jos jäsenvaltio toistuvasti jättää laatimatta korjaussuunnitelman neuvoston suosituksen noudattamiseksi, sen olisi myös pääsääntöisesti maksettava vuotuinen sakko siihen saakka, kun neuvosto katsoo, että jäsenvaltio on esittänyt korjaussuunnitelman, jossa sen suositus otetaan riittävällä tavoin huomioon.

(14)

Jotta jäsenvaltioita varmasti kohdeltaisiin yhdenvertaisella tavalla, korollisen talletuksen ja sakon olisi oltava sama kaikille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro. Sen olisi oltava 0,1 prosenttia suhteessa asianomaisen jäsenvaltion edellisvuoden bruttokansantuotteeseen (BKT).

(15)

Komission olisi voitava suositella seuraamuksen määrän pienentämistä tai sen peruuttamista poikkeuksellisen taloudellisen tilanteen vuoksi.

(16)

Menettely seuraamusten asettamiseksi niille jäsenvaltioille, jotka eivät toteuta tehokkaita toimenpiteitä liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi, olisi rakennettava siten, että seuraamuksen asettaminen näille jäsenvaltioille olisi sääntö eikä poikkeus.

(17)

Tässä asetuksessa tarkoitettujen sakkojen olisi oltava perussopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne olisi osoitettava jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, perustamiin vakausmekanismeihin, joista annetaan rahoitustukea koko euroalueen vakauden turvaamiseksi.

(18)

Neuvostolle olisi annettava toimivalta hyväksyä tässä asetuksessa säädetyn seuraamuksen asettamista koskevia yksittäisiä päätöksiä. Osana perussopimuksen 121 artiklan 1 kohdassa määrättyä neuvostossa harjoitettua jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamista kyseiset yksittäiset päätökset ovat olennainen osa niiden toimenpiteiden seurantaa, jotka neuvosto on hyväksynyt perussopimuksen 121 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1176/2011 mukaisesti.

(19)

Koska tämä asetus sisältää yleiset säännöt asetuksen (EU) N:o 1176/2011 tehokkaaksi täytäntöön panemiseksi, se olisi hyväksyttävä perussopimuksen 121 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

(20)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli euroalueen liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamista, koska jäsenvaltioiden välillä on läheiset kaupalliset ja rahoitukselliset kytkökset ja kansallisella talouspolitiikalla on heijastusvaikutuksia koko unioniin ja euroalueeseen, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

a)

samassa epätasapainoa koskevassa menettelyssä on hyväksytty asetuksen (EU) N:o 1176/2011 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaksi peräkkäistä neuvoston suositusta ja neuvosto toteaa, että jäsenvaltion jättämä korjaussuunnitelma on epätäydellinen; tai

b)

samassa epätasapainoa koskevassa menettelyssä on hyväksytty asetuksen (EU) N:o 1176/2011 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti kaksi peräkkäistä neuvoston päätöstä, joissa todetaan, että suositeltuja korjaavia toimia ei ole toteutettu. Tässä tapauksessa vuotuinen sakko määrätään muuntamalla korollinen talletus vuotuiseksi sakoksi.

a)

asetuksen tehokkuutta,

b)

edistymistä jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviimmän yhteensovittamisen ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen turvaamisessa perussopimuksen mukaisesti.