21.12.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 338/2

(1)

Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen pitää yllä ja kehittää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 82 artiklan 1 kohdassa määrätään, että oikeudellinen yhteistyö unionissa rikosoikeuden alalla perustuu tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen.

(3)

Tukholman ohjelman – Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten (2) – mukaan vastavuoroinen tunnustaminen olisi ulotettava koskemaan kaikentyyppisiä tuomioita ja luonteeltaan oikeudellisia päätöksiä, jotka voivat oikeusjärjestelmästä riippuen olla joko rikosoikeudellisia tai hallinnollisia. Siinä kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita myös tarkastelemaan, miten uhrien suojelua koskevaa lainsäädäntöä ja käytännön tukitoimenpiteitä voidaan parantaa. Ohjelmassa todetaan myös, että rikoksen uhreille voidaan tarjota erityisiä suojelutoimenpiteitä, joiden olisi oltava tehokkaita unioninlaajuisesti. Tämä direktiivi on osa uhrien oikeuksia koskevaa yhtenäistä ja kattavaa toimenpiteiden kokonaisuutta.

(4)

Naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisesta 26 päivänä marraskuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa jäsenvaltioita kehotetaan parantamaan kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevaa lainsäädäntöään ja toimintalinjojaan ja ryhtymään toimiin, joilla puututaan naisiin kohdistuvan väkivallan syihin, etenkin ennaltaehkäisevin toimenpitein, ja siinä kehotetaan unionia varmistamaan, että kaikilla väkivallan uhreilla on oikeus apuun ja tukeen. Euroopan parlamentin 10 päivänä helmikuuta 2010 antamassa päätöslauselmassa naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2009 tuetaan ehdotusta ottaa käyttöön uhrien hyväksi eurooppalainen suojelumääräys.

(5)

Etenemissuunnitelmasta uhrien oikeuksien ja heidän suojelunsa vahvistamiseksi erityisesti rikosoikeudellisissa menettelyissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa neuvosto totesi, että unionin tasolla olisi toteutettava toimia rikoksen uhrien oikeuksien ja heidän suojelunsa tehostamiseksi, ja se kehotti komissiota tekemään tätä varten asianmukaisia ehdotuksia. Näissä puitteissa olisi luotava mekanismi, jolla varmistetaan rikosten uhrien suojelutoimenpiteitä koskevien päätösten vastavuoroinen tunnustaminen jäsenvaltioiden välillä. Mainitun päätöslauselman mukaan tätä direktiiviä, joka koskee rikosoikeudellisissa asioissa toteutettujen suojelutoimenpiteiden vastavuoroista tunnustamista, olisi täydennettävä asianmukaisella yksityisoikeudellisissa asioissa toteutettuja toimenpiteitä koskevalla mekanismilla.

(6)

Yhteisellä oikeusalueella, jolla ei ole sisärajoja, on välttämätöntä varmistaa, että luonnolliselle henkilölle yhdessä jäsenvaltiossa annettu suojelu pidetään voimassa ja sitä jatketaan muissa jäsenvaltioissa, joihin henkilö siirtyy tai on siirtynyt. Olisi myös varmistettava, että unionin kansalaiset eivät menetä suojeluaan sen seurauksena, että he käyttävät legitiimiä oikeuttaan liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 2 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti.

(7)

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tässä direktiivissä olisi annettava säännöt, joiden mukaan yhden jäsenvaltion, jäljempänä ’määräyksen antanut valtio’, lainsäädännön mukaisesti määrättyihin tiettyihin suojelutoimenpiteisiin perustuva suojelu voidaan ulottaa toiseen jäsenvaltioon, jäljempänä ’täytäntöönpanovaltio’, jossa suojeltava henkilö päättää asua tai oleskella.

(8)

Tässä direktiivissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeudelliset perinteet sekä se seikka, että tehokasta suojelua voidaan tarjota myös muun viranomaisen kuin rikostuomioistuimen antamin suojelumääräyksin. Tällä direktiivillä ei luoda velvoitetta muuttaa kansallisia järjestelmiä, jotka koskevat suojelutoimenpiteiden määräämistä eikä sillä luoda velvoitetta ottaa käyttöön tai muuttaa rikosoikeudellista järjestelmää eurooppalaisen suojelumääräyksen täytäntöönpanoa varten.

(9)

Tätä direktiiviä sovelletaan suojelutoimenpiteisiin, joilla pyritään erityisesti suojelemaan henkilöä, esimerkiksi estämällä kaikenlainen häirintä, toisen henkilön rikolliselta teolta, joka voi millä tahansa tavalla vaarantaa ensiksi mainitun henkilön hengen tai ruumiillisen, henkisen tai seksuaalisen koskemattomuuden, sekä suojelemaan häntä, esimerkiksi estämällä kaappaukset, vaaniminen tai muunlainen epäsuora pakottaminen, teolta tai käyttäytymiseltä, joka voi vaarantaa hänen ihmisarvonsa tai henkilökohtaisen vapautensa, ja joilla pyritään estämään uudet rikokset tai lievittämään aiempien rikosten seurauksia. Nämä suojeltavan henkilön henkilöä koskevat oikeudet vastaavat kaikkien jäsenvaltioiden tunnustamia ja vaalimia perusarvoja. Jäsenvaltiota ei kuitenkaan velvoiteta antamaan eurooppalaista suojelumääräystä sellaisen rikosoikeudellisen toimenpiteen perusteella, jolla ei pyritä nimenomaisesti suojelemaan henkilöä vaan jolla on pääasiassa muita tavoitteita, kuten esimerkiksi rikoksentekijän sosiaalinen kuntoutus. On tärkeää korostaa, että tätä direktiiviä sovelletaan suojelutoimenpiteisiin, joilla pyritään suojelemaan kaikkia uhreja eikä pelkästään sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja, ottamalla huomioon kunkin kyseessä olevan rikostyypin erityispiirteet.

(10)

Tätä direktiiviä sovelletaan rikosoikeudellisissa asioissa määrättyihin suojelutoimenpiteisiin eikä se näin ollen kata yksityisoikeuden alalla määrättyjä suojelutoimenpiteitä. Jotta suojelutoimenpide olisi täytäntöönpanokelpoinen tämän direktiivin mukaisesti, ei ole välttämätöntä, että rikoksesta on annettu lainvoimainen päätös. Merkitystä ei myöskään ole sillä, onko suojelutoimenpiteen hyväksynyt viranomainen rikosoikeudellinen, hallinnollinen vai yksityisoikeudellinen. Tällä direktiivillä ei velvoiteta jäsenvaltioita muuttamaan kansallista lainsäädäntöään siten, että niillä olisi mahdollisuus määrätä suojelutoimenpiteitä rikosoikeudellisissa menettelyissä.

(11)

Tätä direktiiviä on tarkoitus soveltaa rikosten uhrien tai mahdollisten uhrien hyväksi määrättyihin suojelutoimenpiteisiin. Tätä direktiiviä ei olisi näin ollen sovellettava todistajansuojelua koskeviin toimenpiteisiin.

(12)

Jos tässä direktiivissä määritetty suojelutoimenpide on määrätty pääasiallisen suojeltavan henkilön sukulaisen hyväksi, eurooppalainen suojelumääräys voidaan antaa myös tämän sukulaisen pyynnöstä ja häntä koskevana tässä direktiivissä säädetyin edellytyksin.

(13)

Eurooppalaisen suojelumääräyksen antamista koskeva pyyntö olisi käsiteltävä riittävän nopeasti ottaen huomioon tapauksen erityisolosuhteet, muun muassa asian kiireellisyys, päivä, jona suojeltavan henkilön ennakoidaan saapuvan täytäntöönpanovaltion alueelle, ja – mikäli mahdollista – suojeltavaan henkilöön kohdistuvan vaaran suuruus.

(14)

Jos suojeltavalle henkilölle tai vaaraa aiheuttavalle henkilölle on annettava tietoja tämän direktiivin mukaisesti, nämä tiedot olisi tarvittaessa annettava myös asianomaisen henkilön edunvalvojalle tai edustajalle. Olisi myös kiinnitettävä asianmukaista huomiota suojeltavan henkilön, vaaraa aiheuttavan henkilön, edunvalvojan tai asian käsittelyssä toimivan edustajan tarpeeseen saada tämän direktiivin mukaisesti annettavat tiedot kielellä, jota asianomainen henkilö ymmärtää.

(15)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi eurooppalaisen suojelumääräyksen antamista ja tunnustamista koskevissa menettelyissä otettava asianmukaisesti huomioon uhrien tarpeet, etenkin, jos he ovat erityisen suojattomia, kuten alaikäiset tai vammaiset henkilöt.

(16)

Tämän direktiivin soveltamiseksi on voitu määrätä suojelutoimenpide sellaisen tuomion seurauksena, jota tarkoitetaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta tuomioihin ja valvontapäätöksiin valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvomiseksi 27 päivänä marraskuuta 2008 tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä 2008/947/YOS (3), tai sellaisen valvontatoimia koskevan päätöksen seurauksena, jota tarkoitetaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta valvontatoimia koskeviin päätöksiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tutkintavankeuden vaihtoehtona 23 päivänä lokakuuta 2009 tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä 2009/829/YOS (4). Jos päätös on tehty määräyksen antaneessa valtiossa jommankumman edellä mainitun puitepäätöksen perusteella, tunnustamismenettelyä olisi noudatettava vastaavasti täytäntöönpanovaltiossa. Tämä ei kuitenkaan saisi sulkea pois mahdollisuutta siirtää eurooppalainen suojelumääräys muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, joka panee täytäntöön näihin puitepäätöksiin perustuvia päätöksiä.

(17)

Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen 6 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan mukaisesti vaaraa aiheuttavalle henkilölle olisi tarjottava joko suojelutoimenpiteen määräämiseen johtavan menettelyn aikana tai ennen eurooppalaisen suojelumääräyksen antamista mahdollisuus tulla kuulluksi ja hakea muutosta suojelutoimenpiteeseen.

(18)

Jotta estetään uhrin joutuminen rikoksen kohteeksi täytäntöönpanovaltiossa, tällä valtiolla olisi oltava oikeudelliset keinot määräyksen antaneessa valtiossa aiemmin uhrin hyväksi tehdyn päätöksen tunnustamiseksi, samalla kun vältetään myös se, että uhri joutuu aloittamaan uuden menettelyn tai esittämään uudelleen todistelua täytäntöönpanovaltiossa, ikään kuin määräyksen antanut valtio ei olisi tehnyt tuota päätöstä. Eurooppalaisen suojelumääräyksen tunnustaminen täytäntöönpanovaltiossa edellyttää muun muassa, että tuon valtion toimivaltainen viranomainen hyväksyy, jollei tässä direktiivissä asetetuista rajoituksista muuta johdu, määräyksen antaneessa valtiossa määrätyn suojelutoimenpiteen olemassaolon ja pätevyyden sekä tunnustaa eurooppalaisessa suojelumääräyksessä kuvatun tosiasiallisen tilanteen sekä hyväksyy sen, että suojelua olisi annettava ja että sen antamista olisi jatkettava sen kansallisen lain mukaisesti.

(19)

Tämä direktiivi sisältää tyhjentävän luettelon kielloista ja rajoituksista, jotka, kun ne on asetettu määräyksen antaneessa valtiossa ja sisällytetty eurooppalaiseen suojelumääräykseen, olisi tunnustettava ja pantava täytäntöön täytäntöönpanovaltiossa, jollei tässä direktiivissä säädetyistä rajoituksista muuta johdu. Kansallisella tasolla voi olla käytössä muuntyyppisiä suojelutoimenpiteitä, joista voidaan säätää kansallisessa laissa, kuten vaaraa aiheuttavan henkilön velvollisuus pysyä määrätyssä paikassa. Tällaisia toimenpiteitä voidaan määrätä määräyksen antaneessa valtiossa sellaisen menettelyn puitteissa, joka johtaa jonkin sellaisen suojelutoimenpiteen määräämiseen, joka voi tämän direktiivin mukaisesti olla eurooppalaisen suojelumääräyksen perustana.

(20)

Koska jäsenvaltioissa on erilaisilla viranomaisilla (yksityisoikeudelliset, rikosoikeudelliset tai hallinnolliset) toimivalta määrätä ja panna täytäntöön suojelutoimenpiteitä, on aiheellista säätää tässä direktiivissä erittäin joustavasta jäsenvaltioiden välisestä yhteistyömekanismista. Tämän vuoksi täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen ei tarvitse kaikissa tapauksissa toteuttaa samaa suojelutoimenpidettä kuin se, joka määräyksen antaneessa valtiossa on määrätty, ja sillä on tietty harkintavalta määrätä mikä tahansa kansallisen lakinsa mukaan vastaavanlaisessa tapauksessa riittäväksi ja sopivaksi katsomansa toimenpiteen antaakseen suojeltavalle henkilölle jatkuvaa suojelua ottamalla huomioon määräyksen antaneessa valtiossa määrätty suojelutoimenpide, sellaisena kuin se on esitetty eurooppalaisessa suojelumääräyksessä.

(21)

Kiellot tai rajoitukset, joihin tätä direktiiviä sovelletaan, sisältävät muun muassa toimenpiteitä, joilla pyritään rajoittamaan henkilökohtaista tai kaukoyhteydenpitoa suojeltavan henkilön ja vaaraa aiheuttavan henkilön välillä, esimerkiksi määräämällä tiettyjä ehtoja tällaiselle yhteydenpidolle tai asettamalla viestinnän sisältöä koskevia rajoituksia.

(22)

Täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi ilmoitettava vaaraa aiheuttavalle henkilölle, määräyksen antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle ja suojeltavalle henkilölle kaikki toimenpiteet, jotka eurooppalaisen suojelumääräyksen perusteella on hyväksytty. Vaaraa aiheuttavalle henkilölle annettavassa ilmoituksessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon suojeltavan henkilön intressi olla paljastamatta tämän henkilön osoitetta tai muita yhteystietoja. Tällaisia tietoja ei saisi sisällyttää tiedoksiantoon, paitsi jos osoite tai muu yhteystieto sisältyy vaaraa aiheuttavalle henkilölle pakkotoimenpiteenä määrättyyn kieltoon tai rajoitukseen.

(23)

Kun määräyksen antaneen valtion toimivaltainen viranomainen on peruuttanut eurooppalaisen suojelumääräyksen, täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi lopetettava eurooppalaisen suojelumääräyksen täytäntöönpanemiseksi määräämänsä toimenpiteet, vaikkakin täytäntöönpanovaltion toimivaltainen viranomainen voi – itsenäisesti ja kansallisen lakinsa mukaisesti – määrätä minkä tahansa kansallisen lakinsa mukaisen suojelutoimenpiteen asianomaisen henkilön suojelemiseksi.

(24)

Koska tässä direktiivissä käsitellään tilanteita, joissa suojeltava henkilö siirtyy toiseen jäsenvaltioon, sen eurooppalaisen suojelumääräyksen antamisen tai täytäntöönpanon ei olisi merkittävä sellaisen toimivallan siirtämistä täytäntöönpanovaltiolle, joka koskee päärangaistuksia taikka lykättyjä, vaihtoehtoisia, ehdollisia tai oheisrangaistuksia taikka vaaraa aiheuttavalle henkilölle määrättyjä turvaamistoimenpiteitä, jos viimeksi mainittu henkilö jatkaa asumista suojelutoimenpiteen määränneessä valtiossa.

(25)

Tarvittaessa olisi voitava kansallisen lainsäädännön ja menettelyjen mukaisesti käyttää sähköisiä keinoja tämän direktiivin soveltamiseksi määrättyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi käytännössä.

(26)

Suojeltavan henkilön suojaamisen varmistamiseen osallistuvien asianomaisten viranomaisten välisessä yhteistyössä olisi täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen ilmoitettava määräyksen antaneen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista täytäntöönpanovaltiossa eurooppalaisen suojelumääräyksen täytäntöön panemiseksi määrättyjen toimenpiteiden rikkomisista. Tämän ilmoituksen avulla määräyksen antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava nopeasti päättää rikkomisesta vaaraa aiheuttavalle henkilölle tuossa valtiossa määrätyn suojelutoimenpiteen osalta johtuvasta seurauksesta. Tällainen seuraus voi tarvittaessa sisältää sellaisen vapaudenmenetyksen käsittävän toimenpiteen määräämisen, jolla korvataan muu kuin vapaudenmenetyksen käsittävä toimenpide, joka oli alun perin määrätty esimerkiksi vaihtoehtona ennaltaehkäisevälle vangitsemiselle tai rangaistuksen ehdollisen lykkäämisen seurauksena. Koska tällaisella päätöksellä ei määrätä uutta rikosoikeudellista seuraamusta uudesta rikoksesta, päätös ei estä sitä mahdollisuutta, että täytäntöönpanovaltio voi tarvittaessa määrätä seuraamuksia eurooppalaisen suojelumääräyksen täytäntöön panemiseksi määrättyjen toimenpiteiden rikkomisesta.

(27)

Jos täytäntöönpanovaltiossa ei ole käytettävissä mitään suojelutoimenpidettä tapauksessa, joka vastaa eurooppalaisessa suojelumääräyksessä kuvattua tosiasiallista tilannetta, olisi täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen, jäsenvaltioiden erilaiset oikeudelliset perinteet huomioon ottaen, ilmoitettava määräyksen antaneelle valtiolle sellaisista eurooppalaisessa suojelumääräyksessä kuvatun suojelutoimenpiteen rikkomisista, joista se on tietoinen.

(28)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin soveltaminen saumattomasti kussakin tapauksessa, määräyksen antaneen valtion ja täytäntöönpanovaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi käytettävä toimivaltaansa tämän direktiivin säännösten mukaisesti ja ottamalla huomioon ne bis in idem -periaate.

(29)

Suojeltavalta henkilöltä ei olisi perittävä eurooppalaisen suojelumääräyksen tunnustamiseen liittyviä kuluja, jotka ovat suhteettomia vastaavaan kansalliseen tapaukseen nähden. Jäsenvaltioiden olisi tätä direktiiviä täytäntöön pannessaan varmistettava, ettei suojeltavaa henkilöä eurooppalaisen suojelumääräyksen tunnustamisen jälkeen vaadita aloittamaan uutta kansallista menettelyä saadakseen täytäntöönpanovaltion toimivaltaiselta viranomaiselta eurooppalaisen suojelumääräyksen tunnustamisen välittömänä seurauksena päätöksen sellaisen toimenpiteen määräämisestä, jotka olisivat vastaavassa tapauksessa sen kansallisen lain nojalla käytettävissä suojeltavan henkilön suojelun varmistamiseksi.

(30)

Ottaen huomioon vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen, johon tämä direktiivi perustuu, jäsenvaltioiden olisi tätä direktiiviä soveltaessaan edistettävä mahdollisimman laajalti toimivaltaisten viranomaisten välisiä suoria yhteyksiä.

(31)

Jäsenvaltioiden olisi harkittava, onko eurooppalaisen suojelumääräyksen antamiseen tai tunnustamiseen johtaviin menettelyihin osallistuvien tuomareiden, syyttäjien, poliisien ja oikeuslaitoksen muun henkilöstön koulutuksesta vastaavia tahoja pyydettävä antamaan tarkoituksenmukaista koulutusta, joka koskee tämän direktiivin tavoitteita, tämän kuitenkaan vaikuttamatta oikeuslaitoksen riippumattomuuteen ja sen rakenteen eroihin unionissa.

(32)

Tämän direktiivin soveltamisen arvioinnin helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle asiaankuuluvia tietoja, jotka koskevat kansallisten menettelyjen soveltamista eurooppalaiseen suojelumääräykseen, ainakin siltä osin kuin on kyse pyydettyjen, annettujen ja/tai tunnustettujen eurooppalaisten suojelumääräysten lukumäärästä. Myös muun tyyppiset tiedot, esimerkiksi kyseessä olevat rikostyypit, olisivat hyödyllisiä.

(33)

Tämän direktiivin olisi edistettävä vaarassa olevien henkilöiden suojelua ja siten täydennettävä tällä alalla jo voimassa olevia välineitä, kuten puitepäätöstä 2008/947/YOS ja puitepäätöstä 2009/829/YOS, joiden soveltamiseen sillä ei kuitenkaan ole vaikutusta.

(34)

Kun suojelutoimenpidettä koskeva päätös kuuluu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (5), tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa 27 päivänä marraskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (6) tai toimivallasta, sovellettavasta laista, tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa vuonna 1996 tehdyn Haagin yleissopimuksen (7) soveltamisalaan, olisi päätöksen tunnustaminen ja täytäntöönpano toteutettava asianomaisen oikeudellisen välineen säännösten tai määräysten mukaisesti.

(35)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi tarvittaessa sisällytettävä eurooppalaista suojelumääräystä koskevia tietoja olemassa oleviin rikoksen uhrien suojelua käsitteleviin valistus- ja tiedotuskampanjoihin.

(36)

Tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä käsiteltävät henkilötiedot olisi suojattava rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta tehdyn puitepäätöksen 2008/977/YOS (8) ja yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyssä Euroopan neuvoston vuoden 1981 yleissopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(37)

Tässä direktiivissä olisi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaisesti kunnioitettava perusoikeuksia, jotka taataan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa (Euroopan ihmisoikeussopimus).

(38)

Jäsenvaltioita rohkaistaan ottamaan tämän direktiivin täytäntöönpanossa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa vuoden 1979 Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa määritellyt oikeudet ja periaatteet.

(39)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on vaarassa olevien henkilöiden suojeleminen, vaan se voidaan laajuutensa ja vaikutustensa vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(40)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 21) olevan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän direktiivin hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(41)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 21) olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, se ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(42)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 22) olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

1)

’eurooppalaisella suojelumääräyksellä’ tarkoitetaan jäsenvaltion oikeusviranomaisen tai vastaavan viranomaisen suojelutoimenpiteestä tekemää päätöstä, jonka perusteella toisen jäsenvaltion oikeusviranomainen tai vastaava viranomainen toteuttaa kansallisen lakinsa mukaan minkä tahansa yhden tai useamman aiheellisen toimenpiteen suojeltavan henkilön suojelun jatkamiseksi;

2)

’suojelutoimenpiteellä’ tarkoitetaan suojelumääräyksen antaneen valtion kansallisen lakinsa ja kansallisten menettelyjen mukaisesti rikosasiassa tekemää päätöstä, jolla vaaraa aiheuttavalle henkilölle asetetaan yksi tai useampi 5 artiklassa tarkoitettu kielto tai rajoitus suojeltavan henkilön suojelemiseksi rikolliselta teolta, joka voi vaarantaa hänen henkensä, ruumiillisen ja henkisen koskemattomuutensa, ihmisarvonsa, henkilökohtaisen vapautensa tai seksuaalisen koskemattomuutensa;

3)

’suojeltavalla henkilöllä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka on määräyksen antaneen valtion määräämään suojelutoimenpiteeseen perustuvan suojelun kohteena;

4)

’vaaraa aiheuttavalla henkilöllä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä, jolle on määrätty yksi tai useampi 5 artiklassa tarkoitettu kielto tai rajoitus;

5)

’määräyksen antaneella valtiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, jossa eurooppalaisen suojelumääräyksen antamisen perustana oleva suojelutoimenpide on määrätty;

6)

’täytäntöönpanovaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, johon eurooppalainen suojelumääräys on toimitettu sen tunnustamista varten;

7)

’valvontavaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, johon puitepäätöksen 2008/947/YOS 2 artiklassa tarkoitettu tuomio tai puitepäätöksen 2009/829/YOS 4 artiklassa tarkoitettu valvontatoimia koskeva päätös on siirretty.

a)

kielto mennä tietyille paikkakunnille, tiettyihin paikkoihin tai määritellyille alueille, joilla suojeltava henkilö asuu tai vierailee;

b)

kaikenlaista yhteydenpitoa suojeltavaan henkilöön koskeva kielto tai sen sääntely, mukaan lukien yhteydenpito puhelimitse, sähköpostitse tai postitse, telekopioitse tai muilla keinoin; tai

c)

kielto lähestyä suojeltavaa henkilöä määriteltyä etäisyyttä lähemmäksi tai tällaisen lähestymisen sääntely.

a)

suojeltavan henkilön henkilöllisyys ja kansalaisuus sekä hänen edunvalvojansa tai edustajansa henkilöllisyys ja kansalaisuus, jos suojeltava henkilö on alaikäinen tai oikeustoimikelvoton;

b)

päivämäärä, josta alkaen suojeltava henkilö aikoo asua tai oleskella täytäntöönpanovaltiossa, ja oleskelun ajankohdat, jos ne ovat tiedossa;

c)

määräyksen antaneen valtion toimivaltaisen viranomaisen nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumerot sekä sähköpostiosoite;

d)

sen säädöksen yksilöintitiedot (esimerkiksi numero ja päiväys), joka sisältää suojelutoimenpiteen, jonka perusteella eurooppalainen suojelumääräys annetaan;

e)

tiivistelmä tosiseikoista ja olosuhteista, jotka määräyksen antaneessa valtiossa ovat johtaneet suojelutoimenpiteen määräämiseen;

f)

kiellot ja rajoitukset, jotka vaaraa aiheuttavalle henkilölle on asetettu eurooppalaisen suojelumääräyksen perustana olevassa suojelutoimenpiteessä, niiden kesto sekä maininta mahdollisesta seuraamuksesta, jos jotain kieltoa tai rajoitusta rikotaan;

g)

sellaisen teknisen laitteen käyttö, joka on mahdollisesti annettu suojeltavalle henkilölle tai vaaraa aiheuttavalle henkilölle keinona panna suojelutoimenpide täytäntöön;

h)

vaaraa aiheuttavan henkilön henkilöllisyys ja kansalaisuus sekä hänen yhteystietonsa;

i)

onko suojeltavalle henkilölle ja/tai vaaraa aiheuttavalle henkilölle myönnetty maksuton oikeusapu määräyksen antaneessa valtioissa, jos tämä tieto on määräyksen antaneen viranomaisen tiedossa ilman eri tiedusteluja;

j)

tarvittaessa kuvaus muista olosuhteista, joilla voi olla vaikutusta suojeltavalle henkilölle aiheutuvan vaaran arviointiin;

k)

tapauksen mukaan nimenomainen maininta siitä, että puitepäätöksen 2008/947/YOS 2 artiklassa tarkoitettu tuomio tai puitepäätöksen 2009/829/YOS 4 artiklassa tarkoitettu valvontatoimia koskeva päätös on jo siirretty valvontavaltioon, mikäli se on toinen kuin eurooppalaisen suojelumääräyksen täytäntöönpanovaltio, sekä tuon valtion sen viranomaisen yksilöintitiedot, jolla on toimivalta tällaisen tuomion tai päätöksen täytäntöönpanon osalta.

a)

eurooppalainen suojelumääräys on puutteellinen, tai sitä ei ole täydennetty täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen asettamassa määräajassa;

b)

edellä 5 artiklassa säädetyt vaatimukset eivät täyty;

c)

suojelutoimenpide liittyy tekoon, joka ei ole täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaan rikos;

d)

suojelu johtuu sellaisen rangaistuksen tai toimenpiteen täytäntöönpanosta, joka kuuluu täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaan armahduksen piiriin ja joka liittyy tekoon tai menettelyyn, joka kuuluu tuon lainsäädännön mukaan sen toimivaltaan;

e)

vaaraa aiheuttavalle henkilölle myönnetään täytäntöönpanovaltion lainsäädännössä koskemattomuus, mikä tekee mahdottomaksi toimenpiteiden määräämisen eurooppalaisen suojelumääräyksen perusteella;

f)

syyteoikeus vaaraa aiheuttavaa henkilöä vastaan on täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaan vanhentunut sen teon tai menettelyn osalta, johon liittyen suojelutoimenpide on määrätty, jos teko tai menettely kyseisen valtion kansallisen lain mukaan kuuluu sen toimivaltaan;

g)

eurooppalaisen suojelumääräyksen tunnustaminen olisi ne bis in idem -periaatteen vastaista;

h)

vaaraa aiheuttavaa henkilöä ei täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaan voida asianomaisen henkilön iän johdosta asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen teosta tai menettelystä, johon liittyen suojelutoimenpide on määrätty;

i)

suojelutoimenpide liittyy rikokseen, joka täytäntöönpanovaltion lainsäädännön nojalla katsotaan tehdyksi kokonaan, pääosin tai olennaiselta osaltaan täytäntöönpanovaltion alueella.

a)

ilmoitettava viipymättä kielteinen päätöksensä ja sen perusteet määräyksen antaneelle valtiolle ja suojeltavalle henkilölle;

b)

ilmoitettava tarvittaessa suojeltavalle henkilölle mahdollisuudesta pyytää suojelutoimenpiteen määräämistä täytäntöönpanovaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

c)

ilmoitettava suojeltavalle henkilölle sellaisista soveltuvista oikeussuojakeinoista, jotka ovat täytäntöönpanovaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti käytettävissä muutoksen hakemiseen tällaiseen päätökseen.

a)

määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia ja toteuttaa mikä tahansa muu toimenpide tällaisen toimenpiteen rikkomisen johdosta, jos asianomainen rikkominen on täytäntöönpanovaltion lainsäädännön mukaan rikos;

b)

tehdä muita kuin rikosoikeudellisia päätöksiä, jotka liittyvät rikkomiseen;

c)

jos se on tarpeen, toteuttaa kiireellisiä ja väliaikaisia toimenpiteitä rikkomisen lopettamiseksi, kunnes määräyksen antanut valtio on tehnyt päätöksensä.

a)

suojelutoimenpiteen ja siten myös eurooppalaisen suojelumääräyksen uusimiseen, uudelleentarkasteluun, muuttamiseen, kumoamiseen ja peruuttamiseen;

b)

vapauden menetyksen käsittävän toimenpiteen määräämiseen suojelutoimenpiteen kumoamisen seurauksena edellyttäen, että suojelutoimenpiteen soveltaminen on perustunut puitepäätöksen 2008/947/YOS 2 artiklassa tarkoitettuun tuomioon tai puitepäätöksen 2009/829/YOS 4 artiklassa tarkoitettuun valvontatoimia koskevaan päätökseen.

a)

muutettava eurooppalaisen suojelumääräyksen perusteella hyväksytyt toimenpiteet 9 artiklan mukaisesti; tai

b)

kieltäydyttävä panemasta täytäntöön muutettua kieltoa tai rajoitusta, jos se ei kuulu 5 artiklassa tarkoitettuihin kieltoihin tai rajoituksiin tai jos eurooppalaisen suojelumääräyksen mukana 7 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot ovat puutteelliset eikä niitä ole täydennetty täytäntöönpanovaltion toimivaltaisen viranomaisen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti asettamassa määräajassa.

a)

jos on selviä viitteitä siitä, että suojeltava henkilö ei asu tai oleskele täytäntöönpanovaltion alueella tai on poistunut tältä alueelta lopullisesti;

b)

jos eurooppalaisen suojelumääräyksen täytäntöönpanemiseksi määrättyjen toimenpiteiden enimmäismääräaika on sen kansallisen lainsäädännön mukaan päättynyt;

c)

13 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa; tai

d)

jos puitepäätöksen 2008/947/YOS 2 artiklassa tarkoitettu tuomio tai puitepäätöksen 2009/829/YOS 4 artiklassa tarkoitettu valvontatoimia koskeva päätös siirretään täytäntöönpanovaltioon eurooppalaisen suojelumääräyksen tunnustamisen jälkeen.