liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/68/EY muuttamisesta

ottaa huomioon liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 16 päivänä joulukuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/68/EY (1) ja erityisesti sen 14 ja 14 a artiklan,

Jäsenvaltiot voivat myöntää seuraavasta päivästä sen jälkeen, kun tämä direktiivi julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tyyppihyväksynnän elektronisesti ohjatuille moottoreille, jotka ovat direktiivin 97/68/EY liitteissä I, II, III, V ja XIII, sellaisina kuin ne ovat tällä direktiivillä muutettuina, vahvistettujen vaatimusten mukaisia.

1. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan kahdentoista kuukauden kuluessa direktiivin julkaisemisesta. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin, tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

Tämä direktiivi tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LIITE I

Lisätään direktiivin 97/68/EY liitteeseen I 8 kohta seuraavasti:

”8. VAIHEIDEN III B JA IV TYYPPIHYVÄKSYNTÄVAATIMUKSET

8.1 Tätä kohtaa sovelletaan sellaisten elektronisesti ohjattujen moottorien tyyppihyväksyntään, joissa käytetään elektronista ohjausta sekä polttoaineen syöttämisen määrän että ajoituksen määrittämiseen (jäljempänä ’moottori’). Tätä kohtaa sovelletaan kyseisiin moottoreihin sovellettavasta teknologiasta riippumatta tämän liitteen 4.1.2.5 ja 4.1.2.6 kohdassa esitettyjen päästörajojen mukaisesti.

8.2 Määritelmät

Tässä kohdassa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

8.2.1 ’päästöjenrajoitusstrategialla’ tarkoitetaan päästöjenrajoitusjärjestelmän ja päästöjenrajoituksen perusstrategian ja päästöjenrajoituksen lisästrategian kokonaisuuden yhdistelmää, joka kuuluu moottorin tai liikkuvan työkoneen, johon moottori on asennettu, kokonaisrakenteeseen;

8.2.2 ’reagenssilla’ tarkoitetaan kaikkia kuluvia aineita tai aineita, joita ei voi hyödyntää ja joita tarvitaan ja käytetään jälkikäsittelyjärjestelmän tehokkaaseen toimintaan.

8.3 Yleiset vaatimukset

8.3.1 Päästöjenrajoituksen perusstrategiaa koskevat vaatimukset

8.3.1.1 Päästöjenrajoituksen perusstrategia, joka aktivoidaan moottorin pyörimisnopeuden ja vääntömomentin toiminta-alueella, on suunniteltava siten, että moottori voi olla tämän direktiivin säännösten mukainen.

8.3.1.2 Kaikki päästöjenrajoituksen perusstrategiat, jotka pystyvät erottamaan moottorin toiminnan standardoidun tyyppihyväksyntätestin ja muiden käyttötilanteiden välillä ja myöhemmin vähentämään päästöjenrajoituksen tasoa, kun ei toimita olosuhteissa, jotka oleellisesti kuuluvat tyyppihyväksyntämenettelyyn, ovat kiellettyjä.

8.3.2 Päästöjenrajoituksen lisästrategiaa koskevat vaatimukset

8.3.2.1 Moottori tai liikkuvan työkone voi käyttää päästöjenrajoituksen lisästrategiaa edellyttäen, että päästöjenrajoituksen lisästrategia aktivoitaessa muuttaa päästöjenrajoituksen perusstrategiaa vastauksena tiettyyn kokonaisuuteen ympäristö- ja/tai käyttötilanteita, mutta ei vähennä pysyvästi päästöjenrajoitusjärjestelmän tehokkuutta.

a)	Kun päästöjenrajoituksen lisästrategia aktivoidaan tyyppihyväksyntätestin aikana, 8.3.2.2 ja 8.3.2.3 kohtia ei sovelleta;

b)	kun päästöjenrajoituksen lisästrategiaa ei aktivoida tyyppihyväksyntätestin aikana, on osoitettava, että päästöjenrajoituksen lisästrategia on aktiivinen vain 8.3.2.3 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin vaadittavan ajan.

8.3.2.2 Tähän kohtaan sovellettavat tarkastusolosuhteet ovat seuraavanlaiset:

a)	korkeus enintään 1 000 metriä (tai vastaava ilmanpaine 90 kPa);

b)	ympäristön lämpötila 275–303 K (2–30 °C);

c)	moottorin jäähdytysnesteen lämpötila yli 343 K (70 °C).

Kun päästöjenrajoituksen lisästrategia aktivoidaan moottorin toimiessa a, b ja c kohdassa esitetyissä tarkastusolosuhteissa, strategia aktivoidaan vain poikkeuksellisesti.

8.3.2.3 Päästöjenrajoituksen lisästrategia voidaan aktivoida erityisesti seuraaviin tarkoituksiin:

a)	ajoneuvon sisäisten signaalien vaikutuksesta moottorin (mukaan lukien ilmankäsittelylaitteen suojaaminen) ja/tai liikkuvan työkoneen, johon moottori asennetaan, suojaamiseksi vaurioilta;

b)	toiminnan turvallisuuden ja strategioiden varmistamiseksi;

c)	liiallisten päästöjen estoon, kylmäkäynnistyksen tai moottorin lämmityksen aikana, sulkemisen aikana;

jos sitä käytetään tasapainottavasti rajoittamaan yhden säännellyn pilaavan aineen päästöjä tietyissä ympäristö- tai käyttöoloissa, jotta voidaan rajoittaa kaikkien muiden säänneltyjen pilaavien aineiden päästöt niihin rajoihin, joita kyseiseen moottoriin sovelletaan. Tarkoituksena on luonnollisesti esiintyvien ilmiöiden tasoittaminen siten, että kaikkia päästöjen ainesosia voidaan hyväksyttävästi rajoittaa.

8.3.2.4 Valmistajan on osoitettava tekniselle tutkimuslaitokselle tyyppihyväksyntätestin aikana, että kaikkien päästöjenrajoituksen lisästrategioiden toiminta on 8.3.2 kohdan säännösten mukaista. Osoitukseen on kuuluttava 8.3.3 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen arviointi.

8.3.2.5 Päästöjenrajoituksen lisästrategioiden kaikki toiminta, joka ei ole 8.3.2 kohdan mukaista, on kielletty.

8.3.3 Vaadittavat asiakirjat

8.3.3.1 Valmistajan on toimitettava tekniselle tutkimuslaitokselle tyyppihyväksyntää koskevan hakemuksen mukana siihen liitettävät valmistusasiakirjat, joista käyvät ilmi kaikki rakenteen ja päästöjenrajoitusstrategian piirteet sekä se, millä tavoin lisästrategia suoraan tai epäsuorasti rajoittaa lähtömuuttujia. Valmistusasiakirjat koostuvat kahdesta osasta:

tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen liitettävässä asiakirjapaketissa on oltava päästöjenrajoitusstrategian täydellinen katsaus. On todistettava, että se kattaa kaikki lähtömuuttujat, jotka säätötoimenpiteiden ja niiden tulomuuttujien matriisi sallii. Nämä todisteet liitetään liitteessä II tarkoitettuihin valmistusasiakirjoihin;

lisäaineiston, joka esitetään tekniselle tutkimuslaitokselle mutta jota ei liitetä tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen, on sisällettävä kaikki mahdollisen päästöjenrajoituksen lisästrategian muuttamat parametrit ja rajaolosuhteet, joissa tämä strategia toimii, ja erityisesti:

i)	kuvaus säätöjärjestelmän toiminnasta, ajoitusmenetelmistä ja kytkentäpisteistä polttoaineen ja muiden olennaisten järjestelmien kaikilla käyttötavoilla, mistä seuraa tehokas päästöjenrajoitus (kuten pakokaasujen kierrätysjärjestelmä (EGR-järjestelmä) tai reagenssin annostelu);

ii)	perusteet mahdollisen moottoriin sovellettavan päästöjenrajoituksen lisästrategian käytölle, täydennettynä lisäaineistolla ja testitiedoilla, jotka osoittavat vaikutukset pakokaasupäästöihin. Tätä voidaan perustella testituloksilla, vankalla teknisellä analyysilla tai molempien yhdistelmällä;

iii)	yksityiskohtainen kuvaus algoritmeista tai antureista (tarvittaessa), joita käytetään typen oksidien poistojärjestelmän virheellisen toiminnan tunnistamiseen, analysoimiseen tai diagnosoimiseen;

iv)	toleranssi, jota käytetään 8.4.7.2 kohdan vaatimusten täyttämiseen käytetyistä keinoista huolimatta.

8.3.3.2 Tätä 8.3.3.1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua lisäaineistoa on käsiteltävä ehdottoman luottamuksellisena. Se on pyynnöstä annettava tyyppihyväksyntäviranomaisen käyttöön. Tyyppihyväksyntäviranomaisen on käsiteltävä tätä aineistoa luottamuksellisena.

8.4 Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamiseen liittyvät vaatimukset

8.4.1 Valmistajan on toimitettava tiedot, jotka kuvaavat täysin typen oksidien poistojärjestelmien toiminnalliset piirteet käyttäen liitteen II lisäyksessä 1 olevassa 2 kohdassa ja liitteen II lisäyksessä 3 olevassa 2 kohdassa esitettyjä asiakirjoja.

8.4.2 Jos päästöjenrajoitusjärjestelmässä tarvitaan reagenssia, valmistajan on ilmoitettava kyseisen reagenssin ominaisuudet, mukaan lukien reagenssin tyyppi, tiedot pitoisuudesta reagenssin ollessa liuoksena, käyttölämpötilaa koskevat ehdot ja viittaukset kansainvälisiin standardeihin koostumuksen ja laadun osalta lisäyksessä 1 olevassa 2.2.1.13 kohdassa ja liitteen II lisäyksessä 3 olevassa 2.2.1.13 kohdassa.

8.4.3 Moottorin päästöjenrajoitusstrategian on oltava toimintakunnossa kaikissa ympäristöolosuhteissa, joita säännöllisesti esiintyy Euroopan yhteisön alueella, erityisesti alhaisissa ympäristön lämpötiloissa.

8.4.4 Valmistajan on osoitettava, että käytettäessä reagenssia ammoniakkipäästöt eivät tyyppihyväksyntämenettelyn soveltuvan päästötestisyklin aikana ylitä keskiarvoa 25 ppm.

8.4.5 Jos liikkuvaan työkoneeseen asennetaan tai liitetään erilliset reagenssisäiliöt, on säiliöiden sisältämästä reagenssista voitava ottaa näyte. Näytteenottopisteen on oltava helposti saavutettavissa ilman erikoistyökalujen tai -laitteiden käyttöä.

8.4.6 Käyttö- ja huoltovaatimukset

8.4.6.1 Tyyppihyväksynnän edellytyksenä on 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti kirjallisten ohjeiden tarjoaminen kaikille liikkuvien työkoneiden käyttäjille. Ohjeiden tulee koostua seuraavista:

a)	yksityiskohtaiset varoitukset, joissa selitetään asennetun moottorin mahdolliset virheellisen toiminnan, käytön tai huollon aiheuttamat toimintahäiriöt, sekä asian edellyttämät korjaustoimet;

b)	yksityiskohtaiset varoitukset koneen virheellisestä käytöstä, josta seurauksena ovat moottorin mahdolliset toimintahäiriöt, sekä asian edellyttämät korjaustoimet;

c)	tiedot reagenssin asianmukaisesta käytöstä sekä ohjeet reagenssin lisäämisestä tavanomaisten huoltojen välillä;

selvä varoitus siitä, että tyyppihyväksyntätodistus, joka on myönnetty kyseiselle moottorityypille, on voimassa vain kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

i)	moottori on käytössä, sitä käytetään ja huolletaan annettujen ohjeiden mukaisesti;

ii)	pikaisiin toimiin on ryhdytty virheellisen toiminnan, käytön tai huollon korjaamiseksi a ja b kohdassa tarkoitetuissa varoituksissa esitettyjen korjaustoimien mukaisesti;

iii)	moottoria ei ole tietoisesti väärinkäytetty, erityisesti deaktivoimalla tai jättämällä huoltamatta EGR-järjestelmä tai reagenssin annostelujärjestelmä.

Ohjeet on kirjoitettava selvästi ja muulla kuin teknisellä tavalla käyttäen samaa kieltä kuin liikkuvaan työkoneeseen tai moottoriin liittyvässä käyttäjän käsikirjassa.

8.4.7 Reagenssin valvonta (tarvittaessa)

8.4.7.1 Tyyppihyväksynnän edellytyksenä on 4 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti ilmaisimien tai muiden asianmukaisten keinojen tarjoaminen liikkuvan työkoneen kokoonpanon mukaisesti siten, että käyttäjälle ilmoitetaan seuraavista:

a)	reagenssivarastosäiliöön jäävän reagenssin määrä ja tietyllä lisäsignaalilla, kun jäljellä oleva reagenssi on alle 10 % täyden säiliön tilavuudesta;

b)	kun reagenssisäiliö tyhjenee tai on melkein tyhjä;

c)	kun varastosäiliössä oleva reagenssi ei ole liitteessä II olevan lisäyksen 1 2.2.1.13 kohdassa ja liitteen II lisäyksessä 3 olevassa 2.2.1.13 kohdassa ilmoitettujen ja muistiin merkittyjen piirteiden mukainen asennettujen arviointivälineiden mukaisesti;

d)	kun reagenssin annostelutoiminta keskeytyy muissa tapauksissa kuin moottorin sähköohjausyksikön tai annosteluohjaimen aiheuttamissa, ja reagoi moottorin käyttötilanteisiin, joissa annostelua tarvitaan, edellyttäen että nämä käyttötilanteet ilmoitetaan tyyppihyväksyntäviranomaiselle.

8.4.7.2 Valmistajan valinnan mukaan reagenssin vaatimukset ilmoitettujen piirteiden ja niihin liittyvän typen oksidien päästötoleranssin noudattamisesta on täytettävä yhdellä seuraavista keinoista:

a)	suorat keinot, kuten reagenssin laatuanturin käyttö;

b)	epäsuorat keinot, kuten NOx-anturin käyttö pakokaasuissa reagenssin tehokkuuden arvioimiseen;

c)	kaikki muut keinot, edellyttäen että niiden vaikutus on vähintään vastaava kuin a tai b kohdan keinojen käytöstä aiheutuva ja tämän osan päävaatimukset säilyvät ennallaan.”

LIITE III

Muutetaan direktiivin 97/68/EY liite III seuraavasti:

Korvataan 1.1 kohta seuraavasti:

1.1 Tässä liitteessä kuvataan testattavasta moottorista tulevien kaasu- ja hiukkaspäästöjen määritysmenetelmiä.

Seuraavia testisyklejä sovelletaan:

—

NRSC-testi (Non-Road Steady Cycle; työkoneiden vakiotilainen testisykli), joka sopii sellaisten laitteiden eritelmiin, joita käytetään hiilimonoksidi-, hiilivety-, typen oksidi- ja hiukkaspäästöjen mittaamiseen vaiheissa I, II, III A, III B ja IV moottoreista, joita on kuvattu liitteessä I olevan 1.A kohdan i ja ii alakohdassa ja

—	NRTC-testi (Non-Road Transient Cycle; työkoneiden muuttuvatilainen testisykli), jota käytetään hiilimonoksidi-, hiilivety-, typen oksidi- ja hiukkaspäästöjen mittaamiseen vaiheen III B ja IV moottoreista, joita on kuvattu liitteessä I olevan 1.A kohdan i alakohdassa,

—	sisävesialuksissa käytettäviksi tarkoitettujen moottoreiden osalta käytetään ISO-testimenetelmää, joka on määritelty ISO 8178-4:2002 -standardissa sekä IMO:n (1) Marpol (2) 73/78 -yleissopimuksen liitteessä VI (NOx-säännöstö),

—	moottorivaunuissa käytettäväksi tarkoitettujen työntövoimamoottorien osalta NRSC-testiä käytetään kaasu- ja hiukkaspäästöjen mittaamiseen vaiheissa III A ja III B,

—	vetureissa käytettäväksi tarkoitettujen työntövoimamoottorien osalta NRSC-testiä käytetään kaasu- ja hiukkaspäästöjen mittaamiseen vaiheessa III A ja III B.

Korvataan 1.3.2 kohta seuraavasti:

”1.3.2 NRTC-testi:

Ennalta määrätty muuttuva testisykli, joka perustuu liikkuviin työkoneisiin asennettujen moottoreiden käyttöolosuhteisiin, suoritetaan kaksi kertaa:

—	Ensimmäisen kerran (kylmäkäynnistys), kun moottori on jäähtynyt huoneenlämpöiseksi ja moottorin jäähdytysnesteen ja öljyn, jälkikäsittelyjärjestelmien, apumoottorijärjestelmien sekä kaikkien apumoottorin valvontalaitteiden lämpötila on vakiintunut 20–30 °C:een.

—	Toisen kerran (kuumakäynnistys), kun moottoria on käytetty kuumaksi 20 minuutin ajan heti kylmäkäynnistyssyklin päättymisen jälkeen.

Tämän tekstisyklin aikana mitataan mainittujen pakokaasupäästöjen määrät. Testisykli muodostuu kylmäkäynnistyssyklistä, jonka jälkeen moottori jäähdytetään joko luonnollisesti tai keinotekoisesti, kuumahaihtumajaksosta ja kuumakäynnistyssyklistä ja päättyy yhdistettyihin päästölaskelmiin. Dynamometrilta saatavia moottorin vääntömomentin ja kierrosnopeuden signaaleja käytetään tehon integroimiseksi suhteessa syklin aikaan, jolloin tulokseksi saadaan moottorin syklin aikana tekemä työ. Kaasumaisten aineosien pitoisuus syklin aikana määritetään joko raakapakokaasusta integroimalla analysaattorin signaali tämän liitteen lisäyksen 3 mukaisesti tai CVS-täysvirtauslaimennusjärjestelmän laimennetusta pakokaasusta integroimalla tai ottamalla pussinäytteitä tämän liitteen lisäyksen 3 mukaisesti. Hiukkaspäästöistä kerätään suhteellinen näyte laimennetusta pakokaasusta eriteltyyn suodattimeen joko osavirtauslaimennuksella tai täysvirtauslaimennuksella. Käytetyn menetelmän mukaan joko laimennetun tai laimentamattoman pakokaasun virtaus syklin aikana määritetään pilaavien aineiden massapäästöarvojen laskemiseksi. Massapäästöarvot suhteutetaan moottorin työhön kunkin pilaavan aineen päästön määrittämiseksi grammoina kilowattituntia kohti.

Päästöt (g/kWh) mitataan sekä kylmäkäynnistyksen että kuumakäynnistyksen aikana. Yhdistetyt ja painotetut päästöt lasketaan painottamalla kylmäkäynnistyksen tuloksia 10 prosentilla ja kuumakäynnistyksen tuloksia 90 prosentilla. Painotetun yhdistelmätuloksen on oltava rajojen mukainen.”

Korvataan 3.7.1 kohta seuraavasti:

3.7.1 Laitteiden eritelmät liitteessä I olevan 1.A jakson mukaisesti:

3.7.1.1 Eritelmä A

Liitteessä I olevan 1.A jakson i ja iv kohdan soveltamisalaan kuuluvien moottoreiden osalta testimoottorin dynamometrikäytössä on noudatettava seuraavaa 8 moodin sykliä (3):

Moodin numero	Moottorin kierrosnopeus (r/min)	Kuormitus (%)	Painotuskerroin
1	Nimellis- tai viitenopeus (4)	100	0,15
2	Nimellis- tai viitenopeus (4)	75	0,15
3	Nimellis- tai viitenopeus (4)	50	0,15
4	Nimellis- tai viitenopeus (4)	10	0,10
5	Välinopeus	100	0,10
6	Välinopeus	75	0,10
7	Välinopeus	50	0,10
8	Joutokäynti	—	0,15

3.7.1.2 Eritelmä B

Liitteessä I olevan 1.A jakson ii kohdan soveltamisalaan kuuluvien moottoreiden osalta testimoottorin dynamometrikäytössä on noudatettava seuraavaa 5 moodin sykliä (5):

Moodin numero	Moottorin pyörimisnopeus (r/min)	Kuormitus (%)	Painotuskerroin
1	Nimellisnopeus	100	0,05
2	Nimellisnopeus	75	0,25
3	Nimellisnopeus	50	0,30
4	Nimellisnopeus	25	0,30
5	Nimellisnopeus	10	0,10

Kuormitusarvot ovat moottorin perustehoa vastaavasta vääntömomentista laskettuja prosentuaalisia arvoja; moottorin perusteho määritellään suurimmaksi käytettävissä olevaksi tehoksi säädettävän tehojakson aikana, jossa moottoria voidaan käyttää rajoittamattoman tuntimäärän ajan vuodessa ilmoitetuissa olosuhteissa, kun huolto suoritetaan ilmoitetuin väliajoin ja valmistajan määräämällä tavalla.

3.7.1.3 Eritelmä C

Sisävesialuksissa käytettäviksi tarkoitettujen työntövoimamoottoreiden (6) osalta käytetään ISO-testimenetelmää, joka on määritelty ISO 8178-4:2002 -standardissa sekä IMO:n Marpol 73/78 -yleissopimuksen liitteessä VI (NOx-säännöstö).

Työntövoimamoottorit, joissa on kiinteänousuinen potkuri, on testattava dynamometrilla, jossa käytetään seuraavaa 4 moodin vakiosykliä (7), joka on kehitetty kuvaamaan kaupallisten laivadieselmoottorien käytönaikaista toimintaa.

Moottorin nopeus	Kuormitus (r/min)	Painotuskerroin (%)	(nimellisnopeus)
1	100 %	100	0,20
2	91 %	75	0,50
3	80 %	50	0,15
4	63 %	25	0,15

Vakionopeudella käytettävät sisävesien työntövoimamoottorit, joissa on jatkuvasäätöinen potkuri tai sähköisesti kytketyt potkurit, on testattava dynamometrilla käyttäen seuraavaa 4 moodin vakiosykliä (8), jolle on ominaista sama kuorma ja painokerroin kuin edellä kuvatussa syklissä, mutta moottorin käydessä kussakin tilassa nimellisnopeudella:

Moodin numero	Moottorin nopeus (r/min)	Kuormitus (%)	Painotuskerroin
1	Nimellisnopeus	100	0,20
2	Nimellisnopeus	75	0,50
3	Nimellisnopeus	50	0,15
4	Nimellisnopeus	25	0,15

3.7.1.4 Eritelmä D

Liitteessä I olevan 1.A jakson v kohdan soveltamisalaan kuuluvien moottoreiden osalta testimoottorin dynamometrikäytössä on noudatettava seuraavaa 3 moodin sykliä (9):

Moodin numero	Moottorin nopeus (r/min)	Kuormitus (%)	Painotuskerroin
1	Nimellisnopeus	100	0,25
2	Välinopeus	50	0,15
3	Joutokäynti	—	0,60

Korvataan 4.3.1 kohta seuraavasti:

”4.3.1 Viitenopeus

Viitenopeus (nref) vastaa liitteen III lisäyksessä 4 annetuissa moottorin dynamometrisäädöissä eriteltyjä 100 prosentin normalisoituja nopeusarvoja. Viitenopeuden normalisoinnin poistosta seuraava todellinen moottorisykli riippuu suurelta osin oikean viitenopeuden valinnasta. Viitenopeus määritellään seuraavalla kaavalla:

nref = alhainen nopeus + 0,95 x (suuri nopeus – alhainen nopeus)

(suuri nopeus on suurin moottorin kierrosnopeus, jolla saavutetaan 70 % nimellistehosta, ja alhainen nopeus on alhaisin moottorin kierrosnopeus, jolla saavutetaan 50 % nimellistehosta).

Jos mitattu viitenopeus on +/–3 % valmistajan ilmoittamasta viitenopeudesta, ilmoitettua viitenopeutta voidaan käyttää päästötestiin. Jos toleranssi ylittyy, mitattua viitenopeutta on käytettävä päästötestiin (10).

Korvataan 4.5 kohta seuraavasti:

”4.5 Päästötestin kulku

Testisarjan etenemistä kuvataan seuraavassa vuokaaviossa:

Ennen mittaussykliä voidaan tarvittaessa ajaa yksi tai useampi harjoitussykli moottorin, testisolun ja päästöjärjestelmien tarkastamiseksi.

4.5.1 Näytteenottosuodattimien valmistelu

Jokainen suodatin on sijoitettava vähintään tuntia ennen testiä petrimaljaan, joka on suojattu pölykontaminaatiolta ja jossa ilma voi vaihtua, ja asetettava punnituskammioon vakautusta varten. Vakautusajan lopussa jokainen suodatin on punnittava ja paino on merkittävä muistiin. Tämän jälkeen suodatin varastoidaan suljettuun petrimaljaan tai sinetöityyn suodatintelineeseen siihen asti, kunnes sitä tarvitaan testauksessa. Suodatin on käytettävä kahdeksan tunnin kuluessa punnituskammiosta poistamisesta. Taarapaino on kirjattava.

4.5.2 Mittauslaitteiston asentaminen

Instrumentit ja näytteenottimet on asennettava vaatimusten mukaisesti. Täysvirtauslaimennusjärjestelmään on liitettävä ulosvirtausputki.

4.5.3 Laimennusjärjestelmän käynnistäminen

Laimennusjärjestelmä käynnistetään. Täysvirtauslaimennusjärjestelmän laimennetun pakokaasun kokonaisvirta tai osavirtauslaimennusjärjestelmän läpi kulkeva laimennettu pakokaasuvirta säädetään siten, ettei järjestelmään kondensoidu vettä ja suodattimen pinnan lämpötila on 315 K:n (42 °C) ja 325 K:n (52 °C) välillä.

4.5.4 Hiukkasnäytteen keräysjärjestelmän käynnistäminen

Hiukkasnäytteen keräysjärjestelmä käynnistetään ja asetetaan ohitusasentoon. Laimennusilman taustahiukkastaso voidaan määrittää ottamalla näyte laimennusilmasta ennen pakokaasun sisääntuloa laimennustunneliin. Taustahiukkasnäyte olisi parasta kerätä muuttuvatilaisen syklin aikana, jos käytettävissä on toinen hiukkasnäytejärjestelmä. Muussa tapauksessa voidaan käyttää samaa hiukkasnäytejärjestelmää, jota käytetään muuttuvatilaisen syklin hiukkasnäytteen keräämiseen. Jos käytetään suodatettua laimennusilmaa, voidaan tehdä yksi mittaus ennen testiä tai sen jälkeen. Jos laimennusilmaa ei suodateta, mittaukset tehdään ennen testiä sekä sen jälkeen ja lasketaan tulosten keskiarvo.

4.5.5 Analysaattoreiden tarkastus

Päästöanalysaattorit on nollattava ja kohdistettava. Jos käytetään näytepusseja, ne on tyhjennettävä.

4.5.6 Jäähdytysvaatimukset

Jäähdytys voi olla luonnollinen tai pakotettu. Jos käytetään pakotettua jäähdytystä, on suunniteltava hyvää insinööritapaa noudattaen järjestelmät, jotka lähettävät jäähdytysilmaa moottoriin, lähettävät jäähdytysöljyä moottorin voitelujärjestelmään, poistavat lämpöä jäähdytysnesteestä moottorin jäähdytysjärjestelmän kautta ja poistavat lämpöä pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmästä. Jos käytetään pakotettua jälkikäsittelyjärjestelmän jäähdytystä, jäähdytysilmaa ei saa syöttää ennen kuin jälkikäsittelyjärjestelmä on jäähtynyt katalyyttista aktivointilämpötilaansa viileämmäksi. Jäähdytysmenetelmä, jonka seurauksena päästöt eivät ole edustavia, ei ole sallittu.

Kylmäkäynnistyssyklin pakokaasujen päästötesti voi alkaa jäähdytyksen jälkeen vain, kun moottoriöljyn, jäähdytysnesteen ja jälkikäsittelyn lämpötila on vakiintunut 20–30 °C:een vähintään viideksitoista minuutiksi.

4.5.7 Syklin kulku

4.5.7.1 Kylmäkäynnistyssykli

Testisarja alkaa kylmäkäynnistyssyklillä jäähdytyksen päätyttyä, kun kaikki 4.5.6 kohdassa esitetyt vaatimukset täyttyvät.

Moottori käynnistetään valmistajan omistajan käsikirjassa suositteleman käynnistysmenetelmän mukaisesti käyttämällä joko vakiokäynnistysmoottoria tai dynamometria.

Heti kun päätetään, että moottori käynnistetään, käynnistetään ”vapaan joutokäynnin” ajastin. Moottorin annetaan olla vapaasti joutokäynnillä kuormittamattomana 23 ± 1 s. Moottorin muuttuvatilainen testisykli aloitetaan siten, että syklin ensimmäinen muu kuin joutokäyntikirjaus tapahtuu ajassa 23 ± 1 s. Vapaa joutokäyntiaika sisältyy aikaan 23 ± 1s.

Testi on suoritettava liitteen III lisäyksen 4 viitesyklin mukaisesti. Moottorin kierrosnopeuden ja vääntömomentin komentojen säätöpisteiden taajuuden on oltava 5 Hz (suositus: 10 Hz) tai suurempi. Säätöpisteet lasketaan viitesyklin yhden hertsin säätöpisteiden välisen lineaarisen interpoloinnin avulla. Moottorin kierrosnopeuden ja vääntömomentin takaisinkytkentä on kirjattava testisyklin aikana vähintään kerran sekunnissa, ja signaalit voidaan suodattaa elektronisesti.

4.5.7.2 Analysaattorin tulokset

Mittauslaitteisto on käynnistettävä samanaikaisesti moottorin käynnistämisen kanssa:

—	laimennusilman kerääminen tai analysointi on aloitettava, jos käytetään täysvirtauslaimennusjärjestelmää,

—	käytettävän menetelmän mukaan joko raakapakokaasun tai laimennetun pakokaasun keräys ja analysointi on aloitettava,

—	laimennetun pakokaasun määrän sekä tarvittavien lämpötilojen ja paineiden mittaaminen on aloitettava,

—	pakokaasun massavirran tallentaminen on aloitettava, jos käytetään raakapakokaasun analysointia,

—	dynamometrin kierrosnopeuden ja vääntömomentin takaisinkytkentätietojen kirjaaminen on aloitettava.

Jos käytetään raakapakokaasun mittausta, päästöpitoisuuksia (HC, CO ja NOx) ja pakokaasun massavirtaa mitataan jatkuvasti ja ne tallennetaan tietokonejärjestelmään vähintään 2 hertsin taajuudella. Kaikki muut tiedot voidaan tallentaa vähintään yhden hertsin näytteenottotaajuudella. Analogisten analysaattoreiden vaste on kirjattava, ja kalibrointitietoja voidaan soveltaa online- tai offline-tilassa tietojen arvioinnin aikana.

Jos käytetään täysvirtauslaimennusjärjestelmää, HC ja NOx on mitattava jatkuvasti laimennustunnelissa vähintään 2 hertsin taajuudella. Keskimääräiset pitoisuudet määritetään integroimalla analysaattorin signaalit testisyklin ajalta. Järjestelmän vasteaika ei saa ylittää 20:tä sekuntia, ja se on tarvittaessa koordinoitava CVS:n virtauksen muutosten ja näytteenottoajan/testisyklin poikkeamien kanssa. CO ja CO2 on määritettävä integroimalla jatkuvat mittaussignaalit tai analysoimalla syklin aikana näytepussiin kerääntyneet konsentraatiot. Laimennusilman kaasumaisten pilaavien aineiden konsentraatiot on määritettävä integroimalla tai keräämällä ne taustapussiin. Kaikki muut mitattavat muuttujat on kirjattava vähintään kerran sekunnissa (1 Hz).

4.5.7.3 Hiukkasnäytteiden otto

Moottorin käynnistyessä hiukkasten keräämisjärjestelmä on vaihdettava ohitustilasta hiukkasten keräämistilaan.

Jos käytetään osavirtauslaimennusjärjestelmää, näytepumppu (näytepumput) on säädettävä siten, että virtaama hiukkasten näyteanturin tai siirtoputken läpi pidetään suhteutettuna pakokaasun massavirtaan.

Jos käytetään täysvirtauslaimennusjärjestelmää, näytepumppu (näytepumput) on säädettävä siten, että virtaama hiukkasten näyteanturin tai siirtoputken läpi pidetään ± 5 prosentin tarkkuudella asetetusta virtauksesta. Jos virtauksen kompensaatiota (eli näytevirtauksen suhteellista säätöä) käytetään, on osoitettava, että päätunnelin virtauksen suhde hiukkasten näytevirtaukseen vaihtelee enintään ± 5 prosenttia asetusarvostaan (paitsi näytteenkeruun kymmenen ensimmäisen sekunnin aikana).

HUOMAUTUS: Kaksoislaimennustoiminnassa näytevirta on näytesuodattimien virtauksen ja toisen laimennuksen ilman virtauksen välinen nettoero.

Kaasumittarin (kaasumittareiden) tai virtausinstrumentaation syötön keskimääräinen lämpötila ja paine on kirjattava. Jos asetettua virtausta ei voida säilyttää koko syklin ajan (± 5 prosentin tarkkuudella) suodattimen suuren hiukkaskuormituksen vuoksi, testi ei ole pätevä. Testi on suoritettava uudelleen käyttäen pienempää virtausta ja/tai halkaisijaltaan suurempaa suodatinta.

4.5.7.4 Moottorin pysähtyminen kylmäkäynnistyksen testisyklin aikana

Jos moottori pysähtyy milloin tahansa kylmäkäynnistyksen testisyklin aikana, moottori on esimukautettava, sitten jäähdytysmenettely toistettava, lopuksi moottori on käynnistettävä uudelleen ja testi on toistettava. Jos jossakin tarvittavista testilaitteista esiintyy vika testisyklin aikana, testi ei ole pätevä.

4.5.7.5 Kylmäkäynnistyssyklin jälkeiset toimet

Kun testin kylmäkäynnistyssykli on suoritettu kokonaan, pakokaasun massavirran ja laimennetun pakokaasun tilavuuden mittaus lopetetaan ja kaasun virtaus näytepusseihin sekä hiukkasnäytepumppu pysäytetään. Integroiduissa analysointijärjestelmissä näytteenoton on jatkuttava, kunnes järjestelmän vasteajat ovat kuluneet umpeen.

Mahdollisten keräyspussien pitoisuudet on analysoitava mahdollisimman pian, viimeistään 20 minuutin kuluessa testisyklin päättymisestä.

Päästötestin jälkeen analysaattoreille tehdään uusintatarkistus nollakaasulla ja samalla vertailukaasulla. Testi katsotaan hyväksyttäväksi, jos ennen testiä ja testin jälkeen saatujen tulosten ero on alle 2 prosenttia vertailukaasun arvosta.

Hiukkassuodattimet on palautettava punnituskammioon viimeistään tunnin kuluttua testin päättymisestä. Niitä on vakautettava vähintään tunnin ajan petrimaljassa, joka on suojattu pölykontaminaatiolta ja jossa ilma voi vaihtua, minkä jälkeen ne punnitaan. Suodatinten kokonaispaino kirjataan.

4.5.7.6 Kuumahaihtuma

Välittömästi moottorin sammuttamisen jälkeen moottorin mahdollinen jäähdytystuuletin (-tuulettimet) on pysäytettävä sekä mahdollinen CVS-puhallin on pysäytettävä (tai kytkettävä pakokaasujärjestelmä irti CVS:stä).

Annetaan moottorin jäähtyä 20 ± 1minuuttia. Valmistellaan moottori ja dynamometri kuumakäynnistystestiä varten. Yhdistetään tyhjennetyt näytteenottopussit laimennetun pakokaasun ja laimennusilman näytteenottojärjestelmiin. Käynnistetään CVS (jos käytössä tai ei vielä päällä) tai yhdistetään pakokaasujärjestelmä CVS:ään (jos sitä ei ole kytketty irti). Käynnistetään näytepumput (paitsi hiukkasten näytepumppu (-pumput), moottorin jäähdytystuuletin (-tuulettimet) ja tiedonkeräysjärjestelmä.

Mahdollisen vakiotilavuuskerääjän lämmönvaihdin ja mahdollisten vakionäytejärjestelmien lämmitetyt osat (tarvittaessa) on esilämmitettävä määrättyihin käyttölämpötiloihinsa ennen testin alkamista.

Säädetään näytevirtanopeus haluttuun virtaamaan ja nollataan CVS-kaasuvirran mittauslaitteet. Asennetaan huolellisesti puhdas hiukkassuodatin jokaiseen suodatintelineeseen ja asennetaan kootut suodatintelineet näytevirtalinjaan.

4.5.7.7 Kuumakäynnistyssykli

Sitten toistetaan edellä 4.5.7.2 ja 4.5.7.3 kohdassa kuvattu menettely.

4.5.7.8 Moottorin pysähtyminen kuumakäynnistyssyklin aikana

Jos moottori pysähtyy milloin tahansa kuumakäynnistyssyklin aikana, moottori voidaan sammuttaa ja jäähdyttää uudelleen 20 minuutin aikana. Sen jälkeen kuumakäynnistyssykli voidaan suorittaa uudelleen. Vain yksi uudelleen tapahtuva kuumahaihtuma ja kuumakäynnistyssyklin uudelleenkäynnistys sallitaan.

4.5.7.9 Kuumakäynnistyssyklin jälkeiset toimet

Kun kuumakäynnistyssykli on suoritettu kokonaan, pakokaasun massavirran ja laimennetun pakokaasun tilavuuden mittaus lopetetaan ja kaasun virtaus näytepusseihin sekä hiukkasnäytepumppu pysäytetään. Integroiduissa analysointijärjestelmissä näytteenoton on jatkuttava, kunnes järjestelmän vasteajat ovat kuluneet umpeen.

Mahdollisten keräyspussien pitoisuudet on analysoitava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 20 minuutin kuluttua testisyklin päättymisestä.

Muutetaan lisäystä 3 seuraavasti:

Korvataan 2.1.2.4 kohta seuraavasti:

”2.1.2.4 Spesifisten päästöjen laskeminen

Spesifiset päästöt (g/kWh) on laskettava kaikille komponenteille erikseen seuraavasti:

Formula

jossa:

Mgas,cold	=	kaasupäästöjen kokonaismassa kylmäkäynnistyssyklin aikana (g)
Mgas,hot	=	kaasupäästöjen kokonaismassa kuumakäynnistyssyklin aikana (g)
Wact,cold	=	liitteessä III olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti määritetty todellinen sykliteho kylmäkäynnistyssyklin aikana (kWh)
Wact,hot	=	liitteessä III olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti määritetty todellinen sykliteho kuumakäynnistyssyklin aikana (kWh).”

Korvataan 2.1.3.1 kohta seuraavasti:

”2.1.3.1 Massapäästöjen laskeminen

Hiukkasten massat MPT,cold ja MPT,hot (g/testi) lasketaan jommallakummalla seuraavista menetelmistä:

Formula

jossa

MPT	=	MPT,cold kylmäkäynnistyssyklin osalta
MPT	=	MPT,hot kuumakäynnistyssyklin osalta
Mf	=	syklin aikana kerättyjen hiukkasten massa (mg)
MEDFW	=	ekvivalentti laimennetun pakokaasun massa syklin aikana (kg)
MSAM	=	hiukkaskeruusuodattimien läpi kulkevan laimennetun pakokaasun massa (kg)

Ekvivalentin laimennetun pakokaasunmassan kokonaismassa syklin aikana määritetään seuraavasti:

jossa

GEDFW,i	=	hetkellinen ekvivalentti laimennetun pakokaasun massavirta (kg/s)
GEXHW,i	=	hetkellinen pakokaasumassavirta (kg/s)
qi	=	hetkellinen laimennussuhde
GTOTW,i	=	hetkellinen laimennetun pakokaasun massavirta laimennustunnelin läpi (kg/s)
GDILW,i	=	hetkellinen laimennusilman massavirta (kg/s)
f	=	tietojen näytteenottotaajuus (Hz)
n	=	mittausten lukumäärä

Formula

jossa

MPT	=	MPT,cold kylmäkäynnistyssyklin osalta
MPT	=	MPT,hot kuumakäynnistyssyklin osalta
Mf	=	syklin aikana kerättyjen hiukkasten massa (mg)
rs	=	keskimääräinen näytesuhde testin aikana

jossa

MSE	=	kerätyn pakokaasun massa syklin aikana (kg)
MEXHW	=	pakokaasun kokonaismassavirta syklin aikana (kg)
MSAM	=	hiukkaskeruusuodattimien läpi kulkevan laimennetun pakokaasun massa (kg)
MTOTW	=	laimennustunnelin läpi kulkevan laimennetun pakokaasun massa (kg)

Huomautus: Jos käytetään kokonaisnäytteenottojärjestelmää, MSAM ja MTOTW ovat samat.”

Korvataan 2.1.3.3 kohta seuraavasti:

”2.1.3.3 Spesifisten päästöjen laskeminen

Spesifiset päästöt (g/kWh) on laskettava seuraavasti:

Formula

jossa

MPT,cold	=	hiukkasten massa kylmäkäynnistyssyklin aikana (g/testi)
MPT,hot	=	hiukkasten massa kuumakäynnistyssyklin aikana (g/testi)
Kp, cold	=	hiukkasten kosteuden korjauskerroin kylmäkäynnistyssyklin aikana
Kp, hot	=	hiukkasten kosteuden korjauskerroin kuumakäynnistyssyklin aikana
Wact, cold	=	liitteessä III olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti määritetty todellinen sykliteho kylmäkäynnistyssyklin aikana (kWh)
Wact, hot	=	liitteessä III olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti määritetty todellinen sykliteho kuumakäynnistyssyklin aikana (kWh)”

Korvataan 2.2.4 kohta seuraavasti:

”2.2.4 Spesifisten päästöjen laskeminen

Spesifiset päästöt (g/kWh) on laskettava kaikille komponenteille erikseen seuraavasti:

Formula

jossa

Mgas,cold	=	kaasupäästöjen kokonaismassa kylmäkäynnistyssyklin aikana (g)
Mgas,hot	=	kaasupäästöjen kokonaismassa kuumakäynnistyssyklin aikana (g)
Wact,cold	=	liitteessä III olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti määritetty todellinen sykliteho kylmäkäynnistyssyklin aikana (kWh)
Wact,hot	=	liitteessä III olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti määritetty todellinen sykliteho kuumakäynnistyssyklin aikana (kWh)”

Korvataan 2.2.5.1 kohta seuraavasti:

”2.2.5.1 Massavirran laskeminen

Hiukkasten massat MPT,cold ja MPT,hot (g/testi) lasketaan seuraavasti:

Formula

jossa

MPT	=	MPT,cold kylmäkäynnistyssyklin osalta
MPT	=	MPT,hot kuumakäynnistyssyklin osalta
Mf	=	syklin aikana kerättyjen hiukkasten massa (mg)
MTOTW	=	2.2.1 kohdan mukaisesti laimennetun pakokaasun kokonaismassa syklin aikana (kg)
MSAM	=	laimennustunnelista hiukkasten keräämistä varten otetun laimennetun pakokaasun massa (kg)

ja,

Mf	=	Mf,p + Mf,b, jos nämä on punnittu erikseen (mg)
Mf,p	=	ensisijaiseen suodattimeen kerättyjen hiukkasten massa (mg)
Mf,b	=	toissijaiseen suodattimeen kerättyjen hiukkasten massa (mg)

Jos käytössä on kaksoislaimennusjärjestelmä, toisiolaimennusilman massa on vähennettävä hiukkassuodattimien läpi johdetun kaksoislaimennetun pakokaasun kokonaismassasta.

MSAM = MTOT - MSEC

jossa,

MTOT	=	hiukkassuodattimien läpi johdetun kaksoislaimennetun pakokaasun massa (kg)
MSEC	=	toisiolaimennusilman massa (kg)

Jos laimennusilman taustahiukkastaso on määritetty liitteessä III olevan 4.4.4 kohdan mukaisesti, hiukkasten massaan voidaan tehdä taustakorjaus. Tässä tapauksessa hiukkasten massat MPT,cold ja MPT,hot (g/testi) on laskettava seuraavasti:

Formula

jossa

MPT	=	MPT,cold kylmäkäynnistyssyklin osalta
MPT	=	MPT,hot kuumakäynnistyssyklin osalta
Mf, MSAM, MTOTW	=	katso edellä
MDIL	=	taustahiukkasnäyteanturin ottaman ensimmäisen laimennusilman massa (kg)
Md	=	ensimmäisestä laimennusilmasta kerättyjen taustahiukkasten massa (mg)
DF	=	2.2.3.1.1 kohdassa määritetty laimennuskerroin”

Korvataan 2.2.5.3 kohta seuraavasti:

”2.2.5.3 Spesifisten päästöjen laskeminen

Spesifiset päästöt (g/kWh) on laskettava seuraavalla tavalla:

Formula

jossa

MPT,cold	=	hiukkasten massa NRTC:n kylmäkäynnistyssyklin aikana (g/testi)
MPT,hot	=	hiukkasten massa NRTC:n kuumakäynnistyssyklin aikana (g/testi)
Kp, cold	=	hiukkasten kosteuden korjauskerroin kylmäkäynnistyssyklin aikana
Kp, hot	=	hiukkasten kosteuden korjauskerroin kuumakäynnistyssyklin aikana
Wact, cold	=	liitteessä III olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti määritetty todellinen sykliteho kylmäkäynnistyssyklin aikana (kWh)
Wact, hot	=	liitteessä III olevan 4.6.2 kohdan mukaisesti määritetty todellinen sykliteho kuumakäynnistyssyklin aikana (kWh)”

(1) (Kansainvälinen merenkulkujärjestö).

(2) (yleissopimus alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä).”

(3) Vastaa ISO 8178-4:2007 -standardin 8.3.1.1 kohdassa kuvattua C1-sykliä (korjattu versio 2008-07-01).

(4) Viitenopeus määritetään liitteessä I olevassa 4.3.1 kohdassa.

(5) Vastaa ISO 8178-4:2002(E) -standardin 8.4.1 kohdassa kuvattua D2-sykliä.

(6) Vakionopeuksiset apumoottorit on sertifioitava ISO D2 -käyttösyklin eli 5 moodin vakiosyklin mukaiseksi, joka on esitetty 3.7.1.2 kohdassa, kun taas vaihtuvanopeuksiset apumoottorit on sertifioitava ISO C1 -käyttösyklin eli 8 moodin vakiosyklin mukaiseksi, joka on esitetty 3.7.1.1 kohdassa.

(7) Vastaa ISO 8178-4:2002(E) -standardin 8.5.1, 8.5.2 ja 8.5.3 kohdassa kuvattua E2-sykliä. Neljä moodia on saatu keskimääräisestä potkurin noususta, joka perustuu käytönaikaisiin mittauksiin.

(8) Vastaa ISO 8178-4:2002(E) -standardin 8.5.1, 8.5.2 ja 8.5.3 kohdassa kuvattua E2-sykliä.

(9) Vastaa ISO 8178-4:2002(E) -standardin F-sykliä.”

(10) Tämä on ISO 8178-11:2006 -standardin mukainen.”