3.10.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 260/5


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/104/EY,

annettu 16 päivänä syyskuuta 2009,

työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista (toinen direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)

(kodifioitu toisinto)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 137 artiklan 2 alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista 30 päivänä marraskuuta 1989 annettua neuvoston direktiiviä 89/655/ETY (toinen direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (4). Tämän takia mainittu direktiivi olisi selkeyden ja järkeistämisen vuoksi kodifioitava.

(2)

Tämä direktiivi on erityisdirektiivi, jota tarkoitetaan toimenpiteistä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parantamisen edistämiseksi työssä 12 päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY (5) 16 artiklan 1 kohdassa. Direktiivin 89/391/ETY säännöksiä sovelletaan näin ollen kokonaisuudessaan työntekijöiden työssään käyttämiä työvälineitä koskeviin kysymyksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä direktiivissä olevien ankarampien tai erityisten säännösten soveltamista.

(3)

Perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdassa määrätään, että neuvosto voi antaa direktiivein säännöksiä vähimmäisvaatimuksista edistääkseen erityisesti työympäristön parantamista työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi.

(4)

Mainitun artiklan mukaan näissä direktiiveissä vältetään säätämästä sellaisia hallinnollisia, taloudellisia ja oikeudellisia rasituksia, jotka vaikeuttaisivat pienten tai keskisuurten yritysten perustamista taikka niiden kehittämistä.

(5)

Perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdan nojalla annetut säännökset eivät estä jäsenvaltioita ylläpitämästä tai toteuttamasta työoloja koskevia tiukempia suojatoimia, jotka ovat perustamissopimuksen mukaisia.

(6)

Niiden vähimmäisvaatimusten noudattaminen, joiden tarkoituksena on taata parempi työsuojelun taso työvälineitä käytettäessä, on olennaisen tärkeää työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi.

(7)

Työntekijöiden työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon parantaminen on tavoite, jonka ei pitäisi olla riippuvainen ainoastaan taloudellisista näkökohdista.

(8)

Korkealla tehtävässä työssä työntekijöiden terveys- ja turvallisuusriskit ovat erityisen suuret, ja he joutuvat alttiiksi erityisesti putoamiselle korkealta ja muille vakaville työtapaturmille, joiden prosentuaalinen osuus onnettomuuksien ja erityisesti kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrästä on suuri.

(9)

Tällä direktiivillä edistetään käytännössä sisämarkkinoiden sosiaalisen ulottuvuuden kehittämistä.

(10)

Jäsenvaltioiden on teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (6) mukaisesti annettava komissiolle tiedoksi kaikki koneita, laitteita ja asennuksia koskevat teknisten määräysten luonnokset.

(11)

Tämä direktiivi on tarkoituksenmukaisin keino saavuttaa tavoitteet, joihin pyritään, eikä siinä ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(12)

Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa liitteessä III olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.   Tässä direktiivissä, joka on toinen direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi, asetetaan turvallisuutta ja terveyttä koskevat vähimmäisvaatimukset 2 artiklassa olevien määritelmien mukaisesti työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille.

2.   Direktiivin 89/391/ETY säännöksiä sovelletaan kokonaisuudessaan koko 1 kohdassa tarkoitetulla soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä direktiivissä olevien ankarampien tai erityisten säännösten soveltamista.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a)

’työvälineellä’ konetta, laitetta, työkalua tai asennettua järjestelmää, jota käytetään työssä;

b)

’työvälineiden käytöllä’ kaikkea toimintaa, johon liittyy työvälineitä, kuten välineen käynnistystä tai pysäytystä, sen käyttöä, kuljetusta, korjausta, muuntamista, huoltoa ja tarkastuksia, mukaan lukien erityisesti puhdistus;

c)

’vaaravyöhykkeellä’ työvälineessä tai sen ympärillä olevaa aluetta, jolla alttiina olevan työntekijän terveys tai turvallisuus on vaarassa;

d)

’alttiina olevalla työntekijällä’ kokonaan tai osittain vaaravyöhykkeellä olevaa työntekijää;

e)

’käyttäjällä’ työntekijää tai työntekijöitä, jolle tai joille työvälineen käyttö on annettu tehtäväksi.

II   LUKU

TYÖNANTAJIEN VELVOLLISUUDET

3 artikla

Yleiset velvollisuudet

1.   Työnantajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työntekijöiden käytettäväksi annetut työvälineet yrityksessä tai laitoksessa ovat suoritettavaan työhön soveltuvia tai ne on muutettu soveltumaan hyvin siihen tarkoitukseen ja että työntekijät voivat käyttää niitä heidän turvallisuutensa tai terveytensä heikentymättä.

Valitessaan käyttöön aikomiaan työvälineitä työnantajan on otettava huomioon työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat työn erityisolosuhteet ja -piirteet sekä ne vaarat, joita yrityksessä tai laitoksessa, varsinkin työpaikalla, on, tai kaikki muut vaarat, joita kyseisten työvälineiden käyttö aiheuttaa.

2.   Jollei ole mahdollista täysin varmistaa, että työntekijät voivat käyttää työvälineitä heidän turvallisuutensa ja terveytensä vaarantumatta, työnantajan on toteutettava aiheelliset toimenpiteet vaarojen minimoimiseksi.

4 artikla

Työvälineitä koskevat säännökset

1.   Työnantajan on, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan soveltamista, hankittava tai käytettävä:

a)

sellaisia työvälineitä, jotka, jos ne on annettu yrityksen tai laitoksen työntekijöiden käyttöön ensimmäistä kertaa 31 päivän joulukuuta 1992 jälkeen, ovat:

i)

sovellettavien ja asiaa koskevien yhteisön direktiivien säännösten mukaisia;

ii)

liitteessä I asetettujen vähimmäisvaatimusten mukaisia, jos mitään muuta yhteisön direktiiviä ei sovelleta tai jos sellaista sovelletaan vain osittain;

b)

työvälineitä, jotka täyttävät liitteessä I annetut vähimmäisvaatimukset viimeistään neljän vuoden kuluttua 31 päivästä joulukuuta 1992, jos nämä työvälineet on annettu yrityksen tai laitoksen työntekijöiden käyttöön jo ennen kyseistä päivää;

c)

poiketen siitä, mitä a alakohdan ii alakohdassa ja b alakohdassa säädetään, sellaisia erikoistyövälineitä, joita koskevat liitteessä I olevan 3 kohdan vaatimukset ja jotka jo on annettu työntekijöiden käyttöön yrityksessä tai laitoksessa 5 päivänä joulukuuta 1998 ja jotka ovat viimeistään neljä vuotta kyseisen päivämäärän jälkeen liitteessä I säädettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta a alakohdan i alakohdan soveltamista.

2.   Työnantajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työväline pidetään sen koko käyttöiän ajan riittävän huollon avulla sellaisessa kunnossa, että se kussakin tapauksessa täyttää 1 kohdan a tai b alakohdassa olevat vaatimukset.

3.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava työmarkkinaosapuolia kuultuaan ja ottaen huomioon kansallinen lainsäädäntö tai kansalliset käytännöt yksityiskohtaiset säännöt, joiden avulla voidaan saavuttaa turvallisuuden taso, joka vastaa liitteessä II tarkoitettuja tavoitteita.

5 artikla

Työvälineiden tarkastaminen

1.   Työvälineiden oikean asennuksen ja moitteettoman toiminnan varmistamiseksi työnantajan on huolehdittava siitä, että kansallisen lainsäädännön tai kansallisten käytäntöjen mukaisesti pätevät henkilöt tekevät työvälineille, joiden turvallisuus riippuu niiden asennusolosuhteista, käyttöönottotarkastuksen (asennuksen jälkeen ja ennen ensimmäistä käyttöönottoa) sekä tarkastuksen jokaiselle uudelle työmaalle tai jokaiseen uuteen paikkaan asentamisen jälkeen.

2.   Sen takaamiseksi, että turvallisuus- ja terveysvaatimuksia noudatetaan ja että heikentymiset, joista voi aiheutua vaaratilanteita, havaitaan ja korjataan ajoissa, työnantajan on huolehdittava siitä, että työvälineet, jotka ovat alttiina tällaisille heikentäville vaikutuksille, on:

a)

kansallisen lainsäädännön tai kansallisten käytäntöjen mukaisesti pätevien henkilöiden säännöllisesti tarkastettava ja tarvittaessa säännöllisesti testattava;

b)

kansallisen lainsäädännön tai kansallisten käytäntöjen mukaisesti pätevien henkilöiden erityisesti tarkastettava aina, kun esiintyy työvälineiden turvallisuudelle mahdollisesti haitallisia seurauksia aiheuttavia poikkeuksellisia tilanteita, kuten työvälineeseen kohdistuvat muutokset, onnettomuudet ja luonnonilmiöt sekä pitkittynyt aika, jolloin työvälinettä ei käytetä.

3.   Tarkastusten tulokset on kirjattava ja pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla. Niitä on säilytettävä asianmukaisen ajan.

Jos kyseisiä työvälineitä käytetään yrityksen ulkopuolella, niiden mukana on oltava aiheelliset todisteet viimeisen tarkastuksen suorittamisesta.

4.   Jäsenvaltiot vahvistavat ne olosuhteet, joissa näitä tarkastuksia tehdään.

6 artikla

Työvälineet, joihin liittyy erityisiä vaaroja

Jos työvälineen käyttöön todennäköisesti liittyy erityinen työntekijöiden turvallisuutta tai terveyttä uhkaava vaara, työnantajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että:

a)

työvälineen käyttö on rajattu siten, että sitä käyttävät vain ne henkilöt, joille on annettu tehtäväksi käyttää sitä;

b)

korjauksia, muunnoksia ja huolto- tai kunnossapitotöitä tekevät työntekijät on erityisesti asetettu suorittamaan kyseistä työtä.

7 artikla

Työergonomia ja työturvallisuus

Työterveyden ja turvallisuuden vähimmäisvaatimuksia sovellettaessa työnantajan on otettava täysimittaisesti huomioon paikka ja asento, joissa työntekijä käyttää työvälineitä, sekä ergonomiset periaatteet.

8 artikla

Työntekijöille tiedottaminen

1.   Työnantajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työntekijöillä on työssä käytettäviä välineitä koskevat riittävät tiedot ja tarvittaessa kirjalliset ohjeet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 89/391/ETY 10 artiklan soveltamista.

2.   Tietojen ja kirjallisten ohjeiden on sisällettävä turvallisuutta ja terveyttä koskevat tiedot vähintään seuraavista:

a)

työvälineiden käyttöolosuhteet;

b)

ennakoitavissa olevat poikkeavat tilanteet;

c)

työvälineiden käytöstä saadusta kokemuksesta mahdollisesti tehtävät päätelmät.

Työntekijöitä on varoitettava heitä koskevista vaaroista, heidän työympäristössään olevista työvälineistä sekä heitä koskevista muutoksista, jos muutoksilla on vaikutusta heidän välittömässä työympäristössään oleviin työvälineisiin riippumatta siitä, käyttävätkö työntekijät suoraan näitä välineitä.

3.   Tietojen ja kirjallisten ohjeiden on oltava niiden työntekijöiden ymmärrettävissä, joita asia koskee.

9 artikla

Työntekijöiden kouluttaminen

Rajoittamatta direktiivin 89/391/ETY 12 artiklan soveltamista työnantajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että:

a)

työntekijät, joille on annettu tehtäväksi käyttää työvälinettä, saavat riittävän koulutuksen, mukaan lukien kaikkia sellaisia vaaroja koskeva koulutus, joita käyttö saattaa tuoda mukanaan;

b)

työntekijät, joita tarkoitetaan 6 artiklan b alakohdassa, saavat riittävän erikoiskoulutuksen.

10 artikla

Työntekijöiden kuuleminen ja osallistuminen

Työntekijöitä tai heidän edustajiaan on kuultava ja heidän on sallittava osallistua tämän direktiivin ja sen liitteiden soveltamisalaan kuuluvien asioiden käsittelyyn sillä tavoin kuin direktiivin 89/391/ETY 11 artiklassa säädetään.

III   LUKU

ERINÄISET SÄÄNNÖKSET

11 artikla

Liitteiden muuttaminen

1.   Neuvosto antaa liitteeseen I tehtävän lisäyksen, joka koskee liitteessä I olevassa 3 kohdassa tarkoitettuja erikoistyövälineisiin sovellettavia täydentäviä vähimmäisvaatimuksia, perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

2.   Direktiivin 89/391/ETY 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä on noudatettava tehtäessä liitteisiin puhtaasti teknisiä muutoksia, jotka johtuvat:

a)

työvälineiden teknistä yhdenmukaistamista ja standardointia koskevien direktiivien antamisesta, tai

b)

työvälineiden teknisestä kehityksestä, niitä koskevien kansainvälisten määräysten tai vaatimusten tai niitä koskevan tietämyksen muutoksista.

12 artikla

Loppusäännökset

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

13 artikla

Kumotaan direktiivi 89/655/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä III olevassa A osassa mainituilla direktiiveillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioita velvoittavia liitteessä III olevassa B osassa asetettuja määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

14 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

15 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä syyskuuta 2009.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. MALMSTRÖM


(1)  EUVL C 100, 30.4.2009, s. 144.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 8. heinäkuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 13. heinäkuuta 2009.

(3)  EYVL L 393, 30.12.1989, s. 13.

(4)  Katso liitteessä III oleva A osa.

(5)  EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1.

(6)  EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37.


LIITE I

VÄHIMMÄISVAATIMUKSET,

joita tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja b alakohdassa

1.   Yleinen huomautus

Tässä liitteessä asetettuja velvoitteita sovelletaan direktiivin määräykset huomioon ottaen silloin, kun kyseessä oleviin työvälineisiin liittyy vastaava vaara.

Jäljempänä esitetyt vähimmäisvaatimukset, jos niitä sovelletaan käytössä oleviin työvälineisiin, eivät välttämättä edellytä samoja toimenpiteitä kuin uusia työvälineitä koskevat olennaiset vaatimukset.

2.   Yleiset työvälineisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset

2.1

Työvälineiden hallintalaitteiden, jotka vaikuttavat turvallisuuteen, on oltava selvästi näkyvissä ja tunnistettavissa ja niiden on oltava tarvittaessa asianmukaisesti merkittyjä.

Hallintalaitteiden on sijaittava vaaravyöhykkeiden ulkopuolella ja siten, ettei niiden käyttö voi aiheuttaa lisää vaaraa, paitsi jos muunlainen paikka on välttämätön tiettyjen hallintalaitteiden osalta. Hallintalaitteet eivät saa lisätä vaaraa tahattoman käytön seurauksena.

Tarvittaessa käyttäjän on voitava varmistua ohjauskeskuksesta, että vaaravyöhykkeillä ei ole ketään. Jos tämä ei ole mahdollista, järjestelmän on annettava luotettavasti automaattinen, kuultava tai nähtävä varoitussignaali aina ennen kuin koneisto käynnistyy. Alttiina olevalla työntekijällä on oltava riittävästi aikaa tai tarvittavat apuneuvot välttääkseen nopeasti työvälineen käynnistymisestä tai pysähtymisestä aiheutuvat vaarat.

Hallintalaitteiden on oltava luotettavia, ja ne on valittava ottaen huomioon niiden suunnitelluissa käyttöolosuhteissa todennäköisesti ilmenevät puutteet, häiriöt ja rajoitukset.

2.2

Työvälineen käynnistäminen ei saa olla mahdollista muuten kuin tietoisesti käyttämällä siihen tarkoitukseen varattua hallintalaitetta.

Tämä koskee myös:

työvälineen käynnistämistä uudelleen mistä tahansa syystä tapahtuneen pysähdyksen jälkeen,

käyttöoloissa tapahtuneen tärkeän muutoksen tarkastusta (kuten nopeus, paine), paitsi jos sellainen uudelleenkäynnistys tai muutos käyttöoloissa ei aseta alttiina olevia työntekijöitä vaaraan.

Tämä vaatimus ei koske sellaista uudelleenkäynnistymistä ja muutosta käyttöoloissa, joka johtuu automaattisen laitteen normaalista toimintajaksosta.

2.3

Kaikissa työvälineissä on oltava hallintalaite niiden pysäyttämiseksi täysin ja turvallisesti.

Jokaisessa työpisteessä on oltava hallintalaite vaaran tyypistä riippuen joidenkin tai kaikkien työvälineiden pysäyttämiseksi niin, että väline on turvallisessa tilassa. Välineen pysäytyslaitteella on oltava ensisijainen asema käynnistyslaitteisiin nähden. Kun työväline tai sen vaaralliset osat ovat pysähtyneet, energiansyötön kyseisiin käynnistyslaitteisiin on lakattava.

2.4

Mahdollisuuksien mukaan ja koneeseen liittyvistä vaaroista ja sen normaalista pysähdysajasta riippuen työvälineessä on oltava hätäpysäytyslaite.

2.5

Työvälineissä, joissa on putoavien tai sinkoutuvien esineiden vaara, on oltava vaaraa vastaavat tarkoituksenmukaiset turvalaitteet.

Työvälineissä, joissa on kaasu-, höyry- neste- tai pölypäästön vaara, on oltava tarkoituksenmukaiset keruu- tai poistolaitteet vaaranlähteiden lähellä.

2.6

Työvälineet ja niiden osat on vakavoitettava kiinnittämällä tai muilla keinoin, jos se on työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden vuoksi tarpeen.

2.7

Jos on vaara, että työvälineen osia murtuu tai hajoaa, mikä todennäköisesti vaarantaisi työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden, on toteutettava tarkoituksenmukaiset suojelutoimenpiteet.

2.8

Jos on tapaturman vaara sen vuoksi, että on vaara koskettaa työvälineen liikkuvia osia, nämä osat on varustettava suojuksin tai laittein, jotka estävät pääsyn vaaravyöhykkeille tai pysäyttävät vaarallisten osien liikkeet ennen kuin vaaravyöhyke saavutetaan.

Suojusten ja suojalaitteiden on oltava seuraavanlaisia:

niiden on oltava rakenteeltaan vankkoja,

ne eivät saa aiheuttaa mitään lisävaaraa,

ne eivät saa olla helposti poistettavissa tai tehtävissä toimimattomiksi,

niiden on sijaittava riittävän kaukana vaaravyöhykkeestä,

ne eivät saa tarpeettomasti rajoittaa näkyvyyttä välineen toiminta-alueelle,

niiden on sallittava osien asennuksessa tai vaihdossa sekä huoltotöissä tarvittavat toimenpiteet rajoittaen pääsyä vain sille alueelle, missä työ suoritetaan, ja tämän on tapahduttava mahdollisuuksien mukaan suojusta tai suojalaitetta poistamatta.

2.9

Niiden alueiden ja kohtien, joissa työskennellään työvälineillä tai huolletaan niitä, on oltava suoritettavaan työhön nähden sopivasti valaistuja.

2.10

Kuumat tai hyvin kylmät työvälineiden osat on tarpeellisilta osin suojattava siten, että työntekijät eivät joudu vaaraan koskettaa työvälinettä tai tulla sitä liian lähelle.

2.11

Työvälineissä olevien varoituslaitteiden on oltava yksiselitteisiä ja helposti havaittavissa ja ymmärrettävissä.

2.12

Työvälinettä saa käyttää vain niihin töihin ja niissä olosuhteissa, joihin se on tarkoituksenmukainen.

2.13

Huoltotöiden tekemisen on oltava mahdollista koneen ollessa pysäytettynä. Jos tämä ei ole mahdollista, täytyy olla mahdollista ryhtyä tarvittaviin suojelutoimenpiteisiin, jotta sellaisia töitä voidaan suorittaa, tai jotta sellaisia töitä on voitava suorittaa vaaravyöhykkeen ulkopuolella.

Jos koneeseen kuuluu huoltokirja, se on pidettävä ajan tasalla.

2.14

Kaikki työvälineet on varustettava selvästi tunnistettavin laittein, joilla ne voidaan eristää kaikista energialähteistään.

Uudelleenkytkentä on voitava sovittaa siten, etteivät kyseessä olevat työntekijät joudu vaaraan.

2.15

Työvälineissä on oltava työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi olennaiset varoitukset ja merkinnät.

2.16

Työntekijöiden on voitava mennä turvallisesti kaikkiin paikkoihin, joihin pitää mennä tuotannon, säädön tai huollon vuoksi, ja olla niissä turvallisesti.

2.17

Kaikkien työvälineiden on oltava tarkoituksenmukaisia työntekijöiden suojaamiseksi vaaralta työvälineen syttyessä palamaan tai ylikuumentuessa tai kaasun, pölyn, höyryn tai muun työvälineessä tuotetun, käytetyn tai varastoidun aineen päästessä vuotamaan.

2.18

Kaikkien työvälineiden on oltava tarkoituksenmukaisia estämään työvälineiden tai työvälineessä tuotettujen, käytettyjen tai varastoitujen aineiden räjähtämisen vaara.

2.19

Kaikkien työvälineiden on oltava tarkoituksenmukaisia alttiina olevien työntekijöiden suojaamiseksi suoran tai epäsuoran sähkökosketuksen vaaralta.

3.   Erikoistyövälineisiin sovellettavat täydentävät vähimmäisvaatimukset

3.1   Omalla käyttövoimalla tai ilman sitä liikkuviin työvälineisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset

3.1.1   Työntekijää/työntekijöitä kannattavien työvälineiden on oltava siten rakennetut, että työntekijän/työntekijöiden vaaroille altistuminen siirroissa vähenee.

Tämä tarkoittaa myös työntekijöiden altistumista vaaralle joutua pyörän tai telaketjujen kanssa kosketuksiin tai niiden väliin puristukseen.

3.1.2   Jos liikkuvan työvälineen ja sen lisäosien tai hinattavien osien välillä energiansiirtolaitteiden tahaton lukkiutuminen voi aiheuttaa erityisiä vaaroja, tämä työväline on varustettava tai rakennettava siten, että energiansiirtolaitteiden lukkiutuminen estyy.

Jos tällaista lukkiutumista ei voida estää, on toteutettava kaikki mahdolliset toimenpiteet, jotta työntekijöille haitallisilta seurauksilta vältytään.

3.1.3   Jos liikkuvien työkoneiden väliset energiansiirtolaitteet ovat vaarassa kerätä likaa tai vaurioitua maata pitkin laahatessaan, on saatavilla oltava välineitä niiden kiinnittämiseksi.

3.1.4   Työvälineen kaatumisesta aiheutuvat vaarat todellisissa käyttöolosuhteissa on estettävä työntekijää tai työntekijöitä kuljettavissa liikkuvissa työvälineissä:

joko suojarakenteella, joka estää työvälinettä kaatumasta enemmän kuin 90 astetta,

tai rakenteella, jolla taataan välineessä kuljetetun työntekijän tai kuljetettavien työntekijöiden ympärille riittävästi tilaa siltä varalta, että liike on suurempi kuin 90 astetta,

tai muulla laitteella, jolla on vastaava vaikutus.

Nämä suojarakenteet voivat olla erottamaton osa työvälinettä.

Näitä suojarakenteita ei vaadita, jos työväline vakavoitetaan työn ajaksi tai jos työväline on suunniteltu siten, että kääntyminen tai kaatuminen on rakenteen vuoksi mahdotonta.

Jos on olemassa vaara, että kuljetettava työntekijä laitteen kääntyessä tai kaatuessa puristuu työvälineen osien ja maan väliin, kuljetettavaa työntekijää tai kuljetettavia työntekijöitä turvaava järjestelmä on asennettava.

3.1.5   Trukit, joissa on paikka yhdelle tai useammalle työntekijälle, on rakennettava tai varustettava siten, että kaatumisen vaara on rajoitettu, esimerkiksi:

asentamalla kuljettajalle ohjaamo,

trukkien kaatumista estävällä rakenteella,

rakenteella, joka takaa, että trukin kaatuessa maan ja trukin osien väliin jää riittävästi tilaa kuljetettavalle työntekijälle tai kuljetettaville työntekijöille,

tai rakenteella, joka pitää työntekijän tai työntekijät istuimellaan kuljettajan paikalla ja estää häntä tai heitä jäämästä trukin kaatuvien osien alle.

3.1.6   Omalla käyttövoimallaan liikkuvien työvälineiden, joiden siirtämisestä voi aiheutua vaaraa työntekijöille, on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

niissä on oltava laitteet, joiden avulla luvaton liikkeellelähtö voidaan estää;

b)

niissä on oltava asianmukaiset laitteet, jotka heikentävät mahdollisen törmäyksen seurauksia useiden raiteilla liikkuvien työvälineiden liikkuessa yhtä aikaa;

c)

niissä on oltava jarrutus- ja pysäytyslaite; turvallisuuden vaatiessa on helposti luoksepäästävällä tai automaattisesti toimivalla varalaitteella voitava tehdä jarrutus tai pysäytys varsinaisen laitteen joutuessa epäkuntoon;

d)

jos kuljettajan välitön näkökenttä ei riitä varmistamaan turvallisuutta, työvälineet on varustettava näkyvyyttä riittävästi parantavilla lisälaitteilla;

e)

jos työkoneet on tarkoitettu käytettäviksi yöllä tai pimeissä tiloissa, niissä on oltava työn tekemiseen sopiva valaistus, jotta työntekijöiden riittävä turvallisuus taataan;

f)

jos työvälineisiin liittyy tulipalovaara – joko niistä itsestään tai niiden hinattavista osista tai kuormasta johtuen – joka on omiaan saattamaan työntekijät vaaraan, työvälineet on varustettava asianmukaisilla palontorjuntavälineillä, ellei käyttöpaikalla ole palontorjuntavälineitä riittävän lähellä;

g)

jos välineet ovat kauko-ohjattuja, niiden on pysähdyttävä automaattisesti poistuessaan valvonta-alueelta;

h)

jos välineet ovat kauko-ohjattuja ja jos ne tavanomaisissa käyttöolosuhteissa voivat töytäistä tai puristaa työntekijöitä, välineet on varustettava näiltä vaaroilta suojaavin laittein, ellei paikalla ole muita asianmukaisia laitteita tämän töytäisyvaaran hallitsemiseksi.

3.2   Kuormien nostamiseen käytettäviin työvälineisiin sovellettavat vähimmäisvaatimukset

3.2.1   Jos kuormien nostamiseen käytettävät työvälineet asennetaan pysyvästi paikalleen, niiden lujuus ja vakavuus työssä on varmistettava ottaen huomioon etenkin taakkojen aiheuttama kuormitus ja rakenteiden pystytys- ja kiinnityskohtiin kohdistuvat rasitukset.

3.2.2   Kuormien nostamiseen käytettävissä koneissa on oltava selvästi näkyvissä niiden nimelliskuormitus ja tarvittaessa kuormituskilpi, josta käy ilmi koneen kaikkien toimintavaiheiden nimelliskuormitus.

Nostamisessa käytettävät lisälaitteet on merkittävä siten, että turvallisen käytön kannalta olennaiset ominaisuudet voidaan yksilöidä.

Jos työvälinettä ei ole tarkoitettu työntekijöiden nostamiseen ja jos erehtymisen vaara on olemassa, näkyvään paikkaan työvälineessä on asetettava asianmukainen varoitus.

3.2.3   Kiinteästi pystytettävät työvälineet on asennettava siten, että ne pienentävät mahdollisuutta, että kuormat

a)

töytäisevät työntekijöitä;

b)

tahattomasti heilahtelevat vaarallisella tavalla tai putoavat hallitsemattomasti;

c)

irtoavat tahattomasti.

3.2.4   Työntekijöiden nostamiseen tai siirtämiseen käytettävien koneiden on oltava siten tarkoituksenmukaisia, että niillä

a)

vältetään asianmukaisin laittein mahdollisuus, että henkilönnostokori, jos sellainen on, putoaa;

b)

vältetään mahdollisuus, että koneenkäyttäjä putoaa henkilönnostokorista, jos sellainen on;

c)

vältetään mahdollisuus, että koneenkäyttäjä puristuu, jää loukkuun tai joutuu niiden töytäisemäksi, etenkin tahattomassa kosketuksessa esineiden kanssa;

d)

taataan loukkuun jääneiden työntekijöiden turvallisuus henkilönnostokorissa tapahtuvan onnettomuuden varalta ja mahdollistetaan heidän poispääsynsä.

Jos a alakohdassa tarkoitettuja vaaroja ei paikasta tai korkeuseroista johtuvista syistä voida välttää millään turvallisuuslaitteella, on asennettava turvaköysi, jolla on korotettu varmuus, ja se on tarkistettava jokaisena työpäivänä.


LIITE II

TYÖVÄLINEIDEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen

Yleinen huomautus

Tätä liitettä sovelletaan noudattaen tätä direktiiviä ja jos kyseistä työvälinettä koskeva vastaava vaara on olemassa.

1.   Kaikkiin työvälineisiin sovellettavat yleiset säännökset

1.1

Työvälineet on sijoitettava ja asennettava ja niitä on käytettävä siten, että vaara työvälineen käyttäjälle ja muille työntekijöille pienenee esimerkiksi siten, että työvälineiden liikkuvien osien ja niiden lähellä olevien kiinteiden tai liikkuvien osien välillä on riittävästi vapaata tilaa ja että kaikki käytetty tai tuotettu energia tai aine tuodaan tai poistetaan turvallisesti.

1.2

Työvälineiden kokoaminen ja purkaminen on tehtävä turvallisesti noudattaen etenkin valmistajan mahdollisesti antamia ohjeita.

1.3

Työvälineet, joihin voi niitä käytettäessä osua salama, on suojattava tarkoituksenmukaisin salamalta suojaavin laittein tai toimenpitein.

2.   Omalla käyttövoimalla tai ilman sitä liikkuvia työvälineitä koskevat säännökset

2.1

Omalla käyttövoimalla liikkuvia työvälineitä saavat kuljettaa ainoastaan työntekijät, joilla on näiden työvälineiden turvalliseen kuljettamiseen tarkoituksenmukainen koulutus.

2.2

Jos työskentelyalueella liikkuu työkone, on laadittava tarkoituksenmukaiset liikenneohjeet ja niitä on noudatettava.

2.3

Työn tekeminen on järjestettävä siten, etteivät jalan liikkuvat työntekijät tule omalla käyttövoimalla liikkuvien työvälineiden alueelle.

Jos työn suorittaminen kunnolla edellyttää jalan liikkuvien työntekijöiden läsnäoloa, on tarkoituksenmukaisin toimenpitein estettävä heitä satuttamasta itseään välineisiin.

2.4

Työntekijöiden kuljetus koneellisesti ohjatuilla liikkuvilla työvälineillä on sallittu vain tätä tarkoitusta varten järjestetyillä turvallisilla paikoilla. Jos kuljetuksen aikana on työskenneltävä, nopeus on sovitettava tilanteen mukaan.

2.5

Polttomoottorilla käyviä liikkuvia työvälineitä ei saa käyttää työskentelyalueella, ellei voida taata riittävästi sellaista ilmaa, joka ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä.

3.   Kuormien nostamiseen käytettäviä työvälineitä koskevat säännökset

3.1   Yleistä

3.1.1   Kuormien nostamiseen käytettäviä uudelleen pystytettäviä tai liikkuvia työvälineitä on käytettävä siten, että työvälineen vakavuus on taattu sitä kaikissa ennakoitavissa olosuhteissa käytettäessä ottaen huomioon alustan laatu.

3.1.2   Työntekijöiden nostaminen on sallittu vain tähän tarkoitukseen tehdyillä työvälineillä ja lisälaitteilla.

Välineitä, joita ei ole tarkoitettu työntekijöiden nostamiseen, voidaan poikkeuksellisesti käyttää tässä tarkoituksessa, jos tarkoituksenmukaiset toimenpiteet turvallisuuden takaamiseksi on toteutettu asianmukaista valvontaa koskevan kansallisen lainsäädännön tai sitä koskevien kansallisten käytäntöjen mukaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 89/391/ETY 5 artiklan soveltamista.

Työntekijöiden ollessa kuormien nostamiseen käytettävillä työvälineillä ohjaamossa on oltava jatkuva päivystys. Nostettavina olevilla työntekijöillä on oltava luotettava yhteydenpitoväline. Heidän viemisekseen turvaan on oltava valmis suunnitelma.

3.1.3   On toteutettava toimenpiteitä, jotta työntekijät eivät ole riippuvien kuormien alapuolella, jollei työn moitteeton suorittaminen sitä edellytä.

Sellaisten suojaamattomien työpaikkojen kautta, joissa tavallisesti on työntekijöitä, ei saa viedä riippuvia kuormia.

Jos kuitenkin oletetaan, että työtä ei muuten voida tehdä, on määritettävä tarkoituksenmukaiset menettelyt ja niitä on sovellettava.

3.1.4   Nostoapuvälineet on valittava ottaen huomioon käsiteltävät kuormat, tarttumiskohdat, kiinnityslaitteet, ilmasto-olosuhteet sekä köysien muoto ja kokoonpano. Nostoapuvälineiden liittämistavat on merkittävä selvästi, jotta käyttäjä pystyy selvittämään niiden ominaisuudet, jos apuvälineitä ei ole käytön jälkeen irrotettu.

3.1.5   Nostoapuvälineet on säilytettävä siten, etteivät ne vahingoitu tai rikkoudu.

3.2   Ohjaamattomien kuormien nostamiseen käytettävät työvälineet

3.2.1   Jos kaksi tai useampia ohjaamattomien kuormien nostamiseen käytettäviä työvälineitä asennetaan tai pystytetään työpaikalle siten, että niiden toiminta-alueet ovat päällekkäin, on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kuormien tai työvälineiden osien välisten törmäysten välttämiseksi.

3.2.2   Ohjaamattomien kuormien nostamiseen käytettävän työnvälineen käytön aikana on toteutettava toimenpiteet sen kallistumisen, kaatumisen ja tarvittaessa sen siirtymisen ja liukumisen estämiseksi. On tarkastettava, että nämä toimenpiteet on toteutettu oikein.

3.2.3   Jos ohjaamattomien kuormien nostamiseen käytettävän työvälineen käyttäjä ei voi tarkkailla kuormaa sen koko matkan ajan joko suoraan tai tarpeellista tietoa antavien lisälaitteiden avulla, on määrättävä käyttäjän kanssa yhteydessä oleva signaalien käyttäjä opastamaan häntä ja toteutettava järjestelytoimenpiteitä työntekijät vaaralle alttiiksi asettavien kuorman törmäysten välttämiseksi.

3.2.4   Työt on järjestettävä siten, että jos työntekijä kiinnittää tai irrottaa kuormaa käsin, se voidaan tehdä turvallisesti erityisesti siten, että työn hallinta säilyy työntekijällä suoraan tai välillisesti.

3.2.5   Kaikki nostot on suunniteltava oikein, niitä on valvottava asianmukaisesti ja ne on toteutettava työntekijän turvallisuuden kärsimättä.

Erityisesti jos kuormaa on nostettava yhtä aikaa kahdella tai useammalla ohjaamattomien kuormien nostoon käytettävällä työvälineellä, nostojen hyvän koordinoinnin varmistamiseksi on luotava sovellettava menettely.

3.2.6   Jos ohjaamattomien kuormien nostamiseen käytettävät työvälineet eivät voi kannattaa kuormia energiansyötön osittaisen tai täydellisen keskeytyksen vuoksi, on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen estämiseksi, että työntekijät joutuvat alttiiksi tästä aiheutuville vaaroille.

Riippuvia kuormia ei saa jättää ilman valvontaa, paitsi jos pääsy vaaravyöhykkeelle on estetty ja jos kuorma on kiinnitetty ja sitä säilytetään täysin turvallisesti.

3.2.7   Ohjaamattomien kuormien nostamiseen käytettävien työvälineiden käyttö ulkoilmassa on lopetettava heti, kun ilmasto-olosuhteet heikkenevät siten, että toiminnan turvallisuus kärsii ja työntekijät joutuvat tämän vuoksi vaaroille alttiiksi. Työntekijöille aiheutuvien vaarojen välttämiseksi on toteutettava riittävät toimenpiteet, joiden nimenomaisena tarkoituksena on estää työvälineen kaatuminen.

4.   Korkealla tehtävään tilapäiseen työhön tarkoitettujen työvälineiden käyttöä koskevat säännökset

4.1   Yleiset säännökset

4.1.1   Jos korkealla tehtävää tilapäistä työtä ei voida direktiivin 89/391/ETY 6 artiklan ja tämän direktiivin 3 artiklan mukaisesti suorittaa turvallisesti eikä ergonomisesti asianmukaisissa oloissa soveltuvalta työskentelytasolta käsin, on valittava turvallisten työolosuhteiden varmistamisen ja ylläpitämisen kannalta sopivimmat työvälineet. Yleisesti vaikuttavat suojelutoimenpiteet on katsottava ensisijaisiksi henkilökohtaisiin suojelutoimenpiteisiin nähden. Työvälineiden mitoituksen on vastattava työn luonnetta ja ennustettavissa olevia rasituksia sekä mahdollistettava liikkuminen vaaratta.

Korkealla sijaitseviin tilapäisiin työskentelypaikkoihin pääsemistä varten on valittava parhaiten soveltuvat keinot kulkukertojen tiheyden, työskentelypaikan korkeuden ja käyttöajan mukaan. Valitun keinon on mahdollistettava työntekijöiden pelastautuminen välittömän vaaran uhatessa. Kulku lavoille, tasoille tai kävelysilloille ja niiltä poistuminen ei saa lisätä putoamisvaaraa.

4.1.2   Tikkaita saa käyttää korkealla sijaitsevana työpisteenä vain olosuhteissa, joissa 4.1.1 kohta huomioon ottaen turvallisempien työvälineiden käyttöä ei voida edellyttää vähäisen vaaran ja joko käytön lyhytaikaisuuden tai sellaisten olemassa olevien työmaan ominaisuuksien vuoksi, joita työnantaja ei voi muuttaa.

4.1.3   Köysien varassa saa liikkua ja työskennellä ainoastaan olosuhteissa, joissa riskien arviointi osoittaa, että työ voidaan suorittaa turvallisesti, ja joissa muiden, turvallisempien työvälineiden käyttö ei ole perusteltua.

Riskien arviointi huomioon ottaen sekä erityisesti työn kestosta ja ergonomisista vaatimuksista riippuen on käytettävä istuinta, jossa on asianmukaiset lisälaitteet.

4.1.4   Sen mukaan, minkä tyyppinen työväline on edellä olevien kohtien perusteella valittu, on määriteltävä asianmukaiset toimenpiteet kyseiseen työvälinetyyppiin liittyvien työntekijöille aiheutuvien vaarojen saattamiseksi mahdollisimman vähiin. Tarvittaessa on säädettävä putoamisenestolaitteiden käytöstä. Näiden on oltava rakenteeltaan ja lujuudeltaan sellaisia, että ne estävät tai pysäyttävät putoamisen korkealta sekä estävät työntekijöiden loukkaantumisen mahdollisimman hyvin. Yleisesti vaikuttavien putoamisenestolaitteiden on oltava yhtenäisiä lukuun ottamatta niitä kohtia, joista pääsee tikkaille tai portaikkoon.

4.1.5   Jos tietyn työtehtävän tekeminen edellyttää, että yleisesti vaikuttava putoamisenestolaite väliaikaisesti poistetaan, on käytettävä tehokkaita korvaavia suojatoimia. Työtehtävää ei saa suorittaa ennen kuin nämä suojatoimet on toteutettu. Yleisesti vaikuttava putoamisenestolaite on palautettava paikalleen heti sen jälkeen, kun kyseinen työtehtävä on päättynyt lopullisesti tai väliaikaisesti.

4.1.6   Korkealla tehtävää tilapäistä työtä saa tehdä ainoastaan silloin, kun sääolot eivät vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä.

4.2   Tikkaiden käyttöä koskevat erityissäännökset

4.2.1   Tikkaat on sijoitettava siten, että ne seisovat vakaasti käytön aikana. Siirrettävien tikkaiden on oltava vakaalla, kestävällä, sopivan kokoisella ja liikkumattomalla alustalla, jotta puolat pysyvät vaakasuorassa asennossa. Riipputikkaat on kiinnitettävä turvallisesti ja köysitikkaita lukuun ottamatta siten, että ne eivät siirry eivätkä heilu.

4.2.2   Siirrettävien tikkaiden jalkojen luisuminen niitä käytettäessä on estettävä joko kiinnittämällä tikkaiden ylä- tai alaosa, käyttämällä luisumisen estäviä laitteita tai muilla vastaavan tehokkuuden tarjoavilla ratkaisuilla. Tikkaiden on oltava niin korkeat, että ne ulottuvat riittävästi saavutettavan tason yläpuolelle, jollei muilla toimenpiteillä voida taata varmaa otetta. Lukittavia moniosaisia yhdistelmätikkaita ja jatkettavia tikkaita on käytettävä siten, että eri osat eivät liiku suhteessa toisiinsa. Pyörillä varustetut tikkaat on asetettava liikkumattomaan asentoon ennen niille nousua.

4.2.3   Tikkaita on käytettävä siten, että työntekijät saavat niistä koko ajan turvallisen otteen ja tuen. Jos taakkaa on kannettava tikkailla käsin, tämä ei saa estää hyvän otteen säilyttämistä tikkaista.

4.3   Telineiden käyttöä koskevat erityissäännökset

4.3.1   Jos valittua telinettä koskevaa laskelmaa ei ole saatavissa tai jos siinä ei anneta ohjeita rakenteellisesta pystytystavasta, on tehtävä lujuus- ja vakavuuslaskelmat, paitsi jos telineet pystytetään yleisesti hyväksyttyä pystytystapaa noudattaen.

4.3.2   Telineen pystytys-, käyttö- ja purkamissuunnitelman tulee olla pätevän henkilön laatima valitun telineen rakenteen vaativuuden edellyttämällä tavalla. Suunnitelma voi olla yleisluonteinen, täydennettynä kyseessä olevan telineen erityispiirteitä koskevilla tiedoilla.

4.3.3   Telineiden tukien luisumisvaara on torjuttava joko kiinnittämällä tukipintaan luisumista estävä laite tai muulla yhtä tehokkaalla keinolla, ja kantavan pinnan on oltava riittävän kestävä. Telineen vakaus on varmistettava. Pyörillä liikuteltavien telineiden liikkuminen itsestään korkealla työskenneltäessä on estettävä asianmukaisilla laitteilla.

4.3.4   Telineen tasojen on oltava mitoiltaan, muodoltaan ja kokoonpanoltaan sellaiset, että ne soveltuvat työn luonteeseen ja kestävät tarvittavan kuormituksen sekä että niillä työskenteleminen ja liikkuminen on turvallista. Telineiden tasot on asennettava siten, etteivät niiden osat pääse liikkumaan tavanomaisessa käytössä. Tasoihin kuuluvien osien ja pystysuorien yleisesti vaikuttavien putoamisenestolaitteiden väliin ei saa jäädä vaarallisia aukkoja.

4.3.5   Kun tietyt telineen osat eivät ole käyttövalmiita, esimerkiksi telinettä pystytettäessä, purettaessa tai muutettaessa, ne on merkittävä yleisin varoitusmerkein niiden kansallisten säännösten mukaisesti, joilla työssä käytettäviä turvallisuus- ja/tai terveysmerkkejä koskevista vähimmäisvaatimuksista 24 päivänä kesäkuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/58/ETY (yhdeksäs direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (1) on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja pääsy vaaralliselle alueelle on suljettava asianmukaisin estein.

4.3.6   Telineitä saa pystyttää, purkaa ja muuttaa merkittävästi vain pätevän henkilön johdolla ja sellaisten työntekijöiden toimesta, jotka ovat saaneet 9 artiklan säännösten mukaisesti asianmukaisen, suunniteltuihin tehtäviin liittyvän ja erityisiä riskejä koskevan asianmukaisen erityisopastuksen ja -ohjeet, joihin kuuluvat erityisesti:

a)

kyseisten telineiden pystytys-, purkamis- ja muuttamissuunnitelman ymmärtäminen;

b)

turvallisuus kyseisen telineen pystytyksen, purkamisen tai muuttamisen aikana;

c)

toimenpiteet henkilöiden tai esineiden putoamisvaaran ehkäisemiseksi;

d)

kyseisten telineiden turvallisuutta heikentäviin sääolosuhteiden muutoksiin liittyvät turvatoimet;

e)

sallitut kuormitukset;

f)

mahdolliset muut pystytykseen, purkamiseen tai muuttamiseen liittyvät vaarat.

Työtä johtavalla henkilöllä ja asianomaisilla työntekijöillä on oltava 4.3.2 kohdassa tarkoitettu pystytys- ja purkamissuunnitelma sekä siihen mahdollisesti sisältyvät ohjeet.

4.4   Köysien varassa liikkumista ja työskentelyä koskevat erityissäännökset

Köysien varassa liikkumisessa ja työskentelyssä on noudatettava seuraavia edellytyksiä:

a)

järjestelmässä on oltava vähintään kaksi erikseen kiinnitettyä köyttä, joista toinen toimii menoväylänä, laskeutumisväylänä ja tukena (työköysi) ja toinen varmistusvälineenä (varmistusköysi);

b)

työntekijöillä on oltava asianmukaiset valjaat, joita heidän on käytettävä, ja heidän on oltava valjaiden avulla kytkettyinä varmistusköyteen;

c)

työköydessä on oltava turvamekanismit nousemista ja laskeutumista varten sekä itsestään lukkiutuva mekanismi, jolla estetään käyttäjän putoaminen silloinkin, kun tämä menettää liikkeidensä hallinnan. Varmistusköyden on oltava varustettu liikkuvalla putoamisenestolaitteella, joka liikkuu työntekijän mukana;

d)

työntekijän käyttöön tarkoitetut työvälineet ja muut tarvikkeet on kiinnitettävä työntekijän valjaisiin tai istuimeen taikka ne on kiinnitettävä jollakin muulla sopivalla tavalla;

e)

työ on suunniteltava ja sitä on valvottava asianmukaisesti, jotta työntekijä voidaan hätätilanteessa välittömästi pelastaa;

f)

kyseisten työntekijöiden on saatava 9 artiklan säännösten mukaisesti työskentelyn edellyttämä asianmukainen erityisopastus ja -ohjeet, joihin sisältyvät erityisesti pelastusmenetelmät.

Yhden köyden käyttö voidaan sallia poikkeusolosuhteissa, joissa riskien arvioinnin perusteella toisen köyden käyttö lisäisi työn vaarallisuutta, edellyttäen että turvallisuuden varmistamiseksi on toteutettu kansallisen lainsäädännön tai kansallisen käytännön mukaiset asiaankuuluvat toimenpiteet.


(1)  EYVL L 245, 26.8.1992, s. 23.


LIITE III

A   OSA

Kumottu direktiivi ja luettelo sen muutoksista

(13 artiklassa tarkoitetut)

Neuvoston direktiivi 89/655/ETY

(EYVL L 393, 30.12.1989, s. 13).

 

Neuvoston direktiivi 95/63/EY

(EYVL L 335, 30.12.1995, s. 28).

 

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/45/EY

(EYVL L 195, 19.7.2001, s. 46).

 

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/30/EY

(EUVL L 165, 27.6.2007, s. 21).

Ainoastaan 3 artiklan 3 kohdassa direktiiviin 89/655/ETY tehtyjen viittausten osalta


B   OSA

Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle

(13 artiklassa tarkoitetut)

Direktiivi

Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle

89/655/ETY

31 päivä joulukuuta 1992

95/63/EY

4 päivä joulukuuta 1998

2001/45/EY

19 päivä heinäkuuta 2004 (1)

2007/30/EY

31 päivä joulukuuta 2012


(1)  Jäsenvaltioilla on direktiivin 89/655/ETY liitteessä II olevaa 4 kohtaa voimaan saatettaessa oikeus enintään kahden vuoden siirtymäkauteen 19 päivästä heinäkuuta 2004 lukien voidakseen ottaa huomioon erityistilanteet, jotka voivat aiheutua direktiivin 2001/45/EY käytännön soveltamisesta erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.


LIITE IV

Vastaavuustaulukko

Direktiivi 89/655/ETY

Tämä direktiivi

1 artikla

1 artikla

2 artikla

2 artikla

3 artikla

3 artikla

4 artikla

4 artikla

4 a artiklan 1 kohta

5 artiklan 1 kohta

4 a artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta

5 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta

4 a artiklan 3 kohta

5 artiklan 3 kohta

4 a artiklan 4 kohta

5 artiklan 4 kohta

5 artiklan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta

6 artiklan a ja b alakohta

5 a artikla

7 artikla

6 artiklan 1 kohta

8 artiklan 1 kohta

6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas luetelmakohta

8 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohta

6 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

8 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

6 artiklan 3 kohta

8 artiklan 3 kohta

7 artiklan ensimmäinen luetelmakohta

9 artiklan a alakohta

7 artiklan toinen luetelmakohta

9 artiklan b alakohta

8 artikla

10 artikla

9 artiklan 1 kohta

11 artiklan 1 kohta

9 artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta

11 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta

10 artiklan 1 kohta

10 artiklan 2 kohta

12 artikla

13 artikla

14 artikla

11 artikla

15 artikla

Liite I

Liite I

Liite II

Liite II

Liite III

Liite IV