29.10.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 286/1

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1005/2008,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2008,

laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2874/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

on kuullut alueiden komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisö on 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (YK:n merioikeusyleissopimus) sopimuspuoli, ratifioinut hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien, 10 päivänä joulukuuta 1982 tehtyyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimukseen sisältyvien määräysten täytäntöönpanosta 4 päivänä elokuuta 1995 tehdyn sopimuksen (YK:n kalakantasopimus) sekä hyväksynyt aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä 24 päivänä marraskuuta 1993 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön sopimuksen (FAO-sopimus). Näissä määräyksissä vahvistetaan ennen kaikkea periaate, jonka mukaan kaikilla valtioilla on velvollisuus hyväksyä tarvittavia toimenpiteitä meren luonnonvarojen kestävän hoidon varmistamiseksi sekä tehdä keskenään yhteistyötä tätä tarkoitusta varten.

(2)

Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (3) mukaisesti varmistaa sellainen elollisten vesiluonnonvarojen hyödyntäminen, joka luo talouden, ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden osalta kestävät olosuhteet.

(3)

Laiton, ilmoittamaton ja sääntelemätön kalastus (LIS-kalastus) on vakavimpia elollisten vesiluonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen kohdistuvia uhkia, ja se vaarantaa yhteisen kalastuspolitiikan sekä valtamerten parempaa hallinnointia edistävien kansainvälisten pyrkimysten perustan. LIS-kalastus on suuri uhka myös merten biologiselle monimuotoisuudelle, ja siihen on puututtava komission tiedonannossa ”Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä — ja sen jälkeen” asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

(4)

Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) hyväksyi vuonna 2001 laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen estämistä, vastustamista ja poistamista koskevan kansainvälisen toimintasuunnitelman, jolle yhteisö on antanut hyväksyntänsä. Lisäksi alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt ovat yhteisön aktiivisella tuella vahvistaneet erilaisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta.

(5)	Yhteisön olisi kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti sekä ongelman laajuus ja kiireellisyys huomioon ottaen tehostettava merkittävästi LIS-kalastuksen vastaisia toimiaan ja hyväksyttävä uusia sääntelytoimenpiteitä, joilla on tarkoitus kattaa ilmiön kaikki puolet.

(6)

Yhteisön toimet olisi kohdistettava etupäässä sellaiseen toimintaan, joka kuuluu LIS-kalastuksen määritelmän piiriin, ja joka aiheuttaa vakavimmat vahingot meriympäristölle, kalakantojen kestävyydelle sekä kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevia sääntöjä noudattavien kalastajien sosioekonomiselle tilanteelle.

(7)

LIS-kalastuksen määritelmän mukaisesti tämän asetuksen soveltamisala olisi ulotettava kalastustoimiin, jotka tapahtuvat aavalla merellä ja rannikkovaltioiden lainkäyttövaltaan tai suvereniteettiin kuuluvilla merivesillä, mukaan luettuina ne merivedet, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan tai suvereniteettiin.

(8)

Jotta LIS-kalastuksen sisäinen ulottuvuus otettaisiin asianmukaisesti huomioon, yhteisön on välttämätöntä hyväksyä tarvittavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamista. Tätä koskevat säännökset olisi sisällytettävä tähän asetukseen siihen asti kun yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 2847/93 (4) on tarkistettu.

(9)

Yhteisön säännöissä ja erityisesti asetuksen (ETY) N:o 2847/93 II osastossa säädetään kattavasta järjestelmästä, jolla on määrä valvoa yhteisön kalastusalusten saaliiden laillisuutta. Kolmansien maiden kalastusalusten pyytämiin ja yhteisöön tuotaviin kalastustuotteisiin sovellettava nykyinen järjestelmä ei takaa vastaavaa valvonnan tasoa. Tämä heikkous muodostaa LIS-kalastusta harjoittaville ulkomaisille toimijoille merkittävän houkuttimen myydä tuotteensa yhteisöön ja lisätä toimintansa kannattavuutta. Maailman suurimpana kalastustuotteiden markkina-alueena ja tuojana yhteisöllä on erityinen vastuu sen varmistamisessa, että sen alueelle tuotavat kalastustuotteet eivät ole peräisin LIS-kalastuksesta. Siksi olisi otettava käyttöön uusi järjestelmä, jolla varmistetaan yhteisöön tuotavien kalastustuotteiden toimitusketjun asianmukainen valvonta.

(10)

Kolmansien maiden lipun alla purjehtivien kalastusalusten pääsyä yhteisön satamiin koskevia yhteisön sääntöjä olisi parannettava sen varmistamiseksi, että kolmansien maiden lipun alla purjehtivista kalastusaluksista purettujen kalastustuotteiden laillisuuden valvonta on asianmukaista. Tästä syystä olisi erityisesti edellytettävä, että pääsy yhteisön satamiin sallitaan ainoastaan niille kolmansien maiden lipun alla purjehtiville aluksille, jotka pystyvät antamaan tarkat tiedot saaliidensa laillisuudesta ja joiden lippuvaltio voi varmentaa nämä tiedot.

(11)

Merellä tapahtuvalla jälleenlaivauksella vältetään asianmukainen lippu- tai rannikkovaltion suorittama valvonta, ja se on LIS-kalastusta harjoittavien toimijoiden tavanomainen tapa salata saaliidensa laittomuus. Tästä syystä on perusteltua, että yhteisö sallii jälleenlaivaustoimet ainoastaan silloin, kun ne tapahtuvat jäsenvaltioiden nimetyissä satamissa, kolmansien maiden satamissa yhteisön kalastusalusten välillä tai yhteisön vesien ulkopuolella yhteisön kalastusalusten ja alueellisen kalastusjärjestön puitteissa kuljetusalukseksi rekisteröityjen kalastusalusten välillä.

(12)	On aiheellista antaa säädökset niistä edellytyksistä, menettelystä ja tiheydestä, joita jäsenvaltioiden on sovellettava suorittaessaan riskinhallinnan pohjalta eri tarkastus- ja tarkistustoimia.

(13)

LIS-kalastuksesta peräisin olevilla kalastustuotteilla yhteisön kanssa käytävä kauppa olisi kiellettävä. On otettava käyttöön kaikkea kalastustuotteiden kauppaa yhteisön kanssa koskeva sertifiointijärjestelmä, jotta tämä kielto olisi tehokas ja jotta varmistetaan, että kaikkien kaupan kohteena olevien kalastustuotteiden, jotka tuodaan yhteisöön tai viedään yhteisöstä, pyynnissä on noudatettu kansainvälisiä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä sekä tarvittaessa muita kyseiseen kalastusalukseen sovellettavia sääntöjä.

(14)	Yhteisön olisi otettava huomioon rajoitukset, jotka koskevat kehitysmaiden valmiuksia panna sertifiointijärjestelmä täytäntöön.

(15)

On aiheellista, että tämän järjestelmän nojalla vaaditaan todistus ennakkoehtona kalastustuotteiden yhteisöön tuonnille. Tässä todistuksessa olisi oltava tiedot, jotka osoittavat kyseisten tuotteiden laillisuuden. Kyseiset kalat pyytäneiden kalastusalusten lippuvaltion olisi varmennettava todistus, sillä kansainvälisen oikeuden mukaan lippuvaltion velvollisuus on varmistaa, että sen lipun alla purjehtivat kalastusalukset noudattavat kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevia kansainvälisiä sääntöjä.

(16)

On erityisen tärkeää, että tätä sertifiointijärjestelmää sovelletaan kaikkeen merikalastustuotteiden tuontiin yhteisöön sekä vientiin yhteisöstä. Tätä järjestelmää olisi sovellettava myös ennen yhteisön alueelle saapumista muuhun maahan kuin lippuvaltioon kuljetettuihin tai tällaisessa maassa jalostettuihin kalastustuotteisiin. Näihin tuotteisiin olisi sen vuoksi sovellettava erityisvaatimuksia, jotta varmistetaan, että yhteisön alueelle saapuvat tuotteet eivät ole muita kuin ne, joiden laillisuuden lippuvaltio on varmentanut.

(17)	On tärkeää varmistaa yhtäläinen valvonnan taso kaikkien tuotujen kalastustuotteiden osalta ottamalla käyttöön erityismenettelyjä hyväksytyn talouden toimijan aseman myöntämiseksi, tämän kuitenkaan rajoittamatta kaupan laajuutta tai määrää.

(18)	Sertifiointijärjestelmää olisi kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön puitteissa sovellettava myös jäsenvaltion lipun alla purjehtivien kalastusalusten saaliiden vientiin.

(19)	Jäsenvaltioiden, joihin tuotteet on määrä tuoda, olisi voitava varmistaa lähetyksen mukana seuraavien saalistodistusten oikeellisuus ja niillä olisi oltava oikeus evätä tuonti, jos tässä asetuksessa saalistodistuksen osalta asetetut edellytykset eivät täyty.

(20)	On tärkeää, että kauttakuljetuksessa tai jälleenlaivattavina oleviin kalastustuotteisiin liittyvät eri tarkastukset ja tarkistukset tapahtuvat niiden tehokkuuden parantamiseksi ensisijaisesti lopullisten määräjäsenvaltioiden toimesta.

(21)

Jotta jäsenvaltioiden valvontaviranomaisia voidaan avustaa niiden suorittamassa sellaisten kalastustuotteiden laillisuuden seurantatehtävässä, joilla käydään kauppaa yhteisön kanssa, ja varoittaa yhteisön toimijoita, olisi perustettava yhteisön ennakkovaroitusjärjestelmä, jonka avulla levitetään tarvittaessa tietoa perustelluista epäilyistä, jotka koskevat sovellettavia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä koskevien sääntöjen noudattamista tiettyjen kolmansien maiden toimesta.

(22)	On erityisen tärkeää, että yhteisö hyväksyy varoittavia toimenpiteitä sellaisia kalastusaluksia vastaan, jotka harjoittavat LIS-kalastusta ja joihin niiden lippuvaltio ei kohdista asianmukaisia toimia tällaisen LIS-kalastuksen johdosta.

(23)

Tätä varten komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden, yhteisön kalastuksenvalvontaviraston, kolmansien valtioiden ja muiden elinten kanssa tunnistettava riskinhallinnan pohjalta kalastusalukset, joiden epäillään harjoittavan LIS-kalastusta, ja pyrittävä saamaan toimivaltaiselta lippuvaltiolta tietoja havaintojen todenperäisyydestä.

(24)	Jotta helpotetaan selvitysten tekemistä sellaisista kalastusaluksista, joiden oletetaan harjoittaneen LIS-kalastusta, ja estetään väitetyn rikkomisen jatkuminen, jäsenvaltioiden olisi sovellettava näihin kalastusaluksiin erityisiä valvontaa ja tarkastuksia koskevia vaatimuksia.

(25)

Jos saatujen tietojen perusteella on riittäviä perusteita katsoa, että kolmannen maan lipun alla purjehtivat kalastusalukset ovat harjoittaneet LIS-kalastusta eivätkä toimivaltaiset lippuvaltiot ole toteuttaneet tehokkaita toimia tällaisen LIS-kalastuksen johdosta, komission olisi merkittävä nämä alukset yhteisön LIS-alusluetteloon.

(26)

Jos saatujen tietojen perusteella on riittäviä perusteita katsoa, että yhteisön kalastusalukset ovat harjoittaneet LIS-kalastusta eivätkä toimivaltaiset lippujäsenvaltiot ole toteuttaneet tehokkaita toimia tällaisen LIS-kalastuksen johdosta tämän asetuksen ja asetuksen (ETY) N:o 2847/93 mukaisesti, komission olisi merkittävä nämä alukset yhteisön LIS-alusluetteloon.

(27)

Jos lippuvaltiot eivät ole toteuttaneet lippunsa alla purjehtiviin ja yhteisön LIS-alusluetteloon merkittyihin kalastusaluksiin kohdistuvia tehokkaita toimia, jäsenvaltioiden olisi tilanteen korjaamiseksi ja näiden alusten kalastustoiminnan jatkumisen rajoittamiseksi sovellettava asianmukaisia toimenpiteitä näitä aluksia vastaan.

(28)

Euroopan yhteisön LIS-alusluetteloon merkittyjen kalastusalusten ja niiden lippuvaltioiden oikeuksien turvaamiseksi lippuvaltiolle olisi luetteloon merkitsemistä koskevan menettelyn yhteydessä annettava mahdollisuus ilmoittaa komissiolle toteutetuista toimenpiteistä ja, jos se on mahdollista, asianomaiselle aluksen omistajalle tai käyttäjille mahdollisuus tulla kuulluksi kaikissa menettelyn vaiheissa sekä mahdollistettava kalastusaluksen poistaminen luettelosta, kun perusteita sen luettelossa pitämiselle ei enää ole.

(29)

Kalastusalukset, jotka on merkitty alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymiin LIS-luetteloihin, olisi ilman eri toimenpiteitä merkittävä komission laatimaan vastaavaan luetteloon, jotta yhteisöön luotaisiin vain yhdet puitteet ja vältettäisiin LIS-kalastusta harjoittavien kalastusalusten luettelojen määrän moninkertaistuminen.

(30)

LIS-kalastuksen tärkeimpiä syitä on se, että jotkin valtiot ovat laiminlyöneet niille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltioina kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvan velvoitteen toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että niiden kalastusalukset tai kansalaiset noudattavat kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä koskevia sääntöjä, ja yhteisön olisi puututtava tähän.

(31)

Tätä varten yhteisöllä olisi kansainvälisen ja alueellisen tason toimiensa lisäksi oltava oikeus kansainvälisiin standardeihin tukeutuvien avointen, selkeiden ja objektiivisten perusteiden mukaisesti tunnistaa valtiot, jotka eivät toimi yhteistyössä, ja hyväksyä näihin valtioihin nähden syrjimättömiä, oikeutettuja ja oikeasuhteisia toimenpiteitä, kaupan toimenpiteet mukaan luettuina, annettuaan niille ensin riittävästi aikaa vastata ennakkoilmoitukseen.

(32)

Muita valtioita koskevien kaupan toimenpiteiden hyväksyminen on neuvoston tehtävä. Koska yhteistyöhön osallistumattomien valtioiden luettelon laatimisen olisi johdettava kyseisiä valtioita koskeviin kaupan vastatoimenpiteisiin, neuvoston on aiheellista varata itselleen oikeus käyttää tässä erityisessä tapauksessa välitöntä täytäntöönpanovaltaa.

(33)

On erityisen tärkeää, että jäsenvaltioiden kansalaisia estetään tehokkaasti osallistumasta kolmansien maiden lipun alla purjehtivien ja yhteisön ulkopuolella toimivien kalastusalusten LIS-kalastukseen tai tukemasta sitä, vaikka vastuu tästä kuuluu ensisijaisesti lippuvaltiolle. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi otettava käyttöön tarvittavat toimenpiteet ja toimittava yhteistyössä keskenään ja kolmansien maiden kanssa tunnistaakseen LIS-kalastusta harjoittavat kansalaisensa ja varmistettava, että näitä rangaistaan asianmukaisesti, sekä tarkistettava kolmansien maiden kalastusalusten toimintaan yhteisön ulkopuolella osallistuvien kansalaistensa toiminta.

(34)

Yhteisön vesillä tai yhteisön toimijoiden toimesta rikotaan edelleen usein ja vakavasti yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä, mikä johtuu suurelta osin siitä, että jäsenvaltioiden lainsäädännössä näiden sääntöjen vakavista rikkomuksista säädetyt seuraamukset eivät ole varoittavia. Tätä epäkohtaa pahentaa vielä se, että seuraamusten taso eri jäsenvaltioissa vaihtelee suuresti, mikä kannustaa laittomia toimijoita toimimaan niiden jäsenvaltioiden merivesillä tai alueella, joissa seuraamukset ovat vähäisimmät. Tämän epäkohdan korjaamiseksi on tällä alalla asetuksissa (EY) N:o 2371/2002 ja (ETY) N:o 2847/93 aiemmin annettujen säännösten pohjalta aiheellista lähentää yhteisössä yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen vakavien rikkomusten johdosta määrättäviä hallinnollisten seuraamusten enimmäistasoja, ottamalla huomioon vakavan rikkomuksen kautta saatujen kalastustuotteiden arvo, rikkomuksen toistuminen ja kyseisille kalavaroille tai meriympäristölle aiheutuneen vahingon arvo, sekä säätää välittömistä täytäntöönpanotoimenpiteistä ja täydentävistä toimenpiteistä.

(35)

Kalastustoimintaa koskevien sääntöjen vakavaksi rikkomiseksi luokiteltavien toimintatapojen lisäksi myös LIS-kalastukseen suoraan liittyvän liiketoiminnan harjoittaminen, mukaan luettuina LIS-kalastuksesta saatavien kalastustuotteiden kauppa tai tuonti taikka asiakirjojen väärentäminen, olisi katsottava vakavaksi rikkomukseksi, joka edellyttää, että jäsenvaltiot hyväksyvät yhdenmukaistettuja hallinnollisia enimmäisseuraamuksia.

(36)	Tämän asetuksen vakavasta rikkomisesta määrättäviä seuraamuksia olisi sovellettava myös oikeushenkilöihin, koska nämä rikkomukset suoritetaan usein oikeushenkilöiden lukuun tai eduksi.

(37)	Tiettyjen alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen puitteissa hyväksytyt merellä tehtäviä kalastusalushavaintoja koskevat määräykset olisi pantava yhteisössä täytäntöön yhdenmukaisesti.

(38)

Jäsenvaltioiden, komission ja kolmansien maiden yhteistyö on keskeistä sen varmistamiseksi, että LIS-kalastustapaukset tutkitaan asianmukaisesti ja että niistä määrätään seuraamuksia asianmukaisesti ja että tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä voidaan soveltaa. Tällaisen yhteistyön tehostamiseksi olisi otettava käyttöön keskinäisen avunannon järjestelmä.

(39)

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja aiheellista vahvistaa tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä koskevat säännöt, jotta LIS-kalastuksen poistamista koskeva perustavoite saavutetaan. Tässä asetuksessa ei perustamissopimuksen 5 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti ylitetä sitä, mikä on tarpeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(40)	Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (5) mukaisesti.

(41)

Tässä asetuksessa LIS-kalastus katsotaan erityisen vakavaksi sovellettavien lakien, sääntöjen tai asetusten rikkomiseksi, koska se heikentää huomattavasti rikotuille säännöille asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja vaarantaa kyseessä olevien kantojen kestävyyden tai meriympäristön säilyttämisen. Rajoitetun soveltamisalansa vuoksi tämän asetuksen täytäntöönpanon on tukeuduttava yhteisen kalastuspolitiikan mukaisten kalastustoimien valvonnan ja seurannan peruspuitteet vahvistavan asetuksen (ETY) N:o 2847/93 täytäntöönpanoon ja täydennettävä sitä. Tämän mukaisesti tällä asetuksella tehostetaan niitä asetuksessa (ETY) N:o 2847/93 annettuja sääntöjä, jotka koskevat kolmansien maiden kalastusalusten tarkastuksia satamissa ja jotka nyt kumotaan ja korvataan tämän asetuksen II luvussa perustetulla satamatarkastusten järjestelmällä. Lisäksi tämän asetuksen IX luvussa säädetään erityisesti LIS-kalastukseen sovellettavasta seuraamusjärjestelmästä. Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 säännöksiä seuraamuksista sovelletaan siis edelleen muuhun kuin tässä asetuksessa käsiteltyjen yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen rikkomiseen.

(42)

Yksilön suoja henkilötietojen käsittelyn osalta kuuluu yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (6) soveltamisalaan, ja mainittua asetusta sovelletaan kokonaisuudessaan tämän asetuksen mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn, erityisesti mitä tulee rekisteröityjen oikeuksiin päästä tietoihin, oikaista, lukita ja poistaa ne, sekä sivullisille ilmoittamiseen, eikä niitä siksi eritellä tarkemmin tässä asetuksessa.

(43)	Neuvoston asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1093/94 (7), (EY) N:o 1447/1999 (8), (EY) N:o 1936/2001 (9) ja (EY) N:o 601/2004 (10) soveltamisalaan kuuluvia seikkoja koskevien tämän asetuksen uusien säännösten voimaantulon vuoksi nämä asetukset olisi kumottava osittain tai kokonaan,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tällä asetuksella perustetaan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän (LIS) kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskeva yhteisön järjestelmä.

2. Edellä 1 kohdassa säädetyssä tarkoituksessa kunkin jäsenvaltion on toteutettava yhteisön lainsäädännön mukaisesti tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä tämän järjestelmän tehokkuuden varmistamiseksi. Sen on annettava toimivaltaisten viranomaistensa käyttöön riittävät keinot niille tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.

3. Edellä 1 kohdassa säädettyä järjestelmää sovelletaan kaikkeen LIS-kalastukseen ja siihen liittyvään toimintaan, jota harjoitetaan jäsenvaltioiden niillä alueilla, joihin sovelletaan perustamissopimusta, tai yhteisön vesillä, kolmansien maiden lainkäyttövaltaan tai suvereniteettiin kuuluvilla merivesillä sekä aavalla merellä. Perustamissopimuksen liitteessä II tarkoitettujen merentakaisten alueiden ja maiden merivesillä tapahtuvaa LIS-kalastusta käsitellään kolmansien maiden merivesillä tapahtuvana LIS-kalastuksena.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)	’laittomalla, ilmoittamattomalla ja sääntelemättömällä kalastuksella’ tai ’LIS-kalastuksella’ kalastustoimia, jotka ovat laittomia, ilmoittamattomia tai sääntelemättömiä;

’laittomalla kalastuksella’ kalastustoimia,

a)	joita kansalliset tai vieraan vallan kalastusalukset harjoittavat jonkin valtion lainkäyttövaltaan kuuluvilla merivesillä ilman tuon valtion lupaa tai sen lakien ja asetusten vastaisesti;

joita harjoittavat kalastusalukset, jotka purjehtivat asianomaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sopimuspuolina olevien valtioiden lipun alla, mutta jotka toimivat tuon järjestön hyväksymien sellaisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden vastaisesti, joihin nuo valtiot ovat sitoutuneet, tai sovellettavan kansainvälisen oikeuden vastaisesti; tai

c)	joita harjoittavat kalastusalukset rikkoen kansallisia lakeja tai kansainvälisiä velvoitteita, myös niitä, joihin asianomaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön kanssa yhteistyössä toimivat valtiot ovat sitoutuneet;

’ilmoittamattomalla kalastuksella’ kalastustoimia,

a)	joita ei ole ilmoitettu tai joista on tehty väärä ilmoitus asianomaiselle kansalliselle viranomaiselle kansallisten lakien ja asetusten vastaisesti; tai

b)	joita on harjoitettu asianomaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön toimivaltaan kuuluvalla alueella ja joita ei ole ilmoitettu tai joista on tehty väärä ilmoitus tuon järjestön raportointimenettelyjen vastaisesti;

’sääntelemättömällä kalastuksella’ kalastustoimia,

joita harjoittavat asianomaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön soveltamisalaan kuuluvalla alueella kansallisuudettomat kalastusalukset tai kalastusalukset, joiden lippuvaltio ei ole tuon järjestön osapuoli, tai joku muu kalastusyhteisö tavalla, joka ei ole tuon järjestön säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukainen tai joka on niiden vastainen; tai

joita kalastusalukset harjoittavat sellaisella alueilla tai jotka kohdistuvat sellaisiin kalakantoihin, joihin ei sovelleta säilyttämis- tai hoitotoimenpiteitä, tavalla, joka ei ole meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevien, kansainvälisen oikeuden mukaisesti valtiolle kuuluvien velvollisuuksien mukainen;

’kalastusaluksella’ minkä tahansa kokoista alusta, jota käytetään tai aiotaan käyttää kalavarojen kaupallisessa hyödyntämisessä. Niihin kuuluvat tukialukset, kalanjalostusalukset, jälleenlaivaukseen osallistuvat alukset sekä kalastustuotteiden kuljetukseen varustetut rahtialukset konttialuksia lukuun ottamatta;

6)	’yhteisön kalastusaluksella’ kalastusalusta, joka purjehtii jäsenvaltion lipun alla ja joka on rekisteröity yhteisössä;

7)	’kalastusluvalla’ oikeutta harjoittaa kalastustoimintaa määrättynä aikana, määrätyllä alueella tai määrätyn kalastuksen osalta;

’kalastustuotteilla’ mitä tahansa tuotetta, joka kuuluu tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (11) käyttöön otetun yhdistetyn nimikkeistön 3. ryhmään ja tariffinimikkeisiin 1604 ja 1605, lukuun ottamatta tämän asetuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita;

9)	’säilyttämis- ja hoitotoimenpiteillä’ yhden tai useamman meren elollisen luonnonvaran säilyttämiseksi ja hallinnoimiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä, ja jotka on hyväksytty ja jotka ovat voimassa kansainvälisen ja/tai yhteisön oikeuden asianomaisten sääntöjen mukaisesti;

10)	’jälleenlaivauksella’ kaikkien tai joidenkin kalastusaluksella olevien kalastustuotteiden purkamista toiseen kalastusalukseen;

11)	’tuonnilla’ kalastustuotteiden tuomista yhteisön alueelle, myös sen alueella sijaitsevissa satamissa tapahtuvaa jälleenlaivausta varten;

12)	’välillisellä tuonnilla’ kalastustuotteiden tuontia yhteisöön jonkin muun kolmannen maan kuin saaliista vastaavan kalastusaluksen lippuvaltion alueelta;

13)	’viennillä’ jäsenvaltion lipun alla purjehtivien kalastusalusten pyytämien, mukaan lukien yhteisön alueelta, kolmansista maista tai kalavesiltä olevien, kalastustuotteiden viemistä kolmanteen maahan;

14)	’jälleenviennillä’ yhteisön alueelle aiemmin tuotujen kalastustuotteiden viemistä yhteisön alueelta;

15)

’alueellisella kalastuksenhoitojärjestöllä’ osa-alueen tasolla toimivaa, alueellista tai vastaavaa järjestöä, jolla on kansainvälisen oikeuden nojalla tunnustettu toimivalta ottaa käyttöön säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä meren elollisille luonnonvaroille, joista se vastaa sen yleissopimuksen tai sopimuksen nojalla, jolla se on perustettu;

16)

’sopimuspuolella’ alueellisen kalastuksenhoitojärjestön perustamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen tai sopimuksen sopimuspuolta sekä valtioita, kalastusyhteisöjä tai muita yhteisöjä, jotka toimivat yhteistyössä tällaisen järjestön kanssa ja joille on myönnetty tällaisessa järjestössä yhteistyötä tekevän muun kuin sopimuspuolen asema;

17)	’havainnolla’ jäsenvaltion merellä tehtävistä tarkastuksista vastaavan toimivaltaisen viranomaisen taikka yhteisön tai kolmannen maan kalastusaluksen päällikön tekemää huomiota kalastusaluksesta, joka saattaa täyttää yhden tai useamman 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun arviointiperusteen;

18)	’yhteisellä kalastustoimella’ kahden tai useamman kalastusaluksen välistä tointa, jolla saalis siirretään yhden kalastusaluksen pyydyksestä toiseen alukseen tai jossa näiden kalastusalusten käyttämä tekniikka edellyttää yhtä yhteistä pyydystä;

19)	’oikeushenkilöllä’ mitä tahansa oikeussubjektia, jolla on sovellettavan kansallisen lain mukaan oikeushenkilön asema, valtioita tai julkisia elimiä näiden käyttäessä julkista valtaa sekä julkisoikeudellisia järjestöjä lukuun ottamatta;

20)	’riskillä’ sellaisen tapahtuman todennäköisyyttä, joka estää yhteisön alueelle tuotujen tai sieltä vietyjen kalastustuotteiden osalta tämän asetuksen tai säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden asianmukaisen soveltamisen;

21)

’riskinhallinnalla’ riskin järjestelmällistä tunnistamista ja kaikkia riskitekijöiden rajoittamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Tämä sisältää muun muassa tietojen keräämisen, riskin analysoinnin ja arvioinnin, toimien määrittelemisen ja toteuttamisen sekä prosessin ja sen tulosten säännöllisen seurannan ja tarkastelun, mikä perustuu kansainvälisiin, yhteisön tai kansallisiin lähteisiin ja strategioihin;

22)	’aavalla merellä’ kaikkia Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 86 artiklassa määriteltyjä meren osia;

23)	’lähetyksellä’ tuotteita, jotka joko lähetetään samanaikaisesti yhdeltä viejältä yhdelle vastaanottajalle tai kuljetetaan yhdellä kuljetusasiakirjalla viejältä vastaanottajalle.

3 artikla

LIS-kalastusta harjoittavat kalastusalukset

1. Kalastusaluksen oletetaan harjoittavan LIS-kalastusta, jos sen osoitetaan kyseisellä kalastuksen harjoittamisalueella sovellettavien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden vastaisesti

a)	kalastaneen ilman lippuvaltion tai asianomaisen rannikkovaltion antamaa voimassa olevaa lisenssiä tai lupaa; tai

b)	jättäneen täyttämättä velvollisuutensa kirjata ja ilmoittaa saalistiedot tai saaliiseen liittyvät tiedot, mukaan luettuina alusten satelliittiseurantajärjestelmän avulla siirrettävät tiedot, tai laiminlyöneen 6 artiklan mukaiset ennakkoilmoitukset; tai

c)	kalastaneen kalastuskieltoalueella kieltoaikana taikka ilman kiintiötä tai kiintiön täyttymisen jälkeen ja/tai syvyydessä, jossa kalastus on kielletty; tai

d)	harjoittaneen sellaisen kannan kohdennettua pyyntiä, jonka kalastus on keskeytetty tai kielletty; tai

e)	käyttäneen kiellettyjä tai säännösten vastaisia pyydyksiä; tai

f)	väärentäneen tai salanneen sen merkintöjä taikka tunniste- tai rekisteröintitietoja; tai

g)	salanneen, vääristelleen tai hävittäneen tutkintaan liittyvää todistusaineistoa; tai

h)	estäneen virkamiesten työtä näiden hoitaessa velvollisuuksiaan tarkastaa sovellettavien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattamista, taikka tarkkailijoiden työtä näiden hoitaessa velvollisuuksiaan tarkkailla sovellettavien yhteisön säännösten noudattamista; tai

i)	ottaneen alukselle, jälleenlaivanneen tai purkaneen alamittaisia kaloja voimassa olevan lainsäädännön vastaisesti; tai

jälleenlaivanneen muita kalastusaluksia, joiden on tämän asetuksen nojalla todettu harjoittaneen LIS-kalastusta, taikka osallistuneen yhteisiin kalastustoimiin tällaisten alusten kanssa tai tukeneen tai huoltaneen tällaisia aluksia; tämä koskee erityisesti yhteisön LIS-alusluetteloon tai alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen LIS-alusluetteloihin kirjattuja aluksia; tai

k)	harjoittaneen kalastusta alueellisen kalastuksenhoitojärjestön alueella tavalla, joka ei vastaa tuon järjestön säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä tai on niiden vastainen, eikä aluksen lippuvaltio ole tuon järjestön jäsen tai tee yhteistyötä tuon järjestön kanssa järjestön vahvistamalla tavalla; tai

l)	olevan kansalaisuudeton ja siten kansainvälisen oikeuden mukaisesti valtioton alus.

2. Edellä 1 kohdassa esitettyä toimintaa pidetään 42 artiklan mukaisena vakavana rikkomuksena riippuen kyseessä olevan rikkomisen vakavuudesta, minkä jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen arvioi ottaen huomioon perusteet, joita voivat olla aiheutettu vahinko, sen arvo, rikkomuksen laajuus tai sen toistuminen.

II LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN KALASTUSALUSTEN TARKASTUKSET JÄSENVALTIOIDEN SATAMISSA

1 JAKSO

Edellytykset kolmansien maiden kalastusalusten satamaan pääsylle

4 artikla

Satamatarkastusjärjestelmät

1. LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi on pidettävä yllä tehokasta satamatarkastusjärjestelmää jäsenvaltioiden satamissa käyvien kolmansien maiden kalastusaluksia varten.

2. Pääsy jäsenvaltioiden satamiin, satamapalvelujen käyttö sekä saaliin purkaminen tai jälleenlaivaus näissä satamissa on kolmansien maiden kalastusaluksilta kielletty, jolleivät ne täytä tässä asetuksessa asetettuja vaatimuksia, paitsi jos on kyse YK:n merioikeusyleissopimuksen 18 artiklassa tarkoitetun ylivoimaisen esteen tai hätätilan korjaamiseksi välttämättömien palvelujen saamisesta.

3. Kolmansien maiden kalastusalusten välinen tai niiden ja jäsenvaltion lipun alla purjehtivien kalastusalusten välinen jälleenlaivaus on kielletty yhteisön vesillä, ja se voi tapahtua ainoastaan satamassa tämän luvun säännösten mukaisesti.

4. Jäsenvaltion lipun alla purjehtivat kalastusalukset eivät saa jälleenlaivata merellä saaliita kolmansien maiden kalastusaluksista yhteisön vesien ulkopuolella, ellei kalastusaluksia ole alueellisessa kalastuksenhoitojärjestössä rekisteröity rahtialuksiksi.

5 artikla

Nimetyt satamat

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä satamat tai lähellä rantaa olevat paikat, joissa 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kalastustuotteiden purkamis- tai jälleenlaivaustoimet ja satamapalvelut ovat sallittuja.

2. Kolmansien maiden kalastusalukset saavat käyttää satamapalveluja ja suorittaa purkamisen tai jälleenlaivauksen ainoastaan nimetyissä satamissa.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo nimetyistä satamista viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä tammikuuta. Kaikista luetteloon myöhemmin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava komissiolle vähintään 15 päivää ennen muutoksen voimaantuloa.

4. Komissio julkaisee nimettyjen satamien luettelon viipymättä Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja verkkosivullaan.

6 artikla

Ennakkoilmoitus

1. Kolmannen maan kalastusalusten päälliköiden tai heidän edustajiensa on ilmoitettava sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka nimettyä satamaa tai purkamislaitteita he haluavat käyttää, vähintään kolme työpäivää ennen arvioitua satamaantuloaikaa seuraavat seikat:

a)	aluksen tunnistetiedot;

b)	nimetyn määräsataman nimi ja siinä käynnin syy, purkaminen, jälleenlaivaus tai palvelujen käyttö;

c)	kalastuslupa tai tapauksen mukaan lupa kalastustoimien tukemiseen tai kalastustuotteiden jälleenlaivaukseen;

d)	kalastusmatkan ajankohta;

e)	arvioitu satamaan saapumispäivä ja -aika;

f)	kunkin aluksella pidetyn saalislajin määrät tai tarvittaessa kielteinen ilmoitus;

g)	pyynti- tai jälleenlaivausalue tai -alueet sekä onko kyse yhteisön vesistä, jonkin kolmannen maan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvista vesistä tai aavasta merestä;

h)	kunkin lajin purettavat tai jälleenlaivattavat määrät.

Kolmannen maan kalastusaluksen päälliköt tai heidän edustajansa vapautetaan a, c, d, g ja h alakohdassa tarkoitettujen tietojen ilmoittamisesta, jos saalistodistus on varmennettu III luvun mukaisesti koko sen saaliin osalta, joka on määrä purkaa tai jälleenlaivata yhteisön alueella.

2. Edellä 1 kohdassa säädetyn ilmoituksen mukana on seurattava III luvun mukaisesti varmennettu saalistodistus, jos kolmannen maan kalastusaluksella on kalastustuotteita. Alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymään saaliiden dokumentointijärjestelyyn tai satamatarkastusten järjestelmään kuuluvista saalisasiakirjoista tai satamavaltion tarkastuslomakkeista 14 artiklassa annettuja säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

3. Komissio voi 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vapauttaa tietyt kolmansien maiden kalastusalusluokat 1 kohdassa säädetystä velvollisuudesta rajoitetuksi ajaksi, jota voidaan jatkaa, tai asettaa toisen määräajan ilmoituksen tekemiselle ottamalla huomioon muun muassa kalastustuotetyypin sekä kalavesien, purkamispaikkojen ja niiden satamien välisen välimatkan, joissa kyseiset alukset on rekisteröity tai luetteloitu.

4. Tämän artiklan soveltaminen ei rajoita yhteisön ja kolmansien maiden välisten kalastussopimusten erityismääräysten soveltamista.

7 artikla

Luvat

1. Rajoittamatta 37 artiklan 5 kohdan soveltamista kolmannen maan kalastusalukselle annetaan lupa tulla satamaan ainoastaan, jos 6 artiklan 1 kohdassa säädetyt tiedot ovat täydellisiä ja, jos kolmannen maan aluksella on kalastustuotteita, niiden mukana seuraa 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu saalistodistus.

2. Lupa aloittaa saaliin purkaminen tai jälleenlaivaus satamassa annetaan ainoastaan, jos on suoritettu tarkastus 1 kohdassa säädetyin tavoin annettujen tietojen täydellisyyden toteamiseksi ja tarvittaessa on suoritettu 2 jakson mukainen tarkastus.

3. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, satamajäsenvaltio voi antaa luvan satamaan tuloon ja saaliin purkamiseen kokonaan tai osittain silloin, kun 6 artiklan 1 kohdassa säädetyt tiedot eivät ole täydellisiä taikka niiden tarkastus tai tarkistus on kesken, mutta tällöin sen on pidettävä kyseiset kalastustuotteet varastoituina toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa. Kalastustuotteet voidaan vapauttaa myyntiin, ottaa haltuun tai kuljettaa vasta sen jälkeen kun 6 artiklan 1 kohdassa säädetyt tiedot on saatu taikka niiden tarkastus- tai tarkistusmenettely on saatu päätökseen. Jos tätä menettelyä ei saada päätökseen 14 vuorokauden kuluessa purkamisesta, satamajäsenvaltio voi takavarikoida kalastustuotteet ja hävittää ne kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Toimijoiden on suoritettava varastointikustannukset.

8 artikla

Purku- ja jälleenlaivaustoimien kirjaaminen

1. Kolmannen maan kalastusalusten päälliköiden tai heidän edustajiensa on, mahdollisuuksien mukaan sähköisesti ja ennen purku- tai jälleenlaivaustoimien suorittamista, ilmoitettava sen jäsenvaltion viranomaisille, jonka nimettyjä purkusatamia tai jälleenlaivauslaitteita ne käyttävät, purettavien tai jälleenlaivattavien kalastustuotteiden määrä lajeittain sekä kunkin saaliin päivämäärä ja pyyntipaikka. Päälliköt ja heidän edustajansa vastaavat näiden ilmoitusten paikkansapitävyydestä.

2. Jäsenvaltioiden on säilytettävä 1 kohdassa säädettyjen ilmoitusten alkuperäiskappaleet tai, niitä sähköisesti toimitettaessa, paperituloste kolmen vuoden ajan tai kansallisten sääntöjen mukaisesti pitempään.

3. Purkamista ja jälleenlaivausta koskevista ilmoitusmenettelyistä ja -lomakkeista päätetään 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4. Jäsenvaltioiden on ennen kunkin kalenterivuosineljänneksen ensimmäisen kuukauden päättymistä ilmoitettava komissiolle tietokoneella tapahtuvaa tiedonsiirtoa käyttäen kolmansien maiden kalastusaluksista niiden satamissa edellisen vuosineljänneksen aikana puretut ja/tai jälleenlaivatut määrät.

2 JAKSO

Satamatarkastukset

9 artikla

Yleiset periaatteet

1. Jäsenvaltioiden on tarkastettava nimetyissä satamissaan kunakin vuonna vähintään viisi prosenttia kolmansien maiden kalastusalusten purku- ja jälleenlaivaustoimista niiden ohjeiden mukaisesti, jotka 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti annetaan riskinhallinnan pohjalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymien korkeampien kynnysarvojen soveltamista.

2. Seuraavat kalastusalukset on aina tarkastettava:

a)	48 artiklan mukaisesti havaitut kalastusalukset;

b)	kalastusalukset, joista on tehty ilmoitus IV luvun mukaisessa yhteisön ennakkovaroitusjärjestelmässä;

c)	kalastusalukset, joiden komissio 25 artiklan mukaisesti olettaa harjoittaneen LIS-kalastusta;

d)	kalastusalukset, jotka ovat alueellisen kalastuksenhoitojärjestön hyväksymässä LIS-alusten luettelossa, joka on 30 artiklan mukaisesti ilmoitettu jäsenvaltioille.

10 artikla

Tarkastusmenettely

1. Tarkastuksista vastaavien virkamiesten, jäljempänä ’virkamiehet’, on voitava tarkastaa kalastusaluksen kaikki asiaan kuuluvat alueet, kannet ja tilat, jalostetut tai jalostamattomat saaliit, verkot tai muut pyydykset, välineet ja asiaan kuuluvat asiakirjat, joita virkamiehet pitävät tarpeellisina tarkistaa sovellettavien lakien, asetusten tai kansainvälisten hoito- ja säilyttämistoimenpiteiden mukaisesti. Virkamiehet saavat myös pyytää tietoja henkilöiltä, joilla katsotaan olevan tietoa tarkastuksen kohteena olevasta asiasta.

2. Tarkastusten on käsitettävä purkamis- tai jälleenlaivaustoimet kokonaisuudessaan, ja niihin on sisällyttävä ristiintarkastus purkamista koskevaan ennakkoilmoitukseen kirjattujen ja purettujen tai jälleenlaivattujen lajikohtaisten määrien välillä.

3. Virkamiesten on allekirjoitettava tarkastusraporttinsa kalastusaluksen päällikön läsnä ollessa, ja päälliköllä on oikeus lisätä tai vaatia lisättäväksi raporttiin kaikki asiaankuuluvina pitämänsä tiedot. Virkamiesten on merkittävä kalastuspäiväkirjaan, että tarkastus on tehty.

4. Tarkastusraportin jäljennös on luovutettava kalastusaluksen päällikölle, joka voi toimittaa sen aluksen omistajalle.

5. Aluksen päällikön on toimittava yhteistyössä kalastusaluksen tarkastusten aikana ja avustettava niissä, eikä hän saa virkamiesten suorittaessa tehtäviään estää, uhkailla tai häiritä heitä.

11 artikla

Menettely rikkomustapauksissa

1. Jos tarkastuksen aikana kerätyt tiedot antavat virkamiehelle näyttöä katsoa, että kalastusalus on harjoittanut 3 artiklassa säädettyjen perusteiden mukaista LIS-kalastusta, hänen on

a)	merkittävä epäilty rikkomus tarkastusraporttiin;

b)	toteutettava tarvittavat toimet, joilla varmistetaan epäiltyä rikkomusta koskevien todisteiden säilyminen;

c)	toimitettava tarkastusraportti viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle.

2. Jos tarkastuksen tulokset antavat näyttöä siitä, että kolmannen maan kalastusalus on harjoittanut 3 artiklassa säädettyjen perusteiden mukaista LIS-kalastusta, satamajäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät saa antaa tällaisille aluksille lupaa saaliinsa purkamiseen tai jälleenlaivaukseen.

3. Tarkastuksen tehneen jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava komissiolle tai sen nimeämälle elimelle 2 kohdan mukaisesti tehdystä päätöksestä evätä lupa purkamiseen tai jälleenlaivaukseen sekä toimitettava samalla tarkastusraportin jäljennös, ja nämä toimittavat ilmoituksen viipymättä tarkastetun kalastusaluksen lippuvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja, jos tarkastettu kalastusalus on osallistunut jälleenlaivaukseen, myös sen jäljennöksen luovuttavien alusten lippuvaltiolle tai -valtioille. Tarvittaessa ilmoituksesta toimitetaan jäljennös myös sen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön pääsihteerille, jonka toimivaltaan kuuluvalla alueella saalis pyydettiin.

4. Jos epäilty rikkomus on tapahtunut aavalla merellä, satamajäsenvaltion on toimittava yhteistyössä lippuvaltion sitä koskevassa tutkinnassa ja tarvittaessa sovellettava tuon satamajäsenvaltion lainsäädännössä säädettyjä seuraamuksia edellyttäen, että kyseinen lippuvaltio on kansainvälisen oikeuden mukaisesti nimenomaisesti suostunut siirtämään tuomiovaltansa. Jos epäilty rikkomus on tapahtunut kolmannen maan merivesillä, satamajäsenvaltion on tutkintaa tehdessään lisäksi toimittava yhteistyössä myös rannikkovaltion kanssa ja tarvittaessa sovellettava tuon satamajäsenvaltion lainsäädännössä säädettyjä seuraamuksia edellyttäen, että kyseinen rannikkovaltio on kansainvälisen oikeuden mukaisesti nimenomaisesti suostunut siirtämään tuomiovaltansa.

III LUKU

KALASTUSTUOTTEIDEN TUONTIA JA VIENTIÄ KOSKEVA SAALISTODISTUSJÄRJESTELMÄ

12 artikla

Saalistodistukset

1. LIS-kalastuksesta peräisin olevien kalastustuotteiden tuonti yhteisöön on kielletty.

2. Edellä 1 kohdassa asetetun kiellon tehokkuuden varmistamiseksi kalastustuotteita saa tuoda yhteisöön ainoastaan, jos niiden mukana seuraa tämän asetuksen mukainen saalistodistus.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu saalistodistus on varmennettava sen lippuvaltion toimesta, jonka yksi tai useampi kalastusalus on pyytänyt saaliin, josta kalastustuotteet on saatu. Todistuksella varmistetaan, että saaliit on pyydetty sovellettavia lakeja ja asetuksia sekä kansainvälisiä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä noudattaen.

4. Saalistodistuksessa on oltava kaikki liitteessä II olevassa mallissa tarkemmin esitetyt tiedot, ja lippuvaltion sen julkisen viranomaisen, jolla on tietojen paikkansapitävyyden vahvistamiseen tarvittavat valtuudet, on varmennettava se. Jos asiasta sovitaan lippuvaltioiden kanssa 20 artiklan 4 kohdan mukaisen yhteistyöjärjestelyn puitteissa, saalistodistus voidaan laatia, varmentaa tai toimittaa sähköisesti tai se voidaan korvata sähköisillä jäljitysjärjestelmillä, joilla voidaan taata sama viranomaisten suorittaman valvonnan taso.

5. Liitteessä I olevaa luetteloa tuotteista, jotka jäävät saalistodistuksen soveltamisalan ulkopuolelle, voidaan tarkastella vuosittain uudelleen niiden tietojen perusteella, joita on kerätty II, III, IV, V, VIII, X ja XII luvun nojalla, ja muuttaa 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

13 artikla

Alueellisessa kalastuksenhoitojärjestössä sovitut ja voimassa olevat saaliiden dokumentointijärjestelyt

1. Saalisasiakirjat ja mitkä tahansa niihin liittyvät asiakirjat, jotka on varmennettu alueellisen kalastuksenhoitojärjestön hyväksymän sellaisen dokumentointijärjestelyn mukaisesti, jonka katsotaan täyttävän tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset, on hyväksyttävä saalistodistuksiksi sellaisista lajeista saatujen kalastustuotteiden osalta, joihin tällaisia dokumentointijärjestelyjä sovelletaan, ja niitä koskevat tuontijäsenvaltiolle 16 ja 17 artiklan mukaisesti kuuluvat tarkastus- ja tarkistusvaatimukset sekä 18 artiklassa annetut tuonnin epäämistä koskevat säännökset. Saaliiden dokumentointijärjestelyjä koskevasta luettelosta päätetään 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2. Edellä olevan 1 kohdan soveltaminen ei rajoita niiden voimassa olevien erityisasetusten soveltamista, joilla tällaiset saaliiden dokumentointijärjestelyt on saatettu osaksi yhteisön lainsäädäntöä.

14 artikla

Kalastustuotteiden välillinen tuonti

1. Tuojan on yhden lähetyksen muodostavien kalastustuotteiden, jotka kuljetetaan samassa muodossa yhteisöön muusta kolmannesta maasta kuin lippuvaltiosta, tuomista varten toimitettava tuontijäsenvaltioiden viranomaisille

a)	yksi tai useampi lippuvaltion varmentama saalistodistus; ja

asiakirjatodisteet, jotka osoittavat, ettei kalastustuotteille ole suoritettu muita toimenpiteitä kuin purkaminen, uudelleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet ja että ne ovat olleet kyseisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa.

Asiakirjatodisteet annetaan

i)	tarvittaessa yhdellä kuljetusasiakirjalla, joka on laadittu lippuvaltion alueelta tuon kolmannen maan kautta tehtävää matkaa varten; tai

ii)

tuon kolmannen maan viranomaisten laatimalla asiakirjalla, jossa

—	on tarkka kuvaus kalastustuotteista, tuotteiden purkamisen ja jälleenlaivauksen päivämäärät ja tarvittaessa käytettyjen alusten tai muiden kuljetusvälineiden nimet; ja

—	ilmoitetaan ne olosuhteet, joissa kalastustuotteita pidettiin tuossa kolmannessa maassa.

Jos kalastuksen kohteena oleviin lajeihin sovelletaan alueellisen kalastuksenhoitojärjestön saaliiden dokumentointijärjestelyä, joka on tunnustettu 13 artiklan mukaisesti, edellä tarkoitetut asiakirjat voidaan korvata saaliiden dokumentointijärjestelyn mukaisella jälleenvientitodistuksella edellyttäen, että kolmas maa on täyttänyt sitä koskevat ilmoitusvaatimukset asianmukaisesti.

2. Tuojan on yhden lähetyksen muodostavien kalastustuotteiden, jotka on jalostettu muussa kolmannessa maassa kuin lippuvaltiossa, tuomista varten toimitettava tuontijäsenvaltioiden viranomaisille ilmoitus, jonka kyseisessä kolmannessa maassa sijaitseva jalostuslaitos on laatinut ja maan toimivaltaiset viranomaiset vahvistaneet liitteessä IV olevan lomakkeen mukaisesti ja jossa

a)	on tarkka kuvaus jalostamattomista ja jalostetuista tuotteista ja kummankin määristä;

b)	ilmoitetaan, että jalostetut tuotteet on jalostettu tuossa kolmannessa maassa saaliista, joiden mukana on seurannut yksi tai useampi lippuvaltion varmentama saalistodistus; ja

jossa on liitteenä

i)	yksi tai useampi alkuperäinen saalistodistus, jos kyseiset saaliit on kokonaisuudessaan käytetty yhtenä lähetyksenä vietyjen kalastustuotteiden jalostamiseen; tai

ii)	jäljennös alkuperäisestä yhdestä tai useammasta saalistodistuksesta, jos osa kyseisistä saaliista on käytetty yhtenä lähetyksenä vietyjen kalastustuotteiden jalostamiseen.

Jos kalastuksen kohteena oleviin lajeihin sovelletaan alueellisen kalastuksenhoitojärjestön saaliiden dokumentointijärjestelyä, joka on tunnustettu 13 artiklan mukaisesti, ilmoitus voidaan korvata saaliiden dokumentointijärjestelyn mukaisella jälleenvientitodistuksella edellyttäen, että jalostajana oleva kolmas maa on täyttänyt sitä koskevat ilmoitusvaatimukset asianmukaisesti.

3. Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja ilmoitus voidaan toimittaa sähköisesti 20 artiklan 4 kohdassa säädetyn yhteistyöjärjestelyn puitteissa.

15 artikla

Jäsenvaltion lipun alla purjehtivien kalastusalusten saaliiden vienti

1. Jäsenvaltion lipun alla purjehtivien kalastusalusten saaliiden vienti edellyttää, että lippujäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset varmentavat saalistodistuksen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jos sitä vaaditaan 20 artiklan 4 kohdassa säädetyn yhteistyöjärjestelyn puitteissa.

2. Lippujäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle toimivaltaiset viranomaisensa, jotka vastaavat 1 kohdassa tarkoitettujen saalistodistusten varmennuksesta.

16 artikla

Saalistodistusten toimittaminen ja niiden tarkastukset

1. Tuojan on toimitettava varmennettu saalistodistus sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, johon tuote on määrä tuoda, vähintään kolme työpäivää ennen arvioitua saapumista paikkaan, jossa tuote tulee yhteisön alueelle. Kolmen työpäivän määräaikaa voidaan mukauttaa kalastustuotteen tyypin, yhteisön alueelle saapumisen paikan etäisyyden tai kuljetukseen käytetyn välineen mukaan. Näiden toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava saalistodistuksen tarkastus riskinhallinnan pohjalta ja lippuvaltiolta 20 ja 22 artiklan mukaisesti saadussa ilmoituksessa olevat tiedot huomioiden.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tuojat, joille on myönnetty hyväksytyn talouden toimijan asema, voivat ilmoittaa jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tuotteiden saapumisesta 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa ja pitää varmennetun saalistodistuksen ja 14 artiklassa tarkoitetut siihen liittyvät asiakirjat viranomaisten saatavilla tämän artiklan 1 kohdan mukaisia tarkastuksia tai 17 artiklan mukaisia tarkistuksia varten.

3. Myöntäessään tuojalle hyväksytyn talouden toimijan aseman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä perusteina seuraavia:

a)	tuoja on sijoittautunut tuon jäsenvaltion alueelle;

b)	tuontitapahtumia ja -määriä on riittävästi, jotta 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn käyttö on perusteltua;

c)	asianmukainen selvitys säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä koskevien vaatimusten noudattamisesta;

d)	tyydyttävä kaupallisten ja tarvittaessa kuljetus- ja jalostustietojen hallinnointijärjestelmä, joka mahdollistaa tässä asetuksessa edellytettyjen tarkastusten ja tarkistusten toteuttaminen;

e)	näiden tarkastusten ja tarkistusten suorittamisen edellyttämät mahdollisuudet;

f)	tapauksen mukaan toimintaan suoraan liittyvä käytännön pätevyys tai ammattipätevyys; ja

g)	tarvittaessa selvitys taloudellisesta vakavaraisuudesta.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle hyväksytyn talouden toimijan nimi ja osoite mahdollisimman pian sen jälkeen, kun sille on myönnetty tämä asema. Komissio antaa nämä tiedot jäsenvaltioiden käyttöön sähköisesti.

Hyväksytyn talouden toimijan asemaan liittyvistä säännöistä voidaan päättää 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

17 artikla

Tarkistukset

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä kaikki tarpeellisina pitämänsä tarkistukset varmistaakseen, että tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan moitteettomasti.

2. Näihin tarkistuksiin voi II luvun mukaisten satamassa tehtävien kalastusalusten tarkastusten lisäksi kuulua erityisesti tuotteiden tarkastaminen, ilmoitukseen sisältyvien tietojen sekä asiakirjojen olemassaolon ja aitouden tarkistaminen, toimijoiden tilien ja muiden tietojen tarkastaminen, tuotteiden kuljetusvälineiden, mukaan lukien kontit, ja varastointipaikkojen tarkastaminen, virallisten selvitysten tekeminen sekä muut vastaavat toimet.

3. Tarkistukset on riskinhallinnan mukaisesti kohdistettava kansallisella tai yhteisön tasolla laadittujen perusteiden mukaisesti tunnistetun riskin mukaan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kansalliset perusteensa komissiolle 30 työpäivän kuluessa 29 päivästä lokakuuta 2008 ja pidettävä nämä tiedot ajan tasalla. Yhteisön perusteista päätetään 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4. Tarkistuksia suoritetaan joka tapauksessa, jos

a)	tarkistuksen tekevällä jäsenvaltion viranomaisella on syytä epäillä itse saalistodistuksen, varmennussinetin tai lippuvaltion asianomaisen viranomaisen allekirjoituksen aitoutta; tai

b)	tarkistuksen tekevällä jäsenvaltion viranomaisella on hallussaan tietoja, jotka asettavat kyseenalaiseksi, onko kalastusalus noudattanut sovellettavia lakeja, asetuksia tai säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä taikka sen, täyttyvätkö muut tämän asetuksen vaatimukset; tai

kalastusaluksista, kalastusyrityksistä tai mistä tahansa muista toimijoista on raportoitu oletetun LIS-kalastuksen yhteydessä, mukaan luettuina ne kalastusalukset, joista on raportoitu alueelliselle kalastuksenhoitojärjestölle sellaisen välineen mukaisesti, jonka tämä järjestö on hyväksynyt luetteloiden laatimiseksi aluksista, joiden oletetaan harjoittaneen laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta; tai

d)	lippuvaltioista tai jälleenvientimaista on raportoitu alueelliselle kalastuksenhoitojärjestölle sellaisen välineen mukaisesti, jonka tämä järjestö on hyväksynyt lippuvaltioihin kohdistuvien kauppatoimenpiteiden täytäntöönpanoa varten; tai

e)	on julkaistu 23 artiklan 1 kohdan mukainen ennakkovaroitus.

5. Jäsenvaltiot voivat päättää suorittaa sattumanvaraisia tarkistuksia 3 ja 4 artiklassa tarkoitettujen tarkistusten lisäksi.

6. Tarkistusta varten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää apua lippuvaltion tai 14 artiklassa tarkoitetun kolmannen maan, joka ei ole lippuvaltio, toimivaltaisilta viranomaisilta, jolloin

avunpyynnössä on mainittava syyt, joiden vuoksi kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltua aihetta epäillä todistuksen ja siihen sisältyvien lausuntojen oikeellisuutta ja/tai säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattamista näiden tuotteiden osalta. Pyynnön tueksi on toimitettava jäljennös saalistodistuksesta ja kaikki tiedot tai asiakirjat, joiden perusteella todistuksen tietojen paikkansapitävyyttä epäillään. Pyyntö on lähetettävä viipymättä lippuvaltion tai 14 artiklassa tarkoitetun kolmannen maan, joka ei ole lippuvaltio, toimivaltaisille viranomaisille;

tarkistusmenettely on saatava päätökseen 15 päivän kuluessa tarkistuspyynnön esittämispäivästä. Mikäli lippuvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät pysty noudattamaan tätä määräaikaa, tarkistuksen tekevät jäsenvaltion viranomaiset voivat lippuvaltion tai 14 artiklassa tarkoitetun kolmannen maan, joka ei ole lippuvaltio, pyynnöstä myöntää vastaukselle lisäaikaa enintään 15 päivää.

7. Tuotteiden luovuttaminen markkinoille on keskeytettävä, kunnes tulokset 1–6 kohdassa tarkoitetuista tarkistusmenettelyistä on saatu. Varastointikustannuksista vastaa toimija.

8. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle toimivaltaiset viranomaisensa, jotka vastaavat saalistodistusten tarkastuksista ja tarkistuksista 16 artiklan sekä tämän artiklan 1–6 kohdan mukaisesti.

18 artikla

Tuonnin epääminen

1. Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa evättävä kalastustuotteiden tuonti yhteisöön ilman, että niiden tarvitsee pyytää lisätodisteita tai lähettää lippuvaltiolle avunpyyntöä, havaitessaan, että

a)	tuoja ei ole kyennyt toimittamaan saalistodistusta kyseisistä tuotteista tai täyttämään 16 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisia velvollisuuksiaan;

b)	tuotaviksi aiotut tuotteet eivät ole samoja kuin ne, jotka on mainittu saalistodistuksessa;

c)	12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu lippuvaltion julkinen viranomainen ei ole varmentanut saalistodistusta;

d)	saalistodistuksessa ei ole kaikkia tarvittavia tietoja;

e)	tuoja ei kykene todistamaan, että kalastustuotteet täyttävät 14 artiklan 1 tai 2 kohdan edellytykset;

f)	saalistodistuksessa saaliiden alkuperäalukseksi merkitty kalastusalus on yhteisön LIS-alusluettelossa tai 30 artiklassa tarkoitetuissa LIS-alusluetteloissa;

g)	saalistodistuksen ovat varmentaneet sellaisen lippuvaltion viranomaiset, joka on todettu 31 artiklan mukaisesti yhteistyöhön osallistumattomaksi.

2. Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on seuraavissa tapauksissa tarvittaessa evättävä kalastustuotteiden tuonti yhteisöön 17 artiklan 6 kohdan nojalla tehdyn avunpyynnön jälkeen:

a)	viejällä ei viranomaisten saaman vastauksen mukaan ollut oikeutta pyytää saalistodistuksen varmentamista; tai

b)	tuotteet eivät viranomaisten saaman vastauksen mukaan ole säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaisia tai ne eivät täytä muita tässä luvussa asetettuja edellytyksiä; tai

c)	viranomaiset eivät ole saaneet vastausta säädetyssä määräajassa; tai

d)	viranomaisten saama vastaus ei anna asianmukaisia vastauksia pyynnössä esitettyihin kysymyksiin.

3. Jos kalastustuotteiden tuonti evätään 1 tai 2 kohdan mukaisesti, jäsenvaltiot voivat takavarikoida kyseiset kalastustuotteet ja tuhota, hävittää tai myydä ne kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Myynnistä saatu tuotto voidaan käyttää hyväntekeväisyystarkoituksiin.

4. Jokaisella henkilöllä on oikeus hakea muutosta itseään koskevaan päätökseen, jonka toimivaltaiset viranomaiset tekevät 1, 2 tai 3 kohdan mukaisesti. Muutoksenhakuoikeuteen sovelletaan kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevia sääntöjä.

5. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava tuonnin epäämisestä lippuvaltiolle ja tarvittaessa 14 artiklassa tarkoitetulle kolmannelle maalle, joka ei ole lippuvaltio. Komissiolle on lähetettävä jäljennös ilmoituksesta.

19 artikla

Passitus ja jälleenlaivaus

1. Jos kalastustuotteet asetetaan passitusmenettelyyn paikassa, jossa ne tulevat yhteisön alueelle, ja kuljetetaan toiseen jäsenvaltioon, jossa ne asetetaan toiseen tullimenettelyyn, tuossa jäsenvaltiossa sovelletaan 17 ja 18 artiklan säännöksiä.

2. Jos kalastustuotteet asetetaan passitusmenettelyyn paikassa, jossa ne tulevat yhteisön alueelle, ja kuljetetaan samassa jäsenvaltiossa toiseen paikkaan, jossa ne asetetaan toiseen tullimenettelyyn, tämä jäsenvaltio voi soveltaa 16, 17 ja 18 artiklan säännöksiä ensin mainitussa paikassa tai määräpaikassa. Jäsenvaltioiden on mahdollisimman pian ilmoitettava komissiolle tämän kohdan täytäntöönpanemiseksi toteutetut toimenpiteet ja pidettävä nämä tiedot ajan tasalla. Komissio julkaisee nämä ilmoitukset verkkosivuillaan.

3. Jos kalastustuotteet jälleenlaivataan paikassa, jossa ne tulevat yhteisön alueelle, ja kuljetetaan meritse toiseen jäsenvaltioon, tuossa jäsenvaltiossa sovelletaan 17 ja 18 artiklan säännöksiä.

4. Jälleenlaivausjäsenvaltioiden on ilmoitettava määräjäsenvaltioille ne kuljetusasiakirjan tiedot, jotka koskevat kalastustuotteiden laatua ja painoa, lastaussatamaa ja laivaajaa kolmannessa maassa, kuljetusalusten nimiä sekä jälleenlaivaus- ja määräsatamia, heti kun nämä ovat selvillä ja ennen arvioitua saapumispäivää määräsatamaan.

20 artikla

Lippuvaltioiden ilmoitukset ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa

1. Tietyn lippuvaltion tämän asetuksen soveltamista varten varmentamat saalistodistukset hyväksytään sillä edellytyksellä, että komissio on saanut tuolta lippuvaltiolta ilmoituksen, jossa todistetaan, että

a)	sillä on käytössään kansalliset järjestelyt niiden lakien ja asetusten sekä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden soveltamista, valvontaa ja täytäntöönpanoa varten, joita sen kalastusalusten on noudatettava;

b)	sen julkisilla viranomaisilla on valtuudet vahvistaa saalistodistuksissa olevien tietojen todenmukaisuus ja tehdä tällaisten todistusten tarkistuksia jäsenvaltioiden pyynnöstä. Ilmoituksen on sisällettävä myös tarvittavat tiedot näiden viranomaisten tunnistamiseksi.

2. Edellä 1 kohdassa säädetyssä ilmoituksessa oltavat tiedot on esitetty liitteessä III.

3. Komissio ilmoittaa lippuvaltiolle 1 kohdan mukaisesti lähetetyn ilmoituksen vastaanottamisesta. Jollei lippuvaltio ole ilmoittanut kaikkia 1 kohdassa mainittuja seikkoja, komissio ilmoittaa lippuvaltiolle, mitkä seikat puuttuvat ja pyytää sitä toimittamaan uuden ilmoituksen.

4. Komissio tekee tarvittaessa hallinnollista yhteistyötä kolmansien maiden kanssa aloilla, jotka liittyvät saalistodistusta koskevien tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanoon, mukaan luettuna saalistodistusten ja tarvittaessa 14 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen sähköinen laatiminen, varmentaminen tai toimittaminen.

Tällaisella yhteistyöllä on pyrittävä

a)	varmistamaan, että yhteisöön tuodut kalastustuotteet ovat peräisin saaliista, jotka on pyydetty sovellettavien lakien, asetusten tai säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaisesti;

b)	helpottamaan II luvussa ja tässä luvussa vahvistettujen, kalastusalusten pääsyä satamiin, kalastustuotteiden tuontia ja saalistodistusten tarkistamista koskevia vaatimuksia koskevien muodollisuuksien hoitamista lippuvaltioissa;

c)	huolehtimaan komission tai sen nimeämän elimen paikan päällä suorittamista tarkastuksista, joiden tarkoituksena on tarkistaa yhteistyöjärjestelyn tosiasiallinen toteuttaminen;

d)	huolehtimaan puitteiden luomisesta osapuolten väliselle, yhteistyöjärjestelyn täytäntöönpanoa tukevalle tietojenvaihdolle.

5. Edellä 4 kohdassa säädettyä yhteistyötä ei ole pidettävä ennakkoehtona tämän luvun soveltamiseksi tuontiin, joka on peräisin minkä tahansa valtion lipun alla purjehtivien kalastusalusten saaliista.

21 artikla

Jälleenvienti

1. Tämän luvun mukaisen saalistodistuksen nojalla tuotujen tuotteiden jälleenvienti on sallittua, kun sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, josta jälleenviennin on määrä tapahtua, varmentavat saalistodistuksen jälleenvientiä koskevan osan tai, jos jälleenvietävät kalastustuotteet ovat osa tuoduista tuotteista, tämän osan jäljennöksen.

2. Jos kalastustuotteiden jälleenviennin hoitaa hyväksytty talouden toimija, 16 artiklan 2 kohdassa määriteltyä menettelyä noudatetaan soveltuvin osin.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle toimivaltaiset viranomaisensa, jotka huolehtivat saalistodistusten jälleenvientiä koskevan osan varmentamisesta ja tarkistamisesta 15 artiklassa määritellyn menettelyn mukaisesti.

22 artikla

Tietojen säilyttäminen ja niiden levittäminen

1. Komissio pitää luetteloa niistä valtioista ja niiden toimivaltaisista viranomaisista, jotka on ilmoitettu tämän luvun mukaisesti, säilyttäen siihen seuraavat tiedot:

a)	jäsenvaltiot, jotka ovat ilmoittaneet viranomaisensa, joilla on toimivalta varmentaa, tarkastaa ja tarkistaa saalistodistukset ja jälleenvientitodistukset 15, 16, 17 ja 21 artiklan mukaisesti;

b)	lippuvaltiot, joilta on saatu 20 artiklan 1 kohdan mukaiset ilmoitukset sekä merkintä niistä, joiden osalta on otettu käyttöön kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskeva järjestely 20 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2. Komissio julkaisee verkkosivullaan ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä luettelon 1 kohdassa tarkoitetuista valtioista ja niiden toimivaltaisista viranomaisista ja pitää tiedot säännöllisesti ajan tasalla. Komissio antaa saalistodistusten varmentamisesta ja tarkistamisesta vastaavien lippuvaltioiden viranomaisten yhteystiedot sähköisesti niiden jäsenvaltioiden viranomaisten käyttöön, jotka vastaavat saalistodistusten varmentamisesta ja tarkistamisesta.

3. Komissio julkaisee verkkosivullaan ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä luettelon 13 artiklan mukaisesti tunnustetuista saaliiden dokumentointijärjestelyistä ja pitää luettelon säännöllisesti ajan tasalla.

4. Jäsenvaltioiden on säilytettävä tuontia varten toimitettujen saalistodistusten, vientiä varten varmennettujen saalistodistusten sekä saalistodistusten varmennettujen jälleenvientiä koskevien osien alkuperäiskappaleet kolmen vuoden ajan tai kansallisten sääntöjen mukaisesti pitempään.

5. Hyväksyttyjen talouden toimijoiden on säilytettävä 4 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen alkuperäiskappaleet kolmen vuoden ajan tai kansallisten sääntöjen mukaisesti pitempään.

IV LUKU

YHTEISÖN ENNAKKOVAROITUSJÄRJESTELMÄ

23 artikla

Ennakkovaroituksen antaminen

1. Jos II, III, V, VI, VII, VIII, X tai XI luvun mukaisesti saatujen tietojen pohjalta on perusteltua aihetta epäillä, että tiettyjen kolmansien maiden kalastusalukset tai niistä tulevat kalastustuotteet eivät ole sovellettavien lakien tai asetusten, mukaan lukien ne sovellettavat lait ja asetukset, joista kolmannet maat ovat 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun hallinnollisen yhteistyön perusteella ilmoittaneet, tai kansainvälisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaisia, komissio julkaisee verkkosivullaan ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä ennakkovaroituksen varoittaakseen toimijoita ja varmistaakseen, että jäsenvaltiot toteuttavat kyseisten kolmansien maiden osalta tämän luvun mukaiset toimenpiteet.

2. Komissio antaa välittömästi 1 kohdassa tarkoitetut tiedot jäsenvaltioiden viranomaisille ja kyseiselle lippujäsenvaltiolle sekä tarvittaessa 14 artiklassa tarkoitetulle kolmannelle maalle, joka ei ole lippuvaltio.

24 artikla

Ennakkovaroituksen jälkeen toteutettavat toimet

1. Jäsenvaltion on 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot saatuaan, tarvittaessa ja riskinhallinnan mukaisesti

a)	yksilöitävä ne kunakin ajankohtana tuontiin tarkoitetut kalastustuotelähetykset, joita ennakkovaroitus koskee, ja toteutettava saalistodistuksia sekä tarvittaessa myös 14 artiklassa tarkoitettuja asiakirjoja koskeva tarkistus 17 artiklan säännösten mukaisesti;

b)	toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että niihin tuontiin tarkoitettuihin tuleviin kalastustuotelähetyksiin, joita ennakkovaroitus koskee, kohdistetaan saalistodistusten sekä tarvittaessa myös 14 artiklassa tarkoitettujen asiakirjojen tarkistus 17 artiklan säännösten mukaisesti;

c)	yksilöitävä aiemmat kalastustuotelähetykset, joita ennakkovaroitus koskee, ja suoritettava tarvittavat tarkistukset, aiemmin toimitettujen saalistodistusten tarkistus mukaan luettuna;

d)	kohdistettava kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti niihin kalastusaluksiin, joita ennakkovaroitus koskee, tarvittavat tiedustelut, tutkinnat tai tarkastukset merellä, satamissa tai muissa purkamispaikoissa.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle mahdollisimman pian tarkistustensa ja tarkistuspyyntöjensä tulokset sekä toimet, jotka on toteutettu tapauksissa, joissa sovellettavia lakeja, asetuksia tai kansainvälisiä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä ei ole noudatettu.

3. Jos komissio päättää 1 kohdan mukaisesti tehtyjen tarkistusten tulosten perusteella, ettei ennakkovaroituksen aiheena ollutta perusteltua aihetta epäilyyn enää ole, se viipymättä

a)	julkaisee verkkosivullaan ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä tätä tarkoittavan ilmoituksen, jolla mitätöidään aikaisempi ennakkovaroitus;

b)	ilmoittaa mitätöimisestä lippuvaltiolle ja tarvittaessa 14 artiklassa tarkoitetulle kolmannelle maalle, joka ei ole lippuvaltio; ja

c)	ilmoittaa asiasta sopivia kanavia käyttäen jäsenvaltioille.

4. Jos komissio päättää 1 kohdan mukaisesti tehtyjen tarkistusten tulosten perusteella, että ennakkovaroituksen aiheena ollut perusteltu epäily on edelleen olemassa, se viipymättä

a)	saattaa ennakkovaroituksen ajan tasalle julkaisemalla sen uudelleen verkkosivullaan ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

b)	ilmoittaa asiasta lippuvaltiolle ja tarvittaessa 14 artiklassa tarkoitetulle kolmannelle maalle, joka ei ole lippuvaltio;

c)	ilmoittaa asiasta sopivia kanavia käyttäen jäsenvaltioille; ja

d)	saattaa asian tarvittaessa sen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön käsiteltäväksi, jonka säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä on saatettu rikkoa.

5. Jos komissio päättää 1 kohdan mukaisesti tehtyjen tarkistusten tulosten osoittavan, että todettujen seikkojen perusteella on riittävä syy katsoa, että sovellettavia lakeja, asetuksia tai kansainvälisiä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä on saatettu jättää noudattamatta, se viipymättä

a)	julkaisee tätä tarkoittavan uuden varoituksen verkkosivullaan ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

b)	ilmoittaa asiasta lippujäsenvaltiolle ja aloittaa tarvittavat menettelyt ja toimenpiteet V ja VI luvun mukaisesti;

c)	ilmoittaa asiasta tarvittaessa 14 artiklassa tarkoitetulle kolmannelle maalle, joka ei ole lippuvaltio;

d)	ilmoittaa asiasta sopivia kanavia käyttäen jäsenvaltioille; ja

e)	saattaa asian tarvittaessa sen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön käsiteltäväksi, jonka säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä on saatettu rikkoa.

V LUKU

LIS-KALASTUSTA HARJOITTAVIEN KALASTUSALUSTEN YKSILÖIMINEN

25 artikla

Epäilty LIS-kalastus

1. Komissio tai sen nimeämä elin kokoaa ja analysoi

a)	kaikki tiedot LIS-kalastuksesta, jotka on saatu II, III, IV, VIII, X ja XI luvun mukaisesti; ja/tai

tarvittaessa muut asiaa koskevat tiedot, kuten

i)	saalistiedot;

ii)	kauppaa koskevat tiedot, jotka on saatu kansallisista tilastoista tai muusta luotettavasta lähteestä;

iii)	alusrekisterit ja -tietokannat;

iv)	alueellisen kalastuksenhoitojärjestön saalisasiakirjat tai tilastointiasiakirjaohjelmat;

v)	sellaisia kalastusaluksia, joiden oletetaan 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla harjoittaneen LIS-kalastusta, koskevia havaintoja tai niiden muuta toimintaa koskevat raportit sekä alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ilmoittamat tai hyväksymät LIS-alusluettelot;

vi)	asetuksen (ETY) N:o 2847/93 mukaiset raportit kalastusaluksista, joiden oletetaan 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla harjoittaneen LIS-kalastusta;

vii)	muut muun muassa satamissa ja kalavesillä saadut merkitykselliset tiedot.

2. Jäsenvaltiot voivat aina toimittaa komissiolle mitä tahansa lisätietoja, jotka saattavat olla yhteisön LIS-alusluettelon laatimisen kannalta merkityksellisiä. Komissio tai sen nimeämä elin toimittaa tiedot ja mahdolliset todisteet edelleen jäsenvaltioille sekä asianomaisille lippuvaltioille.

3. Komissio tai sen nimeämä elin pitää kirjaa kustakin ilmoitetusta kalastusaluksesta, jonka epäillään harjoittaneen LIS-kalastusta, ja päivittää sitä aina kun uutta tietoa saadaan.

26 artikla

Oletettu LIS-kalastus

1. Komissio yksilöi kalastusalukset, joiden osalta on 25 artiklan mukaisesti saatujen tietojen perusteella riittävät perusteet olettaa, että ne saattavat harjoittaa LIS-kalastusta, mikä antaa aiheen suorittaa virallinen tiedustelu asianomaiselta lippuvaltiolta.

2. Komissio ilmoittaa lippuvaltioille, joiden kalastusalukset on yksilöity 1 kohdan mukaisesti, virallisesta pyynnöstä suorittaa niiden lipun alla purjehtivien alusten epäiltyä LIS-toimintaa koskeva tiedustelu. Ilmoituksen on sisällettävä

a)	kaikki komission keräämät tiedot epäillystä LIS-kalastuksesta;

b)	lippuvaltiolle osoitettu virallinen pyyntö toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet väitetyn LIS-kalastuksen tutkimiseksi ja toimittaa tutkinnan tulokset viivytyksettä komissiolle;

c)	lippuvaltiolle osoitettu virallinen pyyntö toteuttaa välittömästi täytäntöönpanotoimia, jos asianomaista kalastusalusta koskeva epäily osoittautuu aiheelliseksi, ja ilmoittaa komissiolle toteutetuista toimenpiteistä;

lippuvaltiolle osoitettu pyyntö ilmoittaa kyseisen kalastusaluksen omistajalle ja tarvittaessa sen käyttäjälle aiotun luetteloon merkitsemisen yksityiskohtaiset perustelut sekä seuraukset, joita aiheutuisi aluksen merkitsemisestä yhteisön LIS-alusluetteloon 37 artiklan mukaisesti. Lippuvaltioita pyydetään lisäksi toimittamaan komissiolle tietoja kalastusaluksen omistajista ja tarvittaessa sen käyttäjistä, jotta varmistetaan, että heitä voidaan kuulla 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

e)	lippuvaltiolle annettava ilmoitus VI ja VII luvun säännöksistä.

3. Komissio ilmoittaa asiasta lippujäsenvaltioille, joiden alukset on yksilöity 1 kohdan mukaisesti, esittäen näille virallisen pyynnön suorittaa niiden lipun alla purjehtivien kyseessä olevien alusten väitettyä LIS-kalastusta koskeva selvitys. Ilmoituksen on sisällettävä

a)	kaikki komission keräämät tiedot epäillystä LIS-kalastuksesta;

lippujäsenvaltiolle osoitettu virallinen pyyntö toteuttaa kaikki tarvittavat asetuksen (ETY) N:o 2847/93 mukaiset toimenpiteet epäillyn LIS-kalastuksen tutkimiseksi tai tarvittaessa toimittaa selvitys kaikista jo toteutetuista toimenpiteistä sen tutkimiseksi sekä tutkinnan tulokset viivytyksettä komissiolle;

c)	lippujäsenvaltiolle osoitettu virallinen pyyntö toteuttaa pikaisesti täytäntöönpanotoimia, jos asianomaista kalastusalusta koskeva epäily osoittautuu aiheelliseksi, ja ilmoittaa komissiolle toteutetuista toimenpiteistä;

lippujäsenvaltiolle osoitettu pyyntö ilmoittaa kyseisen kalastusaluksen omistajalle ja tarvittaessa sen käyttäjälle aiotun luetteloon merkitsemisen yksityiskohtaiset perustelut sekä seuraukset, joita aiheutuisi aluksen merkitsemisestä yhteisön LIS-alusluetteloon 37 artiklan mukaisesti. Lippujäsenvaltiota pyydetään lisäksi toimittamaan komissiolle tietoja kalastusaluksen omistajista ja tarvittaessa sen käyttäjistä, jotta varmistetaan, että heitä voidaan kuulla 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4. Komissio toimittaa LIS-kalastuksesta epäiltyjä kalastusaluksia koskevat tiedot kaikille jäsenvaltioille helpottaakseen asetuksen (ETY) N:o 2847/93 täytäntöönpanoa.

27 artikla

Yhteisön LIS-alusluettelon laatiminen

1. Komissio laatii 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen yhteisön LIS-alusluettelon. Luettelo sisältää kalastusalukset, joiden on tämän asetuksen mukaisesti saatujen tietojen sekä 25 ja 26 artiklan mukaisesti toteutettujen toimien perusteella todettu harjoittavan LIS-kalastusta ja joiden lippuvaltiot eivät ole noudattaneet 26 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa sekä 26 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja, tällaisen LIS-kalastuksen johdosta tehtyjä virallisia pyyntöjä.

2. Ennen kalastusaluksen merkitsemistä yhteisön LIS-alusluetteloon komissio toimittaa kalastusaluksen omistajalle ja tarvittaessa sen käyttäjälle aiotun luetteloon merkitsemisen yksityiskohtaiset perustelut ja kaiken kalastusaluksen LIS-kalastuksen harjoittamista koskevaa epäilyä tukevan aineiston. Ilmoituksessa mainitaan oikeus pyytää tai toimittaa lisätietoja, ja siinä annetaan omistajalle ja tarvittaessa käyttäjälle mahdollisuus tulla kuulluksi ja puolustautua, mitä varten heille annetaan riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia.

3. Jos kalastusalus päätetään merkitä yhteisön LIS-alusluetteloon, komissio ilmoittaa tästä päätöksestä ja sen perusteista kalastusaluksen omistajalle ja tarvittaessa sen käyttäjälle.

4. Komissiolle 2 ja 3 kohdassa asetettuja velvoitteita sovelletaan rajoittamatta kalastusaluksen lippuvaltion ensisijaista vastuuta kalastusaluksesta ja vain sikäli kuin komissiolla on käytössään kalastusaluksen omistajan ja käyttäjän tunnistetiedot.

5. Komissio ilmoittaa lippuvaltiolle kalastusaluksen merkitsemisestä yhteisön LIS-alusluetteloon ja toimittaa lippuvaltiolle luetteloon merkitsemisen yksityiskohtaiset perusteet.

6. Komissio pyytää niitä lippuvaltioita, joiden kalastusaluksia on yhteisön LIS-alusluettelossa

a)	ilmoittamaan kalastusaluksen omistajalle aluksen merkitsemisestä yhteisön LIS-alusluetteloon, merkitsemisen perustelut sekä siitä aiheutuvat 37 artiklassa säädetyt seuraukset; ja

b)	toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet LIS-kalastuksen lopettamiseksi, mukaan luettuna tarvittaessa kyseisten kalastusalusten rekisteröinnin tai kalastuslisenssin peruuttaminen, ja ilmoittamaan komissiolle toteutetuista toimenpiteistä.

7. Tätä artiklaa ei sovelleta yhteisön kalastusaluksiin, jos lippujäsenvaltio on toteuttanut toimia 8 kohdan mukaisesti.

8. Yhteisön aluksia ei merkitä yhteisön LIS-alusluetteloon, jos lippujäsenvaltio on toteuttanut tämän asetuksen ja asetuksen (ETY) N:o 2847/93 mukaisia toimia sellaisia rikkomuksia vastaan, jotka muodostavat 3 artiklan 2 kohdassa säädetyn vakavan rikkomuksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen toteuttamia toimia.

28 artikla

Kalastusalusten poistaminen yhteisön LIS-alusluettelosta

1. Komissio poistaa kalastusaluksen yhteisön alusluettelosta 54 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, jos kalastusaluksen lippuvaltio osoittaa, että

a)	alus ei ole harjoittanut sellaista LIS-kalastusta, jonka perusteella se on merkitty luetteloon; tai

b)	kyseisen LIS-kalastuksen osalta on sovellettu oikeasuhteisia, varoittavia ja tehokkaita seuraamuksia, erityisesti sellaisten kalastusalusten osalta, jotka purjehtivat jonkun jäsenvaltion lipun alla, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 mukaisesti.

2. Yhteisön LIS-alusluetteloon merkityn kalastusaluksen omistaja tai tarvittaessa käyttäjä voi esittää komissiolle tämän kalastusaluksen aseman uudelleenarviointia koskevan pyynnön, jos lippuvaltio ei ole toteuttanut 1 kohdan mukaisia toimia.

Komissio harkitsee kalastusaluksen poistamista luettelosta vain, jos

a)	omistaja tai käyttäjä esittää todisteet siitä, että kalastusalus ei enää harjoita LIS-kalastusta; tai

b)	luetteloon merkitty kalastusalus on uponnut tai romutettu.

3. Kaikissa muissa tapauksissa komissio harkitsee kalastusaluksen poistamista luettelosta vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	kalastusaluksen luetteloon merkitsemisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta, joiden aikana komissio ei ole saanut kalastusaluksen väitetystä LIS-kalastuksesta muita 25 artiklan mukaisia ilmoituksia; tai

b)	omistaja toimittaa kalastusaluksen nykyisestä toiminnasta tietoja, jotka osoittavat, että se toimii täysin niiden lakien, asetusten ja/tai säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaisesti, joita sovelletaan siihen kalastustoimintaan, johon se osallistuu; tai

c)	kalastusaluksella, sen omistajalla tai käyttäjällä ei ole minkäänlaisia suoria tai epäsuoria toiminnallisia tai taloudellisia yhteyksiä mihinkään muihin aluksiin, omistajiin tai käyttäjiin, joiden oletetaan tai on todettu harjoittavan LIS-kalastusta.

29 artikla

Yhteisön LIS-alusluettelon sisältö, julkisuus ja ylläpito

1. Yhteisön LIS-alusluettelossa on oltava kustakin kalastusaluksesta seuraavat tiedot:

a)	nimi ja aiemmat nimet;

b)	lippu ja aiemmat liput;

c)	omistaja ja tarvittaessa aiemmat omistajat, mukaan lukien tosiasialliset edunsaajat;

d)	käyttäjä ja tarvittaessa aiemmat käyttäjät;

e)	kutsutunnus ja aiemmat kutsutunnukset;

f)	Lloyds-/IMO-numero, jos saatavilla;

g)	valokuvia, jos saatavilla;

h)	päivä, jona se ensimmäisen kerran merkittiin luetteloon;

i)	tiivistelmä toimista, joiden perusteella alus on merkitty luetteloon, sekä viittaukset kaikkiin asiaa koskeviin asiakirjoihin, joissa on tietoa ja todisteita näistä toimista.

2. Komissio julkaisee yhteisön LIS-alusluettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen sen julkisuuden, muun muassa asettamalla luettelon verkkosivulleen.

3. Komissio päivittää yhteisön LIS-alusluettelon kolmen kuukauden välein, ja huolehtii järjestelmästä, jolla päivityksistä ilmoitetaan automaattisesti jäsenvaltioille, alueellisille kalastuksenhoitojärjestöille sekä kenelle tahansa kansalaisyhteiskunnan jäsenelle, joka sitä pyytää. Lisäksi komissio toimittaa luettelon FAO:lle sekä alueellisille kalastuksenhoitojärjestöille tehostaakseen yhteisön ja näiden järjestöjen välistä, LIS-kalastuksen ehkäisemiseen, estämiseen ja poistamiseen tähtäävää yhteistyötä.

30 artikla

Alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen laatimat LIS-alusluettelot

1. Yhteisön LIS-alusluetteloon merkitään 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen 27 artiklassa tarkoitettujen kalastusalusten lisäksi alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymissä LIS-alusluetteloissa olevat kalastusalukset. Tällaisten alusten poistamista yhteisön LIS-alusluettelosta säännellään asianomaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön niiden osalta tekemillä päätöksillä.

2. Komissio toimittaa vuosittain jäsenvaltioille alueellisilta kalastuksenhoitojärjestöiltä saamansa luettelot kalastusaluksista, joiden oletetaan tai on todettu osallistuvan LIS-kalastukseen.

3. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille viipymättä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin luetteloihin tehdyistä lisäyksistä, poistoista ja/tai muista muutoksista aina, kun näitä muutoksia tapahtuu. Jäljempänä olevaa 37 artiklaa sovelletaan aluksiin, jotka ovat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen näin muutetussa LIS-alusluetteloissa, siitä alkaen, kun niistä on ilmoitettu jäsenvaltioille.

VI LUKU

YHTEISTYÖHÖN OSALLISTUMATTOMAT KOLMANNET MAAT

31 artikla

Yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi toteaminen

1. Komissio yksilöi 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ne kolmannet maat, joiden se ei katso osallistuvan LIS-kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön.

2. Edellä 1 kohdassa säädetyn yksilöinnin perustana on tarkastelu, joka koskee kaikkia II, III, IV, V, VIII, X ja XI luvun mukaisesti saatuja tietoja tai tarvittaessa mitä tahansa muita asian kannalta merkityksellisiä tietoja, joita voivat olla muun muassa saalistiedot, kansallisista tilastokeskuksista ja muista luotettavista lähteistä saadut kauppaa koskevat tiedot, alusrekisterit ja -tietokannat, alueellisen kalastuksenhoitojärjestön hyväksymät saalisasiakirjat tai tilastointiasiakirjaohjelmat ja LIS-alusluettelot sekä muut satamissa ja kalavesillä saadut tiedot.

3. Kolmas maa voidaan todeta yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi, jos se laiminlyö sille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat LIS-kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevat velvollisuudet.

4. Edellä olevan 3 kohdan soveltamiseksi komissio tarkastelee ensisijaisesti toimenpiteitä, joita asianomainen kolmas maa on toteuttanut seuraavien näkökohtien osalta:

a)	sen lipun alla purjehtivien kalastusalusten tai sen kansalaisten taikka sen merivesillä toimivien tai sen satamaa käyttävien kalastusalusten harjoittama toistuva ja riittävästi dokumentoitu LIS-kalastus tai tällaisen toiminnan tukeminen; tai

b)	LIS-kalastuksesta peräisin olevien kalastustuotteiden pääsy sen markkinoille.

5. Edellä olevan 3 kohdan soveltamiseksi komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

a)	toimiiko asianomainen kolmas maa tosiasiallisesti yhteistyössä yhteisön kanssa vastaamalla komission esittämiin LIS-kalastuksen ja siihen liittyvän toiminnan tutkimista, siitä raportointia tai sen seurantaa koskeviin pyyntöihin;

b)	onko asianomainen kolmas maa tosiasiallisesti toteuttanut täytäntöönpanotoimenpiteitä LIS-kalastuksesta vastaavien toimijoiden osalta ja erityisesti, onko määrätty riittävän ankaria seuraamuksia, jotta rikkojat eivät saa hyväkseen tällaisesta toiminnasta aiheutuvaa hyötyä;

c)	kyseisen LIS-kalastuksen historia, tyyppi, olosuhteet, laajuus sekä vakavuus;

d)	kehitysmaiden osalta näiden toimivaltaisten viranomaisten valmiudet.

6. Edellä olevan 3 kohdan soveltamiseksi komissio ottaa huomioon myös seuraavat näkökohdat:

a)	onko asianomainen kolmas maa ratifioinut kansainvälisiä kalastussopimuksia tai liittynyt niihin; näitä ovat erityisesti YK:n merioikeusyleissopimus, YK:n kalakantasopimus sekä FAO-sopimus;

b)	asianomaisen kolmannen maan asema alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen sopimuspuolena tai sen sitoumus soveltaa niiden hyväksymiä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä;

c)	asianomaisen kolmannen maan toimenpiteet tai laiminlyönnit, jotka ovat saattaneet vähentää sovellettavien lakien, asetusten tai kansainvälisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta.

7. Tämän artiklan täytäntöönpanossa otetaan tarvittaessa asianmukaisesti huomioon kehitysmaiden erityiset rajoitukset erityisesti kalastustoimien seurannan, valvonnan ja tarkkailun osalta.

32 artikla

Toimenpiteet yhteistyöhön osallistumattomiin kolmansiin maihin nähden

1. Komissio ilmoittaa viipymättä asianomaisille maille mahdollisuudesta, että ne 31 artiklan perusteiden mukaisesti todetaan yhteistyöhön osallistumattomiksi kolmansiksi maiksi. Ilmoitus sisältää seuraavat tiedot:

a)	toteamisen syy tai syyt ja saatavilla olevat tätä tukevat todisteet;

mahdollisuus vastata komissiolle kirjallisesti niiden aseman toteamista koskevan päätöksen osalta ja toimittaa muita asian kannalta merkityksellisiä tietoja, esimerkiksi todisteita toteamisen kiistämiseksi, tai tarvittaessa tilanteen parantamiseksi laadittu toimintasuunnitelma ja toteutetut toimenpiteet;

c)	oikeus pyytää tai toimittaa lisätietoja;

d)	38 artiklassa säädetyt seuraukset, joita aiheutuu maan toteamisesta yhteistyöhön osallistumattomaksi.

2. Komissio liittää 1 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen myös kolmannelle maalle osoitetun pyynnön toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kyseisten LIS-kalastustoimien lopettamiseksi ja tällaisten toimien estämiseksi vastaisuudessa sekä korjata mahdolliset 31 artiklan 6 kohdan c alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet tai laiminlyönnit.

3. Komissio toimittaa ilmoituksensa ja pyyntönsä asianomaiselle kolmannelle maalle useammalla kuin yhdellä viestintävälineellä. Komissio pyytää asianomaista maata toimittamaan sille vahvistuksen ilmoituksen vastaanottamisesta.

4. Komissio antaa asianomaiselle kolmannelle maalle riittävän ajan vastata ilmoitukseen sekä kohtuullisen ajan tilanteen korjaamiseen.

33 artikla

Yhteistyöhön osallistumattomien maiden luettelon laatiminen

1. Neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelosta.

2. Komissio ilmoittaa viipymättä asianomaiselle kolmannelle maalle tämän toteamisesta yhteistyöhön osallistumattomaksi maaksi samoin kuin 38 artiklan mukaisesti sovellettavista toimenpiteistä ja esittää sille pyynnön korjata vallitseva tilanne sekä ilmoittaa toimenpiteistä, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että maan kalastusalukset noudattavat säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä.

3. Sen jälkeen kuin tämän artiklan 1 kohdan mukainen päätös on tehty, komissio ilmoittaa siitä viipymättä jäsenvaltioille ja pyytää niitä varmistamaan 38 artiklassa säädettyjen toimenpiteiden välittömän täytäntöönpanon. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet tämän pyynnön perusteella.

34 artikla

Yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelosta poistaminen

1. Neuvosto poistaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta kolmannen maan yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelosta, jos kyseinen kolmas maa osoittaa, että sen luetteloon merkitsemiseen johtanut tilanne on korjattu. Luettelosta poistamista koskevassa päätöksessä otetaan huomioon myös, onko asianomainen kolmas maa toteuttanut konkreettisia toimenpiteitä, joilla tilannetta voidaan parantaa pysyvällä tavalla.

2. Sen jälkeen kun tämän artiklan 1 kohdan mukainen päätös on tehty, komissio ilmoittaa viipymättä jäsenvaltioille 38 artiklassa säädettyjen toimenpiteiden poistamisesta asianomaisen kolmannen maan osalta.

35 artikla

Yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelon julkisuus

Komissio julkaisee yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen tämän luettelon julkisuuden, muun muassa asettamalla luettelon verkkosivulleen. Komissio päivittää luettelon säännöllisesti ja huolehtii järjestelmästä, jolla päivityksistä ilmoitetaan automaattisesti jäsenvaltioille, alueellisille kalastuksenhoitojärjestöille sekä kenelle tahansa kansalaisyhteiskunnan jäsenelle, joka sitä pyytää. Lisäksi komissio toimittaa yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelon FAO:lle sekä alueellisille kalastuksenhoitojärjestöille tehostaakseen yhteisön ja näiden järjestöjen välistä, LIS-kalastuksen ehkäisemiseen, estämiseen ja poistamiseen tähtäävää yhteistyötä.

36 artikla

Kiireelliset toimenpiteet

1. Jos on todisteita siitä, että kolmannen maan toteuttamat toimenpiteet vaarantavat alueellisen kalastuksenhoitojärjestön hyväksymät säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet, komissio voi toteuttaa kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti kiireellisiä toimenpiteitä, joiden kesto voi olla enintään kuusi kuukautta. Komissio voi tehdä uuden päätöksen näiden kiireellisten toimenpiteiden jatkamisesta enintään kuudella kuukaudella.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin kiireellisiin toimenpiteisiin voi sisältyä muun muassa seuraavia toimia:

a)	asianomaisen kolmannen maan lipun alla purjehtiville kalastusaluksille, joilla on lupa kalastaa, ei myönnetä pääsyä jäsenvaltioiden satamiin, ellei kyse ole 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ylivoimaisen esteen tai hätätilan korjaamiseksi välttämättömien palvelujen saamisesta;

b)	jäsenvaltion lipun alla purjehtiville kalastusaluksille ei anneta lupaa harjoittaa yhteisiä kalastustoimia asianomaisen kolmannen maan lipun alla purjehtivien alusten kanssa;

c)	jäsenvaltion lipun alla purjehtiville kalastusaluksille ei anneta lupaa kalastaa asianomaisen kolmannen maan lainkäyttövaltaan kuuluvilla merivesillä, tämän kuitenkaan rajoittamatta kahdenvälisten kalastussopimusten määräysten soveltamista;

d)	ei anneta lupaa elävän kalan toimittamiseen asianomaisen kolmannen maan lainkäyttövaltaan kuuluvilla merivesillä harjoitettavaan kalanviljelyyn;

e)	asianomaisen kolmannen maan lipun alla purjehtivien kalastusalusten pyytämiä eläviä kaloja ei saa hyväksyä jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla merivesillä harjoitettavaan kalanviljelyyn.

3. Kiireellisiä toimenpiteitä sovelletaan välittömästi. Niistä ilmoitetaan jäsenvaltioille ja asianomaiselle kolmannelle maalle, ja ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4. Asianomaiset jäsenvaltiot voivat saattaa 1 kohdassa säädetyn komission päätöksen neuvoston käsiteltäväksi kymmenen työpäivän kuluessa siitä, kun ne ovat saaneet sitä koskevan ilmoituksen.

5. Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin yhden kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut asian käsiteltäväkseen.

VII LUKU

LIS-KALASTUKSEEN OSALLISTUVIIN KALASTUSALUKSIIN JA VALTIOIHIN KOHDISTUVAT TOIMENPITEET

37 artikla

Yhteisön LIS-alusluetteloon merkittyihin aluksiin kohdistuvat toimet

Yhteisön LIS-alusluetteloon merkittyihin kalastusaluksiin, jäljempänä ’LIS-kalastusalus’, sovelletaan seuraavia toimenpiteitä:

1)	lippujäsenvaltiot eivät saa esittää komissiolle kalastuslupahakemuksia LIS-kalastusalusten osalta;

2)	lippujäsenvaltioiden LIS-kalastusaluksille myöntämät voimassa olevat kalastusluvat tai erityisluvat on peruutettava;

3)	kolmannen maan lipun alla purjehtiville LIS-kalastusaluksille ei saa antaa lupaa kalastaa yhteisön vesillä, eikä niitä saa rahdata;

4)	jäsenvaltion lipun alla purjehtivat kalastusalukset eivät saa millään tavoin avustaa LIS-kalastusaluksia kalanjalostustoimissa tai osallistua niihin, eivätkä osallistua jälleenlaivaustoimiin tai yhteisiin kalastustoimiin tällaisten kalastusalusten kanssa;

jäsenvaltion lipun alla purjehtiville LIS-kalastusaluksille sallitaan pääsy ainoastaan kotisatamiinsa eikä mihinkään muuhun yhteisön satamaan, ellei kyseessä ole ylivoimainen este tai hätätila. Kolmannen maan lipun alla purjehtivalle LIS-kalastusalukselle ei saa sallia pääsyä jäsenvaltion satamaan, ellei kyseessä ole ylivoimainen este tai hätätila. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltio voi sallia LIS-kalastusaluksen pääsyn satamaansa, jos aluksella olevat saaliit ja tarvittaessa pyydykset, jotka alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaisesti ovat kiellettyjä, takavarikoidaan. Jäsenvaltioiden on takavarikoitava myös sellaisella LIS-kalastusaluksella, joka on ylivoimaisen esteen tai hätätilan vuoksi saanut luvan tulla jäsenvaltion satamaan, olevat saaliit ja tarvittaessa pyydykset, jotka ovat tuollaisten toimenpiteiden mukaisesti kiellettyjä;

6)	kolmannen maan lipun alla purjehtiville LIS-kalastusaluksille ei saa toimittaa satamissa elintarvikkeita, polttoainetta tai muita palveluja, ellei kyseessä ole ylivoimainen este tai hätätila;

7)	kolmannen maan lipun alla purjehtivilta LIS-kalastusaluksilta kielletään miehistön vaihtaminen, jollei tämä ole välttämätöntä, kun on kyse ylivoimaisesta esteestä tai hätätilasta;

8)	jäsenvaltioiden on kieltäydyttävä myöntämästä LIS-kalastusaluksille oikeutta purjehtia lippunsa alla;

9)	LIS-kalastusalusten pyytämien kalastustuotteiden tuonti on kielletty, eikä tällaisia tuotteita koskevia saalistodistuksia siten saa hyväksyä eikä varmentaa;

10)	LIS-kalastusalusten kalastustuotteiden vienti ja jälleenvienti jalostusta varten on kielletty;

11)	LIS-kalastusalukset, joilla ei ole kalaa eikä miehistöä, saavat tulla satamaan romutettaviksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseistä alusta ja asianomaista luonnollista tai oikeushenkilöä koskevia syytetoimia ja seuraamuksia.

38 artikla

Yhteistyöhön osallistumattomiin kolmansiin maihin kohdistuvat toimet

Yhteistyöhön osallistumattomiin kolmansiin maihin sovelletaan seuraavia toimenpiteitä:

tällaisten kolmansien maiden lipun alla purjehtivien kalastusalusten pyytämien kalastustuotteiden tuonti yhteisöön on kielletty, eikä tällaisia tuotteita seuraavia saalistodistuksia siten hyväksytä. Jos kolmas maa todetaan yhteistyöhön osallistumattomaksi 31 artiklan mukaisesti sillä perusteella, ettei se ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä tiettyä kantaa tai lajia koskevan LIS-kalastuksen osalta, tuontia koskevaa kieltoa saa soveltaa ainoastaan kyseiseen kantaan tai lajiin;

2)	yhteisön toimijat eivät saa ostaa tällaisten maiden lipun alla purjehtivaa kalastusalusta;

3)	jäsenvaltion lipun alla purjehtivan kalastusaluksen siirtyminen jonkin tällaisen maan lipun alle on kielletty;

4)	jäsenvaltiot eivät saa antaa lupaa tehdä tällaisten maiden kanssa rahtaussopimuksia, jotka koskevat niiden lipun alla purjehtivia kalastusaluksia;

5)	yhteisön kalastusalusten vienti tällaisiin maihin on kielletty;

6)	jäsenvaltion kansalaisten ja tällaisten maiden kansalaisten väliset yksityiset kauppajärjestelyt, joiden avulla kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtiva alus voisi käyttää tällaisten valtioiden kalastusmahdollisuuksia, ovat kiellettyjä;

7)	jäsenvaltion lipun alla purjehtivien kalastusalusten yhteiset kalastustoimet tällaisten maiden lipun alla purjehtivien alusten kanssa ovat kiellettyjä;

8)	komissio ehdottaa tällaisten maiden kanssa tehtyjen kahdenvälisten kalastussopimusten tai kalastuskumppanuussopimusten irtisanomista, jos niissä määrätään sopimuksen päättämisestä siinä tapauksessa, että kolmas maa jättää noudattamatta antamiaan sitoumuksia LIS-kalastuksen torjunnan osalta;

9)	komissio ei ryhdy neuvotteluihin kahdenvälisen kalastussopimuksen tai kalastuskumppanuussopimuksen tekemiseksi tällaisten maiden kanssa.

VIII LUKU

KANSALAISET

39 artikla

LIS-kalastusta tukevat tai sitä harjoittavat kansalaiset

1. Jäsenvaltioiden lainkäyttövallan piiriin kuuluvat kansalaiset, jäljempänä ’kansalaiset’, eivät saa tukea eivätkä harjoittaa LIS-kalastusta, mukaan luettuna työskentely yhteisön LIS-alusluetteloon merkityillä kalastusaluksilla tai niiden käyttäjinä tai tosiasiallisina edunsaajina oleminen.

2. Rajoittamatta aluksen lippuvaltion ensisijaista vastuuta jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä sekä keskenään että kolmansien maiden kanssa ja toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet kansallisen ja yhteisön lainsäädännön mukaisesti tunnistaakseen kansalaiset, jotka tukevat LIS-kalastusta tai harjoittavat sitä.

3. Rajoittamatta aluksen lippuvaltion ensisijaista vastuuta jäsenvaltioiden on sovellettavien lakiensa ja asetustensa mukaisesti toteutettava tarvittavat toimet sellaisten kansalaisten osalta, joiden on todettu tukevan LIS-kalastusta tai harjoittavan sitä.

4. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle niiden toimivaltaisten viranomaisten nimet, jotka vastaavat tässä luvussa tarkoitettujen kansalaisten toimintaa koskevien tietojen keräämisen ja tarkistamisen järjestämisestä, tietojen toimittamisesta komissiolle sekä yhteistyöstä komission kanssa.

40 artikla

Ennaltaehkäisy ja seuraamukset

1. Jäsenvaltion on kannustettava kansalaisia toimittamaan kaikki heidän hallussaan olevat tiedot, jotka koskevat kolmannen maan lipun alla purjehtiviin aluksiin liittyviä oikeudellisia, hyötyä tuottavia tai rahoituksellisia intressejä taikka tällaisiin aluksiin liittyvää määräysvaltaa, sekä kyseisten alusten nimet.

2. Kansalaiset eivät saa myydä eivätkä viedä kalastusaluksia yhteisön LIS-alusluetteloon merkittyjen kalastusalusten toimintaan tai hallinnointiin osallistuville tai niihin omistussuhteessa oleville toimijoille.

3. Jäsenvaltiot eivät saa myöntää valtiontukea kansallisesta tukiohjelmasta tai yhteisön varoista yhteisön LIS-alusluetteloon merkittyjen alusten toimintaan tai hallinnointiin osallistuville tai niihin omistussuhteessa oleville toimijoille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön lainsäädännössä säädettyjen julkisia varoja koskevien muiden säännösten soveltamista.

4. Jäsenvaltioiden on pyrittävä selvittämään, onko kansalaisten ja jonkin kolmannen maan välillä järjestelyjä, joiden avulla jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivat kalastusalukset voivat siirtyä tällaisen kolmannen maan lipun alle. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle toimittamalla sille asianomaisten kalastusalusten luettelo.

IX LUKU

VÄLITTÖMÄT TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMENPITEET, SEURAAMUKSET JA OHEISSEURAAMUKSET

41 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan

1)	vakaviin rikkomuksiin, jotka ovat tapahtuneet jäsenvaltioiden sillä alueella, johon sovelletaan perustamissopimusta, tai jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan tai suvereniteettiin kuuluvilla merivesillä, lukuun ottamatta perustamissopimuksen liitteessä II mainittujen alueiden lähivesiä;

2)	vakaviin rikkomuksiin, joihin yhteisön kalastusalukset tai jäsenvaltioiden kansalaiset ovat syyllistyneet;

3)	vakaviin rikkomuksiin, jotka on todettu tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla alueella tai vesillä, mutta jotka on tehty aavalla merellä tai kolmannen maan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella ja joihin kohdistetaan seuraamuksia 11 artiklan 4 kohdan nojalla.

42 artikla

Vakavat rikkomukset

1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan vakavalla rikkomuksella

a)	toimia, joita pidetään LIS-kalastuksena 3 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti;

b)	LIS-kalastukseen suoraan liittyvän liiketoiminnan harjoittamista, mukaan luettuna kalastustuotteiden kauppa tai tuonti;

c)	tässä asetuksessa tarkoitettujen asiakirjojen väärentämistä tai tällaisten väärien tai mitättömien asiakirjojen käyttöä.

2. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen arvioi rikkomuksen vakavuuden ottaen huomioon 3 artiklan 2 kohdassa esitetyt perusteet.

43 artikla

Välittömät täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Jos luonnollisen henkilön epäillään syyllistyneen vakavaan rikkomukseen tai kun hänet tavataan itse teosta, tai jos oikeushenkilön epäillään syyllistyneen tällaiseen rikkomukseen, jäsenvaltioiden on aloitettava rikkomuksen perusteellinen tutkinta ja toteutettava kansallisen lainsäädäntönsä mukaisia ja rikkomuksen vakavuuteen suhteutettuja välittömiä täytäntöönpanotoimenpiteitä, joita ovat erityisesti seuraavat:

a)	kalastustoimien välitön lopettaminen;

b)	kalastusaluksen ohjaaminen satamaan;

c)	kuljetusvälineen ohjaaminen toiseen sijaintipaikkaan tarkastusta varten;

d)	vakuuden määrääminen;

e)	pyydysten, saaliiden tai kalastustuotteiden takavarikointi;

f)	asianomaisen kalastusaluksen tai kuljetusvälineen väliaikainen käytöstä poisto;

g)	kalastusluvan tilapäinen peruuttaminen.

2. Täytäntöönpanotoimenpiteillä on voitava varmistaa, ettei kyseinen vakava rikkomus jatku ja että toimivaltaiset viranomaiset voivat saattaa päätökseen sitä koskevan tutkinnan.

44 artikla

Vakavista rikkomuksista määrättävät seuraamukset

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vakavaan rikkomukseen syyllistyneelle luonnolliselle henkilölle tai vastuussa olevaksi katsotulle oikeushenkilölle voidaan määrätä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia seuraamuksia.

2. Jäsenvaltioiden on säädettävä enimmäisseuraamuksesta, joka on suuruudeltaan vähintään viisi kertaa vakavan rikkomuksen kautta saatujen kalastustuotteiden arvo.

Kun on kyse viiden vuoden kuluessa toistuneesta vakavasta rikkomuksesta, jäsenvaltioiden on säädettävä enimmäisseuraamuksesta, joka on suuruudeltaan vähintään kahdeksan kertaa vakavan rikkomuksen kautta saatujen kalastustuotteiden arvo.

Jäsenvaltioiden on näitä seuraamuksia soveltaessaan otettava huomioon myös kyseisille kalavaroille ja meriympäristölle aiheutuneen vahingon arvo.

3. Jäsenvaltiot voivat lisäksi tai vaihtoehtoisesti käyttää tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia rikosoikeudellisia seuraamuksia.

45 artikla

Oheisseuraamukset

Tässä luvussa säädettyihin seuraamuksiin voidaan liittää muita seuraamuksia tai toimenpiteitä, erityisesti

1)	rikkomuksessa osallisena olleen kalastusaluksen vakuustakavarikointi;

2)	kalastusaluksen väliaikainen käytöstä poisto;

3)	kiellettyjen pyydysten, saaliiden tai kalastustuotteiden takavarikointi;

4)	kalastusluvan tilapäinen tai pysyvä peruuttaminen;

5)	kalastusoikeuksien vähentäminen tai peruuttaminen;

6)	uusien kalastusoikeuksien saannin väliaikainen tai pysyvä epääminen;

7)	väliaikainen tai pysyvä oikeuden menettäminen julkisista varoista myönnettävään etuuteen tai tukeen;

8)	edellä olevan 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti myönnetyn hyväksytyn taloudellisen toimijan aseman tilapäinen tai pysyvä peruuttaminen.

46 artikla

Seuraamusten ja oheisseuraamusten kokonaistaso

Seuraamusten ja oheisseuraamusten kokonaistaso on laskettava siten, että niillä tosiasiallisesti estetään vakavaan rikkomukseen syyllistyneitä saamasta rikkomuksen tuottamaa taloudellista hyötyä, tämän kuitenkaan rajoittamatta laillista ammatin harjoittamisen oikeutta. Tätä varten on otettava huomioon myös 43 artiklan nojalla toteutetut välittömät täytäntöönpanotoimenpiteet.

47 artikla

Oikeushenkilöiden vastuu

1. Oikeushenkilön on katsottava olevan vastuussa vakavasta rikkomuksesta, jonka on oikeushenkilön hyväksi tehnyt joko yksin tai oikeushenkilön organisaation jäsenenä toimien luonnollinen henkilö, jolla on seuraavien perusteiden nojalla oikeushenkilössä määräävä asema:

a)	oikeus edustaa oikeushenkilöä; tai

b)	valtuus tehdä päätöksiä oikeushenkilön puolesta; tai

c)	valtuus harjoittaa valvontaa oikeushenkilössä.

2. Oikeushenkilön voidaan katsoa olevan vastuussa, jos 1 kohdassa tarkoitetun luonnollisen henkilön harjoittaman ohjauksen tai valvonnan puutteellisuus on mahdollistanut sen, että oikeushenkilön alaisena toimiva luonnollinen henkilö on voinut suorittaa kyseisen oikeushenkilön hyväksi vakavan rikkomuksen.

3. Oikeushenkilön vastuu ei estä menettelyä sellaisia luonnollisia henkilöitä vastaan, jotka ovat tekijöinä, yllyttäjinä tai avunantajina kyseisessä rikkomuksessa.

X LUKU

TIETTYJEN ALUEELLISTEN KALASTUKSENHOITOJÄRJESTÖJEN HYVÄKSYMIEN KALASTUSALUSTEN HAVAINTOJA KOSKEVIEN MÄÄRÄYSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

48 artikla

Merellä tehtävät havainnot

1. Tämän luvun säännöksiä sovelletaan alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymien sellaisten merellä tehtäviä havaintoja koskevien sääntöjen alaisiin kalastustoimiin, jotka ovat yhteisöä sitovia.

2. Jos merellä tehtävistä tarkastuksista vastaava jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen havaitsee LIS-kalastukseksi mahdollisesti katsottavaa toimintaa harjoittavan kalastusaluksen, sen on välittömästi tehtävä ilmoitus tällaisesta havainnosta. Tällaisia ilmoituksia ja kyseisen jäsenvaltioiden asianomaiseen alukseen kohdistaman tutkinnan tuloksia pidetään todisteina tässä asetuksessa säädettyjen eri tunnistus- ja täytäntöönpanomenettelyjen soveltamisessa.

3. Jos yhteisön tai kolmannen maan kalastusaluksen päällikkö havaitsee 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa harjoittavan kalastusaluksen, hän voi kerätä tällaisesta havainnosta mahdollisimman paljon tietoja, esimerkiksi:

a)	kalastusaluksen nimi ja kuvaus;

b)	kalastusaluksen kutsutunnus;

c)	kalastusaluksen rekisterinumero ja mahdollinen Lloyds-/IMO-numero;

d)	kalastusaluksen lippuvaltio;

e)	aluksen sijainti (leveysaste, pituusaste), kun se ensimmäisen kerran havaittiin;

f)	päivämäärä/kellonaika (UTC), jolloin alus havaittiin ensimmäisen kerran;

g)	havaintoa tukeva yksi tai useampi valokuva kalastusaluksesta;

h)	asianomaisen kalastusaluksen tarkkailtuja toimia koskevat muut asian kannalta merkitykselliset tiedot.

4. Havaintoilmoitukset on lähetettävä viipymättä havainnon tehneen kalastusaluksen lippujäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka toimittaa ne mahdollisimman pian komissiolle tai sen nimeämälle elimelle. Komissio tai sen nimeämä elin ilmoittaa havainnosta välittömästi havaitun aluksen lippuvaltiolle. Komissio tai sen nimeämä elin toimittaa tämän jälkeen havaintoilmoituksen kaikille jäsenvaltioille ja tarvittaessa asianomaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön pääsihteerille kyseisen järjestön hyväksymien toimenpiteiden mukaisesti toteutettavia jatkotoimia varten.

5. Jäsenvaltion, joka saa alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sopimuspuolen toimivaltaiselta viranomaiselta tai sopimuspuolelta sen lipun alla purjehtivan kalastusaluksen toimintaa koskevan havaintoilmoituksen, on annettava tieto ilmoituksesta ja kaikista asiaa koskevista tiedoista mahdollisimman pian komissiolle tai sen nimeämälle elimelle, joka välittää tiedot asianomaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön pääsihteerille kyseisen järjestön hyväksymien toimenpiteiden mukaisesti toteutettavia mahdollisia jatkotoimia varten.

6. Tätä artiklaa sovelletaan rajoittamatta sellaisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, joiden sopimuspuoli yhteisö on, hyväksymien tiukempien määräysten soveltamista.

49 artikla

Havaittuja kalastusaluksia koskevien tietojen toimittaminen

1. Jäsenvaltioiden, jotka ovat saaneet asianmukaisesti dokumentoituja tietoja havaituista kalastusaluksista, on toimitettava nämä tiedot viipymättä komissiolle tai sen nimeämälle elimelle 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti määriteltyä mallia noudattaen.

2. Komissio tai sen nimeämä elin tarkastelee myös kansalaisten, kansalaisjärjestöjen, ympäristöjärjestöt mukaan luettuina, sekä kalastusalan tai kalakaupan sidosryhmien edustajien toimittamia asianmukaisesti dokumentoituja tietoja, jotka koskevat havaittuja kalastusaluksia.

50 artikla

Havaittuja kalastusaluksia koskeva tutkinta

1. Jäsenvaltioiden on mahdollisimman pian aloitettava lippunsa alla purjehtivien ja 49 artiklan mukaisesti havaittujen kalastusalusten toimintaa koskeva tutkinta.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava, mahdollisuuksien mukaan sähköisesti, komissiolle tai sen nimeämälle elimelle yksityiskohtaiset tiedot tutkinnan aloittamisesta ja havaitun lippunsa alla purjehtivien kalastusalusten osalta toteutetuista tai suunnitelluista toimista niin pian kuin se on käytännössä mahdollista ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa 48 artiklan 4 kohdan mukaisen havaintoilmoituksen saamisesta. Niiden on annettava komissiolle tai sen nimeämälle elimelle säännöllisin väliajoin tietoa havaittujen kalastusalusten toimintaa koskevan tutkinnan edistymisestä. Kun tutkinta on saatu päätökseen, sen tuloksista on toimitettava loppuraportti komissiolle tai sen nimeämälle elimelle.

3. Muiden jäsenvaltioiden kuin asianomaisen lippujäsenvaltion on tarvittaessa tarkistettava, onko kalastusalus, jota havainto koskee, harjoittanut toimintaa niiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla merivesillä tai onko tällaisesta aluksesta peräisin olevia kalastustuotteita purettu niiden alueella tai tuotu sinne, ja tutkittava miten alus on aiemmin noudattanut asiaa koskevia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tarkistustensa ja tutkimustensa tulokset viipymättä komissiolle tai sen nimeämälle elimelle sekä asianomaiselle lippujäsenvaltiolle.

4. Komissio tai sen nimeämä elin ilmoittaa 2 ja 3 kohdan mukaisesti saadut tiedot kaikille jäsenvaltioille.

5. Tätä artiklaa sovelletaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 2371/2002 V luvun säännösten sekä sellaisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, joiden sopimuspuoli yhteisö on, hyväksymien määräysten soveltamista.

XI LUKU

KESKINÄINEN AVUNANTO

51 artikla

Keskinäinen avunanto

1. Tämän asetuksen täytäntöönpanosta vastaavien jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten on tehtävä yhteistyötä keskenään samoin kuin kolmansien maiden hallintoviranomaisten ja komission kanssa tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi.

2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi luodaan keskinäisen avunannon järjestelmä, johon sisältyy automatisoitu tietojärjestelmä, LIS-kalastustietojärjestelmä, jota hallinnoi komissio tai sen nimeämä elin, ja jonka tarkoituksena on avustaa toimivaltaisia viranomaisia LIS-kalastuksen estämisessä, tutkinnassa ja siihen liittyvissä syytetoimissa.

3. Yksityiskohtaiset säännöt tämän luvun soveltamisesta annetaan 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

XII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

52 artikla

Täytäntöönpano

Tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet hyväksytään 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

53 artikla

Rahoitustuki

Jäsenvaltiot voivat vaatia asianomaisia toimijoita osallistumaan kustannuksiin, jotka liittyvät tämän asetuksen täytäntöönpanoon.

54 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa asetuksen (ETY) N:o 2371/2002 30 artiklalla perustettu komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan yksi kuukausi.

55 artikla

Kertomuksenantovelvoitteet

1. Jäsenvaltioiden on joka toinen vuosi annettava komissiolle kertomus tämän asetuksen soveltamisesta viimeistään seuraavan kalenterivuoden huhtikuun 30 päivänä.

2. Komissio laatii jäsenvaltioiden kertomusten ja omien havaintojensa perusteella kolmen vuoden välein kertomuksen, joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3. Komissio arvioi 29 päivään lokakuuta 2013 mennessä tämän asetuksen vaikutuksia LIS-kalastukseen.

56 artikla

Kumoaminen

Asetuksen (EY) N:o 2847/93 28 b artiklan 2 kohta, 28 e artikla, 28 f artikla, 28 g artikla ja 31 artiklan 2 kohdan a alakohta, asetus (EY) N:o 1093/94, asetus (EY) N:o 1447/1999, asetuksen (EY) N:o 1936/2001 8 artikla, 19 a artikla, 19 b artikla, 19 c artikla, 21 artikla, 21 b artikla, 21 c artikla sekä asetuksen (EY) N:o 601/2004 26 a artikla, 28 artikla, 29 artikla, 30 artikla ja 31 artikla kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2010.

Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

57 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BARNIER

(1) Lausunto annettu 23. toukokuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) Lausunto annettu 29. toukokuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Lausunto annettu muun kuin pakollisen kuulemisen perusteella.

(3) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(4) EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1.

(5) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(6) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(7) Neuvoston asetus (EY) N:o 1093/94, annettu 6 päivänä toukokuuta 1994, kolmansien maiden kalastusalusten saaliiden suoraan yhteisön satamissa purkamiseksi ja kaupan pitämiseksi oikeuttavien edellytysten vahvistamisesta (EYVL L 121, 12.5.1994, s. 3).

(8) Neuvoston asetus (EY) N:o 1447/1999, annettu 24 päivänä kesäkuuta 1999, sellaisten käyttäytymistapojen luettelosta, joilla rikotaan vakavasti yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä (EYVL L 167, 2.7.1999, s. 5).

(9) Neuvoston asetus (EY) N:o 1936/2001, annettu 27 päivänä syyskuuta 2001, eräiden laajasti vaeltavien kalakantojen pyyntiin sovellettavien valvontatoimenpiteiden vahvistamisesta (EYVL L 263, 3.10.2001, s. 1).

(10) Neuvoston asetus (EY) N:o 601/2004, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2004, kalastustoimintaan sovellettavista valvontatoimenpiteistä Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan yleissopimuksen alueella (EUVL L 97, 1.4.2004, s. 16).

(11) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

LIITE I

Luettelo tuotteista, jotka eivät kuulu 2 artiklan 8 kohdassa säädetyn ”kalastustuotteiden” määritelmän piiriin

—	Makean veden kalastustuotteet

—	Kalanpoikasista tai toukista saadut vesiviljelytuotteet

—	Akvaariokalat

—	Osterit, elävät

—	Kampasimpukat mukaan lukien Pecten-, Chlamys- tai Placopecten-suvun simpukat, elävät, tuoreet tai jäähdytetyt

—	Isokampasimpukat (Pecten maximus), jäädytetyt

—	Muut kampasimpukat, tuoreet tai jäähdytetyt

—	Sinisimpukat

—	Etanat, ei kuitenkaan merikotilot

—	Valmistetut tai säilötyt nilviäiset

LIITE II

Euroopan yhteisön saalistodistus ja jälleenvientitodistus

Lisäys

Kuljetusta koskevat tiedot

LIITE III

Lippuvaltion ilmoitukset

Lippuvaltion 20 artiklan mukaisesti tekemien ilmoitusten sisältö

Komissio pyytää lippuvaltioita toimittamaan niiden alueella toimivien julkisten viranomaisten nimet, osoitteet ja viralliset leimat, joilla on seuraavat valtuudet:

a)	lippunsa alla purjehtivien kalastusalusten rekisteröinti;

b)	kalastuslisenssien myöntäminen kalastusaluksilleen ja niiden voimassaolon keskeyttäminen tai niiden peruuttaminen;

c)	13 artiklassa tarkoitetuissa saalistodistuksissa annettujen tietojen todenmukaisuuden todistaminen ja näiden todistusten varmentaminen;

d)	lakien, asetusten ja säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden, joita niiden kalastusalusten on noudatettava, täytäntöönpano, valvonta ja noudattamisen valvonta;

e)	saalistodistusten tarkistaminen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten avustamiseksi 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun hallinnollisen yhteistyön kautta;

f)	liitteessä II olevan mallin mukaisten saalistodistuslomakkeiden toimittaminen; ja

g)	näiden tietojen ajan tasalle saattaminen.

Alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymät 13 artiklassa tarkoitetut saaliiden dokumentointijärjestelyt

Jos alueellisen kalastuksenhoitojärjestön hyväksymä saaliiden dokumentointijärjestely on tunnustettu tämän asetuksen mukaiseksi saaliiden sertifiointijärjestelmäksi, lippuvaltion tämän dokumentointijärjestelyn mukaisesti tekemät ilmoitukset katsotaan tehdyiksi tämän liitteen 1 kohdan säännösten mukaisesti, ja tämän liitteen säännösten katsotaan soveltuvan soveltuvin osin.

LIITE IV

Laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 14 artiklan 2 kohdan mukainen ilmoitus

Vahvistan, että jalostetut kalastustuotteet: … (tuotteen kuvaus ja yhdistetyn nimikkeistön koodi) on saatu saaliista, jotka on tuotu seuraavalla saalistodistuksella / seuraavilla saalistodistuksilla:

Jalostuslaitoksen nimi ja osoite:

…

Viejän nimi ja osoite (jos eri kuin jalostuslaitos):

…

Jalostuslaitoksen hyväksymisnumero:

…

Terveystodistuksen numero ja päivämäärä:

…

Toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä:

…