9.1.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 5/3


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 10/2008,

annettu 8 päivänä tammikuuta 2008,

eurooppalaisesta sosiaalisen suojelun integroidusta tilastointijärjestelmästä (ESSPROS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 458/2007 täytäntöönpanosta ESSPROS-perusjärjestelmään ja eläkkeensaajia koskevaan moduuliin liittyvien määritelmien, yksityiskohtaisten luokitusten sekä tietojen levittämissääntöjen päivittämisen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon eurooppalaisesta sosiaalisen suojelun integroidusta tilastointijärjestelmästä (ESSPROS) 25 päivänä huhtikuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 458/2007 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 1 ja 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 458/2007 vahvistetaan menetelmäkehys, jota käytetään vertailukelpoisten tilastojen kokoamiseksi yhteisön käyttöön, sekä ESSPROS-järjestelmän mukaisesti koottujen tilastojen toimittamista ja levittämistä koskevat määräajat.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 458/2007 7 artiklan 3 kohdan mukaan on päätettävä täytäntöönpanotoimenpiteistä, jotka koskevat katettujen tietojen yksityiskohtaista luokitusta, käytettäviä määritelmiä sekä ESSPROS-perusjärjestelmän ja eläkkeensaajia koskevan moduulin tietojen levittämissääntöjen päivittämistä.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilasto-ohjelmakomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 458/2007 7 artiklan 3 kohdassa edellytetyt ESSPROS-perusjärjestelmää (järjestelmä- ja etuuskohtaiset määrälliset ja laadulliset tiedot) ja eläkkeensaajia koskevaa moduulia koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet liitteiden 1–3 mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä tammikuuta 2008.

Komission puolesta

Joaquín ALMUNIA

Komission jäsen


(1)  EUVL L 113, 30.4.2007, s. 3.


LIITE 1

MÄÄRITELMÄT

1.   ESSPROS-PERUSJÄRJESTELMÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT MÄÄRITELMÄT

1.1   JÄRJESTELMIEN RYHMITTELY: SOSIAALISEN SUOJELUN JÄRJESTELMIEN LUOKITUSPERUSTEET

1.1.1   Päätöksenteko

Päätöksenteolla tarkoitetaan yksikköä, joka tekee tärkeimmät päätökset eli päättää etuuksien suuruuden, niiden maksamisen ehdot ja järjestelmän rahoittamistavat. Järjestelmät voivat olla valtion tai muiden tahojen valvomia.

1.1.2   Oikeudellinen täytäntöönpano

Oikeudellisella täytäntöönpanolla tarkoitetaan lainsäädännössä vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat henkilöiden kuulumista sosiaalisen suojelun järjestelmään. Järjestelmään kuuluminen voi olla pakollista tai vapaaehtoista.

1.1.3   Oikeuksien vahvistaminen

Oikeuksien vahvistamisella tarkoitetaan perusteita, joilla suojelun piiriin kuuluva henkilö on oikeutettu saamaan etuuksia; niiden saaminen joko perustuu sosiaaliturvamaksujen maksamiseen tai ei.

1.1.4   Järjestelmän soveltamisala

Järjestelmän soveltamisalalla tarkoitetaan suojelun piiriin kuuluvaa väestönosaa (koko väestö, kaikki työssäkäyvät tai enemmistö työssäkäyvistä taikka tietyt väestönosat).

1.1.5   Suojelun taso

Suojelun tasolla tarkoitetaan sitä, tarjoaako sosiaalisen suojelun järjestelmä perussuojan vai täydentävän suojan.

1.2   SOSIAALISEN SUOJELUN JÄRJESTELMIEN TULOT

1.2.1   ”Sosiaaliturvamaksut” ovat työnantajien työntekijöidensä puolesta maksamia tai suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden sosiaalietuusoikeutensa varmistamiseksi maksamia maksuja.

1.2.2   ”Julkisyhteisöjen rahoitus” tarkoittaa julkisyhteisöjen hoitamien julkisten maksuihin perustumattomien järjestelmien kustannuksia ja julkisyhteisöjen muille asumisperusteisille sosiaalisen suojelun järjestelmille antamaa taloudellista tukea.

1.2.3   ”Siirrot muista järjestelmistä” tarkoittavat muista sosiaalisen suojelun järjestelmistä saatavia vastikkeettomia maksuja. Niitä ovat myös muista sosiaalisen suojelun järjestelmistä kierrätetyt sosiaaliturvamaksut.

1.2.4   ”Muut tulot” tarkoittavat sosiaalisen suojelun järjestelmien sekalaisia juoksevia tuloja.

1.3   SOSIAALISEN SUOJELUN JÄRJESTELMIEN MENOT

1.3.1   Kohderyhmät

Sosiaalietuuksien kohderyhmä tarkoittaa pääasiallista tarkoitusta, johon sosiaalista suojelua annetaan, riippumatta oikeudellisista tai institutionaalisista määräyksistä.

1.3.1.1   Sairaus ja terveys

Tulotason ylläpito ja toimeentulotuki rahaetuuksina silloin, kun on kyse fyysisestä tai psyykkisestä sairaudesta, toimintarajoitteisuutta lukuun ottamatta. Suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden terveyden ylläpitämiseen, palauttamiseen tai parantamiseen tarkoitettu terveydenhuolto riippumatta siitä, mistä terveyshäiriöt johtuvat.

1.3.1.2   Toimintarajoitteisuus

Tulotason ylläpito ja toimeentulotuki raha- tai luontoisetuuksina (terveydenhuoltoa lukuun ottamatta) silloin, kun fyysisesti tai psyykkisesti toimintarajoitteinen henkilö ei pysty osallistumaan taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.

1.3.1.3   Vanhuus

Tulotason ylläpito ja toimeentulotuki raha- tai luontoisetuuksina (terveydenhuoltoa lukuun ottamatta) vanhuksille.

1.3.1.4   Leski ja muut edunsaajat

Tulotason ylläpito ja toimeentulotuki raha- tai luontoisetuuksina perheenjäsenen kuoleman johdosta.

1.3.1.5   Perhe ja lapset

Raha- tai luontoisetuuksina (terveydenhuoltoa lukuun ottamatta) annettava tuki raskaudesta, synnytyksestä ja adoptiosta, lasten kasvatuksesta ja muiden perheenjäsenten hoitamisesta johtuviin kustannuksiin.

1.3.1.6   Työttömyys

Tulotason ylläpito ja toimeentulotuki raha- tai luontoisetuuksina työttömyyden johdosta.

1.3.1.7   Asuminen

Asumiskustannuksiin tarkoitettu tuki.

1.3.1.8   Sosiaalinen syrjäytyminen (muualla luokittelematon)

Raha- tai luontoisetuuksina (terveydenhuoltoa lukuun ottamatta) annettava erityistuki sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen silloin, kun tukea ei ole mahdollista myöntää muiden kohderyhmien puitteissa.

1.3.2   Sosiaalietuudet

1.3.2.1   Rahaetuus tarkoittaa rahana maksettavaa etuutta. Etuudensaajien ei tarvitse esittää näyttöä tosiasiallisista kustannuksista.

1.3.2.2   Luontoisetuudet tarkoittavat tavaroina ja palveluina annettavia etuuksia. Ne voidaan antaa suoraan tai kulujen korvauksena.

1.3.2.3   Tarveharkintaiset sosiaalietuudet tarkoittavat sosiaalietuuksia, joiden myöntämisen ehtona on suoraan tai epäsuorasti edunsaajan tulojen ja/tai varallisuuden jääminen määritellyn tason alapuolelle.

1.3.3   ”Hallintokustannukset” tarkoittavat järjestelmään kohdistuvia johtamis- ja hallinnointikustannuksia.

1.3.4   ”Siirrot muihin järjestelmiin” tarkoittavat muihin sosiaalisen suojelun järjestelmiin tehtäviä vastikkeettomia maksuja. Niitä ovat myös muihin järjestelmiin kierrätetyt sosiaaliturvamaksut.

1.3.5   ”Muut menot” tarkoittavat sosiaalisen suojelun järjestelmien sekalaisia menoja (omaisuustulon maksaminen ja muut menot).

2.   ELÄKKEENSAAJIA KOSKEVASSA MODUULISSA KÄYTETTÄVÄT MÄÄRITELMÄT

2.1   ELÄKKEENSAAJAT

Kunkin vaiheen etuudensaajien määrä voidaan määritellä niiden henkilöiden määräksi, jotka saavat vähintään yhtä ESSPROS-järjestelmän seuraaviin seitsemään luokkaan kuuluvista eläkkeistä:

työkyvyttömyyseläke,

työkyvyn heikkenemisen takia maksettava varhaiseläke,

vanhuuseläke,

varhennettu vanhuuseläke,

osa-aikaeläke,

perhe-eläke,

työmarkkinasyistä myönnettävä varhaiseläke.

Henkilöt, jotka saavat useampaa eläkettä, lasketaan ainoastaan kertaalleen (etuudensaajien määrä ilman kaksinkertaista kirjaamista).

2.1.1   ”Työkyvyttömyyseläkkeet” tarkoittavat toistuvasti suoritettavia maksuja tulotason ylläpitoa tai toimeentulotukea varten henkilölle, joka ei vielä ole saavuttanut asianomaisessa järjestelmässä määritettyä lakisääteistä/normaalia eläkeikää ja jonka työ- ja toimeentulokyky on jonkin vamman vuoksi lakisääteistä vähimmäistoimeentulotasoa alhaisempi.

2.1.2   ”Työkyvyn heikkenemisen takia maksettavat varhaiseläkkeet” tarkoittavat toistuvasti suoritettavia maksuja ikääntyneille työntekijöille, jotka jäävät eläkkeelle heikentyneen työkyvyn vuoksi ennen asianomaisessa järjestelmässä määritettyä lakisääteistä/normaalia eläkeikää.

2.1.3   ”Vanhuuseläkkeet” tarkoittavat toistuvasti suoritettavia maksuja i) tulotason ylläpitoa varten ansiotyöstä lakisääteisessä/normaalissa eläke-iässä eläkkeelle jääneille tai ii) toimeentulotukea varten (lukuun ottamatta määräaikaista tukea) ikääntyneille.

2.1.4   ”Varhennetut vanhuuseläkkeet” tarkoittavat toistuvasti suoritettavia maksuja tulotason ylläpitoa varten ennen asianomaisessa järjestelmässä määritettyä lakisääteistä/normaalia eläkeikää eläkkeelle jääville etuudensaajille.

2.1.5   ”Osa-aikaeläkkeet” tarkoittavat toistuvasti suoritettua osuutta täysimääräisestä eläkkeestä ikääntyvälle työntekijälle, joka jatkaa työskentelyään tehden lyhennettyä työaikaa tai jonka ammattitoiminnasta saama tulo jää alle tietyn tason.

2.1.6   ”Perhe-eläkkeet” tarkoittavat toistuvasti suoritettavia maksuja, joiden saanti perustuu sosiaaliturvajärjestelmään kuuluneen kuolleen henkilön ja edunsaajan (esimerkiksi lesken ja orvon) väliseen suhteeseen.

2.1.7   ”Työmarkkinasyistä myönnettävät varhaiseläkkeet” tarkoittavat toistuvasti suoritettavia maksuja esimerkiksi teollisuusalan tai liikeyrityksen uudelleenjärjestelyistä johtuneen työttömyyden tai henkilöstön vähentämisen vuoksi ennen lakisääteistä/normaalia eläkeikää eläkkeelle jääville ikääntyneille työntekijöille.

2.2   VANHUUSETUUKSIIN OIKEUTTAVA LAKISÄÄTEINEN/NORMAALI ELÄKEIKÄ

Vanhuusetuuksiin oikeuttava lakisääteinen eläkeikä tarkoittaa ikää, josta alkaen maksetaan lainsäädännössä tai sopimuksissa vahvistettuja vanhuusetuuksia. Kyseinen ikä voi vaihdella sekä maittain että jäsenvaltioiden sisällä muun muassa ammattialan, työn tai sukupuolen mukaan.

Jos lakisääteistä eläkeikää ei ole määritetty, sovelletaan normaalia eläkeikää eli sen järjestelmän mukaista eläkeikää, josta edunsaajalle on maksettu eläkettä.

3.   KÄSIKIRJA

Tämän asetuksen soveltamiseksi käytettävät tarkat määritelmät vahvistetaan Euroopan komission ja jäsenvaltioiden yhdessä laatimassa ESSPROS-käsikirjassa.


LIITE 2

YKSITYISKOHTAISET LUOKITUKSET

1.   ESSPROS-PERUSJÄRJESTELMÄN KATTAMIEN JÄRJESTELMIEN JA MÄÄRÄLLISTEN TIETOJEN (MUKAAN LUETTUINA TULOT, MENOT JA ETUUDET KOHDERYHMITTÄIN) LUOKITUS

1.1   JÄRJESTELMIEN LUOKITUS (Laadulliset tiedot)

Peruste: Päätöksenteko

Valtion valvomat järjestelmät

Muut kuin valtion valvomat järjestelmät

Peruste: Oikeudellinen täytäntöönpano

Pakolliset järjestelmät

Vapaaehtoiset järjestelmät

Peruste: Oikeuksien vahvistaminen

Maksuihin perustuvat järjestelmät

Maksuihin perustumattomat järjestelmät

Peruste: Soveltamisala

Kaikkia koskevat järjestelmät

Yleiset järjestelmät

Erityisjärjestelmät

Peruste: Suojelun taso

Perusjärjestelmät

Täydentävät järjestelmät

1.2   MÄÄRÄLLISTEN TIETOJEN LUOKITUS

Täydelliset yksityiskohtaiset luokitukset, joita käytetään toimitettaessa pakollisia tietoja Eurostatille, vahvistetaan Euroopan komission ja jäsenvaltioiden yhdessä laatimassa ESSPROS-käsikirjassa. Kyseiset yksityiskohtaiset luokitukset aggregoidaan jäljempänä esitetyksi ensimmäisen tason luokituksiksi.

1.2.1   Tulot

Sosiaalisen suojelun järjestelmien tulot luokitellaan ESSPROS-perusjärjestelmässä lajin ja alkuperän mukaan. Laji kertoo maksun luonteen tai syyn. Niitä ovat sosiaaliturvamaksut, julkisyhteisöjen rahoitus, siirrot muista järjestelmistä ja muut tulot.

1.2.1.1   Tulot lajeittain

Kokonaistulot

Sosiaaliturvamaksut

Työnantajan sosiaaliturvamaksut

Suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden sosiaaliturvamaksut

Julkisyhteisöjen rahoitus

Tarkoitukseen varatut verotulot

Yleiset tulot

Siirrot muista järjestelmistä

Muista järjestelmistä kierrätetyt sosiaaliturvamaksut

Muut siirrot muista asumisperusteisista järjestelmistä

Muut tulot

Omaisuustulo

Muut tulot

1.2.1.2   Tulot jaoteltuina alkuperän mukaan

Alkuperä määrittää, miltä institutionaaliselta sektorilta maksu on saatu.

Niiden institutionaalisten sektorien luokitus, joilta sosiaalisen suojelun järjestelmien tulot ovat peräisin, on sama kuin kansantalouden tilinpidossa käytetty luokitus (EKT 95).

Yritykset

Valtionhallinto

Osavaltio- ja paikallishallinto

Sosiaaliturvarahastot

Kotitaloudet

Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

Ulkomaat

1.2.2   Menot

Sosiaalisen suojelun järjestelmien menot luokitellaan lajeittain ilmoittaen menojen luonne tai syy. Niitä ovat sosiaalietuudet, hallintokustannukset, siirrot muihin järjestelmiin ja muut menot.

Sosiaalietuudet jaotellaan tarveharkintaisiin ja ei-tarveharkintaisiin etuuksiin. Sosiaalietuuksien luokitus tarkentuu sen perusteella, onko kyseessä rahaetuus (toistuvana tai kertasuorituksena) vai luontoisetuus. Lisäksi käytetään yksityiskohtaisempaa luokitusta, johon liittyvät tekijät koskevat vain yhtä tai muutamaa 1.2.3 kohdassa luetelluista kohderyhmistä. Tämä lisäluokitus vahvistetaan ESSPROS-käsikirjassa.

Kokonaismenot

Sosiaalietuudet

Ei-tarveharkintaiset sosiaalietuudet

Ei-tarveharkintaiset rahaetuudet

Ei-tarveharkintaiset toistuvasti suoritettavat rahaetuudet

Ei-tarveharkintaiset kertasuoritteiset rahaetuudet

Ei-tarveharkintaiset luontoisetuudet

Tarveharkintaiset sosiaalietuudet

Tarveharkintaiset rahaetuudet

Tarveharkintaiset toistuvasti suoritettavat rahaetuudet

Tarveharkintaiset kertasuoritteiset rahaetuudet

Tarveharkintaiset luontoisetuudet

Hallintokustannukset

Siirrot muihin järjestelmiin

Muihin järjestelmiin kierrätetyt sosiaaliturvamaksut

Muut siirrot muihin asumisperusteisiin järjestelmiin

Muut menot

1.2.3   Etuudet kohderyhmittäin

Kohderyhmiin perustuva luokitus on seuraava:

 

Sairaus ja terveys

 

Toimintarajoitteisuus

 

Vanhuus

 

Leski ja muut edunsaajat

 

Perhe ja lapset

 

Työttömyys

 

Asuminen

 

Sosiaalinen syrjäytyminen (muualla luokittelematon)

2.   ELÄKKEENSAAJIEN YKSITYISKOHTAINEN LUOKITTELU

2.1   TIEDOT

Eläkkeensaajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Eläkkeensaajien (työkyvyttömyys) yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Työkyvyttömyyseläkkeen saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Työkyvyn heikkenemisen takia maksettavaa varhaiseläkettä saavien henkilöiden yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Työkyvyttömyyseläkkeen (ei-tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Työkyvyn heikkenemisen takia maksettavaa varhaiseläkettä (ei-tarveharkintainen) saavien henkilöiden yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Työkyvyttömyyseläkkeen (tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Työkyvyn heikkenemisen takia maksettavaa varhaiseläkettä (tarveharkintainen) saavien henkilöiden yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Eläkkeensaajien (vanhuus- ja perhe-eläke) yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Eläkkeensaajien (vanhuuseläke) yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Vanhuuseläkkeen saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Varhennetun vanhuuseläkkeen saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Osa-aikaeläkkeen saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Vanhuuseläkkeen (ei-tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Varhennetun vanhuuseläkkeen (ei-tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Osa-aikaeläkkeen (ei-tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Vanhuuseläkkeen (tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Varhennetun vanhuuseläkkeen (tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Osa-aikaeläkkeen (tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Eläkkeensaajien (perhe-eläke) yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Perhe-eläkkeen (ei-tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Perhe-eläkkeen (tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Eläkkeensaajien (työttömyys) yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Työmarkkinasyistä myönnettävää varhaiseläkettä (ei-tarveharkintainen) saavien henkilöiden yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

Työmarkkinasyistä myönnettävää varhaiseläkettä (tarveharkintainen) saavien henkilöiden yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista

2.2   LISÄTIEDOT

Järjestelmässä eri sukupuolille määritetty lakisääteinen tai normaali eläkeikä

Järjestelmän mukainen viitepäivämäärä/laskentamenetelmä


LIITE 3

LEVITTÄMISSÄÄNTÖJEN PÄIVITTÄMINEN

1.   ESSPROS-PERUSJÄRJESTELMÄN MUKAISTEN TIETOJEN LEVITTÄMISSÄÄNTÖJEN PÄIVITTÄMINEN

1.1   JÄRJESTELMITTÄIN RYHMITELTYJÄ MÄÄRÄLLISIÄ TIETOJA KOSKEVIEN LEVITTÄMISSÄÄNTÖJEN PÄIVITTÄMINEN

1.1.1   Järjestelmien ryhmittely perusteiden mukaisesti

Tietyt käyttäjät saavat julkaista tietoja ryhmittelemällä järjestelmät liitteessä 1 olevassa 1.1 kohdassa (”Järjestelmien ryhmittely”) määritettyjen ESSPROS-järjestelmäluokituksen perusteiden mukaisesti.

1.1.2   Järjestelmäkohtaiset tiedot

Tietyt käyttäjät saavat julkaista järjestelmä- tai järjestelmäryhmäkohtaisia tietoja niiden maiden osalta, jotka eivät luottamuksellisuussyistä anna suostumusta kaikkien tietojen julkaisemiseen. Järjestelmäryhmien on oltava kussakin asianomaisessa jäsenvaltiossa vahvistettujen levittämissääntöjen mukaisia.

1.2   JÄRJESTELMÄ- JA ETUUSKOHTAISIA LAADULLISIA TIETOJA KOSKEVIEN LEVITTÄMISSÄÄNTÖJEN PÄIVITTÄMINEN

Eurostat saa julkaista järjestelmä- ja etuuskohtaisia laadullisia tietoja asianmukaisilla tavoilla.

2.   ELÄKKEENSAAJATIETOJA KOSKEVIEN LEVITTÄMISSÄÄNTÖJEN PÄIVITTÄMINEN

2.1   ELÄKKEENSAAJIA KOSKEVAN ESSPROS-LUOKITUKSEN MUKAISET KOONTIRYHMÄT

Tietyt käyttäjät saavat julkaista tietoja liitteessä 2 olevassa 2 kohdassa (Eläkkeensaajien yksityiskohtainen luokittelu) esitetyistä seitsemästä ESSPROS-luokituksen mukaisesta eläkeluokasta ja niiden koontiryhmistä.

Tietyt käyttäjät saavat myös julkaista tarveharkintaisten ja ei-tarveharkintaisten etuuksien saajien jakautumisen liitteessä 2 olevassa 2 kohdassa (Eläkkeensaajien yksityiskohtainen luokittelu) esitettyjen seitsemän ESSPROS-luokituksen mukaisen eläkkeensaajaluokan osalta.

2.2   JÄRJESTELMÄKOHTAISET TIEDOT

Tietyt käyttäjät saavat julkaista järjestelmä- tai järjestelmäryhmäkohtaisia tietoja niiden maiden osalta, jotka eivät luottamuksellisuussyistä anna suostumusta kaikkien tietojen julkaisemiseen. Järjestelmäryhmien on oltava kussakin asianomaisessa jäsenvaltiossa vahvistettujen levittämissääntöjen mukaisia.