6.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 210/1

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2008/615/YOS,

tehty 23 päivänä heinäkuuta 2008,

rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 30 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan, 31 artiklan 1 kohdan a alakohdan, 32 artiklan sekä 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

ottaa huomioon Belgian kuningaskunnan, Bulgarian tasavallan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan, Italian tasavallan, Suomen tasavallan, Portugalin tasavallan, Romanian ja Ruotsin kuningaskunnan aloitteen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tämä aloite tehdään Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan ja Itävallan tasavallan välillä tehdyn rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin, rajanylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’Prümin sopimus’, tultua voimaan sen määräysten sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionin oikeusjärjestystä yhteisymmärryksessä Euroopan komission kanssa ja ottaen huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen määräykset.

(2)

Tampereella lokakuussa 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todettiin tarvittavan sellaista jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä tehostettua tietojenvaihtoa, jonka tarkoituksena on rikosten havaitseminen ja tutkinta.

(3)

Marraskuussa 2004 hyväksytyssä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamista Euroopan unionissa koskevassa Haagin ohjelmassa Eurooppa-neuvosto toi ilmi vakaumuksensa, että mainittu tavoite edellyttää innovatiivista lähestymistapaa rajatylittävään lainvalvontatietojen vaihtamiseen.

(4)

Eurooppa-neuvosto on tämän mukaisesti todennut, että tällaisten tietojen vaihtamisessa olisi noudatettava saatavuusperiaatteeseen sovellettavia ehtoja. Tämä tarkoittaa, että unionin jäsenvaltion lainvalvontaviranomainen, joka tarvitsee tietoja tehtäviensä suorittamiseksi, voi saada tiedot toisesta jäsenvaltiosta ja että sen jäsenvaltion lainvalvontaviranomaiset, joilla on nämä tiedot, antavat ne käyttöön ilmoitettua tarkoitusta varten ottaen huomioon viimeksi mainitussa valtiossa meneillään olevan tutkinnan tarpeet.

(5)

Eurooppa-neuvosto asetti 1 päivän tammikuuta 2008 tämän Haagin ohjelman tavoitteen saavuttamisen määräajaksi.

(6)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä 2006/960/YOS (2) on jo vahvistettu säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset voivat nopeasti ja tehokkaasti vaihtaa olemassa olevia tietoja ja tiedustelutietoja rikostutkinnan tai rikostiedustelutoimien toteuttamiseksi.

(7)

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamista koskevassa Haagin ohjelmassa todetaan myös, että uutta teknologiaa olisi käytettävä mahdollisimman tehokkaasti ja että olisi oltava myös vastavuoroinen pääsy kansallisiin tietokantoihin. Haagin ohjelmassa todetaan niin ikään, että uusia keskitettyjä EU-tietokantoja olisi perustettava vain, jos tutkimukset osoittavat niiden tuovan lisäarvoa.

(8)

Tehokkaan kansainvälisen yhteistyön kannalta on ensisijaisen tärkeää, että täsmällisiä tietoja voidaan vaihtaa nopeasti ja tehokkaasti. Tavoitteena on ottaa käyttöön menettelyjä, joilla edistetään nopeita, tehokkaita ja edullisia tiedonvaihtotapoja. Tietojen yhteiskäyttöä varten näihin menettelyihin tulisi soveltaa vastuuvelvollisuutta, ja niiden on sisällettävä asianmukaiset takeet tietojen oikeellisuudesta ja turvallisuudesta siirtämisen ja säilyttämisen aikana sekä tietojen kirjaamisessa noudatettavat menettelyt ja vaihdettujen tietojen käyttämistä koskevat rajoitukset.

(9)

Prümin sopimus täyttää nämä vaatimukset. Jotta Haagin ohjelman sisällölliset vaatimukset voidaan täyttää kaikkien jäsenvaltioiden osalta ohjelmassa määritellyn aikataulun mukaisesti, Prümin sopimuksen keskeisten osien sisältö tulisi saattaa kaikkiin jäsenvaltioihin sovellettavaksi.

(10)

Näin ollen tämä päätös sisältää Prümin sopimuksen keskeisiin määräyksiin perustuvia säännöksiä, joiden tarkoituksena on parantaa tietojen vaihtoa ja joiden nojalla jäsenvaltiot antavat toisilleen pääsyoikeudet automatisoituihin DNA-analyysitietokantoihinsa, automatisoituihin sormenjälkien tunnistamisjärjestelmiinsä sekä ajoneuvorekisteritietoihinsa. Kansallisten DNA-analyysitietokantojen ja sormenjälkien automatisoitujen tunnistamisjärjestelmien sisältämien tietojen osalta osuma / ei osumaa -järjestelmä antaisi toisessa vaiheessa haun tekevälle jäsenvaltiolle mahdollisuuden pyytää yksittäisiä asiaankuuluvia henkilötietoja tietokantaa hallinnoivalta jäsenvaltiolta ja tarvittaessa pyytää lisätietoja käyttämällä keskinäisen avunannon menettelyjä, mukaan lukien puitepäätöksen 2006/960/YOS mukaisesti vahvistetut menettelyt.

(11)

Tämä nopeuttaisi nykyisiä menettelyjä merkittävästi antamalla jäsenvaltioille mahdollisuuden selvittää, onko jollakin jäsenvaltiolla sen tarvitsemia tietoja, ja jos näin on, millä jäsenvaltiolla ne ovat.

(12)

Rajatylittävän tietojen vertaamisen on tarkoitus tuoda uusi ulottuvuus rikollisuuden torjuntaan. Vertailusta saatavat tiedot ovat omiaan avaamaan jäsenvaltioille uusia tutkinnallisia lähestymistapoja ja niillä on siten keskeinen asema jäsenvaltioiden lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten avustamisessa.

(13)

Säännöt perustuvat jäsenvaltioiden kansallisten tietokantojen verkottamiseen.

(14)

Jäsenvaltioiden olisi tietyin ehdoin voitava rikosten ehkäisemiseksi ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimittaa henkilötietoja ja muita kuin henkilötietoja tiedonvaihdon parantamiseksi sellaisten suurtapahtumien yhteydessä, joilla on rajatylittäviä ulottuvuuksia.

(15)

Jäsenvaltiot voivat 12 artiklan täytäntöönpanon yhteydessä päättää asettaa vakavan rikollisuuden torjunnan ensisijaiseksi ottaen huomioon, että tekniset edellytykset tiedonsiirtoa varten ovat rajalliset.

(16)

Tietojenvaihdon parantamisen lisäksi on tarpeen säännellä muita poliisiviranomaisten tiiviimmän yhteistyön muotoja, etenkin yhteisten turvallisuusoperaatioiden (esim. yhteiset partiot) avulla.

(17)

Tiiviimmän poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön on kuljettava rinta rinnan perusoikeuksien kunnioittamisen kanssa, joita ovat erityisesti oikeus yksityisyyden kunnioittamiseen ja henkilötietojen suojaamiseen. Ne taataan erityisillä tietosuojajärjestelyillä, jotka tulee laatia vastaamaan tietojenvaihdon eri muotojen erityisluonnetta. Tietosuojasäännöksissä olisi otettava erityisesti huomioon tietokantojen rajatylittävän online-käytön erityisluonne. Koska online-käytön yhteydessä tietokantaa hallinnoiva jäsenvaltio ei voi tehdä ennakkotarkistuksia, olisi otettava käyttöön jälkikäteen tapahtuvan valvonnan varmistava järjestelmä.

(18)

Osuma / ei osumaa -järjestelmä tarjoaa rakenteen anonyymien tunnisteiden vertailulle, jolloin lisätietoja henkilöstä vaihdetaan vain jos saadaan osuma; kyseisten tietojen toimittamisessa ja vastaanottamisessa noudatetaan kansallista lainsäädäntöä, mukaan lukien oikeusapua koskevat säännökset. Tämä asetelma takaa riittävän tietosuojatason kun on selvää, että henkilötietojen toimittaminen toiselle jäsenvaltiolle edellyttää riittävää tietosuojatasoa vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

(19)

Ottaen huomioon tiiviimmästä poliisiyhteistyöstä ja oikeudellisesta yhteistyöstä johtuva tietojenvaihdon laajuus, tällä päätöksellä pyritään takaamaan asianmukainen tietosuojan taso. Siinä noudatetaan henkilötietojen käsittelyn suojaamisen osalta yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa, yleissopimuksen 8 päivänä marraskuuta 2001 tehdyssä lisäpöytäkirjassa ja henkilötietojen käyttämisestä poliisitoimen alalla annetussa Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksessa R (87) 15 määrättyä tasoa.

(20)

Tämän päätöksen tietosuojasäännökset sisältävät myös tietosuojaperiaatteita, joita tarvittiin, koska puitepäätöstä kolmannen pilarin tietosuojasta ei ole. Tätä puitepäätöstä olisi sovellettava poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön koko alaan edellyttäen, että sen tietosuojan taso vastaa vähintään sitä tasoa, josta määrätään 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyssä yksilöiden suojelua henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä koskevassa Euroopan neuvoston yleissopimuksessa ja sen 8 päivänä marraskuuta 2001 tehdyssä lisäpöytäkirjassa, ja siinä otetaan huomioon Euroopan neuvoston ministerikomitean 17 päivänä syyskuuta 1987 jäsenvaltioille antama suositus R (87) 15 henkilötietojen käytön sääntelemisestä poliisialalla, myös tilanteissa, joissa tietoja ei käsitellä automaattisesti.

(21)

Jäsenvaltiot eivät voi yksinään riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitteita, erityisesti tietojenvaihdon parantamista Euroopan unionissa, ottaen huomioon rikollisuuden torjuntaan ja turvallisuuteen liittyvien kysymysten rajatylittävän luonteen, jonka vuoksi jäsenvaltioiden on turvauduttava toistensa apuun näissä kysymyksissä, vaan ne voidaan sen vuoksi saavuttaa paremmin Euroopan unionin tasolla, joten neuvosto voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa viitatun Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisen suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(22)

Tässä päätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa esitettyjä periaatteita,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 LUKU

YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA

1 artikla

Tarkoitus ja soveltamisala

Tämän päätöksen avulla jäsenvaltiot pyrkivät tehostamaan rajatylittävää yhteistyötä perustamissopimuksen VI osastoon kuuluvissa asioissa, erityisesti rikosten torjumisesta ja tutkinnasta vastaavien viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Tätä varten tämä päätös sisältää seuraavia aloja koskevia sääntöjä:

a)

DNA-tunnisteiden, sormenjälkitietojen ja tiettyjen kansallisten ajoneuvorekisteritietojen automatisoituun siirtämiseen sovellettavia ehtoja ja menettelyjä koskevat säännökset (2 luku);

b)

säännökset tietojen toimittamiseen sovellettavista ehdoista sellaisten suurtapahtumien yhteydessä, joilla on rajatylittäviä ulottuvuuksia (3 luku);

c)

säännökset terrorismirikosten estämiseen tarkoitettujen tietojen toimittamiseen sovellettavista ehdoista (4 luku);

d)

säännökset ehdoista ja menettelyistä, joita sovelletaan rajatylittävän poliisiyhteistyön tehostamiseen erilaisten toimenpiteiden avulla (5 luku).

2 LUKU

ONLINE-KÄYTTÖ JA LISÄTIETOJA KOSKEVAT PYYNNÖT

1 JAKSO

DNA-tunnisteet

2 artikla

Kansallisten DNA-analyysitietokantojen perustaminen

1.   Jäsenvaltiot perustavat ja ylläpitävät kansallisia DNA-analyysitietokantoja rikosten tutkintaa varten. Tässä päätöksessä tarkoitetuissa tietokannoissa olevien tietojen käsittely tapahtuu tämän päätöksen säännösten ja käsittelyyn sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2.   Tämän päätöksen soveltamiseksi jäsenvaltiot takaavat pääsyn kansallisten DNA-analyysitietokantojen viitetietoihin 1 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti. Viitetiedot sisältävät ainoastaan DNA:n koodaamattomasta osasta saadut DNA-tunnisteet ja viitenumeron. Viitetiedoissa ei saa olla mitään rekisteröidyn välittömän tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Viitetiedot, joita ei voida yhdistää kehenkään henkilöön (tunnistamattomat DNA-tunnisteet), on voitava tunnistaa sellaisiksi.

3.   Kukin jäsenvaltio ilmoittaa 36 artiklan mukaisesti neuvoston pääsihteeristölle ne kansalliset DNA-analyysitietokannat, joihin 2–6 artiklaa voidaan soveltaa, sekä edellytykset 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle automaattiselle haulle.

3 artikla

DNA-tunnisteiden automaattinen haku

1.   Jäsenvaltiot antavat 6 artiklassa tarkoitetuille muiden jäsenvaltioiden kansallisille yhteyspisteille rikosten tutkintaa varten pääsyn omien DNA-analyysitietokantojensa viitetietoihin ja valtuudet tehdä niistä automaattisia hakuja DNA-tunnisteita vertailemalla. Hakuja voidaan tehdä vain yksittäistapauksissa ja pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä noudattaen.

2.   Jos automaattisen haun yhteydessä todetaan välitetyn DNA-tunnisteen vastaavuus tiedot vastaanottavan jäsenvaltion tietokantaan tallennetun DNA-tunnisteen kanssa, saa haun tekevän jäsenvaltion kansallinen yhteyspiste automaattisesti ilmoituksen osuman kohteena olleista viitetiedoista. Jos vastaavuutta ei todeta, siitä annetaan automaattinen ilmoitus.

4 artikla

DNA-tunnisteiden automaattinen vertailu

1.   Jäsenvaltiot vertailevat rikosten tutkintaa varten yhteisymmärryksessä ja kansallisten yhteyspisteidensä välityksellä omia tunnistamattomia DNA-tunnisteitaan kaikkien muiden kansallisten DNA-analyysitietokantojen viitetiedoissa olevien DNA-tunnisteiden kanssa. Tunnisteiden toimittaminen ja vertailu tapahtuvat automaattisesti. Tunnistamattomien DNA-tunnisteiden toimittaminen vertailua varten suoritetaan ainoastaan, jos pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö sen sallii.

2.   Mikäli jäsenvaltio 1 kohdassa tarkoitetun vertailun tuloksena toteaa, että toimitetut DNA-tunnisteet vastaavat DNA-analyysitietokannassa olevia tietoja, se toimittaa toisen jäsenvaltion kansalliselle yhteyspisteelle viipymättä ne viitetiedot, joiden osalta vastaavuus on todettu.

5 artikla

Muiden henkilötietojen ja muiden tietojen toimittaminen

Jos DNA-tunnisteiden vastaavuus todetaan 3 ja 4 artiklan mukaisessa menettelyissä, noudatetaan viitetietoihin liittyvien muiden henkilötietojen ja muiden tietojen toimittamisessa pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, mukaan lukien oikeusapua koskevat säännökset.

6 artikla

Kansallinen yhteyspiste ja täytäntöönpanotoimenpiteet

1.   Edellä 3 ja 4 artiklassa tarkoitettujen tietojen toimittamiseksi kukin jäsenvaltio nimeää kansallisen yhteyspisteen. Kansallisen yhteyspisteen toimivaltuudet määräytyvät sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan.

2.   Edellä 3 ja 4 artiklassa säädettyjen menettelyjen tekniset yksityiskohdat vahvistetaan 33 artiklassa tarkoitetuissa täytäntöönpanotoimenpiteissä.

7 artikla

Molekyyligeneettisen materiaalin kerääminen ja DNA-tunnisteiden toimittaminen

Jos meneillään olevassa rikostutkinnassa tai rikosoikeudenkäynnissä tietystä pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion alueella oleskelevasta henkilöstä ei ole olemassa DNA-tunnistetta, pyynnön vastaanottava jäsenvaltio antaa oikeusapua hankkimalla ja tutkimalla tästä henkilöstä saatua molekyyligeneettistä materiaalia sekä toimittamalla saadun DNA-tunnisteen, mikäli

a)

pyynnön esittävä jäsenvaltio ilmoittaa, mihin tarkoitukseen tätä tarvitaan;

b)

pyynnön esittävä jäsenvaltio esittää lainsäädäntönsä mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen antaman tutkintapyynnön tai -määräyksen, josta käy ilmi, että edellytykset molekyyligeneettisen materiaalin hankinnalle ja tutkimukselle olisivat olemassa, jos kyseinen henkilö oleskelisi pyynnön esittävän jäsenvaltion alueella;

c)

pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaiset edellytykset molekyyligeneettisen materiaalin keräämiselle ja tutkimukselle sekä saadun DNA-tunnisteen toimittamiselle ovat olemassa.

2 JAKSO

Sormenjälkitiedot

8 artikla

Sormenjälkitiedot

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että rikosten torjumiseksi ja tutkimiseksi perustettujen kansallisten sormenjälkien automaattisten tunnistusjärjestelmien tietokannan viitetiedot ovat saatavilla. Viitetiedot sisältävät ainoastaan sormenjälkitiedot ja viitenumeron. Viitetiedoissa ei saa olla mitään rekisteröidyn välittömän tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Viitetiedot, joita ei voida yhdistää kehenkään henkilöön (tunnistamattomat sormenjälkitiedot), on voitava tunnistaa sellaisiksi.

9 artikla

Sormenjälkitietojen automaattinen haku

1.   Jäsenvaltiot antavat muiden jäsenvaltioiden 11 artiklan mukaisille kansallisille yhteyspisteille rikosten torjumista ja tutkimista varten pääsyn tätä tarkoitusta varten perustamiensa sormenjälkien automaattisten tunnistamisjärjestelmien viitetietoihin ja antavat oikeuden tehdä niistä automaattisia hakuja sormenjälkitietoja vertailemalla. Hakuja voidaan tehdä vain yksittäistapauksissa ja pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä noudattaen.

2.   Pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallinen yhteyspiste varmistaa sormenjälkitietojen vastaavuuden tietokantaa hallinnoivan jäsenvaltion viitetietojen kanssa ehdottoman vastaavuuden todentamiseksi tarvittavien automaattisesti lähetettyjen viitetietojen perusteella.

10 artikla

Muiden henkilötietojen ja muiden tietojen toimittaminen

Jos sormenjälkitietojen vastaavuus todetaan 9 artiklan mukaisessa menettelyssä, noudatetaan viitetietoihin liittyvien muiden henkilötietojen ja muiden tietojen toimittamisessa pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, mukaan lukien oikeusapua koskevat säännökset.

11 artikla

Kansallinen yhteyspiste ja täytäntöönpanotoimenpiteet

1.   Edellä 9 artiklassa tarkoitettujen tietojen toimittamiseksi kukin jäsenvaltio nimeää kansallisen yhteyspisteen. Kansallisen yhteyspisteen toimivaltuudet määräytyvät sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan.

2.   Edellä olevan 9 artiklan mukaisen menettelyn tekniset yksityiskohdat vahvistetaan 33 artiklassa tarkoitetuissa täytäntöönpanotoimenpiteissä.

3 JAKSO

Ajoneuvorekisteritiedot

12 artikla

Ajoneuvorekisteritietojen automaattinen haku

1.   Rikosten torjumiseksi ja tutkimiseksi sekä haun tekevän jäsenvaltion tuomioistuinten tai syyttäjien toimivaltaan kuuluvien muiden rikosten tutkimiseksi sekä yleisen turvallisuuden ylläpitämiseksi jäsenvaltiot antavat muiden jäsenvaltioiden 2 kohdan mukaisille kansallisille yhteyspisteille pääsyn seuraaviin kansallisiin ajoneuvorekisteritietoihin ja oikeuden tehdä yksittäistapauksissa automaattisia hakuja:

a)

omistajia tai haltijoita koskevat tiedot, ja

b)

ajoneuvoja koskevat tiedot.

Hakuja voidaan suorittaa ainoastaan täydellistä ajoneuvon tunnistusnumeroa tai täydellistä rekisteritunnusta käyttäen. Hakuja voidaan tehdä vain haun tekevän jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä noudattaen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamiseksi kukin jäsenvaltio nimeää kansallisen yhteyspisteen saapuvia pyyntöjä varten. Kansallisen yhteyspisteen toimivaltuudet määräytyvät sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan. Menettelyn tekniset yksityiskohdat vahvistetaan 33 artiklassa tarkoitetuissa täytäntöönpanotoimenpiteissä.

3 LUKU

SUURTAPAHTUMAT

13 artikla

Muiden kuin henkilötietojen toimittaminen

Rikosten torjumiseksi ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi rajatylittäviä vaikutuksia aiheuttavien suurtapahtumien yhteydessä, kuten urheilutapahtumien tai Eurooppa-neuvoston kokousten yhteydessä, jäsenvaltiot toimittavat toisilleen sekä pyynnöstä että omasta aloitteestaan tiedot toimittavan jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä noudattaen tarpeellisia tietoja, ei kuitenkaan henkilötietoja.

14 artikla

Henkilötietojen toimittaminen

1.   Rikosten torjumiseksi ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi rajatylittäviä vaikutuksia aiheuttavien suurtapahtumien yhteydessä, kuten urheilutapahtumien tai Eurooppa-neuvoston kokousten yhteydessä, jäsenvaltiot toimittavat toisilleen sekä pyynnöstä että omasta aloitteestaan henkilötietoja, mikäli lainvoimaisten tuomioiden tai muiden tosiseikkojen perusteella voidaan olettaa rekisteröityjen tekevän rikoksia kyseisten tapahtumien yhteydessä tai muodostavan uhan yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle, mikäli näiden tietojen toimittaminen on tiedot toimittavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan sallittua.

2.   Henkilötietoja saa käsitellä ainoastaan 1 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten ja vain niiden tapahtumien osalta, joita varten ne on toimitettu. Lähetetyt tiedot on hävitettävä välittömästi, kun 1 kohdan mukaiset tarkoitukset on saavutettu tai kun niitä ei enää voida saavuttaa. Lähetetyt tiedot on joka tapauksessa hävitettävä viimeistään vuoden kuluttua.

15 artikla

Kansallinen yhteyspiste

Edellä 13 ja 14 artiklassa tarkoitettujen tietojen toimittamiseksi kukin jäsenvaltio nimeää kansallisen yhteyspisteen. Kansallisen yhteyspisteen toimivaltuudet määräytyvät sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan.

4 LUKU

TOIMENPITEET TERRORISMIRIKOSTEN TORJUMISEKSI

16 artikla

Tietojen toimittaminen terrorismirikosten torjumiseksi

1.   Jäsenvaltiot voivat toimittaa 3 kohdassa tarkoitetuille muiden jäsenvaltioiden kansallisille yhteyspisteille terrorismirikosten torjumiseksi kansallista lainsäädäntöä noudattaen yksittäistapauksissa ja myös ilman pyyntöä 2 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja ja muita tietoja, jos tämä on tarpeen silloin kun tiettyjen tosiseikkojen perusteella voidaan olettaa, että rekisteröidyt tulevat syyllistymään sellaisiin rikoksiin, joita terrorismin torjunnasta 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS (3) 1–3 artiklassa tarkoitetaan.

2.   Lähetettäviä henkilötietoja ja muita tietoja ovat sukunimi, etunimet, syntymäaika ja -paikka sekä kuvaus 1 kohdassa tarkoitetun olettamuksen perustana olevista tosiseikoista.

3.   Kukin jäsenvaltio nimeää kansallisen yhteyspisteen tietojen vaihtamiseksi muiden jäsenvaltioiden kansallisten yhteyspisteiden kanssa. Kansallisen yhteyspisteen toimivaltuudet määräytyvät sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan.

4.   Tiedot toimittava jäsenvaltio voi kansallisen lainsäädännön mukaisesti määritellä ehdot, joiden mukaisesti tiedot vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää näitä tietoja. Nämä ehdot sitovat tiedot vastaanottavaa jäsenvaltiota.

5 LUKU

MUUT YHTEISTYÖN MUODOT

17 artikla

Yhteiset operaatiot

1.   Poliisiyhteistyön tehostamiseksi jäsenvaltioiden nimeämät toimivaltaiset viranomaiset voivat järjestää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä rikosten torjumiseksi yhteisiä partioita sekä muita yhteisiä operaatioita, joissa muiden jäsenvaltioiden nimeämät virkamiehet tai muut valtion palveluksessa olevat, jäljempänä ’virkamiehet’, osallistuvat toisen jäsenvaltion alueella tapahtuviin operaatioihin.

2.   Kukin jäsenvaltio voi isäntäjäsenvaltiona kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ja virkamiehen lähettävän jäsenvaltion suostumuksella antaa yhteisiin operaatioihin osallistuville lähettävien jäsenvaltioiden virkamiehille toimivaltuuksia tai, mikäli isäntävaltion lainsäädäntö sen sallii, antaa muiden jäsenvaltioiden virkamiesten käyttää lähettävien jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisia toimivaltuuksiaan. Näitä toimivaltuuksia voidaan käyttää ainoastaan isäntävaltion virkamiesten johdolla ja pääsääntöisesti heidän läsnä ollessaan. Lähettävien jäsenvaltioiden virkamiehet ovat isäntäjäsenvaltion kansallisen lainsäädännön alaisia. Isäntäjäsenvaltio on vastuussa heidän toimistaan.

3.   Yhteisiin operaatioihin osallistuvien lähettävien jäsenvaltioiden virkamiesten on noudatettava isäntäjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antamia ohjeita.

4.   Jäsenvaltiot toimittavat 36 artiklassa tarkoitettuja ilmoituksia, joissa ne esittävät yhteistyötä koskevat käytännön näkökohdat.

18 artikla

Avustaminen joukkotapahtumissa, katastrofeissa ja vakavissa onnettomuuksissa

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset avustavat toisiaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti joukkotapahtumissa ja vastaavissa suurtapahtumissa, katastrofeissa sekä vakavissa onnettomuuksissa pyrkimällä estämään rikokset ja ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta siten, että ne

a)

ilmoittavat toisilleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tilanteista, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, ja vaihtavat niihin liittyviä olennaisia tietoja;

b)

suorittavat ja sovittavat yhteen alueellaan tarvittavat poliisitoimenpiteet tilanteissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia;

c)

lähettävät mahdollisuuksien mukaan virkamiehiä, asiantuntijoita ja neuvonantajia sekä toimittavat varusteita sen jäsenvaltion pyynnöstä, jonka alueella tilanne on syntynyt.

19 artikla

Aseiden, ammusten ja muiden tarvittavien varusteiden käyttö

1.   Lähettävien jäsenvaltioiden virkamiehet, jotka osallistuvat 17 tai 18 artiklan mukaisesti yhteiseen operaatioon toisen jäsenvaltion alueella, voivat käyttää siellä kansallista virkapukuaan. He voivat pitää hallussaan aseita, ammuksia ja muita varusteita, joihin heillä on oikeus lähettävän jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Isäntäjäsenvaltio voi kieltää lähettävien valtioiden virkamiehiltä tiettyjen aseiden, ammusten ja muiden tarvittavien varusteiden mukana pitämisen.

2.   Jäsenvaltiot toimittavat 36 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset, joissa ne luettelevat aseet, ammukset ja muut varusteet, joita voidaan käyttää ainoastaan lailliseen itsepuolustukseen tai muiden puolustamiseen. Isäntäjäsenvaltion operaatiota johtava virkamies voi yksittäistapauksessa kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksyä aseiden, ammusten ja muiden varusteiden käytön muissa kuin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetuissa tapauksissa. Aseiden, ammusten ja muiden varusteiden käytössä on noudatettava isäntäjäsenvaltion lainsäädäntöä. Toimivaltaisten viranomaisten on tiedotettava toisilleen luvallisista aseista, ammuksista ja muista varusteista sekä niiden käytölle asetetuista ehdoista.

3.   Mikäli jonkin jäsenvaltion virkamiehet käyttävät ajoneuvoja tämän päätöksen mukaisten toimenpiteiden yhteydessä toisen jäsenvaltion alueella, heitä koskevat tällöin samat liikennesäännöt kuin isäntäjäsenvaltion virkamiehiä, mukaan lukien määräykset, jotka koskevat tienkäyttöoikeutta sekä erityisoikeuksia tieliikenteessä.

4.   Jäsenvaltiot toimittavat 36 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset, joissa ne esittävät aseiden, ammusten ja muiden varusteiden käyttöä koskevat käytännön näkökohdat.

20 artikla

Suojelu ja avustaminen

Jäsenvaltioilla on velvollisuus suojella ja avustaa muiden jäsenvaltioiden lähettämiä virkamiehiä virantoimituksessa samalla tavalla kuin omia virkamiehiään.

21 artikla

Siviilioikeudellista vastuuta koskevat yleiset säännöt

1.   Kun jonkin jäsenvaltion virkamiehet toimivat toisessa jäsenvaltiossa 17 artiklan mukaisesti, heidän jäsenvaltionsa on vastuussa heidän toiminnassaan mahdollisesti aiheuttamistaan vahingoista sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jonka alueella he toimivat.

2.   Jäsenvaltio, jonka alueella 1 kohdassa tarkoitettu vahinko aiheutui, vastaa tällaisen vahingon korvaamisesta niiden edellytysten mukaisesti, joita sovelletaan sen omien virkamiesten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa jäsenvaltion, jonka virkamiehet ovat aiheuttaneet vahinkoa kenelle tahansa henkilölle toisen jäsenvaltion alueella, on korvattava jälkimmäiselle jäsenvaltiolle kokonaisuudessaan ne määrät, jotka tämä on suorittanut vahingonkärsijöille tai heidän oikeudenomistajilleen.

4.   Kun jonkin jäsenvaltion virkamiehet toimivat toisessa jäsenvaltiossa 18 artiklan mukaisesti, jälkimmäinen jäsenvaltio on vastuussa heidän toiminnassaan mahdollisesti aiheuttamistaan vahingoista kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

5.   Jos 4 alakohdassa tarkoitettu vahinko aiheutuu vakavasta laiminlyönnistä tai tahallisuudesta, vastaanottava jäsenvaltio voi ottaa yhteyden virkamiehet lähettäneeseen jäsenvaltioon, jotta tämä korvaisi vastaanottavan jäsenvaltion vahingonkärsijöille tai heidän oikeudenomistajilleen maksamat summat.

6.   Kunkin jäsenvaltion on 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 3 kohdassa säädettyä tapausta lukuun ottamatta luovuttava vahingonkorvausvaatimuksista toista jäsenvaltiota kohtaan, sanotun kuitenkaan estämättä ensiksi mainitun jäsenvaltion oikeuksien käyttämistä kolmansia osapuolia kohtaan.

22 artikla

Rikosoikeudellinen vastuu

Virkamiehet, jotka toimivat tämän päätöksen nojalla toisen jäsenvaltion alueella, rinnastetaan tekemiensä rikosten tai heihin kohdistuvien rikosten suhteen isäntäjäsenvaltion virkamiehiin, mikäli mistään muusta asianomaista jäsenvaltiota sitovasta sopimuksesta ei muuta johdu.

23 artikla

Virkasuhde

Virkamiehet, jotka toimivat tämän päätöksen nojalla toisen jäsenvaltion alueella, ovat edelleen, erityisesti kurinpitosäännösten osalta, omassa jäsenvaltiossaan sovellettavan virkasuhdelainsäädännön alaisia.

6 LUKU

TIETOSUOJAA KOSKEVAT YLEISET SÄÄNNÖKSET

24 artikla

Määritelmät ja soveltamisala

1.   Tässä päätöksessä tarkoitetaan

a)

’henkilötietojen käsittelyllä’ kaikkea henkilötietojen käsittelyä tai käsittelysarjaa riippumatta siitä, suoritetaanko se automaattisin menetelmin, kuten henkilötietojen kerääminen, tallentaminen, järjestäminen, säilyttäminen, muokkaaminen tai muuttaminen, valikointi, haku, tutkiminen, käyttö, luovuttaminen toimittamalla, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville, yhteensovittaminen tai yhdistäminen sekä suojaaminen, poistaminen tai hävittäminen. Tässä päätöksessä käsittelyksi katsotaan myös osuman saamisesta tai saamatta jäämisestä tehty ilmoitus;

b)

’automaattisella hakumenettelyllä’ välitöntä pääsyä toisen viranomaisen automaattiseen tietokantaan tavalla, jossa hakumenettelyyn vastataan täysin automaattisesti;

c)

’tunnuksella varustamisella’ tallennettujen henkilötietojen merkitsemistä ilman, että tavoitteena on niiden myöhemmän käsittelyn rajoittaminen;

d)

’lukituksella’ tallennettujen henkilötietojen merkitsemistä siten, että tavoitteena on niiden myöhemmän käsittelyn rajoittaminen.

2.   Tämän päätöksen mukaisesti lähetettäviä tai lähetettyjä tietoja koskevat seuraavat säännökset, mikäli edellä olevissa luvuissa ei ole toisin säädetty.

25 artikla

Tietosuojan taso

1.   Kukin jäsenvaltio takaa tämän päätöksen mukaisesti toimitettavien tai toimitettujen henkilötietojen käsittelyn suhteen kansallisessa lainsäädännössään tietosuojan tason, joka vastaa vähintään sitä tasoa, josta määrätään Euroopan neuvoston 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyssä yksilöiden suojelua henkilötietojen automaattisessa käsittelyssä koskevassa sopimuksessa ja sen 8 päivänä marraskuuta 2001 tehdyssä lisäpöytäkirjassa, ja ottaa tällöin huomioon Euroopan neuvoston ministerikomitean 17 päivänä syyskuuta 1987 jäsenvaltioille antaman suosituksen R (87) 15 henkilötietojen käytöstä poliisin toiminnassa, myös tilanteissa, joissa tietoja ei käsitellä automaattisesti.

2.   Tässä päätöksessä tarkoitettu henkilötietojen toimittaminen voidaan aloittaa vasta, kun tämän luvun säännökset on pantu täytäntöön tietojen toimittamiseen osallistuvien jäsenvaltioiden lainsäädännössä. Neuvosto päättää yksimielisesti, täyttyykö tämä edellytys.

3.   Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta jäsenvaltioihin, joissa on jo aloitettu tässä päätöksessä tarkoitettu henkilötietojen toimittaminen Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan ja Itävallan tasavallan välillä rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin, rajanylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi 27 päivänä toukokuuta 2005 tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’Prümin sopimus’, nojalla.

26 artikla

Tarkoitus

1.   Tiedot vastaanottava jäsenvaltio saa käsitellä henkilötietoja ainoastaan niitä tarkoituksia varten, joita varten ne on tämän päätöksen mukaisesti toimitettu. Käsittely muita tarkoituksia varten on sallittu vain tietokantaa hallinnoivan jäsenvaltion ennakolta antamalla suostumuksella ja tiedot vastaanottavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Suostumus voidaan antaa, mikäli tietokantaa hallinnoivan jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö sallii tämän käsittelyn tällaisia muita tarkoituksia varten.

2.   Haun tai vertailun tekevä jäsenvaltio saa käsitellä 3, 4 ja 9 artiklan mukaisesti lähetettyjä tietoja ainoastaan

a)

vertailtujen DNA-tunnisteiden tai sormenjälkitietojen vastaavuuden toteamiseen;

b)

virka- tai oikeusapupyynnön valmisteluun ja esittämiseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jos nämä tiedot ovat toisiaan vastaavat;

c)

jäljempänä 30 artiklassa tarkoitettuun kirjaamiseen.

Tietokantaa hallinnoiva jäsenvaltio saa käsitellä sille 3, 4 ja 9 artiklan mukaisesti toimitettuja tietoja ainoastaan silloin, kun se on tarpeen vertailun suorittamista, automaattista hakuun vastaamista tai 30 artiklan mukaista kirjaamista varten. Tietojen vertailun päätyttyä tai automaattisen hakuun vastaamisen jälkeen on toimitetut tiedot poistettava välittömästi, jollei niiden jatkokäsittely ole tarpeen ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa mainittuja tarkoituksia varten.

3.   Tietokantaa hallinnoiva jäsenvaltio saa käyttää 12 artiklan mukaisesti toimitettuja tietoja ainoastaan silloin, kun se on tarpeen automaattista hakuun vastaamista tai 30 artiklan mukaista kirjaamista varten. Sen jälkeen kun on saatu automaattinen vastaus hakuun, toimitetut tiedot on poistettava välittömästi, jollei niiden jatkokäsittely ole tarpeen 30 artiklan mukaista kirjaamista varten. Haun tehnyt jäsenvaltio saa käyttää vastauksena saamiaan tietoja ainoastaan sitä menettelyä varten, jota varten haku tehtiin.

27 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

Lähetettyjä henkilötietoja saavat käsitellä ainoastaan toimivaltaiset viranomaiset, elimet ja tuomioistuimet, jotka vastaavat jostakin 26 artiklassa mainitun tarkoituksen toteuttamiseksi suoritettavasta tehtävästä. Lähetettyjä tietoja saa toimittaa muille viranomaisille ainoastaan tiedot toimittavan jäsenvaltion ennakolta antamalla suostumuksella ja tiedot vastaanottavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

28 artikla

Tietojen oikeellisuus, ajantasaisuus ja säilytysaika

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava henkilötietojen oikeellisuus ja ajantasaisuus. Mikäli viran puolesta tai rekisteröidyn ilmoituksen perusteella käy ilmi, että on toimitettu virheellisiä tietoja tai tietoja, joita ei olisi saanut toimittaa, tästä on ilmoitettava välittömästi tiedot vastaanottaneille jäsenvaltioille. Kyseisten jäsenvaltioiden on tällöin oikaistava tai poistettava tiedot. Lähetetyt henkilötiedot on lisäksi oikaistava, jos ne osoittautuvat virheellisiksi. Mikäli tiedot vastaanottavalla elimellä on syytä olettaa, että toimitetut tiedot ovat virheellisiä tai että ne tulisi poistaa, tästä on viipymättä ilmoitettava tiedot toimittaneelle elimelle.

2.   Tiedot, joiden oikeellisuuden rekisteröity kiistää ja joiden oikeellisuutta tai virheellisyyttä ei voida todentaa, on jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti varustettava tunnuksella rekisteröidyn sitä pyytäessä. Jos tunnusta on käytetty, se voidaan poistaa jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja vain rekisteröidyn suostumuksella taikka toimivaltaisen tuomioistuimen tai riippumattoman tietosuojaviranomaisen päätöksellä.

3.   Toimitetut henkilötiedot, joita ei olisi saanut toimittaa tai vastaanottaa, on poistettava. Luvallisesti toimitetut ja vastaanotetut tiedot on poistettava

a)

jos ne eivät ole tarpeellisia tai eivät ole enää tarpeellisia siihen tarkoitukseen, jota varten ne toimitettiin; jos henkilötiedot on toimitettu pyytämättä, on tiedot vastaanottavan elimen tarkistettava välittömästi, ovatko ne tarpeellisia siihen tarkoitukseen, jota varten ne on toimitettu;

b)

tiedot toimittavan jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädetyn tietojen säilytyksen enimmäisajan päätyttyä, jos tiedot toimittanut elin on ilmoittanut tiedot vastaanottavalle viranomaiselle tästä enimmäisajasta tietojen toimittamisen yhteydessä.

Poistamisen sijasta on suoritettava tietojen lukitseminen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jos on syytä olettaa, että poistaminen vahingoittaisi rekisteröidyn etuja. Lukittuja tietoja saa toimittaa tai käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, joka on estänyt niiden poistamisen.

29 artikla

Tekniset ja organisatoriset toimenpiteet tietosuojan ja tietoturvallisuuden takaamiseksi

1.   Tiedot toimittavien ja vastaanottavien elinten on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että henkilötiedot suojataan tehokkaasti tahatonta tai luvatonta hävittämistä, tahatonta häviämistä, luvatonta pääsyä, luvatonta tai tahatonta muuttamista ja luvatonta julkistamista vastaan.

2.   Automaattisen hakumenettelyn tekniset yksityiskohdat vahvistetaan 33 artiklassa tarkoitetuissa täytäntöönpanotoimenpiteissä, jotka takaavat, että

a)

tietosuojan ja tietoturvallisuuden varmistamiseksi toteutetaan kulloistakin tekniikan tasoa vastaavia toimenpiteitä, jotka takaavat erityisesti tietojen luottamuksellisuuden ja koskemattomuuden;

b)

käytettäessä verkkoja, joihin on yleinen pääsy, käytetään toimivaltaisten viranomaisten salaus- ja autentisointimenetelmiä; ja

c)

hakujen luvallisuutta voidaan valvoa 30 artiklan 2, 4 ja 5 kohdan mukaisesti.

30 artikla

Kirjaaminen ja dokumentointi, automaattista ja ei-automaattista toimittamista koskevat erityissäännöt

1.   Kukin jäsenvaltio varmistaa, että jokainen tietokantaa hallinnoivan elimen ja haun tekevän elimen henkilötietoja koskeva ei-automaattinen toimittaminen ja ei-automaattinen vastaanottaminen kirjataan toimittamisen sallittavuuden toteamiseksi. Kirjaaminen käsittää seuraavat tiedot:

a)

toimittamisen aihe;

b)

toimitetut tiedot;

c)

toimituspäivä; ja

d)

haun tekevän elimen ja tietokantaa hallinnoivan elimen nimi tai viitenumero.

2.   Edellä 3, 9 ja 12 artiklaan perustuvaan tietojen automaattiseen hakuun ja 4 artiklan mukaiseen automaattiseen vertailuun sovelletaan seuraavaa:

a)

automaattisen haun tai vertailun saavat suorittaa vain ne kansallisten yhteyspisteiden virkamiehet, jotka ovat erityiset valtuutetut tähän. Luettelo automaattiseen hakuun tai vertailuun valtuutetuista virkamiehistä on toimitettava pyynnöstä 5 kohdassa tarkoitettujen valvontaviranomaisten sekä muiden jäsenvaltioiden käyttöön;

b)

kukin jäsenvaltio varmistaa, että tietokantaa hallinnoiva elin ja haun tekevä elin kirjaavat jokaisen tietojen toimittamisen ja vastaanottamisen, mihin sisältyy myös ilmoitus siitä, onko saatu osuma vai ei. Tämä kirjaaminen käsittää seuraavat tiedot:

i)

toimitetut tiedot;

ii)

toimituspäivä ja tarkka ajankohta; ja

iii)

haun tekevän elimen ja tietokantaa hallinnoivan elimen nimi tai viitenumero.

Haun tehnyt elin kirjaa lisäksi haun tai toimittamisen aiheen sekä haun suorittaneen virkamiehen ja haun tai lähetyksen määränneen virkamiehen tunnuksen.

3.   Kirjaavan elimen on ilmoitettava kirjatut tiedot asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille tietosuojaviranomaisille pyynnöstä välittömästi, kuitenkin viimeistään neljän viikon kuluessa pyynnön saapumisesta. Kirjattuja tietoja saa käyttää ainoastaan seuraaviin tarkoituksiin:

a)

tietosuojan valvonta;

b)

tietoturvallisuuden varmistaminen.

4.   Kirjattuja tietoja on suojattava sopivilla toimenpiteillä epäsialliselta käytöltä ja muulta väärinkäytöltä ja ne on säilytettävä kahden vuoden ajan. Säilytysajan päätyttyä kirjatut tiedot on poistettava viipymättä.

5.   Henkilötietojen toimittamisen tai vastaanottamisen oikeudellisesta valvonnasta vastaavat asianomaisten jäsenvaltioiden riippumattomat tietosuojaviranomaiset tai tarvittaessa oikeusviranomaiset. Kansallisen lainsäädännön mukaisesti jokainen voi pyytää näiltä viranomaisilta omien henkilötietojensa käsittelyn laillisuuden tarkastamista. Näiden viranomaisten sekä kirjaamisesta vastaavien elinten on tällaisista pyynnöistä riippumatta tehtävä myös kyseisten tietokantojen perusteella pistokokeita tietojen toimittamisen laillisuuden valvomiseksi.

Tietosuojavalvonnasta vastaavien riippumattomien viranomaisten on säilytettävä näiden tarkastusten tulokset valvontaa varten 18 kuukauden ajan. Tämän määräajan jälkeen ne on poistettava välittömästi. Toisen jäsenvaltion riippumaton tietosuojaviranomainen voi pyytää kutakin tietosuojaelintä käyttämään toimivaltuuksiaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden riippumattomien tietosuojaviranomaisten on huolehdittava keskinäisen yhteistyön kannalta välttämättömistä tarkastustehtävistä erityisesti tarkoituksenmukaisia tietoja vaihtamalla.

31 artikla

Rekisteröidyn oikeudet tiedonsaantiin ja vahingonkorvaukseen

1.   Henkilöllisyytensä todistavalle rekisteröidylle on kansallisen lainsäädännön mukaisesti annettava tämän kansallisen lainsäädännön mukaisesti esittämästä pyynnöstä ilman kohtuuttomia kuluja yleisesti ymmärrettävässä muodossa ja ilman perusteetonta viivytystä tietoja hänen käsiteltävinä olevista henkilötiedoistaan, sekä niiden alkuperästä, vastaanottajasta tai vastaanottajaryhmästä, aiotusta käsittelytarkoituksesta ja, jos kansalliset lait niin edellyttävät, käsittelyn oikeusperustasta. Lisäksi rekisteröidyllä on oikeus virheellisten tietojen oikaisemiseen ja luvatta käsiteltyjen tietojen poistamiseen. Jäsenvaltiot varmistavat lisäksi, että rekisteröity voi tietosuojaoikeuksiensa tullessa loukatuiksi kääntyä tehokkaalla valituksella Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun riippumattoman ja puolueettoman tuomioistuimen sekä yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (4) 28 artiklassa tarkoitetun riippumattoman valvontaviranomaisen puoleen ja että hänelle annetaan mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta tai muuta korvausta. Näiden oikeuksien vaatimista koskevan menettelyn yksityiskohdat ja tiedonsaannin rajoittamisen syyt määräytyvät sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa hän vaatii oikeuksiensa toteuttamista.

2.   Mikäli jonkun jäsenvaltion elin on toimittanut henkilötietoja tämän päätöksen mukaisesti, ei toisen jäsenvaltion tiedot vastaanottava elin voi käyttää toimitettujen tietojen virheellisyyttä perusteena välttää kansallisen lainsäädännön mukainen vastuunsa vahingon kärsineeseen nähden. Mikäli tiedot vastaanottanut elin on velvoitettu suorittamaan vahingonkorvausta sillä perusteella, että se on käyttänyt virheellisesti toimitettuja tietoja, tiedot toimittaneen elimen on korvattava tiedot vastaanottaneen viranomaisen suorittama vahingonkorvaus täysimääräisenä.

32 artikla

Jäsenvaltioiden pyytämät tiedot

Tiedot vastaanottava jäsenvaltio antaa tiedot toimittaneelle jäsenvaltiolle pyynnöstä tietoja toimitettujen tietojen käsittelystä ja siitä saaduista tuloksista.

7 LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

33 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä ja Euroopan parlamenttia kuultuaan tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi unionin tasolla tarvittavia toimenpiteitä.

34 artikla

Kulut

Kukin jäsenvaltio vastaa toimintamenoista, joita sen viranomaisille aiheutuu tämän päätöksen soveltamisesta. Erityistapauksissa kyseiset jäsenvaltiot voivat sopia poikkeavista järjestelyistä.

35 artikla

Suhde muihin välineisiin

1.   Kyseisten jäsenvaltioiden osalta sovelletaan tämän päätöksen asiaankuuluvia säännöksiä Prümin sopimukseen sisältyvien vastaavien määräysten sijasta. Kaikkia muita Prümin sopimuksen määräyksiä sovelletaan edelleen sen sopimuspuolten välillä.

2.   Rajoittamatta jäsenvaltioiden perustamissopimuksen VI osaston nojalla hyväksymien muiden säädösten mukaisia sitoumuksia

a)

jäsenvaltiot voivat jatkaa sellaisten rajatylittävää yhteistyötä koskevien kahden- tai monenvälisten sopimusten tai järjestelyjen soveltamista, jotka ovat voimassa tämän päätöksen tekemispäivänä, mikäli tällaiset sopimukset tai järjestelyt eivät ole yhteensopimattomia tämän päätöksen tavoitteiden kanssa;

b)

jäsenvaltiot voivat tämän päätöksen voimaantulon jälkeen tehdä tai saattaa voimaan rajatylittävää yhteistyötä koskevia kahden- tai monenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä, mikäli tällaisten sopimusten tai järjestelyjen avulla voidaan syventää tai laajentaa tämän päätöksen tavoitteita.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut sopimukset tai järjestelyt eivät saa vaikuttaa suhteisiin niihin jäsenvaltioihin, jotka eivät ole niiden osapuolia.

4.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle neljän viikon kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista olemassa olevista sopimuksista tai järjestelyistä, joita ne haluavat soveltaa edelleen.

5.   Jäsenvaltioiden on myös ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle kaikista 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista uusista sopimuksista tai järjestelyistä kolmen kuukauden kuluessa niiden allekirjoittamisesta tai, jos on kyse ennen tämän päätöksen tekemistä allekirjoitetuista välineistä, kolmen kuukauden kuluessa niiden voimaantulosta.

6.   Mikään tässä päätöksessä ei vaikuta jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin tai järjestelyihin.

7.   Tämä päätös ei rajoita voimassa olevien oikeusapua tai tuomioistuinten päätösten vastavuoroista tunnustamista koskevien sopimusten soveltamista.

36 artikla

Täytäntöönpano ja ilmoitukset

1.   Jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet tämän päätöksen säännösten noudattamiseksi yhden vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta 2 luvun säännöksiä lukuun ottamatta, joiden osalta tarvittavat toimenpiteet on toteutettava kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen sekä tämän päätöksen täytäntöönpanoa koskevan neuvoston päätöksen voimaantulosta.

2.   Jäsenvaltioiden on tiedotettava neuvoston pääsihteeristölle ja komissiolle, että ne ovat panneet täytäntöön niille tästä päätöksestä aiheutuvat velvoitteet ja toimitettava tämän päätöksen mukaiset ilmoitukset. Näin tehdessään jäsenvaltio voi ilmoittaa, että se soveltaa välittömästi tätä päätöstä suhteissaan saman ilmoituksen tehneisiin jäsenvaltioihin.

3.   Edellä 2 kohdan mukaisesti annettuja ilmoituksia voidaan muuttaa koska tahansa neuvoston pääsihteeristölle annettavalla ilmoituksella. Neuvoston pääsihteeristö toimittaa saamansa ilmoitukset jäsenvaltioille ja komissiolle.

4.   Komissio toimittaa näiden ja muiden jäsenvaltioiden pyynnöstä toimittamien tietojen pohjalta neuvostolle viimeistään 28 päivänä heinäkuuta 2012 kertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta sekä asianmukaisia ehdotuksia uusiksi toimenpiteiksi.

37 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Luxemburgissa 23 päivänä kesäkuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

I. JARC

(1)  Lausunto annettu 10. kesäkuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL L 386, 29.12.2006, s. 89.

(3)  EUVL L 164, 22.6.2002, s. 3.

(4)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).