19.1.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 16/28

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 21 päivänä joulukuuta 2007,

Belgian pyytämän, Flanderin aluetta koskevan poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 6654)

(Ainoastaan hollanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(2008/64/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY (1) ja erityisesti sen liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jos jäsenvaltio aikoo sallia direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ja a alakohdassa mainituista määristä poikkeavan lantamäärän käytön hehtaaria kohti vuodessa, kyseinen määrä on asetettava sellaiseksi, ettei se vaaranna kyseisen direktiivin 1 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista, ja määrä on voitava perustella puolueettomin perustein, kyseessä olevassa tapauksessa esimerkiksi pitkillä kasvukausilla ja suuria typpimääriä kuluttavilla kasvustoilla.

(2)

Belgia on pyytänyt komissiolta direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaista poikkeusta, joka koskee Flanderin aluetta.

(3)

Pyydetyn poikkeuksen mukaan Belgian tietyillä tiloilla Flanderissa sallima määrä olisi enintään 250 kilogrammaa lannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa lohkoilla, jotka ovat nurmella tai joilla kasvatetaan maissia, jonka aluskasvina on nurmi, ja enintään 200 kilogrammaa lannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa lohkoilla, joilla kasvatetaan vuoroin talvivehnää ja kerääjäkasveja tai juurikkaita.

(4)

Direktiivi 91/767/ETY pannaan Flanderin alueella täytäntöön vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 22 päivänä joulukuuta 2006 annetulla asetuksella (2) (ns. lanta-asetus), jota sovelletaan myös pyydettyyn poikkeukseen.

(5)

Lanta-asetusta sovelletaan Flanderin koko alueella.

(6)

Direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanolainsäädäntöön sisältyy sekä typen että fosfaattien käyttöä rajoittavia vaatimuksia. Fosfaattien käyttö kemiallisissa lannoitteissa on säännönmukaisesti kielletty, ellei ole tehty maaperätutkimusta ja saatu toimivaltaiselta viranomaiselta lupaa.

(7)

Toimitettujen vedenlaatua koskevien tietojen mukaan sekä pohjaveden keskimääräisen nitraattipitoisuuden että pintavesien keskimääräisen ravinnepitoisuuden (fosfaatit mukaan luettuina) suuntaus on aleneva.

(8)

Lannasta peräisin olevan typen käyttö väheni vuosina 1997–2005 162 miljoonasta kilogrammasta 122 miljoonaan kilogrammaan, ja lannasta peräisin olevien fosfaattien (P2O5) käyttö väheni samana aikana 72 miljoonasta kilogrammasta 50 miljoonaan kilogrammaan; syynä vähennykseen oli karjan lukumäärän aleneminen, ravinteiden vähentäminen ja lannan käsittely. Typen käyttö kemiallisissa lannoitteissa on vähentynyt 44 prosenttia ja fosfaattien 82 prosenttia vuodesta 1991, ja nykyisin typen määrä vastaa 57:ää kilogrammaa hehtaaria kohden ja fosfaattien määrä kuutta kilogrammaa hehtaaria kohden.

(9)

Belgian ilmoitukseen liitetyistä asiakirjoista käy ilmi, että ehdotetut 250 ja 200 kilogramman määrät lannasta peräisin olevaa typpeä ja fosfaatteja hehtaaria kohden ovat puolueettomasti perusteltavissa esimerkiksi pitkillä kasvukausilla ja suuria typpimääriä kuluttavilla kasvustoilla.

(10)

Tutkittuaan Belgian pyynnön komissio katsoo, että ehdotetut 250 ja 200 kilogramman määrät lannasta peräisin olevaa typpeä ja fosfaatteja hehtaaria kohden vuodessa eivät estä direktiivin 91/676/ETY tavoitteiden saavuttamista, jos eräitä tiukkoja edellytyksiä noudatetaan.

(11)

Jotta pyydetty poikkeus ei johtaisi karjatalouden lisääntymiseen, toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että kullakin tilalla kasvatettavan karjan lukumäärää rajoitetaan (ravinnepäästöoikeudet) Flanderin alueella 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun lanta-asetuksen mukaisesti.

(12)

Tätä päätöstä olisi sovellettava yhdessä vuosina 2007–2010 toteutettavan Flanderin alueen toisen toimintaohjelman (22 päivänä joulukuuta 2006 annettu lanta-asetus) kanssa.

(13)

Tämä päätös on direktiivin 91/676/ETY 9 artiklalla perustetun nitraattikomitean lausunnon mukainen,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Myönnetään tässä päätöksessä säädetyin edellytyksin Belgian 5 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä kirjeellä Flanderin alueen osalta pyytämä poikkeus, jonka tarkoituksena on sallia direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ja a alakohdassa mainittuja määriä suuremman karjanlannan määrän käyttö.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

a)

’tiloilla’ maatiloja riippumatta siitä, harjoitetaanko niillä karjankasvatusta vai ei;

b)

’lohkolla’ yksittäistä peltoa tai peltojen ryhmää, joiden sato, maaperätyyppi ja lannoituskäytännöt ovat samanlaiset;

c)

’nurmella’ pitkä- tai lyhytikäistä nurmea (lyhytikäisen nurmen kesto on yleensä vähemmän kuin neljä vuotta);

d)

’typentarpeeltaan suurilla kasvustoilla, joiden kasvukausi on pitkä’, nurmea, maissia, jonka alle kylvetään ennen sadonkorjuuta tai sen jälkeen nurmikasveja, jotka leikataan ja poistetaan pellolta, talvivehnää, jota seuraa kerääjäkasvi, tai sokeri- tai rehujuurikasta;

e)

’laiduntavalla karjalla’ tarkoitetaan nautakarjaa (lukuun ottamatta lihavasikoita), lampaita, vuohia ja hevosia;

f)

’lannan käsittelyllä’ sianlannan fyysis-mekaanista erottelua kahteen osaan, kiinteään ja selkeytettyyn, sen käytettävyyden sekä typen ja fosfaattien talteenoton parantamiseksi;

g)

’maaprofiililla’ maanpinnan tason alla olevaa maaperäkerrosta 0,90 metrin syvyyteen saakka, paitsi jos pohjaveden keskimääräinen korkein taso on tätä matalampi; jälkimmäisessä tapauksessa siihen syvyyteen saakka, jolla on pohjaveden keskimääräinen korkein taso.

3 artikla

Soveltamisala

Tätä päätöstä sovelletaan tapauskohtaisesti tilan tiettyihin lohkoihin, joilla viljellään paljon typpeä kuluttavia kasvustoja, joiden kasvukausi on pitkä, edellyttäen, että 4–7 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

4 artikla

Vuosittainen lupa ja sitoumus

1.   Viljelijöiden, jotka haluavat käyttää poikkeusta hyväkseen, on tehtävä toimivaltaisille viranomaisille hakemus vuosittain.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen hakemuksen yhteydessä viljelijöiden on kirjallisesti sitouduttava täyttämään 5–7 artiklassa säädetyt edellytykset.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kaikkiin poikkeushakemuksiin sovelletaan hallinnollista valvontaa. Jos toimivaltaisten viranomaisten toteuttamassa, 1 kohdassa tarkoitettujen hakemusten valvonnassa ilmenee, että 5–7 artiklassa säädettyjä edellytyksiä ei ole täytetty, hakijalle on ilmoitettava tästä ja hakemusta on pidettävä hylättynä.

5 artikla

Lannan käsittely

1.   Lannan käsittelyllä lannan kiinteästä osasta on poistettava vähintään 80 prosenttia kiintoaineista, 35 prosenttia kokonaistypestä ja 70 prosenttia kokonaisfosfaateista. Kiinteästä osasta poistamisen tehokkuus arvioidaan ainetaseesta.

2.   Lannan käsittelystä jäävä lannan kiinteä osa on toimitettava valtuutettuihin kierrätyslaitoksiin haju- ja muiden päästöjen vähentämiseksi, maatalous- ja hygieniaominaisuuksien parantamiseksi, käsittelyn helpottamiseksi sekä typen ja fosfaattien talteenoton parantamiseksi. Kierrätettyä tuotetta ei saa levittää maatalousmaahan Flanderin alueella lukuun ottamatta puistoja, viheralueita ja yksityisiä puutarhoja.

3.   Lannan käsittelystä jäävä selkeytetty osa on palautettava varastoitavaksi. Jotta sitä voidaan pitää käsiteltynä lantana, sen typen ja fosfaattien välisen suhteen (N/P2O5) on oltava vähintään 3,3 ja typpipitoisuuden vähintään 3 grammaa litrassa.

4.   Lannankäsittelyä harjoittavien maanviljelijöiden on annettava vuosittain toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot käsiteltäväksi lähetetyn lannan määrästä, lannan kiinteän osan ja käsitellyn lannan määrästä ja määränpäästä sekä niiden typpi- ja fosfaattipitoisuuksista.

5.   Toimivaltaisten viranomaisten on laadittava ja toimitettava komissiolle käsitellyn lannan koostumuksen, koostumuksen vaihtelujen ja käsittelyn tehokkuuden arviointimenetelmät kunkin tapauskohtaisesta poikkeuksesta hyötyvän tilan osalta.

6.   Lannan käsittelystä aiheutuvat ammoniakki- ja muut päästöt on kerättävä ja käsiteltävä ympäristövaikutusten ja -haittojen vähentämiseksi.

6 artikla

Lannan ja muiden lannoitteiden käyttö

1.   Maahan voidaan vuosittain levittää laiduntavan karjan lantaa, eläinten omat jätökset mukaan luettuina, enintään 2 kohdassa vahvistettu määrä, ja lisäksi on noudatettava 3–11 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.

2.   Laiduntavan karjan lannan ja käsitellyn lannan määrässä saa olla enintään 250 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa lohkoilla, jotka ovat nurmella tai joilla on maissin aluskasvina nurmikasveja, ja enintään 200 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa lohkoilla, joilla viljellään vuoroin talvivehnää ja kerääjäkasvia tai juurikkaita.

3.   Typen kokonaiskuormituksen on vastattava kyseessä olevan kasvuston ravinnetarvetta, maaperästä saatu ravinnemäärä ja käsittelyn lisäämä typen saatavuus huomioon ottaen. Se ei missään tapauksessa saa ylittää 350:tä kilogrammaa hehtaaria kohden vuodessa lohkoilla, jotka ovat nurmella, 220:tä kilogrammaa hehtaaria kohden vuodessa lohkoilla, joilla viljellään sokerijuurikasta, 275:tä kilogrammaa hehtaaria kohden lohkoilla, joilla viljellään vuoroin talvivehnää ja kerääjäkasveja, taikka rehujuurikkaita tai maissia, jonka aluekasvina on nurmikasveja; poikkeuksena ovat kuitenkin viimeisessä tapauksessa lohkot, joiden maaperä on hiekkamaata, jolloin typen määrä ei saa ylittää 260:tä kilogrammaa hehtaaria kohden vuodessa.

4.   Kullakin tilalla on laadittava koko maa-alan kattava lannoitussuunnitelma, jossa esitetään viljelykierto sekä suunniteltu lannan ja typpi- ja fosfaattilannoitteiden käyttö. Lannoitussuunnitelman on oltava tilalla viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä helmikuuta.

Lannoitussuunnitelmassa on esitettävä seuraavat tiedot:

a)

karjan lukumäärä, kuvaus säilytys- ja varastointijärjestelmistä, mukaan luettuina käytettävissä olevat lannanvarastointitilat;

b)

tilalla tuotettuja lannasta peräisin olevia typpeä ja fosfaatteja koskeva laskelma;

c)

lannan käsittelyn kuvaus ja käsitellyn lannan odotetut ominaispiirteet;

d)

tilalla käytettävän tai muualle toimitettavan lannan määrä, laji ja ominaispiirteet;

e)

tilalla käytettäviä lannasta peräisin olevia typpeä ja fosfaatteja koskeva laskelma;

f)

viljelykierto ja niiden lohkojen maa-ala, joilla viljellään typentarpeeltaan suuria kasveja, joiden kasvukausi on pitkä, sekä niiden lohkojen maa-ala, joilla viljellään jotain muuta, mukaan luettuna luonnosteltu kartta, josta käy ilmi eri lohkojen sijainnit;

g)

arvio kasvustojen tarvitseman typen ja fosforin määristä kullakin lohkolla;

h)

lannasta peräisin oleva typen ja fosforin määrä kullakin lohkolla;

i)

typen ja fosforin käyttö kemiallisissa ja muissa lannoitteissa kullakin lohkolla.

Suunnitelmia on tarkistettava seitsemän päivän kuluessa viljelykäytäntöjen muuttumisesta sen varmistamiseksi, että suunnitelmat ja tosiasialliset käytännöt vastaavat toisiaan.

5.   Kullakin tilalla on pidettävä lannoitekirjanpitoa. Tämä kirjanpito on toimitettava kalenterivuosittain toimivaltaiselle viranomaiselle.

6.   Jokaisen poikkeusta hyväkseen käyttävän nurmitilan on hyväksyttävä se, että 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hakemus, lannoitussuunnitelma ja lannoitekirjanpito voidaan tarkastaa.

7.   Kullakin tilalla on tehtävä vähintään neljän vuoden välein kutakin lohkoa koskeva maaperän typpi- ja fosfaattianalyysi. Analyyseja on tehtävä vähintään yksi kutakin viiden hehtaarin viljelyalaa kohden.

8.   Maaperän typpipitoisuutta mitataan vuosittain syksyllä vähintään 25 prosentilla poikkeusta hyödyntävistä tiloista. Maaperänäytteiden ja -analyysien on katettava vähintään viisi prosenttia lohkoista, joilla viljellään typentarpeeltaan suuria kasveja, joiden kasvukausi on pitkä, ja vähintään yksi prosentti muista lohkoista. Kutakin kahden hehtaarin maanviljelyalaa kohden vaaditaan vähintään kolme näytettä, jotka edustavat kolmea eri maaperäkerrostumaa.

9.   Lantaa ei saa levittää syksyllä ennen nurmen kylvöä.

10.   Vähintään kaksi kolmasosaa lannasta peräisin olevan typen määrästä, laiduntavan karjan jätöksiä lukuun ottamatta, on levitettävä ennen kunkin vuoden 15 päivää toukokuuta.

11.   Joulukuun 22 päivänä 2006 annetun Flanderin lanta-asetuksen 27 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja nautakarjaa koskevia typen ja fosfaattien eritystekijöitä sovelletaan tämän päätöksen voimassaoloajan ensimmäisestä vuodesta alkaen.

7 artikla

Maankäyttö

Poikkeusta hyväkseen käyttävien viljelijöiden on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

a)

nurmet kynnetään keväällä;

b)

nurmialaan ei saa sisältyä ilmakehän typpeä sitovia palko- tai muita kasveja;

c)

kynnettyä nurmea on välittömästi seurattava sato, joka kuluttaa paljon typpeä, ja lannoitteita ei saa käyttää pysyvän nurmimaan kyntövuoden aikana;

d)

kerääjäkasveja on kylvettävä välittömästi talviviljan sadonkorjuun jälkeen ja viimeistään 10 päivänä syyskuuta;

e)

kerääjäkasveja ei saa kyntää ennen 15 päivää helmikuuta, millä varmistetaan, että pelloilla on pysyvä kasvipeite, joka ottaa talteen syksyllä alempiin maakerroksiin vapautuvat nitraatit ja vähentää hävikkiä talven aikana.

8 artikla

Muut toimenpiteet

1.   Tämän poikkeuksen soveltaminen ei rajoita muita toimenpiteitä, joita tarvitaan yhteisön ympäristölainsäädännön noudattamiseksi.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että käsitellyn lannan käyttöä koskevat poikkeukset ovat yhteensopivia lannan kiinteää osaa prosessoivien valtuutettujen laitosten kapasiteetin kanssa.

9 artikla

Lannantuotantoa ja -kuljetusta koskevat toimenpiteet

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kullakin tilalla pidettävän karjan lukumäärää koskevia rajoituksia (ravinnepäästöoikeudet) noudatetaan Flanderin alueella 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun lanta-asetuksen säännösten mukaisesti.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että 19 päivänä heinäkuuta 2007 annetun Flanderin ministeriön asetuksen (3) 4 ja 5 artiklan mukaisesti luokkiin A 2ob, A 5o, A 6o, B ja C luokiteltujen valtuutettujen kuljettajien suorittamat lantakuljetukset rekisteröidään maantieteellisten paikannusjärjestelmien avulla.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että lannan koostumus typpi- ja fosfaattipitoisuuden osalta arvioidaan ennen jokaista kuljetusta. Lantanäytteet on analysoitava tunnustetussa laboratoriossa, ja analyysien tulokset on annettava tiedoksi toimivaltaisille viranomaisille ja vastaanottavalle maanviljelijälle.

10 artikla

Seuranta

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on laadittava kartat, joista käy ilmi tilojen, lohkojen lukumäärän ja karjan sekä kussakin kunnassa poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvan maatalousmaan prosenttimäärä, sekä ajantasaistettava nämä kartat vuosittain. Kyseiset kartat on toimitettava komissiolle ensimmäisen kerran helmikuuhun 2008 mennessä ja sen jälkeen vuosittain.

2.   Jotta poikkeuksen vaikutuksia vedenlaatuun voidaan arvioida, on luotava pintavesiä ja matalia pohjavesiä edustavista näytteenottopaikoista koostuva seurantaverkosto, jota on pidettävä yllä.

3.   Tutkimusten ja ravinneanalyysien on tuotettava tietoa poikkeusta hyväkseen käyttävien tilojen paikallisesta maankäytöstä, viljelykierroista ja -käytännöistä. Näitä tietoja voidaan käyttää mallipohjaisissa laskelmissa, joilla selvitetään nitraatin huuhtoutumista ja fosforin hävikkiä lohkoilta, joilla on 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti käytetty 200 kilogrammaan saakka laiduntavasta karjasta ja käsitellystä lannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohti vuodessa.

4.   On perustettava vähintään 150:tä tilaa vastaavia seurantakohteita, jotta saataisiin tietoa maavesien typpi- ja fosfaattipitoisuuksista, maaprofiilin mineraalitypestä ja vastaavasta typen ja fosfaattien kulkeutumisesta juuristovyöhykkeen kautta pohjavesiin sekä typen ja fosfaattien pinta- ja pohjavesivalunnasta sekä poikkeuksen mukaisissa että tavanomaisissa olosuhteissa. Seurantakohteiden on edustettava kutakin maaperätyyppiä (savi-, hiekka- ja lössimaa), lannoitekäytäntöä ja kasvustoa. Seurantaverkon koostumusta ei saa muuttaa tämän päätöksen soveltamisaikana.

5.   Seurantaa on lisättävä hiekkamailla olevilla maatalouden valuma-alueilla.

11 artikla

Tarkastukset

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä kaikkien poikkeusta hyväkseen käyttävien tilojen osalta hallinnollisia tarkastuksia, joilla valvotaan, että laiduntavan karjan lannasta peräisin olevan typen enimmäismäärää hehtaaria kohden ei ylitetä ja että typen ja fosforin käyttöä koskevia lannoituksen enimmäismääriä sekä maankäytön ja lannan käsittelyn ja kuljetuksen edellytyksiä noudatetaan.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että maaprofiilin syksyisen nitraattipitoisuuden analyysien tuloksia valvotaan. Kun tarkastuksista käy ilmi, että raja-arvo, joka on 90 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden, tai 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun Flanderin lanta-asetuksen 14 artiklan 1 kohdassa vahvistettu tätä alempi arvo ylittyy tietyllä lohkolla, maanviljelijälle ilmoitetaan tästä ja kyseinen lohko suljetaan pois poikkeuksen piiristä seuraavana vuonna.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että paikan päällä tehdään tarkastuksia vähintään yhdelle prosentille kuljetusoperaatioita siten, että ne perustuvat riskiarviointiin ja 1 kohdassa tarkoitettuun hallinnolliseen valvontaan. Tarkastuksissa on ainakin todennettava valtuutukseen liittyvien velvoitteiden täyttäminen, arvioitava oheisasiakirjat, todennettava lannan alkuperä ja määränpää sekä otettava kuljetettavasta lannasta näytteet. Näytteet voidaan tarvittaessa ottaa lastausoperaation aikana käyttäen ajoneuvoihin asennettuja automaattisia näytteenottolaitteita. Lantanäytteet on analysoitava toimivaltaisten viranomaisten hyväksymissä laboratoriossa ja analyysien tulokset on annettava tiedoksi toimittavalle ja vastaanottavalle maanviljelijälle.

4.   On laadittava peltotarkastusohjelma, joka perustuu riskianalyysiin, aikaisempien vuosien tarkastusten tuloksiin ja direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanolainsäädännön noudattamiseksi suoritettujen yleisten satunnaisotantaan perustuvien tarkastusten tuloksiin. Peltotarkastuksia on tehtävä vähintään viidelle prosentille poikkeusta hyväkseen käyttävistä maatiloista, ja tarkastusten on koskettava 5–7 artiklassa vahvistettujen edellytysten noudattamista.

12 artikla

Raportointi

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava vuosittain komissiolle seurannan tulokset sekä kertomus vedenlaadun kehityksestä, syksyllä eri sadoissa havaituista maaprofiilin nitraattijäämistä poikkeuksen saaneilla tiloilla ja arviointimenetelmistä. Siinä on kuvattava, miten poikkeusta koskevien edellytysten noudattamista on arvioitu tiloilla ja lohkoilla suoritettavin tarkastuksin, sekä annettava tietoja hallinnollisissa tarkastuksissa ja peltotarkastuksissa todetuista tiloista, jotka eivät täytä edellytyksiä.

2.   Kertomuksessa on myös annettava tiedot lannan käsittelystä, lannan kiinteän osan prosessointi ja käyttö mukaan luettuina, ja yksityiskohtaiset tiedot käsittelyjärjestelmien ominaispiirteistä ja tehokkuudesta sekä käsitellyn lannan koostumuksesta.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi kertomukseen on sisällyttävä tiedot lannoituksesta kaikilla tapauskohtaisen poikkeuksen saaneilla tiloilla, lannan tuotannon suuntauksista Flanderin alueella typen ja fosfaattien osalta, lannan kuljetusten hallinnollisten ja kenttätarkastusten tuloksista sekä niiden tarkastusten tuloksista, joita on tehty tilan tasolla sika- ja siipikarjan eritekertoimien laskemiseksi.

4.   Ensimmäinen kertomus on toimitettava joulukuuhun 2008 mennessä ja sen jälkeen kertomukset on toimitettava vuosittain heinäkuuhun mennessä.

5.   Komissio ottaa näin saadut tulokset huomioon mahdollisen uuden poikkeusta koskevan pyynnön yhteydessä.

13 artikla

Soveltaminen

Tätä päätöstä sovelletaan Flanderin alueen vuosia 2007–2010 koskevaan toimintasuunnitelmaan (22 päivänä joulukuuta 2006 annettu lanta-asetus). Sen voimassaoloaika päättyy 31 päivänä joulukuuta 2010.

14 artikla

Tämä päätös on osoitettu Belgian kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2007.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen

(1)  EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(2)  Belgisch Staatsblad, 29.12.2006, s. 76368.

(3)  Belgisch Staatsblad, 31.8.2007, s. 45564.