9.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 263/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/46/EY,

annettu 5 päivänä syyskuuta 2007,

puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle

(Puitedirektiivi)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annettua neuvoston direktiiviä 70/156/ETY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin. Nyt kun mainittua direktiiviä muutetaan vielä uudelleen, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Yhteisön sisämarkkinoiden luomisen ja niiden toiminnan vuoksi on syytä korvata jäsenvaltioiden hyväksyntäjärjestelmät yhteisön hyväksyntämenettelyllä, joka perustuu täydellisen yhdenmukaistamisen periaatteeseen.

(3)

Järjestelmiin, osiin, erillisiin teknisiin yksiköihin ja ajoneuvoihin sovellettavat tekniset vaatimukset olisi yhdenmukaistettava ja määritettävä säädöksissä. Näillä säädöksillä olisi ensisijaisesti pyrittävä varmistamaan liikenneturvallisuuden, terveyden suojelun, ympäristönsuojelun, energiatehokkuuden ja luvattoman käytön estämisen korkea taso.

(4)

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta 18 päivänä kesäkuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/53/ETY (4) rajattiin koko ajoneuvoa koskeva eurooppalainen tyyppihyväksyntämenettely M1-ajoneuvoluokkaan. Sisämarkkinoiden toteuttamiseksi ja niiden moitteettoman toiminnan takaamiseksi tämän direktiivin soveltamisalaan olisi kuitenkin sisällytettävä kaikki ajoneuvoluokat, jolloin valmistajat voivat eurooppalaisen tyyppihyväksynnän ansiosta hyötyä sisämarkkinoista.

(5)

Jotta valmistajat voisivat sopeutua uusiin yhdenmukaistettuihin menettelyihin, olisi annettava riittävä siirtymäaika, jonka jälkeen ajoneuvon eurooppalainen tyyppihyväksyntä tulee pakolliseksi muihin kuin M1-luokkaan kuuluville, yhdessä vaiheessa rakennetuille ajoneuvoille. Muihin kuin M1-luokkaan kuuluvat ajoneuvot, jotka edellyttävät monivaiheista hyväksyntää, tarvitsevat pidemmän siirtymäajan, koska menettelyyn osallistuu korinrakentajia, joiden on hankittava alalta riittävästi kokemusta, jotta tarvittavat menettelyt voidaan toteuttaa asianmukaisesti. Kun otetaan huomioon M2- ja M3-luokkaan kuuluvien ajoneuvojen turvallisuuden merkitys, näiden ajoneuvojen on vastattava yhdenmukaistettujen direktiivien teknisiä vaatimuksia siirtymäkauden aikana, jona kansallinen tyyppihyväksyntä on vielä voimassa, jotta valmistajat voivat saada kokemuksia ajoneuvojen EY-tyyppihyväksynnästä.

(6)

Valmistajat, jotka tuottavat ajoneuvoja pieninä sarjoina, ovat tähän asti jääneet osittain sisämarkkinoiden tuomien etujen ulkopuolelle. Kokemus on osoittanut, että liikenneturvallisuutta ja ympäristönsuojelua voitaisiin huomattavasti kohentaa, jos pienisarjaiset ajoneuvot liitettäisiin täysin ajoneuvon eurooppalaiseen tyyppihyväksyntäjärjestelmään M1-luokasta alkaen.

(7)

Väärinkäytösten estämiseksi pieninä sarjoina valmistettavia ajoneuvoja koskevat yksinkertaistetut menettelyt olisi rajattava tapauksiin, joissa tuotanto on hyvin vähäistä; käsite ”pieni sarja” onkin tämän vuoksi määriteltävä entistä tarkemmin valmistettujen ajoneuvojen lukumääränä.

(8)

Jotta monivaiheinen hyväksyntäjärjestelmä olisi riittävän joustava, on tärkeää antaa säännöksiä, jotka mahdollistavat yksittäisten ajoneuvojen hyväksynnän; jäsenvaltioiden olisi kuitenkin edelleen voitava myöntää yksittäisiä hyväksyntöjä kansallisten sääntöjensä mukaisesti siihen asti, kun yhdenmukaistetut ja yksityiskohtaiset yhteisön säännökset on annettu.

(9)

Jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää ajoneuvojen kansallisia tyyppihyväksyntöjä siihen asti, kun ajoneuvon eurooppalaisia tyyppihyväksyntämenettelyjä aletaan soveltaa muihin kuin M1-luokan ajoneuvoihin, ja tätä varten olisi annettava siirtymäsäännöksiä.

(10)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (5) mukaisesti.

(11)

Yhteisö on neuvoston päätöksellä 97/836/EY (6) liittynyt Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sopimukseen pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti myönnettyjen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista, jäljempänä ”tarkistettu vuoden 1958 sopimus”.

Näin ollen Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission UNECE-säännöt, joihin yhteisö kyseisen päätöksen mukaisesti liittyy, ja muutokset tällaisiin UNECE-sääntöihin, joihin yhteisö on jo liittynyt, olisi sisällytettävä yhteisön tyyppihyväksyntämenettelyyn joko ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntävaatimuksina tai vaihtoehtoina voimassa olevalle yhteisön oikeudelle. Erityisesti, jos yhteisö päättää neuvoston päätöksellä, että UNECE-sääntö otetaan osaksi ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntämenettelyä ja että se korvaa voimassa olevan yhteisön oikeuden, komissiolle olisi siirrettävä toimivalta tehdä tarvittavat mukautukset tähän direktiiviin. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia ja täydentää tätä direktiiviä lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia, niistä olisi päätettävä noudattaen päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä.

(12)

Sääntelyn parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi ja sen välttämiseksi, että yhteisön lainsäädäntöä joudutaan jatkuvasti päivittämään teknisten määräysten osalta, tässä direktiivissä tai erityisdirektiiveissä ja -asetuksissa olisi voitava viitata voimassa oleviin kansainvälisiin standardeihin ja säädöksiin toistamatta niitä yhteisön säädöksissä.

(13)

Jotta voidaan varmistaa, että eräs eurooppalaisen tyyppihyväksyntämenettelyn kulmakivi eli tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta pannaan täytäntöön asianmukaisesti ja että se toimii moitteettomasti, toimivaltaisten viranomaisten tai tätä varten nimetyn tutkimuslaitoksen, jolla on alalla tarvittava tekninen pätevyys, olisi säännöllisesti tehtävä tarkastuksia valmistajien luona.

(14)

Ajoneuvojen hyväksyntää koskevan lainsäädännön päätarkoituksena on varmistaa, että markkinoille saatetut uudet ajoneuvot, osat ja erilliset tekniset yksiköt ovat turvallisuuden sekä ympäristönsuojelun kannalta korkeatasoisia. Tätä tavoitetta ei saisi vaarantaa tiettyjen osien tai varusteiden asentamisella sen jälkeen, kun ajoneuvot on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön. Siten olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hyväksyntäviranomainen tarkastaa ennen myyntiin saattamista osat ja varusteet, jotka on mahdollista asentaa ajoneuvoihin ja jotka voivat merkittävästi haitata turvallisuuden tai ympäristönsuojelun kannalta olennaisten järjestelmien toimintaa. Näiden toimenpiteiden olisi koostuttava teknisistä säännöksistä, jotka koskevat tällaisille osille ja varusteille asetettavia vaatimuksia.

(15)

Tällaisia toimenpiteitä olisi sovellettava vain rajoitettuun määrään osia tai varusteita. Tällaisten osien tai varusteiden ja niistä seuraavien vaatimusten luettelo olisi laadittava sen jälkeen, kun sidosryhmiä on kuultu. Luetteloa laatiessaan komission olisi kuultava sidosryhmiä raportin pohjalta ja pyrittävä hyvään tasapainoon tieturvallisuuden parantamiseen liittyvien vaatimusten ja ympäristösuojelun sekä kuluttajien, valmistajien ja jakelijoiden etujen välillä pitämällä yllä kilpailua jälkimarkkinoilla.

(16)

Osien ja varusteiden luettelot, kyseeseen tulevat keskeiset järjestelmät sekä testaus- ja täytäntöönpanotoimenpiteet olisi määritettävä päätöksen 1999/468/EY mukaisesti. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia ja täydennetään tätä direktiiviä lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia, niistä olisi päätettävä noudattaen päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä.

(17)

Tässä direktiivissä on joukko sellaisia erityisiä turvallisuusvaatimuksia, joita tarkoitetaan yleisestä tuoteturvallisuudesta 3 päivänä joulukuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY (7) 1 artiklan 2 kohdassa, jossa asetetaan erityisvaatimuksia kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Tästä syystä on tärkeää antaa säännökset sen varmistamiseksi, että jos ajoneuvo aiheuttaa kuluttajille tämän direktiivin tai liitteessä IV lueteltujen säädösten mukaisesti vakavana pidettävän vaaran, valmistaja on toteuttanut tehokkaita suojatoimenpiteitä, joihin voi kuulua ajoneuvon vetäminen pois markkinoilta. Hyväksyntäviranomaisten olisi siksi voitava arvioida, ovatko ehdotetut toimenpiteet riittäviä.

(18)

On tärkeää, että valmistajat toimittavat ajoneuvojen omistajille tiedot, joilla voidaan estää turvalaitteiden väärinkäyttö. Onkin syytä sisällyttää tähän direktiiviin tätä seikkaa koskevia säännöksiä.

(19)

On myös tärkeää, että laitteiden valmistajat saavat käyttöönsä sellaiset ainoastaan ajoneuvon valmistajalta saatavissa olevat tekniset tiedot, myös piirrokset, joita osien suunnittelu jälkimarkkinoille edellyttää.

(20)

On niin ikään tärkeää, että valmistajat saattavat tiedot helposti itsenäisten toimijoiden saataville, jotta varmistetaan ajoneuvojen korjaaminen ja huoltaminen täysin kilpailluilla markkinoilla. Nämä tiedottamista koskevat vaatimukset on tähän saakka sisällytetty yhteisön lainsäädäntöön ja erityisesti moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta 20 päivänä kesäkuuta 2007 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 715/2007 (8) siltä pohjalta, että komissio esittää viimeistään neljän vuoden mainitun asetuksen voimaantulosta kertomuksen ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevan järjestelmän toimivuudesta ja arvioi onko asianmukaista koota kaikki ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevat säännökset tyyppihyväksyntää koskevaan tarkistettuun puitedirektiiviin.

(21)

Jotta menettelyä voitaisiin yksinkertaistaa ja nopeuttaa, toimenpiteistä erityisdirektiivien tai -asetusten täytäntöönpanemiseksi sekä tämän direktiivin liitteiden ja erityisdirektiivien tai -asetusten mukauttamiseksi erityisesti tieteellisen ja teknisen tietämyksen kehitykseen olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY mukaisesti. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin tai erityisdirektiivien tai -asetusten muita kuin keskeisiä osia tai täydentää niitä lisäämällä niihin uusia muita kuin keskeisiä osia, niistä olisi päätettävä noudattaen mainitun päätöksen 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä. Samaa menettelyä olisi sovellettava mukautuksiin, joita tarvitaan vammaisille tarkoitettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää varten.

(22)

Kokemus on osoittanut, että kun voimassa olevassa lainsäädännössä havaitaan puutteita, asiaan kuuluvien toimenpiteiden toteuttaminen tienkäyttäjien suojan parantamiseksi saattaa olla tarpeen viipymättä. Tällaisissa kiireellisissä tapauksissa tarvittavat muutokset erityisdirektiiveihin tai -asetuksiin olisi tehtävä päätöksen 1999/468/EY mukaisesti. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa erityisdirektiivien tai -asetusten muita kuin keskeisiä osia tai täydentää niitä lisäämällä niihin uusia muita kuin keskeisiä osia, niistä olisi päätettävä noudattaen mainitun päätöksen 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä.

(23)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on sisämarkkinoiden toteuttaminen ottamalla käyttöön kaikkia ajoneuvoluokkia koskeva pakollinen eurooppalainen tyyppihyväksyntäjärjestelmä, vaan se voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(24)

Velvollisuus saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi rajattava niihin säännöksiin, jotka eroavat olennaisesti aiemmista direktiiveistä. Velvollisuus saattaa muuttumattomina säilyvät säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä johtuu jo aiemmista direktiiveistä.

(25)

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (9) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan omia tarpeitaan varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan direktiivien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.

(26)

Tämän direktiivin säännökset eivät rajoita jäsenvaltioiden velvollisuuksia, jotka liittyvät liitteen XX osassa B tarkoitettujen direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden soveltamista koskeviin määräaikoihin.

(27)

Tämän direktiivin vaatimukset ovat lainsäädännön yksinkertaistamista ja parantamista koskevassa toimintasuunnitelmassa vahvistettujen periaatteiden mukaisia.

(28)

On erityisen tärkeää, että tämän direktiivin pohjalta ehdotetuissa tulevissa toimissa tai sitä sovellettaessa täytäntöönpantavissa menettelyissä olisi noudatettava näitä periaatteita, jotka sisältyvät komission tiedonantoon kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehyksestä 2000-lukua varten,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä luodaan yhdenmukaistetut puitteet, joihin kuuluvat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset, jotka koskevat kaikkien direktiivin soveltamisalaan kuuluvien uusien ajoneuvojen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksyntää, jolloin tavoitteena on helpottaa niiden rekisteröintiä, myyntiä ja käyttöönottoa yhteisössä.

Tässä direktiivissä vahvistetaan myös säännökset, jotka koskevat tämän direktiivin mukaisesti hyväksyttyihin ajoneuvoihin tarkoitettujen osien ja varusteiden myyntiä ja käyttöönottoa.

Ajoneuvojen rakentamista ja toimintaa koskevat erityiset tekniset vaatimukset hyväksytään tämän direktiivin mukaisesti säädöksissä, joiden tyhjentävä luettelo on liitteessä IV.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä direktiiviä sovelletaan yhdessä tai useammassa vaiheessa suunniteltujen ja rakennettujen, maantiekäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen ja tällaisia ajoneuvoja varten suunniteltujen ja rakennettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntään.

Direktiiviä sovelletaan myös tällaisten ajoneuvojen yksittäiseen hyväksyntään.

Tätä direktiiviä sovelletaan myös tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin ajoneuvoihin tarkoitettuihin osiin ja varusteisiin.

2.   Tätä direktiiviä ei sovelleta seuraavien ajoneuvojen tyyppihyväksyntään tai yksittäiseen hyväksyntään:

a)

maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien, vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä 26 päivänä toukokuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/37/EY (10) määritellyt maatalous- ja metsätraktorit sekä niiden hinattaviksi erityisesti suunnitellut ja rakennetut perävaunut;

b)

kaksi- tai kolmipyöräisten ajoneuvojen tyyppihyväksynnästä 18 päivänä maaliskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/24/EY (11) määritellyt nelipyörät;

c)

telaketjuin liikkuvat ajoneuvot.

3.   Tämän direktiivin mukainen tyyppihyväksyntä tai yksittäinen hyväksyntä on valinnainen seuraavien ajoneuvojen osalta:

a)

ajoneuvot, jotka on suunniteltu ja rakennettu käytettäväksi pääasiassa rakennustyömailla, louhimoissa, satamissa tai lentokentillä;

b)

ajoneuvot, jotka on suunniteltu ja rakennettu asevoimien, väestönsuojelun, palolaitosten ja yleisestä järjestyksestä vastaavien voimien käyttöön; ja

c)

liikkuvat työkoneet;

edellyttäen, että nämä ajoneuvot ovat tämän direktiivin vaatimusten mukaiset. Tällaiset valinnaiset hyväksynnät eivät vaikuta koneista 17 päivänä toukokuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/42/EY (12) soveltamiseen.

4.   Tämän direktiivin mukainen yksittäinen hyväksyntä on valinnainen seuraavien ajoneuvojen osalta:

a)

ajoneuvot, jotka on tarkoitettu pelkästään maantiellä ajettaviin kilpailuihin;

b)

ajoneuvojen prototyypit, joita käytetään maantiellä valmistajan vastuulla tietyn testausohjelman suorittamiseksi, edellyttäen että ne on erityisesti suunniteltu ja rakennettu tätä tarkoitusta varten.

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä ja liitteessä IV luetelluissa säädöksissä, ellei niissä toisin säädetä, tarkoitetaan:

1)

’säädöksellä’ erityisdirektiiviä tai -asetusta taikka tarkistetun vuoden 1958 sopimuksen liitteenä olevaa UNECE-sääntöä;

2)

’erityisdirektiivillä tai -asetuksella’ tämän direktiivin liitteessä IV olevassa I osassa lueteltua direktiiviä tai asetusta. Tähän käsitteeseen sisältyvät myös niiden täytäntöönpanosäädökset;

3)

’tyyppihyväksynnällä’ menettelyä, jossa jäsenvaltio varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

4)

’kansallisella tyyppihyväksynnällä’ jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädettyä tyyppihyväksyntämenettelyä; tällainen hyväksyntä on voimassa ainoastaan kyseisen jäsenvaltion alueella;

5)

’EY-tyyppihyväksynnällä’ tyyppihyväksyntämenettelyä, jossa jäsenvaltio varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppi on tämän direktiivin ja liitteessä IV tai XI lueteltujen säädösten sisältämien, sitä koskevien hallinnollisten säännösten ja teknisten vaatimusten mukainen;

6)

’yksittäishyväksynnällä’ menettelyä, jossa jäsenvaltio varmentaa, että yksittäinen ajoneuvo, joka voi olla myös muu kuin ainoa kappale, on sitä koskevien hallinnollisten säännösten ja teknisten vaatimusten mukainen;

7)

’monivaiheisella tyyppihyväksynnällä’ menettelyä, jossa yksi tai useampi jäsenvaltio varmentaa, että keskeneräinen tai valmistunut ajoneuvotyyppi, valmistusasteen mukaan, täyttää tämän direktiivin hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

8)

’asteittaisella tyyppihyväksynnällä’ ajoneuvon hyväksyntämenettelyä, jossa asteittain kerätään kaikkien ajoneuvoon liittyvien järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksyntätodistukset ja jonka lopullisen vaiheen tuloksena saadaan koko ajoneuvon hyväksyntä;

9)

’yksivaiheisella tyyppihyväksynnällä’ menettelyä, jossa koko ajoneuvon hyväksyntä suoritetaan yhdellä kertaa;

10)

’yhdistetyllä tyyppihyväksynnällä’ asteittaista tyyppihyväksyntämenettelyä, jossa koko ajoneuvon hyväksynnän lopullisessa vaiheessa saadaan yksi tai useampia järjestelmähyväksyntiä eikä kyseisille järjestelmille tarvitse antaa EY-todistusta;

11)

’moottoriajoneuvolla’ moottorikäyttöistä ajoneuvoa, joka kulkee omalla käyttövoimallaan, on vähintään nelipyöräinen, on valmis, valmistunut tai keskeneräinen ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h;

12)

’perävaunulla’ pyörillä varustettua ajoneuvoa, joka ei kulje omalla käyttövoimallaan ja joka on suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvon vedettäväksi;

13)

’ajoneuvolla’ moottoriajoneuvoa tai sen perävaunua, sellaisina kuin ne määritellään 11 ja 12 alakohdassa;

14)

’hybridiajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka käyttövoimana on (ajoneuvossa) vähintään kaksi erilaista energian muunninta ja kaksi erilaista energian varastointijärjestelmää;

15)

’sähkökäyttöisellä hybridiajoneuvolla’ hybridiajoneuvoa, joka saa energian mekaaniseen käyttövoimaansa molemmista seuraavista ajoneuvossa olevista varastoidun energian/tehon lähteestä:

käyttöpolttoaine,

sähköinen energian/tehon varastointilaite (esim. akku, kondensaattori, vauhtipyörä/generaattori jne.);

16)

’liikkuvalla työkoneella’ omalla käyttövoimallaan liikkuvaa ajoneuvoa, joka on nimenomaan suunniteltu ja rakennettu työkoneeksi ja joka ei rakenteensa takia sovellu matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen. Moottoriajoneuvon alustalle asennettua työkonetta ei pidetä liikkuvana työkoneena;

17)

’ajoneuvotyypillä’ tietyn luokan, liitteessä II olevassa B osassa tarkoitettujen olennaisten piirteiden osalta samanlaisia ajoneuvoja. Ajoneuvotyyppi voi sisältää variantteja ja versioita liitteessä II olevan B osan määritelmien mukaisesti;

18)

’perusajoneuvolla’ ajoneuvoa, jota käytetään monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn alkuvaiheen aikana;

19)

’keskeneräisellä ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka valmistuksessa tarvitaan vielä vähintään yksi lisävaihe tämän direktiivin sitä koskevien vaatimusten täyttämiseksi;

20)

’valmistuneella ajoneuvolla’ monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn tuloksena saatavaa ajoneuvoa, joka täyttää tämän direktiivin sitä koskevat vaatimukset;

21)

’valmiilla ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jota ei tarvitse saattaa valmiiksi, jotta se täyttäisi tämän direktiivin sitä koskevat vaatimukset;

22)

’sarjan viimeisillä ajoneuvoilla’ varastossa olevia ajoneuvoja, joita ei voida rekisteröidä tai myydä tai ottaa käyttöön, koska voimaan on tullut uusia teknisiä vaatimuksia, joiden osalta niitä ei ole hyväksytty;

23)

’järjestelmällä’ yhden tai useamman erityistoiminnon suorittamiseksi ajoneuvossa yhdistettyjen laitteiden kokoonpanoa, jonka osalta on noudatettava säädösten vaatimuksia;

24)

’osalla’ ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, jonka on täytettävä säädöksen vaatimukset ja joka voidaan tyyppihyväksyä erikseen, kun säädöksessä nimenomaisesti niin säädetään;

25)

’erillisellä teknisellä yksiköllä’ ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, jonka on täytettävä säädöksen vaatimukset ja joka voidaan tyyppihyväksyä erikseen, mutta ainoastaan yhden tai useamman määrätyn ajoneuvotyypin yhteydessä, kun säädöksessä nimenomaisesti niin säädetään;

26)

’alkuperäisillä osilla tai varusteilla’ osia tai varusteita, jotka valmistetaan ajoneuvon valmistajan kyseisen ajoneuvon kokoonpanoa varten tuotettaville osille ja varusteille laatimien eritelmien ja tuotantostandardien mukaisesti. Tämä käsittää myös osat ja varusteet, jotka valmistetaan samalla tuotantolinjalla kuin kyseiset osat ja varusteet. Jos toisin ei osoiteta, oletetaan, että osat ovat alkuperäisiä osia, kun valmistaja varmentaa, että osat täyttävät kyseisen ajoneuvon kokoonpanossa käytettyjen osien laatuvaatimukset ja ne on valmistettu ajoneuvon valmistajan eritelmien ja tuotantostandardien mukaisesti;

27)

’valmistajalla’ hyväksyntäviranomaiselle tyyppihyväksynnästä, kaikista tyyppihyväksyntä- tai lupamenettelyn tekijöistä sekä tuotannon vaatimustenmukaisuudesta vastuussa olevaa henkilöä tai elintä. Ei ole välttämätöntä, että tämä henkilö tai elin on suoraan mukana hyväksyttäväksi haetun ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön kaikissa valmistusvaiheissa;

28)

’valmistajan edustajalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka on sijoittautunut yhteisöön ja jonka valmistaja on asianmukaisesti nimennyt edustamaan itseään hyväksyntäviranomaisiin nähden ja toimimaan valmistajan puolesta tämän direktiivin soveltamisalalla; viittauksen termiin ”valmistaja” on käsitettävä tarkoittavan joko valmistajaa tai tämän edustajaa;

29)

’hyväksyntäviranomaisella’ jäsenvaltion viranomaista, joka on toimivaltainen kaikissa ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyypin hyväksyntään liittyvissä kysymyksissä tai ajoneuvon yksittäishyväksynnässä; se on toimivaltainen lupamenettelyssä, antaa ja tarvittaessa peruuttaa hyväksyntätodistukset, toimii toisten jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten yhteyselimenä, nimeää tutkimuslaitokset ja huolehtii siitä, että valmistaja täyttää velvoitteensa tuotannon vaatimustenmukaisuuden osalta;

30)

’toimivaltaisella viranomaisella’ 42 artiklassa joko hyväksyntäviranomaista tai nimettyä viranomaista tai niiden puolesta toimivaa akkreditointielintä;

31)

’tutkimuslaitoksella’ organisaatiota tai elintä, jonka jäsenvaltion hyväksyntäviranomainen on nimennyt testauslaboratorioksi suorittamaan testejä tai vaatimustenmukaisuuden arviointielimeksi suorittamaan alkuarvioinnin ja muita testejä tai tarkastuksia hyväksyntäviranomaisen puolesta; näistä tehtävistä voi huolehtia myös hyväksyntäviranomainen itse;

32)

’virtuaalitestausmenetelmällä’ tietokonesimulointia, johon sisältyy laskelmia, jotka osoittavat, täyttääkö ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö säädöksen tekniset vaatimukset. Testaustarkoituksessa virtuaalimenetelmä ei edellytä fyysisen ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön käyttöä;

33)

’tyyppihyväksyntätodistuksella’ asiakirjaa, jolla hyväksyntäviranomainen virallisesti varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppi on hyväksytty;

34)

’EY-tyyppihyväksyntätodistuksella’ todistusta, joka on esitetty liitteessä VI tai erityisdirektiivin tai -asetuksen vastaavassa liitteessä; tämän direktiivin liitteessä IV olevassa osassa I tai osassa II lueteltujen UNECE-sääntöjen vastaavissa liitteissä vahvistettuja ilmoituslomakkeita pidetään EY-tyyppihyväksyntätodistusta vastaavina;

35)

’yksittäishyväksyntätodistuksella’ asiakirjaa, jolla hyväksyntäviranomainen virallisesti varmentaa, että yksittäinen ajoneuvo on hyväksytty;

36)

’vaatimustenmukaisuustodistuksella’ tämän direktiivin liitteessä IX esitettyä asiakirjaa, jonka valmistaja toimittaa todistuksena siitä, että ajoneuvo, joka kuuluu tämän direktiivin mukaisesti hyväksytyn tyypin sarjaan, on tuotantohetkellä kaikkien säädösten mukainen;

37)

’ilmoituslomakkeella’ liitteessä I tai liitteessä III tai erityisdirektiivin tai -asetuksen vastaavassa liitteessä esitettyä lomaketta, jossa ilmoitetaan hakijalta vaadittavat tiedot; ilmoituslomakkeet voidaan toimittaa sähköisessä muodossa;

38)

’valmistusasiakirjoilla’ ilmoituslomakkeesta, tiedostosta, tiedoista, piirustuksista, valokuvista ja niin edelleen koostuvaa asiakirjakokonaisuutta, jonka hakija toimittaa; kaikki nämä asiakirjat voidaan toimittaa sähköisessä muodossa;

39)

’hyväksyntäasiakirjoilla’ valmistusasiakirjojen lisäksi testausselosteita ja kaikkia muita asiakirjoja, jotka tutkimuslaitos tai hyväksyntäviranomainen on liittänyt valmistusasiakirjoihin suorittaessaan tehtäviään; kaikki nämä asiakirjat voidaan toimittaa sähköisessä muodossa;

40)

’hyväksyntäasiakirjojen hakemistolla’ asiakirjaa, jossa esitetään hyväksyntäasiakirjojen sisältö numeroituna tai merkittynä siten, että jokainen sivu on helposti löydettävissä; tämä asiakirja on laadittava siten, että siitä käyvät ilmi EY-tyyppihyväksynnän eri hallinnolliset vaiheet, varsinkin tarkistusten ja päivitysten päivämäärät.

II LUKU

YLEISET VELVOITTEET

4 artikla

Jäsenvaltioita koskevat velvoitteet

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hyväksyntää hakevat valmistajat täyttävät tämän direktiivin mukaiset velvoitteensa.

2.   Jäsenvaltiot saavat hyväksyä ainoastaan sellaiset ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka täyttävät tämän direktiivin vaatimukset.

3.   Jäsenvaltiot saavat rekisteröidä ainoastaan sellaiset ajoneuvot, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka täyttävät tämän direktiivin vaatimukset, ja sallia ainoastaan näiden myynnin tai käyttöönoton.

Ne eivät saa kieltää, rajoittaa tai estää ajoneuvojen, osien tai erillisten teknisten yksiköiden rekisteröintiä, myyntiä, käyttöönottoa tai käyttöä tiellä perustein, jotka liittyvät tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin ajoneuvon rakennetta ja toimintaa koskeviin näkökohtiin, jos kyseiset ajoneuvot, osat tai erilliset tekniset yksiköt täyttävät tämän direktiivin vaatimukset.

4.   Jäsenvaltioiden on perustettava tai nimettävä viranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia hyväksyntää koskevissa kysymyksissä, ja ilmoitettava tällaisesta perustamisesta tai nimeämisestä komissiolle 43 artiklan mukaisesti.

Asiakirjassa, jolla hyväksyntäviranomaisia koskeva ilmoitus tehdään, on ilmoitettava niiden nimet, osoitteet, myös sähköpostiosoitteet, ja vastuualueet.

5 artikla

Valmistajia koskevat velvoitteet

1.   Valmistaja on vastuussa hyväksyntäviranomaiselle kaikista hyväksyntämenettelyn tekijöistä sekä tuotannon vaatimustenmukaisuudesta riippumatta siitä, onko valmistaja suoranaisesti osallistunut ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön kaikkiin valmistusvaiheisiin.

2.   Jos kyseessä on monivaiheinen tyyppihyväksyntä, kukin valmistaja on vastuussa hyväksynnästä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta niiden järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden osalta, jotka on lisätty siinä ajoneuvon valmistusvaiheessa, josta se on huolehtinut.

Valmistaja, joka muuttaa aiemmissa vaiheissa jo hyväksyttyjä osia tai järjestelmiä, on vastuussa kyseisten osien ja järjestelmien hyväksynnästä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta.

3.   Tämän direktiivin soveltamista varten yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneen valmistajan on nimettävä yhteisöön sijoittautunut edustaja, joka edustaa valmistajaa hyväksyntäviranomaiseen nähden.

III LUKU

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMENETTELYT

6 artikla

Ajoneuvojen EY-tyyppihyväksynnässä noudatettavat menettelyt

1.   Valmistaja voi valita yhden seuraavista menettelyistä:

a)

asteittainen tyyppihyväksyntä;

b)

yksivaiheinen tyyppihyväksyntä;

c)

yhdistetty tyyppihyväksyntä.

2.   Ajoneuvon asteittaista tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen on sisällytettävä valmistusasiakirjat, joissa on liitteessä III vaaditut tiedot, ja siihen on liitettävä kaikki vaadittavat tyyppihyväksyntätodistukset kunkin sovellettavan, liitteessä IV tai XI luetellun säädöksen mukaisesti. Kun kyseessä on järjestelmän tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntä sovellettavien säädösten nojalla, näitä koskevien hyväksyntäasiakirjojen on oltava hyväksyntäviranomaisen saatavilla, kunnes hyväksyntä on myönnetty tai evätty.

3.   Yksivaiheista tyyppihyväksyntää koskeva hakemus koostuu valmistusasiakirjoista, jotka sisältävät liitteen I nojalla liitteessä IV tai XI ja soveltuvin osin liitteessä III olevassa II osassa eriteltyjen säädösten osalta vaadittavat asianmukaiset tiedot.

4.   Kun kyseessä on yhdistetty tyyppihyväksyntämenettely, hyväksyntäviranomainen voi vapauttaa valmistajan velvoitteesta, joka koskee yhden tai useamman järjestelmää koskevan EY-tyyppihyväksyntätodistuksen esittämistä, sillä edellytyksellä, että valmistusasiakirjoja täydennetään yksityiskohtaisilla, liitteessä I eritellyillä tiedoilla, joita tällaisten järjestelmien hyväksyminen ajoneuvon hyväksymisvaiheessa edellyttää; tällöin jokainen vapautuksen kohteena oleva EY-tyyppihyväksyntätodistus on korvattava testiraportilla.

5.   Rajoittamatta 2, 3 ja 4 kohdan soveltamista seuraavat tiedot on toimitettava monivaiheista EY-tyyppihyväksyntää varten:

a)

ensimmäisessä vaiheessa valmista ajoneuvoa varten laadittavien valmistusasiakirjojen ja EY-tyyppihyväksyntätodistusten ne osat, jotka vastaavat perusajoneuvon valmistusvaihetta;

b)

toisessa ja seuraavissa vaiheissa valmistusasiakirjojen ja EY-tyyppihyväksyntätodistusten ne osat, jotka vastaavat senhetkistä rakennusvaihetta, sekä yksi kappale ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntätodistuksesta, joka on annettu edellisessä rakennusvaiheessa; lisäksi valmistaja toimittaa täydellisen luettelon ajoneuvoon tekemistään muutoksista tai lisäyksistä.

Edellä a ja b alakohdassa mainitut tiedot voidaan toimittaa 4 kohdassa säädettyä yhdistettyä tyyppihyväksyntämenettelyä noudattaen.

6.   Valmistajan on toimitettava hakemus hyväksyntäviranomaiselle. Kustakin ajoneuvotyypistä voidaan jättää ainoastaan yksi hakemus, ja se voidaan jättää ainoastaan yhteen jäsenvaltioon.

Jokaisesta hyväksyttäväksi haetusta tyypistä on toimitettava erillinen hakemus.

7.   Esittämällä perustellun pyynnön hyväksyntäviranomainen voi vaatia valmistajaa toimittamaan kaikki tarvittavat lisätiedot, joita päätöksen tekeminen tarvittavista testeistä tai näiden testien toteuttamisen helpottaminen edellyttää.

8.   Valmistajan on asetettava hyväksyntäviranomaisen saataville tarvittava määrä ajoneuvoja, jotta tyyppihyväksyntämenettely voidaan toteuttaa tyydyttävästi.

7 artikla

Järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksynnässä noudatettava menettely

1.   Valmistajan on toimitettava hakemus hyväksyntäviranomaiselle. Kustakin järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyypistä voidaan jättää ainoastaan yksi hakemus, ja se voidaan jättää ainoastaan yhteen jäsenvaltioon. Jokaisesta hyväksyttäväksi haetusta tyypistä on toimitettava erillinen hakemus.

2.   Hakemukseen on liitettävä valmistusasiakirjat, joiden sisältö määritellään erityisdirektiiveissä tai -asetuksissa.

3.   Esittämällä perustellun pyynnön hyväksyntäviranomainen voi vaatia valmistajaa toimittamaan kaikki tarvittavat lisätiedot, joita päätöksen tekeminen tarvittavista testeistä tai näiden testien toteuttamisen helpottaminen edellyttää.

4.   Valmistajan on asetettava hyväksyntäviranomaisen saataville sellainen määrä ajoneuvoja, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä, jota vaadittavien testien suorittaminen asiaa koskevien erityisdirektiivien tai -asetusten mukaisesti edellyttää.

IV LUKU

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMENETTELYJEN TOTEUTTAMINEN

8 artikla

Yleiset säännökset

1.   Jäsenvaltiot eivät saa myöntää EY-tyyppihyväksyntää tarkistamatta ensin, että valmistaja on toteuttanut 12 artiklassa säädetyt menettelyt asianmukaisella ja tyydyttävällä tavalla.

2.   Jäsenvaltioiden on myönnettävä EY-tyyppihyväksynnät 9 ja 10 artiklan mukaisesti.

3.   Jos jäsenvaltio katsoo, että ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppi, joka täyttää asetetut vaatimukset, muodostaa silti vakavan vaaran liikenneturvallisuudelle tai vahingoittaa vakavasti ympäristöä tai kansanterveyttä, se voi kieltäytyä myöntämästä EY-tyyppihyväksyntää. Tässä tapauksessa jäsenvaltion on viipymättä lähetettävä muille jäsenvaltioille ja komissiolle yksityiskohtaiset tiedot, joissa selostetaan päätöksen syyt ja esitetään todisteet, joihin jäsenvaltion käsitys perustuu.

4.   EY-tyyppihyväksyntätodistukset on numeroitava liitteessä VII säädetyn menetelmän mukaisesti.

5.   Hyväksyntäviranomaisen on lähetettävä 20 työpäivän kuluessa muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille jäljennös EY-tyyppihyväksyntätodistuksesta liitteineen jokaisen ajoneuvotyypin osalta, jonka se on hyväksynyt. Paperikopion sijasta voidaan toimittaa sähköinen tiedosto.

6.   Hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille epäämistään tai peruuttamistaan ajoneuvon hyväksynnöistä ja päätöksensä syistä.

7.   Kunkin jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisten on lähetettävä kolmen kuukauden välein muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille luettelo edeltävän kauden aikana myöntämistään, muuttamistaan, epäämistään tai peruuttamistaan järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksynnöistä. Tähän luetteloon on sisällytettävä liitteessä XIV määritellyt tiedot.

8.   EY-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion on toisen jäsenvaltion pyynnöstä lähetettävä 20 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta kopio kyseisestä EY-tyyppihyväksyntätodistuksesta liitteineen. Paperikopion sijasta voidaan toimittaa sähköinen tiedosto.

9 artikla

Ajoneuvoja koskevat erityissäännökset

1.   Jäsenvaltioiden on myönnettävä EY-hyväksyntä:

a)

ajoneuvotyypille, joka on valmistusasiakirjan tietojen mukainen ja täyttää vastaavien, liitteessä IV lueteltujen sitä koskevien säädösten tekniset vaatimukset;

b)

erikoiskäyttöön tarkoitetulle ajoneuvotyypille, joka on valmistusasiakirjojen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä XI lueteltujen sitä koskevien säädösten tekniset vaatimukset.

Tällöin sovelletaan liitteessä V säädettyjä menettelyjä.

2.   Jäsenvaltioiden on myönnettävä monivaiheinen EY-hyväksyntä keskeneräiselle tai valmistuneelle ajoneuvotyypille, joka on valmistusasiakirjan tietojen mukainen ja täyttää liitteessä IV tai XI lueteltujen sitä koskevien säädösten tekniset vaatimukset ajoneuvotyypin valmistusvaiheen mukaisesti.

Monivaiheista tyyppihyväksyntää sovelletaan myös uusiin ajoneuvoihin, joita toinen valmistaja on muuntanut tai muuttanut.

Tällöin sovelletaan liitteessä XVII säädettyjä menettelyjä.

3.   Hyväksyntäviranomaisen on kunkin ajoneuvotyypin osalta:

a)

täytettävä kaikki asiaankuuluvat EY-tyyppihyväksyntätodistuksen osat, myös siihen liitetty testausselostesivu liitteessä VIII annetun mallin mukaisesti;

b)

koottava tai tarkistettava hyväksyntäasiakirjojen hakemisto;

c)

toimitettava hakijalle täytetty todistus liitteineen ilman aiheetonta viivytystä.

4.   Jos kyseessä on EY-tyyppihyväksyntä, jossa 20 tai 22 artiklan tai liitteen XI mukaisesti on asetettu tyyppihyväksynnän voimassaoloa koskevia rajoituksia tai jossa säädösten tiettyihin säännöksiin on myönnetty vapautuksia, EY-tyyppihyväksyntätodistuksessa on mainittava kyseiset rajoitukset tai vapautukset.

5.   Jos valmistusasiakirjojen tiedoissa viitataan liitteen XI mukaisiin, erityiskäyttöön tarkoitettuja ajoneuvoja koskeviin säännöksiin, EY-tyyppihyväksyntätodistuksessa on ilmoitettava kyseiset säännökset.

6.   Jos valmistaja valitsee yhdistetyn tyyppihyväksyntämenettelyn, hyväksyntäviranomaisen on täydennettävä ilmoituslomakkeen III osaan, jonka malli on liitteessä III, viittaukset testausselosteisiin, joista on säädetty säädöksissä ja joista ei ole saatavilla EY-tyyppihyväksyntätodistusta.

7.   Jos valmistaja valitsee yksivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn, hyväksyntäviranomaisen on laadittava sovellettavista säädöksistä luettelo, jonka malli on liitteen VI lisäyksessä, ja liitettävä kyseinen luettelo EY-tyyppihyväksyntätodistukseen.

10 artikla

Järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä koskevat erityissäännökset

1.   Jäsenvaltioiden on myönnettävä EY-tyyppihyväksyntä järjestelmälle, joka on valmistusasiakirjojen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä IV tai XI säädetyn sitä koskevan erityisdirektiivin tai -asetuksen tekniset vaatimukset;

2.   Jäsenvaltioiden on myönnettävä osan tai erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntä osalle tai erilliselle tekniselle yksikölle, joka on valmistusasiakirjojen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä IV säädetyt, sitä koskevan erityisdirektiivin tai -asetuksen tekniset vaatimukset.

3.   Jos osat tai erilliset tekniset yksiköt, riippumatta siitä, onko ne tarkoitettu korjaus-, huolto- vai ylläpitokäyttöön, kuuluvat ajoneuvon osalta myös järjestelmän tyyppihyväksynnän piiriin, osalta tai erilliseltä tekniseltä yksiköltä ei vaadita lisähyväksyntää, ellei asiaa koskevassa säädöksessä sitä edellytetä.

4.   Jos osa tai erillinen tekninen yksikkö täyttää tehtävänsä tai jos sillä on erityinen ominaisuus ainoastaan ajoneuvon muiden osien yhteydessä, jolloin vaatimustenmukaisuus voidaan tarkastaa ainoastaan osan tai erillisen teknisen yksikön toimiessa yhdessä muiden ajoneuvon osien kanssa, osan tai erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksynnän laajuutta on tämän seurauksena rajoitettava vastaavasti. Tällaisissa tapauksissa EY-tyyppihyväksyntätodistuksessa on mainittava käyttöä koskevat mahdolliset rajoitukset ja asennusta koskevat erityisedellytykset. Jos ajoneuvon valmistaja asentaa tällaisen osan tai erillisen teknisen yksikön, näiden käyttörajoitusten ja asennusedellytysten noudattaminen on tarkastettava ajoneuvon hyväksynnän yhteydessä.

11 artikla

EY-tyyppihyväksyntään vaaditut testit

1.   Tässä direktiivissä ja liitteessä IV luetelluissa säädöksissä asetettujen teknisten vaatimusten noudattaminen on osoitettava asianmukaisin, nimettyjen tutkimuslaitosten suorittamin testein.

Testimenettelyt sekä testien suorittamiseen tarvittavat erityislaitteet ja välineet kuvataan kussakin säädöksessä.

2.   Vaaditut testit on suoritettava ajoneuvoilla, osilla ja erillisillä teknisillä yksiköillä, jotka edustavat hyväksyttäväksi haettua tyyppiä.

Valmistaja voi kuitenkin hyväksyntäviranomaisen suostumuksella valita ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön, joka ei edusta hyväksyttäväksi haettua tyyppiä mutta jossa yhdistyy joukko mahdollisimman epäsuotuisia ominaisuuksia vaadittuun suoritustasoon nähden. Virtuaalitestausmenetelmiä voidaan käyttää päätöksenteon apuna valintaprosessissa.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen testimenettelyjen vaihtoehtoina voidaan valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella käyttää virtuaalitestausmenetelmiä liitteessä XVI lueteltujen säädösten osalta.

4.   Yleiset edellytykset, jotka virtuaalitestausmenetelmien on täytettävä, on säädetty liitteen XVI lisäyksessä 1.

Kutakin liitteessä XVI lueteltua säädöstä varten säädetään tämän liitteen lisäyksessä 2 erityisistä testausolosuhteista sekä niihin liittyvistä hallinnollisista säännöksistä.

5.   Komissio laatii niiden säädösten luettelon, joiden osalta virtuaalitestausmenetelmät ovat sallittuja, erityisolosuhteet sekä niihin liittyvät hallinnolliset säännökset. Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia muun muassa täydentämällä niitä, vahvistetaan ja niitä päivitetään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

12 artikla

Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat järjestelyt

1.   EY-tyyppihyväksynnän myöntävän jäsenvaltion on toteutettava liitteen X mukaiset tarvittavat toimenpiteet, joilla tarkastetaan, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, että valmistettavien ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden yhdenmukaisuus hyväksytyn tyypin kanssa varmistetaan riittävin järjestelyin.

2.   EY-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion on toteutettava liitteen X mukaiset, kyseistä hyväksyntää koskevat tarvittavat toimenpiteet, joilla tarkastetaan, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, että 1 kohdassa tarkoitetut järjestelyt ovat edelleen riittävät ja että valmistettavat ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt ovat edelleen hyväksytyn tyypin mukaisia.

Sen tarkastaminen, että tuotteet ovat hyväksytyn tyypin mukaisia, on rajoitettava liitteessä X sekä erityisiä vaatimuksia sisältävissä säädöksissä vahvistettuihin menettelyihin. EY-tyyppihyväksynnän myöntänyt jäsenvaltio voi tätä varten tehdä minkä tahansa liitteessä IV tai XI luetelluissa säädöksissä vaadituista tarkistuksista tai testeistä näytteille, jotka on otettu valmistajan tiloista, tuotantolaitos mukaan lukien.

3.   Jos EY-tyyppihyväksynnän myöntänyt jäsenvaltio toteaa, että 1 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä ei sovelleta, ne poikkeavat merkittävästi sovituista järjestelyistä ja valvontasuunnitelmista tai niiden soveltaminen on lopetettu, vaikka tuotantoa ei ole keskeytetty, kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, tyyppihyväksynnän peruuttaminen mukaan luettuna, sen varmistamiseksi, että tuotannon vaatimustenmukaisuusmenettelyä noudatetaan asianmukaisesti.

V LUKU

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÖJEN MUUTOKSET

13 artikla

Yleiset säännökset

1.   Valmistajan on viipymättä ilmoitettava EY-tyyppihyväksynnän myöntäneelle jäsenvaltiolle kaikista muutoksista hyväksyntäasiakirjojen tietoihin. Kyseisen jäsenvaltion on tässä luvussa annettujen sääntöjen mukaisesti päätettävä, mitä menettelyä on noudatettava. Tarvittaessa jäsenvaltio voi valmistajaa kuultuaan päättää, että on myönnettävä uusi EY-tyyppihyväksyntä.

2.   EY-tyyppihyväksynnän muutosta koskeva hakemus toimitetaan yksinomaan alkuperäisen EY-tyyppihyväksynnän myöntäneelle jäsenvaltiolle.

3.   Jos jäsenvaltio toteaa, että muutoksen tekemiseksi tarvitaan uusia tarkastuksia tai uusia testejä, sen on ilmoitettava tästä valmistajalle. Jäljempänä 14 ja 15 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä sovelletaan vasta sen jälkeen, kun vaadittavat uudet tarkastukset tai uudet testit on suoritettu hyväksyttävästi.

14 artikla

Ajoneuvoja koskevat erityissäännökset

1.   Jos hyväksyntäasiakirjojen tiedot ovat muuttuneet, muutosta nimitetään ”tarkistukseksi”.

Tällaisissa tapauksissa hyväksyntäviranomaisen on tarvittaessa annettava uudelleen hyväksyntäasiakirjojen tarkistettu sivu ja osoitettava selvästi jokaisella tarkistetulla sivulla muutoksen luonne ja sivun uudelleen antamisen päivämäärä. Hyväksyntäasiakirjojen konsolidoidun, päivitetyn toisinnon, johon on liitetty yksityiskohtainen kuvaus muutoksista, katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen.

2.   Tarkistusta nimitetään ”laajennukseksi”, jos 1 kohdassa säädetyn lisäksi

a)

vaaditaan lisätarkastuksia tai uusia testejä;

b)

jokin EY-tyyppihyväksyntätodistuksen sisältämä tieto, lukuun ottamatta sen liitteitä, on muuttunut;

c)

jonkin hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin sovellettavan säädöksen nojalla tulee voimaan uusia vaatimuksia.

Tällöin hyväksyntäviranomaisen on annettava tarkistettu EY-tyyppihyväksyntätodistus, jossa on laajennusnumero, joka suurenee jo myönnettyjen peräkkäisten laajennusten määrää vastaavasti.

Hyväksyntätodistuksesta on selvästi käytävä ilmi laajennuksen peruste ja uudelleenmyöntämispäivä.

3.   Aina kun on annettu muutettuja sivuja tai konsolidoitu, päivitetty toisinto, hyväksyntätodistuksen liitteenä olevaa hyväksyntäasiakirjojen hakemistoa on vastaavasti muutettava niin, että siitä käy ilmi viimeisimmän laajennuksen tai tarkistuksen päivämäärä tai päivitetyn toisinnon viimeisimmän konsolidoinnin päivämäärä.

4.   Ajoneuvotyypin hyväksyntään ei vaadita muutosta, jos 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut uudet vaatimukset ovat teknisesti merkityksettömiä kyseisen ajoneuvotyypin kannalta tai koskevat muita ajoneuvoluokkia kuin sitä, johon kyseinen ajoneuvo kuuluu.

15 artikla

Järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä koskevat erityissäännökset

1.   Jos hyväksyntäasiakirjojen tiedot ovat muuttuneet, muutosta nimitetään ”tarkistukseksi”.

Tällaisissa tapauksissa hyväksyntäviranomaisten on tarvittaessa annettava uudelleen hyväksyntäasiakirjojen tarkistetut sivut ja osoitettava selvästi jokaisella tarkistetulla sivulla muutoksen luonne ja sivun uudelleen antamisen päivämäärä. Hyväksyntäasiakirjojen konsolidoidun, päivitetyn toisinnon, johon on liitetty yksityiskohtainen kuvaus muutoksista, katsotaan myös täyttävän tämän vaatimuksen.

2.   Tarkistusta nimitetään ”laajennukseksi”, jos 1 kohdassa säädetyn lisäksi

a)

vaaditaan lisätarkastuksia tai uusia testejä;

b)

jokin EY-tyyppihyväksyntätodistuksen sisältämä tieto, lukuun ottamatta sen liitteitä, on muuttunut;

c)

jonkin hyväksyttyyn järjestelmään, osaan tai erilliseen tekniseen yksikköön sovellettavan säädöksen nojalla tulee voimaan uusia vaatimuksia.

Tällöin hyväksyntäviranomaisen on annettava tarkistettu EY-tyyppihyväksyntätodistus, jossa on laajennusnumero, joka suurenee jo myönnettyjen peräkkäisten laajennusten määrää vastaavasti. Jos muutoksen syynä on 2 kohdan c alakohdan soveltaminen, hyväksyntänumeron kolmatta osaa on päivitettävä.

Hyväksyntätodistuksesta on selvästi käytävä ilmi laajennuksen peruste ja uudelleenmyöntämispäivä.

3.   Aina kun on annettu muutettuja sivuja tai konsolidoitu, päivitetty toisinto, hyväksyntätodistuksen liitteenä olevaa hyväksyntäasiakirjojen hakemistoa on vastaavasti muutettava niin, että siitä käy ilmi viimeisimmän laajennuksen tai tarkistuksen päivämäärä tai päivitetyn toisinnon viimeisimmän konsolidoinnin päivämäärä.

16 artikla

Muutosten antaminen ja niistä ilmoittaminen

1.   Jos kyseessä on laajennus, hyväksyntäviranomaisten on päivitettävä kaikki tarvittavat EY-tyyppihyväksyntätodistuksen osat, sen liitteet ja hyväksymisasiakirjojen hakemisto. Päivitetty todistus liitteineen on toimitettava hakijalle ilman aiheetonta viivästystä.

2.   Jos kyseessä on tarkistus, hyväksyntäviranomaisen on annettava hakijalle ilman aiheetonta viivästystä tarkistetut asiakirjat tai konsolidoitu, päivitetty toisinto, myös hyväksyntäasiakirjojen tarkistettu hakemisto.

3.   Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava kaikista EY-tyyppihyväksyntiin tehdyistä muutoksista muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille 8 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

VI LUKU

AJONEUVON EY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN VOIMASSAOLO

17 artikla

Voimassaolon päättyminen

1.   Ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän voimassaolo lakkaa, kun

a)

jossakin hyväksyttyyn ajoneuvoon sovellettavassa säädöksessä säädetyt uudet vaatimukset tulevat pakollisiksi uusien ajoneuvojen rekisteröinnissä, myynnissä tai käyttöönotossa, eikä hyväksynnän niitä vastaava päivittäminen ole mahdollista;

b)

hyväksytyn ajoneuvon tuotanto lopetetaan vapaaehtoisesti pysyvästi;

c)

hyväksynnän voimassaolo päättyy erityisrajoituksen vuoksi.

2.   Jos voimassaolon päättyminen koskee ainoastaan yhtä jonkin tyypin varianteista tai ainoastaan yhtä jonkin variantin versioista, kyseisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyy ainoastaan tämän variantin tai version osalta.

3.   Kun tietyn ajoneuvotyypin valmistus lopullisesti päättyy, valmistajan on ilmoitettava tästä kyseisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle. Saatuaan tällaisen ilmoituksen viranomaisen on 20 työpäivän kuluessa ilmoitettava siitä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille.

Jäljempänä olevaa 27 artiklaa sovelletaan keskeytyksiin ainoastaan tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa.

4.   Kun ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän voimassaolo on päättymässä, valmistajan on ilmoitettava siitä EY-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

Hyväksyntäviranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava kaikki asiaan liittyvät tiedot muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille, jotta voidaan tarvittaessa soveltaa 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä. Tässä ilmoituksessa on erityisesti mainittava viimeisen valmistetun ajoneuvon valmistuspäivä ja tunnusnumero.

VII LUKU

VAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUS JA MERKINNÄT

18 artikla

Vaatimustenmukaisuustodistus

1.   Ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän haltijana valmistajan on toimitettava vaatimustenmukaisuustodistus, joka seuraa jokaista valmista, keskeneräistä tai valmistunutta, hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisesti valmistettua ajoneuvoa.

Keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon ollessa kyseessä valmistajan on ilmoitettava vaatimustenmukaisuustodistuksen toisella sivulla ainoastaan ne tiedot, jotka on lisätty tai muutettu siinä hyväksyntävaiheessa, ja tarvittaessa liitettävä todistukseen kaikki edellisen vaiheen vaatimustenmukaisuustodistukset.

2.   Vaatimustenmukaisuustodistus on laadittava jollakin Euroopan yhteisön virallisista kielistä. Mikä tahansa jäsenvaltio voi pyytää, että vaatimustenmukaisuustodistus käännetään sen omalle kielelle tai omille kielille.

3.   Vaatimustenmukaisuustodistus on suunniteltava niin, että sen väärentäminen ei ole mahdollista. Tätä varten on käytettävä paperia, joka on suojattu joko värigrafiikalla tai vesileimattu valmistajan tunnuksella.

4.   Vaatimustenmukaisuustodistus on täytettävä kokonaisuudessaan, eikä siihen voida sisällyttää muita ajoneuvon käyttöä koskevia rajoituksia kuin ne, joista on säädetty jossakin säädöksessä.

5.   Liitteessä IX olevassa I osassa säädetyn vaatimustenmukaisuustodistuksen, joka annetaan 20 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisessa menettelyssä hyväksytyille ajoneuvoille, otsikossa on oltava maininta ”20 artiklan nojalla tyyppihyväksytyille valmiille/valmistuneille ajoneuvoille (tilapäinen hyväksyntä)”.

6.   Liitteessä IX olevassa I osassa säädetyn vaatimustenmukaisuustodistuksen, joka annetaan 22 artiklan mukaisesti hyväksytyille ajoneuvoille, otsikossa on oltava maininta ”pieninä sarjoina tyyppihyväksytyille valmiille/valmistuneille ajoneuvoille” ja lähellä sitä valmistusvuosi sekä sen jäljessä järjestysnumero, joka sijoittuu yhden ja liitteessä XII osoitetun rajan välille ja ilmaisee kunkin valmistusvuoden osalta kyseisen ajoneuvon järjestyksen kyseisen vuoden valmistuserässä.

7.   Valmistaja voi toimittaa vaatimustenmukaisuustodistukseen sisältyviä tietoja sähköisesti jäsenvaltion rekisteröintiviranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

8.   Vaatimustenmukaisuustodistuksen kaksoiskappaleen voi antaa ainoastaan valmistaja. Kaikkien todistuksen kaksoiskappaleiden etupuolella on oltava selkeästi näkyvällä tavalla merkittynä sana ”kaksoiskappale”.

19 artikla

EY-tyyppihyväksyntämerkki

1.   Osan tai erillisen teknisen yksikön valmistajan on kiinnitettävä kuhunkin hyväksytyn tyypin mukaisesti valmistettuun osaan tai yksikköön asiaa koskevassa erityisdirektiivissä tai -asetuksessa vaadittu EY-tyyppihyväksyntämerkki, riippumatta siitä, onko kyseinen osa tai yksikkö osa jotakin järjestelmää.

2.   Jos EY-tyyppihyväksyntämerkkiä ei vaadita, valmistajan on kiinnitettävä osaan tai yksikköön vähintään kauppanimensä tai tavaramerkkinsä sekä tyyppi- ja/tai tunnusnumero.

3.   EY-tyyppihyväksyntämerkin on oltava liitteen VII lisäyksen mukainen.

VIII LUKU

ERITYISDIREKTIIVIEN KANSSA YHTEENSOPIMATTOMAT UUDET TEKNIIKAT TAI RATKAISUT

20 artikla

Uusille tekniikoille tai ratkaisuille myönnettävät vapautukset

1.   Jäsenvaltiot voivat valmistajan hakemuksesta myöntää EY-tyyppihyväksynnän yhden tai useamman liitteessä IV olevassa I osassa luetellun säädöksen kanssa yhteensopimatonta tekniikkaa tai ratkaisuja sisältävälle järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyypille sillä edellytyksellä, että komissio on antanut tähän luvan 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

2.   Jäsenvaltio voi, ennen kuin päätös hyväksynnän mahdollisesta myöntämisestä on tehty, myöntää haetun vapautuksen piiriin kuuluvalle ajoneuvotyypille tilapäisen, ainoastaan sen alueella voimassa olevan hyväksynnän sillä edellytyksellä, että se ilmoittaa tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille viipymättä toimittamalla niille seuraavista osista koostuvan asiakirjakokonaisuuden:

a)

perustelut sille, että kyseiset tekniikat tai ratkaisut tekevät järjestelmästä, osasta tai erillisestä teknisestä yksiköstä vaatimusten kanssa yhteensopimattoman;

b)

asiaan liittyvien turvallisuus- ja ympäristönäkökohtien sekä toteutettujen toimenpiteiden kuvaus;

c)

testien ja niistä saatujen tulosten kuvaus, joka osoittaa, että verrattuna vaatimuksiin, joista vapautusta haetaan, taataan vähintään vastaavaa turvallisuuden ja ympäristönsuojelun taso.

3.   Muut jäsenvaltiot voivat päättää hyväksyä 2 kohdassa tarkoitetun tilapäisen hyväksynnän alueellaan.

4.   Komissio päättää 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, voiko jäsenvaltio myöntää EY-tyyppihyväksynnän kyseiselle ajoneuvotyypille.

Päätöksessä on tarvittaessa ilmoitettava myös, onko päätöksen voimassaololle asetettu rajoituksia, kuten aikarajoja. Hyväksyntä on joka tapauksessa voimassa vähintään 36 kuukautta.

Jos komissio päättää evätä hyväksynnän, jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tilapäisen tyyppihyväksynnän haltijalle, että tilapäinen hyväksyntä peruutetaan kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona komissio on tehnyt päätöksen. Ajoneuvot, jotka on valmistettu tilpäisen hyväksynnän mukaisesti ennen sen peruuttamista, saa kuitenkin rekisteröidä, myydä tai ottaa käyttöön jossakin tilapäisen hyväksynnän hyväksyneessä jäsenvaltiossa.

5.   Tätä artiklaa ei sovelleta, jos järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö on sellaisen UNECE-säännön mukainen, johon komissio on liittynyt.

21 artikla

Vaaditut toimet

1.   Jos komissio toteaa, että 20 artiklan mukaisen vapautuksen myöntämiselle on pätevät perusteet, sen on välittömästi toteutettava tarvittavat toimenpiteet kyseisten erityisdirektiivien tai -asetusten mukauttamiseksi. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa liitteessä IV olevassa I osassa lueteltujen erityisdirektiivien tai -asetusten muita kuin keskeisiä osia, vahvistetaan ja niitä päivitetään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Jos 20 artiklan nojalla myönnettävä vapautus liittyy UNECE-sääntöön, komissio ehdottaa kyseiseen UNECE-sääntöön muutosta tarkistetun vuoden 1958 sopimuksen mukaisesti sovellettavaa menettelyä noudattaen.

2.   Heti kun asiaa koskevat säädökset on muutettu, kaikki vapautukseen liittyvät rajoitukset on välittömästi poistettava.

Jos tarvittavia toimenpiteitä säädösten mukauttamiseksi ei ole toteutettu, vapautuksen voimassaoloa voidaan hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion pyynnöstä jatkaa toisella päätöksellä, joka tehdään 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

IX LUKU

PIENINÄ SARJOINA VALMISTETUT AJONEUVOT

22 artikla

Pienten sarjojen EY-tyyppihyväksyntä

1.   Valmistajan pyynnöstä ja liitteessä XII olevan A osan 1 kohdassa vahvistetuissa määrää koskevissa rajoissa jäsenvaltioiden on myönnettävä 6 artiklan 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti EY-tyyppihyväksyntä ajoneuvotyypille, joka täyttää vähintään liitteessä IV olevan I osan lisäyksessä annetut vaatimukset.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä ei sovelleta erikoiskäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin.

3.   EY-tyyppihyväksyntätodistukset on numeroitava liitteen VII mukaisesti.

23 artikla

Pienten sarjojen kansallinen tyyppihyväksyntä

1.   Jos ajoneuvoja valmistetaan liitteessä XII olevan A osan 2 kohdassa säädetyissä määrää koskevissa rajoissa, jäsenvaltiot voivat myöntää vapautuksen yhden tai useamman liitteessä IV tai liitteessä XI luetellun säädöksen yhdestä tai useammasta vaatimuksesta, edellyttäen että ne asettavat vastaavat vaihtoehtoiset vaatimukset.

’Vaihtoehtoisilla vaatimuksilla’ tarkoitetaan hallinnollisia säännöksiä ja teknisiä vaatimuksia, joilla pyritään varmistamaan liikenneturvallisuuden ja ympäristönsuojelun taso, joka vastaa mahdollisimman hyvin liitteen IV tai liitteen XI säännöksillä aikaan saatua tasoa.

2.   Jäsenvaltiot voivat 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen osalta myöntää vapautuksen yhdestä tai useammasta tämän direktiivin säännöksestä.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista säännöksistä voidaan myöntää vapautuksia ainoastaan, jos jäsenvaltiolla on asialliset perusteet siihen.

4.   Kun ajoneuvoja tyyppihyväksytään tämän artiklan nojalla, jäsenvaltioiden on hyväksyttävä järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka on tyyppihyväksytty liitteessä IV lueteltujen säädösten mukaisesti.

5.   Tyyppihyväksyntätodistuksessa on täsmennettävä 1 ja 2 kohdan mukaisesti myönnettyjen poikkeusten laatu.

Tämän kohdan mukaisesti myönnetyssä tyyppihyväksyntätodistuksessa, jonka malli annetaan liitteessä VI, ei voi olla otsikkoa ”Ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntätodistus”. Hyväksyntätodistukset on kuitenkin numeroitava liitteen VII mukaisesti.

6.   Tyyppihyväksyntä on voimassa vain hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion alueella. Valmistajan pyynnöstä hyväksyntäviranomaisen on kuitenkin lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai sähköpostilla jäljennös tyyppihyväksyntätodistuksesta ja sen liitteistä valmistajan nimeämien jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille.

Tällaisen jäsenvaltion on 60 päivän kuluessa tällaisen kirjeen tai sähköpostin vastaanottamisesta ilmoitettava, hyväksyykö se tyyppihyväksynnän. Sen on virallisesti ilmoitettava tästä päätöksestään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulle hyväksyntäviranomaiselle.

Jäsenvaltio ei saa evätä tyyppihyväksyntää, jollei sillä ole perusteltua syytä uskoa, että tekniset säännökset, joiden mukaisesti ajoneuvo on hyväksytty, eivät vastaa sen omia säännöksiä.

7.   Jos hakija haluaa myydä, rekisteröidä tai ottaa käyttöön ajoneuvon toisessa jäsenvaltiossa, hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion on hakijan pyynnöstä toimitettava hänelle jäljennös tyyppihyväksyntätodistuksesta, hyväksyntäasiakirjat mukaan luettuina.

Jäsenvaltion on sallittava tämän ajoneuvon myynti, rekisteröinti tai käyttöönotto, jollei sillä ole perusteltua syytä uskoa, että tekniset säännöt, joiden mukaisesti ajoneuvo on hyväksytty, eivät vastaa sen omia säännöksiä.

X LUKU

YKSITTÄISHYVÄKSYNNÄT

24 artikla

Yleiset säännökset

1.   Jäsenvaltiot voivat siitä riippumatta, onko kyseessä ajoneuvon ainoa kappale, myöntää tietylle ajoneuvolle vapautuksen yhdestä tai useammasta tämän direktiivin säännöksestä tai yhdestä tai useammasta liitteessä IV tai XI luetellusta säädöksestä sillä edellytyksellä, että ne asettavat vaihtoehtoisia vaatimuksia.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista säännöksistä saa myöntää vapautuksia ainoastaan, jos jäsenvaltiolla on siihen asialliset perusteet.

’Vaihtoehtoisilla vaatimuksilla’ tarkoitetaan hallinnollisia säännöksiä ja teknisiä vaatimuksia, joilla pyritään varmistamaan liikenneturvallisuuden ja ympäristönsuojelun taso, joka vastaa mahdollisimman hyvin liitteen IV tai liitteen XI säännöksillä aikaan saatua tasoa.

2.   Jäsenvaltiot eivät saa suorittaa rikkovia testejä. Niiden on käytettävä kaikkia asiaankuuluvia tietoja, jotka hakija on toimittanut osoittaakseen vaihtoehtoisten vaatimusten mukaisuuden.

3.   Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä kaikki järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksynnät vaihtoehtoisten vaatimusten sijasta.

4.   Valmistajan tai ajoneuvon omistajan tai heidän puolestaan toimivan yhteisöön sijoittautuneen henkilön on jätettävä yksittäishyväksyntää koskeva hakemus.

5.   Jäsenvaltion on myönnettävä yksittäishyväksyntä, jos ajoneuvo on hakemukseen liitetyn kuvauksen mukainen ja täyttää sovellettavat tekniset vaatimukset; jäsenvaltion on tällöin ilman aiheetonta viivytystä annettava yksittäishyväksyntätodistus.

Yksittäishyväksyntätodistuksen on perustuttava tämän direktiivin liitteessä VI säädettyyn EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malliin, ja siihen on sisällytettävä vähintäänkin ne tiedot, joita tarvitaan ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista 29 päivänä huhtikuuta 1999 annetussa neuvoston direktiivissä 1999/37/EY (13) säädetyn rekisteröintihakemuksen täyttämiseen. Yksittäishyväksyntätodistuksissa ei saa olla otsikkoa ”ajoneuvon EY-hyväksyntä”.

Yksittäishyväksyntätodistuksessa on oltava kyseisen ajoneuvon tunnusnumero.

6.   Yksittäishyväksyntä on voimassa vain sen myöntäneen jäsenvaltion alueella.

Jos hakija haluaa myydä, rekisteröidä tai ottaa toisessa jäsenvaltiossa käyttöön yksittäishyväksytyn ajoneuvon, hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion on pyynnöstä toimitettava hakijalle lausunto teknisistä säännöksistä, joiden mukaisesti ajoneuvo on hyväksytty.

Jos jäsenvaltio on myöntänyt ajoneuvolle yksittäishyväksynnän tämän artiklan säännösten mukaisesti, toisen jäsenvaltion on sallittava tällaisen ajoneuvon myynti, rekisteröinti tai käyttöönotto, jollei sillä ole perusteltua syytä uskoa, että tekniset säännökset, joiden mukaisesti ajoneuvo on hyväksytty, eivät vastaa sen omia säännöksiä.

7.   Ajoneuvon valmistajan tai omistajan pyynnöstä jäsenvaltioiden on myönnettävä yksittäishyväksyntä ajoneuvolle, joka on tämän direktiivin säännösten sekä liitteessä IV tai XI lueteltujen säädösten mukainen.

Tällaisesssa tapauksessa jäsenvaltioiden on hyväksyttävä yksittäishyväksyntä ja sallittava ajoneuvon myynti, rekisteröinti ja käyttöönotto.

8.   Tämän artiklan säännöksiä voidaan soveltaa ajoneuvoihin, jotka on tyyppihyväksytty tämän direktiivin mukaisesti ja joita on muutettu ennen niiden ensimmäistä rekisteröintiä tai käyttöönottoa.

25 artikla

Erityissäännökset

1.   Edellä 24 artiklassa säädettyä menettelyä voidaan monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn mukaisesti soveltaa myös johonkin tiettyyn ajoneuvoon sen valmistumisen perättäisten vaiheiden aikana.

2.   Edellä 24 artiklassa säädetyllä menettelyllä ei voida korvata mitään monivaiheisen EY-tyyppihyväksyntämenettelyn tavanomaiseen kulkuun kuuluvaa välivaihetta, eikä sitä voida käyttää ensimmäisen vaiheen hyväksynnän hankkimiseen ajoneuvolle.

XI LUKU

REKISTERÖINTI, MYYNTI JA KÄYTTÖÖNOTTO

26 artikla

Ajoneuvojen rekisteröinti, myynti ja käyttöönotto

1.   Jäsenvaltiot saavat rekisteröidä ajoneuvot ja sallia niiden myynnin ja käyttöönoton ainoastaan, jos ne on varustettu voimassa olevalla vaatimustenmukaisuustodistuksella, joka on annettu 18 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 29 ja 30 artiklan soveltamista.

Jäsenvaltioiden on sallittava keskeneräisten ajoneuvojen myynti, mutta ne voivat evätä tällaisten ajoneuvojen pysyvän rekisteröinnin tai käyttöönoton niin kauan kuin ajoneuvot ovat keskeneräisiä.

2.   Ajoneuvoja, joille on myönnetty vapautus vaatimustenmukaisuustodistusta koskevasta vaatimuksesta, voidaan myydä tai ottaa käyttöön ainoastaan, jos ne täyttävät tämän direktiivin niitä koskevat tekniset vaatimukset.

3.   Pieninä sarjoina valmistettujen ajoneuvojen osalta rekisteröityjen, myytyjen tai käyttöönotettujen ajoneuvojen lukumäärä vuodessa saa olla enintään liitteessä XII olevassa A osassa tarkoitettu yksiköiden lukumäärä.

27 artikla

Sarjan viimeisten ajoneuvojen rekisteröinti, myynti ja käyttöönotto

1.   Jäsenvaltiot voivat liitteessä XII olevassa B osassa annettujen rajoitusten mukaisesti ja ainoastaan rajatun ajan rekisteröidä ajoneuvoja ja sallia niiden myynnin tai käyttöönoton, jos ne ovat sellaisen ajoneuvotyypin mukaisia, jonka EY-tyyppihyväksyntä ei ole enää voimassa.

Tämän artiklan 1 kohtaa sovelletaan ainoastaan yhteisön alueella oleviin ajoneuvoihin, jotka valmistusaikanaan kuuluivat voimassa olevan EY-tyyppihyväksynnän piiriin mutta joita ei ollut rekisteröity tai otettu käyttöön ennen mainitun EY-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymistä.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa säädetty mahdollisuus on käytettävissä valmiiden ajoneuvojen osalta 12 kuukauden ja valmistuneiden ajoneuvojen osalta 18 kuukauden ajan päivämäärästä, jolloin EY-tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyi.

3.   Jos valmistaja haluaa käyttää 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, sen on toimitettava hakemus kunkin sellaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jota kyseisten ajoneuvojen käyttöönotto koskee. Hakemuksessa on eriteltävä ne tekniset ja/tai kaupalliset syyt, joiden vuoksi kyseiset ajoneuvot eivät ole uusien teknisten vaatimusten mukaisia.

Kyseisten jäsenvaltioiden on päätettävä kolmen kuukauden kuluessa pyynnön saamisesta, hyväksyvätkö ne, että kyseiset ajoneuvot rekisteröidään niiden alueella, ja kuinka monta tällaista ajoneuvoa ne hyväksyvät rekisteröitäviksi alueellaan.

4.   Edellä 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin ajoneuvoihin, jotka kuuluivat kansallisen tyyppihyväksynnän piiriin mutta joita ei ollut rekisteröity tai otettu käyttöön ennen kyseisen hyväksynnän voimassaolon päättymistä 45 artiklan mukaisesti EY-tyyppihyväksyntämenettelyn pakollisen täytäntöönpanon vuoksi.

5.   Jäsenvaltioiden on sovellettava asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tässä artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen rekisteröitävien tai käyttöön otettavien ajoneuvojen lukumäärää seurataan tehokkaasti.

28 artikla

Osien ja erillisten teknisten yksiköiden myynti ja käyttöönotto

1.   Jäsenvaltiot saavat sallia osien tai erillisten teknisten yksiköiden myynnin ja käyttöönoton, jos ja vain jos nämä osat tai erilliset tekniset yksiköt täyttävät niitä koskevien säädösten vaatimukset ja niissä on oikeat, 19 artiklan mukaiset merkinnät.

2.   Edellä 1 kohtaa ei sovelleta osiin tai erillisiin teknisiin yksiköihin, jotka on nimenomaan rakennettu tai suunniteltu uusiin ajoneuvoihin, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.

3.   Edellä 1 kohdasta poiketen jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten osien tai erillisten teknisten yksiköiden myynnin ja käyttöönoton, jotka on 20 artiklan mukaisesti vapautettu yhdestä tai useammasta säädöksen säännöksestä tai jotka on tarkoitettu asennettaviksi kyseistä osaa tai erillistä teknistä yksikköä varten 22, 23 tai 24 artiklan nojalla myönnettyjen hyväksyntöjen piiriin kuuluviin ajoneuvoihin.

4.   Edellä 1 kohdasta poiketen ja jollei säädöksessä toisin säädetä, jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten osien tai erillisten teknisten yksiköiden myynnin ja käyttöönoton, jotka on tarkoitettu asennettaviksi ajoneuvoihin, joilta ei niiden käyttöönoton hetkellä edellytetty EY-tyyppihyväksyntää tämän direktiivin tai direktiivin 70/156/ETY nojalla.

XII LUKU

SUOJALAUSEKKEET

29 artikla

Tämän direktiivin mukaiset ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt

1.   Jos jäsenvaltio katsoo, että vaikka uudet ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt ovat sovellettavien vaatimusten mukaisia tai asianmukaisesti merkittyjä, ne muodostavat silti vakavan vaaran liikenneturvallisuudelle tai vahingoittavat vakavasti ympäristöä tai kansanterveyttä, se voi enintään kuuden kuukauden ajaksi kieltäytyä rekisteröimästä tällaisia ajoneuvoja tai sallimasta tällaisten ajoneuvojen, osien tai erillisten teknisten yksiköiden myyntiä tai käyttöönottoa alueellaan.

Tässä tapauksessa kyseisen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava tästä valmistajalle, muille jäsenvaltioille ja komissiolle ja ilmoitettava päätöksensä perusteena olevat syyt sekä erityisesti, perustuuko päätös:

puutteisiin asiaa koskevissa säädöksissä; vai

asiaa koskevien vaatimusten virheelliseen soveltamiseen.

2.   Komissio kuulee päätöksen valmistelemiseksi mahdollisimman pian asianomaisia osapuolia ja erityisesti tyyppihyväksynnän myöntänyttä hyväksyntäviranomaista.

3.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet perustuvat puutteisiin asiaa koskevissa säädöksissä, on toteutettava aiheelliset toimenpiteet seuraavasti:

kun kyse on liitteessä IV olevassa I osassa luetelluista erityisdirektiiveistä tai -asetuksista, komissio muuttaa niitä 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen,

kun kyse on UNECE-säännöistä, komissio tekee tarvittavat muutosehdotukset asiaa koskeviin UNECE-sääntöihin tarkistetun vuoden 1958 sopimuksen nojalla sovellettavaa menettelyä noudattaen.

4.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet perustuvat asiaa koskevien vaatimusten virheelliseen soveltamiseen, komissio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet tällaisten vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.

30 artikla

Ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka eivät ole hyväksytyn tyypin mukaisia

1.   Jos EY-tyyppihyväksynnän myöntänyt jäsenvaltio katsoo, että vaatimustenmukaisuustodistuksella tai hyväksyntämerkillä varustetut uudet ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt eivät ole sen hyväksymän tyypin mukaisia, sen on toteutettava aiheelliset toimenpiteet varmistaakseen, että valmistetut ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt saadaan hyväksytyn tyypin mukaisiksi; tällainen toimenpide voi tarvittaessa olla myös tyyppihyväksynnän peruuttaminen. Kyseisen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille toteutetut toimenpiteet.

2.   Poikkeamien EY-tyyppihyväksyntätodistuksesta tai hyväksyntäasiakirjoista on 1 kohtaa sovellettaessa katsottava merkitsevän sitä, ettei hyväksytyn tyypin mukaisuus täyty.

Ajoneuvoa ei pidetä hyväksytyn tyypin vastaisena, jos asiaa koskevissa säädöksissä säädetään vaihteluväleistä ja näitä vaihteluvälejä noudatetaan.

3.   Jos jäsenvaltio osoittaa, että vaatimustenmukaisuustodistuksella tai hyväksyntämerkillä varustetut uudet ajoneuvot, osat tai erilliset tekniset yksiköt eivät ole hyväksytyn tyypin mukaisia, se voi pyytää EY-tyyppihyväksynnän myöntänyttä jäsenvaltiota tarkastamaan, että tuotannossa olevat ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt ovat edelleen hyväksytyn tyypin mukaisia. Saatuaan tällaisen pyynnön kyseisen jäsenvaltion on toteutettava vaadittavat toimet mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa kuuden kuukauden kuluessa pyynnön päiväyksestä.

4.   Hyväksyntäviranomaisten on pyydettävä järjestelmän, osan, erillisen teknisen yksikön tai keskeneräisen ajoneuvon tyyppihyväksynnän myöntänyttä jäsenvaltiota toteuttamaan tarpeelliset toimet sen varmistamiseksi, että tuotannossa olevat ajoneuvot saadaan jälleen hyväksytyn tyypin mukaisiksi seuraavissa tapauksissa:

a)

kun kyse on ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnästä, ja ajoneuvon vaatimustenvastaisuus johtuu yksinomaan järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenvastaisuudesta;

b)

kun kyse on monivaiheisesta tyyppihyväksynnästä, ja valmistuneen ajoneuvon vaatimustenvastaisuus johtuu yksinomaan keskeneräiseen ajoneuvoon olennaisesti kuuluvan järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tai itse keskeneräisen ajoneuvon vaatimustenvastaisuudesta.

Saatuaan tällaisen pyynnön kyseisen jäsenvaltion on toteutettava vaadittavat toimet, tarvittaessa yhdessä pyynnön esittäneen jäsenvaltion kanssa, mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa kuuden kuukauden kuluessa pyynnön päiväyksestä. Kun vaatimustenvastaisuus on todettu, kyseiselle järjestelmälle, osalle, erilliselle tekniselle yksikölle tai keskeneräiselle ajoneuvolle EY-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen on toteutettava 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

5.   Hyväksyntäviranomaisten on 20 työpäivän kuluessa ilmoitettava toisilleen EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta ja peruuttamisen syistä.

6.   Jos EY-tyyppihyväksynnän myöntänyt jäsenvaltio riitauttaa sille ilmoitetun vaatimustenvastaisuuden, asianomaisten jäsenvaltioiden on pyrittävä ratkaisemaan erimielisyys. Komissiolle on ilmoitettava asiasta, ja se järjestää asiaankuuluvia neuvotteluja ratkaisun aikaansaamiseksi.

31 artikla

Sellaisten osien ja varusteiden myynti ja käyttöönotto, jotka voivat aiheuttaa merkittävän vaaran keskeisten järjestelmien moitteettomalle toiminnalle

1.   Jäsenvaltiot saavat sallia sellaisten osien ja varusteiden myynnin, myyntiin tarjoamisen tai käyttöönoton, jotka voivat merkittävästi haitata ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristönsuojelun tason kannalta olennaisten järjestelmien toimintaa, vain jos mainituille osille ja varusteille on myönnetty hyväksyntäviranomaisen lupa 5–10 kohdan mukaisesti.

2.   Osat tai varusteet, jotka ovat luvanvaraisia 1 kohdan mukaisesti, sisällytetään liitteeseen XIII luotavaan luetteloon. Tätä koskevaa päätöstä on edellettävä raporttiin perustuva arviointi ja siinä on pyrittävä seuraavien osatekijöiden väliseen tasapainoon:

a)

ajoneuvoista, joihin tarkasteltavana olevia osia tai varusteita on asennettu, turvallisuudelle tai ympäristönsuojelun tasolle aiheutuvan vakavan vaaran olemassaolo; ja

b)

vaikutukset, joita tämän artiklan nojalla asetettavalla tarkasteltavana olevia osia ja varusteita koskevalla mahdollisella lupavaatimuksella on kuluttajiin ja valmistajiin jälkimarkkinoilla.

3.   Edellä 1 kohtaa ei sovelleta alkuperäisosiin ja -varusteisiin, joita koskee ajoneuvoihin sovellettava järjestelmän tyyppihyväksyntä, eikä osiin tai varusteisiin, jotka on tyyppihyväksytty jonkin liitteessä IV luetellun säädöksen säännösten mukaisesti, paitsi jos kyseiset hyväksynnät liittyvät muihin näkökohtiin kuin mitä 1 kohdassa tarkoitetaan. Edellä 1 kohtaa ei sovelleta osiin ja varusteisiin, jotka on tuotettu yksinomaan kilpa-ajoneuvoihin, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi yleisillä teillä. Jos liitteeseen XIII sisällytetyt osat ja varusteet on tarkoitettu käytettäviksi sekä kilpa-ajoneuvoissa että ajoneuvoissa yleisillä teillä, näitä osia ja varusteita ei saa myydä tai tarjota myyntiin suurelle yleisölle käytettäviksi tiellä käytettävissä ajoneuvoissa, elleivät ne täytä tämän artiklan vaatimuksia.

Tarvittaessa komissio hyväksyy säännökset, jotka koskevat tässä kohdassa tarkoitettujen osien ja varusteiden tunnistamista.

4.   Komissio vahvistaa toimijoita kuultuaan edellä 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn ja lupamenettelyn sekä hyväksyy liitteessä XIII vahvistetun luettelon myöhempää päivittämistä koskevat ehdot. Näihin vaatimuksiin sisältyvät turvallisuutta, ympäristönsuojelua ja tarvittaessa testausstandardeja koskevat määräykset. Ne voivat perustua liitteessä IV lueteltuihin säädöksiin, ne voidaan laatia asiaa koskevan turvallisuus-, ympäristö- ja testausteknologian perusteella, tai, jos tämä ei ole tarkoituksenmukainen tapa saavuttaa vaadittavat turvallisuutta tai ympäristöä koskevat tavoitteet, ne voivat muodostua osan tai varusteen vertailusta alkuperäisen ajoneuvon tai tarpeen mukaan jonkin sen osan ympäristöä tai turvallisuutta koskevien ominaisuuksien kanssa.

5.   Edellä 1 kohtaa sovellettaessa osien tai varusteiden valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle nimetyn tutkimuslaitoksen laatima testiraportti, joka todistaa, että osat tai varusteet, joille lupaa haetaan, ovat 4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisia. Valmistaja voi jättää tyyppiä ja osaa kohden vain yhden hakemuksen ja ainoastaan yhdelle hyväksyntäviranomaiselle.

Hakemuksessa on annettava yksityiskohtaiset tiedot seuraavista: osien tai varusteiden valmistaja, niiden varusteiden ja osien, joille lupaa haetaan, tyyppi, tunnus- ja osanumerot, sekä ajoneuvon valmistajan nimi, ajoneuvon tyyppi ja tarvittaessa valmistusvuodet tai muut tiedot, joiden avulla ajoneuvot, joihin asennettaviksi tällaiset osat tai varusteet on tarkoitettu, voidaan tunnistaa.

Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että testiraportin ja muun näytön huomioon ottaen kyseiset osat tai varusteet ovat 4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaiset, se antaa todistuksen valmistajalle ilman aiheetonta viivytystä. Tämän todistuksen nojalla osia tai varusteita saa myydä, saattaa myyntiin tai asentaa ajoneuvoihin yhteisössä edellyttäen, että 9 kohdan toista alakohtaa noudatetaan.

6.   Kukin tämän artiklan perusteella luvan saanut osa ja varuste on merkittävä asianmukaisesti.

Komissio vahvistaa merkintä- ja pakkausvaatimukset sekä edellä 5 kohdassa mainitun todistuksen mallin ja numerointijärjestelmän.

7.   Kohdassa 2–6 tarkoitetut toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia muun muassa täydentämällä niitä, hyväksytään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

8.   Valmistajan on ilmoitettava viipymättä todistuksen myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle kaikista muutoksista, jotka vaikuttavat todistuksen myöntämisen edellytyksiin. Kyseinen hyväksyntäviranomainen päättää, onko todistusta tarkistettava vai onko se myönnettävä uudelleen, sekä siitä, tarvitaanko uusia testejä.

Valmistaja on vastuussa sen varmistamisesta, että osat ja varusteet tuotetaan nyt ja tulevaisuudessa niiden edellytysten mukaisesti, joiden nojalla todistus on myönnetty.

9.   Ennen luvan myöntämistä hyväksyntäviranomaisen on tarkistettava, että järjestelyt ja menettelyt, joilla varmistetaan tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta, ovat tyydyttävät.

Jos hyväksyntäviranomainen havaitsee, että luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty, sen on pyydettävä valmistajaa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että osat ja varusteet saadaan jälleen vaatimusten mukaisiksi. Tarvittaessa sen on peruutettava lupa.

10.   Jäsenvaltioiden erimielisyyksistä 5 kohdassa tarkoitettujen todistusten osalta on ilmoitettava komissiolle. Komissio toteuttaa jäsenvaltioita kuultuaan asianmukaiset toimenpiteet, tarvittaessa myös vaatii luvan peruuttamista.

11.   Tätä artiklaa ei sovelleta osaan tai varusteeseen, ennen kuin se on lueteltu liitteessä XIII. Kutakin liitteeseen XIII lisättävää merkintää tai merkintäryhmää varten on asetettava kohtuullinen siirtymäaika, jotta osan tai varusteen valmistaja voisi hakea ja saada luvan. Samaan aikaan voidaan tarvittaessa asettaa päivämäärä, jota ennen tyyppihyväksyttyihin ajoneuvoihin suunnitellut osat ja varusteet jäävät tämän artiklan soveltamisalan ulkopuolelle.

12.   Siihen saakka kun on tehty päätös siitä, onko osa tai varuste sisällytettävä 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon, jäsenvaltiot voivat pitää voimassa kansalliset säännöksensä, jotka koskevat osia tai varusteita, jotka voivat vaarantaa huomattavalla tavalla ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristönsuojelun tason kannalta olennaisten järjestelmien toimintaa.

Kun tällainen päätös on tehty, osia tai varusteita koskevien kansallisten säännösten voimassaolo päättyy.

13.   Jäsenvaltiot eivät saa hyväksyä 29 päivästä lokakuuta 2007 alkaen osia ja varusteita koskevia uusia säännöksiä, jotka voivat vaikuttaa ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristöystävällisyyden kannalta olennaisten järjestelmien moitteettomaan toimintaan.

32 artikla

Ajoneuvojen vetäminen pois markkinoilta

1.   Jos valmistajan, jolle on myönnetty ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntä, on jonkin säädöksen tai direktiivin 2001/95/EY säännösten nojalla vedettävä jo myytyjä, rekisteröityjä tai käyttöön otettuja ajoneuvoja pois markkinoilta sen vuoksi, että yksi tai useampi ajoneuvoon asennettu järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö siitä riippumatta, onko se tämän direktiivin nojalla asianmukaisesti hyväksytty, aiheuttaa vakavan vaaran liikenneturvallisuudelle, kansanterveydelle tai ympäristönsuojelulle, valmistajan on välittömästi ilmoitettava tästä ajoneuvon hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle.

2.   Valmistajan on ehdotettava hyväksyntäviranomaiselle korjaavia toimia, joilla 1 kohdassa tarkoitettu vaara voidaan poistaa. Hyväksyntäviranomaisen on toimitettava ehdotetut toimenpiteet muiden jäsenvaltioiden viranomaisille tiedoksi viipymättä.

Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että toimenpiteet on tosiasiallisesti toteutettu niiden alueella.

3.   Jos kyseiset viranomaiset pitävät toimenpiteitä riittämättöminä tai jos niitä ei ole toteutettu riittävän nopeasti, niiden on ilmoitettava tästä viipymättä hyväksyntäviranomaiselle, joka on myöntänyt ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän.

Hyväksyntäviranomaisen on sen jälkeen ilmoitettava tästä valmistajalle. Jos EY-tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen ei itse ole tyytyväinen valmistajan toimenpiteisiin, se toteuttaa vaadittavat suojaustoimenpiteet, joihin kuuluu myös ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän peruuttaminen, jos valmistaja ei ehdota ja pane täytäntöön tehokkaita korjaavia toimenpiteitä. Jos ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntä peruutetaan, kyseisen hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava tästä valmistajalle, muiden asianomaisten jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle kirjatulla kirjeellä tai vastaavalla sähköisellä välineellä 20 työpäivän kuluessa.

4.   Tätä artiklaa sovelletaan myös osiin, joita minkään säädöksen vaatimukset eivät koske.

33 artikla

Päätöksistä ilmoittaminen ja käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot

Jokainen tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen säännösten nojalla tehty päätös sekä jokainen EY-tyyppihyväksynnän epäämisen tai peruuttamisen tai rekisteröinnin epäämisen tai myyntikiellon sisältävä päätös on perusteltava yksityiskohtaisesti.

Näistä päätöksistä ja asianomaisen jäsenvaltion voimassa olevien lakien mukaisesti käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista ja niille asetetuista määräajoista on ilmoitettava asianosaiselle.

XIII LUKU

KANSAINVÄLISET SÄÄNNÖT

34 artikla

EY-tyyppihyväksyntään vaaditut UNECE-säännöt

1.   UNECE-säännöt, joihin yhteisö on liittynyt ja jotka luetellaan liitteessä IV olevassa I osassa ja liitteessä XI, ovat osa ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää samalla tavalla kuin erityisdirektiivit tai -asetukset. Niitä sovelletaan liitteessä IV olevassa I osassa ja liitteessä XI olevan taulukon asiaa koskevissa sarakkeissa lueteltuihin ajoneuvoluokkiin.

2.   Kun yhteisö on päättänyt soveltaa UNECE-sääntöä pakollisena sääntönä ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää varten päätöksen 97/836/EY 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti, tämän direktiivin liitteitä muutetaan vastaavasti tämän direktiivin 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Säädöksessä, jolla tämän direktiivin liitteitä muutetaan, on myös asetettava päivämäärät UNECE-säännön tai sen muutosten pakolliselle soveltamiselle. Jäsenvaltioiden on kumottava tai mukautettava mahdolliset kansalliset lakinsa, jotka eivät ole yhteensopivia kyseisen UNECE-säännön kanssa.

Jos tällainen UNECE-sääntö korvaa olemassa olevan erityisdirektiivin tai -asetuksen, vastaava merkintä liitteessä IV olevassa I osassa ja liitteessä XI korvataan UNECE-säännön numerolla, ja vastaava merkintä liitteessä IV olevassa II osassa poistetaan samaa menettelyä noudattaen.

3.   Edellä 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa UNECE-säännöllä korvattu erityisdirektiivi tai -asetus kumotaan 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Jos erityisdirektiivi kumotaan, jäsenvaltioiden on kumottava kansalliset säädökset, jotka on annettu kyseisen direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

4.   Tässä direktiivissä tai erityisdirektiiveissä tai -asetuksissa voidaan viitata suoraan kansainvälisiin standardeihin ja asetuksiin toistamatta niitä yhteisön säädöksissä.

35 artikla

UNECE-sääntöjen ja direktiivien tai asetusten vastaavuus

1.   Liitteessä IV olevassa II osassa luetellut UNECE-säännöt katsotaan vastaavia erityisdirektiivejä tai -asetuksia vastaaviksi, jos niillä on sama soveltamisala ja kohde.

Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on hyväksyttävä näiden UNECE-sääntöjen mukaisesti myönnetyt hyväksynnät ja soveltuvin osin asiaan kuuluvat tyyppihyväksyntämerkit vastaavan erityisdirektiivin tai -asetuksen mukaisesti myönnettyjen vastaavien hyväksyntöjen ja hyväksyntämerkkien sijasta.

2.   Jos yhteisö on päättänyt 1 kohdan tarkoitusta varten soveltaa uutta UNECE-sääntöä tai UNECE-sääntöä, sellaisena kuin se on muutettuna, tämän direktiivin liitteessä IV oleva II osa muutetaan asianmukaisesti. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

36 artikla

Vastaavuus muiden sääntöjen kanssa

Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta tunnustaa yhteisön ja kolmansien maiden välillä tehtyjen monen- tai kahdenvälisten sopimusten puitteissa tässä direktiivissä vahvistettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksyntää koskevien edellytysten tai säännösten vastaavuuden kansainvälisesti tai kolmansissa maissa vahvistettujen menettelyjen kanssa.

XIV LUKU

TEKNISEN TIEDON TARJOAMINEN

37 artikla

Käyttäjille tarkoitetut tiedot

1.   Valmistaja ei saa toimittaa mitään teknisiä tietoja, jotka liittyvät tässä direktiivissä tai liitteessä IV luetelluissa säädöksissä annettuihin tietoihin ja jotka eroavat hyväksyntäviranomaisen hyväksymistä tiedoista.

2.   Jos säädöksessä tästä nimenomaisesti säädetään, valmistajan on asetettava käyttäjien saataville kaikki asiaan liittyvät tiedot ja tarvittavat ohjeet, joissa kuvataan kaikki ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön käyttöön liittyvät erityisehdot tai -rajoitukset.

Nämä tiedot on tarjottava Euroopan yhteisön virallisilla kielillä. Tiedot on yhteisymmärryksessä hyväksyntäviranomaisen kanssa annettava soveltuvassa asiakirjassa, kuten omistajan käsikirjassa tai huoltokirjassa.

38 artikla

Osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajille tarkoitetut tiedot

1.   Ajoneuvon valmistajan on asetettava osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajien saataville kaikki ne tiedot, joita tarvitaan osien tai erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksyntään tai luvan saamiseen 31 artiklan nojalla; näihin tietoihin voi tarvittaessa sisältyä säädöksen liitteessä tai lisäyksessä erityisesti lueteltuja piirustuksia.

Ajoneuvon valmistajalla on oikeus edellyttää osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajilta sitovaa sopimusta, jolla suojataan muiden kuin julkisten, myös teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien, tietojen luottamuksellisuus.

2.   Osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajan, jolla on hallussaan EY-tyyppihyväksyntätodistus, jossa 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti asetetaan käyttörajoituksia tai asennusta koskevia erityisedellytyksiä taikka molempia, on todistuksen haltijan ominaisuudessa annettava yksityiskohtaiset tiedot näistä ajoneuvon valmistajalle.

Jos säädöksessä näin säädetään, osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajan on yhdessä valmistetun osan tai erillisen teknisen yksikön kanssa annettava ohjeita käyttörajoituksista tai asennusta koskevista erityisedellytyksistä taikka molemmista.

XV LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMENPITEET JA MUUTOKSET

39 artikla

Täytäntöönpanotoimet ja tähän direktiiviin, erityisdirektiiveihin ja -asetuksiin tehtävät muutokset

1.   Komissio hyväksyy kunkin erityisdirektiivin tai -asetuksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet kussakin kyseeseen tulevassa direktiivissä tai asetuksessa annettujen sääntöjen mukaisesti.

2.   Komissio hyväksyy tämän direktiivin liitteisiin tai liitteessä IV olevassa I osassa lueteltujen erityisdirektiivien tai -asetusten säännöksiin tehtävät muutokset, jotka ovat tarpeen niiden mukauttamiseksi tieteellisen ja teknisen tiedon kehitykseen tai vammaisten henkilöiden erityistarpeisiin.

3.   Komissio hyväksyy tähän direktiiviin tehtävät muutokset, jotka ovat tarpeen teknisten vaatimusten asettamiseksi pieninä sarjoina valmistettaville ajoneuvoille, yksittäishyväksyntämenettelyssä hyväksytyille ajoneuvoille sekä erikoiskäyttöön tarkoitetuille ajoneuvoille.

4.   Kun komissio saa tiedon tienkäyttäjille tai ympäristölle aiheutuvista vakavista vaaroista, jotka edellyttävät kiireellisiä toimenpiteitä, komissio voi muuttaa liitteessä IV olevassa I osassa lueteltujen erityisdirektiivien tai -asetusten säännöksiä.

5.   Komissio hyväksyy muutokset, jotka ovat tarpeen hyvän hallinnon edistämiseksi, ja etenkin muutokset, jotka ovat tarpeen, jotta varmistetaan liitteessä IV olevassa I osassa lueteltujen erityisdirektiivien tai -asetusten johdonmukaisuus joko keskenään tai muiden yhteisön oikeuden säädösten kanssa.

6.   Kun päätöstä 97/836/EY sovellettaessa hyväksytään uusia UNECE-sääntöjä tai muutoksia nykyisiin UNECE-sääntöihin, joihin yhteisö on liittynyt, komissio muuttaa vastaavasti tämän direktiivin liitteitä.

7.   Kussakin uudessa erityisdirektiivissä tai -asetuksessa tehdään asianmukaiset muutokset tämän direktiivin liitteisiin.

8.   Tämän direktiivin liitteitä voidaan muuttaa asetuksin.

9.   Tässä artiklassa tarkoitetut toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin tai erityisdirektiivien ja -asetusten muita kuin keskeisiä osia muun muassa täydentämällä niitä, hyväksytään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

40 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ’tekninen komitea – moottoriajoneuvot’.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon kyseisen päätöksen 8 artiklan säännökset.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon kyseisen päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

XVI LUKU

TUTKIMUSLAITOSTEN NIMEÄMINEN JA ILMOITTAMINEN

41 artikla

Tutkimuslaitosten nimeäminen

1.   Kun jäsenvaltio nimeää tutkimuslaitoksen, viimeksi mainitun on noudatettava tämän direktiivin säännöksiä.

2.   Tutkimuslaitosten on tehtävä itse testit, joita edellytetään tässä direktiivissä tai jossakin liitteessä IV luetellussa säädöksessä määritettyä hyväksyntää tai tarkastuksia varten, tai valvottava tällaisten testien tekemistä, paitsi jos vaihtoehtoiset menettelyt nimenomaisesti sallitaan. Ne eivät saa tehdä testejä tai tarkastuksia, joita varten niitä ei ole asianmukaisesti nimetty.

3.   Tutkimuslaitokset kuuluvat yhteen tai useampaan seuraavista neljästä toimintaluokasta asiantuntemuksestaan riippuen:

a)

luokka A: tutkimuslaitokset, jotka tekevät omissa tiloissaan tässä direktiivissä ja liitteessä IV luetelluissa säädöksissä tarkoitetut testit;

b)

luokka B: tutkimuslaitokset, jotka valvovat tässä direktiivissä ja liitteessä IV luetelluissa säädöksissä tarkoitettuja, valmistajan tai kolmannen osapuolen tiloissa tehtäviä testejä;

c)

luokka C: tutkimuslaitokset, jotka arvioivat ja seuraavat säännöllisesti valmistajan menettelyjä tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvomiseksi;

d)

luokka D: tutkimuslaitokset, jotka valvovat tai tekevät testejä tai tarkastuksia tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnan yhteydessä.

4.   Tutkimuslaitosten on osoitettava, että niillä on asianmukaiset taidot ja erityinen tekninen osaaminen sekä toteen näytetty kokemus tämän direktiivin ja liitteessä IV lueteltujen säädösten soveltamisalaan kuuluvilla erityisaloilla.

Lisäksi tutkimuslaitosten on täytettävä ne liitteen V lisäyksessä 1 luetellut vaatimukset, jotka ovat merkityksellisiä niiden suorittamien tehtävien osalta. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn viimeisessä vaiheessa.

5.   Hyväksyntäviranomainen voi toimia tutkimuslaitoksena yhdellä tai useammalla 3 kohdassa mainitulla toiminta-alalla.

6.   Valmistaja tai hänen puolestaan toimiva alihankkija voidaan nimetä tutkimuslaitokseksi luokan A toiminta-alalla liitteessä XV lueteltujen säädösten osalta.

Komissio muuttaa näiden säädösten luetteloa tarvittaessa 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

7.   Edellä 5 ja 6 kohdassa tarkoitettujen yksiköiden on noudatettava tämän artiklan säännöksiä.

8.   Muita kuin 6 kohdan mukaisesti nimettyjä kolmansien maiden tutkimuslaitoksia voidaan ilmoittaa 43 artiklassa säädetyssä tarkoituksessa ainoastaan yhteisön ja kyseisen kolmannen maan välisen kahdenvälisen sopimuksen perusteella.

42 artikla

Tutkimuslaitosten taitojen arviointi

1.   Edellä 41 artiklassa tarkoitetut taidot on osoitettava toimivaltaisen viranomaisen laatimalla arviointiraportilla. Tähän voi kuulua akkreditointielimen myöntämä akkreditointitodistus.

2.   Arviointi, johon 1 kohdassa tarkoitettu raportti perustuu, on suoritettava liitteen V lisäyksen 2 säännösten mukaisesti.

Arviointiraportti on tarkistettava viimeistään kolmen vuoden kuluttua.

3.   Arviointiraportti on pyynnöstä toimitettava komissiolle.

4.   Tutkimuslaitoksena toimivan hyväksyntäviranomaisen on osoitettava vaatimustenmukaisuus asiakirjatodistein.

Tähän kuuluu arviointi, jonka suorittavat arvioitavasta toiminta-alasta riippumattomat tarkastajat. Tarkastajat voivat olla samasta organisaatiosta edellyttäen, että heitä koskeva hallinnointi on riippumaton arvioitua toimintaa suorittavasta henkilökunnasta.

5.   Valmistajan tai hänen puolestaan toimivan alihankkijan, joka on nimetty tutkimuslaitokseksi, on noudatettava tämän artiklan asiaa koskevia säännöksiä.

43 artikla

Ilmoitusmenettelyt

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kustakin nimetystä tutkimuslaitoksesta nimi, osoite, sähköpostiosoite, vastuuhenkilöt sekä toimintaluokat. Niiden on myös ilmoitettava myöhemmistä muutoksista näihin tietoihin.

Ilmoituksessa on todettava, minkä säädösten osalta tutkimuslaitokset on nimetty.

2.   Tutkimuslaitos voi hoitaa 41 artiklassa kuvattuja toimintoja tyyppihyväksyntää varten vain, jos siitä on tehty etukäteen ilmoitus komissiolle.

3.   Useat jäsenvaltiot voivat nimetä ja ilmoittaa saman tutkimuslaitoksen siitä riippumatta, millä toiminta-alalla se toimii.

4.   Jos jonkin säädöksen soveltamiseksi on nimettävä erityinen organisaatio tai toimivaltainen elin, jonka toiminta ei sisälly 41 artiklassa tarkoitettuihin toimintaluokkiin, ilmoitus on tehtävä tämän artiklan säännösten mukaisesti.

5.   Komissio julkaisee luettelon ja yksityiskohtaiset tiedot hyväksyntäviranomaisista ja tutkimuslaitoksista verkkosivustollaan.

XVII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

44 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Ennen kuin tähän direktiiviin on tehty tarvittavat muutokset, jotta siihen voidaan sisällyttää ajoneuvot, jotka eivät vielä kuulu sen soveltamisalaan, tai jotta voidaan täydentää niitä hallinnollisia ja teknisiä säännöksiä, jotka koskevat muiden kuin M1-luokan pieninä sarjoina valmistettuja ajoneuvoja, ja jotta voidaan antaa yhdenmukaistetut hallinnolliset ja tekniset säännökset, jotka koskevat yksittäishyväksyntämenettelyä, ja ennen kuin 45 artiklassa säädettyjen siirtymäaikojen voimassaolo päättyy, jäsenvaltioiden on edelleen myönnettävä kansallisia hyväksyntöjä kyseisille ajoneuvoille sillä edellytyksellä, että nämä hyväksynnät perustuvat tässä direktiivissä säädettyihin yhdenmukaistettuihin teknisiin vaatimuksiin.

2.   Kun ajoneuvon valmistaja tai yksittäishyväksynnän osalta sen omistaja on tehnyt hakemuksen ja toimittanut vaadittavat tiedot, kyseisen jäsenvaltion on täytettävä ja annettava tapauskohtaisesti joko tyyppihyväksyntätodistus tai yksittäishyväksyntätodistus. Todistus on annettava hakijalle.

Muiden jäsenvaltioiden on samaa tyyppiä edustavien ajoneuvojen osalta hyväksyttävä oikeaksi todistettu jäljennös näytöksi siitä, että vaadittavat testit on suoritettu.

3.   Jos jokin yksittäishyväksytty ajoneuvo on rekisteröitävä toisessa jäsenvaltiossa, kyseinen jäsenvaltio voi vaatia yksittäishyväksynnän myöntäneeltä hyväksyntäviranomaiselta kaikkia lisätietoja, joissa yksityiskohtaisesti selvitetään kyseisen ajoneuvon täyttämien teknisten vaatimusten luonnetta.

4.   Ennen kun tämän direktiivin soveltamismisalaan kuuluvia ajoneuvoja koskevat rekisteröinti- ja verotusjärjestelmät on yhdenmukaistettu jäsenvaltioissa, jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia tunnuksia, joilla helpotetaan ajoneuvojen rekisteröintiä ja verotusta niiden alueella. Tätä varten jäsenvaltiot voivat jaotella edelleen liitteessä III olevassa II osassa esitetyt versiot sillä edellytyksellä, että alajaottelussa käytetyt tiedot ilmaistaan selkeästi hyväksyntäasiakirjoissa tai ne voidaan johtaa hyväksyntäasiakirjoista pelkällä laskutoimituksella.

45 artikla

EY-tyyppihyväksynnän soveltamispäivämäärät

1.   Jäsenvaltioiden on myönnettävä EY-tyyppihyväksyntiä uusille ajoneuvotyypeille liitteessä XIX annetuista päivämääristä alkaen.

2.   Valmistajan hakemuksesta jäsenvaltiot voivat myöntää EY-tyyppihyväksynnän uusille ajoneuvotyypeille 29 päivästä huhtikuuta 2009 alkaen.

3.   Liitteessä XIX esitetyn taulukon neljännessä sarakkeessa annettuihin päivämääriin asti 26 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta uusiin ajoneuvoihin, joille on myönnetty kansallinen tyyppihyväksyntä ennen kyseisen liitteen kolmannessa sarakkeessa annettua päivämäärää tai joilla ei ole ollut hyväksyntää.

4.   Jäsenvaltioiden on myönnettävä valmistajan pyynnöstä ja liitteessä XIX olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa riveillä kuusi ja yhdeksän mainittuihin päivämääriin saakka edelleen M2- tai M3-ajoneuvoluokille kansallisia tyyppihyväksyntiä vaihtoehtona ajoneuvojen EY-typpihyväksynnälle sillä ehdolla, että ajoneuvot, niiden järjestelmät, osat ja erilliset tekniset yksiköt on tyyppihyväksytty tämän direktiivin liitteessä IV olevassa I osassa lueteltujen säädösten mukaisesti.

5.   Tämä direktiivi ei mitätöi luokkaan M1 kuuluville ajoneuvoille ennen 29 päivää huhtikuuta 2009 myönnettyjä EY-tyyppihyväksyntiä eikä estä tällaisten hyväksyntöjen laajentamista.

6.   Jäsenvaltioiden on sovellettava tätä direktiiviä uusille järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden tyypeille myönnettäviin EY-hyväksyntiin 29 päivästä huhtikuuta 2009 alkaen.

Tämä direktiivi ei mitätöi järjestelmille, osille tai erillisille teknisille yksiköille ennen 29 päivää huhtikuuta 2009 myönnettyjä EY-tyyppihyväksyntiä eikä estä tällaisten hyväksyntöjen laajentamista.

46 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin ja erityisesti 31 artiklaan sisältyvien tai siitä aiheutuvien kieltojen sekä liitteessä IV olevassa I osassa lueteltujen säädösten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista, ja niiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöön panemiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on annettava nämä säännökset tiedoksi komissiolle viimeistään 29 päivänä huhtikuuta 2009 ja ilmoitettava mahdollisimman nopeasti niihin myöhemmin mahdollisesti tehtävistä muutoksista.

47 artikla

Arviointi

1.   Jäsenvaltioiden on viimeistään 29 päivänä huhtikuuta 2011 ilmoitettava komissiolle tässä direktiivissä säädettyjen tyyppihyväksyntämenettelyjen soveltamisesta ja erityisesti monivaiheisen prosessin soveltamisesta. Komissio ehdottaa tarvittaessa muutoksia tyyppihyväksyntäprosessin parantamiseksi.

2.   Edellä 1 kohdan nojalla toimitettujen tietojen perusteella komissio antaa viimeistään 29 päivänä lokakuuta 2011 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta. Komissio voi tarvittaessa ehdottaa 45 artiklassa tarkoitettujen soveltamispäivämäärien lykkäämistä.

48 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin sisältömuutosten noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ennen 29 päivää huhtikuuta 2009. Niiden on toimitettava komissiolle viipymättä nämä säännökset kirjallisina.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 29 päivästä huhtikuuta 2009.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Niihin on myös sisällytettävä ilmoitus, jonka mukaan voimassa olevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten sisältämiä viittauksia tällä direktiivillä kumottavaan direktiiviin on pidettävä viittauksina tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten tällaiset viittaukset tehdään ja miten mainittu ilmoitus muotoillaan.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

49 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 70/156/ETY 29 päivästä huhtikuuta 2009, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka liittyvät määräaikoihin, jotka koskevat liitteessä XX olevassa B osassa mainittujen direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden soveltamista.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin, ja ne luetaan liitteessä XXI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

50 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

51 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 5 päivänä syyskuuta 2007.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. LOBO ANTUNES


(1)  EUVL C 108, 30.4.2004, s. 29.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 11. helmikuuta 2004 (EUVL C 97 E, 22.4.2004, s. 370), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 11. joulukuuta 2006 (EUVL C 64 E, 20.3.2007, s. 1), Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 10. toukokuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 23. heinäkuuta 2007.

(3)  EYVL L 42, 23.2.1970, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 715/2007 (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1).

(4)  EYVL L 225, 10.8.1992, s. 1.

(5)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(6)  EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78.

(7)  EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4.

(8)  EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1.

(9)  EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.

(10)  EUVL L 171, 9.7.2003, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 2006/96/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 81).

(11)  EYVL L 124, 9.5.2002, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 2006/96/EY.

(12)  EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24.

(13)  EYVL L 138, 1.6.1999, s. 57, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/103/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 344).


LIITELUETTELO

Liite I

Täydellinen ilmoitusluettelo ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää varten

Liite II

Ajoneuvoluokkien ja -tyyppien määrittäminen

Liite III

Ilmoituslomake ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää varten

Liite IV

Luettelo ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää varten täytettävistä vaatimuksista

Lisäys 1

Luettelo EY-tyyppihyväksynnän vaatimuksista M1-luokkaan kuuluville, pieninä sarjoina valmistetuille ajoneuvoille

Liite V

Ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnässä noudatettavat menettelyt

Lisäys 1

Vaatimukset, jotka 41 artiklassa tarkoitettujen yksiköiden on täytettävä

Lisäys 2

Tutkimuslaitosten arviointimenettely

Liite VI

EY-tyyppihyväksyntätodistus

Lisäys

Luettelo säädöksistä, joiden mukainen ajoneuvotyyppi on

Liite VII

EY-tyyppihyväksyntätodistuksen numerointijärjestelmä

Lisäys

Osan ja erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki

Liite VIII

Testitulokset

Liite IX

EY-vaatimustenmukaisuustodistus

Liite X

Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat menettelyt

Liite XI

Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen luonne ja niitä koskevat määräykset

Lisäys 1

Matkailuautot, ambulanssit, ruumisautot

Lisäys 2

Panssariajoneuvot

Lisäys 3

Pyörätuolin käyttäjälle tarkoitetut ajoneuvot

Lisäys 4

Muut erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot (mukaan luettuna matkailuperävaunut)

Lisäys 5

Ajoneuvonosturit

Liite XII

Pienten sarjojen ja sarjan viimeisten ajoneuvojen enimmäismäärät

Liite XIII

Luettelo osista tai varusteista, jotka voivat merkittävästi haitata ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristönsuojelun tason kannalta olennaisten järjestelmien toimintaa, niiden suorituskykyvaatimukset, asianmukaiset testimenettelyt sekä merkintöjä ja pakkauksia koskevat säännökset

Liite XIV

Luettelo säädösten nojalla myönnetyistä EY-tyyppihyväksynnöistä

Liite XV

Luettelo säädöksistä, joiden osalta valmistaja voidaan nimetä tutkimuslaitokseksi

Liite XVI

Luettelo säädöksistä, joiden osalta valmistaja tai tutkimuslaitos voi käyttää virtuaalitestausmenetelmiä

Lisäys 1

Virtuaalitestausmenetelmien yleiset edellytykset

Lisäys 2

Virtuaalitestausmenetelmien erityisedellytykset

Liite XVII

Monivaiheisessa EY-tyyppihyväksynnässä noudatettavat menettelyt

Lisäys

Valmistajan lisäkilven malli

Liite XVIII

Ajoneuvon alkuperätodistus – Sellaista perus-/keskeneräistä ajoneuvoa koskeva valmistajan ilmoitus, jolle ei ole myönnetty vaatimustenmukaisuustodistusta

Liite XIX

Tämän direktiivin täytäntöönpanoaikataulu tyyppihyväksynnän osalta

Liite XX

Määräajat, jotka koskevat kumottujen direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä

Liite XXI

Vastaavuustaulukko

LIITE I

Täydellinen ilmoitusluettelo ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää varten

Kaikki tässä direktiivissä sekä erityisdirektiiveissä ja -asetuksissa tarkoitetut ilmoituslomakkeet saavat koostua ainoastaan tämän täydellisen luettelon osista ja niissä on noudatettava tämän luettelon kohtien numerointijärjestelmää.

Seuraavat tiedot on tarvittaessa toimitettava kolmena kappaleena ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai tähän kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos järjestelmissä, osissa tai erityisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, tiedot niiden suoritusarvoista on toimitettava.

(Selittävät huomautukset löytyvät tämän liitteen viimeiseltä sivulta.)

0.   YLEISTÄ

0.1   Merkki (valmistajan toiminimi):

Tyyppi:

0.2.0.1   Alusta:

0.2.0.2   Kori/koko ajoneuvo:

0.2.1   Kaupallinen nimi (kaupalliset nimet) (jos saatavissa):

Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty ajoneuvoon/osaan/erityiseen tekniseen yksikköön(b)(1):

0.3.0.1   Alusta:

0.3.0.2   Kori/koko ajoneuvo:

Näiden merkintöjen sijainti:

0.3.1.1   Alusta:

0.3.1.2   Kori/koko ajoneuvo:

Ajoneuvoluokka (c):

0.4.1   Niiden vaarallisten aineiden mukainen luokittelu (mukaiset luokittelut), joita ajoneuvo on tarkoitettu kuljettamaan:

0.5   Valmistajan nimi ja osoite:

Lakisääteisten kilpien sijainti ja kiinnitysmenetelmä ja ajoneuvon valmistenumeron sijainti

0.6.1   Alustassa:

0.6.2   Korissa:

0.7   Osien ja erityisten teknisten yksiköiden osalta EY-tyyppihyväksyntämerkinnän sijainti ja kiinnitystapa:

0.8   Kokoonpanotehtaan (kokoonpanotehtaiden) nimi (nimet) ja osoite (osoitteet):

0.9   Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite:

1.   AJONEUVON YLEISET RAKENNEOMINAISUUDET

1.1   Valokuvat tai piirustukset ajoneuvotyypistä:

1.2   Koko ajoneuvon mittapiirustus:

Akseleiden ja pyörien lukumäärä:

1.3.1   Paripyörillä varustettujen akseleiden lukumäärä ja sijainti:

1.3.2   Ohjaavien akseleiden lukumäärä ja sijainti:

1.3.3   Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin):

1.4   Alusta (jos sellainen on) (yleispiirustus):

1.5   Pitkittäispalkkien materiaali (d):

1.6   Moottorin sijainti ja järjestely:

1.7   Ohjaamo (etuohjaamo tai tavanomainen ohjaamo) (z):

Ohjauksen kätisyys: vasen/oikea (1)

1.8.1   Ajoneuvo on varustettu siten, että sillä voi ajaa oikeanpuoleisessa/vasemmanpuoleisessa (1) liikenteessä

1.9   Ilmoitettava, onko ajoneuvo tarkoitettu vetämään puoliperävaunua tai muita perävaunuja ja onko perävaunu puoliperävaunu, varsinainen perävaunu vai keskiakseliperävaunu sekä eriteltävä lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen suunnitellut ajoneuvot:

2.   MASSAT JA MITAT (e) (kg:ina, mm:inä) (viitataan piirustukseen tarvittaessa)

Akseliväli(t) (täysin kuormitettuna) (f):

Puoliperävaunujen osalta

2.1.1.1   Puoliperävaunun vetotapin akselin ja puoliperävaunun takimmaisen kohdan välinen etäisyys:

2.1.1.2   Puoliperävaunun vetotapin akselin ja puoliperävaunun minkä tahansa edessä olevan kohdan välinen enimmäisetäisyys:

2.1.1.3   Puoliperävaunun erikoisakseliväli (siten kuin se on määritelty direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevassa 7.6.1.2. kohdassa):

Puoliperävaunun vetoautojen osalta

2.2.1   Vetopöydän etäisyys akseliston painopisteestä (vähimmäis- ja enimmäisetäisyys; keskeneräisen ajoneuvon osalta ilmoitetaan sallitut arvot) (g):

2.2.2   Vetopöydän (standardoitu) enimmäiskorkeus (h):

Akselien raideväli(t) ja -leveys (-leveydet)

2.3.1   Kunkin ohjaavan akselin raideväli (i):

2.3.2   Kaikkien muiden akseleiden raideväli (i):

2.3.3   Leveimmän taka-akselin leveys:

2.3.4   Etumaisen akselin leveys (renkaiden uloimmasta reunasta mitattuna lukuun ottamatta renkaiden pullistumia lähellä maanpintaa):

Ajoneuvon mittojen alue (äärimitat)

Ilman koria olevan alustan osalta

Pituus (j):

2.4.1.1.1   Suurin sallittu pituus:

2.4.1.1.2   Pienin sallittu pituus:

Leveys (k):

2.4.1.2.1   Suurin sallittu leveys:

2.4.1.2.2   Pienin sallittu leveys:

2.4.1.3   Korkeus (ajokunnossa) (l) (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento):

Etuylitys (m):

2.4.1.4.1   Lähestymiskulma (na): … astetta.

Takaylitys (n):

2.4.1.5.1   Jättökulma (nb): … astetta.

2.4.1.5.2   Kytkentäkohdan pienin ja suurin sallittu ylitys (nd):

Maavara (sellaisena kuin se liitteessä II olevan A jakson 4.5. kohdassa määritellään)

2.4.1.6.1   Akselien välillä:

2.4.1.6.2   Etuakselin (etuakselien) kohdalla:

2.4.1.6.3   Taka-akselin (taka-akselien) kohdalla:

2.4.1.7   Ramppikulma (nc): … astetta.

2.4.1.8   Korin ja/tai sisusteiden ja/tai varusteiden ja/tai hyötykuorman painopisteen äärimmäiset sallitut sijainnit:

Alustat, joissa on kori

Pituus (j):

2.4.2.1.1   Kuormausalueen pituus:

Leveys (k):

2.4.2.2.1   Seinien paksuus (lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen suunniteltujen ajoneuvojen osalta):

2.4.2.3   Korkeus (ajokunnossa) (l) (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento):

Etuylitys (m):

2.4.2.4.1   Lähestymiskulma (na): … astetta.

Takaylitys (n):

2.4.2.5.1   Jättökulma (nb): … astetta.

2.4.2.5.2   Kytkentäkohdan pienin ja suurin sallittu ylitys (nd):

Maavara (sellaisena kuin se liitteessä II olevan A jakson 4.5. kohdassa määritellään)

2.4.2.6.1   Akselien välillä:

2.4.2.6.2   Etuakselin (etuakselien) kohdalla:

2.4.2.6.3   Taka-akselin (taka-akselien) kohdalla:

2.4.2.7   Ramppikulma (nc): … astetta.

2.4.2.8   Hyötykuorman painopisteen äärimmäiset sallitut sijainnit (kun on kyse epätasaisesti jakautuneesta kuormasta):

2.4.2.9   (M2- ja M3-luokan) ajoneuvon painopisteen äärimmäiset sijainnit teknisesti suurimmalla sallitulla kuormalla pituus-, sivu- ja pystysuunnassa:

Ilman alustaa hyväksytyn korin osalta (M2- ja M3-luokan ajoneuvot)

2.4.3.1   Pituus (j):

2.4.3.2   Leveys (k):

2.4.3.3   Nimelliskorkeus (ajokunnossa) (l) suunnitellun alustatyypin (-tyyppien) osalta (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento):

Ajoneuvon alustan massa (ilman ohjaamoa, jäähdytysnestettä, öljyjä, polttoainetta, varapyörää, työkaluja ja kuljettajaa):

2.5.1   Tämän massan jakautuminen akseleille:

Ajoneuvon massa ajokunnossa koreineen ja, jos kyseessä on muuhun kuin M1-luokkaan kuuluva vetoajoneuvo, kytkentälaitteineen, jos valmistaja on sellaisen asentanut, tai alustan massa taikka alustan massa ohjaamon kanssa ilman koria ja/tai kytkentälaitetta, jos valmistaja ei asenna koria ja/tai kytkentälaitetta (mukaan luettuna nesteet, työkalut, varapyörä, jos sellainen on asennettu, ja kuljettaja sekä, kun kyseessä on linja-auto, henkilökunnan jäsenen massa, jos ajoneuvossa on istuin henkilökunnan jäsenelle) (o) (kunkin variantin suurin ja pienin arvo):

2.6.1   Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (kunkin variantin suurin ja pienin arvo):

Keskeneräisen ajoneuvon osalta valmistajan ilmoittama valmistuneen ajoneuvon vähimmäismassa:

2.7.1   Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus:

Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (y) (*):

2.8.1   Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (*):

2.9   Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:

2.10   Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:

Moottoriajoneuvojen suurin teknisesti sallittu hinattava massa:

2.11.1   Varsinainen perävaunu:

2.11.2   Puoliperävaunu:

Keskiakseliperävaunu:

2.11.3.1   Kytkentäylityksen (p) ja akselivälin suurin suhde:

2.11.3.2   Suurin V-arvo: … kN.

2.11.4   Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa (*):

2.11.5   Ajoneuvo soveltuu/ei sovellu (1) kuorman vetoon (direktiivin 77/389/ETY liitteessä II oleva 1.2 kohta).

2.11.6   Jarruttoman perävaunun suurin massa:

Ajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuva suurin teknisesti sallittu pystysuora kuormitus/massa

2.12.1   moottoriajoneuvossa:

2.12.2   puoliperävaunussa tai keskiakseliperävaunussa:

2.12.3   Suurin sallittu kytkentälaitteen massa (jos valmistaja ei asenna kytkentälaitetta):

2.13   Pyyhkäisyala:

Moottoritehon ja suurimman massan suhde: … kW/kg.

2.14.1   Moottoritehon ja suurimman teknisesti sallitun kuormitetun yhdistelmän kokonaismassan suhde (sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevassa 7.10 kohdassa): … kW/kg.

2.15   Mäestälähtökyky (perävaunuun kytkemätön ajoneuvo) (+++): … %.

Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä (valinnainen – jos arvot on annettu, ne on tarkistettava direktiivin 97/27/EY liitteessä IV olevien vaatimusten mukaisesti):

2.16.1   Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (#)):

2.16.2   Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akselia kohti ja, jos kyseessä on puoliperävaunu tai keskiakseliperävaunu, valmistajan ilmoittama kytkentäkohtaan kohdistuva suunniteltu kuorma, jos tämä kuorma on pienempi kuin suurin teknisesti sallittu niiden kytkentäkohtaan kohdistuva massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (#)):

2.16.3   Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akseliryhmää kohti (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (#)):

2.16.4   Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu hinattava massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (#)):

2.16.5   Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (#)):

3.   MOOTTORI (q) (Jos kyseessä on ajoneuvo, joka kulkee joko bensiinillä, dieselillä jne. tai myös muun polttoaineen yhdistelmällä, kohdat toistetaan (+)

Valmistaja:

3.1.1   Valmistajan merkitsemä moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä:

Polttomoottori

Moottorin ominaisuudet

3.2.1.1   Toimintaperiaate: otto/diesel, neli/kaksitahtinen (1)

Sylintereiden lukumäärä ja järjestely:

3.2.1.2.1   Halkaisija (r): … mm

3.2.1.2.2   Iskunpituus (r): … mm

3.2.1.2.3   Sytytysjärjestys:

3.2.1.3   Sylinteritilavuus (s): … cm3

3.2.1.4   Puristussuhde (2):

3.2.1.5   Piirustukset palotilasta, männänpäästä ja, kun on kyse ottomoottoreista, männänrenkaista:

Moottorin nimellinen joutokäyntinopeus (2): … rpm

3.2.1.6.1   Moottorin suuri joutokäyntinopeus (2): … rpm

3.2.1.7   Valmistajan ilmoittama hiilimonoksidipitoisuus pakokaasun tilavuudesta moottorin käydessä joutokäyntiä (ainoastaan ottomoottorit) (2): … %

3.2.1.8   Suurin nettoteho (suurimmat nettotehot) (t): … kW pyörintänopeudella … rpm (valmistajan ilmoittama arvo)

3.2.1.9   Valmistajan ilmoittama moottorin suurin sallittu pyörintänopeus: … rpm

3.2.1.10   Suurin nettovääntömomentti (t): … Nm pyörintänopeudella … rpm (valmistajan ilmoittama arvo)

Polttoaine: dieselöljy/bensiini/nestekaasu/maakaasu/etanoli … (1)

3.2.2.1   RON-luku, lyijyä sisältävä:

3.2.2.2   RON-luku, lyijytön:

3.2.2.3   Polttonestesäiliön täyttöaukko: rajoitettu täyttöaukko/merkintä (1)

Polttonestesäiliö(t)

Polttoaineen käyttösäiliö(t)

3.2.3.1.1   Lukumäärä, tilavuus, materiaali:

3.2.3.1.2   Piirustukset ja tekninen kuvaus säiliö(i)stä, myös kaikista ilmastointi- ja tuuletusjärjestelmien liittimistä ja putkista, lukoista, venttiileistä sekä kiinnityslaitteista:

3.2.3.1.3   Piirustus, jossa selvästi esitetään säiliön (säiliöiden) sijainti ajoneuvossa:

Polttoaineen varasäiliö(t)

3.2.3.2.1   Lukumäärä, tilavuus, materiaali:

3.2.3.2.2   Piirustukset ja tekninen kuvaus säiliö(i)stä, myös kaikista ilmastointi- ja tuuletusjärjestelmien liittimistä ja putkista, lukoista, venttiileistä sekä kiinnityslaitteista:

3.2.3.2.3   Piirustus, jossa selvästi esitetään säiliön (säiliöiden) sijainti ajoneuvossa:

Polttoaineen syöttö

Kaasuttimella (kaasuttimilla): kyllä/ei (1)

3.2.4.1.1   Merkki (merkit):

3.2.4.1.2   Tyyppi (tyypit):

3.2.4.1.3   Lukumäärä:

Säädöt (2)

3.2.4.1.4.1

Suuttimet:

Tai käyrä polttoaineen syötöstä ilmavirtauksen funktiona ja säädöt, jotka vaaditaan tällä käyrällä pysymiseksi.

3.2.4.1.4.2

Kaasuttimen kurkut:

3.2.4.1.4.3

Kohokammion pinnankorkeus:

3.2.4.1.4.4

Kohon massa:

3.2.4.1.4.5

Kohon neula:

Kylmäkäynnistysjärjestelmä: käsikäyttöinen/automaattinen (1)

3.2.4.1.5.1   Toimintaperiaate (toimintaperiaatteet):

3.2.4.1.5.2   Toimintarajat/säädöt (1) (2)

Polttoaineen ruiskutuksella (ainoastaan dieselmoottorit): kyllä/ei (1)

3.2.4.2.1   Järjestelmän kuvaus:

3.2.4.2.2   Toimintaperiaate: suora ruiskutus/esikammio/pyörrekammio (1)

Ruiskutuspumppu

3.2.4.2.3.1   Merkki (merkit):

3.2.4.2.3.2   Tyyppi (tyypit):

3.2.4.2.3.3   Suurin polttoaineen virtausmäärä (1) (2): … mm3/isku tai jakso pumpun pyörintänopeudella: … rpm tai vaihtoehtoisesti ominaiskaavio:

3.2.4.2.3.4   Ruiskutuksen ennakkosäätölaite (2):

3.2.4.2.3.5   Ruiskutusennakon käyrä (2):

3.2.4.2.3.6   Kalibrointimenettely: testipenkki/moottori (1)

Säädin

3.2.4.2.4.1   Tyyppi:

Ryntäysnopeus

3.2.4.2.4.2.1   Ryntäysnopeus kuormitettuna: … rpm

3.2.4.2.4.2.2   Ryntäysnopeus kuormittamattomana: … rpm

Ruiskutusputkisto

3.2.4.2.5.1   Pituus: … mm

3.2.4.2.5.2   Sisähalkaisija: … mm

Ruiskutussuutin (ruiskutussuuttimet)

3.2.4.2.6.1   Merkki (merkit):

3.2.4.2.6.2   Tyyppi (tyypit):

3.2.4.2.6.3   Avautumispaine (2): … kPa tai ominaiskaavio (2):

Kylmäkäynnistysjärjestelmä

3.2.4.2.7.1   Merkki (merkit):

3.2.4.2.7.2   Tyyppi (tyypit):

3.2.4.2.7.3   Kuvaus:

Apukäynnistyslaite

3.2.4.2.8.1   Merkki (merkit):

3.2.4.2.8.2   Tyyppi (tyypit):

3.2.4.2.8.3   Järjestelmän kuvaus:

Elektroninen ohjauslaite

3.2.4.2.9.1   Merkki (merkit):

3.2.4.2.9.2   Järjestelmän kuvaus:

Polttoaineen suihkutuksella (ainoastaan ottomoottorit): kyllä/ei (1)

3.2.4.3.1   Toimintaperiaate: imusarja (yksi/monipiste (1)/suorasuihkutus/muu (määritellään)) (1)

3.2.4.3.2   Merkki (merkit):

3.2.4.3.3   Tyyppi (tyypit):

Järjestelmän kuvaus

3.2.4.3.4.1

Ohjausyksikön tyyppi tai lukumäärä:

Muiden kuin jatkuvaruiskutteisten järjestelmien osalta annetaan vastaavat tiedot.

3.2.4.3.4.2

Polttoaineen säätimen tyyppi:

3.2.4.3.4.3

Ilmanvirtausanturin tyyppi:

3.2.4.3.4.4

Polttoaineen jakajan tyyppi:

3.2.4.3.4.5

Paineensäätimen tyyppi:

3.2.4.3.4.6

Mikrokytkimen tyyppi:

3.2.4.3.4.7

Joutokäynnin säätöruuvin tyyppi:

3.2.4.3.4.8

Kuristustilan tyyppi:

3.2.4.3.4.9

Veden lämpötila-anturin tyyppi:

3.2.4.3.4.10   Ilman lämpötila-anturin tyyppi: …

3.2.4.3.4.11   Ilman lämpötilakytkimen tyyppi: …

3.2.4.3.5   Suihkutussuuttimet: avautumispaine (2): … kPa tai ominaiskäyrä:

3.2.4.3.6   Suihkutuksen ennakkosäätölaite:

Kylmäkäynnistysjärjestelmä

3.2.4.3.7.1   Toimintaperiaate (toimintaperiaatteet):

3.2.4.3.7.2   Toimintarajat/säädöt (1) (2):

Syöttöpumppu

3.2.4.4.1   Paine (2): … kPa tai ominaiskaavio (2):

Sähköjärjestelmä

3.2.5.1   Nimellisjännite: … V, positiivinen/negatiivinen maatto (1)

Generaattori

3.2.5.2.1   Tyyppi:

3.2.5.2.2   Nimellisteho: … VA

Sytytys

3.2.6.1   Merkki (merkit):

3.2.6.2   Tyyppi (tyypit):

3.2.6.3   Toimintaperiaate:

3.2.6.4   Sytytysennakkokäyrä (2):

3.2.6.5   Staattinen sytytyksen ajoitus (2): … astetta ennen yläkuolokohtaa

3.2.6.6   Katkojan kärkiväli (2): … mm

3.2.6.7   Katkojan kosketuskulma (2): … astetta

Jäähdytysjärjestelmä: neste/ilma (1)

3.2.7.1   Moottorin lämpötilan ohjausmekanismin nimellinen asetusarvo

Neste

3.2.7.2.1   Nesteen tyyppi:

3.2.7.2.2   Kiertopumppu (kiertopumput): kyllä/ei (1)

Ominaisuudet: tai

3.2.7.2.3.1   Merkki (merkit):

3.2.7.2.3.2   Tyyppi (tyypit):

3.2.7.2.4   Välityssuhde (välityssuhteet):

3.2.7.2.5   Tuulettimen ja sen käyttömekanismin kuvaus:

Ilma

3.2.7.3.1   Puhallin: kyllä/ei (1)

Ominaisuudet: tai

3.2.7.3.2.1   Merkki (merkit):

3.2.7.3.2.2   Tyyppi (tyypit):

3.2.7.3.3   Välityssuhde (välityssuhteet):

Imujärjestelmä

Ahdin: kyllä/ei (1)

3.2.8.1.1   Merkki (merkit):

3.2.8.1.2   Tyyppi (tyypit):

3.2.8.1.3   Järjestelmän kuvaus (esim. suurin ahtopaine: … kPa; ohivirtausläppä, jos sellainen on):

3.2.8.2   Välijäähdytin: kyllä/ei (1)

3.2.8.3   Imun alipaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja 100 prosentin kuormituksella

pienin sallittu: … kPa

suurin sallittu: … kPa

Imuputkien ja niiden apulaitteiden kuvaus ja piirustukset (kokoojakammio, lämmityslaite, lisäimuaukot jne.):

3.2.8.4.1   Imusarjan kuvaus (myös piirustukset ja/tai valokuvat):

Ilmansuodatin, piirustukset: tai

3.2.8.4.2.1   Merkki (merkit):

3.2.8.4.2.2   Tyyppi (tyypit):

Imuäänen vaimennin, piirustukset: tai

3.2.8.4.3.1   Merkki (merkit):

3.2.8.4.3.2   Tyyppi (tyypit):

Pakojärjestelmä

3.2.9.1   Pakosarjan kuvaus ja/tai piirustus:

3.2.9.2   Pakojärjestelmän kuvaus ja/tai piirustus:

3.2.9.3   Suurin sallittu pakokaasun vastapaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja 100 prosentin kuormituksella: … kPa

3.2.9.4   Pakokaasun äänenvaimennin (äänenvaimentimet): edessä, keskellä ja takana olevan vaimentimen osalta: rakenne, tyyppi, merkintä; milloin oleellista ulkopuolisen melun kannalta: melua rajoittavat toimenpiteet moottoritilassa ja moottorissa:

3.2.9.5   Pakoaukon sijainti:

3.2.9.6   Kuitumaisia aineita sisältävä pakoäänen vaimennin:

3.2.10   Imu- ja pakoaukkojen pienimmät poikkipinnat:

Venttiilien ajoitus tai vastaavat tiedot

3.2.11.1   Suurin venttiilin nosto, avautumis- ja sulkeutumiskulmat tai vaihtoehtoisten jakojärjestelmien ajoituksen yksityiskohdat ylä- ja alakuolokohtaan nähden:

3.2.11.2   Vertailu- ja/tai säätöalueet (1):

Ilman pilaantumisen estämiseksi suoritetut toimenpiteet

3.2.12.1   Laitteet kampikammiokaasujen kierrättämiseksi (kuvaus ja piirustukset):

Muut pakokaasunpuhdistuslaitteet (jos sellaisia on eikä niitä mainita muussa kohdassa)

Katalysaattori: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.1.1   Katalysaattoreiden ja katalyyttielementtien lukumäärä:

3.2.12.2.1.2   Katalysaattorin (katalysaattoreiden) mitat, muoto ja tilavuus:

3.2.12.2.1.3   Katalysaattorin toimintatapa:

3.2.12.2.1.4   Jalometallien kokonaissisältö:

3.2.12.2.1.5   Suhteellinen pitoisuus:

3.2.12.2.1.6   Substraatti (rakenne ja materiaali):

3.2.12.2.1.7   Kennotiheys:

3.2.12.2.1.8   Katalysaattorin (katalysaattoreiden) kotelointityyppi:

3.2.12.2.1.9   Katalysaattorin (katalysaattoreiden) sijainti (paikka ja vertailuetäisyys pakojärjestelmässä):

3.2.12.2.1.10   Lämpökilpi: kyllä/ei (1)

Happianturi: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.2.1   Tyyppi:

3.2.12.2.2.2   Sijainti:

3.2.12.2.2.3   Säätöalue:

Ilman suihkutus: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.3.1   Tyyppi (ilmapulssi, ilmapumppu jne.):

Pakokaasun takaisinkierrätys: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.4.1   Ominaisuudet (virtausmäärä jne.):

Haihtumispäästöjen valvontajärjestelmä: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.5.1   Laitteiden yksityiskohtainen kuvaus ja niiden viritystila:

3.2.12.2.5.2   Piirustus haihtumispäästöjen valvontajärjestelmästä:

3.2.12.2.5.3   Piirustus hiilisäiliöstä:

3.2.12.2.5.4   Säiliössä olevan hiilen massa: … g

3.2.12.2.5.5   Polttonestesäiliön kaavio tilavuus- ja materiaalitietoineen:

3.2.12.2.5.6   Piirustus polttonestesäiliön ja pakojärjestelmän välisestä lämpökilvestä:

Hiukkasloukku: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.6.1   Hiukkasloukun mitat, muoto ja tilavuus:

3.2.12.2.6.2   Hiukkasloukun tyyppi ja rakenne:

3.2.12.2.6.3   Sijainti (vertailuetäisyys pakojärjestelmässä):

3.2.12.2.6.4   Talteenottomenetelmä tai -järjestelmä, kuvaus ja/tai piirustus:

Ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä (OBD-järjestelmä): kyllä/ei (1)

3.2.12.2.7.1   Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros vianilmaisimesta:

3.2.12.2.7.2   Luettelo kaikista sisäisen valvontajärjestelmän valvomista osista ja niiden tarkoituksesta:

Kirjallinen kuvaus (toiminnan perusperiaatteet) seuraavista:

Ottomoottorit (1):

3.2.12.2.7.3.1.1   Katalysaattorin valvonta (1):

3.2.12.2.7.3.1.2   Sytytyskatkojen havaitseminen (1):

3.2.12.2.7.3.1.3   Happianturin valvonta (1):

3.2.12.2.7.3.1.4   Muut osat, joita sisäinen valvontajärjestelmä valvoo (1):

Dieselmoottorit (1):

3.2.12.2.7.3.2.1   Katalysaattorin valvonta (1):

3.2.12.2.7.3.2.2   Hiukkasloukun valvonta (1):

3.2.12.2.7.3.2.3   Sähköisen polttoaineensyöttöjärjestelmän valvonta (1):

3.2.12.2.7.3.2.4   Muut osat, joita sisäinen valvontajärjestelmä valvoo (1):

3.2.12.2.7.4   Vianilmaisimen aktivoitumisehdot (kiinteä ajokertamäärä tai tilastollinen menetelmä):

3.2.12.2.7.5   Luettelo kaikista sisäisen valvontajärjestelmän tulostuskoodeista ja tietojen esitysmuodosta (selityksin varustettuna):

3.2.12.2.8   Muut järjestelmät (kuvaus ja toiminta):

3.2.13   Absorptiokertoimen tunnuksen sijainti (ainoastaan dieselmoottorit):

3.2.14   Polttoaineen kulutuksen vähentämiseksi suunniteltujen laitteiden ominaisuudet (jos niitä ei ilmoiteta muissa kohdissa):

Nestekaasun syöttöjärjestelmä: kyllä/ei (1)

3.2.15.1   EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin 70/221/ETY mukaisesti (kun direktiiviä muutetaan niin, että sen soveltamisalaan kuuluvat myös kaasumaisten polttoaineiden säiliöt):

Moottorin hallinnan elektroninen valvontayksikkö nestekaasusyötön osalta

3.2.15.2.1   Merkki (merkit):

3.2.15.2.2   Tyyppi (tyypit):

3.2.15.2.3   Päästöihin liittyvät säätömahdollisuudet:

Lisäasiakirjat

3.2.15.3.1   Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä nestekaasuun tai päinvastoin:

3.2.15.3.2   Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, tyhjökytkennät, tasausputket jne.):

3.2.15.3.3   Tunnuksen piirros:

Maakaasun syöttöjärjestelmä: kyllä/ei (1)

3.2.16.1   EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin 70/221/ETY mukaisesti (kun direktiiviä muutetaan niin, että sen soveltamisalaan kuuluvat myös kaasumaisten polttoaineiden säiliöt):

Moottorin hallinnan elektroninen valvontayksikkö maakaasusyötön osalta:

3.2.16.2.1   Merkki (merkit):

3.2.16.2.2   Tyyppi (tyypit):

3.2.16.2.3   Päästöihin liittyvät säätömahdollisuudet:

Lisäasiakirjat

3.2.16.3.1   Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä maakaasuun tai päinvastoin:

3.2.16.3.2   Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, tyhjökytkennät, tasausputket jne.):

3.2.16.3.3   Tunnuksen piirros:

Sähkömoottori

Tyyppi (käämitys, magnetointi):

3.3.1.1   Suurin teho tunnin ajan: … kW

3.3.1.2   Käyttöjännite: … V

Akku

3.3.2.1   Kennojen lukumäärä:

3.3.2.2   Massa: … kg

3.3.2.3   Iskutilavuus: … Ah (ampeeritunteina)

3.3.2.4   Sijainti:

3.4   Muut moottorit ja niiden yhdistelmät (tällaisten moottoreiden osien ominaisuudet)

CO2-päästöt/polttoaineen kulutus (u) (valmistajan ilmoittama arvo)

CO2-päästöjen massa

3.5.1.1   CO2-päästöjen massa (kaupunkiolosuhteissa): … g/km

3.5.1.2   CO2-päästöjen massa (muissa kuin kaupunkiolosuhteissa): … g/km

3.5.1.3   CO2-päästöjen massa (yhdistetty): … g/km

Polttoaineen kulutus

3.5.2.1   Polttoaineen kulutus (kaupunkiolosuhteissa): … l/100 km/m3/100 km (1)

3.5.2.2   Polttoaineen kulutus (muissa kuin kaupunkiolosuhteisissa): … l/100 km/m3/100 km (1)

3.5.2.3   Polttoaineen kulutus (yhdistetty): … l/100 km/m3/100 km (1)

Valmistajan sallimat lämpötilat

Jäähdytysjärjestelmä

3.6.1.1   Nestejäähdytys

Suurin lämpötila poistokanavassa: … K

Ilmajäähdytys

3.6.1.2.1   Vertailukohta:

3.6.1.2.2   Suurin lämpötila vertailukohdassa: … K

3.6.2   Välijäähdyttimen suurin ulostulolämpötila: … K

3.6.3   Pakokaasujen suurin lämpötila pakoputk(i)en ja pakosarjan ulkolaipan (ulkolaippojen) liitoskohdassa: … K

3.6.4   Polttoaineen lämpötila

pienin: … K

suurin: … K

3.6.5   Voiteluaineen lämpötila

pienin: … K

suurin: … K

Moottorin käyttämät laitteet

Suurin sallittu direktiivin 80/1269/ETY liitteessä I olevassa 5.1.1 kohdassa tarkoitettujen laitteiden ottama teho samassa kohdassa esitetyissä käyttöolosuhteissa jokaisella direktiivin 88/77/ETY liitteessä III olevassa 4.1 kohdassa tarkoitetulla moottorin pyörintänopeudella.

3.7.1   Joutokäynnillä: … kW

3.7.2   Välinopeudella: … kW

3.7.3   Nimellisnopeudella: … kW

Voitelujärjestelmä

Järjestelmän kuvaus

3.8.1.1   Voiteluainesäiliön sijainti:

3.8.1.2   Syöttöjärjestelmä (pumppu/ruiskutus imusarjaan/sekoitus polttoaineeseen jne.) (1)

Voitelupumppu

3.8.2.1   Merkki (merkit):

3.8.2.2   Tyyppi (tyypit):

Sekoitus polttoaineeseen

3.8.3.1   Prosenttiosuus:

Öljynjäähdytin: kyllä/ei (1)

Piirustus (piirustukset):

tai

3.8.4.1.1   Merkki (merkit):

3.8.4.1.2   Tyyppi (tyypit):

3.9   KAASUKÄYTTÖISET MOOTTORIT (Jos järjestelmän kokoonpano on erilainen, annetaan vastaavat tiedot.)

3.9.1   Polttoaine: nestekaasu/H-ryhmän maakaasu/L-ryhmän maakaasu/HL-ryhmän maakaasu (1)

Paineensäädin (paineensäätimet) tai höyrystin/paineensäädin (paineensäätimet) (1)

3.9.2.1   Merkki (merkit):

3.9.2.2   Tyyppi (tyypit):

3.9.2.3   Paineenalennusvaiheiden lukumäärä:

3.9.2.4   Viimeisen vaiheen paine

pienin: … kPa

suurin: … kPa

3.9.2.5   Pääasiallisten säätöpisteiden lukumäärä:

3.9.2.6   Joutokäynnin säätöpisteiden lukumäärä:

3.9.2.7   EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin …/…/EY mukaisesti:

Polttoaineen syöttöjärjestelmä: sekoitusyksikkö/kaasuruiskutus/nesteruiskutus/suoraruiskutus (1)

3.9.3.1   Seoksen säätö:

3.9.3.2   Järjestelmän kuvaus ja/tai kaavio ja piirustukset:

3.9.3.3   EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin …/…/EY mukaisesti:

Sekoitusyksikkö

3.9.4.1   Lukumäärä:

3.9.4.2   Merkki (merkit):

3.9.4.3   Tyyppi (tyypit):

3.9.4.4   Sijainti:

3.9.4.5   Säätömahdollisuudet:

3.9.4.6   EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin …/…/EY mukaisesti:

Imusarjaruiskutus

3.9.5.1   Ruiskutus: yksipiste/monipiste (1)

3.9.5.2   Ruiskutus: jatkuva/samanaikainen/jaksoittainen (1)

Ruiskutuslaitteisto

3.9.5.3.1   Merkki (merkit):

3.9.5.3.2   Tyyppi (tyypit):

3.9.5.3.3   Säätömahdollisuudet:

3.9.5.3.4   EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin …/…/EY mukaisesti:

Syöttöpumppu (tarvittaessa)

3.9.5.4.1   Merkki (merkit):

3.9.5.4.2   Tyyppi (tyypit):

3.9.5.4.3   EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin …/…/EY mukaisesti:

Ruiskutussuutin (ruiskutussuuttimet)

3.9.5.5.1   Merkki (merkit):

3.9.5.5.2   Tyyppi (tyypit):

3.9.5.5.3   EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin …/…/EY mukaisesti:

Suoraruiskutus

Ruiskutuspumppu/paineentasain (1)

3.9.6.1.1   Merkki (merkit):

3.9.6.1.2   Tyyppi (tyypit):

3.9.6.1.3   Suihkutuksen ennakkosäätölaite:

3.9.6.1.4   EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin …/…/EY mukaisesti:

Ruiskutussuutin (ruiskutussuuttimet)

3.9.6.2.1   Merkki (merkit):

3.9.6.2.2   Tyyppi (tyypit):

3.9.6.2.3   Avautumispaine tai ominaiskaavio (2):

3.9.6.2.4   EY-tyyppihyväksyntänumero direktiivin …/…/EY mukaisesti:

Elektroninen ohjauslaite

3.9.7.1   Merkki (merkit):

3.9.7.2   Tyyppi (tyypit):

3.9.7.3   Säätömahdollisuudet:

Maakaasupolttoainekäytön erityislaitteet

Variantti 1 (ainoastaan sellaisten moottoreiden hyväksynnöissä, joissa on tarkoitettu käytettäväksi useita erityisiä polttoainekoostumuksia)

3.9.8.1.1   Polttoaineen koostumus:

metaani (CH4): perusta: … mooliprosenttia, väh. … mooliprosenttia, enint. … mooliprosenttia

etaani (C2H6): perusta: … mooliprosenttia, väh. … mooliprosenttia, enint. … mooliprosenttia

propaani (C3H8): perusta: … mooliprosenttia, väh. … mooliprosenttia, enint. … mooliprosenttia

butaani (C4H10): perusta: … mooliprosenttia, väh. … mooliprosenttia, enint. … mooliprosenttia

C5/C5+: perusta: … mooliprosenttia, väh. … mooliprosenttia, enint. … mooliprosenttia

happi (O2): perusta: … mooliprosenttia, väh. … mooliprosenttia, enint. … mooliprosenttia

inertti polttoaine (N2, He, jne.): perusta: … mooliprosenttia, väh. … mooliprosenttia, enint. … mooliprosenttia.

Ruiskutussuutin (ruiskutussuuttimet)

3.9.8.1.2.1   Merkki (merkit):

3.9.8.1.2.2   Tyyppi (tyypit):

3.9.8.1.3   Muut (jos sellaisia on):

3.9.8.1.4   Polttoaineen lämpötila

pienin: … K

suurin: … K

paineensäätimen viimeisessä vaiheessa kaasulla toimivissa moottoreissa.

3.9.8.1.5   Polttoaineen paine

vähintään: … kPa

enintään: … kPa

paineensäätimen viimeisessä vaiheessa yksinomaan maakaasulla toimivissa moottoreissa.

3.9.8.2   Variantti 2 (ainoastaan sellaisissa hyväksynnöissä, joissa on tarkoitettu käytettäväksi useita erityisiä polttoainekoostumuksia)

4.   VOIMANSIIRTO (v)

4.1   Piirustus voimansiirrosta:

Tyyppi (mekaaninen, hydraulinen, sähköinen jne.):

4.2.1   Lyhyt kuvaus sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on):

Moottorin vauhtipyörän hitausmomentti:

4.3.1   Lisähitausmomentti vaihde vapaalla:

Kytkin (tyyppi):

4.4.1   Suurin momentinmuuntosuhde:

Vaihdelaatikko

4.5.1   Tyyppi (käsivalintainen/automaattinen/CVT (portaattomasti säätyvä vaihteisto)) (1)

4.5.2   Sijainti moottoriin nähden:

4.5.3   Ohjausmenetelmä:

4.6   Välityssuhteet

Vaihde

Vaihteiston sisäiset välityssuhteet (moottorin ja vaihdelaatikon ulostuloakselin kierroslukujen suhteet)

Vetopyörästön välityssuhde (välityssuhteet) vaihdelaatikon ulostuloakselin ja vetävien pyörien kierroslukujen suhde

Kokonaisvälityssuhteet

Suurin CVT:n osalta

 

 

 

1

 

 

 

2

 

 

 

3

 

 

 

 

 

 

Pienin CVT:n osalta

 

 

 

Peruutusvaihde

 

 

 

4.7   Ajoneuvon suurin nopeus ja vaihde, jolla se saavutetaan (km/h) (w):

Nopeusmittari (ajopiirturin osalta ilmoitetaan ainoastaan hyväksyntämerkintä)

4.8.1   Toimintatapa ja käyttömekanismin kuvaus:

4.8.2   Mittarivakio:

4.8.3   Mittausmekanismin toleranssi (direktiivin 75/443/ETY liitteessä II olevan 2.1.3 kohdan mukaisesti):

4.8.4   Kokonaisvälityssuhde (direktiivin 75/443/ETY liitteessä II olevan 2.1.2 kohdan mukaisesti) tai vastaavat tiedot:

4.8.5   Nopeusmittarin asteikon tai muun näytön kaavio:

4.9   Tasauspyörästön lukitus: kyllä/ei/valinnainen (1)

5.   AKSELIT

5.1   Kuvaus kustakin akselista:

5.2   Merkki:

5.3   Tyyppi:

5.4   Ylösnostettavan akselin (ylösnostettavien akselien) sijainti:

5.5   Kuormitettavan akselin (kuormitettavien akselien) sijainti:

6.   PYÖRÄNTUENTA

6.1   Piirustus pyöräntuentajärjestelyistä:

Pyörän, kunkin akselin tai akseliryhmän pyöräntuennan tyyppi ja rakenne:

6.2.1   Tasonsäätö: kyllä/ei/valinnainen (1)

6.2.2   Lyhyt kuvaus sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on):

Vetoakseli(e)n ilmajousitus: kyllä/ei (1)

6.2.3.1   Vetoakselin (vetoakseleiden) ilmajousitusta vastaava jousitus: kyllä/ei (1)

6.2.3.2   Ripustetun massan värähtelyn taajuus ja vaimennus:

6.3   Pyöräntuennan jousituksen rakenne (suunnittelu, materiaalien ominaisuudet ja mitat):

6.4   Kallistuksenvakaajat: kyllä/ei/valinnainen (1)

6.5   Iskunvaimentimet: kyllä/ei/valinnainen (1)

Renkaat ja pyörät

Rengas/pyöräyhdistelmät(t) (ilmoitetaan renkaiden kokomerkintä, pienin kantavuusluku, pienin nopeusluokkamerkki; Z-luokan renkaista, jotka on tarkoitettu asennettaviksi ajoneuvoon, jonka suurin nopeus ylittää 300 km/h, on annettava vastaavat tiedot; ilmoitetaan pyörien vanteen koko (koot) ja offset (offsetit))

Akselit

6.6.1.1.1   Akseli 1:

6.6.1.1.2   Akseli 2:

jne.

6.6.1.2   Varapyörä, jos sellainen on:

Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja

6.6.2.1   Akseli 1:

6.6.2.2   Akseli 2:

jne.

6.6.3   Ajoneuvon valmistajan suosittelema(t) rengaspaine(et): … kPa

6.6.4   Valmistajan suosittelema etu- ja/tai taka-akselin ketju/rengas/pyöräyhdistelmä, joka soveltuu kyseiseen ajoneuvotyyppiin:

6.6.5   Lyhyt kuvaus tilapäiseen käyttöön tarkoitetusta varayksiköstä (jos sellainen on):

7.   OHJAUS

7.1   Periaatekaavio ohjaavasta akselista (ohjaavista akseleista), myös ohjausgeometriasta:

Ohjausvaihde ja hallintalaite

7.2.1   Ohjausvaihteen tyyppi (määritellään tarvittaessa etu- ja taka-akselin ohjauksen osalta):

Kytkentä pyöriin (myös muu kuin mekaaninen; määritellään tarvittaessa etu- ja taka-akselin ohjauksen osalta):

7.2.2.1   Lyhyt kuvaus sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on):

Tehostamistapa (jos sellainen on):

7.2.3.1   Toimintatapa ja -kaavio, merkki (merkit) ja tyyppi (tyypit):

7.2.4   Koko ohjausmekanismin kaavio, josta ilmenee useiden ohjautuvuuteen vaikuttavien laitteiden sijainti ajoneuvossa:

7.2.5   Ohjauslaitteiden periaatekaavio(t):

7.2.6   Mahdollinen ohjauslaitteen säätöalue ja -tapa:

Pyörien suurin kääntymiskulma

7.3.1   Oikealle … astetta; ohjauspyörän kierrosten lukumäärä (tai vastaavat tiedot):

7.3.2   Vasemmalle … astetta; ohjauspyörän kierrosten lukumäärä (tai vastaavat tiedot):

8.   JARRUT

Seuraavat tiedot ja tarvittaessa tunnistustapa on annettava:

8.1   Jarrujen tyyppi ja ominaisuudet (direktiivin 71/320/ETY liitteessä I olevan 1.6 kohdan mukaisesti) piirustuksineen (esim. rummut tai levyt, jarrutetut pyörät, kytkentä jarrutettuihin pyöriin, jarrukenkien/-palojen/-päällysteiden merkki ja tyyppi, jarrun teholliset pinta-alat, rumpujen, kenkien tai levyjen säde, rumpujen massa, säätölaitteet, akselin (akseleiden) ja pyöräntuennan asianomaiset osat):

Toimintakaavio, seuraavien jarrulaitteiden kuvaus tai piirustus (direktiivin 71/320/ETY liitteessä I olevan 1.2 kohdan mukaisesti), jossa on tiedot voimansiirto- ja hallintalaitteista (rakenne, säätö, vipusuhteet, pääsy hallintalaitteeseen ja sen sijainti, mekaanisen voimansiirron osalta räikkäohjauslaitteet, kytkennän tärkeimpien osien ominaisuudet, sylinterit ja ohjausmännät, jarrusylinterit tai vastaavat osat sähköisen jarrujärjestelmän osalta)

8.2.1   Käyttöjarrujärjestelmä:

8.2.2   Varajarrujärjestelmä:

8.2.3   Seisontajarrujärjestelmä:

8.2.4   Kaikki mahdolliset lisäjarrujärjestelmät:

8.2.5   Jarrujärjestelmä kytkennän rikkoutuessa:

8.3   Perävaunun vetoon suunniteltujen ajoneuvojen perävaunun jarrujärjestelmien hallintalaite ja voimansiirto:

8.4   Ajoneuvo on varustettu vetämään sähköisillä/pneumaattisilla/hydraulisilla (1) käyttöjarruilla varustettua perävaunua: kyllä/ei (1)

Lukkiutumattomat jarrut: kyllä/ei/valinnaiset (1)

8.5.1   Jarrujen lukkiutumisenestojärjestelmillä varustettujen ajoneuvojen osalta järjestelmän toiminnan kuvaus (mukaan lukien kaikki elektroniset osat), sähköjärjestelmän lohkokaavio, hydraulisen tai pneumaattisen järjestelmän piirikaavio:

8.6   Direktiivin 71/320/ETY liitteessä II olevan 1.1.4.2 kohdan lisäyksen (tai soveltuvin osin liitteessä XI olevan lisäyksen) mukainen mitoituslaskelma ja -käyrät:

Energialähteen kuvaus tai piirustus (myös ulkoisella voimanlähteellä varustettujen jarrujärjestelmien osalta):

8.7.1   Paineilmajarrujärjestelmien työpaine p2 painesäiliö(i)ssä:

8.7.2   Alipainejarrujärjestelmien energian lähtötaso säiliö(i)ssä:

8.8   Jarrujärjestelmän mitoitus: pyörien kehällä vaikuttavan kokonaisjarruvoiman ja jarrujen hallintalaitteeseen kohdistuvan voiman välisen suhteen määritteleminen:

8.9   Jarrujärjestelmien lyhyt kuvaus (direktiivin 71/320/ETY liitteen IX lisäyksen 1 liitteessä olevan 1.6 kohdan mukaisesti):

8.10   Vaadittaessa poikkeuksia I- ja/tai II- tai III-tyypin testeistä mainitaan direktiivin 71/320/ETY liitteessä VII olevan lisäyksen 2 mukaisen selosteen numero:

8.11   Yksityiskohtaiset tiedot lisäjarrujärjestelmän (lisäjarrujärjestelmien) tyyp(e)istä:

9.   KORI

9.1   Korin tyyppi:

9.2   Käytetyt materiaalit ja rakennetavat:

Matkustajatilan ovet, lukot ja saranat

Ovien asettelu ja lukumäärä:

9.3.1.1   Mitat, avautumissuunta ja suurin avautumiskulma:

9.3.2   Piirustukset lukoista ja saranoista ja niiden sijainnista ovissa:

9.3.3   Lukkojen ja saranoiden tekninen kuvaus:

9.3.4   Sisäänkäyntien, askelmien ja tarvittavien kahvojen tiedot (mittoineen):

Näkökenttä (direktiivi 77/649/ETY)

9.4.1   Riittävän yksityiskohtaiset tiedot tärkeimmistä vertailumerkeistä niin, että ne voidaan selvästi tunnistaa, sekä niiden sijainti toisiinsa ja R-pisteeseen nähden:

9.4.2   Piirustus (piirustukset) tai valokuva(t), jotka osoittavat 180 asteen alueella näkökentän etupuolella olevien osien sijainnin:

Tuulilasi ja muut ikkunat

Tuulilasi

9.5.1.1   Käytetyt materiaalit:

9.5.1.2   Asennusmenetelmä:

9.5.1.3   Kallistuskulma:

9.5.1.4   EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

9.5.1.5   Tuulilasin apulaitteet ja sijainti, johon ne asennetaan, sekä lyhyt kuvaus kaikista siihen liittyvistä sähköisistä/elektronisista osista:

Muut ikkunat

9.5.2.1   Käytetyt materiaalit:

9.5.2.2   EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

9.5.2.3   Lyhyt kuvaus auton sivuikkunoiden nostojärjestelmän sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on):

Kattoikkunan lasi

9.5.3.1   Käytetyt materiaalit:

9.5.3.2   EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

Muut lasi-ikkunat

9.5.4.1   Käytetyt materiaalit:

9.5.4.2   EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

Tuulilasin pyyhin (pyyhkimet)

9.6.1   Yksityiskohtainen tekninen kuvaus (myös valokuvat tai piirustukset):

Tuulilasin pesin

9.7.1   Yksityiskohtainen tekninen kuvaus (myös valokuvat tai piirustukset) tai, jos hyväksytty erityisenä teknisenä yksikkönä, EY-tyyppihyväksyntänumero:

Huurteen- ja sumunpoisto

9.8.1   Yksityiskohtainen tekninen kuvaus (myös valokuvat tai piirustukset):

9.8.2   Suurin sähkönkulutus: … kW

Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet

Taustapeilit (annetaan kunkin peilin osalta)

9.9.1.1   Merkki:

9.9.1.2   EY-tyyppihyväksyntämerkki:

9.9.1.3   Variantti:

9.9.1.4   Piirustus (piirustukset) peilin tunnistamiseksi, jo(i)ssa esitetään taustapeilien sijainti ajoneuvon rakenteeseen nähden:

9.9.1.5   Kiinnitystavan yksityiskohdat, myös siitä ajoneuvon rakenteen osasta, johon peili on kiinnitetty:

9.9.1.6   Vapaaehtoiset varusteet, jotka voivat vaikuttaa taaksepäin suuntautuvaan näkökenttään:

9.9.1.7   Säätöjärjestelmän elektronisten osien (jos sellaisia on) lyhyt kuvaus:

Muut epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet kuin peilit:

Tyyppi ja ominaisuudet (esimerkiksi laitteen täydellinen kuvaus):

9.9.2.1.1   Kun on kyseessä kamera-näyttölaite, havaintoetäisyys (mm), kontrasti, kirkkausalue, häikäisyn korjaus, näytön ominaisuudet (mustavalkoinen/väri), kuvantoistotaajuus, näytön kirkkausalue:

9.9.2.1.2   Riittävän yksityiskohtaiset piirustukset koko laitteen tunnistamista varten, myös asennusohjeet; EY-tyyppihyväksyntämerkin paikka on osoitettava piirustuksissa.

Sisävarusteet

Ajoneuvon sisäiset matkustajien turvalaitteet (direktiivi 74/60/ETY)

9.10.1.1   Yleispiirustus tai valokuvat, joissa näkyy ulkonevien osien sijainti:

9.10.1.2   Valokuva tai piirustus, jossa näkyy vertailulinja ja raja-alue (direktiivin 74/60/ETY liitteessä I oleva 2.3.1 kohta):

9.10.1.3   Valokuvat, piirustukset tai räjäytyskuva sisävarusteista, myös matkustajatilan osista ja käytetyistä materiaaleista (lukuun ottamatta sisäpuolisia taustapeilejä), hallintalaitteiden järjestelystä, katosta ja kattoluukusta, selkänojasta, istuimista ja istuinten takaosasta (direktiivin 74/60/ETY liitteessä I oleva 3.2 kohta):

Hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien järjestely ja tunnistaminen

9.10.2.1   Valokuvat ja/tai piirustukset tunnusten, hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien tunnusten järjestelystä:

9.10.2.2   Valokuvat ja/tai piirustukset, joissa esitetään hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien tunnistustapa sekä soveltuvin osin valokuvat tai piirustukset direktiivissä 78/316/ETY mainituista ajoneuvon osista:

9.10.2.3   Tiivistelmätaulukko

Ajoneuvo on varustettu seuraavilla direktiivin 78/316/ETY liitteen II ja III mukaisilla hallintalaitteilla, osoittimilla ja ilmaisimilla:

Hallintalaitteet, ilmaisimet ja osoittimet, joiden tunnistaminen on pakollista, kun ne on asennettu ajoneuvoon, sekä tähän tarkoitukseen käytettävät tunnukset

Tunnus nro

Laite

Hallintalaite/osoitin käytettävissä (1)

Merkitty tunnuksella (1)

jossa (2)

Ilmaisin käytettävissä

Merkitty tunnuksella (1)

jossa (2)

1

Valaisimien pääkytkin

OK (10)

 

 

 

 

 

2

Lähivalaisimet

 

 

 

 

 

 

3

Kaukovalaisimet

 

 

 

 

 

 

4

Etu-/takavalaisimet (sivuvalaisimet)

 

 

 

 

 

 

5

Etusumuvalaisimet

 

 

 

 

 

 

6

Takasumuvalaisimet

 

 

 

 

 

 

7

Ajovalaisimien säätölaite

 

 

 

 

 

 

8

Pysäköintivalaisimet

 

 

 

 

 

 

9

Suuntavalaisimet

 

 

 

 

 

 

10

Hätävilkku

 

 

 

 

 

 

11

Tuulilasin pyyhin

 

 

 

 

 

 

12

Tuulilasin pesin

 

 

 

 

 

 

13

Tuulilasin yhdistetty pyyhin ja pesin

 

 

 

 

 

 

14

Ajovalaisimien pesulaite

 

 

 

 

 

 

15

Tuulilasin huurteen- ja sumunpoistolaite

 

 

 

 

 

 

16

Takalasin huurteen- ja sumunpoistolaite

 

 

 

 

 

 

17

Tuuletin

 

 

 

 

 

 

18

Dieselin hehkutuslaite

 

 

 

 

 

 

19

Rikastin

 

 

 

 

 

 

20

Jarruhäiriö

 

 

 

 

 

 

21

Polttoaineen määrä

 

 

 

 

 

 

22

Akun lataus

 

 

 

 

 

 

23

Moottorin jäähdytysnesteen lämpötila

 

 

 

 

 

 


Hallintalaitteet, ilmaisimet ja osoittimet, joiden tunnistaminen on vapaaehtoista, kun ne on asennettu ajoneuvoon, sekä tähän tarkoitukseen käytettävät tunnukset

Tunnus nro

Laite

Hallintalaite/osoitin käytettävissä (3)

Merkitty tunnuksella (3)

jossa (4)

Ilmaisin käytettävissä

Merkitty tunnuksella (3)

jossa (4)

1

Seisontajarru

 

 

 

 

 

 

2

Takalasin pyyhin

 

 

 

 

 

 

3

Takalasin pesin

 

 

 

 

 

 

4

Tuulilasin yhdistetty pyyhin ja pesin

 

 

 

 

 

 

5

Jaksoittainen tuulilasin pyyhin

 

 

 

 

 

 

6

Äänimerkinantolaite

 

 

 

 

 

 

7

Etukansi

 

 

 

 

 

 

8

Takakansi

 

 

 

 

 

 

9

Turvavyö

 

 

 

 

 

 

10

Moottorin öljynpaine

 

 

 

 

 

 

11

Lyijytön bensiini

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Istuimet

9.10.3.1   Lukumäärä:

Sijainti ja järjestely:

9.10.3.2.1   Istumapaikkojen lukumäärä:

9.10.3.2.2   Sellainen istuin (sellaiset istuimet), joka (jotka) on suunniteltu käytettäväksi (käytettäviksi) ainoastaan silloin, kun ajoneuvo on paikallaan:

9.10.3.3   Massa:

Ominaisuudet: sellaisten istuimien osalta, joita ei ole EY-tyyppihyväksytty osina, esitetään kuvaus ja piirustus

9.10.3.4.1   istuimista ja niiden kiinnityspisteistä:

9.10.3.4.2   säätöjärjestelmästä:

9.10.3.4.3   säätö- ja lukitusjärjestelmistä:

9.10.3.4.4   turvavöiden kiinnityspisteistä, (jos ne kuuluvat istuinrakenteeseen):

9.10.3.4.5   kiinnityspisteinä käytetyistä ajoneuvon osista:

R-pisteen koordinaatit tai piirustus (x)

9.10.3.5.1   Kuljettajan istuin:

9.10.3.5.2   Kaikki muut istumapaikat:

Suunniteltu istuimen selkänojan kaltevuuskulma

9.10.3.6.1   Kuljettajan istuin:

9.10.3.6.2   Kaikki muut istumapaikat:

Istuimen säätöalue

9.10.3.7.1   Kuljettajan istuin:

9.10.3.7.2   Kaikki muut istumapaikat:

Pääntuet

9.10.4.1   Pääntukien tyyppi (tyypit): kiinteä/irrotettava/erillinen (1)

9.10.4.2   EY-tyyppihyväksyntänumero(t), (jos saatavissa):

Niiden pääntukien osalta, joita ei ole vielä hyväksytty

9.10.4.3.1   Yksityiskohtainen kuvaus pääntuesta, erityisesti täytemateriaalin tai -materiaalien luonteen osalta sekä soveltuvin osin tyyppihyväksyttäväksi haetun istuintyypin tuki- ja kiinnityskappaleiden eritelmät ja sijainti:

”erityisen” pääntuen osalta

9.10.4.3.2.1   Yksityiskohtainen kuvaus rakennealueesta, johon pääntuki on tarkoitus kiinnittää:

9.10.4.3.2.2   Mittapiirustukset rakenteen ja pääntuen ominaisista osista:

Matkustajatilan lämmitysjärjestelmät

9.10.5.1   Lyhyt kuvaus ajoneuvotyypistä lämmitysjärjestelmän osalta, jos lämmitysjärjestelmä käyttää moottorin jäähdytysnesteen lämpöä:

Ajoneuvotyypin yksityiskohtainen kuvaus lämmityksen osalta, jos lämmönlähteenä käytetään moottorin jäähdytysilmaa tai pakokaasuja, mukaan lukien:

9.10.5.2.1   Järjestelypiirustus lämmitysjärjestelmästä, jossa esitetään sen sijainti ajoneuvossa:

9.10.5.2.2   Järjestelypiirustus pakokaasuja käyttävien lämmitysjärjestelmien lämmönvaihtimesta tai osista, joissa lämmönvaihto tapahtuu (lämmitysjärjestelmät, jotka käyttävät moottorin jäähdytysilmaa lämmitykseen):

9.10.5.2.3   Poikkileikkauspiirustus vastaavasti lämmönvaihtimesta tai osista, joissa lämmönvaihto tapahtuu, sekä seinämäpaksuudesta, käytetyistä materiaaleista ja pinnan ominaisuuksista:

9.10.5.2.4   Eritelmät on annettava myös muista tärkeistä lämmitysjärjestelmän osista, kuten tuulettimesta rakennetavan ja teknisten tietojen osalta:

Ajoneuvotyypin lyhyt kuvaus polttolämmitysjärjestelmän ja automaattisen valvontajärjestelmän osalta:

9.10.5.3.1   Järjestelypiirustus polttolämmittimestä, ilmanottojärjestelmästä, pakokaasujärjestelmästä, polttoainesäiliöstä, polttoaineensyöttöjärjestelmästä (venttiilit mukaan luettuina) sekä sähköisistä kytkennöistä siten, että näiden sijainti ajoneuvossa käy ilmi.

9.10.5.4   Suurin sähkönkulutus: … kW

Osat, jotka vaikuttavat ohjauslaitteen käyttäytymiseen törmäyksessä (direktiivi 74/297/ETY)

9.10.6.1   Yksityiskohtainen kuvaus valokuvineen ja/tai piirustuksineen ajoneuvotyypistä ohjauslaitteen etupuolella olevan osan rakenteen, mittojen, muotojen ja rakennemateriaalien osalta sekä niistä osista, jotka on suunniteltu vaimentamaan energiaa törmäyksen kohdistuessa ohjauslaitteeseen:

9.10.6.2   Valokuva(t) ja/tai piirustus (piirustukset) muista kuin 9.10.6.1 kohdassa esitetyistä ajoneuvon osista, jotka valmistaja on tutkimuslaitoksen hyväksymällä tavalla katsonut vaikuttavan ohjauslaitteen käyttäytymiseen törmäyksessä:

Tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien sisärakenteissa käytettyjen materiaalien palokäyttäytyminen (direktiivi 95/28/EY)

Katon sisäverhoilussa käytetty materiaali (käytetyt materiaalit)

9.10.7.1.1   Osan EY-tyyppihyväksyntänumero(t), jos saatavissa:

Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.1.2.1   Perusmateriaali(t)/nimitys: …/…

9.10.7.1.2.2   Seos-/yksittäistä (1) materiaalia, kerrosten lukumäärä (1):

9.10.7.1.2.3   Pinnoitteen tyyppi (1):

9.10.7.1.2.4   Enimmäis-/vähimmäispaksuus: …/… mm

Taka- ja sivuseiniin käytetty (käytetyt) materiaali(t)

9.10.7.2.1   Osan tyyppihyväksyntänumero(t), jos saatavissa:

Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.2.2.1   Perusmateriaali(t)/nimitys: …/…

9.10.7.2.2.2   Seos-/yksittäistä (1) materiaalia, kerrosten lukumäärä (1):

9.10.7.2.2.3   Pinnoitteen tyyppi (1):

9.10.7.2.2.4   Enimmäis-/vähimmäispaksuus: …/… mm

Lattiaan käytetty (käytetyt) materiaali(t)

9.10.7.3.1   Osan EY-tyyppihyväksyntänumero(t), jos saatavissa:

Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.3.2.1   Perusmateriaali(t)/nimitys: …/…

9.10.7.3.2.2   Seos-/yksittäistä (1) materiaalia, kerrosten lukumäärä (1):

9.10.7.3.2.3   Pinnoitteen tyyppi (1):

9.10.7.3.2.4   Enimmäis-/vähimmäispaksuus: …/… mm

Istuimien verhoiluun käytetty (käytetyt) materiaali(t)

9.10.7.4.1   Osan EY-tyyppihyväksyntänumero(t), jos saatavissa:

Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.4.2.1   Perusmateriaali(t)/nimitys: …/…

9.10.7.4.2.2   Seos-/yksittäistä (1) materiaalia, kerrosten lukumäärä (1):

9.10.7.4.2.3   Pinnoitteen tyyppi (1):

9.10.7.4.2.4   Enimmäis-/vähimmäispaksuus: …/… mm

Lämmitys- ja ilmastointiputkissa käytetty (käytetyt) materiaali(t)

9.10.7.5.1   Osan EY-tyyppihyväksyntänumero(t), jos saatavissa:

Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.5.2.1   Perusmateriaali(t)/nimitys: …/…

9.10.7.5.2.2   Seos-/yksittäistä (1) materiaalia, kerrosten lukumäärä (1):

9.10.7.5.2.3   Pinnoitteen tyyppi (1):

9.10.7.5.2.4   Enimmäis-/vähimmäispaksuus: …/… mm

Kattotelineessä käytetty (käytetyt) materiaali(t)

9.10.7.6.1   Osan EY-tyyppihyväksyntänumero(t), jos saatavissa:

Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.6.2.1   Perusmateriaali(t)/nimitys: …/…

9.10.7.6.2.2   Seos-/yksittäistä (1) materiaalia, kerrosten lukumäärä (1):

9.10.7.6.2.3   Pinnoitteen tyyppi (1):

9.10.7.6.2.4   Enimmäis-/vähimmäispaksuus: …/… mm

Muita tarkoituksia varten käytetty (käytetyt) materiaali(t)

9.10.7.7.1   Käyttötarkoitukset:

9.10.7.7.2   Osan EY-tyyppihyväksyntänumero(t), jos saatavissa:

Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.7.3.1   Perusmateriaali(t)/nimitys: …/…

9.10.7.7.3.2   Seos-/yksittäistä (1) materiaalia, kerrosten lukumäärä (1):

9.10.7.7.3.3   Pinnoitteen tyyppi (1):

9.10.7.7.3.4   Enimmäis-/vähimmäispaksuus: …/… mm

Täydellisinä laitteina hyväksytyt osat (istuimet, väliseinät, kattotelineet jne.)

9.10.7.8.1   Osan EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

9.10.7.8.2   Täydellisen laitteen osalta: istuin, väliseinä, kattotelineet jne. (1)

Ulkonevat osat (direktiivi 74/483/ETY ja direktiivi 92/114/ETY)

9.11.1   Yleisjärjestely (piirustus tai valokuvat), jossa esitetään ulkonevien osien sijainti:

9.11.2   Valokuvat ja/tai piirustukset esimerkiksi ja soveltuvin osin ovi- ja ikkunapylväistä, ilmanottosäleiköistä, jäähdyttimen säleiköstä, tuulilasin pyyhkimistä, sadeveden poistokouruista, kahvoista, liukukiskoista, läpistä, ovien saranoista ja lukoista, koukuista, silmäkkeistä, koristeosista, merkeistä, tunnuksista ja syvennyksistä sekä kaikista muista ulkonevista ja ulkopinnan osista (esim. valaisinlaitteet), joita voidaan pitää olennaisina. Jos edellisessä lauseessa luetellut osat eivät ole olennaisia, ne voidaan dokumentointia varten korvata valokuvilla, joissa on tarvittaessa mukana mitat ja/tai teksti:

9.11.3   Direktiivin 74/483/ETY liitteessä I olevan 6.9.1 kohdan mukaiset piirustukset ulkopinnan osista:

9.11.4   Piirustus puskureista:

9.11.5   Piirustus lattialinjasta:

Turvavyöt ja/tai muut turvajärjestelmät

9.12.1   Turvavöiden ja -järjestelmien lukumäärä ja sijainti ja istuimet, joissa niitä voidaan käyttää:

(L = vasen puoli, R = oikea puoli, C = keskellä)

 

Täydellinen EY-tyyppihyväksyntämerkintä

Variantti, jos sellainen on

Vyön korkeuden säätölaite (kyllä/ei/valinnainen)

Ensimmäinen istuinrivi

L

 

 

 

C

 

 

 

R

 

 

 

Toinen istuinrivi (5)

L

 

 

 

C

 

 

 

R

 

 

 

9.12.2   Muiden turvajärjestelmien luonne ja sijainti (ilmoitettava kyllä/ei/valinnainen):

(L = vasen puoli, R = oikea puoli, C = keskellä)

 

Ilmatyyny edessä

Ilmatyyny sivulla

Turvavyön esikiristyslaite

Ensimmäinen istuinrivi

L

 

 

 

C

 

 

 

R

 

 

 

Toinen istuinrivi (6)

L

 

 

 

C

 

 

 

R

 

 

 

9.12.3   Turvavöiden kiinnityspisteiden lukumäärä ja sijainti sekä niiden osoittaminen direktiivin 76/115/ETY mukaisiksi (eli EY-tyyppihyväksyntänumero tai testausseloste):

9.12.4   Lyhyt kuvaus sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on):

Turvavöiden kiinnityspisteet

9.13.1   Korista olevat valokuvat tai piirustukset, joissa näkyy todellisten ja tehollisten kiinnityspisteiden sijainti ja mitat sekä R-pisteet:

9.13.2   Piirustukset vöiden kiinnityspisteistä ja ajoneuvon rakenneosista, joihin ne on kiinnitetty (sekä käytettyjen materiaalien luonteesta):

9.13.3   Ajoneuvon kiinnityspisteisiin, joilla ajoneuvo on varustettu, asennettaviksi hyväksyttyjen turvavöiden tyyppien (**) merkintä:

 

Kiinnityspisteen sijainti

Ajoneuvon rakenne

Istuimen rakenne

Ensimmäinen istuinrivi

 

 

Oikeanpuoleinen istuin

alemmat kiinnityspisteet

ulkopuolella

sisäpuolella

ylemmät kiinnityspisteet

 

Keski-istuin

alemmat kiinnityspisteet

oikealla

 

 

vasemmalla

ylemmät kiinnityspisteet

 

Vasemmanpuoleinen istuin

alemmat kiinnityspisteet

ulkopuolella

 

 

sisäpuolella

ylemmät kiinnityspisteet

 

Toinen istuinrivi (7)

 

 

Oikeanpuoleinen istuin

alemmat kiinnityspisteet

ulkopuolella

sisäpuolella

ylemmät kiinnityspisteet

 

Keski-istuin

alemmat kiinnityspisteet

oikealla

 

 

vasemmalla

ylemmät kiinnityspisteet

 

Vasemmanpuoleinen istuin

alemmat kiinnityspisteet

ulkopuolella

 

 

sisäpuolella

ylemmät kiinnityspisteet

 

9.13.4   Kuvaus erikoistyyppisestä turvavyöstä, jonka yksi kiinnityspiste sijaitsee istuimen selkänojassa tai joka sisältää energiaa vaimentavan laitteen:

Takarekisterikilpien sijainti (ilmoitetaan soveltuvin osin mitta-alue, piirustuksia voidaan käyttää soveltuvin osin)

9.14.1   Yläreunan korkeus tienpinnasta:

9.14.2   Alareunan korkeus tienpinnasta:

9.14.3   Keskiviivan etäisyys ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta:

9.14.4   Etäisyys ajoneuvon vasemmasta reunasta:

9.14.5   Mitat (pituus x leveys):

9.14.6   Kaltevuus pystytasosta:

9.14.7   Näkyvyyskulma vaakatasossa:

Alleajosuoja takana (direktiivi 70/221/ETY)

9.15.0   Alleajosuoja: kyllä/ei/keskeneräinen (1)

9.15.1   Piirustus asianomaisista ajoneuvon alleajosuojan osista takana, eli piirustus ajoneuvosta tai alustasta sekä takimmaisen akselin sijainnista ja asennuksesta, piirustus takana olevien alleajosuojien asennuksesta tai varusteista. Jos alleajosuoja ei ole erityislaite, piirustuksessa on selvästi osoitettava, että vaaditut mitat täyttyvät:

9.15.2   Erityislaitteen osalta täydellinen kuvaus ja/tai piirustus takana olevasta alleajosuojasta (sekä lisävarusteista), tai jos se on hyväksytty erityisenä teknisenä yksikkönä, EY-tyyppihyväksyntänumero:

Pyörien roiskesuojat (direktiivi 78/549/ETY)

9.16.1   Lyhyt kuvaus ajoneuvosta pyörien roiskesuojien osalta:

9.16.2   Pyörien roiskesuojista ja niiden sijainnista ajoneuvossa olevat yksityiskohtaiset piirustukset, joissa näkyy direktiivin 78/549/ETY liitteessä I olevassa kuvassa 1 määrätyt mitat ja joissa otetaan huomioon äärimmäiset rengas/pyöräyhdistelmät:

Lakisääteiset kilvet (direktiivi 76/114/ETY)

9.17.1   Valokuvat ja/tai piirustukset lakisääteisten kilpien ja merkintöjen sekä ajoneuvon valmistenumeron sijainnista:

9.17.2   Valokuvat ja/tai piirustukset kilpien ja merkintöjen virallisesta osasta (esimerkki ja maininta mitoista):

9.17.3   Valokuvat ja/tai piirustukset ajoneuvon valmistenumerosta (esimerkki ja maininta mitoista):

Valmistajan ilmoitus siitä, että direktiivin 76/114/ETY liitteessä II olevan 1.1.1 kohdan vaatimuksia noudatetaan

9.17.4.1   Toisen ja soveltuvin osin kolmannen jakson merkkien merkitys ISO:n standardi 3779–1983 5.3 kohdan vaatimusten täyttämiseksi on selvitettävä:

9.17.4.2   Jos toisen jakson merkkejä käytetään ISO:n standardi 3779–1983 5.4 kohdan vaatimusten täyttämiseksi, nämä merkit on esitettävä:

Radiohäiriöiden vaimennus

9.18.1   Kuvaus ja piirustukset/valokuvat moottoritilan muodostavan korirakenteen osan sekä lähinnä sitä sijaitsevan matkustajatilan osan muodoista ja rakennemateriaaleista:

9.18.2   Piirustukset tai valokuvat moottoritilassa olevien metalliosien sijainneista (esim. lämmityslaitteet, varapyörä, ilmansuodatin, ohjausmekanismi jne.):

9.18.3   Taulukko ja piirustus radiohäiriöiden vaimennuslaitteista:

9.18.4   Tasavirtavastusten tiedot ja nimellisarvo sekä, jos kyseessä ovat resistiiviset sytytyskaapelit, tiedot niiden nimellisestä vastuksesta metriä kohden:

Sivusuojat (direktiivi 89/297/ETY)

9.19.0   Sivusuojat: kyllä/ei/keskeneräinen (1)

9.19.1   Piirustus asianomaisista ajoneuvon sivusuojien osista, eli piirustus ajoneuvosta ja/tai alustasta sekä akselin (akselien) sijainnista ja asennuksesta, piirustus sivusuojalaitteen (sivusuojalaitteiden) asennuksesta ja/tai varusteista. Jos sivusuojaus saavutetaan ilman sivusuojalaitetta (sivusuojalaitteita), piirustuksessa on selvästi osoitettava, että vaaditut mitat täyttyvät:

9.19.2   Sivusuojalaitteen (sivusuojalaitteiden) osalta täydellinen kuvaus tai piirustus kyseisestä laitteesta (kyseisistä laitteista) (myös asennuksesta ja kiinnityksestä) tai sen (niiden) EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

Roiskeenestojärjestelmä (direktiivi 91/226/ETY)

9.20.0   Roiskeenestojärjestelmä: kyllä/ei/keskeneräinen (1)

9.20.1   Lyhyt kuvaus roiskeenestojärjestelmästä ja sen osista:

9.20.2   Roiskeenestojärjestelmän ja sen sijainnin ajoneuvossa osoittavat yksityiskohtaiset piirustukset, joissa näkyy direktiivin 91/226/ETY liitteen III kuvissa tarkoitetut mitat ja joissa otetaan huomioon äärimmäiset rengas/pyöräyhdistelmät:

9.20.3   Roiskeenestojärjestelmän (roiskeenestojärjestelmien) EY-tyyppihyväksyntänumero(t), jos sellainen (sellaisia) on:

Iskunkestävyys sivutörmäyksessä (direktiivi 96/27/EY)

9.21.1   Yksityiskohtainen kuvaus valokuvineen ja/tai piirustuksineen ajoneuvosta kuljettaja- ja matkustajatilan (ulkoa ja sisältä) sivuseinien rakenteen, mittojen, muodon ja rakennusmateriaalien osalta turvajärjestelmää koskevat yksityiskohdat tarvittaessa mukaan luettuna:

Alleajosuoja edessä

9.22.1   Piirustus asianomaisista ajoneuvon alleajosuojan osista edessä, eli piirustus ajoneuvosta ja/tai alustasta sekä piirustus edessä olevien alleajosuojien sijainnista ja asennuksesta ja/tai varusteista. Jos alleajosuoja ei ole erityislaite, piirustuksessa on selvästi osoitettava, että vaaditut mitat täyttyvät:

9.22.2   Erityislaitteen osalta täydellinen kuvaus ja/tai piirustus edessä olevasta alleajosuojasta (sekä lisävarusteista), tai jos se on hyväksytty erityisenä teknisenä yksikkönä, EY-tyyppihyväksyntänumero:

Jalankulkijoiden suojelu

9.23.1   Ajoneuvon yksityiskohtainen kuvaus valokuvineen ja/tai piirustuksineen rakenteen, mittojen, asiaankuuluvien vertailulinjojen sekä ajoneuvon etuosan materiaalien osalta (sisältä ja ulkoa) on toimitettava. Tähän kuvaukseen olisi sisällytettävä yksityiskohtaiset tiedot mahdollisesti asennetuista aktiivisista turvajärjestelmistä.

10.   VALAISIN- JA MERKKIVALOLAITTEET

10.1   Taulukko kaikista laitteista: lukumäärä, merkki, malli, EY-tyyppihyväksyntämerkintä, kaukovalaisimien suurin valonvoimakkuus, väri, ilmaisimet:

10.2   Piirustus valaisin- ja merkkivalolaitteiden sijainnista:

Jokaisen direktiivissä 76/756/ETY tarkoitetun valaisimen ja heijastimen osalta ilmoitetaan seuraavat tiedot (kirjallisena ja/tai kaaviona)

10.3.1   Piirustus, jossa esitetään valaisevan pinnan laajuus:

10.3.2   Menetelmä näkyvän pinnan määrittämiseksi (direktiivin 76/756/ETY liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen 2.10 kohta):

10.3.3   Vertailuakseli ja -keskipiste:

10.3.4   Peitettävien valaisimien toimintatapa:

10.3.5   Erityiset asennus- ja johdotusmääräykset:

Lähivalaisimet: tavanomainen suuntaus direktiivin 76/756/ETY liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen 6.2.6.1 kohdan mukaisesti

10.4.1   Alkusäätöarvo:

10.4.2   Osoittimen sijainti:

10.4.3

Ajovalaisimien säätölaitteen kuvaus/piirustus (1) ja tyyppi (esim. automaattinen, portaittaisesti käsisäätöinen, portaattomasti käsisäätöinen):

Sovelletaan ainoastaan ajovalaisimien säätölaitteella varustettuihin ajoneuvoihin

10.4.4

Hallintalaite:

10.4.5

Viitemerkit:

10.4.6

Kuormitusolosuhteita koskevat merkit:

10.5   Muiden sähköisten/elektronisten osien kuin valaisimien lyhyt kuvaus (jos sellaisia on):

11.   VETOAJONEUVOJEN JA PERÄVAUNUJEN TAI PUOLIPERÄVAUNUJEN VÄLISET KYTKENNÄT

11.1   Asennetun tai asennettavan kytkentälaitteen (asennettujen tai asennettavien kytkentälaitteiden) luokka ja tyyppi:

11.2   Asennetun kytkentälaitteen (asennettujen kytkentälaitteiden) ominaisuudet D, U, S ja V taikka asennettavan kytkentälaitteen (asennettavien kytkentälaitteiden) vähimmäisominaisuudet D, U, S ja V: … daN

11.3   Ohjeet vetokytkintyypin kiinnittämisestä ajoneuvoon ja valokuvat tai piirustukset valmistajan ilmoittamista ajoneuvossa olevista kiinnityskohdista; lisätiedot, jos vetokytkintyypin käyttö on rajoitettu ajoneuvotyypin tiettyihin variantteihin tai versioihin:

11.4   Tiedot erityisten vetokorvakkeiden tai asennuslevyjen asennuksesta:

11.5   EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

12.   MUUTA

Äänimerkinantolaite (äänimerkinantolaitteet)

12.1.1   Laitteen (laitteiden) sijainti, kiinnitystapa, paikalleen asentaminen ja suuntaus sekä mitat:

12.1.2   Laitteiden lukumäärä:

12.1.3   EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

12.1.4   Sähköinen/pneumaattinen(1) piirikaavio:

12.1.5   Nimellisjännite tai -paine:

12.1.6   Piirustus kiinnityslaitteesta:

Laitteet ajoneuvon luvattoman käytön estämiseksi

Suojauslaite

12.2.1.1   Yksityiskohtainen kuvaus ajoneuvotyypistä ohjauksen tai yksikön järjestelyn ja rakenteen sekä sen yksikön osalta, johon suojauslaite vaikuttaa:

12.2.1.2   Piirustukset laitteista ajoneuvon luvattoman käytön estämiseksi ja niiden asennuksesta ajoneuvoon:

12.2.1.3   Laitteen tekninen kuvaus:

12.2.1.4   Tiedot käytetyistä lukkoyhdistelmistä:

Ajoneuvon ajonestolaite

12.2.1.5.1   EY-tyyppihyväksyntänumero, jos saatavissa:

Niiden ajonestolaitteiden osalta, joita ei ole vielä hyväksytty

12.2.1.5.2.1   Yksityiskohtainen kuvaus ajoneuvon ajonestolaitteesta ja sen tahatonta aktivointia vastaan toteutetuista toimenpiteistä:

12.2.1.5.2.2   Järjestelmä(t), johon (joihin) ajonestolaite vaikuttaa:

12.2.1.5.2.3   Toimivien vaihdeltavien koodien lukumäärä, jos sellaisia on:

Hälytysjärjestelmä (jos sellainen on)

12.2.2.1   EY-tyyppihyväksyntänumero, jos saatavissa:

Niiden hälytysjärjestelmien osalta, joita ei ole vielä hyväksytty

12.2.2.2.1   Hälytysjärjestelmän ja asennettuun hälytysjärjestelmään liittyvien ajoneuvon osien yksityiskohtainen kuvaus:

12.2.2.2.2   Hälytysjärjestelmän muodostavien pääosien luettelo:

12.2.3   Lyhyt kuvaus sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on):

Hinauslaite (hinauslaitteet)

12.3.1   Edessä: koukku/silmukka/muu(1)

12.3.2   Takana: koukku/silmukka/muu/ei ole(1)

12.3.3   Sellainen piirustus tai valokuva alustasta/korin alueesta, jossa näkyy hinauslaitteen (hinauslaitteiden) sijainti, rakenne ja asennus:

12.4   Yksityiskohdat mahdollisista moottoriin liittymättömistä laitteista, jotka on suunniteltu vaikuttamaan polttoaineen kulutukseen (ellei sellaista laitetta ole käsitelty muissa kohdissa):

12.5   Yksityiskohdat mahdollisista moottoriin liittymättömistä laitteista, jotka on suunniteltu melun vähentämiseen (ellei sellaista laitetta ole käsitelty muissa kohdissa):

Nopeudenrajoittimet (direktiivi 92/24/ETY)

12.6.1   Valmistaja(t):

12.6.2   Tyyppi (tyypit):

12.6.3   EY-tyyppihyväksyntänumero(t), (jos saatavissa):

12.6.4   Nopeus tai nopeusalue, johon nopeudenrajoitin voidaan asettaa: … km/h

Taulukko ajoneuvon (ajoneuvojen) mahdollisten radiolähettimien asennuksesta ja käytöstä:

taajuuskaistat (Hz)

enimmäislähtöteho (W)

antennipaikka ajoneuvossa, asennuksen ja/tai käytön erityisehdot

Tyyppihyväksynnän hakijan on toimitettava tarvittaessa myös:

Lisäys 1

Luettelo, jossa ovat kaikki tämän direktiivin alaan (ks. kohdat 2.1.9. ja 2.1.10) kuuluvat ja aiemmin luetteloimattomat sähköiset ja/tai elektroniset osat (merkkeineen ja tyyppeineen).

Lisäys 2

Kaavio tai piirustus (direktiivin 2004/104/EY piiriin kuuluvien) sähkö- ja elektroniikkakomponenttien sijoittelusta ja johdotuksesta yleensä.

Lisäys 3

Kuvaus ajoneuvosta, joka on valittu edustamaan tyyppiä

Korityyppi:

Ohjauspyörä vasemmalla tai oikealla:

Akseliväli:

Lisäys 4

Valmistajan tai hyväksytyn/tunnustetun laboratorion toimittama(t) relevantti testiraportti (-raportit) tyyppihyväksyntätodistuksen laatimista varten.

12.7.1   24 GHz:n taajuusalueella toimivalla lyhyen kantaman tutkalaitteella varustettu ajoneuvo: kyllä/ei (tarpeeton yliviivataan)

12.7.2   79 GHz:n taajuusalueella toimivalla lyhyen kantaman tutkalaitteella varustettu ajoneuvo: kyllä/ei (tarpeeton yliviivataan)

13.   MATKUSTAJIEN KULJETUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ, KULJETTAJAN ISTUIMEN LISÄKSI ENEMMÄN KUIN KAHDEKSAN ISTUINTA KÄSITTÄVIÄ AJONEUVOJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

Ajoneuvon luokka (luokka I, luokka II, luokka III, luokka A, luokka B):

13.1.1   erityisenä teknisenä yksikkönä hyväksytyn korin EY-tyyppihyväksyntänumero:

13.1.2   Alustatyypit, joihin voidaan asentaa EY-tyyppihyväksytty kori (valmistaja(t) ja keskeneräisen ajoneuvon tyypit):

Matkustajille varattu alue (m2)

13.2.1   Kokonaisala (S0):

13.2.2   Yläkerros (S0a) (1):

13.2.3   Alakerros (S0b) (1):

13.2.4   Seisovia matkustajia varten (S1):

Matkustajien lukumäärä (istuvat ja seisovat):

13.3.1   Kokonaismäärä (N):

13.3.2   Yläkerros (Na) (1):

13.3.3   Alakerros (Nb) (1):

Istuvien matkustajien lukumäärä

13.4.1   Kokonaismäärä (A):

13.4.2   Yläkerros (Aa) (1):

13.4.3   Alakerros (Ab) (1):

13.5   Käyttöovien lukumäärä:

Varauloskäyntien (ovet, ikkunat, kattoluukut, kerrostenvälinen portaikko, varauloskäynnille johtava portaikko) lukumäärä:

13.6.1   Kokonaismäärä:

13.6.2   Yläkerros(1):

13.6.3   Alakerros(1):

13.7   Matkatavaratilojen koko (m3):

13.8   Matkatavaroiden kuljetustila katolla (m2):

13.9   Ajoneuvoon pääsyä helpottavat tekniset laitteet (esim. rampit, nostolavat, niiausjärjestelmät), jos sellaisia on asennettu:

Korirakenteen lujuus

13.10.1   EY-tyyppihyväksyntänumero, jos saatavissa:

Niiden korirakenteiden osalta, joita ei ole vielä hyväksytty

13.10.2.1   Yksityiskohtainen kuvaus ajoneuvotyypin korirakenteesta, myös mitoista, muodosta ja rakennemateriaaleista sekä sen mahdollisesta kiinnityksestä alustan runkoon:

13.10.2.2   Piirustus ajoneuvosta sekä niistä sisustuksen osista, jotka vaikuttavat korirakenteen tai jäljelle jäävän tilan lujuuteen:

13.10.2.3   Ajokunnossa olevan ajoneuvon painopisteen sijainti pituus-, poikittais- ja pystysuunnassa:

13.10.2.4   Matkustajien uloimpien istuimien keskiviivojen välinen enimmäisetäisyys:

13.11   Direktiivin […/…/EY] kohdat, jotka on täytettävä ja osoitettava tämän teknisen yksikön osalta:

14.   VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSEEN TARKOITETTUJA AJONEUVOJA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET (direktiivi 98/91/EY)

Direktiivin 94/55/EY mukaiset sähkölaitteet

14.1.1   Johdinten ylilämpösuojaus:

14.1.2   Katkaisijan tyyppi:

14.1.3   Akun päävirtakytkimen tyyppi ja toimintatapa:

14.1.4   Ajopiirturin turvajohtimen sijainti ja sen kuvaus:

14.1.5   Jatkuvasti jännitteisten asennusten kuvaus. Ilmoitetaan käytetty EN-standardi:

14.1.6   Ohjaamon takana sijaitsevien sähköasennusten rakenne ja suojaus:

Palovaaran ehkäisy

14.2.1   Ohjaamossa olevien vaikeasti syttyvien aineiden tyyppi:

14.2.2   Ohjaamon taakse asennetun lämpösuojan tyyppi (tarvittaessa):

14.2.3   Moottorin sijainti ja lämpösuojaus:

14.2.4   Pakojärjestelmän sijainti ja lämpösuojaus:

14.2.5   Hidastimien lämpösuojauksen tyyppi ja rakenne:

14.2.6   Polttoainekäyttöinen lämmityslaite, rakenne ja sijainti:

Mahdolliset direktiivin 94/55/EY mukaiset korin erityisvaatimukset

14.3.1   Kuvaus tavasta, jolla täytetään EX/II- ja EX/III-tyypin ajoneuvoille asetettavat vaatimukset:

14.3.2   Jos ajoneuvo on EX/III-tyyppiä, ulkoa tulevan lämmön kesto:

Selittävät huomautukset

(*)

Merkitään kunkin variantin ylä- ja alarajat.

(**)

Ks. käytettävät tunnukset ja merkinnät direktiivin 77/541/ETY liitteessä III olevasta 1.1.3 ja 1.1.4 kohdasta. Jos kyseessä ovat ”S”-tyypin vyöt, määritellään tyypin (tyyppien) luonne.

(***)

Näitä tietoja ei tarvitse ilmoittaa osien osalta, jos kyseiset tiedot ovat asianomaisessa asennusta koskevassa hyväksyntätodistuksessa.

(+)

Ajoneuvojen polttoaineena voidaan käyttää sekä bensiiniä että kaasumaista polttoainetta, mutta jos bensiinijärjestelmä on asennettu ainoastaan hätätapauksia tai käynnistystä varten ja bensiinille tarkoitettuun polttoainesäiliöön mahtuu enintään 15 litraa bensiiniä, ajoneuvot katsotaan testaustarkoituksessa ainoastaan kaasumaisella polttoaineella toimiviksi ajoneuvoiksi.

(+++)

Ainoastaan maastoautojen määrittelytarkoituksessa.

(#)

Merkitään siten, että kunkin ajoneuvotyypin teknistä ratkaisua vastaava todellinen arvo käy selvästi ilmi.

(1)

Tarpeeton viivataan yli (joissakin tapauksissa ei tarvitse yliviivata mitään, jos useampi kuin yksi vaihtoehto on voimassa).

(2)

Määritellään toleranssi.

(a)

Jos laite on tyyppihyväksytty, kuvaus voidaan korvata viittauksella hyväksyntään. Kuvaus ei myöskään ole tarpeen, jos osan rakenne selvästi ilmenee oheen liitetyistä kaavioista tai piirustuksista. Kussakin kohdassa, jossa piirustuksia tai valokuvia on liitettävä, ilmoitetaan vastaavien liitteiden numerot.

(b)

Jos tyypin tunnistustavassa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, osan tai erityisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).

(c)

Luokitellaan noudattaen liitteessä II olevassa A jaksossa olevia määritelmiä.

(d)

Jos mahdollista, euronormin mukainen nimitys, muussa tapauksessa annetaan:

kuvaus materiaalista,

myötöraja,

vetomurtolujuus,

venymäraja (prosentteina),

Brinell-kovuus.

(e)

Jos ajoneuvosta on sekä tavanomaisella ohjaamolla että makuuohjaamolla varustettu malli, ilmoitetaan massat ja mitat molemmissa tapauksissa.

(f)

ISO:n standardi 612–1978, 6.4 kohta.

(g)

ISO:n standardi 612–1978, 6.19.2 kohta.

(h)

ISO:n standardi 612–1978, 6.20 kohta.

(i)

ISO:n standardi 612–1978, 6.5 kohta.

(j)

ISO:n standardi 612–1978, 6.1 kohta ja muiden kuin M1-luokan ajoneuvojen osalta: direktiivi 97/27/EY, liite I, 2.4.1 kohta.

(k)

ISO:n standardi 612–1978, 6.2 kohta ja muiden kuin M1-luokan ajoneuvojen osalta: direktiivi 97/27/EY, liite I, 2.4.2 kohta.

(l)

ISO:n standardi 612–1978, 6.3 kohta ja muiden kuin M1-luokan ajoneuvojen osalta: direktiivi 97/27/EY, liite I, 2.4.3 kohta.

(m)

ISO:n standardi 612–1978, 6.6 kohta.

(n)

ISO:n standardi 612–1978, 6.7 kohta.

(na)

ISO:n standardi 612–1978, 6.10 kohta.

(nb)

ISO:n standardi 612–1978, 6.11 kohta.

(nc)

ISO:n standardi 612–1978, 6.9 kohta.

(nd)

ISO:n standardi 612–1978, 6.18.1 kohta.

(o)

Kuljettajan ja mahdollisen henkilökunnan jäsenen massaksi arvioidaan 75 kg (henkilö 68 kg) ja matkatavarat 7 kg ISO:n standardin 2416–1992 mukaisesti), polttonestesäiliö täytetään 90-prosenttisesti ja muut nestettä sisältävät järjestelmät (lukuun ottamatta jätevesijärjestelmiä) täytetään 100-prosenttisesti valmistajan eritelmien mukaisesti.

(p)

’Kytkimen ylitys’ on keskiakseliperävaunujen vetokoukun ja taka-akselin (taka-akseleiden) keskiviivan välinen etäisyys vaakatasossa.

(q)

Erikoismoottoreiden ja -järjestelmien osalta valmistajan on toimitettava tässä tarkoitettuja tietoja vastaavat tiedot.

(r)

Tämä luku on pyöristettävä lähimpään millimetrin kymmenesosaan.

(s)

Tämä luku on laskettava käyttäen arvoa (π = 3,1416) ja pyöristettävä lähimpään cm3:iin.

(t)

Määritetään direktiivin 80/1269/ETY vaatimusten mukaisesti.

(u)

Määritetään direktiivin 80/1268/ETY vaatimusten mukaisesti.

(v)

Tarvittavat tiedot on annettava kaikkien ehdotettujen varianttien osalta.

(w)

Sallitaan 5 prosentin toleranssi.

(x)

’R-pisteellä’ tai ’istuimen vertailupisteellä’ tarkoitetaan valmistajan määrittelemää suunnittelupistettä kullekin istuimelle ja ne määritetään direktiivin 77/649/ETY liitteessä III määritetyn kolmiulotteisen vertailujärjestelmän mukaisesti.

(y)

Perävaunujen ja puoliperävaunujen sekä ajoneuvojen osalta, joihin on kytketty perävaunu tai puoliperävaunu, jotka aiheuttavat merkittävän pystysuuntaisen kuormituksen kytkentälaitteeseen tai vetopöytään, tämä arvo jaettuna tavanomaisella painovoiman kiihtyvyydellä sisällytetään suurimpaan teknisesti sallittuun massaan.

(z)

’Eteentyönnetyllä ohjauslaitteella’ tarkoitetaan asetelmaa, jossa yli puolet moottorin pituudesta on tuulilasin etumaisen alareunan pisteen takana ja ohjauspyörän keskiö ajoneuvon pituuden ensimmäisessä neljänneksessä.


(1)  

x

=

kyllä

=

ei ole tai ei ole erikseen saatavissa

o

=

valinnainen.

(2)  

d

=

sijoitettu suoraan hallintalaitteeseen, osoittimeen tai ilmaisimeen

c

=

välittömässä läheisyydessä.

(3)  

x

=

kyllä

=

ei ole tai ei ole erikseen saatavissa

o

=

valinnainen.

(4)  

d

=

sijoitettu suoraan hallintalaitteeseen, osoittimeen tai ilmaisimeen

c

=

välittömässä läheisyydessä.

(5)  Taulukkoa voidaan laajentaa tarvittaessa niiden ajoneuvojen osalta, joissa on enemmän kuin kaksi istuinriviä tai joissa on ajoneuvon leveyssuunnassa enemmän kuin kolme istuinta.

(6)  Taulukkoa voidaan laajentaa tarvittaessa niiden ajoneuvojen osalta, joissa on enemmän kuin kaksi istuinriviä tai joissa on ajoneuvon leveyssuunnassa enemmän kuin kolme istuinta.

(7)  Taulukkoa voidaan laajentaa tarvittaessa niiden ajoneuvojen osalta, joissa on enemmän kuin kaksi istuinriviä tai joissa on ajoneuvon leveyssuunnassa enemmän kuin kolme istuinta.

LIITE II

Ajoneuvoluokkien ja -tyyppien määrittäminen

A.   AJONEUVOLUOKAN MÄÄRITTÄMINEN

Ajoneuvoluokat määritellään seuraavan luokituksen mukaisesti: (Kun seuraavissa määritelmissä viitataan ”enimmäismassaan”, tällä tarkoitetaan ”suurinta teknisesti sallittua massaa kuormitettuna” liitteessä I olevan 2.8 kohdan mukaisesti).

M-luokka:

Vähintään nelipyöräiset matkustajien kuljettamista varten suunnitellut ja rakennetut ajoneuvot.

M1-luokka:

Matkustajien kuljettamista varten suunnitellut ja rakennetut ajoneuvot, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi istuimet enintään kahdeksalle matkustajalle.

M2-luokka:

Matkustajien kuljettamista varten suunnitellut ja rakennetut ajoneuvot, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi istuimet yli kahdeksalle matkustajalle ja joiden suurin massa on enintään 5 tonnia.

M3-luokka:

Matkustajien kuljettamista varten suunnitellut ja rakennetut ajoneuvot, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi istuimet yli kahdeksalle matkustajalle ja joiden suurin massa on yli 5 tonnia.

M-luokan ajoneuvojen korityypit ja koodit määritellään tämän liitteen C osan 1 (M1-luokan ajoneuvot) ja 2 (M2- ja M3-luokan ajoneuvot) kohdassa kyseisessä osassa määritellyn käyttötarkoituksen mukaisesti.

N-luokka:

Vähintään nelipyöräiset tavaroiden kuljettamista varten suunnitellut ja rakennetut ajoneuvot.

N1-luokka:

Tavaroiden kuljettamista varten suunnitellut ja rakennetut ajoneuvot, joiden suurin massa on enintään 3,5 tonnia.

N2-luokka:

Tavaroiden kuljettamista varten suunnitellut ja rakennetut ajoneuvot, joiden suurin massa on yli 3,5 tonnia, mutta enintään 12 tonnia.

N3-luokka:

Tavaroiden kuljettamista varten suunnitellut ja rakennetut ajoneuvot, joiden suurin massa on yli 12 tonnia.

Puoliperävaunuun tai keskiakseliperävaunuun kytkettäväksi suunnitellun vetoajoneuvon osalta ajoneuvon luokitusmassaksi katsotaan vetoajoneuvon massa ajokunnossa, lisättynä massalla, joka vastaa puoliperävaunusta tai keskiakseliperävaunusta vetoajoneuvoon pystysuunnassa kohdistuvaa suurinta staattista kuormitusta ja, soveltuvin osin, lisättynä vetoajoneuvon kuorman suurimmalla massalla.

N-luokan ajoneuvojen korityypit ja koodit määritellään tämän liitteen C osan 3 kohdassa kyseisessä osassa määritellyn käyttötarkoituksen mukaisesti.

O-luokka:

Perävaunut (mukaan luettuna puoliperävaunut).

O1-luokka:

Perävaunut, joiden suurin massa on enintään 0,75 tonnia.

O2-luokka:

Perävaunut, joiden suurin massa on yli 0,75 tonnia, mutta enintään 3,5 tonnia.

O3-luokka:

Perävaunut, joiden suurin massa on yli 3,5 tonnia, mutta enintään 10 tonnia.

O4-luokka:

Perävaunut, joiden suurin massa on yli 10 tonnia.

Puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta perävaunun suurimmaksi luokitusmassaksi katsotaan massa, joka vastaa perävaunun tai keskiakseliperävaunun akselin tai akseleiden välityksellä maahan kohdistuvaa suurinta pystysuoraa staattista kuormitusta, kun perävaunu on kytkettynä vetoajoneuvoon ja kuormitettu suurimpaan kuormaansa.

O-luokan ajoneuvojen korityypit ja koodit määritellään tämän liitteen C osan 4 kohdassa kyseisessä osassa määritellyn käyttötarkoituksen mukaisesti.

Maastoajoneuvot (G-tunnus)

4.1   N1-luokan ajoneuvoja, joiden suurin massa on enintään kaksi tonnia, ja M1-luokan ajoneuvoja pidetään maastoautoina, jos:

niissä on vähintään yksi etu- ja vähintään yksi taka-akseli, jotka on suunniteltu vetämään samanaikaisesti, mukaan luettuna ajoneuvot, joissa yksi akselistoista voidaan kytkeä irti

niiden tasauspyörästöistä vähintään yksi voidaan lukita tai ne on varustettu vastaavalla järjestelmällä, ja jos niiden laskennallinen mäestälähtökyky ilman perävaunua on vähintään 30 prosenttia.

Lisäksi ajoneuvojen on täytettävä vähintään viisi seuraavasta kuudesta vaatimuksesta:

lähestymiskulman on oltava vähintään 25 astetta

jättökulman on oltava vähintään 20 astetta

ylityskulman on oltava vähintään 20 astetta

maavaran etuakselin kohdalla on oltava vähintään 180 mm

maavaran taka-akselin kohdalla on oltava vähintään 180 mm

maavaran akseleiden välillä on oltava vähintään 200 mm.

4.2   N1-luokan ajoneuvoja, joiden suurin massa on suurempi kuin kaksi tonnia, tai N2-, M2- tai M3-luokan ajoneuvoja, joiden suurin massa on enintään 12 tonnia, pidetään maastoautoina, jos joko niiden kaikki pyörät on suunniteltu samanaikaisesti vetäviksi, mukaan luettuna ajoneuvot, joissa yksi akselistoista voidaan kytkeä irti, tai jos ajoneuvot täyttävät seuraavat kolme vaatimusta:

vähintään yksi etu- ja vähintään yksi taka-akseli on suunniteltu vetämään samanaikaisesti, mukaan luettuna ajoneuvot, joissa yksi akselistoista voidaan kytkeä irti,

vähintään yksi akseliston tasauspyörästöistä voidaan lukita tai on varustettu vastaavalla järjestelmällä,

niiden laskennallinen mäestälähtökyky ilman perävaunua on vähintään 25 prosenttia.

4.3   M3-luokan ajoneuvoja, joiden suurin massa on yli 12 tonnia, tai N3-luokan ajoneuvoja pidetään maastoautoina, jos joko niiden kaikki pyörät on suunniteltu vetämään samanaikaisesti, mukaan luettuna ajoneuvot, joissa yksi akselistoista voidaan kytkeä irti, tai jos ne täyttävät seuraavat vaatimukset:

vähintään puolet pyöristä on vetäviä,

vähintään yksi akseliston tasauspyörästöistä voidaan lukita tai on varustettu vastaavalla järjestelmällä,

niiden laskennallinen mäestälähtökyky ilman perävaunua on vähintään 25 prosenttia,

ne täyttävät vähintään neljä seuraavasta kuudesta vaatimuksesta:

lähestymiskulman on oltava vähintään 25 astetta,

jättökulman on oltava vähintään 25 astetta,

ylityskulman on oltava vähintään 25 astetta,

maavaran etuakselin kohdalla on oltava vähintään 250 mm,

maavaran akseleiden välillä on oltava vähintään 300 mm,

maavaran taka-akselin kohdalla on oltava vähintään 250 mm.

Kuormitus- ja tarkastusolosuhteet

4.4.1   N1-luokan ajoneuvojen, joiden suurin massa on enintään kaksi tonnia, ja M1-luokan ajoneuvojen on oltava ajokunnossa (jäähdytysneste, voiteluaineet, polttoaine, työkalut, varapyörä ja kuljettaja (ks. liitteen I alaviite (°)).

4.4.2   Muut kuin 4.4.1 kohdassa tarkoitetut moottoriajoneuvot on kuormitettava valmistajan ilmoittamaan suurimpaan teknisesti sallittuun massaan.

4.4.3   Vaadittu mäestälähtökyky (25 % ja 30 %) tarkastetaan yksinkertaisella laskutoimituksella. Poikkeustapauksissa tutkimuslaitos voi kuitenkin pyytää, että sille toimitetaan kyseistä tyyppiä edustava ajoneuvo käytännön testiä varten.

4.4.4   Kun mitataan lähestymis- ja jättökulmia sekä ylityskulmia, alleajosuojalaitteita ei oteta huomioon.

Määrittelyt ja piirustukset maavarasta. (Lähestymis-, jättö- ja ylityskulmien määrittelyt, ks. liitteen I alaviitteet (na), (nb) ja (nc).)

4.5.1   ’Maavaralla akseleiden välillä’ tarkoitetaan maanpinnan tason ja ajoneuvojen alimman kiinteän kohdan välistä lyhintä etäisyyttä. Moniakselista teliä pidetään yhtenä akselina.

Image

4.5.2   ’Maavaralla akselin kohdalla’ tarkoitetaan etäisyyttä, joka määritetään akselin pyörien renkaiden (kaksoispyörien osalta sisärenkaiden) kosketuspinnan keskiviivan kautta kulkevan ympyrän kaaren korkeimmasta pisteestä, joka koskettaa pyörien välillä ajoneuvon alinta kiinteää kohtaa.

Mikään ajoneuvon kiinteä osa ei saa ulottua kuvassa esitetylle viivoitetulle alueelle. Tarvittaessa ilmoitetaan maavara useiden akseleiden kohdalla niiden järjestyksen mukaan, esimerkiksi 280/250/250.

Image

4.6   Yhdistetty merkintä

”G”-tunnus yhdistetään joko ”M”- tai ”N”-tunnuksen kanssa. Esimerkiksi maastokäyttöön sopivan N1-luokan ajoneuvon merkintä on N1G.

’Erikoiskäyttöön tarkoitetulla ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jolla voidaan tehdä erityisiä korirakenteita ja/tai varusteita vaativia toimintoja. Tähän luokkaan sisältyvät ajoneuvot, jotka on tarkoitettu pyörätuolin käyttäjille.

5.1   ’Matkailuautolla’ tarkoitetaan erikoiskäyttöön tarkoitettua M-luokan ajoneuvoa, jossa on vähintään seuraavilla varusteilla varustetut majoitustilat:

istuimia ja pöytä,

makuupaikkoja, jotka voidaan muuntaa istuimista,

keittovälineet sekä

varastotiloja.

Näiden varusteiden on oltava kiinnitetty tukevasti majoitustilaan; pöytä voidaan kuitenkin suunnitella helposti poistettavaksi.

5.2   ’Panssariajoneuvolla’ tarkoitetaan kuljetettavien matkustajien ja/tai tavaroiden suojeluun tarkoitettua ajoneuvoa, joka täyttää panssarointi- ja luodinkestävyysvaatimukset.

5.3   ’Ambulanssilla’ tarkoitetaan sairaiden tai loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettua M-luokan ajoneuvoa, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.

5.4   ’Ruumisautolla’ tarkoitetaan kuolleiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettua ajoneuvoa, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.

5.5   ’Pyörätuolin käyttäjälle tarkoitetulla ajoneuvolla’ tarkoitetaan M1-luokkaan kuuluvaa ajoneuvoa, joka on erityisesti rakennettu tai muunnettu siten, että sitä voi käyttää yksi tai useampi henkilö pyörätuolissaan istuen ajoneuvon ollessa tieliikenteessä.

5.6   ’Matkailuperävaunu’: ks. ISO:n standardi 3833–77, 3.2.1.3 kohta.

5.7   ’Ajoneuvonosturilla’ tarkoitetaan N3-luokan erikoiskäyttöön tarkoitettua ajoneuvoa, jota ei ole varustettu tavaroiden kuljettamista varten, mutta jonka nosturin nostomomentti on yhtä suuri tai suurempi kuin 400 kNm.

5.8   ’Muilla erikoiskäyttöön tarkoitetuilla ajoneuvoilla’ tarkoitetaan 5 kohdassa määriteltyjä ajoneuvoja, 5.1–5.6 kohdassa mainittuja ajoneuvoja lukuun ottamatta.

’Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen’ koodit määritellään tämän liitteen C osan 5 kohdassa kyseisessä osassa määritellyn käyttötarkoituksen mukaisesti.

B.   AJONEUVOTYYPIN MÄÄRITTÄMINEN

1.   M1-luokan osalta:

’Tyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia ainakin seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

valmistaja,

valmistajan tyyppinimitys,

rakenteen ja suunnittelun olennaiset osat:

alusta/pohjalevy (selvät ja olennaiset erot),

moottori (polttomoottori/sähkömoottori/hybridi).

Tyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia ainakin seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

korimalli (esimerkiksi sedan, viistoperä, coupé, avoauto, station wagon, monikäyttöajoneuvo),

moottori:

toimintaperiaate (liitteessä III oleva 3.2.1.1 kohta),

sylintereiden lukumäärä ja järjestely,

tehoero suurempi kuin 30 prosenttia (suurin teho on yli 1,3 kertaa suurempi kuin pienin teho),

sylinteritilavuusero suurempi kuin 20 prosenttia (suurin arvo on yli 1,2 kertaa suurempi kuin pienin arvo),

vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin),

ohjaavat akselit (lukumäärä ja sijainti).

Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka muodostuvat liitteen VIII mukaisesta, hyväksyntäasiakirjoissa esitetystä yhdistelmästä.

Seuraavien parametrien monikohtavientejä ei saa yhdistellä samassa versiossa:

suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna,

moottorin sylinteritilavuus,

suurin nettoteho,

vaihdelaatikon tyyppi ja vaihteiden lukumäärä,

istuinten enimmäismäärä liitteessä II olevan C osan määritelmän mukaisesti.

2.   M2- ja M3-luokan osalta:

’Tyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia ainakin seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

valmistaja,

valmistajan tyyppinimitys,

luokka,

rakenteen ja suunnittelun olennaiset osat:

alusta/itsekantava kori, yksi/kaksikerroksinen, jäykkä/nivelöity (ilmeiset ja perustavaa laatua olevat erot),

akseleiden lukumäärä,

moottori (polttomoottori/sähkömoottori/hybridi).

Tyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia ainakin seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

luokka matkustajien kuljetuksessa käytettäviä, kuljettajan istuimen lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinta käsittäviä ajoneuvoja koskevista erityissäännöksistä 20 päivänä marraskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/85/EY (1) määritelmän mukaisesti (ainoastaan valmiiden ajoneuvojen osalta),

kuinka pitkälle rakentaminen on edennyt (esimerkiksi valmis/keskeneräinen),

moottori:

toimintaperiaate (liitteessä III oleva 3.2.1.1 kohta),

sylintereiden lukumäärä ja järjestely,

tehoero suurempi kuin 50 prosenttia (suurin teho on yli 1,5 kertaa suurempi kuin pienin teho),

sylinteritilavuusero suurempi kuin 50 prosenttia (suurin arvo on yli 1,5 kertaa suurempi kuin pienin arvo),

sijainti (edessä, keskellä, takana),

suurimman teknisesti sallitun kuormitetun massan ero suurempi kuin 20 prosenttia (suurin arvo on yli 1,2 kertaa suurempi kuin pienin arvo),

vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin),

ohjaavat akselit (lukumäärä ja sijainti).

Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka muodostuvat liitteen VIII mukaisesta, hyväksyntäasiakirjoissa esitetystä yhdistelmästä.

3.   N1-, N2- ja N3-luokan osalta:

’Tyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

valmistaja,

valmistajan tyyppinimitys,

luokka,

rakenteen ja suunnittelun olennaiset osat:

alusta/pohjalevy (selvät ja olennaiset erot),

akseleiden lukumäärä,

moottori (polttomoottori/sähkömoottori/hybridi).

Tyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia ainakin seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

korin rakenne (esimerkiksi lava-auto/kippilava-auto/säiliöauto/puoliperävaunun vetoajoneuvo) (ainoastaan valmiiden ajoneuvojen osalta),

kuinka pitkälle rakentaminen on edennyt (esimerkiksi valmis/keskeneräinen),

moottori:

toimintaperiaate (liitteessä III oleva 3.2.1.1 kohta),

sylintereiden lukumäärä ja järjestely,

tehoero suurempi kuin 50 prosenttia (suurin teho on yli 1,5 kertaa suurempi kuin pienin teho),

sylinteritilavuusero suurempi kuin 50 prosenttia (suurin arvo on yli 1,5 kertaa suurempi kuin pienin arvo),

suurimman teknisesti sallitun kuormitetun massan ero suurempi kuin 20 prosenttia (suurin arvo on yli 1,2 kertaa suurempi kuin pienin arvo),

vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin),

ohjaavat akselit (lukumäärä ja sijainti).

Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka muodostuvat liitteen VIII mukaisesta, hyväksyntäasiakirjoissa esitetystä yhdistelmästä.

4.   O1-, O2-, O3- ja O4-luokan ajoneuvojen osalta:

’Tyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia ainakin seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

valmistaja,

valmistajan tyyppinimitys,

luokka,

rakenteen ja suunnittelun olennaiset osat:

alusta/itsekantava kori (selvät ja olennaiset erot),

akseleiden lukumäärä,

varsinainen perävaunu/puoliperävaunu/keskiakseliperävaunu,

jarrujärjestelmän tyyppi (esimerkiksi jarruton/inertia/tehostettu).

Tyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia ainakin seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

kuinka pitkälle rakentaminen on edennyt (esimerkiksi valmis/keskeneräinen),

korimalli (esimerkiksi matkailuperävaunu/lavaperävaunu/säiliöperävaunu) (ainoastaan valmiiden/valmistuneiden ajoneuvojen osalta),

suurimman teknisesti sallitun kuormitetun massan ero suurempi kuin 20 prosenttia (suurin arvo on yli 1,2 kertaa suurempi kuin pienin arvo),

ohjaavat akselit (lukumäärä ja sijainti).

Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka muodostuvat hyväksyntäasiakirjoissa esitetystä yhdistelmästä.

5.   Kaikkien luokkien osalta:

Ajoneuvon täydellinen tunnistaminen ainoastaan tyypin, variantin ja version merkinnöistä on oltava yhteneväinen käyttöönotettavalle ajoneuvolle vaadittujen kaikkien teknisten ominaisuuksien yksittäisten tarkkojen määritelmien kanssa.

C.   KORITYYPIN MÄÄRITELMÄ (ainoastaan valmiiden/valmistuneiden ajoneuvojen osalta)

Korityyppi liitteessä I, liitteessä III olevan I osan 9.1 kohdassa ja liitteessä IX olevassa 37 kohdassa ilmoitetaan seuraavin koodein:

1.   Henkilöautot (M1)

AA Sedan

ISO:n standardi 3833–1977, 3.1.1.1 kohta, mutta mukaan luettuna myös ajoneuvot, joissa on enemmän kuin neljä sivuikkunaa

AB Viistoperä

Takalasin käsittävällä peräluukulla varustettu sedan (AA)

AC Station wagon

ISO:n standardi 3833–1977, 3.1.1.4 kohta (farmariauto)

AD Coupé

ISO:n standardi 3833–1977, 3.1.1.5 kohta

AE Avoauto

ISO:n standardi 3833–1977, 3.1.1.6 kohta

AF Monikäyttöajoneuvo

Muu kuin AA–AE kohdassa mainittu moottoriajoneuvo, joka on tarkoitettu matkustajien ja näiden matkatavaroiden tai tavaroiden kuljetukseen yhdessä tilassa Jos kyseinen ajoneuvo kuitenkin täyttää seuraavat edellytykset:

i)

istumapaikkojen lukumäärä kuljettajaa lukuun ottamatta on enintään kuusi

”istumapaikan” katsotaan olevan olemassa, jos ajoneuvo on varustettu ”helposti käytettävissä olevilla” istuinten kiinnityspisteillä

”helposti käytettävissä olevilla” istuinten kiinnityspisteillä tarkoitetaan niitä kiinnityspisteitä, joita voidaan käyttää. Jotta kiinnityspisteet eivät olisi helposti käytettävissä, valmistajan on fyysisesti estettävä niiden käyttö esimerkiksi hitsaamalla niiden päälle suojalevyt tai asentamalla vastaavat pysyvät rakenteet, jotka eivät ole irrotettavissa tavanomaisesti saatavilla olevin työkaluin ja

ii)

P – (M + N x 68) > N x 68

jossa

P

=

suurin teknisesti sallittu kuormitettu massa kg:ina

M

=

massa ajokunnossa kg:ina

N

=

istumapaikkojen määrä kuljettajaa lukuun ottamatta

Ajoneuvoa ei katsota M1-luokan ajoneuvoksi.

2.   M2- tai M3-luokan moottoriajoneuvot

I-luokan ajoneuvot (ks. direktiivi 2001/85/EY)

CA

Yksikerroksinen

CB

Kaksikerroksinen

CC

Nivelöity yksikerroksinen

CD

Nivelöity kaksikerroksinen

CE

Matalalattiainen yksikerroksinen

CF

Matalalattiainen kaksikerroksinen

CG

Nivelöity matalalattiainen yksikerroksinen

CH

Nivelöity matalalattiainen kaksikerroksinen

II-luokan ajoneuvot (ks. direktiivi 2001/85/EY)

CI

Yksikerroksinen

CJ

Kaksikerroksinen

CK

Nivelöity yksikerroksinen

CL

Nivelöity kaksikerroksinen

CM

Matalalattiainen yksikerroksinen

CN

Matalalattiainen kaksikerroksinen

CO

Nivelöity matalalattiainen yksikerroksinen

CP

Nivelöity matalalattiainen kaksikerroksinen

III-luokan ajoneuvot (ks. direktiivi 2001/85/EY)

CQ

Yksikerroksinen

CR

Kaksikerroksinen

CS

Nivelöity yksikerroksinen

CT

Nivelöity kaksikerroksinen

A-luokan ajoneuvot (ks. direktiivi 2001/85/EY)

CU

Yksikerroksinen

CV

Matalalattiainen yksikerroksinen

B-luokan ajoneuvot (ks. direktiivi 2001/85/EY)

CW

Yksikerroksinen

3.   N-luokan moottoriajoneuvot

BA

Avolavakuorma-auto

Ks. tiettyihin luokkiin kuuluvien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massoista ja mitoista 22 päivänä heinäkuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/27/EY (2) liitteessä I oleva 2.1.1 kohta

BB

Umpikorinen tavarankuljetukseen tarkoitettu auto

Kuorma-auto, jonka ohjaamo yhdistyy koriin

BC

Puoliperävaunun vetoauto

Ks. direktiivin 97/27/EY liitteessä I oleva 2.1.1 kohta

BD

Perävaunun vetoajoneuvo (perävaunun vetoauto)

Ks. direktiivin 97/27/EY liitteessä I oleva 2.1.1 kohta

Kuitenkin jos määritelmän BB mukaisessa ajoneuvossa, jonka suurin teknisesti sallittu massa on enintään 3 500 kg

on enemmän kuin kuusi istumapaikkaa kuljettajaa lukuun ottamatta

tai

ajoneuvo täyttää seuraavat vaatimukset:

i)

istumapaikkojen lukumäärä kuljettajaa lukuun ottamatta on enintään kuusi ja

ii)

P – (M + N x 68) ≤ N x 68

ajoneuvoa ei katsota N-luokan ajoneuvoksi.

Kuitenkin jos määritelmän BA, BB (kun suurin teknisesti sallittu massa on yli 3 500 kg), BC tai BD mukainen ajoneuvo täyttää ainakin yhden seuraavista vaatimuksista:

i)

istumapaikkojen lukumäärä kuljettajaa lukuun ottamatta on yli kahdeksan tai

ii)

P – (M + N x 68) ≤ N x 68

ajoneuvoa ei katsota N-luokan ajoneuvoksi.

”Istumapaikkojen” sekä P-, M- ja N-luokkien määritelmät, ks. tämän liitteen C osan kohta.

4.   O-luokan ajoneuvot

DA

Puoliperävaunu

Ks. direktiivin 97/27/EY liitteessä I oleva 2.2.2 kohta

DB

Varsinainen perävaunu

Ks. direktiivin 97/27/EY liitteessä I oleva 2.2.3 kohta

DC

Keskiakseliperävaunu

Ks. direktiivin 97/27/EY liitteessä I oleva 2.2.4 kohta

5.   Erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot

SA

Matkailuauto (Ks. liitteessä II olevan A osan 5.1 kohta)

SB

Panssariajoneuvo (Ks. liitteessä II olevan A osan 5.2 kohta)

SC

Ambulanssi (Ks. liitteessä II olevan A osan 5.3 kohta)

SD

Ruumisauto (Ks. liitteessä II olevan A osan 5.4 kohta)

SE

Matkailuperävaunu (Ks. liitteessä II olevan A osan 5.6 kohta)

SF

Ajoneuvonosturi (Ks. liitteessä II olevan A osan 5.7 kohta)

SG

Muut erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot (Ks. liitteessä II olevan A osan 5.8 kohta)

SH

Pyörätuolin käyttäjälle tarkoitettu ajoneuvo (katso liitteessä II olevan A osan 5.5 kohta)


(1)  EYVL L 42, 13.2.2002, s. 1.

(2)  EYVL L 233, 25.8.1997, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2003/19/EY (EUVL L 79, 26.3.2003, s. 6).

LIITE III

Ilmoituslomake

Ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää varten

(Selittävät huomautukset löytyvät liitteen I viimeiseltä sivulta.)

I OSA

Seuraavat tiedot on tarvittaessa toimitettava kolmena kappaleena ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai tähän kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos järjestelmissä, osissa tai erityisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, tiedot niiden suoritusarvoista on toimitettava.

A:   M- ja N-luokka

0.   YLEISTÄ

0.1   Merkki (valmistajan toiminimi):

Tyyppi: …

0.2.1   Kaupallinen nimi (kaupalliset nimet) (jos saatavissa):

Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty ajoneuvoon (b): …

0.3.1   Näiden merkintöjen sijainti: …

Ajoneuvoluokka (c):

0.4.1   Niiden vaarallisten aineiden mukainen luokittelu (mukaiset luokittelut), joita ajoneuvo on tarkoitettu kuljettamaan:

0.5   Valmistajan nimi ja osoite:

0.8   Kokoonpanotehtaan (kokoonpanotehtaiden) osoite (osoitteet):

0.9   Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite:

1.   AJONEUVON YLEISET RAKENNEOMINAISUUDET

1.1   Valokuvat tai piirustukset ajoneuvotyypistä:

Akseleiden ja pyörien lukumäärä:

1.3.2   Ohjaavien akseleiden lukumäärä ja sijainti:

1.3.3   Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin):

1.4   Alusta (jos sellainen on) (yleispiirustus):

1.6   Moottorin sijainti ja järjestely:

Ohjauksen kätisyys: vasen/oikea (1)

1.8.1   Ajoneuvo on varustettu siten, että sillä voi ajaa oikeanpuoleisessa/vasemmanpuoleisessa (1) liikenteessä

2.   MASSAT JA MITAT (e) (kg:ina, mm:inä)

(viitataan piirustukseen tarvittaessa)

2.1   Akseliväli(t) (täysin kuormitettuna) (f):

2.3.1   Kunkin ohjaavan akselin raideväli (i):

2.3.2   Kaikkien muiden akseleiden raideväli (i):

Ajoneuvon mittojen alue (äärimitat)

Alustat, joissa on kori

Pituus (j):

2.4.2.1.1   Kuormausalueen pituus:

Leveys (k):

2.4.2.2.1   Seinien paksuus (lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen suunniteltujen ajoneuvojen osalta):

2.4.2.3   Korkeus (ajokunnossa) (l) (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento):

Ajoneuvon massa ajokunnossa koreineen ja, jos kyseessä on muuhun kuin M1-luokkaan kuuluva vetoajoneuvo, kytkentälaitteineen, jos valmistaja on sellaisen asentanut, tai alustan massa taikka alustan massa ohjaamon kanssa ilman koria ja/tai kytkentälaitetta, jos valmistaja ei asenna koria ja/tai kytkentälaitetta (mukaan luettuna nesteet, työkalut, varapyörä, jos sellainen on asennettu, ja kuljettaja sekä, kun kyseessä on linja-auto, henkilökunnan jäsenen massa, jos ajoneuvossa on istuin henkilökunnan jäsenelle) (o) (kunkin variantin suurin ja pienin arvo):

2.6.1   Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (kunkin variantin suurin ja pienin arvo):

2.7   Keskeneräisen ajoneuvon osalta valmistajan ilmoittama valmistuneen ajoneuvon vähimmäismassa:

Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (y) (*):

2.8.1   Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (*):

2.9   Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:

2.10   Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:

Moottoriajoneuvojen suurin teknisesti sallittu hinattava massa:

2.11.1   Varsinainen perävaunu:

2.11.2   Puoliperävaunu:

2.11.3   Keskiakseliperävaunu:

2.11.4   Suurin teknisesti sallittu yhdistelmän kokonaismassa:

2.11.5   Ajoneuvo soveltuu/ei sovellu (1) kuorman vetoon (direktiivin 77/389/ETY liitteessä II oleva 1.2 kohta)

2.11.6   Jarruttoman perävaunun suurin massa:

Ajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuva suurin teknisesti sallittu pystysuora kuormitus/massa

2.12.1   moottoriajoneuvossa:

Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä (valinnainen – jos arvot on annettu, ne on tarkistettava direktiivin 97/27/EY liitteessä IV olevien vaatimusten mukaisesti):

2.16.1   Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (#)):

2.16.2   Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akselia kohti ja, jos kyseessä on puoliperävaunu tai keskiakseliperävaunu, valmistajan ilmoittama kytkentäkohtaan kohdistuva suunniteltu kuorma, jos tämä kuorma on pienempi kuin suurin teknisesti sallittu niiden kytkentäkohtaan kohdistuva massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (#)):

2.16.3   Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akseliryhmää kohti (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (#)):

2.16.4   Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu hinattava massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (#)):

2.16.5   Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (#):

3.   MOOTTORI (q) (Jos kyseessä on ajoneuvo, joka kulkee joko bensiinillä, dieselillä jne. tai myös muun polttoaineen yhdistelmällä, kohdat toistetaan (+)).

Valmistaja:

3.1.1   Valmistajan merkitsemä moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä:

Polttomoottori

3.2.1.1   Toimintaperiaate: otto/diesel, neli/kaksitahtinen (1)

3.2.1.2   Sylintereiden lukumäärä ja järjestely:

3.2.1.3   Sylinteritilavuus (s): … cm3

3.2.1.6   Moottorin nimellinen joutokäyntinopeus (2): … rpm

3.2.1.8   Suurin nettoteho (suurimmat nettotehot) (t): … kW pyörintänopeudella … rpm (valmistajan ilmoittama arvo)

3.2.1.9   Valmistajan ilmoittama moottorin suurin sallittu pyörintänopeus: … rpm

Polttoaine: dieselöljy/bensiini/nestekaasu/maakaasu/etanoli (1)

3.2.2.1   RON-luku, lyijyä sisältävä:

3.2.2.2   RON-luku, lyijytön:

Polttoaineen syöttö

3.2.4.1   Kaasuttimella (kaasuttimilla): kyllä/ei (1)

Polttoaineen ruiskutuksella (ainoastaan dieselmoottorit): kyllä/ei (1)

3.2.4.2.2   Toimintaperiaate: suora ruiskutus/esikammio/pyörrekammio (1)

3.2.4.3   Polttoaineen suihkutuksella (ainoastaan ottomoottorit): kyllä/ei (1)

3.2.7   Jäähdytysjärjestelmä: neste/ilma (1)

Imujärjestelmä

3.2.8.1   Ahdin: kyllä/e i (1)

Ilman pilaantumisen estämiseksi suoritetut toimenpiteet

Muut pakokaasunpuhdistuslaitteet (jos sellaisia on eikä niitä mainita muussa kohdassa)

3.2.12.2.1   Katalysaattori: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.2   Happianturi: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.3   Ilman suihkutus: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.4   Pakokaasun takaisinkierrätys: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.5   Haihtumispäästöjen valvontajärjestelmä: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.6   Hiukkasloukku: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.7   Ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä (OBD-järjestelmä): kyllä/ei (1)

3.2.12.2.8   Muut järjestelmät (kuvaus ja toiminta):

3.2.13   Absorptiokertoimen tunnuksen sijainti (ainoastaan dieselmoottorit):

3.2.15   Nestekaasun syöttöjärjestelmä: kyllä/ei (1)

3.2.16   Maakaasun syöttöjärjestelmä: kyllä/ei (1)

Sähkömoottori

Tyyppi (käämitys, magnetointi): …

3.3.1.1   Suurin teho tunnin ajan: … kW

3.3.1.2   Käyttöjännite: … V

Akku

3.3.2.4   Sijainti:

3.6.5   Voiteluaineen lämpötila

pienin: … K

suurin: … K

4.   VOIMANSIIRTO (v)

4.2   Tyyppi (mekaaninen, hydraulinen, sähköinen jne.):

Vaihdelaatikko

4.5.1   Tyyppi (käsivalintainen/automaattinen/CVT (portaattomasti säätyvä vaihteisto)) (1)

4.6   Välityssuhteet

Vaihde

Vaihteiston sisäiset välityssuhteet (moottorin ja vaihdelaatikon ulostuloakselin kierroslukujen suhteet)

Vetopyörästön välityssuhde (välityssuhteet) vaihdelaatikon ulostuloakselin ja vetävien pyörien kierroslukujen suhde

Kokonaisvälityssuhteet

Suurin CVT:n osalta

1

2

3

Pienin CVT:n osalta

 

 

 

Peruutusvaihde

 

 

 

4.7   Ajoneuvon suurin nopeus ja vaihde, jolla se saavutetaan (km/h) (w):

5.   AKSELIT

5.1   Kuvaus kustakin akselista:

5.2   Merkki:

5.3   Tyyppi:

5.4   Ylösnostettavan akselin (ylösnostettavien akselien) sijainti:

5.5   Kuormitettavan akselin (kuormitettavien akselien) sijainti:

6.   PYÖRÄNTUENTA

Pyöräntuennan tyyppi ja rakenne kunkin akselin tai pyörän osalta:

6.2.1   Tasonsäätö: kyllä/ei/valinnainen (1)

Vetoakseli(e)n ilmajousitus: kyllä/ei (1)

6.2.3.1   Vetoakselin ilmajousitusta vastaava jousitus: kyllä/ei (1)

6.2.3.2   Ripustetun massan värähtelyn taajuus ja vaimennus:

Rengas/pyöräyhdistelmä(t) (ilmoitetaan renkaiden kokomerkintä, pienin kantavuusluku, pienin nopeusluokkamerkki; ilmoitetaan pyörien vanteen koko (koot) ja offset (offsetit))

Akselit

6.6.1.1.1   Akseli 1:

6.6.1.1.2   Akseli 2:

jne.

6.6.1.2   Varapyörä, jos sellainen on:

Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja

6.6.2.1   Akseli 1:

6.6.2.2   Akseli 2:

jne.

7.   OHJAUS

Ohjausvaihde ja hallintalaite

7.2.1   Ohjausvaihteen tyyppi (määritellään tarvittaessa etu- ja taka-akselin ohjauksen osalta):

7.2.2   Kytkentä pyöriin (myös muu kuin mekaaninen; määritellään tarvittaessa etu- ja taka-akselin ohjauksen osalta):

7.2.3   Tehostamistapa, jos sellainen on:

8.   JARRUT

8.5   Lukkiutumattomat jarrut: kyllä/ei/valinnaiset (1)

8.9   Jarrujärjestelmien lyhyt kuvaus (direktiivin 71/320/ETY liitteen IX lisäyksen 1 liitteessä olevan 1.6 kohdan mukaisesti):

8.11   Yksityiskohtaiset tiedot lisäjarrujärjestelmän (lisäjarrujärjestelmien) tyyp(e)istä:

9.   KORI

9.1   Korin tyyppi:

Matkustajatilan ovet, lukot ja saranat

9.3.1   Ovien asettelu ja lukumäärä:

Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet

Taustapeilit (annetaan kunkin peilin osalta):

9.9.1.1   Merkki:

9.9.1.2   EY-tyyppihyväksyntämerkki:

9.9.1.3   Variantti:

9.9.1.4   Piirustus (piirustukset) peilin tunnistamiseksi, jo(i)ssa esitetään taustapeilien sijainti ajoneuvon rakenteeseen nähden:

9.9.1.5   Kiinnitystavan yksityiskohdat, myös siitä ajoneuvon rakenteen osasta, johon peili on kiinnitetty:

9.9.1.6   Vapaaehtoiset varusteet, jotka voivat vaikuttaa taaksepäin suuntautuvaan näkökenttään:

9.9.1.7   Säätöjärjestelmän elektronisten osien (jos sellaisia on) lyhyt kuvaus:

Muut epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet kuin peilit:

Tyyppi ja ominaisuudet (esimerkiksi laitteen täydellinen kuvaus):

9.9.2.1.1   Kun on kyseessä kamera-näyttölaite, havaintoetäisyys (mm), kontrasti, kirkkausalue, häikäisyn korjaus, näytön ominaisuudet (mustavalkoinen/väri), kuvantoistotaajuus, näytön kirkkausalue:

9.9.2.1.2   Riittävän yksityiskohtaiset piirustukset koko laitteen tunnistamista varten, myös asennusohjeet; EY-tyyppihyväksyntämerkin paikka on osoitettava piirustuksissa.

Sisävarusteet

Istuimet

9.10.3.1   Lukumäärä:

Sijainti ja järjestely:

9.10.3.2.1   Istumapaikkojen lukumäärä:

9.10.3.2.2   Sellainen istuin (sellaiset istuimet), joka (jotka) on suunniteltu käytettäväksi (käytettäviksi) ainoastaan silloin, kun ajoneuvo on paikallaan:

9.10.4.1   Pääntukien tyyppi (tyypit): kiinteä/irrotettava/erillinen (1)

9.10.4.2   Tyyppihyväksyntänumero(t), jos sellainen (sellaisia) on:

9.12.2   Muiden turvajärjestelmien luonne ja sijainti (ilmoitettava kyllä/ei/valinnainen):

(L = vasen puoli, R = oikea puoli, C = keskellä)

 

Ilmatyyny edessä

Ilmatyyny sivulla

Turvavyön esikiristyslaite

Ensimmäinen istuinrivi

L

 

 

 

C

 

 

 

R

 

 

 

Toinen istuinrivi (1)

L

 

 

 

C

 

 

 

R

 

 

 

Lakisääteiset kilvet (direktiivi 76/114/ETY)

9.17.1   Valokuvat ja/tai piirustukset lakisääteisten kilpien ja merkintöjen sekä ajoneuvon valmistenumeron sijainnista:

Valmistajan ilmoitus siitä, että direktiivin 76/114/ETY liitteessä II olevan 1.1.1 kohdan vaatimuksia noudatetaan

9.17.4.1   Toisen ja soveltuvin osin kolmannen jakson merkkien merkitys ISO:n standardi 3779–1983 5.3 kohdan vaatimusten täyttämiseksi on selvitettävä:

9.17.4.2   Jos toisen jakson merkkejä käytetään ISO:n standardi 3779–1983 5.4 kohdan vaatimusten täyttämiseksi, nämä merkit on esitettävä:

Jalankulkijoiden suojelu

9.23.1   Ajoneuvon yksityiskohtainen kuvaus valokuvineen ja/tai piirustuksineen rakenteen, mittojen, asiaankuuluvien vertailulinjojen sekä ajoneuvon etuosan materiaalien osalta (sisältä ja ulkoa) on toimitettava. Tähän kuvaukseen olisi sisällytettävä yksityiskohtaiset tiedot mahdollisesti asennetuista aktiivisista turvajärjestelmistä.

11.   VETOAJONEUVOJEN JA PERÄVAUNUJEN TAI PUOLIPERÄVAUNUJEN VÄLISET KYTKENNÄT

11.1   Asennetun tai asennettavan kytkentälaitteen (asennettujen tai asennettavien kytkentälaitteiden) luokka ja tyyppi:

11.3   Ohjeet vetokytkintyypin kiinnittämisestä ajoneuvoon ja valokuvat tai piirustukset valmistajan ilmoittamista ajoneuvossa olevista kiinnityskohdista; lisätiedot, jos vetokytkintyypin käyttö on rajoitettu ajoneuvotyypin tiettyihin variantteihin tai versioihin:

11.4   Tiedot erityisten vetokorvakkeiden tai asennuslevyjen asennuksesta:

11.5   EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

12.7.1   24 GHz:n taajuusalueella toimivalla lyhyen kantaman tutkalaitteella varustettu ajoneuvo: kyllä/ei (tarpeeton yliviivataan)

12.7.2   79 GHz:n taajuusalueella toimivalla lyhyen kantaman tutkalaitteella varustettu ajoneuvo: kyllä/ei (tarpeeton yliviivataan).

13.   MATKUSTAJIEN KULJETUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ, KULJETTAJAN ISTUIMEN LISÄKSI ENEMMÄN KUIN KAHDEKSAN ISTUINTA KÄSITTÄVIÄ AJONEUVOJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

Ajoneuvon luokka (luokka I, luokka II, luokka III, luokka A, luokka B):

13.1.1   Alustatyypit, joihin voidaan asentaa EY-tyyppihyväksytty kori (valmistaja(t) ja ajoneuvon tyypit):

Matkustajien lukumäärä (istuvat ja seisovat):

13.3.1   Kokonaismäärä (N):

13.3.2   Yläkerros (Na) (1):

13.3.3   Alakerros (Nb) (1):

(Istuvien) matkustajien lukumäärä

13.4.1   Kokonaismäärä (A):

13.4.2   Yläkerros (Aa) (1):

13.4.3   Alakerros (Ab) (1):

B:   O-luokka

0.   YLEISTÄ

0.1   Merkki (valmistajan toiminimi):

Tyyppi:

0.2.1   Kaupallinen nimi (kaupalliset nimet) (jos saatavissa):

Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty ajoneuvoon (b):

0.3.1   Näiden merkintöjen sijainti:

Ajoneuvoluokka (c):

0.4.1   Niiden vaarallisten aineiden mukainen luokittelu (mukaiset luokittelut), joita ajoneuvo on tarkoitettu kuljettamaan:

0.5   Valmistajan nimi ja osoite:

0.8   Kokoonpanotehtaan (kokoonpanotehtaiden) osoite (osoitteet):

0.9   Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite:

1.   AJONEUVON YLEISET RAKENNEOMINAISUUDET

1.1   Valokuvat tai piirustukset ajoneuvotyypistä:

Akseleiden ja pyörien lukumäärä:

1.3.2   Ohjaavien akseleiden lukumäärä ja sijainti:

1.4   Alusta (jos sellainen on) (yleispiirustus):

2.   MASSAT JA MITAT (e) (kg:ina, mm:inä)

(viitataan piirustukseen tarvittaessa)

2.1   Akseliväli(t) (täysin kuormitettuna) (f):

2.3.1   Kunkin ohjaavan akselin raideväli (i):

2.3.2   Kaikkien muiden akseleiden raideväli (i):

Ajoneuvon mittojen alue (äärimitat)

Alustat, joissa on kori

Pituus (j):

2.4.2.1.1   Kuormausalueen pituus:

Leveys (k):

2.4.2.2.1   Seinien paksuus (lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen suunniteltujen ajoneuvojen osalta):

2.4.2.3   Korkeus (ajokunnossa) (l) (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento):

Ajoneuvon massa ajokunnossa koreineen ja, jos kyseessä on muuhun kuin M1-luokkaan kuuluva vetoajoneuvo, kytkentälaitteineen, jos valmistaja on sellaisen asentanut, tai alustan massa taikka alustan massa ohjaamon kanssa ilman koria ja/tai kytkentälaitetta, jos valmistaja ei asenna koria ja/tai kytkentälaitetta (mukaan luettuna nesteet, työkalut, varapyörä, jos sellainen on asennettu, ja kuljettaja sekä, kun kyseessä on linja-auto, henkilökunnan jäsenen massa, jos ajoneuvossa on istuin henkilökunnan jäsenelle) (o) (kunkin variantin suurin ja pienin arvo):

2.6.1   Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (kunkin variantin suurin ja pienin arvo):

2.7   Keskeneräisen ajoneuvon osalta valmistajan ilmoittama valmistuneen ajoneuvon vähimmäismassa:

Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (y) (*):

2.8.1   Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (*):

2.9   Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:

2.10   Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa:

Ajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuva suurin teknisesti sallittu pystysuora kuormitus/massa

2.12.2   puoliperävaunussa tai keskiakseliperävaunussa:

Suunnitellut suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä/käytössä (valinnainen – jos arvot on annettu, ne on tarkistettava direktiivin 97/27/EY liitteessä IV olevien vaatimusten mukaisesti):

2.16.1   Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu kokonaismassa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (#)):

2.16.2   Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akselia kohti ja, jos kyseessä on puoliperävaunu tai keskiakseliperävaunu, valmistajan ilmoittama kytkentäkohtaan kohdistuva suunniteltu kuorma, jos tämä kuorma on pienempi kuin suurin teknisesti sallittu niiden kytkentäkohtaan kohdistuva massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (#)):

2.16.3   Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa kutakin akseliryhmää kohti (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (#)):

2.16.4   Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu hinattava massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (#)):

2.16.5   Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu suunniteltu massa (eri arvot mahdollisia erilaisissa teknisissä vaihtoehdoissa (#):

5.   AKSELIT

5.1   Kuvaus kustakin akselista:

5.2   Merkki:

5.3   Tyyppi:

5.4   Ylösnostettavan akselin (ylösnostettavien akselien) sijainti:

5.5   Kuormitettavan akselin (kuormitettavien akselien) sijainti:

6.   PYÖRÄNTUENTA

Pyöräntuennan tyyppi ja rakenne kunkin akselin tai pyörän osalta:

6.2.1   Tasonsäätö: kyllä/ei/valinnainen (1)

Rengas/pyöräyhdistelmät(t) (ilmoitetaan renkaiden kokomerkintä, pienin kantavuusluku, pienin nopeusluokkamerkki; ilmoitetaan pyörien vanteen koko (koot) ja offset (offsetit))

Akselit

6.6.1.1.1   Akseli 1:

6.6.1.1.2   Akseli 2:

jne.

6.6.1.2   Varapyörä, jos sellainen on:

Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja

6.6.2.1   Akseli 1:

6.6.2.2   Akseli 2:

jne.

7.   OHJAUS

Ohjausvaihde ja hallintalaite

7.2.1   Ohjausvaihteen tyyppi (määritellään tarvittaessa etu- ja taka-akselin ohjauksen osalta):

7.2.2   Kytkentä pyöriin (myös muu kuin mekaaninen; määritellään tarvittaessa etu- ja taka-akselin ohjauksen osalta):

7.2.3   Tehostamistapa, jos sellainen on:

8.   JARRUT

8.5   Lukkiutumattomat jarrut: kyllä/ei/valinnaiset (1)

8.9   Lyhyt kuvaus jarrulaitteista (direktiivin 71/320/ETY liitteen IX lisäyksen 1 liitteessä olevan 1.6 kohdan mukaisesti):

9.   KORI

9.1   Korin tyyppi:

Lakisääteiset kilvet (direktiivi 76/114/ETY)

9.17.1   Valokuvat ja/tai piirustukset lakisääteisten kilpien ja merkintöjen sekä ajoneuvon valmistenumeron sijainnista:

Valmistajan ilmoitus siitä, että direktiivin 76/114/ETY liitteessä II olevan 1.1.1 kohdan vaatimuksia noudatetaan

9.17.4.1   Toisen ja soveltuvin osin kolmannen jakson merkkien merkitys ISO:n standardi 3779–1983 5.3 kohdan vaatimusten täyttämiseksi on selvitettävä:

9.17.4.2   Jos toisen jakson merkkejä käytetään ISO:n standardi 3779–1983 5.4 kohdan vaatimusten täyttämiseksi, nämä merkit on esitettävä:

11.   VETOAJONEUVOJEN JA PERÄVAUNUJEN TAI PUOLIPERÄVAUNUJEN VÄLISET KYTKENNÄT

11.1   Asennetun tai asennettavan kytkentälaitteen (asennettujen tai asennettavien kytkentälaitteiden) luokka ja tyyppi:

11.5   EY-tyyppihyväksyntänumero(t):

II OSA

Taulukko, josta käyvät ilmi ajoneuvon eri versioissa sallitut yhdistelmät niiden I osan kohtien osalta, joissa voidaan antaa useampi kuin yksi tieto. Kyseisten kohtien kukin tieto on varustettava tunnuskirjaimella, jolla osoitetaan seuraavassa taulukossa, mitä tietyn kohdan tietoa (tai tietoja) sovelletaan tiettyyn versioon.

Jokaista tyypin varianttia varten on laadittava erillinen taulukko.

Tiedot, joiden yhdistelmiä samassa variantissa ei ole rajoitettu, merkitään sarakkeeseen ”kaikki”.

Kohdan nro

Kaikki

Versio 1

Versio 2

jne.

Version nro

 

 

 

 

 

 

Nämä tiedot voidaan esittää myös muunlaisessa muodossa tai asettelussa, jos alkuperäinen tarkoitus toteutuu.

Kullekin variantille ja versiolle on annettava numeerinen tai aakkosnumeerinen tunnus, joka on merkittävä myös asianomaisen ajoneuvon vaatimustenmukaisuustodistukseen (liite IX).

Valmistajan on annettava erityistunnus liitteen XI tai 20 artiklan mukaiselle variantille (mukaisille varianteille).

III OSA

Tyyppihyväksyntänumerot

Seuraavassa taulukossa vaaditut tiedot on annettava ajoneuvoon sovellettavien erityisdirektiivien kohteista (***) (liite IV tai liite XI). (Kunkin kohteen osalta on ilmoitettava kaikki asiaa koskevat hyväksynnät.)

Kohde

Tyyppihyväksyntänumero

Jäsenvaltio tai sopimuspuoli (2), joka on myöntänyt tyyppihyväksynnän (3)

Laajentamisen päivämäärä

Variantti (variantit)/Versio (versiot)

 

 

 

 

 

Allekirjoitus:

Asema yhtiössä:

Päivämäärä:


(1)  Taulukkoa voidaan laajentaa tarvittaessa niiden ajoneuvojen osalta, joissa on enemmän kuin kaksi istuinriviä tai joissa on ajoneuvon leveyssuunnassa enemmän kuin kolme istuinta.

(2)  Tarkistetun vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolet

(3)  Ilmoitetaan, jos ei käy ilmi EY-tyyppihyväksyntänumerosta.

LIITE IV

Luettelo ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää varten täytettävistä vaatimuksista

I OSA

Luettelo säädöksistä

(Soveltuvin osin, ottaen huomioon kunkin jäljempänä luetellun säädöksen soveltamisala sekä niihin tehdyt viimeisimmät muutokset. Siltä osin kuin on kyse Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) säännöistä, viittaus säädökseen osoittaa niiden UNECE-sääntöjen asianomaisen muutoksen, joihin yhteisö on liittynyt.)

Kohde

Säädöksen numero

Virallisen lehden viite

Sovellettavuus

M1

M2

M3

N1

N2

N3

O1

O2

O3

O4

1.

Melutasot

70/157/ETY

L 42, 23.2.1970, s. 16

X

X

X

X

X

X

 

 

 

 

2.

Päästöt

70/220/ETY

L 76, 6.4.1970, s. 1

X

X

X

X

X

X

 

 

 

 

3.

Polttonestesäiliöt/alleajosuojat takana

70/221/ETY

L 76, 6.4.1970, s. 23

X (5)

X (5)

X (5)

X (5)

X (5)

X (5)

X

X

X

X

4.

Takarekisterikilven tila

70/222/ETY

L 76, 6.4.1970, s. 25

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

5.

Ohjauslaite

70/311/ETY

L 133, 18.6.1970, s. 10

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

6.

Ovien lukot ja saranat

70/387/ETY

L 176, 10.8.1970, s. 5

X

 

 

X

X

X

 

 

 

 

7.

Äänimerkinantolaite

70/388/ETY

L 176, 10.8.1970, s. 12

X

X

X

X

X

X

 

 

 

 

8.

Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet

2003/97/EY (8)

L 25, 29.1.2004, s. 1

X

X

X

X

X

X

 

 

 

 

9.

Jarrutus

71/320/ETY

L 202, 6.9.1971, s. 37

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

10.

Radiohäiriöiden vaimennus

72/245/ETY

L 152, 6.7.1972, s. 15

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

11.

Dieselin savutus

72/306/ETY

L 190, 20.8.1972, s. 1

X

X

X

X

X

X

 

 

 

 

12.

Sisävarusteet

74/60/ETY

L 38, 11.2.1974, s. 2

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

13.

Luvattoman käytön estolaite ja ajonestolaite

74/61/ETY

L 38, 11.2.1974, s. 22

X

X

X

X

X

X

 

 

 

 

14.

Ohjauslaitteen käyttäytyminen törmäyksessä

74/297/ETY

L 165, 20.6.1974, s. 16

X

 

 

X

 

 

 

 

 

 

15.

Istuinten lujuus

74/408/ETY

L 221, 12.8.1974, s. 1

X

X

X

X

X

X

 

 

 

 

16.

Ulkonevat osat

74/483/ETY

L 256, 2.10.1974, s. 4

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

17.

Nopeusmittari ja peruutusvaihde

75/443/ETY

L 196, 26.7.1975, s. 1

X

X

X

X

X

X

 

 

 

 

18.

Lakisääteiset kilvet

76/114/ETY

L 24, 30.1.1976, s. 1

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

19.

Turvavöiden kiinnityspisteet

76/115/ETY

L 24, 30.1.1976, s. 6

X

X

X

X

X

X

 

 

 

 

20.

Valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus

76/756/ETY

L 262, 27.9.1976, s. 1

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

21.

Heijastimet

76/757/ETY

L 262, 27.9.1976, s. 32

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

22.

Ääri-, etu-, taka-, jarru-, sivu- ja huomiovalaisimet

76/758/ETY

L 262, 27.9.1976, s. 54

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

23.

Suuntavalaisimet

76/759/ETY

L 262, 27.9.1976, s. 71

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

24.

Takarekisterikilven valaisimet

76/760/ETY

L 262, 27.9.1976, s. 85

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

25.

Ajovalaisimet (myös polttimot)

76/761/ETY

L 262, 27.9.1976, s. 96

X

X

X

X

X

X

 

 

 

 

26.

Etusumuvalaisimet

76/762/ETY

L 262, 27.9.1976, s. 122

X

X

X

X

X

X

 

 

 

 

27.

Vetokoukku

77/389/ETY

L 145, 13.6.1977, s. 41

X

X

X

X

X

X

 

 

 

 

28.

Takasumuvalaisimet

77/538/ETY

L 220, 29.8.1977, s. 60

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

29.

Peruutusvalaisimet

77/539/ETY

L 220, 29.8.1977, s. 72

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

30.

Pysäköintivalaisimet

77/540/ETY

L 220, 29.8.1977, s. 83

X

X

X

X

X

X

 

 

 

 

31.

Turvavyöt ja turvajärjestelmät

77/541/ETY

L 220, 29.8.1977, s. 95

X

X

X

X

X

X

 

 

 

 

32.

Näkyvyys eteen

77/649/ETY

L 267, 19.10.1977, s. 1

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

33.

Hallintalaitteiden merkinnät

78/316/ETY

L 81, 28.3.1978, s. 3

X

X

X

X

X

X

 

 

 

 

34.

Huurteen-/ sumunpoistolaitteet

78/317/ETY

L 81, 28.3.1978, s. 27

X

 (1)

 (1)

 (1)

 (1)

 (1)

 

 

 

 

35.

Pesimet/pyyhkimet

78/318/ETY

L 81, 28.3.1978, s. 49

X

 (2)

 (2)

 (2)

 (2)

 (2)

 

 

 

 

36.

Lämmitysjärjestelmät

2001/56/EY

L 292, 9.11.2001, s. 21

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

37.

Pyörien roiskesuojat

78/549/ETY

L 168, 26.6.1978, s. 45

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

38.

Pääntuet

78/932/ETY

L 325, 20.11.1978, s. 1

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

39.

CO2-päästöt/polttoaineen kulutus

80/1268/ETY

L 375, 31.12.1980, s. 36

X

 

 

X

 

 

 

 

 

 

40.

Moottorin teho

80/1269/ETY

L 375, 31.12.1980, s. 46

X

X

X

X

X

X

 

 

 

 

41.

Dieselpäästöt

88/77/ETY

L 36, 9.2.1988, s. 33

X

X

X

X

X

X

 

 

 

 

42.

Sivusuojat

89/297/ETY

L 124, 5.5.1989, s. 1

 

 

 

 

X

X

 

 

X

X

43.

Roiskeenestojärjestelmät

91/226/ETY

L 103, 23.4.1991, s. 5

 

 

 

 

X

X

 

 

X

X

44.

Massat ja mitat (henkilöautot)

92/21/ETY

L 129, 14.5.1992, s. 1

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

45.

Turvalasit

92/22/ETY

L 129, 14.5.1992, s. 11

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

46.

Renkaat

92/23/ETY

L 129, 14.5.1992, s. 95

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

47.

Nopeudenrajoittimet

92/24/ETY

L 129, 14.5.1992, s. 154

 

 

X

 

X

X

 

 

 

 

48.

Massat ja mitat (muut kuin 44 kohdassa tarkoitetut ajoneuvot)

97/27/EY

L 233, 28.8.1997, s. 1

 

X

X

X

X

X

X

X

X

X

49.

Ohjaamon ulkonevat osat

92/114/ETY

L 409, 31.12.1992, s. 17

 

 

 

X

X

X

 

 

 

 

50.

Kytkentälaitteet

94/20/EY

L 195, 29.7.1994, s. 1

X (3)

X (3)

X (3)

X (3)

X (3)

X (3)

X

X

X

X

51.

Paloturvallisuus

95/28/EY

L 281, 23.11.1995, s. 1

 

 

X

 

 

 

 

 

 

 

52.

Linja-autot

2001/85/EY

L 42, 13.2.2002, s. 1

 

X

X

 

 

 

 

 

 

 

53.

Etutörmäys

96/79/EY

L 18, 21.1.1997, s. 7.

X

 

 

 

 

 

 

 

 

 

54.

Sivutörmäys

96/27/EY

L 169, 8.7.1996, s. 1.

X

 

 

X

 

 

 

 

 

 

55.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

56.

Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

98/91/EY

L 11, 16.1.1999, s. 25

 

 

 

X (4)

X (4)

X (4)

X (4)

X (4)

X (4)

X (4)

57.

Alleajosuoja edessä

2000/40/EY

L 203, 10.8.2000, s. 9

 

 

 

 

X

X

 

 

 

 

58.

Jalankulkijoiden suojelu

2003/102/EY

L 321, 6.12.2003, s. 15

X (6)

 

 

X (6)  (7)

 

 

 

 

 

 

X

:

Säädös sovellettavissa.

Lisäys

Luettelo EY-tyyppihyväksynnän vaatimuksista M1-luokkaan kuuluville, pieninä sarjoina valmistettaville ajoneuvoille

(Soveltuvin osin, ottaen huomioon kuhunkin jäljempänä lueteltuun säädökseen tehdyt viimeisimmät muutokset)

Kohde

Säädöksen numero

Virallisen lehden viite

M1

1

Melutaso

70/157/ETY

L 42, 23.2.1970, s. 16

A

2

Päästöt (poikkeuksena kaikki ajoneuvon sisäiseen valvontajärjestelmään (OBD-järjestelmään) liittyvät vaatimukset)

70/220/ETY

L 76, 6.4.1970, s. 1

A

3

Polttonestesäiliöt/alleajosuojat takana

70/221/ETY

L 76, 6.4.1970, s. 23

B

4

Takarekisterikilven tila

70/222/ETY

L 76, 6.4.1970, s. 25

B

5

Ohjauslaite

70/311/ETY

L 133, 18.6.1970, s. 10

C

6

Ovien lukot ja saranat

70/387/ETY

L 176, 10.8.1970, s. 5

C

7

Äänimerkinantolaite

70/388/ETY

L 176, 10.8.1970, s. 12

B

8

Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet

2003/97/EY (13)

L 25, 29.1.2004, s. 1

X (10)

B (12)

9

Jarrutus

71/320/ETY

L 202, 6.9.1971, s. 37

A

10

Radiohäiriöiden vaimennus

72/245/ETY

L 152, 6.7.1972, s. 15

A (9)

C (11)

11

Dieselin savutus

72/306/ETY

L 190, 20.8.1972, s. 1

A

12

Sisävarusteet

74/60/ETY

L 38, 11.2.1974, s. 2

C

13

Luvattoman käytön estolaite ja ajonestolaite

74/61/ETY

L 38, 11.2.1974, s. 22

A

14

Ohjauslaitteen käyttäytyminen törmäyksessä

74/297/ETY

L 165, 20.6.1974, s. 16

C

15

Istuinten lujuus

74/408/ETY

L 221, 12.8.1974, s. 1

C

16

Ulkonevat osat

74/483/ETY

L 266, 2.10.1974, s. 4

C

17

Nopeusmittari ja peruutusvaihde

75/443/ETY

L 196, 26.7.1975, s. 1

B

18

Lakisääteiset kilvet

76/114/ETY

L 24, 30.1.1976, s. 1

B

19

Turvavöiden kiinnityspisteet

76/115/ETY

L 24, 30.1.1976, s. 6

B

20

Valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus

76/756/ETY

L 262, 27.9.1976, s. 1

B

21

Heijastimet

76/757/ETY

L 262, 27.9.1976, s. 32

X

22

Ääri-, etu-, taka-, jarru-, sivu- ja huomiovalaisimet

76/758/ETY

L 262, 27.9.1976, s. 54

X

23

Suuntavalaisimet

76/759/ETY

L 262, 27.9.1976, s. 71

X

24

Takarekisterikilven valaisimet

76/760/ETY

L 262, 27.9.1976, s. 85

X

25

Ajovalaisimet (myös polttimot)

76/761/ETY

L 262, 27.9.1976, s. 96

X

26

Etusumuvalaisimet

76/762/ETY

L 262, 27.9.1976, s. 122

X

27

Vetokoukku

77/389/ETY

L 145, 13.6.1977, s. 41

B

28

Takasumuvalaisimet

77/538/ETY

L 220, 29.8.1977, s. 60

X

29

Peruutusvalaisimet

77/539/ETY

L 220, 29.8.1977, s. 72

X

30

Pysäköintivalaisimet

77/540/ETY

L 220, 29.8.1977, s. 83

X

31

Turvavyöt ja turvajärjestelmät

77/541/ETY

L 220, 29.8.1977, s. 95

A (10)

B (12)

32

Näkyvyys eteen

77/649/ETY

L 267, 19.10.1977, s. 1

A

33

Hallintalaitteiden merkinnät

78/316/ETY

L 81, 28.3.1978, s. 3

X

34

Huurteen-/sumunpoistolaitteet

78/317/ETY

L 81, 28.3.1978, s. 27

C

35

Pesimet/pyyhkimet

78/318/ETY

L 81, 28.3.1978, s. 49

C

36

Lämmitysjärjestelmät

2001/56/EY

L 292, 9.11.2001, s. 21

C

37

Pyörien roiskesuojat

78/549/ETY

L 168, 26.6.1978, s. 45

B

39

Polttoaineen kulutus

80/1268/ETY

L 375, 31.12.1980, s. 36

A

40

Moottorin teho

80/1269/ETY

L 375, 31.12.1980, s. 46

C

41

Dieselpäästöt

88/77/ETY

L 36, 9.2.1988, s. 33

A

44

Massat ja mitat (henkilöautot)

92/21/ETY

L 129, 14.5.1992, s. 1

C

45

Turvalasit

92/22/ETY

L 129, 14.5.1992, s. 11

X (10)

B (12)

46

Renkaat

92/23/ETY

L 129, 14.5.1992, s. 95

X (10)

B (12)

50

Kytkentälaitteet

94/20/EY

L 195, 29.7.1994, s. 1

X (10)

A (12)

53

Etutörmäys

96/79/EY

L 18, 21.1.1997, s. 7

N/A

54

Sivutörmäys

96/27/EY

L 169, 8.7.1996, s. 1

N/A

58

Jalankulkijoiden suojelu

2003/102/EY

L 321, 6.12.2003, s. 15

N/A

X

:

Säädöstä on noudatettava täysin; EY-tyyppihyväksyntätodistus on annettava; tuotannon vaatimustenmukaisuus on varmistettava.

A

:

Ainoastaan säädöksessä määritellyt poikkeukset sallitaan. Tyyppihyväksyntätodistusta ja tyyppihyväksyntämerkintää ei vaadita. Ilmoitetun tutkimuslaitoksen on laadittava testiraportit.

B

:

Säädöksen teknisiä määräyksiä on noudatettava. Säädöksessä säädetyt testit on suoritettava kokonaisuudessaan. Testit voi suorittaa valmistaja itse, jos asiasta sovitaan hyväksyntäviranomaisen kanssa. Valmistajan voidaan sallia antaa tekninen raportti; tyyppihyväksyntätodistusta ei tarvitse myöntää, ja tyyppihyväksyntää ei vaadita.

C

:

Valmistajan on hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla osoitettava, että säädöksen keskeiset vaatimukset täyttyvät.

N/A

:

Tätä säädöstä ei sovelleta (ei vaatimuksia).

II OSA

Kun viitataan erityisdirektiiviin tai -asetukseen, seuraavien UNECE-sääntöjen mukaisesti myönnetyn hyväksynnän (ottaen huomioon kunkin jäljempänä luetellun UNECE-säännön soveltamisala (14) ja muutokset) katsotaan vastaavan I osassa olevassa taulukossa mainitun asiaa koskevan erityisdirektiivin tai -asetuksen mukaisesti myönnettyä EY-tyyppihyväksyntää.

Nämä UNECE-säännöt ovat niitä, joihin yhteisö on liittynyt Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission ”tarkistetun vuoden 1958 Geneven sopimuksen” sopimuspuolena neuvoston päätöksellä 97/836/EY, tai ovat myöhemmin tehtyjä saman päätöksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja neuvoston päätöksiä.

Kaikki seuraavien UNECE-sääntöjen muut muutokset on myös katsottava vastaaviksi säännöiksi, ja ne on vahvistettava päätöksen 97/836/EY 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla yhteisön päätöksellä (15).

Kohde

UNECE:n perussäännön numero

Muutossarjat

1.

Melutasot

51

02

1.

Varaosaäänenvaimennusjärjestelmät

59

00

2.

Päästöt

83

03

2.

Varaosana toimitettavat katalysaattorit

103

00

3.

Alleajosuojat takana

58

01

3.

Polttonestesäiliöt

34

01

3.

Polttonestesäiliöt

67

01

3.

Polttonestesäiliöt

110

00

5.

Ohjauslaite

79

01

6.

Ovien lukot ja saranat

11

02

7.

Äänimerkinantolaite

28

00

8.

Taustapeilit

46

01

8 A.

Epäsuoran näkymän tarjoavat laitteet

46

02

9.

Jarrutus

13

09

9.

Jarrutus

13H

00

9.

Jarrutus (jarrupäällysteet)

90

01

10.

Radiohäiriöiden vaimennus

10

02

11.

Dieselin savutus

24

03

12.

Sisävarusteet

21

01

13.

Luvattoman käytön estolaite

18

02

13.

Ajonestolaite

97

00

13.

Hälytysjärjestelmät

97

00

13.

Luvaton käyttö

116

00

14.

Ohjauslaitteen käyttäytyminen törmäyksessä

12

03

15.

Istuinten lujuus

17

06

15.

Istuimen lujuus (linja-autot)

80

01

16.

Ulkonevat osat

26

02

17.

Nopeusmittari

39

00

19.

Turvavöiden kiinnityspisteet

14

04

20.

Valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus

48

01

21.

Heijastimet

3

02

22.

Ääri-, etu-, taka- ja jarruvalaisimet

7

02

22.

Huomiovalaisimet

87

00

22.

Sivuvalaisimet

91

00

23.

Suuntavalaisimet

6

01

24.

Takarekisterikilven valaisimet

4

00

25.

Ajovalaisimet (R2 ja HS1)

1

01

25.

Ajovalaisimet (umpiovalaisin)

5

02

25.

Ajovalaisimet (H1, H2, H3, HB3, HB4, H7, ja/tai H8)

8

04

25.

Ajovalaisimet (H4)

20

02

25.

Ajovalaisimet (halogeeniumpiovalaisin)

31

02

25.

Hyväksytyissä valaisimissa käytettävät hehkulamput

37

03

25.

Kaasupurkausvalonlähteillä varustetut ajovalaisimet

98

00

25.

Hyväksytyissä kaasupurkauslamppuvalaisinyksiköissä käytettävät kaasupurkausvalonlähteet

99

00

26.

Etusumuvalaisimet

19

02

28.

Takasumuvalaisimet

38

00

29.

Peruutusvalaisimet

23

00

30.

Pysäköintivalaisimet

77

00

31.

Turvavyöt ja turvajärjestelmät

16

04

31.

Lasten turvalaitteet

44

03

38.

Pääntuet (yhdistetty istuimiin)

17

06

38.

Pääntuet

25

04

39.

Polttoaineen kulutus

101

00

40.

Moottorin teho

85

00

41.

Dieselpäästöt

49

02

42.

Sivusuojat

73

00

45.

Turvalasit

43

00

46.

Renkaat, moottoriajoneuvot ja niiden perävaunut

30

02

46.

Renkaat, hyötyajoneuvot ja niiden perävaunut

54

00

46.

Väliaikaisesti käytettävät varapyörät/-renkaat

64

00

46.

Vierintämelu

117

00

47.

Nopeudenrajoittimet

89

00

50.

Kytkennät

55

01

51.

Syttyvyys

118

00

52.

Korirakenteen lujuus (linja-autot)

66

00

53.

Etutörmäys

94

01

54.

Sivutörmäys

95

02

55.

Alleajosuoja edessä

93

00


(1)  Tähän luokkaan kuuluvat ajoneuvot on varustettava asianmukaisella tuulilasin huurteen- ja sumunpoistolaitteella.

(2)  Tähän luokkaan kuuluvat ajoneuvot on varustettava asianmukaisilla tuulilasin pesimillä ja pyyhkimillä.

(3)  Direktiivin 94/20/EY vaatimuksia sovelletaan ainoastaan kytkentälaitteilla varustettuihin ajoneuvoihin.

(4)  Direktiivin 98/91/EY vaatimukset ovat sovellettavissa ainoastaan silloin, kun valmistaja hakee EY-tyyppihyväksyntää ajoneuvolle, joka on tarkoitettu vaarallisten aineiden kuljetukseen.

(5)  Nestekaasua tai paineistettua maakaasua käyttävien ajoneuvojen tapauksessa, niin kauan kunnes direktiiviin 70/221/ETY tehdään asiaankuuluvat muutokset nestekaasua ja paineistettua maakaasua kuljettavien säiliöiden sisällyttämiseksi siihen, vaaditaan UNECE:n säännön 67–01 tai 110 mukainen tyyppihyväksyntä.

(6)  Enimmäispaino ei saa ylittää 2,5 tonnia.

(7)  Johdettu M1-luokan ajoneuvoista.

(8)  Direktiivin 71/127/ETY mukaisesti myönnetyt hyväksynnät pysyvät voimassa koko ajoneuvon tyyppihyväksynnän osalta direktiivin 2003/97/EY 2 artiklassa tarkoitettuihin päivämääriin asti.

(9)  Elektroninen osakokoonpano.

(10)  Osa.

(11)  Ajoneuvo.

(12)  Asennusmääräykset.

(13)  26.1.2006 saakka direktiivin 71/127/ETY mukaiset hyväksynnät voidaan hyväksyä vaihtoehtona.

Selitys

X

:

Säädöstä on noudatettava täysin; EY-tyyppihyväksyntätodistus on annettava; tuotannon vaatimustenmukaisuus on varmistettava.

A

:

Ainoastaan säädöksessä määritellyt poikkeukset sallitaan. Tyyppihyväksyntätodistusta ja tyyppihyväksyntämerkintää ei vaadita. Ilmoitetun tutkimuslaitoksen on laadittava testiraportit.

B

:

Säädöksen teknisiä määräyksiä on noudatettava. Säädöksessä säädetyt testit on suoritettava kokonaisuudessaan. Testit voi suorittaa valmistaja itse, jos asiasta sovitaan hyväksyntäviranomaisen kanssa. Valmistajan voidaan sallia antaa tekninen raportti; tyyppihyväksyntätodistusta ei tarvitse myöntää, ja tyyppihyväksyntää ei vaadita.

C

:

Valmistajan on hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla osoitettava, että säädöksen keskeiset vaatimukset täyttyvät.

N/A

:

Tätä säädöstä ei sovelleta (ei vaatimuksia).

(14)  Jos erityisdirektiivi tai -asetus sisältää asennusvaatimuksia, sovelletaan näitä myös UNECE-sääntöjen mukaisesti hyväksyttyihin osiin ja erityisiin teknisiin yksiköihin.

(15)  Myöhemmin tehdyt muutokset, ks. uusin tarkistettu UNECE TRANS/WP.29/343.

LIITE V

Ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnässä noudatettavat menettelyt

1.   Kokonaisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää sovellettaessa EY-tyyppihyväksyntäviranomaisen on:

a)

tarkastettava, että kaikki ajoneuvon tyyppihyväksyntään sovellettavien säädösten nojalla myönnetyt EY-tyyppihyväksyntätodistukset kattavat ajoneuvotyypin ja vastaavat asetettuja vaatimuksia;

b)

huolehdittava asiakirjojen osalta, että ajoneuvoja koskeva(t) eritelmä(t) ja ajoneuvon ilmoituslomakkeen I osaan sisältyvät tiedot sisältyvät hyväksyntäasiakirjojen tietoihin ja EY-tyyppihyväksyntätodistusten tietoihin asiaa koskevien säädösten osalta; ja kun ilmoituslomakkeen I osaan sisältyvää järjestysnumeroa ei ole yhdenkään säädöksen hyväksyntäasiakirjoissa, varmistettava, että asianomainen osa tai ominaisuus on valmistusasiakirjoissa olevien tietojen mukainen;

c)

tehtävä tai teetettävä ajoneuvon osien tai järjestelmien tarkastukset hyväksyttäväksi haettua ajoneuvotyyppiä edustavista valituista näytekappaleista sen tarkistamiseksi, onko ajoneuvo(t) valmistettu oikeaksi todistettujen hyväksyntäasiakirjojen asiaa koskevien tietojen mukaisesti asiaankuuluvien EY-tyyppihyväksyntätodistusten osalta;

d)

tarvittaessa tehtävä tai teetettävä tarvittavat erillisten teknisten yksiköiden asennustarkastukset;

e)

tarvittaessa tehtävä tai teetettävä tarvittavat tarkastukset, jotka koskevat liitteessä IV olevan I osan alaviitteissä (1) ja (2) määrättyjen laitteiden olemassaoloa.

2.   Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tarkastettavien ajoneuvojen lukumäärän on oltava riittävä, jotta erilaisille tyyppihyväksyttäväksi haetuille yhdistelmille voidaan suorittaa riittävät tarkastukset seuraavien perusteiden mukaisesti:

Ajoneuvoluokka

M1

M2

M3

N1

N2

N3

O1

O2

O3

O4

Perusteet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Moottori

X

X

X

X

X

X

Vaihdelaatikko

X

X

X

X

X

X

Akseleiden lukumäärä

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, yhteenkytkentä)

X

X

X

X

X

X

Ohjaavat akselit (lukumäärä ja sijainti)

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Korin tyyppi

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Ovien lukumäärä

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

Ohjauksen kätisyys

X

X

X

X

X

X

Istuinten lukumäärä

X

X

X

X

X

X

Varustetaso

X

X

X

X

X

X

3.   Jos asiaa koskevien säädösten perusteella annettuja hyväksyntätodistuksia ei ole saatavilla, EY-tyyppihyväksyntäviranomaisen on:

a)

järjestettävä tarvittavat asiaa koskevissa säädöksissä vaaditut testit ja tarkastukset;

b)

tarkastettava, että ajoneuvo on ajoneuvon valmistusasiakirjoissa olevien tietojen mukainen ja että se täyttää asiaa koskevien säädösten tekniset vaatimukset;

c)

tarvittaessa tehtävä tai teetettävä tarvittavat erillisten teknisten yksiköiden asennustarkastukset;

d)

tarvittaessa tehtävä tai teetettävä tarvittavat tarkastukset, jotka koskevat liitteessä IV olevan I osan alaviitteissä (1) ja (2) määrättyjen laitteiden olemassaoloa.

Lisäys 1

Vaatimukset, jotka 41 artiklassa tarkoitettujen yksiköiden on täytettävä

Tyyppihyväksyntään liittyvät toiminnat, jotka on toteutettava tämän direktiivin liitteessä IV lueteltujen säädösten mukaisesti:

1.1   Luokka A (omissa tiloissa tehtävät testit):

EN ISO/IEC 17025:2005 – Testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyys. Yleiset vaatimukset.

Luokan A toimintoihin nimetty tutkimuslaitos voi tehdä tai valvoa säädöksissä säädettyjä testejä, joihin se on nimetty, valmistajan tai kolmannen osapuolen tiloissa.

1.2   Luokka B (valmistajan tai kolmannen osapuolen tiloissa tehtävien testien valvonta):

EN ISO/IEC 17020:2004 – Yleiset vaatimukset erityyppisten tarkastuslaitosten toiminnalle.

Ennen testien tekemistä tai valvomista valmistajan tai kolmannen osapuolen tiloissa tutkimuslaitoksen on tarkastettava, että testaustilat ja mittauslaitteet ovat 1.1 kohdassa tarkoitetun standardin vaatimusten mukaisia.

Tuotannon vaatimustenmukaisuuteen liittyvät toiminnat

2.1   Luokka C: (ensimmäisessä arvioinnissa noudatettava menettely ja valmistajan laadunhallintajärjestelmän valvontaan liittyvät tarkastukset):

EN 45012:1998 – Laatujärjestelmiä arvioivat ja sertifioivat elimet. Yleiset vaatimukset.

2.2   Luokka D (tuotannon näytteiden tarkastus tai testaus tai tämän valvonta):

EN ISO/IEC 17020:2004 – Yleiset vaatimukset erityyppisten tarkastuslaitosten toiminnalle.

Lisäys 2

Tutkimuslaitosten arviointimenettely

1.   TÄMÄN LISÄYKSEN TARKOITUS

1.1   Tässä lisäyksessä asetetaan edellytykset, joiden mukaisesti tämän direktiivin 42 artiklassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen olisi toteutettava tutkimuslaitosten arvioinnissa käytettävä menettely.

1.2   Näitä vaatimuksia sovelletaan soveltuvin osin kaikkiin tutkimuslaitoksiin niiden oikeudellisesta asemasta (itsenäinen organisaatio, valmistaja tai tutkimuslaitoksena toimiva hyväksyntäviranomainen) riippumatta.

2.   ARVIOINTIPERIAATTEET

Arviointi suoritetaan tiettyjen periaatteiden pohjalta:

riippumattomuus takaa puolueettomuuden sekä päätelmien objektiivisuuden,

näyttöön pohjautuva lähestymistapa takaa luotettavat päätelmät, jotka ovat toistettavissa.

Tarkastajien on oltava luotettavia ja rehellisiä, ja heidän on noudatettava luottamuksellisuutta ja pidättyvyyttä. Heidän on raportoitava havainnoista ja päätelmistä totuudenmukaisesti ja täsmällisesti.

3.   TARKASTAJILTA VAADITUT TAIDOT

3.1   Arviointeja voivat suorittaa ainoastaan tarkastajat, joilla on tällaisiin tehtäviin tarvittava tekninen ja hallinnollinen tietämys.

3.2   Tarkastajilla on oltava koulutus erityisesti arviointitoimintaa varten. Lisäksi heillä on oltava erityisosaamista siltä tekniseltä alalta, jolla tutkimuslaitos harjoittaa toimintaansa.

3.3   Tarkastajien, jotka tekevät 42 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun arvioinnin, on oltava riippumattomia toiminnasta, jonka osalta arviointi suoritetaan, tämän kuitenkaan rajoittamatta 3.1. ja 3.2. kohdan säännöksiä.

4.   HAKEMUS NIMEÄMISTÄ VARTEN

4.1   Nimeämistä hakevan tutkimuslaitoksen asianmukaisesti valtuutetun edustajan on tehtävä toimivaltaiselle viranomaiselle virallinen hakemus, joka käsittää seuraavat seikat:

a)

tutkimuslaitoksen yleiset ominaisuudet, mukaan luettuina yhtiömuoto, nimi, osoitteet, oikeudellinen asema sekä inhimilliset ja tekniset voimavarat;

b)

tutkimuslaitoksen yleiset tiedot, kuten sen toiminnat, mahdollisesti sen asema isommassa yhtiössä sekä kaikkien nimeämisen piiriin kuuluvien toimipaikkojen osoitteet;

c)

sopimus siitä, että se täyttää nimeämisvaatimukset sekä muut tutkimuslaitoksiin asiaa koskevien direktiivien nojalla sovellettavat velvoitteet;

d)

kuvaus vaatimustenmukaisuuden arviointipalveluista, joita tutkimuslaitos tuottaa sovellettavien direktiivien puitteissa, sekä luettelo direktiiveistä, joiden osalta tutkimuslaitos hakee nimeämistä, osoittaen tarvittaessa kapasiteettirajat;

e)

kopio tutkimuslaitoksen laatukäsikirjasta.

4.2   Toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava tutkimuslaitoksen toimittamien tietojen riittävyys.

5.   VOIMAVAROJEN TARKISTUS

Toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava oman toimintapolitiikkansa, pätevyytensä sekä sopivien tarkastajien ja asiantuntijoiden saatavuuden pohjalta kykynsä arvioida tutkimuslaitos.

6.   ARVIOINNIN ALIHANKINTA

6.1   Toimivaltainen viranomainen voi teettää arvioinnin osia alihankintana toisella nimeävällä viranomaisella tai pyytää apua toisten toimivaltaisten viranomaisten teknisiltä asiantuntijoilta. Nimeämistä hakevan tutkimuslaitoksen on hyväksyttävä alihankkijat ja asiantuntijat.

6.2   Toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon asianmukaisen alan kattavat akkreditointitodistukset tutkimuslaitoksen kokonaisarviointia tehdessään.

7.   ARVIOINNIN VALMISTELU

7.1   Toimivaltaisen viranomaisen on virallisesti nimitettävä arviointiryhmä. Sen on myös varmistettava, että jokaisessa tehtävässä on asianmukainen asiantuntemus. Ryhmällä on kokonaisuutena oltava erityisesti:

a)

asianmukaista osaamista erityisalalla, jolle nimeämistä haetaan, ja

b)

riittävästi näkemystä, jotta se voi tehdä luotettavan arvion tutkimuslaitoksen pätevyydestä toimia nimeämisen kohteena olevalla alalla.

7.2   Toimivaltaisen viranomaisen on selkeästi määriteltävä arviointiryhmälle annettava tehtävä. Arviointiryhmän työhön kuuluu nimeämistä hakevalta tutkimuslaitokselta saatujen asiakirjojen tarkistaminen sekä arviointi paikan päällä.

7.3   Toimivaltaisen viranomaisen on sovittava yhdessä tutkimuslaitoksen sekä tehtävään osoitetun arviointiryhmän kanssa arvioinnin päivämäärästä ja aikataulusta. Toimivaltaisen viranomaisen vastuualueeseen kuitenkin kuuluu sellaisen päivämäärän asettaminen, joka sopii valvonta- ja uudelleenarviointisuunnitelmaan.

7.4   Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että arviointiryhmälle toimitetaan asianmukaiset perusteita koskevat asiakirjat, aiemmat arviointiasiakirjat sekä tutkimuslaitoksen asiaa koskevat asiakirjat ja tiedot.

8.   ARVIOINTI PAIKAN PÄÄLLÄ

Arviointiryhmän on tehtävä tutkimuslaitoksen arviointi tutkimuslaitoksen tiloissa, joissa harjoitetaan yhtä tai useampaa laitoksen keskeisistä toiminnoista, ja tarvittaessa käytävä paikan päällä muissa valituissa paikoissa, joissa tutkimuslaitos harjoittaa toimintaansa.

9.   HAVAINTOJEN ANALYSOINTI JA ARVIOINTIRAPORTTI

9.1   Arviointiryhmän on analysoitava kaikki olennaiset asiakirjojen ja tietojen tarkistuksen sekä paikan päällä suoritetun arvioinnin yhteydessä kerätyt tiedot ja näytöt. Analysointi on tehtävä niin, että sen pohjalta ryhmä voi määrittää tutkimuslaitoksen pätevyystason sekä nimeämisvaatimusten mukaisuuden.

Toimivaltaisen viranomaisen raportointimenettelyn on oltava sellainen, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:

9.2.1   Arviointiryhmän ja tutkimuslaitoksen yhteinen kokous on pidettävä ennen kuin ryhmä lähtee paikalta. Tässä kokouksessa arviointiryhmän on raportoitava analyysin pohjalta tekemistään havainnoista kirjallisesti ja/tai suullisesti. Tutkimuslaitokselle on varattava mahdollisuus esittää kysymyksiä havainnoista, myös vaatimustenvastaisuuksista, jos sellaisia on, sekä niiden perusteista.

9.2.2   Arvioinnin tuloksena laadittu kirjallinen raportti on toimitettava nopeasti tutkimuslaitoksen tietoon. Arviointiraporttiin on sisällytettävä huomioita pätevyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta, ja siinä on kartoitettava mahdolliset vaatimustenvastaisuudet, jotka on ratkaistava nimeämisvaatimusten täyttämiseksi.

9.2.3   Tutkimuslaitokselta on pyydettävä vastinetta arviointiraporttiin sekä kuvausta siitä, mitä erityistoimia on toteutettu tai suunniteltu toteutettavaksi tietyn ajan kuluessa havaittujen vaatimustenvastaisuuksien ratkaisemiseksi.

9.3   Toimivaltaisen viranomaisen on huolehdittava siitä, että tutkimuslaitoksen vaatimustenvastaisuuksien ratkaisemiseksi esittämät vastineet tutkitaan jotta nähdään, vaikuttavatko toimet riittäviltä ja tehokkailta. Jos katsotaan, etteivät tutkimuslaitoksen toimet ole riittäviä, on pyydettävä lisätietoja. Lisäksi voidaan pyytää todisteita toimien tehokkaasta toteuttamisesta, tai voidaan suorittaa seuranta-arviointi korjaavien toimenpiteiden tehokkaan toteuttamisen tarkistamiseksi.

9.4   Arviointiraporttiin on sisällytettävä vähintään seuraavat:

a)

tutkimuslaitoksen yksilöllinen tunniste;

b)

paikan päällä tehdyn arvioinnin päivämäärä(t);

c)

arvioinnissa mukana olleiden tarkastajien ja/tai asiantuntijoiden nimet;

d)

kaikkien arvioitujen tilojen yksilöllinen tunniste;

e)

nimeämistä varten ehdotettu soveltamisala, joka arvioitiin;

f)

lausunto siitä, ovatko tutkimuslaitoksen sisäinen organisaatio ja sen noudattamat menettelyt sellaisia, että ne antavat luotettavan kuvan tutkimuslaitoksen pätevyydestä suhteessa nimeämisvaatimusten täyttämiseen;

g)

tiedot kaikkien vaatimustenvastaisuuksien ratkaisemisesta;

h)

suositus siitä, pitäisikö hakija nimetä tai vahvistaa tutkimuslaitokseksi, ja jos tätä suositellaan, nimeämistä varten määritettävä soveltamisala.

10.   NIMEÄMISEN MYÖNTÄMINEN/VAHVISTAMINEN

10.1   Hyväksyntäviranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä päätettävä, myönnetäänkö, vahvistetaanko tai laajennetaanko nimeämistä raportin (raporttien) ja muiden asiaa koskevien tietojen perusteella.

10.2   Hyväksyntäviranomaisen on toimitettava todistus tutkimuslaitokselle. Tässä todistuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)

hyväksyntäviranomaisen henkilöllisyys ja tunnus;

b)

nimetyn tutkimuslaitoksen yksilöllinen tunniste;

c)

nimeämisen myöntämispäivämäärä sekä sen voimassaolon päättymispäivämäärä;

d)

lyhyt ilmoitus tai viittaus nimeämisen soveltamisalaan (sovellettavat direktiivit, asetukset tai niiden osat);

e)

lausunto vaatimustenmukaisuudesta ja viittaus tähän direktiiviin.

11.   UUDELLEENARVIOINTI JA VALVONTA

11.1   Uudelleenarviointi on samanlainen kuin ensimmäinen arviointi, paitsi että aiemmista arvioinneista saadut kokemukset on otettava huomioon. Paikan päällä tehtävät valvonta-arvioinnit eivät ole yhtä kattavia kuin uudelleenarvioinnit.

11.2   Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä suunnitelma kunkin nimetyn tutkimuslaitoksen uudelleenarvioinnista ja valvonnasta siten, että edustava otos nimeämisen soveltamisalasta arvioidaan säännöllisesti.

Paikan päällä tehdään arviointeja – sekä uudelleenarviointeja että valvontakäyntejä – sen mukaan, minkälaisen vakauden tutkimuslaitos on pystynyt osoittamaan.

11.3   Kun valvonnan tai uudelleenarvioinnin yhteydessä havaitaan vaatimustenvastaisuuksia, toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä tarkat aikarajat korjaavien toimenpiteiden toteuttamiselle.

11.4   Jos korjaus- tai parannustoimia ei ole toteutettu sovituissa määräajoissa tai niiden ei katsota olevan riittäviä, toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, kuten tehtävä lisäarviointi, keskeytettävä/peruutettava nimeäminen yhden tai useamman sellaisen toiminnan osalta, johon tutkimuslaitos on nimetty.

11.5   Jos toimivaltainen viranomainen päättää keskeyttää tai peruuttaa tutkimuslaitoksen nimeämisen, sen on ilmoitettava tästä tutkimuslaitokselle kirjatulla kirjeellä. Toimivaltaisen viranomaisen on joka tapauksessa toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tutkimuslaitoksen jo käynnistämien toimintojen jatkuvuuden varmistamiseksi.

12.   KIRJANPITO NIMETYISTÄ TUTKIMUSLAITOKSISTA

12.1   Toimivaltaisen viranomaisen on pidettävä kirjaa tutkimuslaitoksista osoittaakseen, että nimeämistä ja pätevyyttä koskevat vaatimukset on tosiasiallisesti täytetty.

12.2   Toimivaltaisen viranomaisen on huolehdittava siitä, että tutkimuslaitoksista kirjatut tiedot pysyvät luottamuksellisina.

12.3   Tutkimuslaitoksista säilytetään vähintään seuraavat tiedot:

a)

asiaankuuluva kirjeenvaihto;

b)

arviointiasiakirjat ja -raportit;

c)

nimeämistodistusten jäljennökset.

LIITE VI

MALLI A

Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

EY-tyyppihyväksyntäviranomaisen leima

Ilmoitus:

seuraavien ajoneuvotyyppien osalta:

EY-tyyppihyväksyntänumero (1)

valmis ajoneuvo (1)

EY-tyyppihyväksynnän laajennuksesta (1)

valmistunut ajoneuvo (1)

EY-tyyppihyväksynnän epäämisestä (1)

keskeneräinen ajoneuvo (1)

EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (1)

ajoneuvo, jonka osalta on olemassa valmiita ja keskeneräisiä variantteja (1)

ajoneuvo, jonka osalta on olemassa valmistuneita ja keskeneräisiä variantteja (1)

direktiivin 2006/46/ETY mukaisesti.

EY-tyyppihyväksyntänumero:

Laajennuksen syy:

I OSA

0.1   Merkki (valmistajan toiminimi):

Tyyppi:

0.2.1   Kauppanimi (kauppanimet) (2)

Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty ajoneuvoon:

0.3.1   Näiden merkintöjen sijainti:

0.4   Ajoneuvoluokka (3):

0.5   Valmiin ajoneuvon valmistajan nimi ja osoite (1):

Perusajoneuvon valmistajan nimi ja osoite (1)  (4)

Keskeneräisen ajoneuvon viimeisimmän rakennusvaiheen valmistajan nimi ja osoite (1)  (4):

Valmistuneen ajoneuvon valmistajan nimi ja osoite (1)  (4):

0.8   Kokoonpanotehtaan nimi ja osoite (kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet):

0.9   Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite:

II OSA

Allekirjoittanut vahvistaa täten, että liitteenä olevaan ilmoituslomakkeeseen sisältyvä valmistajan kuvaus edellä esitety(i)stä ajoneuvo(i)sta on todenmukainen (kun EY-tyyppihyväksyntäviranomainen on valinnut näytekappaleen (näytekappaleet) ja valmistaja esittänyt sen (ne) ajoneuvotyypin prototyyppeinä) ja että liitteenä olevia testituloksia voidaan soveltaa ajoneuvotyyppiin.

1.   Valmiiden ja valmistuneiden ajoneuvojen/varianttien osalta (1):

Ajoneuvotyyppi täyttää/ei täytä (1) kaikkien [tämän direktiivin 2007/46/EY]liitteessä IV ja liitteessä IX (1)  (4) tarkoitettujen asiaa koskevien säädösten tekniset vaatimukset.

2.   Keskeneräisten ajoneuvojen/varianttien osalta (1):

Ajoneuvotyyppi täyttää/ei täytä (1) sivulla 2 olevassa taulukossa lueteltujen säädösten tekniset vaatimukset.

3.   Hyväksyntä myönnetty/evätty/peruutettu (1).

4.   Hyväksyntä myönnetään 20 artiklan mukaisesti ja hyväksynnän voimassaoloaika on näin ollen rajoitettu pp/kk/vv saakka.

(Paikka)

(Allekirjoitus)

(Päiväys)


Liitteet:

Hyväksyntäasiakirjat

Testitulokset (ks. liite VIII).

Vaatimustenmukaisuustodistukset allekirjoittamaan valtuutetun henkilön (valtuutettujen henkilöiden) nimi ja nimikirjoitusnäyte (nimet ja nimikirjoitusnäytteet) sekä asema yrityksessä.

Huom. Jos tätä mallia käytetään 20, 22 tai 23 artiklan mukaista tyyppihyväksyntää varten, siinä ei saa olla otsikkoa ”Ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntätodistus”, paitsi

20 artiklassa mainitussa tapauksessa, kun komissio on päättänyt antaa jäsenvaltiolle luvan myöntää tämän direktiivin mukainen tyyppihyväksyntä

kun kyseessä on M1-luokan ajoneuvo, joka on tyyppihyväksytty 22 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

AJONEUVON EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

Sivu 2

Tämä EY-tyyppihyväksyntä perustuu keskeneräisten ja valmistuneiden ajoneuvojen osalta jäljempänä lueteltujen keskeneräisten ajoneuvojen hyväksyntään (hyväksyntöihin):

Vaihe 1: Perusajoneuvon valmistaja:

EY-tyyppihyväksyntänumero:

Päiväys:

Sovellettavissa variantteihin:

Vaihe 2: Valmistaja:

EY-tyyppihyväksyntänumero:

Päiväys:

Sovellettavissa variantteihin:

Vaihe 3: Valmistaja:

EY-tyyppihyväksyntänumero:

Päiväys:

Sovellettavissa variantteihin:

Jos hyväksyntä koskee yhtä tai useampaa keskeneräistä varianttia, luetellaan valmiit tai valmistuneet variantit.

Valmis/valmistunut variantti (variantit):

Luettelo hyväksyttyyn keskeneräiseen ajoneuvotyyppiin tai varianttiin sovellettavista vaatimuksista (ottaen soveltuvin osin huomioon kunkin jäljempänä luetellun säädöksen soveltamisala sekä viimeisin muutos).

Kohta

Kohde

Viittaus säädökseen

Viimeisin muutos

Sovellettavissa variantteihin

 

 

 

 

 

(Luetellaan ainoastaan kohteet, joiden osalta on olemassa EY-tyyppihyväksyntä.)

Erityistarkoitukseen käytettävien ajoneuvojen osalta liitteen XI nojalla myönnetyt poikkeukset tai sovellettavat erityismääräykset ja 20 artiklan nojalla myönnetyt poikkeukset:

Viittaus säädökseen

Kohdan numero

Hyväksynnän laji ja poikkeuksen luonne

Sovellettavissa variantteihin

 

 

 

 

Lisäys

Luettelo säädöksistä, joiden mukainen ajoneuvotyyppi on

(täytetään ainoastaan 6 artiklan 3 kohdan mukaisessa tyyppihyväksynnässä)

Kohde

Säädöksen numero (5)

Muutettuna

Sovellettavissa variantteihin

1.

Melutasot

70/157/ETY

 

 

2.

Päästöt

70/220/ETY

 

 

3.

Polttonestesäiliöt/alleajosuojat takana

70/221/ETY

 

 

4.

Takarekisterikilven tila

70/222/ETY

 

 

5.

Ohjauslaite

70/311/ETY

 

 

6.

Ovien lukot ja saranat

70/387/ETY

 

 

7.

Äänimerkinantolaite

70/388/ETY

 

 

8.

Näkyvyys taakse

71/127/ETY

 

 

8A.

Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet

2003/97/EY

 

 

9.

Jarrutus

71/320/ETY

 

 

10.

Radiohäiriöiden vaimennus

72/245/ETY

 

 

11.

Dieselin savutus

72/306/ETY

 

 

12.

Sisävarusteet

74/60/ETY

 

 

13.

Luvattoman käytön estolaite ja ajonestolaite

74/61/ETY

 

 

14.

Ohjauslaitteen käyttäytyminen törmäyksessä

74/297/ETY

 

 

15.

Istuinten lujuus

74/408/ETY

 

 

16.

Ulkonevat osat

74/483/ETY

 

 

17.

Nopeusmittari ja peruutusvaihde

75/443/ETY

 

 

18.

Lakisääteiset kilvet

76/114/ETY

 

 

19.

Turvavöiden kiinnityspisteet

76/115/ETY

 

 

20.

Valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus

76/756/ETY

 

 

21.

Heijastimet

76/757/ETY

 

 

22

Ääri-, etu-, taka-, jarru-, sivu- ja huomiovalaisimet

76/758/ETY

 

 

23.

Suuntavalaisimet

76/759/ETY

 

 

24.

Takarekisterikilven valaisimet

76/760/ETY

 

 

25

Ajovalaisimet (myös polttimot)

76/761/ETY

 

 

26.

Etusumuvalaisimet

76/762/ETY

 

 

27.

Vetokoukku

77/389/ETY

 

 

28.

Takasumuvalaisimet

77/538/ETY

 

 

29.

Peruutusvalaisimet

77/539/ETY

 

 

30.

Pysäköintivalaisimet

77/540/ETY

 

 

31.

Turvavyöt ja turvajärjestelmät

77/541/ETY

 

 

32.

Näkyvyys eteen

77/649/ETY

 

 

33.

Hallintalaitteiden merkinnät

78/316/ETY

 

 

34.

Huurteen-/sumunpoistolaitteet

78/317/ETY

 

 

35.

Pesimet/pyyhkimet

78/318/ETY

 

 

36.

Lämmitysjärjestelmät

2001/56/EY

 

 

37.

Pyörien roiskesuojat

78/549/ETY

 

 

38.

Pääntuet

78/932/ETY

 

 

39.

CO2-päästöt/polttoaineen kulutus

80/1268/ETY

 

 

40.

Moottorin teho

80/1269/ETY

 

 

41.

Dieselpäästöt

88/77/ETY

 

 

42.

Sivusuojat

89/297/ETY

 

 

43.

Roiskeenestojärjestelmät

91/226/ETY

 

 

44.

Massat ja mitat (henkilöautot)

92/21/ETY

 

 

45.

Turvalasit

92/22/ETY

 

 

46.

Renkaat

92/23/ETY

 

 

47.

Nopeudenrajoittimet

92/24/ETY

 

 

48.

Massat ja mitat (muut kuin 44 kohdassa tarkoitetut ajoneuvot)

97/27/EY

 

 

49.

Ohjaamon ulkonevat osat

92/114/ETY

 

 

50.

Kytkentälaitteet

94/20/EY

 

 

51.

Paloturvallisuus

95/28/EY

 

 

52.

Linja-autot

2001/85/EY

 

 

53.

Etutörmäys

96/79/EY

 

 

54.

Sivutörmäys

96/27/EY

 

 

55.

Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

98/91/EY

 

 

56.

Alleajosuoja edessä

2000/40/EY

 

 

57.

Jalankulkijoiden suojelu

2003/102/EY

 

 

MALLI B

(käytetään järjestelmän tyyppihyväksyntään tai ajoneuvon tyyppihyväksyntään järjestelmän osalta)

Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

EY-tyyppihyväksyntäviranomaisen leima

Ilmoitus:

 

EY-tyyppihyväksynnästä (1)

järjestelmä-/ajoneuvotyypin osalta järjestelmän osalta (1)

EY-tyyppihyväksynnän laajennuksesta (1)

EY-tyyppihyväksynnän epäämisestä (1)

EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (1)

direktiivin …/…/EY/asetuksen (EY) N:o …/… (1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä …/…/EY/asetuksella (EY) N:o …/… (1), mukaisesti.

EY-tyyppihyväksyntänumero:

Laajennuksen syy:

I OSA

0.1   Merkki (valmistajan toiminimi):

Tyyppi:

0.2.1   Kaupallinen nimi (kaupalliset nimet) (jos saatavissa):

Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty ajoneuvoon (6)

0.3.1   Näiden merkintöjen sijainti:

0.4   Ajoneuvoluokka (7):

0.5   Valmistajan nimi ja osoite:

0.8   Kokoonpanotehtaan nimi ja osoite (kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet):

0.9   Valmistajan edustaja:

II OSA

1.   Lisätiedot (tarvittaessa): ks. liite

2.   Testien suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos:

3.   Testausselosteen päivämäärä:

4.   Testausselosteen numero:

5.   Huomautukset (mahdolliset): ks. liite

6.   Paikka:

7.   Päivämäärä:

8.   Allekirjoitus:

Liitteet:

Hyväksyntäasiakirjat.

Testausseloste.

Liite

EY-tyyppihyväksyntätodistukseen nro …

Lisätiedot

[…]:

1.1.1   […]:

(…)

Kaikkien niiden osien tai erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntänumero, jotka on asennettu ajoneuvotyyppiin tämän direktiivin tai asetuksen vaatimusten mukaisuuden saavuttamiseksi

2.1   […]:

Huomautukset

3.1   […]:

MALLI C

(käytetään osan/erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntään)

Enimmäiskoko: A 4 (210 × 297 mm)

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

EY-tyyppihyväksyntäviranomaisen leima

Ilmoitus:

 

EY-tyyppihyväksyntänumerosta (1)

osan/erillisen teknisen yksikön osalta (1)

EY-tyyppihyväksynnän laajennuksesta (1)

EY-tyyppihyväksynnän epäämisestä (1)

EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (1)

direktiivin …/…/EY/asetuksen (EY) N:o …/… (1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä …/…/EY/asetuksella (EY) N:o …/… (1), mukaisesti.

EY-tyyppihyväksyntänumero:

Laajennuksen syy:

I OSA

0.1   Merkki (valmistajan toiminimi):

0.2   Tyyppi:

Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty osaan/erilliseen tekniseen yksikköön (1)  (6):

0.3.1   Näiden merkintöjen sijainti:

0.5   Valmistajan nimi ja osoite:

0.7   Osien ja erillisten teknisten yksiköiden osalta EY-tyyppihyväksyntämerkinnän sijainti ja kiinnitystapa:

0.8   Kokoonpanotehtaan nimi ja osoite (kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet):

0.9   Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite:

II OSA

1.   Lisätiedot (tarvittaessa): ks. liite

2.   Testien suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos:

3.   Testausselosteen päivämäärä:

4.   Testausselosteen numero:

5.   Huomautukset (mahdolliset): ks. liite

6.   Paikka:

7.   Päivämäärä:

8.   Allekirjoitus:

Liitteet:

Hyväksyntäasiakirjat.

Testausseloste.

Liite

EY-tyyppihyväksyntätodistukseen nro …

Lisätiedot

[…]:

1.1.1   […]:

(…)

Laitteen käyttöä (mahdollisesti) koskeva rajoitus

2.1   […]:

Huomautukset

3.1   […]:


(1)  Tarpeeton yliviivataan.

(2)  Jos ei tiedossa tyyppihyväksyntää myönnettäessä, kohta on täytettävä viimeistään silloin, kun ajoneuvo saatetaan markkinoille.

(3)  Liitteessä II olevan A osan määritelmien mukaisesti.

(4)  Katso sivu 2.

(5)  Tai vastaaviksi katsotut UNECE-säännöt.

(6)  Jos tyypin tunnistustavassa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).

(7)  Liitteen II osassa A annetun määritelmän mukaisesti.

LIITE VII

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUKSEN NUMEROINTIJÄRJESTELMÄ (1)

1.   EY-tyyppihyväksyntänumero koostuu koko ajoneuvon tyyppihyväksyntien osalta neljästä osasta ja järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntöjen osalta viidestä osasta kuten jäljempänä selitetään. Tyyppihyväksyntänumeron osat erotetaan toisistaan kaikissa tapauksissa *-merkillä.

Osa 1:

Pieni e-kirjain, jota seuraa EY-tyyppihyväksynnän myöntävän jäsenvaltion tunnuskirjain (tunnuskirjaimet) tai -numero:

 

1 Saksa

 

2 Ranska

 

3 Italia

 

4 Alankomaat

 

5 Ruotsi

 

6 Belgia

 

7 Unkari

 

8 Tšekki

 

9 Espanja

 

11 Yhdistynyt kuningaskunta

 

12 Itävalta

 

13 Luxemburg

 

17 Suomi

 

18 Tanska

 

19 Romania

 

20 Puola

 

21 Portugali

 

23 Kreikka

 

24 Irlanti

 

26 Slovenia

 

27 Slovakia

 

29 Viro

 

32 Latvia

 

34 Bulgaria

 

36 Liettua

 

49 Kypros

 

50 Malta.

Osa 2:

Perusdirektiivin tai -asetuksen numero.

Osa 3:

Viimeisimmän EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan muutosdirektiivin tai -asetuksen numero.

Kokonaisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntöjen osalta tällä tarkoitetaan viimeisintä direktiivin 2007/46/EY artiklaa (tai artikloja) muuttavaa direktiiviä tai asetusta.

Kun kyseessä on 22 artiklassa kuvatun menettelyn mukaisesti myönnetty kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntä, tällä tarkoitetaan viimeisintä direktiivin 2007/46/EY artiklaa (tai artikloja) muuttavaa direktiiviä tai asetusta, kuitenkin siten, että kaksi ensimmäistä numeroa korvataan suuraakkosin esitetyillä kirjaimilla KS.

Tällä tarkoitetaan ne varsinaiset säännökset sisältävää viimeisintä direktiiviä tai asetusta, joiden mukainen järjestelmän, osan tai teknisen yksikön on oltava.

Jos direktiivissä tai asetuksessa on erilaisia teknisiä standardeja koskevia erilaisia voimaantulopäivämääriä, on lisättävä kirjainmerkki osoittamaan sitä standardia, jonka perusteella hyväksyntä on myönnetty.

Osa 4:

Perustyyppihyväksyntänumeron osoittava nelinumeroinen järjestysnumero (joka alkaa tarvittaessa nollalla) kokonaisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää varten taikka neli- tai viisinumeroinen numero erityisdirektiivin tai -asetuksen mukaista EY-tyyppihyväksyntää varten. Sarja alkaa luvusta 0001 jokaisen perusdirektiivin tai -asetuksen osalta.

Osa 5:

Laajennuksen osoittava kaksinumeroinen järjestysnumero (joka alkaa tarvittaessa nollalla). Sarja alkaa luvusta 00 jokaisen perushyväksyntänumeron osalta.

2.   Kokonaisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän osalta osa 2 jätetään pois.

Jos kyseessä on pieninä sarjoina valmistetuille ajoneuvoille 23 artiklan mukaisesti myönnetty kansallinen tyyppihyväksyntä, osa 2 korvataan suuraakkosin esitetyillä kirjaimilla NKS.

3.   Ainoastaan ajoneuvon lakisääteisessä kilvessä (lakisääteisten kilpien) osa 5 jätetään pois.

4.   Esimerkki jarruja koskevan direktiivin mukaisesta kolmannesta järjestelmän hyväksynnästä (jota ei vielä ole laajennettu), jonka on myöntänyt Ranska:

e2*71/320*98/12*0003*00

tai

e2*88/77*91/542A*0003*00 sellaisen direktiivin osalta, jossa on kaksi voimaantulovaihetta A ja B.

5.   Esimerkki toisesta laajennuksesta neljänteen ajoneuvon tyyppihyväksyntään, jonka on myöntänyt Yhdistynyt kuningaskunta:

e11*98/14*0004*02

kun direktiivi 98/14/ETY on toistaiseksi viimeisin direktiivin 70/156/ETY artikloita koskeva muutosdirektiivi.

6.   Esimerkki kokonaisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnästä, jonka Luxemburg on 22 artiklan mukaisesti myöntänyt pieninä sarjoina valmistettavalle ajoneuvolle:

e13*KS[…/…]*0001*00

7.   Esimerkki ajoneuvon kansallisesta tyyppihyväksynnästä, jonka Alankomaat on 23 artiklan mukaisesti myöntänyt pieninä sarjoina valmistettavalle ajoneuvolle:

e4*NKS*0001*00.

8.   Esimerkki ajoneuvon lakisääteiseen kilpeen (lakisääteisiin kilpiin) merkitystä EY-tyyppihyväksyntänumerosta:

e11*98/14*0004

9.   Liitettä VII ei sovelleta tämän direktiivin liitteessä IV lueteltuihin UN/ECE-sääntöihin. UNECE-sääntöjen mukaisesti myönnetyissä tyyppihyväksynnöissä käytetään edelleen vastaavissa säännöissä määrättyä asianmukaista numerointia.


(1)  Osat ja erilliset tekniset yksiköt on merkittävä asianomaisten säädösten säännösten mukaisesti.

Lisäys

Osan ja erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki

Osan ja erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki koostuu seuraavista:

1.1   suorakulmion reunustama pieni e-kirjain, jota seuraa osan tai erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion tunnuskirjain (tunnuskirjaimet) tai -numero

1

Saksa

2

Ranska

3

Italia

4

Alankomaat

5

Ruotsi

6

Belgia

7

Unkari

8

Tšekki

9

Espanja

11

Yhdistynyt kuningaskunta

12

Itävalta

13

Luxemburg

17

Suomi

18

Tanska

19

Romania

20

Puola

21

Portugali

23

Kreikka

24

Irlanti

26

Slovenia

27

Slovakia

29

Viro

32

Latvia

34

Bulgaria

36

Liettua

49

Kypros

50

Malta

1.2   Suorakulmion läheisyydessä oleva ”perushyväksyntänumero”, joka sisältyy tyyppihyväksyntänumeron osaan 4 ja jota edeltävät kaksi numeroa ilmaisevat asianomaisen erityisdirektiivin tai -asetuksen viimeisimmälle merkittävälle tekniselle muutokselle annetun sarjanumeron.

1.3   Lähelle suorakulmiota sijoitettu yksi tai useampi lisäsymboli, jonka avulla voidaan tunnistaa tiettyjä piirteitä. Nämä lisätiedot on määritetty asianomaisissa erityisdirektiiveissä tai -asetuksissa.

2.   Osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntämerkki on kiinnitettävä erilliseen tekniseen yksikköön tai osaan siten, että se on häviämätön ja selvästi luettavissa.

3.   Liitteessä annetaan esimerkki osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntämerkistä.

Lisäyksen 1 liite

Esimerkki osan ja erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntämerkistä

Image

Selitys: edellä olevan osan tyyppihyväksynnän on myöntänyt Belgia numerolla 0004.01 on järjestysnumero, joka osoittaa niiden teknisten vaatimusten tason, jotka tämä osa täyttää. Järjestysnumero annetaan asianomaisten erityisdirektiivien tai -asetusten mukaisesti.

Huom. Tässä esimerkissä ei ole lisäsymboleja.

LIITE VIII

TESTITULOKSET

(Tyyppihyväksyntäviranomainen täyttää; liitetään ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntätodistukseen.)

Tiedoista on kaikissa tapauksissa käytävä ilmi, mihin varianttiin ja versioon niitä sovelletaan. Yhtä versiota varten voi olla enintään yksi tulos. Voidaan kuitenkin hyväksyä yhtä versiota koskevien useiden tulosten yhdistelmä, jossa osoitetaan huonoin tapaus. Tällöin on ilmoitettava, että tähdellä (*) merkityissä kohdissa on annettu ainoastaan huonoimman tapauksen tulokset.

1.   Melutasoa koskevien testien tulokset

Hyväksyntään sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero. Jos kyseessä on säädös, jolla on kaksi tai useampi toimeenpanovaihe, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:

Variantti/versio

Liikkuva (dB(A)/E)

Paikallaan oleva (dB(A)/E)

Pyörintänopeus (rpm)

Pakokaasupäästöjä koskevien testien tulokset

Moottoriajoneuvojen päästöt

Ilmoitetaan hyväksyntään sovellettava viimeisin muutossäädös. Jos kyseessä on säädös, jolla on kaksi tai useampi täytäntöönpanovaihetta, ilmoitetaan myös täytäntöönpanovaihe:

Polttoaine (-aineet) (1): … (diesel, bensiini, nestekaasu, maakaasu, kaksoispolttoaineella toimiva: bensiini/nestekaasu, kaksoispolttoaineella toimiva: bensiini/maakaasu, etanoli …)

2.1.1   Tyyppi I -testin (2) ajoneuvon päästöt testisyklin aikana kylmäkäynnistyksen jälkeen

Variantti/versio

CO

HC

NOx

 

 

 

HC + NOx

 

 

 

Hiukkaset

2.1.2   II-tyypin testin (2) päästötiedot katsastuksia varten:

Tyyppi II, joutokäynti

Variantti/versio

CO %

Moottorin pyörintänopeus

Moottoriöljyn lämpötila

Tyyppi II, korotettu joutokäynti

Variantti/versio

CO %

Lambda-arvo

Moottorin pyörintänopeus

 

 

 

Moottoriöljyn lämpötila

2.1.3   III-tyypin testitulokset: …

2.1.4   IV-tyypin testin (haihtumistestin) tulokset: …g/testi

2.1.5   V-tyypin kestävyystestin tulokset:

Kestävyystyyppi: 80 000 km/100 000 km/ei sovellettavissa (3)

Huononemiskerroin: laskettu/kiinteä (3)

Päästöarvo:

CO: …

HC: …

NOx: …

2.1.6   VI-tyypin alhaisen lämpötilan päästötestin tulokset:

Variantti/versio

CO g/km

 

 

 

HC g/km

 

 

 

2.1.7   Sisäinen valvontajärjestelmä (OBD-järjestelmä): kyllä/ei (3)

Ajoneuvojen moottoreiden päästöt

Ilmoitetaan hyväksyntään sovellettava viimeisin muutossäädös. Jos kyseessä on säädös, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe: …

Polttoaine (-aineet) (1): … (diesel, bensiini, nestekaasu, maakaasu, etanoli …)

2.2.1   ESC-testin tulokset (4)

CO

:

g/kWh

THC

:

g/kWh

NOx

:

g/kWh

Hiukkaset

:

g/kWh

2.2.2   ELR-testin tulos (4)

Savutus: …m–1

2.2.3   ETC-testin tulos (4)

CO

:

g/kWh

THC

:

g/kWh (4)

NMHC

:

g/kWh (4)

CH4

:

g/kWh (4)

NOx

:

g/kWh (4)

Hiukkaset

:

g/kWh (4)

Dieselin savutus

Ilmoitetaan hyväksyntään sovellettava viimeisin muutossäädös. Jos kyseessä on säädös, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:

2.3.1   Ryntäystestin tulokset

Variantti/versio

Absorptiokertoimen korjattu arvo (m–1)

Moottorin nimellinen joutokäyntinopeus

 

 

 

Moottorin suurin pyörintänopeus

 

 

 

Öljyn lämpötila (pienin/suurin)

 

 

 

3.   CO2-päästöjä/polttoaineen kulutusta koskevien testien tulokset (4)  (2)

Hyväksyntään sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero:

Variantti/versio

CO2-päästöjen massa (kaupunkiolosuhteissa) (g/km)

CO2-päästöjen massa (muissa kuin kaupunkiolosuhteissa) (g/km)

CO2-päästöjen massa (yhdistetty) (g/km)

Polttoaineenkulutus (kaupunkiolosuhteissa) (l/100 km) (5)

Polttoaineenkulutus (muissa kuin kaupunkiolosuhteissa) (l/100 km) (5)

Polttoaineenkulutus (yhdistetty) (l/100 km) (5)


(1)  Ilmoitetaan polttoaineeseen sovellettavat rajoitukset (esim. L-ryhmä tai H-ryhmä maakaasulle).

(2)  Toistetaan bensiinille ja kaasumaiselle polttoaineelle, jos kyseessä on ajoneuvo, jossa voidaan käyttää bensiiniä tai kaasumaista polttoainetta. Ajoneuvojen polttoaineena voidaan käyttää sekä bensiiniä että kaasumaista polttoainetta, mutta jos bensiinijärjestelmä on asennettu ainoastaan hätätapauksia tai käynnistystä varten ja bensiinille tarkoitettuun polttoainesäiliöön mahtuu enintään 15 litraa bensiiniä, ajoneuvot katsotaan testaustarkoituksessa ainoastaan kaasumaisella polttoaineella toimiviksi ajoneuvoiksi.

(3)  Tarpeeton yliviivataan.

(4)  Jos soveltuu.

(5)  Korvataan maakaasukäyttöisten ajoneuvojen osalta yksikkö ”l/100 km” yksiköllä ”m3/100 km”.

LIITE IX

EY-VAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUS

valmiiden/valmistuneiden (1) ajoneuvojen osalta

I OSA

(Enimmäiskoko A4 (210 × 297 mm) tai A4-kokoon taitettu)

Sivu 1

Allekirjoittanut:

(täydellinen nimi)

todistaa, että seuraava ajoneuvo:

0.1   Merkki (valmistajan toiminimi):

Tyyppi:

variantti (2):

muunnos (2):

0.2.1   Kauppanimi (kauppanimet):

0.4   Luokka:

0.5   Perusajoneuvon valmistajan nimi ja osoite:

Ajoneuvon viimeisimmän rakennusvaiheen toteuttaneen valmistajan nimi ja osoite (1):

0.6   Lakisääteisten kilpien sijainti:

Ajoneuvon valmistenumero:

Ajoneuvon valmistenumeron sijainti alustassa:

EY-tyyppihyväksynnässä esitetyn ajoneuvotyypin (ajoneuvotyyppien) mukaisesti (1)

Perusajoneuvo:

Valmistaja:

EY-tyyppihyväksyntänumero:

Päiväys:

Vaihe 2: Valmistaja:

EY-tyyppihyväksyntänumero:

 

Päiväys:

vastaa kaikilta osin valmista/valmistunutta (1) tyyppiä, joka esitetään:

EY-tyyppihyväksyntänumero:

Päiväys:

Ajoneuvo voidaan rekisteröidä pysyvästi ilman lisäksi tehtäviä EY-tyyppihyväksyntöjä jäsenvaltioissa, joissa on oikean-/vasemmanpuoleinen liikenne (3) ja joissa nopeusmittarissa käytetään metrijärjestelmän/englantilaisen järjestelmän (4) yksikköjä.

(Paikka) (Päiväys):

(Allekirjoitus) (Asema)

Liitteet (ainoastaan monivaiheisesti valmistettujen ajoneuvotyyppien osalta): vaatimustenmukaisuustodistus kaikkien vaiheiden osalta.

Sivu 2

M1-luokan valmiit tai valmistuneet ajoneuvot

(Jäljempänä esitetyt arvot ja yksiköt ovat ne, jotka esitetään asiaa koskeviin säädöksiin liittyvissä tyyppihyväksyntäasiakirjoissa. Jos on kyse tuotannon vaatimustenmukaisuuden testeistä, arvot on tarkistettava asiaa koskevissa säädöksissä säädettyjen menetelmien mukaisesti ottaen huomioon vaatimustenmukaisuuden testeissä kyseisten säädösten nojalla sallittavat poikkeamat.)

1.   Akseleiden lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …

2.   Vetävät akselit:

3.   Akseliväli: … mm

5.   Raideväli(t): 1. … mm 2. …mm 3. …mm

6.1   Pituus: … mm

7.1   Leveys: … mm

8.   Korkeus: … mm

11.   Takaylitys: … mm

12.1   Korilla varustetun ajoneuvon massa ajokunnossa: … kg

14.1   Suurin teknisesti sallittu kokonaismassa: … kg

14.2   Tämän massan jakautuminen akseleille: 1. … kg 2. … kg 3. … kg jne.

14.3   Suurin teknisesti sallittu akselimassa: 1. … kg 2. … kg 3. … kg jne.

16.   Suurin sallittu kattokuorma: … kg

17.   Perävaunun suurin massa (jarruilla varustettu): … kg; (jarruton): … kg

18.   Yhdistelmän suurin massa: … kg

19.1   Suurin pystysuora kuormitus perävaunun kytkentäpisteessä: … kg

20.   Moottorin valmistaja:

21.   Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä:

Toimintaperiaate:

22.1   Suora ruiskutus: kyllä/ei (1)

23.   Sylintereiden lukumäärä ja järjestely:

24.   Iskutilavuus: … cm3

25.   Polttoaine:

26.   Suurin nettoteho: … kW pyörintänopeudella … rpm

27.   Kytkin (tyyppi):

28.   Vaihdelaatikko (tyyppi):

29.   Vaihteiden välityssuhteet: 1. … 2. … 3. … 4. … 5. … 6. …

30.   Vetopyörästön välityssuhde:

32.   Renkaat ja pyörät: akseli 1: … akseli 2: … akseli 3: … (Z-luokan renkaista, jotka on tarkoitettu asennettaviksi ajoneuvoon, jonka suurin nopeus ylittää 300 km/h, annetaan olennaiset renkaan ominaisuudet)

34.   Ohjaus, tehostustapa:

35.   Lyhyt kuvaus jarrujärjestelmästä:

37.   Korin tyyppi:

38.   Ajoneuvon väri (5):

41.   Ovien lukumäärä ja asettelu:

42.1   Istuinten lukumäärä ja sijainti:

43.1   Mahdollisen kytkentälaitteen EY-tyyppihyväksyntämerkintä:

44.   Suurin nopeus: … km/h

45.   Melutaso

EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero. Jos kyseessä on säädös, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe: …

Paikallaan oleva: … dB(A) moottorin pyörintänopeudella: … rpm

Ohiajomelu: … dB(A)

46.1   Pakokaasupäästöt (6):

EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero. Jos kyseessä on säädös, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe: …

1.

testausmenettely: …

CO: … HC: … NOx: … HC + NOx: …

Savu (absorptiokertoimen korjattu arvo (m–1)): Hiukkaset: …

2.

testausmenettely (jos sovellettavissa) …

CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … Hiukkaset: …

46.2   CO2-päästöt/polttoaineen kulutus (6):

EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero: …

 

CO2-päästöt

Polttoaineen kulutus

Kaupunkiolosuhteissa:

… g/km

… l/100 km/m3/100 km (1)

Muissa kuin kaupunkiolosuhteissa:

… g/km

… l/100 km/m3/100 km (1)

Yhdistetty:

… g/km

… l/100 km/m3/100 km (1)

47.   Veronalainen teho tai kansallinen koodinumero (kansalliset koodinumerot) tarvittaessa:

Belgia:

Bulgaria:

Tšekki:

Tanska:

Saksa:

Viro:

Kreikka:

Espanja:

Ranska:

Irlanti:

Italia:

Kypros:

Latvia:

Liettua:

Luxemburg:

Unkari:

Malta:

Alankomaat:

Itävalta:

Puola:

Portugali:

Romania:

Slovenia:

Slovakia:

Suomi:

Ruotsi:

Yhdistynyt kuningaskunta:

50.   Huomautukset (7):

51.   Poikkeukset:

Sivu 2

M2- ja M3-luokan valmiit tai valmistuneet ajoneuvot

(Jäljempänä esitetyt arvot ja yksiköt ovat ne, jotka esitetään asiaa koskeviin säädöksiin liittyvissä tyyppihyväksyntäasiakirjoissa. Jos on kyse tuotannon vaatimustenmukaisuuden testeistä, arvot on tarkistettava asiaa koskevissa säädöksissä säädettyjen menetelmien mukaisesti ottaen huomioon vaatimustenmukaisuuden testeissä kyseisten säädösten nojalla sallittavat poikkeamat.)

1.   Akseleiden lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …

2.   Vetävät akselit: …

3.   Akseliväli: … mm

5.   Raideväli(t): 1. … mm 2. … mm 3. … mm 4. … mm

6.1   Pituus: … mm

6.3   Ajoneuvon etureunan ja kytkentälaitteen keskipisteen välinen etäisyys: … mm

7.1   Leveys: … mm

8.   Korkeus: … mm

10.1   Ajoneuvon kattama maapinta-ala: … m2

11.   Takaylitys: … mm

12.1   Korilla varustetun ajoneuvon massa ajokunnossa: … kg

14.1   Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg

14.2   Tämän massan jakautuminen akseleille: 1. … kg 2. … kg 3. … kg 4. … kg

14.4   Suurin teknisesti sallittu akselimassa: 1. … kg 2. … kg 3. … kg 4. … kg

16.   Suurin sallittu kattokuorma: … kg

17.   Perävaunun suurin massa (jarruilla varustettu): … kg; (jarruton): … kg

18.   Yhdistelmän suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg

19.1   Suurin teknisesti sallittu ajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuva massa …kg

20.   Moottorin valmistaja:

21.   Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä:

Toimintaperiaate:

22.1   Suora ruiskutus: kyllä/ei (1)

23.   Sylintereiden lukumäärä ja järjestely:

24.   Iskutilavuus: … cm3

25.   Polttoaine:

26.   Suurin nettoteho: … kW pyörintänopeudella … rpm

27.   Kytkin (tyyppi):

28.   Vaihdelaatikko (tyyppi):

29.   Vaihteiden välityssuhteet: 1. … 2. … 3. … 4. … 5. … 6. …

30.   Vetopyörästön välityssuhde: …

32.   Renkaat ja pyörät: akseli 1: … akseli 2: … akseli 3: … akseli 4: …

33.1   Vetävä(t) akseli(t) varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei (1)

34.   Ohjaus, tehostustapa: …

35.   Lyhyt kuvaus jarrujärjestelmästä:

36.   Paine perävaunun jarrujärjestelmän syöttöjohdossa: … bar

37.   Korin tyyppi:

41.   Ovien lukumäärä ja asettelu:

42.2   Istumapaikkojen lukumäärä (lukuun ottamatta kuljettajan istuinta):

42.3   Seisomapaikkojen lukumäärä:

43.1   Mahdollisen kytkentälaitteen EY-tyyppihyväksyntämerkintä:

44.   Suurin nopeus: … km/h

45.   Melutaso

Hyväksyntään sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero.

Jos kyseessä on säädös, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:

Paikallaan oleva: … dB(A) moottorin pyörintänopeudella: … rpm

Ohiajomelu: … dB(A)

46.1   Pakokaasupäästöt (6):

EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero. Jos kyseessä on säädös, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:

1.

testausmenettely: …

CO: … HC: … NOx: … HC + NOx: …

Savu (absorptiokertoimen korjattu arvo (m–1)): … Hiukkaset: …

2.

testausmenettely (jos sovellettavissa) …

CO: … NOx: … NMHC: … THC: … CH4: … Hiukkaset: …

47.   Veronalainen teho tai kansallinen koodinumero (kansalliset koodinumerot) (tarvittaessa):

Belgia:

Bulgaria:

Tšekki:

Tanska:

Saksa:

Viro:

Kreikka:

Espanja:

Ranska:

Irlanti:

Italia:

Kypros:

Latvia:

Liettua:

Luxemburg:

Unkari:

Malta:

Alankomaat:

Itävalta:

Puola:

Portugali:

Romania:

Slovenia:

Slovakia:

Suomi:

Ruotsi:

Yhdistynyt kuningaskunta:

50.   Huomautukset (7):

51.   Poikkeukset:

Sivu 2

N1-, N2- ja N3-luokan valmiit tai valmistuneet ajoneuvot

(Jäljempänä esitetyt arvot ja yksiköt ovat ne, jotka esitetään asiaa koskeviin säädöksiin liittyvissä tyyppihyväksyntäasiakirjoissa. Jos on kyse tuotannon vaatimustenmukaisuuden testeistä, arvot on tarkistettava asiaa koskevissa säädöksissä säädettyjen menetelmien mukaisesti ottaen huomioon vaatimustenmukaisuuden testeissä kyseisten säädösten nojalla sallittavat poikkeamat.)

1.   Akseleiden lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …

2.   Vetävät akselit: …

3.   Akseliväli: … mm

4.1   Vetopöydän etäisyys akseliston painopisteestä (vähimmäis- ja enimmäisetäisyys, jos on kyse säädettävästä vetopöydästä): … mm

5.   Raideväli(t): 1. … mm 2. … mm 3. … mm 4. … mm

6.1   Pituus: … mm

6.3   Ajoneuvon etureunan ja kytkentälaitteen keskipisteen välinen etäisyys: … mm

6.5   Kuormausalueen pituus: … mm

7.1   Leveys: … mm

8.   Korkeus: … mm

10.2   Ajoneuvon kattama maapinta-ala (ainoastaan N2- ja N3-luokkien osalta): … m2

11.   Takaylitys: … mm

12.1   Korilla varustetun ajoneuvon massa ajokunnossa: … kg

14.1   Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg

14.2   Tämän massan jakautuminen akseleille: 1. … kg 2. … kg 3. … kg 4. … kg

14.4   Suurin teknisesti sallittu akselimassa: 1. … kg 2. … kg 3. … kg 4. … kg

15.   Ylösnostettavan akselin (ylösnostettavien akseleiden) tai kuormitettavan akselin (kuormitettavien akselien) sijainti: …

Moottoriajoneuvojen suurin teknisesti sallittu hinattava massa:

17.1   Varsinainen perävaunu:

17.2   Puoliperävaunu:

17.3   Keskiakseliperävaunu:

17.4   Perävaunun (jarruttoman) suurin teknisesti sallittu massa: … kg

18.   Yhdistelmän suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg

19.1   Suurin teknisesti sallittu ajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuva massa … kg

20.   Moottorin valmistaja:

21.   Moottorin tunnus sellaisena kuin se on moottoriin merkittynä:

Toimintaperiaate:

22.1   Suora ruiskutus: kyllä/ei (1)

23.   Sylintereiden lukumäärä ja järjestely:

24.   Iskutilavuus: … cm3

25.   Polttoaine:

26.   Suurin nettoteho: … kW pyörintänopeudella … rpm

27.   Kytkin (tyyppi):

28.   Vaihdelaatikko (tyyppi):

29.   Vaihteiden välityssuhteet: 1. … 2. … 3. … 4. … 5. … 6. …

30.   Vetopyörästön välityssuhde:

32.   Renkaat ja pyörät: akseli 1: … akseli 2: … akseli 3: … akseli 4: …

33.1   Vetävä(t) akseli(t) varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei (1)

34.   Ohjaus, tehostustapa:

35.   Lyhyt kuvaus jarrujärjestelmästä:

36.   Paine perävaunun jarrujärjestelmän syöttöjohdossa: … bar

37.   Korin tyyppi:

38.   Ajoneuvon väri (5) (ainoastaan N1-luokan osalta):

39.   Säiliön tilavuus (ainoastaan säiliöajoneuvojen osalta): … m3

40.   Suurin nosturin nostomomentti … kNm.

41.   Ovien lukumäärä ja asettelu:

42.1   Istuinten lukumäärä ja sijainti:

43.1   Mahdollisen kytkentälaitteen EY-tyyppihyväksyntämerkintä:

44.   Suurin nopeus: … km/h

45.   Melutaso

EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero. Jos kyseessä on säädös, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe:

Paikallaan oleva: … dB(A) moottorin pyörintänopeudella: … rpm

Ohiajomelu: … dB(A)

46.1   Pakokaasupäästöt (6):

Hyväksyntään sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero. Jos kyseessä on säädös, jolla on kaksi tai useampia toimeenpanovaiheita, ilmoitetaan myös toimeenpanovaihe: …

1.

testausmenettely:…

CO: … HC: … NOx: … HC + NOx: …

Savu (absorptiokertoimen korjattu arvo (m–1)): …Hiukkaset: …

2.

testausmenettely (jos sovellettavissa) …

CO: … NOx: … NMHC: … CH4: … Hiukkaset: …

46.2   CO2-päästöt/polttoaineen kulutus (8) (ainoastaan N1-luokka):

EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan perussäädöksen ja viimeisimmän muutossäädöksen numero: …

 

CO2-päästöt

Polttoaineen kulutus

Kaupunkiolosuhteissa:

… g/km

… l/100 km tai kaasumaisten polttoaineiden osalta m3/100 km (8)

Muissa kuin kaupunkiolosuhteissa:

… g/km

… l/100 km tai kaasumaisten polttoaineiden osalta m3/100 km (8)

Yhdistetty:

… g/km

… l/100 km tai kaasumaisten polttoaineiden osalta m3/100 km (8)

47.   Veronalainen teho tai kansallinen koodinumero (kansalliset koodinumerot) (tarvittaessa):

Belgia:

Bulgaria:

Tšekki:

Tanska:

Saksa:

Viro:

Kreikka:

Espanja:

Ranska:

Irlanti:

Italia:

Kypros:

Latvia:

Liettua:

Luxemburg:

Unkari:

Malta:

Alankomaat:

Itävalta:

Puola:

Portugali:

Romania:

Slovenia:

Slovakia:

Suomi:

Ruotsi:

Yhdistynyt kuningaskunta:

48.1   EY-tyyppihyväksytty vaarallisten aineiden kuljetukselle asetettujen rakennevaatimusten mukaisesti: kyllä/luokka (luokat): …/ei (1)

48.2   EY-tyyppihyväksytty määrättyjen eläinten kuljetukselle asetettujen rakennevaatimusten mukaisesti: kyllä/luokka (luokat): …/ei (1)

50.   Huomautukset (7):

51.   Poikkeukset:

Sivu 2

O1-, O2-, O3- ja O4-luokan valmiit tai valmistuneet ajoneuvot

1.   Akseleiden lukumäärä: … ja pyörien lukumäärä: …

3.   Akseliväli: … mm

5.   Raideväli(t): 1. … mm 2. … mm 3. … mm

6.1   Pituus: … mm

6.4   Kytkentälaitteen keskipisteen ja ajoneuvon takareunan välinen etäisyys: … mm

6.5   Kuormausalueen pituus: … mm

7.1   Leveys: … mm

8.   Korkeus: … mm

10.3   Ajoneuvon kattama maapinta-ala (ainoastaan O2-, O3- ja O4-luokkien osalta): … m2

11.   Takaylitys: … mm

12.1   Korilla varustetun ajoneuvon massa ajokunnossa: … kg

14.1   Suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: … kg

14.5   Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus: 1. … kg 2. … kg 3. … kg kytkentäkohta: … kg

14.6   Suurin teknisesti sallittu akselimassa: 1. … kg 2. … kg 3. … ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus: … kg.

15.   Ylösnostettavan akselin (ylösnostettavien akseleiden) tai kuormitettavan akselin (kuormitettavien akselien) sijainti: …

19.2   B-, D-, E- ja H-luokan kytkentälaitteiden osalta: vetoajoneuvon suurin massa (T) tai ajoneuvoyhdistelmän suurin massa (jos T < 32 000 kg): … kg

32.   Renkaat ja pyörät: akseli 1: … akseli 2: … akseli 3: …

33.2   Akseli(t) varustettu ilmajousituksella tai vastaavalla: kyllä/ei (1)

34.   Ohjaus, tehostustapa:

35.   Lyhyt kuvaus