11.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 96/21

KOMISSION SUOSITUS,

annettu 3 päivänä huhtikuuta 2007,

yhteensovitetusta yhteisön valvontaohjelmasta vuodeksi 2007 viljoissa ja niiden pinnalla sekä tietyissä kasviperäisissä tuotteissa ja niiden pinnalla olevien torjunta-ainejäämien enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi ja kansallisista valvontaohjelmista vuodeksi 2008

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1452)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/225/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 211 artiklan,

ottaa huomioon viljojen torjunta-ainejäämien enimmäismääristä 24 päivänä heinäkuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/362/ETY (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismäärien vahvistamisesta tietyille kasvikunnasta peräisin oleville tuotteille, mukaan lukien hedelmät ja vihannekset, 27 päivänä marraskuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/642/ETY (2) ja erityisesti sen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivien 86/362/ETY ja 90/642/ETY mukaan komission olisi pyrittävä asteittain järjestelmään, jossa voidaan arvioida todellinen altistuminen ruokavalion sisältämille torjunta-aineille. Realististen arvioiden tekemiseksi olisi käytettävissä oltava tiedot, jotka koskevat torjunta-ainejäämien valvontaa useissa tärkeän osan eurooppalaisissa ruokavalioissa muodostavissa elintarvikkeissa. Yleisesti ajatellaan, että eurooppalaisen ruokavalion perusta koostuu 20–30 elintarviketuotteesta. Torjunta-ainejäämien valvontaan jäsenvaltioissa käytettävissä olevilla resursseilla voidaan yhteensovitetussa valvontaohjelmassa analysoida ainoastaan kahdeksan tuotteen näytteet vuodessa. Torjunta-aineiden käytössä ilmenee muutoksia kolmen vuoden välein. Yleisesti ottaen kutakin torjunta-ainetta olisi näin ollen valvottava 20–30 elintarvikkeessa kolmen vuoden jaksoissa.

(2)

Vuonna 2007 olisi valvottava kaikkien tämän suosituksen soveltamisalaan kuuluvien torjunta-aineiden jäämiä; näin näitä tietoja voidaan käyttää arvioitaessa, kuinka ruokavalion torjunta-aineille on todellisuudessa altistuttu.

(3)

Kussakin yhteensovitetussa valvontaohjelmassa otettavien näytteiden määrään on tarpeen omaksua järjestelmällinen tilastollinen lähestymistapa. Codex Alimentarius -komissio (3) on vahvistanut tällaisen lähestymistavan. Binomiaalisen todennäköisyysjakauman avulla voidaan laskea, että yhteensä 642 näytteen tutkiminen antaa yli 99 prosentin luotettavuuden siitä, että todetaan ainakin yksi näyte, jonka torjunta-ainejäämät ylittävät havaitsemisrajan (LOD), kun vähintään yksi prosentti kasviperäisistä tuotteista sisältää torjunta-ainejäämiä yli kyseisen rajan. Näytteiden keruu olisi suhteutettava jäsenvaltioiden kesken väestön ja kuluttajien määrän perusteella siten, että vuosittain otetaan kustakin tuotteesta vähintään 12 näytettä.

(4)

Komissio on julkaissut verkkosivuillaan torjunta-ainejäämien määrityksen laadunvalvontamenetelmiä koskevat ohjeet (4). On sovittu, että jäsenvaltioiden analyysilaboratoriot panevat täytäntöön nämä ohjeet mahdollisimman täydellisinä ja että niitä tarkistetaan jatkuvasti valvontaohjelmista saatujen kokemusten perusteella.

(5)

Komission direktiivissä 2002/63/EY (5) vahvistetaan yhteisön näytteenottomenettelyt kasvi- ja eläinperäisten tuotteiden torjunta-ainejäämien virallisessa tarkastuksessa. Codex Alimentarius -komission suosittelemat näytteenottomenetelmät ja -menettelyt on sisällytetty direktiivissä vahvistettuihin näytteenottomenetelmiin ja -menettelyihin.

(6)

Direktiiveissä 86/362/ETY ja 90/642/ETY jäsenvaltioita vaaditaan yksilöimään kansallisten tarkastusohjelmiensa laadinnassa soveltamansa perusteet. Kyseisiin tietoihin olisi sisällyttävä perusteet, joita sovelletaan päätettäessä otettavien näytteiden ja tehtävien analyysien määrästä, sekä sovelletut ilmoitusten kynnysrajat ja perusteet, joiden mukaan kyseiset rajat on vahvistettu, sekä yksityiskohtaiset tiedot akkreditoinnista rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (6) mukaisesti ja ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 853/2004, (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004 täytäntöönpanoa koskevista siirtymäjärjestelyistä sekä asetusten (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 854/2004 muuttamisesta 5 päivänä joulukuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2076/2005 (7) 18 artikla, jossa akkreditointivaatimukset kumotaan osittain. Lisäksi olisi ilmoitettava rikkomusten lukumäärä ja luonne sekä toteutetut toimet.

(7)

Jäämien enimmäismäärät lastenruoissa on vahvistettu äidinmaidonkorvikkeista ja vieroitusvalmisteista 14 päivänä toukokuuta 1991 annetun komission direktiivin 91/321/ETY (8) 6 artiklan sekä imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista viljapohjaisista valmisruoista ja muista lastenruoista 16 päivänä helmikuuta 1996 annetun komission direktiivin 96/5/EY, Euratom (9) 6 artiklan mukaisesti.

(8)

Tiedot valvontaohjelmien tuloksista soveltuvat erityisen hyvin käsiteltäviksi, tallennettaviksi ja välitettäviksi sähköisillä tai tietojenkäsittelyjärjestelmillä. On kehitetty formaatteja tietojen toimittamiseksi jäsenvaltioista sähköpostitse. Jäsenvaltioilla olisi sen vuoksi oltava valmius lähettää kertomuksensa komissiolle vakiomuodossa. Kyseisen vakiomuodon edelleen kehittäminen tapahtuu tehokkaimmin kehittämällä komission ohjeita.

(9)

Tässä suosituksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

SUOSITTAA:

1)

Jäsenvaltioita pyydetään ottamaan vuoden 2007 kuluessa näytteitä ja analysoimaan liitteessä I vahvistettuja tuote/torjunta-ainejäämä-yhdistelmiä kunkin tuotteen osalta liitteessä II jäsenvaltioille vahvistettujen näytemäärien mukaisesti ottaen tarvittaessa huomioon kansallisen, yhteisön ja kolmansien maiden osuuden jäsenvaltion markkinoista.

Tutkittava erä on valittava satunnaisesti valvontaan valitun lähestymistavan mukaisesti.

Näytteenottomenettelyn ja yksikköjen määrän on oltava direktiivin 2002/63/EY mukaisia.

2)

Kunkin jäsenvaltion olisi otettava ja analysoitava liitteissä I ja II esitettyjen näytteiden kokonaismäärästä

a)

vähintään kymmenen näytettä lastenruoista, jotka on valmistettu pääasiassa vihanneksista, hedelmistä tai viljoista;

b)

näytteitä (vähintään yksi näyte saatavuuden mukaan) luonnonmukaisesti tuotetuista tuotteista suhteessa luonnonmukaisten tuotteiden markkinaosuuteen kussakin jäsenvaltiossa.

3)

Jäsenvaltioita pyydetään laatimaan 31 päivään elokuuta 2008 mennessä liitteessä I vahvistettujen tuote/torjunta-ainejäämä-yhdistelmien varalta testattujen näytteiden määrityksen tuloksista kertomus, jossa ilmoitetaan:

a)

käytetyt määritysmenetelmät ja toteutuneet ilmoitusten kynnysrajat torjunta-ainejäämien määrityksen laadunvalvontamenetelmien mukaisesti;

b)

rikkomusten lukumäärä ja luonne sekä toteutetut toimet.

4)

Kertomus on laadittava muodossa (myös sähköisesti), joka vastaa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean jäsenvaltioille yhteensovitetuista yhteisön valvontaohjelmista annettujen komission suositusten täytäntöönpanosta antamia suuntaviivoja.

Lastenruoista ja luonnonmukaisesti tuotetuista tuotteista otettujen näytteiden tulokset olisi ilmoitettava erillisissä lomakkeissa.

5)

Jäsenvaltioita pyydetään toimittamaan komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikki direktiivin 86/362/ETY 7 artiklan 3 kohdassa ja direktiivin 90/642/ETY 4 artiklan 3 kohdassa vaaditut vuoden 2006 valvontaohjelmaa koskevat tiedot 31 päivään elokuuta 2007 mennessä sen varmistamiseksi, että torjunta-ainejäämien enimmäismäärien noudattamista valvotaan vähintään tarkastusnäytteitä ottamalla, ja erityisesti

a)

torjunta-ainejäämiä koskevien kansallisten ohjelmiensa tulokset;

b)

tiedot laboratorioidensa laadunvalvontamenetelmistä ja erityisesti torjunta-ainejäämien määrityksen laadunvalvontamenetelmiä koskevista ohjeista, joita ne eivät ole voineet soveltaa tai joiden soveltamisessa on ollut vaikeuksia;

c)

tiedot määritykset tekevän laboratorion asetuksen (EY) N:o 882/2004 12 artiklan säännösten mukaisesta akkreditoinnista (mukaan lukien akkreditoinnin soveltamisala, akkreditoinnin antanut elin ja akkreditointitodistuksen jäljennös);

d)

tiedot pätevyystesteistä ja yhteistutkimuksista (ring test), joihin laboratorio on osallistunut.

6)

Jäsenvaltioita pyydetään toimittamaan komissiolle 30 päivään syyskuuta 2007 mennessä suunniteltu kansallinen ohjelmansa, jolla valvotaan direktiiveissä 90/642/ETY ja 86/362/ETY vahvistettuja torjunta-ainejäämien enimmäistasoja vuonna 2008. Siihen on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)

perusteet, joita sovelletaan päätettäessä otettavien näytteiden ja tehtävien määritysten määrästä;

b)

sovelletut ilmoitusten kynnysrajat ja perusteet, joiden mukaan kyseiset rajat on vahvistettu; sekä

c)

asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaisesti tapahtuvan analyysilaboratorioiden akkreditoinnin yksityiskohtaiset edellytykset.

Tehty Brysselissä 3 päivänä huhtikuuta 2007.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1)  EYVL L 221, 7.8.1986, s. 37. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2007/11/EY (EUVL L 63, 1.3.2007, s. 26).

(2)  EYVL L 350, 14.12.1990, s. 71. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2007/12/EY (EUVL L 59, 27.2.2007, s. 75).

(3)  Codex Alimentarius, Pesticide Residues in Foodstuffs, Rooma 1994, ISBN 92-5-203271-1; osa 2, sivu 372.

(4)  Asiakirja SANCO/10232/ 2006, 24. maaliskuuta 2006, http://europa.eu.int/comm/food/plant/protection/resources/qualcontrol_en.pdf

(5)  EYVL L 187, 16.7.2002, s. 30.

(6)  EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 191, 28.5.2004, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(7)  EUVL L 338, 22.12.2005, s. 83. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1666/2006 (EUVL L 320, 18.11.2006, s. 47).

(8)  EYVL L 175, 4.7.1991, s. 35. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/82/EY (EUVL L 362, 20.12.2006, s. 94).

(9)  EYVL L 49, 28.2.1996, s. 17. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/13/EY (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 33).

LIITE I

VALVOTTAVAT TUOTE/TORJUNTA-AINEYHDISTELMÄT

 

2007

2008 (1)

2009 (1)

Asefaatti

c)

a)

b)

Asetamipridi

c)

a)

b)

Aldikarbi

c)

a)

b)

Amitratsi

 

a)

b)

Atsinfossimetyyli

c)

a)

b)

Atsoksistrobiini

c)

a)

b)

Benomyyli ja karbendatsiimi

ilmaistuna karbendatsiimina

c)

a)

b)

Bifentriini

c)

a)

b)

Bromidit yhteensä

 

a)

b)

Bromopropylaatti

c)

a)

b)

Bupirimaatti

c)

a)

b)

Buprofetsiini

c)

a)

b)

Kaptaani

c)

a)

b)

Folpetti

c)

a)

b)

Karbaryyli

c)

a)

b)

Klofentetsiini

 

a)

b)

Klormekvatti (2)

c)

a)

b)

Klorotaloniili

c)

a)

b)

Klooriprofami

c)

a)

b)

Klorpyrifossi

c)

a)

b)

Klorpyrifossi-metyyli

c)

a)

b)

Kypermetriini

c)

a)

b)

Syprodiniili

c)

a)

b)

Deltametriini

c)

a)

b)

Diatsinoni

c)

a)

b)

Diklofluanidi

c)

a)

b)

Diklorvossi

c)

a)

b)

Dikofoli

c)

a)

b)

Dimetoaatti + Ometoaatti

(summa ilmaistuna dimetoaattina)

c)

a)

b)

Dinokappi

 

a)

b)

Difenyyliamiini

c)

a)

b)

Endosulfaani

c)

a)

b)

Fenarimoli

 

a)

b)

Fenheksamidi

c)

a)

b)

Fenitrotioni

c)

a)

b)

Fludioksonili

c)

a)

b)

Flusilatsoli

 

a)

b)

Glyfosaatti (3)

 

a)

b)

Heksakonatsoli

 

a)

b)

Heksitiatsoksi

c)

a)

b)

Imatsaliili

c)

a)

b)

Imidaklopridi

c)

a)

b)

Indoksakarbi

c)

a)

b)

Iprodioni

c)

a)

b)

Iprovalikarbi

c)

a)

b)

Kresoksiimi-metyyli

c)

a)

b)

Lambda-syhalotriini

c)

a)

b)

Malationi

c)

a)

b)

Manebi-ryhmä

c)

a)

b)

Mepanipyriimi

c)

a)

b)

Mepikvatti (2)

 

a)

b)

Metalaksyyli

c)

a)

b)

Metamidofossi

c)

a)

b)

Metidationi

c)

a)

b)

Metiokarbi

c)

a)

b)

Metomyyli/tiodikarbi

(summa ilmaistuna metomyylinä)

c)

a)

b)

Myklobutaniili

c)

a)

b)

Oksidemetoni-metyyli

c)

a)

b)

Parationi

c)

a)

b)

Penkonatsoli

c)

a)

b)

Fosaloni

c)

a)

b)

Pirimikarbi

c)

a)

b)

Pirimifossimetyyli

c)

a)

b)

Prokloratsi

c)

a)

b)

Prokymidoni

c)

a)

b)

Profenofossi

c)

a)

b)

Propargiitti

c)

a)

b)

Pyretriinit

c)

a)

b)

Pyrimetaniili

c)

a)

b)

Pyriproksifeeni

c)

a)

b)

Oksamyyli

c)

a)

b)

Kinoksifeeni

c)

a)

b)

Spiroksamiini

c)

a)

b)

Tebukonatsoli

c)

a)

b)

Thiofanaattimetyyli

c)

a)

b)

Tebufenotsidi

c)

a)

b)

Trifloksi-strobiini

 

a)

b)

Tiabendatsoli

c)

a)

b)

Tolklofossi-metyyli

c)

a)

b)

Tolyylifluanidi

c)

a)

b)

Triadimefoni ja triadimenoli

(triadimefonin ja triadimenolin yhteismääränä ilmaistuna)

c)

a)

b)

Vinklotsoliini

c)

a)

b)

a)

Pavut (tuoreet tai jäädytetyt), porkkanat, kurkut, appelsiinit tai mandariinit, päärynät, perunat, riisi, pinaatti (tuore tai jäädytetty)

b)

Munakoisot, banaanit, kukkakaali, viinirypäleet, appelsiinimehu (), herneet (tuoreet tai jäädytetyt ilman palkoja), paprikat (makea), vehnä

c)

Omenat, keräkaali, purjo, lehtisalaatti, tomaatit, persikat (myös nektariinit ja muut vastaavat hybridit); ruis tai kaura, mansikat.

(1)  Ohjeellinen vuosille 2008 ja 2009; riippuu näille vuosille suositeltavista ohjelmista.

(2)  Klormekvatti ja mepikvatti olisi määriteltävä viljakasveista, porkkanoista, hedelmävihanneksista ja päärynöistä.

(3)  Vain viljakasvit.

(4)  Appelsiinimehun osalta jäsenvaltioiden on ilmoitettava, mistä mehu on valmistettu (tiivisteet vai tuoreet hedelmät).

LIITE II

Näytemäärä, joka kunkin jäsenvaltion on otettava ja analysoitava kustakin tuotteesta.

Maatunnus

Näytteet

AT

12 (1)

15 (2)

B

12 (1)

15 (2)

BG

12 (1)

15 (2)

CY

12 (1)

15 (2)

CZ

12 (1)

15 (2)

DE

93

DK

12 (1)

15 (2)

ES

45

EE

12 (1)

15 (2)

EL

12 (1)

15 (2)

FR

66

FI

12 (1)

15 (2)

HU

12 (1)

15 (2)

IT

65

IE

12 (1)

15 (2)

LU

12 (1)

15 (2)

LT

12 (1)

15 (2)

LV

12 (1)

15 (2)

MT

12 (1)

15 (2)

NL

17

PT

12 (1)

15 (2)

PL

45

RO

17

SE

12 (1)

15 (2)

SI

12 (1)

15 (2)

SK

12 (1)

15 (2)

UK

66

Näytteiden vähimmäismäärä yhteensä: 642

(1)  Näytteiden vähimmäismäärä kutakin yhden jäämän menetelmää kohden.

(2)  Näytteiden vähimmäismäärä kutakin monijäämämenetelmää kohden.