21.12.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 337/122 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 14 päivänä joulukuuta 2007,
Yhdistyneen kuningaskunnan pyytämän, Pohjois-Irlantia koskevan poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY mukaisesti
(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 6281)
(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)
(2007/863/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY (1) ja erityisesti sen liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Jos jäsenvaltio aikoo sallia direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ja a alakohdassa mainituista määristä poikkeavan karjanlantamäärän käytön hehtaaria kohden vuodessa, kyseinen määrä on asetettava sellaiseksi, ettei se vaaranna kyseisen direktiivin 1 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista, ja määrä on voitava perustella puolueettomin perustein, kyseessä olevassa tapauksessa esimerkiksi pitkillä kasvukausilla ja suuria typpimääriä kuluttavilla kasvustoilla. |
(2) |
Yhdistynyt kuningaskunta pyysi 10 päivänä elokuuta 2007 komissiolta direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaista poikkeusta Pohjois-Irlannin osalta. |
(3) |
Pyydetyn poikkeuksen mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan Pohjois-Irlannissa sallima määrä olisi enintään 250 kilogrammaa karjanlannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa nurmitiloilla. Poikkeuksen soveltamisalaan arvioidaan Pohjois-Irlannissa kuuluvan noin 732 tilaa, mikä merkitsee 2,7 prosenttia kaikista tiloista, 4 prosenttia käytetystä maatalousmaasta ja 5 prosenttia eläinyksiköistä. |
(4) |
Direktiivi 91/676/ETY on pantu täytäntöön Nitrates Action Programme Regulations (Northern Ireland) 2006 -säädöksellä (Regulations 2006 No 489), ja kyseistä säädöstä sovelletaan myös pyydettyyn poikkeukseen. |
(5) |
Phosphorus (Use in Agriculture) Regulations (Northern Ireland) 2006 -säädöksessä vahvistetaan fosfaattilannoitteiden pintalevitystä koskevat toimenpiteet vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säädöksessä kielletään kemiallisten lannoitteiden levittäminen, jollei voida osoittaa, ettei määrä ylitä kasvustojen tarvitsemaa määrää, mikä edellyttää muun muassa viljavuuden arviointia kemiallisella analyysillä. |
(6) |
Vedenlaadusta toimitettujen tietojen mukaan nitraattipitoisuudet ovat yleisesti alhaiset Pohjois-Irlannin vesistöissä. Vuonna 2005 pohjavesien keskimääräinen nitraattipitoisuus oli alle 20 mg/l 71 prosentissa seurantakohteista, ja nitraattipitoisuuksia, jotka ylittävät 50 mg/l, kirjattiin vain 7 prosentissa näytteenottopisteistä. Jokien vedenlaatua koskevista tiedoista käy ilmi, että vuonna 2005 keskimääräinen nitraattipitoisuus oli alle 20 mg/l 99 prosentissa näytteenottopisteistä eivätkä yhdenkään seuranta-aseman nitraattipitoisuudet ylittäneet 50 mg/l. Kaikkien suurten järvien keskimääräinen nitraattipitoisuus oli alle 10 mg/l. |
(7) |
Nitraattidirektiivin täytäntöönpanoa koskevasta kolmannesta kertomuksesta kävi ilmi, että nitraattipitoisuudet olivat vakaita tai laskusuunnassa vuosina 1999–2003. Samana aikana pintaveden nitraattipitoisuus oli vakaa tai laskusuunnassa 87 prosentissa pintavesien seuranta-asemista. |
(8) |
Direktiivin 91/676/ETY 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti Nitrates Action Programme Regulations (Northern Ireland) 2006 -säädöstä sovelletaan Pohjois-Irlannin koko alueella. |
(9) |
Karjan määrä ja kemiallisten lannoitteiden käyttö väheni viime vuosikymmenellä. Nautojen määrä väheni 2 prosenttia, sikojen määrä 36 prosenttia ja lampaiden määrä 22 prosenttia vuosina 1995–2005. Kemiallisten typpilannoitteiden määrä väheni 41 prosenttia vuosina 1995–2005, ja vuonna 2005 käytetty typpimäärä oli 89 kg/ha. Fosfaattilannoitteiden määrä puolestaan väheni 49 prosenttia samana aikana, ja vuonna 2005 fosforia käytettiin keskimäärin 7 kg/ha. Typpiylijäämä kansallisella tasolla aleni 159 kilogrammasta hehtaarilta vuonna 1995 124 kilogrammaan hehtaarilta vuonna 2005. |
(10) |
Koska Pohjois-Irlannissa sataa runsaasti ja maaperän läpäisykyky on enimmäkseen huono, 93 prosenttia maatalousmaasta on nurmea. Tästä suurin osa soveltuu erittäin hyvin nurmituotantoon. Huonon läpäisykyvyn vuoksi maaperän denitrifikaatiopotentiaali on suurimmassa osassa Pohjois-Irlantia suhteellisen suuri, mikä vähentää maaperän nitraattipitoisuutta ja myös mahdollisesti huuhtoutuvan nitraatin määrää. |
(11) |
Pohjois-Irlannissa 70 prosenttia maa-alasta viljellään laajaperäisesti, ja 45 prosenttia kokonaismaa-alasta kuuluu maatalouden ympäristöohjelmiin. |
(12) |
Pohjois-Irlannin ilmastolle on luonteenomaista tasaisesti ympäri vuoden jakautuva sade ja suhteellisen vähäiset vuotuiset lämpötilavaihtelut. Tämä vuoksi nurmen kasvukausi on suhteellisen pitkä. Se vaihtelee 270 päivästä vuodessa itärannikolla noin 260 päivään vuodessa maan keskiosan alangoilla, joilla maata hoidetaan ja viljellään aktiivisesti. |
(13) |
Ilmoitukseen liitetyistä asiakirjoista käy ilmi, että ehdotettu 250 kilogramman määrä nurmitiloilla laiduntavan karjan lannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden on puolueettomasti perusteltavissa esimerkiksi pitkillä kasvukausilla ja suuria typpimääriä kuluttavilla kasvustoilla. |
(14) |
Tutkittuaan pyynnön komissio katsoo, että ehdotettu 250 kilogramman määrä hehtaaria kohden ei estä direktiivin 91/676/ETY tavoitteiden saavuttamista, jos eräitä tiukkoja edellytyksiä noudatetaan. |
(15) |
Tätä päätöstä sovelletaan Pohjois-Irlannissa vuosina 2007–2010 voimassa olevan Nitrates Action Programme Regulations (Northern Ireland) 2006 -säädöksen yhteydessä. |
(16) |
Tämä päätös on direktiivin 91/676/ETY 9 artiklalla perustetun nitraattikomitean lausunnon mukainen, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Myönnetään tässä päätöksessä säädetyin edellytyksin Yhdistyneen kuningaskunnan 10 päivänä elokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä Pohjois-Irlannin osalta pyytämä poikkeus, jonka tarkoituksena on sallia direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ja a alakohdassa mainittuja määriä suuremman karjanlannan määrän käyttö.
2 artikla
Määritelmät
Tässä päätöksessä tarkoitetaan:
a) |
’nurmitiloilla’ tiloja, joiden lannanlevitykseen käytettävissä olevasta maatalousmaan pinta-alasta vähintään 80 prosenttia on nurmea; |
b) |
’laiduntavalla karjalla’ tarkoitetaan nautakarjaa (lukuun ottamatta lihavasikoita), lampaita, peuroja, vuohia ja hevosia; |
c) |
’nurmella’ pitkä- tai lyhytikäistä nurmikasvustoa (lyhytikäisen nurmen kesto on yleensä alle neljä vuotta). |
3 artikla
Soveltamisala
Tätä päätöstä sovelletaan yksittäistapauksissa ja noudattaen 4, 5 ja 6 artiklassa säädettyjä nurmitiloja koskevia edellytyksiä.
4 artikla
Vuosittainen lupa ja sitoumus
1. Viljelijöiden, jotka haluavat käyttää poikkeusta hyväkseen, on tehtävä toimivaltaisille viranomaisille hakemus vuosittain.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen hakemuksen yhteydessä viljelijöiden on kirjallisesti sitouduttava täyttämään 5 ja 6 artiklassa säädetyt edellytykset.
3. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kaikkiin poikkeushakemuksiin sovelletaan hallinnollista valvontaa. Jos kansallisten viranomaisten toteuttamassa 1 kohdassa tarkoitettujen hakemusten valvonnassa ilmenee, että 5 ja 6 artiklassa säädettyjä edellytyksiä ei ole täytetty, hakijalle on ilmoitettava tästä. Tällaisessa tapauksessa hakemusta on pidettävä hylättynä.
5 artikla
Lannan ja muiden lannoitteiden levittäminen
1. Nurmitiloilla voidaan vuosittain levittää maahan laiduntavan karjan lantaa, eläinten omat jätökset mukaan luettuina, määrä, joka sisältää enintään 250 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden, ja lisäksi on noudatettava 2–8 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.
2. Typen kokonaismäärä ei saa ylittää kyseessä olevan kasvuston ennakoitua ravinnetarvetta, maaperästä saatu ravinnemäärä huomioon ottaen.
3. Kullakin tilalla on laadittava lannoitussuunnitelma, jossa esitetään viljelymaan viljelykierto sekä suunniteltu lannan ja typpi- ja fosfaattilannoitteiden käyttö. Lannoitussuunnitelman on oltava tilalla viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 1 päivänä.
Lannoitussuunnitelmassa on esitettävä seuraavat tiedot:
a) |
karjan lukumäärä, kuvaus säilytys- ja varastointijärjestelmistä, mukaan luettuna käytettävissä olevat lannanvarastointitilat; |
b) |
laskelma tilalla tuotetun lannan sisältämän typen määrästä (josta on vähennetty säilytyksen ja varastoinnin aikainen hävikki) sekä fosforin määrästä; |
c) |
viljelykierto ja kunkin kasvuston pinta-ala, mukaan luettuna luonnoskartta yksittäisten peltojen sijainnista; |
d) |
arvio kasvustojen tarvitseman typen ja fosforin määristä; |
e) |
tilalla käytettävän tai muualle toimitettavan lannan määrä ja laji; |
f) |
maaperän typen ja fosforin määrää koskevien maaperäanalyysien tulokset, jos tällaisia analyysejä on tehty; |
g) |
lannasta peräisin oleva typen ja fosforin määrä kullakin pellolla (kasvuston ja maaperätyypin suhteen yhtenevillä lohkoilla); |
h) |
typen ja fosforin käyttö kemiallisissa ja muissa lannoitteissa kullakin pellolla. |
Suunnitelmia on tarkistettava viimeistään seitsemän päivän kuluttua viljelykäytäntöjen muuttumisesta sen varmistamiseksi, että suunnitelmat ja tosiasialliset käytännöt vastaavat toisiaan.
4. Kullakin tilalla on pidettävä lannoitekirjanpitoa, joka sisältää likavesien hoitoon ja fosforikuormitukseen liittyvät tiedot. Tämä kirjanpito on toimitettava kalenterivuosittain toimivaltaiselle viranomaiselle.
5. Jokaisen poikkeusta hyväkseen käyttävän nurmitilan on hyväksyttävä se, että 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hakemus, lannoitussuunnitelma sekä lannoitekirjanpito voidaan tarkastaa.
6. Kullakin poikkeusta hyväkseen käyttävällä tilalla on tehtävä maaperän typpi- ja fosforianalyysejä, joita on toteutettava vähintään neljän vuoden välein kullakin viljelykierron ja maaperän ominaisuuksien suhteen yhtenevällä tilan osalla. Analyyseja on tehtävä vähintään yksi kutakin viiden hehtaarin viljelyalaa kohden.
7. Lantaa ei saa levittää syksyllä ennen nurmen kylvöä.
8. Kunkin yksittäisen poikkeuksen saaneen nurmitilan on varmistettava, ettei toimivaltaisen viranomaisen tämän päätöksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti käyttöönottamaa menetelmää noudattaen laskettu fosforitasapaino ylitä 10:tä kilogrammaa hehtaarilta vuodessa olevaa fosforiylijäämää.
6 artikla
Maankäyttö
Tiloilla lannanlevitykseen käytettävissä olevasta pinta-alasta vähintään 80 prosenttia on oltava nurmiviljelmää. Poikkeusta hyväkseen käyttävien viljelijöiden on toteutettava seuraavat toimenpiteet:
a) |
lyhytikäiset nurmet kynnetään keväällä; |
b) |
kaikilla maaperätyypeillä on välittömästi nurmen kyntämisen jälkeen viljeltävä runsaasti typpeä käyttäviä kasveja; |
c) |
viljelykiertoon ei saa sisältyä ilmakehän typpeä sitovia palko- tai muita kasveja. Tämä ei kuitenkaan koske apilaa nurmessa, jossa apilan osuus on alle 50 prosenttia, eikä viljaa ja hernettä, jonka aluskasvina käytetään nurmikasveja. |
7 artikla
Muut toimenpiteet
1. Tämän poikkeuksen soveltaminen ei rajoita muita toimenpiteitä, joita tarvitaan yhteisön ympäristölainsäädännön noudattamiseksi.
2. Toimivaltaisten viranomaisten on otettava käyttöön yksityiskohtainen menettely fosforitaseen laskemiseksi poikkeustiloilla ottaen huomioon väkirehussa, rehussa ja lannoitteissa oleva fosfori ja fosforin siirtyminen tuotteisiin (elävät eläimet, liha ja muut eläintuotteet), rehuun ja viljelykasveihin.
8 artikla
Seuranta
1. Toimivaltaisen viranomaisen on laadittava kartat, joista käy ilmi nurmitilojen ja karjan sekä kullakin alueella poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvan maatalousmaan prosenttimäärät, sekä ajantasaistettava nämä kartat vuosittain. Kyseiset kartat on toimitettava komissiolle ensimmäisen kerran ennen 1 päivää toukokuuta 2008 ja sen jälkeen vuosittain.
2. Toimintaohjelman ja poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvien tilojen seuranta on toteutettava tilan pelloilla ja maatalousalueiden valuma-alueiden seurantakohteissa. Vertailun mahdollistavien valuma-alueiden seurantakohteiden on edustettava erilaisia maaperätyyppejä, voimaperäistämisastetta ja lannoituskäytäntöjä.
3. Tutkimusten ja ravinneanalyysien on tuotettava tietoa poikkeusta hyväkseen käyttävien tilojen paikallisesta maankäytöstä, viljelykierroista ja -käytännöistä. Tätä tietoa voidaan käyttää mallipohjaisissa laskelmissa, joilla selvitetään nitraatin huuhtoutumista ja fosforin hävikkiä pelloilta, joille levitetään hehtaarille enintään 250 kilogrammaa typpeä sisältävä määrä laiduntavan karjan lantaa vuodessa.
4. Maatalousalueiden valuma-alueiden seurantakohteisiin kuuluvien tilojen matalista pohjavesistä, maavesistä, valumavesistä ja vesivirroista on kerättävä tietoja, joista käy ilmi juuristovyöhykkeestä pohja- ja pintaveteen siirtyvän veden nitraatti- ja fosforipitoisuus.
5. Vedenlaadun seurantaa on lisättävä kaikkein haavoittuvaisimpien järvien lähistöllä sijaitsevilla maatalousalueiden valuma-alueilla
6. Ravinteiden hallinnan parantamiseksi on toteutettava tutkimus, jonka avulla poikkeusjakson loppuun mennessä kerätään yksityiskohtaista tieteellistä tietoa voimaperäisestä nurmiviljelystä. Tutkimuksessa on keskityttävä ravinnehävikkiin, myös nitraatin huuhtoutumiseen, denitrifikaatiohävikkiin ja fosfaattihävikkiin voimaperäisissä maidontuotantojärjestelmissä edustavilla alueilla.
9 artikla
Tarkastukset
1. Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on tehtävä kaikkien poikkeusta hyväkseen käyttävien tilojen osalta hallinnollisia tarkastuksia, joilla valvotaan, että enimmäismäärää, joka on 250 kilogrammaa laiduntavan karjan lannasta peräisin olevaa typpeä hehtaaria kohden, ei ylitetä ja että typen ja fosforin käyttöä koskevia lannoituksen enimmäismääriä ja maankäytön edellytyksiä noudatetaan.
2. On laadittava peltotarkastusohjelma, joka perustuu riskianalyysiin, aikaisempien vuosien tarkastusten tuloksiin ja direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanolainsäädännön noudattamiseksi suoritettujen yleisten pistokokeiden tuloksiin. Peltotarkastuksia on tehtävä vähintään kolmelle prosentille poikkeusta hyväkseen käyttävistä maatiloista, ja tarkastusten on koskettava 5 ja 6 artiklassa vahvistettujen edellytysten noudattamista.
10 artikla
Raportointi
1. Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava vuosittain komissiolle seurannan tulokset sekä tiivistetty kertomus vedenlaadun kehityksestä ja arviointimenetelmistä. Kertomuksessa on selvitettävä, miten poikkeusta koskevien edellytysten noudattamista on arvioitu tiloilla suoritettavin tarkastuksin, sekä annettava tietoja hallinnollisissa tarkastuksissa ja peltotarkastuksissa todetuista tiloista, jotka eivät täytä edellytyksiä. Ensimmäinen kertomus on toimitettava marraskuuhun 2008 mennessä, ja sen jälkeen kertomukset on toimitettava vuosittain kesäkuuhun mennessä.
2. Komissio ottaa näin saadut tulokset huomioon mahdollisen uuden pyynnön yhteydessä.
11 artikla
Soveltaminen
Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivänä joulukuuta 2006 annetun Nitrates Action Programme Regulations (Northern Ireland) 2006 -säädöksen (Regulations 2006 No. 489) yhteydessä. Sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2010.
12 artikla
Tämä päätös on osoitettu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle.
Tehty Brysselissä 14 päivänä joulukuuta 2007.
Komission puolesta
Stavros DIMAS
Komission jäsen
(1) EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).