30.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 403/9

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1922/2006,

annettu 20 päivänä joulukuuta 2006,

Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan ja 141 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2)

sekä katsovat seuraavaa:

1)

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on eräs Euroopan unionin perusperiaate. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklaan sisältyy kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielto sekä määräys naisten ja miesten välisen tasa-arvon varmistamisesta kaikilla aloilla.

2)

Perustamissopimuksen 2 artiklassa määrätään, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo on eräs yhteisön keskeinen tehtävä. Perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa yhteisön edellytetään pyrkivän poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään aktiivisesti miesten ja naisten välistä tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan ja varmistamaan näin miesten ja naisten välisen tasa-arvonäkökohdan liittämisen osaksi kaikkea yhteisön politiikkaa.

3)

Perustamissopimuksen 13 artiklassa annetaan neuvostolle valtuudet toteuttaa tarvittavat toimenpiteet muun muassa sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseksi kaikilla yhteisön toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

4)

Miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaate työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä on kirjattu perustamissopimuksen 141 artiklaan, ja kattavaa lainsäädäntöä on jo annettu miesten ja naisten tasa-arvoisesta kohtelusta työhön pääsyssä ja työoloissa, samapalkkaisuus mukaan luettuna.

5)

Naisten ja miesten tasa-arvoa käsitelleessä komission ensimmäisessä vuosittaisessa kertomuksessa kevään 2004 Eurooppa-neuvostolle tultiin siihen tulokseen, että useimmilla politiikan aloilla on edelleen merkittäviä eroja sukupuolten välillä, että miesten ja naisten eriarvoisuus on moniulotteinen ilmiö, jota on torjuttava poliittisten toimien kattavalla yhdistelmällä, ja että pyrkimyksiä Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi on tehostettava.

6)

Nizzassa 7-9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vaati seuraavaa: ”Kehitetään tuntemusta, voimavarojen käyttöä ja kokemusten jakamista erityisesti perustamalla sukupuolten tasa-arvoa tutkiva eurooppalainen laitos”.

7)

Komissiolle tehdyssä toteutettavuustutkimuksessa (3) on päädytty siihen, että Euroopan tasa-arvoinstituutilla voi olla selkeä tehtävä joidenkin sellaisten tehtävien hoitamisessa, joita toiminnassa olevat laitokset eivät nykyisellään hoida erityisesti tutkimustiedon ja informaation yhteensovittamisen, keskittämisen ja levittämisen aloilla, verkottumisessa, miesten ja naisten välisen tasa-arvon tuomisessa paremmin esille, sukupuolinäkökohdan korostamisessa sekä välineiden kehittämisessä tasa-arvonäkökohtien liittämiseksi paremmin osaksi kaikkea yhteisön politiikkaa.

8)

Euroopan parlamentti kehotti Euroopan unionin tasa-arvopolitiikasta 10 päivänä maaliskuuta 2004 antamassaan päätöslauselmassa (4) komissiota nopeuttamaan toimia instituutin perustamiseksi.

9)

Kesäkuun 1 ja 2 päivänä kesäkuuta 2004 kokoontunut neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) ja 17 ja 18 päivänä kesäkuuta 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kannattivat Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamista. Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota tekemään asiaa koskevan ehdotuksen.

10)

Miesten ja naisten välistä tasa-arvoa koskevien objektiivisten, luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen kerääminen, analysointi ja levittäminen, asianmukaisten välineiden kehittäminen kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseksi ja sukupuolinäkökohdan liittämiseksi osaksi kaikkea politiikkaa, vuoropuhelun edistäminen sidosryhmien kesken ja Euroopan unionin kansalaisten tietoisuuden lisääminen on välttämätöntä, jotta yhteisö voisi tehokkaasti edistää ja toteuttaa sukupuolten tasa-arvoon tähtäävää politiikkaa, erityisesti laajentuneessa unionissa. Tämän vuoksi on aiheellista perustaa Euroopan tasa-arvoinstituutti avustamaan edellä mainitut tehtävät täyttämällä yhteisön toimielimiä ja jäsenvaltioita.

11)

Sukupuolten välistä tasa-arvoa ei voida saavuttaa pelkästään syrjinnän vastaisella politiikalla, vaan se edellyttää toimenpiteitä, joilla edistetään miesten ja naisten harmonista rinnakkaiseloa ja tasapainoista osallistumista yhteiskunnassa; instituutin olisi myötävaikutettava tämän tavoitteen toteutumiseen.

12)

Koska on tärkeää poistaa sukupuolistereotypiat kaikilta eurooppalaisen yhteiskunnan elämänaloilta sekä antaa naisille ja miehille myönteisiä esimerkkejä, myös näihin tavoitteisiin tähtäävä toiminta olisi sisällytettävä instituutin tehtäviin.

13)

Yhteistyö jäsenvaltioiden tämän alan viranomaisten sekä asianomaisten tilastolaitosten ja erityisesti Eurostatin kanssa on olennaisen tärkeää, jotta voidaan edistää vertailukelpoisten ja luotettavien tietojen keräämistä Euroopan tasolla. Miesten ja naisten välistä tasa-arvoa koskevat tiedot ovat yhteisössä tärkeitä kaikilla tasoilla — niin paikallis-, alue-, kansallisella kuin yhteisön tasolla — ja tämän vuoksi jäsenvaltioiden viranomaisten on hyödyllistä saada käyttöönsä tällaista tietoa muotoillessaan politiikkaa ja toimenpiteitä paikallis-, alue- ja kansallisella tasolla omaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla.

14)

Päällekkäisyyksien välttämiseksi ja voimavarojen parhaan mahdollisen käytön varmistamiseksi instituutin olisi työskenneltävä mahdollisimman tiiviisti kaikkien yhteisön ohjelmien ja elinten sekä erityisesti Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (5), Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston (6), Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (7) ja Euroopan unionin perusoikeusviraston (8) kanssa.

15)

Instituutin olisi kehitettävä yhteistyötä ja vuoropuhelua valtiosta riippumattomien järjestöjen, tasa-arvojärjestöjen, tutkimuskeskusten, työmarkkinaosapuolten ja muiden asianomaisten elinten kanssa, jotka pyrkivät aktiivisesti tasa-arvoon kansallisella ja Euroopan tasolla sekä kolmansissa maissa. Tehokkuuden edistämiseksi instituutin olisi perustettava sähköinen Euroopan tasa-arvoverkosto näiden jäsenvaltioissa olevien elinten ja asiantuntijoiden kanssa ja sovitettava yhteen sen toiminta.

16)

Neuvoston edustajat nimetään vuodesta 2007 alkaen kullekin toimikaudelle neuvoston puheenjohtajuuden kierron mukaisessa järjestyksessä, jotta varmistetaan tarvittava tasapaino jäsenvaltioiden välillä ja hallintoneuvoston jäsenten keskinäinen jatkuvuus.

17)

Perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti on aiheellista edistää naisten ja miesten tasapuolista edustusta instituutin hallintoneuvostossa.

18)

Instituutin olisi tehtäviään suorittaessaan voitava toimia mahdollisimman riippumattomasti.

19)

Instituutin olisi sovellettava asiaankuuluvia yhteisön säännöksiä, jotka koskevat asiakirjojen saatavuutta, ja jotka on säädetty asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (9), sekä yksilöiden suojaa henkilötietojen käsittelyssä, jotka on säädetty asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (10).

20)

Instituuttiin sovelletaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (11).

21)

Instituutin sopimukseen perustuvan vastuun, jota koskee instituutin tekemiin sopimuksiin sovellettava laki, osalta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella olisi oltava toimivalta antaa ratkaisuja asianomaisessa sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla. Yhteisöjen tuomioistuimella olisi myös oltava toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat sopimukseen perustumattomasta instituutin vastuusta johtuvien vahinkojen korvaamista.

22)

Olisi toteutettava riippumaton ulkoinen arviointi instituutin vaikutuksesta, sen tehtävien mahdollisesta muutos- tai laajennustarpeesta ja myöhempien vastaavien tarkastelujen aikataulusta.

23)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat tasa-arvon edistäminen ja vahvistaminen, myös tasa-arvon valtavirtaistaminen kaikissa yhteisön politiikoissa ja niihin perustuvissa kansallisissa politiikoissa, sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuminen sekä Euroopan unionin kansalaisten tietoisuuden parantaminen sukupuolten tasa-arvosta tarjoamalla teknistä apua yhteisön toimielimille ja jäsenvaltioiden viranomaisille, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

24)

Perustamissopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa annetaan mahdollisuus sellaisten yhteisön toimenpiteiden hyväksymiselle, joiden tarkoituksena on tukea ja edistää tavoitteena olevaa sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuntaa työelämän ulkopuolella. Perustamissopimuksen 141 artiklan 3 kohta on erityinen oikeusperusta toimenpiteille, joilla pyritään varmistamaan miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä. Näin ollen 13 artiklan 2 kohta ja 141 artiklan 3 kohta muodostavat yhdessä asianmukaisen oikeusperustan tämän asetuksen antamiselle,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Instituutin perustaminen

Perustetaan Euroopan tasa-arvoinstituutti, jäljempänä ”instituutti”.

2 artikla

Tavoitteet

Instituutin yleisenä tavoitteena on myötävaikuttaa sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja vahvistaa sitä, mihin sisältyy tasa-arvon valtavirtaistaminen kaikissa yhteisön politiikoissa ja niihin perustuvissa kansallisissa politiikoissa, torjua sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja lisätä Euroopan unionin kansalaisten tietoisuutta sukupuolten tasa-arvosta antamalla 3 artiklan mukaisesti teknistä apua yhteisön toimielimille, erityisesti komissiolle, sekä jäsenvaltioiden viranomaisille.

3 artikla

Tehtävät

1.   Edellä 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi instituutin on:

a)

kerättävä, analysoitava ja levitettävä asiaankuuluvia objektiivisia, vertailukelpoisia ja luotettavia tietoja sukupuolten tasa-arvosta, mukaan luettuina jäsenvaltioiden, yhteisön toimielinten, tutkimuskeskusten, kansallisten tasa-arvoelinten, valtiosta riippumattomien järjestöjen, työmarkkinaosapuolten, asian kannalta merkityksellisten kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen sille tiedoksi antamia tutkimustuloksia ja parhaita käytäntöjä, sekä ehdotettava aiheita lisätutkimusta varten;

b)

kehitettävä menetelmiä tietojen objektiivisuuden, vertailukelpoisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi Euroopan tasolla vahvistamalla arviointiperusteita, joilla parannetaan tietojen yhtenäisyyttä, ja otettava tasa-arvokysymykset huomioon tietoja kerätessään;

c)

kehitettävä, analysoitava, arvioitava ja levitettävä soveltuvia menetelmiä, jotta voidaan tukea tasa-arvonäkökohdan sisällyttämistä osaksi kaikkia yhteisön politiikkoja ja niihin perustuvia kansallisia politiikkoja sekä tasa-arvon valtavirtaistamista kaikissa yhteisön toimielimissä ja elimissä;

d)

toteutettava selvityksiä Euroopan tasa-arvotilanteesta;

e)

perustettava Euroopan tasa-arvoverkosto, johon kuuluvat sukupuolten tasa-arvoasioita ja tasa-arvon valtavirtaistamista käsittelevät keskukset, elimet, järjestöt ja asiantuntijat, ja sovitettava yhteen sen toiminta, jotta voidaan tukea ja edistää tutkimusta, varmistaa käytettävissä olevien resurssien paras mahdollinen käyttö ja edistää tietojen vaihtoa ja levittämistä;

f)

järjestettävä ad hoc -asiantuntijakokouksia instituutin tutkimustyön tueksi, rohkaistava tutkijoiden välistä tietojen vaihtoa ja edistettävä tasa-arvonäkökohtien sisällyttämistä heidän tutkimustyöhönsä;

g)

järjestettävä Euroopan unionin kansalaisten tasa-arvoa koskevan tietoisuuden lisäämiseksi konferensseja, kampanjoita ja kokouksia Euroopan tasolla asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa sekä toimitettava niiden tulokset ja päätelmät komissiolle;

h)

levitettävä tietoa epätyypillisiä naisten ja miesten rooleja koskevista myönteisistä esimerkeistä kaikilla elämänaloilla, esitettävä toteamuksensa ja tehtävä aloitteita, joilla pyritään levittämään tietoa ja jatkamaan toimintaa tällaisten menestystarinoiden pohjalta;

i)

kehitettävä vuoropuhelua ja yhteistyötä valtiosta riippumattomien järjestöjen ja tasa-arvoelinten, korkeakoulujen ja asiantuntijoiden, tutkimuskeskusten, työmarkkinaosapuolten sekä muiden kansallisella ja Euroopan tasolla aktiivisesti tasa-arvoa edistävien toimijoiden kanssa;

j)

perustettava yleisölle avoin aineistokokoelma;

k)

tarjottava tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvää tietoa julkisille ja yksityisille organisaatioille; ja

l)

tarjottava yhteisön toimielimille tietoa tasa-arvosta ja tasa-arvon valtavirtaistamisesta liittymisneuvotteluja käyvissä maissa ja ehdokasmaissa.

2.   Instituutin on julkaistava vuosikertomus toiminnastaan.

4 artikla

Toiminta-alat ja työskentelymenetelmät

1.   Instituutti suorittaa tehtävänsä yhteisön toimivaltuuksien puitteissa vuosiohjelmassaan asetettujen tavoitteiden ja painopistealueiden mukaisesti ja ottaa asianmukaisesti huomioon käytettävissä olevat talousarviomäärärahat.

2.   Instituutin työohjelman on vastattava sukupuolten tasa-arvoa koskevia yhteisön painopisteitä ja komission työohjelmaa, sen tilasto- ja tutkimustyö mukaan luettuina.

3.   Työn päällekkäisyyden välttämiseksi ja resurssien parhaan mahdollisen käytön varmistamiseksi instituutin on toiminnassaan otettava huomioon kaikista lähteistä saatavat olemassa olevat tiedot ja erityisesti se toiminta, jota jo harjoitetaan yhteisön toimielimissä ja muissa laitoksissa, elimissä ja toimivaltaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä järjestöissä, sekä tehtävä tiivistä yhteistyötä toimivaltaisten komission yksikköjen, myös Eurostatin, kanssa. Instituutti sovittaa toimintaansa yhteen kaikkien asiaan liittyvien yhteisön virastojen ja unionin elinten kanssa tarvittaessa yhteisymmärryspöytäkirjassa määriteltävällä tavalla.

4.   Instituutin on varmistettava, että sen levittämät tiedot ovat loppukäyttäjille ymmärrettäviä.

5.   Instituutti voi tehdä muiden järjestöjen kanssa sopimuksia ja etenkin alihankintasopimuksia sellaisten tehtävien suorittamiseksi, jotka se päättää antaa niiden hoidettaviksi.

5 artikla

Oikeushenkilöllisyys ja oikeuskelpoisuus

Instituutti on oikeushenkilö. Sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöille kuuluva oikeuskelpoisuus. Erityisesti se voi hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä.

6 artikla

Instituutin riippumattomuus

Instituutin on suoritettava tehtävänsä riippumattomalla tavalla yleisen edun mukaisesti.

7 artikla

Oikeus tutustua asiakirjoihin

1.   Instituutin hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2.   Hallintoneuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt kuuden kuukauden kuluessa instituutin perustamisesta.

3.   Päätöksistä, jotka instituutti tekee asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 195 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai panna vireille kanne yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

4.   Instituutin suorittamaan tietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001.

8 artikla

Yhteistyö kansallisten ja Euroopan tason organisaatioiden,kansainvälisten organisaatioiden ja kolmansien maiden kanssa

1.   Tehtäviensä suorittamisen edistämiseksi instituutin on toimittava yhteistyössä jäsenvaltioissa toimivien organisaatioiden ja asiantuntijoiden, kuten tasa-arvoelinten, tutkimuskeskusten, korkeakoulujen, valtiosta riippumattomien järjestöjen ja työmarkkinaosapuolten sekä asiaan liittyvien Euroopan laajuisten tai kansainvälisten organisaatioiden ja kolmansien maiden kanssa.

2.   Jos sopimusten tekeminen kansainvälisten organisaatioiden tai kolmansien maiden kanssa on tarpeen, jotta instituutti voi suorittaa tehtävänsä tehokkaasti, yhteisö tekee mainittujen osapuolten kanssa tällaisia sopimuksia instituutin etujen mukaisesti ja perustamissopimuksen 300 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Tämä säännös ei estä tilapäistä yhteistyötä kyseisten organisaatioiden tai kolmansien maiden kanssa.

9 artikla

Instituutin kokoonpano

Instituutti käsittää:

a)

hallintoneuvoston;

b)

asiantuntijaryhmän;

c)

johtajan ja hänen henkilöstönsä.

10 artikla

Hallintoneuvosto

1.   Hallintoneuvostoon kuuluu:

a)

18 edustajaa, jotka neuvosto nimeää kunkin asianomaisen jäsenvaltion ehdotuksesta;

b)

yksi komissiota edustava jäsen, jonka komissio nimeää;

2.   Hallintoneuvoston jäsenet nimetään siten, että varmistetaan mahdollisimman korkea pätevyys ja laaja monialainen asiantuntemus sukupuolten tasa-arvon alalla.

Neuvosto ja komissio pyrkivät saamaan hallintoneuvoston jäseniksi tasapuolisesti naisia ja miehiä.

Jäsentä hänen poissa ollessaan edustava varajäsen nimetään saman menettelyn mukaisesti.

Neuvosto julkaisee hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä, instituutin www-sivustolla ja muilla asiaankuuluvilla www-sivustoilla.

3.   Toimikausi on kolme vuotta. Kullakin toimikaudella neuvoston nimeämät jäsenet edustavat 18:aa jäsenvaltiota puheenjohtajuuden kierron mukaisessa järjestyksessä, ja kukin asianomainen jäsenvaltio nimeää yhden jäsenen.

4.   Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa kolme vuotta kestäväksi kaudeksi.

5.   Kullakin 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetulla hallintoneuvoston jäsenellä, tai hänen poissa ollessaan varajäsenellä, on yksi ääni.

6.   Hallintoneuvosto tekee instituutin toiminnan edellyttämät päätökset. Erityisesti se

a)

hyväksyy 12 artiklassa tarkoitetun johtajan laatiman luonnoksen pohjalta ja komissiota kuultuaan, talousarvion sekä käytettävissä olevien voimavarojen mukaisesti, vuosittaisen työohjelman ja kolmivuotisen keskipitkän aikavälin työohjelman; näitä ohjelmia voidaan tarvittaessa tarkistaa; ensimmäinen vuosittainen työohjelma on hyväksyttävä viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua johtajan nimittämisestä;

b)

hyväksyy 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen, jossa erityisesti verrataan saavutettuja tuloksia vuotuisen työohjelman tavoitteisiin; vuosikertomus on toimitettava viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja se on julkaistava instituutin www-sivustolla;

c)

käyttää johtajaan nähden kurinpitovaltaa ja nimittää tai erottaa hänet 12 artiklan nojalla; ja

d)

hyväksyy instituutin vuosittaisen talousarvioesityksen ja lopullisen talousarvion.

7.   Hallintoneuvosto hyväksyy instituutin sisäiset säännöt johtajan laatiman ehdotuksen pohjalta ja komissiota kuultuaan.

8.   Hallintoneuvoston päätökset tehdään sen jäsenten enemmistöllä. Puheenjohtajalla on ratkaiseva ääni. Edellä 6 kohdan sekä 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa päätökset tehdään sen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

9.   Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä johtajan laatiman ehdotuksen pohjalta ja komissiota kuultuaan.

10.   Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle vähintään kerran vuodessa. Puheenjohtaja voi kutsua koolle ylimääräisiä kokouksia omasta aloitteestaan tai kolmanneksen hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytäessä.

11.   Instituutti toimittaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä ”budjettivallan käyttäjä”, kaikki tarvittavat tiedot arviointimenettelyjen tuloksista.

12.   Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön, Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen ja Euroopan unionin perusoikeusviraston johtajat voidaan tarvittaessa kutsua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoiksi näiden virastojen toimintaohjelmien yhteensovittamiseksi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen osalta.

11 artikla

Asiantuntijaryhmä

1.   Asiantuntijaryhmässä on jäsenenä yksi kunkin jäsenvaltion nimeämä jäsen tasa-arvokysymyksiin erikoistuneista toimivaltaisista elimistä, kaksi Euroopan parlamentin nimeämää muita asiaankuuluvia tasa-arvokysymyksiin erikoistuneita järjestöjä edustavaa jäsentä sekä kolme komission nimeämää jäsentä, jotka edustavat Euroopan tason asianomaisia osapuolia ja joista kukin edustaa yhtä seuraavista:

a)

asianomainen valtioista riippumaton yhteisön tasolla toimiva järjestö, jolla on oikeutettua etua myötävaikuttaa sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseen ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen;

b)

yhteisön tason työnantajajärjestöt; ja

c)

yhteisön tason työntekijäjärjestöt.

Jäsenvaltiot ja komissio pyrkivät saamaan asiantuntijaryhmän jäseniksi tasapuolisesti miehiä ja naisia.

Jäseniä voivat edustaa varajäsenet, jotka nimetään samanaikaisesti.

2.   Asiantuntijaryhmän jäsenet eivät saa olla hallintoneuvoston jäseniä.

3.   Asiantuntijaryhmä avustaa johtajaa varmistettaessa, että instituutin toiminta on korkealuokkaista ja riippumatonta.

4.   Asiantuntijaryhmä muodostaa puitteet tasa-arvonäkökohtia koskevaa tietojenvaihtoa ja tietojen yhteen kokoamista varten. Se varmistaa, että instituutti ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset elimet tekevät tiivistä yhteistyötä.

5.   Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana on johtaja tai hänen poissa ollessaan hänen sijaisensa instituutista. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti vähintään kerran vuodessa johtajan kutsusta tai vähintään jäsenten kolmasosan pyynnöstä. Sen toimintamenettelyt vahvistetaan instituutin sisäisissä säännöissä ja julkistetaan.

6.   Komission yksiköiden edustajat osallistuvat asiantuntijaryhmän työskentelyyn.

7.   Instituutti tarjoaa asiantuntijaryhmälle tarvittavaa teknistä ja logistista tukea ja huolehtii sen kokousten sihteeristöpalveluista.

8.   Johtaja voi kutsua asiantuntijoita tai edustajia asiaan liittyviltä elinkeinoelämän aloilta, työnantajajärjestöistä, ammattijärjestöistä, toimialajärjestöistä tai tutkimuselimistä tai valtioista riippumattomista järjestöistä, joilla on tunnustetusti kokemusta instituutin työhön liittyviltä aloilta, tekemään yhteistyötä erityistehtävien parissa ja osallistumaan asiantuntijaryhmän tiettyihin toimiin.

12 artikla

Johtaja

1.   Instituutin päällikkönä on johtaja, jonka hallintoneuvosto nimittää komission ehdottamien hakijoiden luettelosta, joka on laadittu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja muualla julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen pidetyn avoimen kilpailun perusteella. Ennen nimittämistä hallintoneuvoston esittämä ehdokas on kutsuttava antamaan lausunto Euroopan parlamentin asiassa toimivaltaiselle yhdelle tai useammalle valiokunnalle ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.

2.   Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikautta voidaan komission ehdotuksesta ja arvioinnin jälkeen jatkaa kerran enintään viidellä vuodella. Komissio keskittyy arvioinnissa erityisesti:

a)

ensimmäisen toimikauden aikana saatuihin tuloksiin ja tapaan, jolla ne saavutettiin;

b)

instituutin tehtäviin ja tarpeisiin lähivuosina.

3.   Johtaja vastaa hallintoneuvoston valvonnassa:

a)

edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta;

b)

instituutin vuosittaisen ja keskipitkän aikavälin toimintaohjelman valmistelusta ja toteuttamisesta;

c)

hallintoneuvoston ja asiantuntijaryhmän kokousten valmistelusta;

d)

edellä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen valmistelusta ja julkaisemisesta;

e)

kaikista henkilöstöön liittyvistä asioista ja erityisesti 13 artiklan 3 kohdassa säädettyjen valtuuksien käytöstä;

f)

päivittäisestä hallinnosta; ja

g)

ammatillisten standardien mukaisten tehokkaiden seuranta- ja arviointimenetelmien soveltamisesta arvioitaessa instituutin toteutunutta toimintaa sille asetettuihin tavoitteisiin nähden. Johtaja raportoi seurantajärjestelmän tuloksista vuosittain hallintoneuvostolle.

4.   Johtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja osallistuu sen kokouksiin ilman äänioikeutta. Euroopan parlamentti voi myös kutsua johtajan raportoimaan kuulemistilaisuuteen, jossa käsitellään tärkeitä instituutin toimintaan liittyviä kysymyksiä.

5.   Johtaja on instituutin laillinen edustaja.

13 artikla

Henkilöstö

1.   Instituutin henkilöstöön sovelletaan asetuksessa (ETY, EHTY, Euratom) N:o 259/68 (12) säädettyjä Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja sekä Euroopan yhteisöjen toimielimien näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2.   Hallintoneuvosto hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan säännösten mukaisesti. Hallintoneuvosto voi antaa säännöksiä, joilla sallitaan kansallisten asiantuntijoiden määräaikainen siirto jäsenvaltioista instituutin palvelukseen.

3.   Instituutti käyttää henkilöstönsä osalta nimittävälle viranomaiselle annettuja valtuuksia.

14 artikla

Talousarvion laatiminen

1.   Instituutin kaikista tuloista ja menoista laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, ja nämä tulot ja menot otetaan instituutin talousarvioon.

2.   Instituutin talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.   Instituutin tulot koostuvat seuraavista eristä, sanotun rajoittamatta muita tulonlähteitä:

a)

Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka ”Komissio”) otettu yhteisön avustus;

b)

suoritetuista palveluista saadut maksut;

c)

edellä 8 artiklassa tarkoitetuilta organisaatioilta tai kolmansilta mailta mahdollisesti saadut rahoitusosuudet; ja

d)

jäsenvaltioiden vapaaehtoiset rahoitusosuudet.

4.   Instituutin menoihin kuuluvat henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintakulut.

5.   Hallintoneuvosto laatii vuosittain johtajan laatiman esityksen perusteella ennakkoarvion instituutin tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Hallintoneuvosto toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

6.   Komissio toimittaa ennakkoarvion budjettivallan käyttäjälle yhdessä Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen kanssa.

7.   Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, jotka se katsoo henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättömiksi, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen ja toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

8.   Budjettivallan käyttäjä hyväksyy instituutille annettavaa avustusta koskevat määrärahat ja vahvistaa instituutin henkilöstötaulukon.

9.   Hallintoneuvosto vahvistaa instituutin talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on vahvistettu lopullisesti. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

10.   Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta sen talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita kuten rakennusten vuokraus tai hankinta. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle.

Kun jompikumpi budjettivallan käyttäjistä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa lausuntonsa hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa päivästä, jona se on ilmoittanut asiasta.

15 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1.   Johtaja toteuttaa instituutin talousarvion.

2.   Instituutin tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 128 artiklan mukaisesti.

3.   Komission tilinpitäjä toimittaa instituutin alustavan tilinpäätöksen ja 2 kohdassa mainitun selvityksen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Selvitys toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.   Saatuaan alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on antanut asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 129 artiklan mukaisesti, johtaja laatii instituutin lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5.   Hallintoneuvosto antaa lausunnon instituutin lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.   Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.

7.   Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8.   Johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen sen huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.

9.   Johtaja antaa Euroopan parlamentille sen pyynnöstä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn sujuvaa toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

10.   Viimeistään vuoden N+2 huhtikuun 30 päivänä Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

11.   Hallintoneuvosto hyväksyy instituuttiin sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Säännöissä voidaan poiketa asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 ainoastaan, jos instituutin toiminta sitä nimenomaisesti edellyttää, ja komission etukäteen antamalla suostumuksella.

16 artikla

Kielet

1.   Instituuttiin sovelletaan Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetun asetuksen N:o 1 (13) säännöksiä.

2.   Instituutin toiminnan edellyttämät käännöspalvelut hoitaa periaatteessa neuvoston asetuksella (EY) N:o 2965/94 (14) perustettu Euroopan unionin elinten käännöskeskus.

17 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Instituuttiin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa.

18 artikla

Vastuu

1.   Sopimussuhteeseen perustuva instituutin vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia instituutin tekemässä sopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla.

2.   Sopimussuhteeseen perustumattoman vastuun osalta instituutti korvaa itsensä tai henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon sellaisten yleisten periaatteiden mukaisesti, jotka ovat yhteisiä jäsenvaltioiden lainsäädännölle.

Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista tällaisten vahinkojen korvaamista koskevat riidat.

19 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

1.   Instituutin toimintaan voivat osallistua maat, jotka ovat tehneet Euroopan yhteisön kanssa sopimuksia, joiden nojalla ne ovat ottaneet käyttöön ja soveltavat yhteisön lainsäädäntöä tämän asetuksen soveltamisalalla.

2.   Näiden sopimusten asianomaisten määräysten nojalla tehdään järjestelyjä, joilla täsmennetään kyseisten maiden osallistuminen instituutin toimintaan sekä sen laajuus ja toteutustapa; näihin järjestelyihin kuuluvat myös määräykset, jotka koskevat osallistumista instituutin vireille panemiin aloitteisiin sekä rahoitusosuuksia ja henkilöstöä. Henkilöstöasioiden osalta näiden sopimusten on kaikilta osin oltava Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaiset.

20 artikla

Arviointi

1.   Instituutti teettää viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2010 toimintansa tuloksia koskevan riippumattoman ulkoisen arvioinnin hallintoneuvoston yhdessä komission kanssa antamien suuntaviivojen perusteella. Arvioinnissa tarkastellaan instituutin vaikutusta sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja analysoidaan synergiavaikutuksia. Siinä käsitellään erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa tai laajentaa instituutin tehtäviä sekä tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan myös hallintorakenteen tarkoituksenmukaisuutta instituutin tehtävien suorittamisen kannalta. Arvioinnissa otetaan huomioon eri sidosryhmien näkemykset sekä yhteisön että kansallisella tasolla.

2.   Hallintoneuvosto päättää yhteisymmärryksessä komission kanssa tulevien arviointien aikataulun ottaen huomioon 1 kohdassa mainitun arviointia koskevan kertomuksen tulokset.

21 artikla

Tarkastelulauseke

Hallintoneuvosto tarkastelee 20 artiklassa mainitun arvioinnin päätelmiä ja antaa tarvittaessa komissiolle suosituksia instituutin ja sen työskentelytapojen ja toimenkuvan muuttamiseksi. Komissio toimittaa arviointia koskevan kertomuksen ja suositukset Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja julkistaa ne. Arviointikertomuksen ja suositusten tarkastelun jälkeen komissio voi ehdottaa tarpeellisiksi katsomiaan muutoksia tähän asetukseen.

22 artikla

Hallinnollinen valvonta

Instituutin toimintaa valvoo oikeusasiamies perustamissopimuksen 195 artiklan määräysten mukaisesti.

23 artikla

Instituutin toiminnan alkaminen

Instituutti aloittaa toimintansa mahdollisimman pian ja viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2008.

24 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. KORKEAOJA

(1)  EUVL C 24, 31.1.2006, s. 29.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 14. maaliskuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 18. syyskuuta 2006 (EUVL C 295 E, 5.12.2006, s. 57) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. joulukuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 19. joulukuuta 2006.

(3)  Euroopan komission Euroopan tasa-arvoinstituuttia koskeva toteutettavuustutkimus (tekijä PLS Ramboll Management, DK, 2002).

(4)  EUVL C 102 E, 28.4.2004, s. 638.

(5)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 1365/75, annettu 26 päivänä toukokuuta 1975, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön luomisesta (EYVL L 139, 30.5.1975, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1111/2005 (EUVL L 184, 15.7.2005, s. 1).

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2062/94, annettu 18 päivänä heinäkuuta 1994, Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston perustamisesta (EYVL L 216, 20.8.1994, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1112/2005 (EUVL L 184, 15.7.2005, s. 5).

(7)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 337/75, annettu 10 päivänä helmikuuta 1975, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta (EYVL L 39, 13.2.1975, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2051/2004 (EUVL L 355, 1.12.2004, s. 1).

(8)  Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2003 kokoontuneet jäsenvaltiot pyysivät komissiota valmistelemaan ehdotuksen ihmisoikeusviraston perustamiseksi laajentamalla Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(11)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

(12)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 723/2004 (EUVL L 124, 27.4.2004, s. 1).

(13)  EYVL 17, 6.10.1958, s. 385, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 920/2005 (EUVL L 156, 18.6.2005, s. 3).

(14)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2965/94, annettu 28 päivänä marraskuuta 1994, Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta (EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 920/2005.