27.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 376/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1920/2006

annettu 12 päivänä joulukuuta 2006

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta (uudelleenlaadittu toisinto)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 152 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Eurooppa-neuvosto on Luxemburgin kokouksessaan 28 ja 29 päivänä kesäkuuta 1991 hyväksynyt Euroopan huumausaineiden seurantakeskuksen perustamisen. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskukseksi (EHNVS) nimetty elin perustettiin 8 päivänä helmikuuta 1993 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 302/93 (3), jota on muutettu useita kertoja (4) huomattavilta osin. Koska muutoksia on tarpeen tehdä lisää, asetus olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Faktapohjaisia, puolueettomia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja huumausaineiden ja niiden väärinkäytön ilmiöstä ja niiden seurauksista tarvitaan eurooppalaisella tasolla yhteisön ja jäsenvaltioiden auttamiseksi kokonaiskuvan muodostamisessa ja näin vahvistetaan suorit et tujen toimien vaikutusta niiden toteuttaessa toimenpiteitä tai määritellessä huumeiden vastaista toimintaa, kukin toimivaltaansa kuuluvilla aloilla.

(3)

Huumausaineilmiöön liittyy monia monimutkaisia, läheisesti yhteen kietoutuneita näkökohtia, joita on vaikea erottaa toisistaan. Tämän vuoksi seurantakeskukselle olisi annettava tehtäväksi huolehtia kokonaisvaltaisesta tiedotuksesta, joka osaltaan auttaa yhteisöä ja sen jäsenvaltioita muodostamaan kokonaiskuvan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön ilmiöstä. Tämä tiedotustehtävä ei rajoita toimivallan jakamista yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä huumausaineiden tarjontaa ja kysyntää koskevan lainsäädännön osalta.

(4)

Euroopan parlamentti ja neuvosto perustivat 16 päivänä joulukuuta 2002 tehdyllä päätöksellä N:o 2367/2002/EY (5) yhteisön tilasto-ohjelman vuosiksi 2003–2007, joka sisältää myös terveyttä ja turvallisuutta koskeviin tilastoihin liittyvät yhteisön toimet.

(5)

Uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta 10 päivänä toukokuuta 2005 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2005/387/YOS (6) säädetään seurantakeskuksen ja sen tiedekomitean tehtävistä nopean tiedonvaihdon järjestelmässä ja uusiin aineisiin liittyvien riskien arvioinnissa.

(6)

Uudet käyttömuodot ja erityisesti sekakäyttö, jossa laittomia huumausaineita käytetään yhdessä laillisten aineiden tai lääkkeiden kanssa, olisi otettava huomioon.

(7)

Seurantakeskuksen tehtäviin olisi sisällyttävä tietojen välittäminen jäsenvaltioiden parhaista käytännöistä ja suuntaviivoista sekä tällaisten käytäntöjen vaihdon helpottaminen jäsenvaltioiden kesken.

(8)

Huumausaineita koskevien viiden epidemiologisen avainindikaattorin käyttämisestä 10 päivänä joulukuuta 2001 hyväksytyssä neuvoston päätöslauselmassa kehotetaan jäsenvaltioita varmistamaan kansallisten yhteyspisteidensä avulla, että näistä indikaattoreista on saatavilla vertailukelpoisia tietoja. Se, että jäsenvaltiot ottavat nämä indikaattorit käyttöön, on edellytyksenä sille, että seurantakeskus voi hoitaa tähän asetukseen perustuvia tehtäviään.

(9)

On toivottavaa, että komissio voi antaa suoraan seurantakeskuksen toteutettavaksi huumausaineita koskeviin tietojärjestelmiin liittyvät yhteisön rakennetukihankkeet sellaisissa kolmansissa maissa, kuten ehdokasmaissa ja Länsi-Balkanin maissa, joiden osallistumisen yhteisön ohjelmiin ja virastojen toimintaan Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt.

(10)

Seurantakeskuksen työn järjestäminen ja työmenetelmät on mukautettava tavoiteltavien tulosten objektiivisuuteen, mikä tarkoittaa, että huumausainetiedon lähteiden ja tutkimusmenetelmien on oltava vertailukelpoisia ja yhteensopivia.

(11)

Seurantakeskuksen keräämät tiedot koskisivat ensisijaisia aloja, joiden sisältö, laajuus ja täytäntöönpanon yksityiskohtaiset säännöt olisi määriteltävä.

(12)

On jo olemassa kansallisia, eurooppalaisia ja kansainvälisiä järjestöjä ja toimielimiä, jotka toimittavat tämänkaltaisia tietoja, ja on tärkeää, että seurantakeskus pystyy hoitamaan tehtäviään läheisessä yhteistyössä niiden kanssa.

(13)

Seurantakeskuksen suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (7).

(14)

Seurantakeskuksen olisi myös sovellettava perustamissopimuksen 255 artiklassa tarkoitettuja asiakirjoihin tutustumisoikeutta koskevia yleisiä periaatteita ja rajoituksia, joista säädetään tarkemmin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (8).

(15)

Seurantakeskuksen olisi oltava oikeushenkilö.

(16)

Ottaen huomioon seurantakeskuksen hallintoneuvoston koon, sillä olisi oltava apunaan johtokomitea.

(17)

Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti voi saada asianmukaisesti tietoa huumausainetilanteesta Euroopan unionissa, sillä olisi oltava oikeus kuulla seurantakeskuksen johtajaa.

(18)

Seurantakeskuksen olisi toimittava avoimesti, ja sen hallinnossa olisi noudatettava kaikkia voimassa olevia hyvää hallintotapaa ja petostentorjuntaa koskevia säännöksiä, kuten Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999 (9) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission tekemää toimielinten välistä sopimusta (10), johon seurantakeskus on liittynyt ja jonka täytäntöönpanemiseksi tarvittavat säännökset se on antanut.

(19)

Seurantakeskuksen toiminnasta olisi teetettävä säännöllisesti ulkopuolinen arviointi, jonka perusteella tätä asetusta olisi tarvittaessa mukautettava.

(20)

Koska tämän asetuksen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan tämän asetuksen laaja-alaisuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on sen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(21)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tavoite

1.   Tällä asetuksella perustetaan Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, jäljempänä ”seurantakeskus”.

2.   Seurantakeskuksen tavoitteena on toimittaa yhteisölle ja jäsenvaltioille, 3 artiklassa tarkoitetuilta aloilta, faktapohjaisia, puolueettomia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja eurooppalaisella tasolla huumausaineiden ja niiden väärinkäytön ilmiöstä ja niiden seurauksista.

3.   Käsiteltyjen tai tuotettujen, tilastollisten, asiakirjoihin perustuvien ja teknisten tietojen tarkoituksena on osaltaan auttaa yhteisöä ja jäsenvaltioita muodostamaan kokonaiskuva huumausaineiden ja niiden väärinkäytön ilmiöstä niiden toteuttaessa toimenpiteitä tai määritellessä huumeiden vastaista toimintaa, kukin toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Näihin tietoihin sisältyviä tilastoja tuotetaan yhteistyössä asiaan liittyvien tilastoviranomaisten kanssa, hyödyntämällä tarvittaessa yhteisön tilasto-ohjelmaa synergiaetujen saavuttamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Lisäksi otetaan huomioon kansainvälisesti käytettävissä olevat Maailman terveysjärjestön ja Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) tuottamat tiedot.

4.   Seurantakeskus ei voi toteuttaa toimenpiteitä, jotka liittyvät muuhun kuin tiedottamisen ja tietojen käsittelyn alaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan d kohdan v alakohdan soveltamista.

5.   Seurantakeskus ei kerää tietoja, joita voidaan käyttää henkilöiden tai pienten henkilöryhmien tunnistamiseen. Se pidättäytyy antamasta todellisia ja nimeltä mainittuja tapauksia koskevia tietoja.

2 artikla

Tehtävät

Edellä 1 artiklassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi seurantakeskus hoitaa seuraavia tehtäviä toimialoillaan:

a)

Olemassa olevien tietojen kerääminen ja määritys

i)

jäsenvaltioiden antamien sekä yhteisöltä, kansallisilta yksityisiltä tietolähteiltä ja toimivaltaisilta kansainvälisiltä järjestöiltä kuten Euroopan poliisivirastolta (Europol) saatujen tietojen kerääminen, kirjaaminen ja analysointi, mukaan lukien tutkimusten tuloksena saatavat tiedot; jäsenvaltioissa sovellettavista parhaista käytännöistä tiedottaminen ja tällaisten käytäntöjen vaihdon helpottaminen jäsenvaltioiden kesken; tämä tietojen kerääminen, kirjaaminen ja analysointi sekä tiedottaminen kattaa myös tiedot, jotka koskevat sekakäyttöön liittyviä suuntauksia, mukaan lukien laillisten ja laittomien psykoaktiivisten aineiden sekakäyttö;

ii)

selvitysten, valmistelevien tutkimusten ja toteutettavuustutkimusten sekä omiin tehtäviinsä tarvittavien kokeiluhankkeiden toteuttaminen; asiantuntijoiden kokousten järjestäminen ja tilapäisten työryhmien asettaminen tarvittaessa tähän tarkoitukseen; avoimen tieteellisen lähdeaineistokokoelman perustaminen ja käyttöön asettaminen ja tiedotustoiminnan edistäminen;

iii)

jäsenvaltioissa toteutettavista, samankaltaisista tai toisiaan täydentävistä ohjelmista tai toimista tiedottavan organisatorisen ja teknisen järjestelmän tarjoaminen;

iv)

jäljempänä 5 artiklassa tarkoitetun verkon muodostaminen ja yhteensovittaminen neuvotellen ja yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa;

v)

päättäjien, tutkijoiden, asiantuntijoiden ja huumeisiin liittyviä kysymyksiä hallitustenvälisissä tai kansalaisjärjestöissä käsittelevien toimijoiden välisen tietojenvaihdon edistäminen;

b)

Tietojen vertailumenetelmien parantaminen

i)

tietojen paremmasta vertailukelpoisuudesta, puolueettomuudesta ja luotettavuudesta huolehtiminen eurooppalaisella tasolla, laatimalla indikaattoreita ja yhteisiä vaatimuksia, jotka eivät ole sitovia mutta joiden noudattamista seurantakeskus voi suositella yhtenäisempien mittausmenetelmien käyttämiseksi jäsenvaltioissa ja yhteisössä; seurantakeskus kehittää erityisesti välineitä, joiden tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita valvomaan ja arvioimaan kansallista politiikkaansa ja Euroopan komissiota valvomaan ja arvioimaan unionin politiikkaa;

ii)

laadullisten ja määrällisten tietojen vaihdon edistäminen ja jäsentäminen (tietokannan avulla);

c)

Tietojen levittäminen

i)

tuottamiensa tietojen tuominen yhteisön, jäsenvaltioiden ja toimivaltaisten järjestöjen saataville;

ii)

jokaisen jäsenvaltion ja yhteisön sekä tarvittaessa kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen suorittamaa työtä koskevan tiedon laajasta levittämisestä huolehtiminen;

iii)

luotettavien, muiden kuin luottamuksellisten tietojen laajasta levittämisestä huolehtiminen; keräämiinsä tietoihin perustuvan vuosikertomuksen julkaiseminen huumausaineilmiön tilasta, mukaan lukien uusia suuntauksia koskevat tiedot;

d)

Yhteistyö eurooppalaisten ja kansainvälisten toimielinten ja järjestöjen sekä kolmansien maiden kanssa

i)

kansallisten ja yhteisön toimien paremman yhteensovittamisen edistäminen sen omilla toimialoilla;

ii)

sen edistäminen, että jäsenvaltioista kerätyt tai yhteisöstä tulevat huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevat tiedot sisällytetään kansainvälisiin huumausaineiden valvonta- ja tarkastusohjelmiin, erityisesti niihin, joita YK ja sen erityisjärjestöt ovat ottaneet käyttöön, sanotun kuitenkaan rajoittamatta YK:n huumausaineita koskevien yleissopimusten määräysten mukaisia jäsenvaltioiden velvoitteita tietojen toimittamisen alalla;

iii)

aktiivinen yhteistyö Europolin kanssa huumeongelman valvomiseksi mahdollisimman tehokkaasti;

iv)

aktiivisessa yhteistyössä toimiminen 20 artiklassa tarkoitettujen järjestöjen ja toimielinten kanssa;

v)

osaamisensa siirtäminen komission pyynnöstä ja 9 artiklassa tarkoitetun hallintoneuvoston suostumuksella eräisiin kolmansiin maihin, kuten ehdokasmaihin tai Länsi-Balkanin maihin sekä 5 artiklassa tarkoitetun verkoston rakenteellisten yhteyksien perustamisessa ja vahvistamisessa sekä mainitussa artiklassa tarkoitettujen kansallisten yhteyspisteiden perustamisessa ja vakiinnuttamisessa avustaminen;

e)

Tiedotusvelvollisuus

Uudenlaista kehitystä ja muuttuvia suuntauksia havaitessaan seurantakeskuksen on pääsääntöisesti tiedotettava niistä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

3 artikla

Ensisijaiset toimialat

Seurantakeskuksen tavoite ja tehtävät, sellaisina kuin ne on määritelty 1 ja 2 artiklassa, pannaan täytäntöön liitteessä I esitetyn toimialojen tärkeysjärjestyksen perusteella.

4 artikla

Työskentelymenetelmä

1.   Seurantakeskus suorittaa tehtävänsä asteittain 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa kolmivuotisissa ja 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa yksivuotisissa toimintasuunnitelmissa asetettujen tavoitteiden ja käytettävissä olevien keinojen mukaisesti.

2.   Toimissaan seurantakeskus pitää työn päällekkäisyyden välttämiseksi lukua muiden olemassa tai perusteilla olevien toimielinten ja elinten, erityisesti Europolin, jo suorittamista toimista ja pyrkii vahvistamaan niiden vaikutusta.

5 artikla

Huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskeva eurooppalainen tietoverkko (Reitox)

1.   Seurantakeskuksella on käytettävissään ”Huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskeva eurooppalainen tietoverkko” (Reitox). Verkkoon kuuluu yksi yhteyspiste kustakin jäsenvaltiosta ja kustakin 21 artiklan mukaisen sopimuksen tehneestä maasta sekä komission yhteyspiste. Kansallisten yhteyspisteiden nimeäminen kuuluu verkon jäseninä olevien valtioiden yksinomaiseen toimivaltaan.

2.   Verkon jäseninä olevien valtioiden ja seurantakeskuksen välinen yhteistyö hoidetaan kansallisten yhteyspisteiden kautta. Yhteyspisteet osallistuvat keskeisten indikaattorien kehittämiseen ja keskeisten tietojen tuottamiseen sekä niiden hyödyntämistä koskevien suuntaviivojen laatimiseen, tavoitteenaan saada unionin tasolla käyttöön luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa. Ne keräävät ja analysoivat kansallisella tasolla objektiivisesti, keräten yhteen kokemuksia eri aloilta, joita ovat esimerkiksi terveys, oikeus ja lainvalvonta, yhteistyössä huumausainetyötä aktiivisesti tekevien asiantuntijoiden ja kansallisten järjestöjen kanssa, kaikki tiedot, jotka koskevat huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä sekä näihin liittyviä toimintalinjoja ja ratkaisuja. Erityisesti ne tuottavat tietoja seurantakeskuksessa kehitettyjä viittä epidemiologista indikaattoria varten.

Jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että sen Reitox-verkossa oleva edustaja toimittaa päätöksen 2005/387/YOS 4 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot.

Kansalliset yhteyspisteet voivat lisäksi toimittaa keskukselle tietoja mahdollisen kansanterveysriskin aiheuttavista uusista suuntauksista, jotka liittyvät olemassa olevien psykoaktiivisten aineiden ja/tai niiden uusien yhdistelmien käyttöön, sekä tietoja mahdollisista kansanterveyden alaan kuuluvista toimenpiteistä.

3.   Kansalliset viranomaiset huolehtivat siitä, että kansallinen yhteyspiste kerää ja analysoi tietoja kansallisella tasolla seurantakeskuksen antamia suuntaviivoja noudattaen.

4.   Kansallisille yhteyspisteille annetut erityistehtävät on mainittava 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa seurantakeskuksen kolmivuotisessa toimintasuunnitelmassa.

5.   Seurantakeskus voi yhteyspisteiden ensisijaisuudesta tinkimättä ja läheisessä yhteistyössä niiden kanssa turvautua huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevaan lisäasiantuntemukseen ja lisätietolähteisiin.

6 artikla

Tietojen suojaaminen ja luottamuksellisuus

1.   Seurantakeskukselle toimitetut tai sen toimittamat huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevat tiedot voidaan julkistaa, jos noudatetaan yhteisön ja kansallisia määräyksiä tietojen levittämisestä ja luottamuksellisuudesta. Henkilötietoja ei saa julkistaa eikä saattaa yleisön saataville.

Jäsenvaltiot ja yhteyspisteet eivät ole velvollisia toimittamaan niiden kansallisessa lainsäädännössä luottamuksellisiksi luokiteltuja tietoja.

2.   Seurantakeskukseen sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001.

7 artikla

Oikeus tutustua asiakirjoihin

1.   Seurantakeskuksen hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2.   Jäljempänä 9 artiklassa tarkoitettu hallintoneuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

3.   Päätöksistä, jotka seurantakeskus on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan mukaisesti, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 195 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

8 artikla

Oikeuskelpoisuus ja kotipaikka

1.   Seurantakeskus on oikeushenkilö. Sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin oikeushenkilöillä kyseisten valtioiden lainsäädännön mukaan oleva oikeuskelpoisuus; se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla osapuolena oikeudenkäynneissä.

2.   Seurantakeskuksen kotipaikka on Lissabon.

9 artikla

Hallintoneuvosto

1.   Seurantakeskuksella on hallintoneuvosto, joka muodostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta, kahdesta komission edustajasta, kahdesta riippumattomasta asiantuntijasta, joilla on huumausainealan erityisasiantuntemusta ja jotka Euroopan parlamentti nimeää, sekä yhdestä kunkin 21 artiklan mukaisen sopimuksen tehneen valtion edustajasta.

Jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä on yksi ääni, lukuun ottamatta 21 artiklan mukaisen sopimuksen tehneiden valtioiden edustajia, joilla ei ole äänioikeutta.

Hallintoneuvoston päätökset tehdään kahden kolmasosan enemmistöllä äänioikeutettujen jäsenten äänistä, lukuun ottamatta tämän artiklan 6 kohdassa ja 20 artiklassa säädettyjä tapauksia.

Jokaisen hallintoneuvoston jäsenen apuna tai sijaisena voi toimia varajäsen. Äänivaltaisen varsinaisen jäsenen poissa ollessa varajäsen voi käyttää tämän äänioikeutta.

Hallintoneuvosto voi ottaa äänioikeutta vailla oleviksi tarkkailijoiksi kansainvälisten järjestöjen edustajia, joiden kanssa seurantakeskus toimii yhteistyössä 20 artiklan mukaisesti.

2.   Hallintoneuvoston jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kolmeksi vuodeksi. Heidän toimikautensa voidaan uusia kerran.

Puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on oikeus osallistua äänestyksiin.

Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä.

3.   Hallintoneuvoston kutsuu koolle sen puheenjohtaja. Se pitää sääntömääräisen kokouksen vähintään kerran vuodessa. Jäljempänä 11 artiklassa tarkoitettu seurantakeskuksen johtaja osallistuu hallintoneuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta ja huolehtii hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4.   Hallintoneuvosto hyväksyy kolmivuotisen toimintasuunnitelman seurantakeskuksen johtajan esityksen perusteella 13 artiklassa tarkoitettua tiedekomiteaa kuultuaan ja saatuaan komission lausunnon, ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

5.   Kolmivuotisen toimintasuunnitelman perusteella hallintoneuvosto hyväksyy vuosittain seurantakeskuksen vuotuisen toimintasuunnitelman johtajan esityksen perusteella tiedekomiteaa kuultuaan ja saatuaan komission lausunnon. Toimintasuunnitelma toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Sitä voidaan muuttaa vuoden aikana samaa menettelyä noudattaen.

6.   Jos komissio ilmoittaa olevansa eri mieltä kolmi- tai yksivuotisesta toimintasuunnitelmasta, suunnitelman hyväksymiseksi vaaditaan hallintoneuvostossa kolmen neljäsosan ääntenenemmistö äänioikeutettujen jäsenten äänistä.

7.   Hallintoneuvosto hyväksyy vuosittaisen kertomuksen seurantakeskuksen toiminnasta ja toimittaa sen viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja jäsenvaltioille.

8.   Seurantakeskus toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki tarvittavat tiedot arviointimenettelyjen tuloksista.

10 artikla

Johtokomitea

1.   Hallintoneuvostoa avustaa johtokomitea. Johtokomitea muodostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta, kahdesta muusta jäsenvaltioita edustavasta hallintoneuvoston nimittämästä hallintoneuvoston jäsenestä ja kahdesta komission edustajasta. Seurantakeskuksen johtaja osallistuu johtokomitean kokouksiin.

2.   Johtokomitea kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa sekä tarvittaessa valmistelemaan hallintoneuvoston päätöksiä sekä avustamaan ja neuvomaan seurantakeskuksen johtajaa. Se päättää hallintoneuvoston puolesta seurantakeskukseen sovellettavissa, 15 artiklan 10 kohdan mukaisesti hyväksytyissä varainhoitoa koskevissa säännöksissä tarkoitetuista kysymyksistä, joita ei tässä asetuksessa ole säädetty hallintoneuvoston päätettäviksi. Päätökset tehdään yksimielisesti.

11 artikla

Johtaja

1.   Seurantakeskus toimii hallintoneuvoston komission ehdotuksesta viisivuotiskaudeksi nimittämän johtajan alaisuudessa; tämä toimikausi voidaan uusia.

2.   Ennen johtajan nimittämistä enintään kahdesta toimikaudesta ensimmäiseksi toimikaudeksi, hallintoneuvoston valitsemaa johtajaehdokasta pyydetään viipymättä antamaan lausunto Euroopan parlamentissa ja vastaamaan kyseisen toimielimen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

3.   Johtaja vastaa

a)

hallintoneuvoston hyväksymien päätösten ja ohjelmien valmistelusta ja täytäntöönpanosta,

b)

seurantakeskuksen päivittäisestä hallinnosta,

c)

seurantakeskuksen toimintasuunnitelmien valmistelusta,

d)

esityksen laatimisesta seurantakeskuksen tuloja ja menoja koskevaksi ennakkoarvioksi sekä talousarvion toteuttamisesta,

e)

tässä asetuksessa tarkoitettujen kertomusten valmistelusta ja julkaisemisesta,

f)

kaikkien henkilöstöön liittyvien asioiden hallinnoinnista sekä erityisesti nimittävälle viranomaiselle annettujen valtuuksien käyttämisestä,

g)

seurantakeskuksen organisaatiorakenteen määrittelystä ja sen toimittamisesta hallintoneuvoston hyväksyttäväksi,

h)

edellä 1 ja 2 artiklassa tarkoitettujen tehtävien toteuttamisesta,

i)

seurantakeskuksen toiminnan säännöllisestä arvioinnista.

4.   Johtaja antaa hallinnostaan selvityksen hallintoneuvostolle.

5.   Johtaja on seurantakeskuksen laillinen edustaja.

12 artikla

Euroopan parlamentin oikeus kuulla seurantakeskuksen johtajaa ja hallintoneuvoston puheenjohtajaa

Seurantakeskuksen johtaja esittää vuosittain Euroopan parlamentille yleiskertomuksen seurantakeskuksen toiminnasta. Euroopan parlamentti voi lisäksi kuulla johtajaa ja hallintoneuvoston puheenjohtajaa mistä tahansa seurantakeskuksen toimintaan liittyvästä aiheesta.

13 artikla

Tiedekomitea

1.   Hallintoneuvostoa ja johtajaa avustaa tiedekomitea, joka antaa lausuntonsa tässä asetuksessa säädetyissä tapauksissa kaikista seurantakeskuksen toimintaa koskevista tieteellisistä kysymyksistä, jotka hallintoneuvosto tai johtaja sille esittää.

Tiedekomitean lausunnot julkaistaan.

2.   Tiedekomitea koostuu enintään 15 tunnetusta tiedemaailman edustajasta, jotka hallintoneuvosto nimittää heidän tieteellisten saavutustensa ja riippumattomuutensa perusteella sen jälkeen, kun Euroopan unionin virallisessa lehdessä on ensin julkaistu kiinnostuksenilmaisupyyntö. Valintamenettelyssä varmistetaan, että tiedekomitean jäsenten erityisasiantuntemus kattaa tärkeimmät huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä aiheutuviin ongelmiin liittyvät tieteenalat.

Tiedekomitean jäsenten nimitys on henkilökohtainen, ja he antavat lausuntonsa täysin riippumattomina jäsenvaltioista ja yhteisön toimielimistä.

Tiedekomitean on ennen lausuntonsa antamista otettava huomioon käytettävissä oleviin kansallisten asiantuntijoiden lausuntoihin sisältyvät erilaiset näkemykset.

Päätöksen 2005/387/YOS täytäntöön panemiseksi tiedekomiteaa voidaan laajentaa mainitun päätöksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

3.   Tiedekomitean jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Toimikausi voidaan uusia.

4.   Tiedekomitea valitsee puheenjohtajansa kolmeksi vuodeksi. Komitea kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vähintään kerran vuodessa.

14 artikla

Talousarvion laatiminen

1.   Seurantakeskuksen kaikista tuloista ja menoista laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, ja tulot ja menot otetaan seurantakeskuksen talousarvioon.

2.   Talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.   Seurantakeskuksen tuloihin kuuluvat Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka ”Komissio”) otettu yhteisön avustus ja sen palveluista suoritetut maksut sekä 20 artiklassa tarkoitettujen järjestöjen ja toimielinten ja 21 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden antama rahallinen tuki, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tulonlähteitä.

4.   Seurantakeskuksen menoihin kuuluvat:

a)

henkilöstön palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot ja toimintakulut;

b)

Reitoxiin kuuluville yhteyspisteille annetusta tuesta johtuvat menot.

5.   Hallintoneuvosto laatii vuosittain seurantakeskuksen johtajan laatiman esityksen perusteella ennakkoarvion seurantakeskuksen tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Hallintoneuvosto toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy esitys henkilöstötaulukoksi ja jonka mukana on seurantakeskuksen työohjelma, komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta. Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle (jäljempänä yhteisesti ”budjettivallan käyttäjä”).

6.   Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen arviot, jotka se katsoo henkilöstötaulukon ja talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättömiksi, ja toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

7.   Budjettivallan käyttäjä hyväksyy seurantakeskuksen avustusta koskevat määrärahat ja vahvistaa seurantakeskuksen henkilöstötaulukon.

8.   Hallintoneuvosto vahvistaa talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa vastaavasti.

9.   Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle.

Kun toinen budjettivallan käyttäjä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa sen hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa hankkeesta ilmoittamisesta.

15 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1.   Johtaja toteuttaa seurantakeskuksen talousarvion.

2.   Seurantakeskuksen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (11) (jäljempänä ”yleinen varainhoitoasetus”) 128 artiklan mukaisesti.

3.   Komission tilinpitäjä toimittaa seurantakeskuksen alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Kyseinen varainhoitovuotta koskeva selvitys toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.   Saatuaan alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut yleisen varainhoitoasetuksen 129 artiklan mukaisesti, johtaja laatii seurantakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5.   Hallintoneuvosto antaa lausunnon seurantakeskuksen lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.   Seurantakeskuksen johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.

Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

7.   Johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Johtaja toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.

8.   Johtaja antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä yleisen varainhoitoasetuksen 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn sujuvaa toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

9.   Ennen vuoden N + 2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

10.   Hallintoneuvosto vahvistaa seurantakeskukseen sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset komissiota kuultuaan. Säännökset voivat poiketa 19 päivänä marraskuuta 2002 annetusta komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (12), joka koskee neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevaa varainhoidon puiteasetusta ainoastaan, jos seurantakeskuksen toiminta sitä nimenomaisesti vaatii ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa.

16 artikla

Petostentorjunta

1.   Petosten, lahjonnan ja muun yhteisöjen taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjumiseksi seurantakeskukseen sovelletaan rajoituksetta asetuksen (EY) N:o 1073/1999 säännöksiä.

2.   Rahoituspäätöksissä ja niihin perustuvissa täytäntöönpanosopimuksissa tai -asiakirjoissa on nimenomaisesti määrättävä, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä tarkastuksia seurantakeskuksen myöntämän rahoituksen saajien toimitiloissa.

17 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Pöytäkirjaa Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista sovelletaan seurantakeskukseen.

18 artikla

Henkilöstösäännöt

Seurantakeskuksen henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja sekä sääntöjä, joita yhteisön toimielimet ovat yhdessä antaneet henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamisesta.

Jos keskus ottaa palvelukseensa kolmansista maista tulevaa henkilöstöä jäljempänä olevassa 21 artiklassa tarkoitetun sopimuksen perusteella, sen on aina noudatettava tämän artiklan1 kohdassa tarkoitettuja henkilöstösääntöjä ja palvelussuhteen ehtoja.

Seurantakeskus käyttää henkilöstönsä suhteen nimittävälle viranomaiselle annettuja valtuuksia.

Hallintoneuvosto antaa yksimielisesti komission kanssa aiheelliset yksityiskohtaiset soveltamissäännöt 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöstösääntöjen 110 artiklan ja 1 kohdassa tarkoitettujen palvelussuhteen ehtojen mukaisesti.

Hallintoneuvosto voi antaa säännöksiä, jotka mahdollistavat kansallisten asiantuntijoiden siirron jäsenvaltioista seurantakeskuksen määräaikaiseen palvelukseen.

19 artikla

Vastuu

1.   Sopimussuhteeseen perustuva seurantakeskuksen vastuu määräytyy sopimukseen sovellettavan lain mukaan. Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia seurantakeskuksen tekemässä sopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla.

2.   Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella seurantakeskus korvaa sen itsensä tai henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti. Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista tällaisten vahinkojen korvausta koskevat riidat.

3.   Henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta seurantakeskusta kohtaan määrätään seurantakeskuksen henkilöstöön sovellettavissa säännöksissä.

20 artikla

Yhteistyö muiden järjestöjen ja elinten kanssa

Seurantakeskus pyrkii aktiivisesti yhteistyöhön sellaisten kansainvälisten järjestöjen ja muiden, erityisesti eurooppalaisten, hallitustenvälisten tai yksityisten elinten kanssa, joilla on huumausainealan asiantuntemusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteyksiä, joista komissio voi huolehtia perustamissopimuksen 302 artiklan mukaisesti.

Yhteistyön olisi perustuttava ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen järjestöjen ja elinten kanssa sovittuihin työjärjestelyihin. Hallintoneuvosto hyväksyy nämä järjestelyt hallintoneuvoston johtajan esittämän luonnoksen perusteella sen jälkeen, kun komissio on antanut siitä lausunnon. Jos komissio ilmoittaa vastustavansa järjestelyjä, hallintoneuvoston on hyväksyttävä ne kolmen neljäsosan ääntenenemmistöllä äänioikeutettujen jäsenten äänistä.

21 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

Kolmannet maat, jotka yhteisön ja jäsenvaltioiden tavoin pitävät seurantakeskuksen tavoitteita ja työtä tärkeänä, voivat osallistua seurantakeskuksen toimintaan kyseisten kolmansien maiden ja yhteisön välillä perustamissopimuksen 300 artiklan nojalla tehtävien sopimusten mukaisesti.

22 artikla

Yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta

Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista seurantakeskusta vastaan nostetut kanteet perustamissopimuksen 230 artiklan nojalla.

23 artikla

Arviointikertomus

Komissio huolehtii siitä, että seurantakeskuksesta tehdään ulkopuolinen arviointi kuuden vuoden välein siten, että se ajoittuu seurantakeskuksen kahden kolmivuotisen toimintasuunnitelman kattaman kauden päättymisajankohtaan. Arviointiin on sisällytettävä myös Reitox-järjestelmä. Komissio toimittaa arviointikertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja seurantakeskuksen hallintoneuvostolle.

Tässä yhteydessä komissio tekee sääntelyvirastojen kehityksen perusteella tarvittaessa ehdotuksen tämän asetuksen säännösten tarkistamiseksi perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

24 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (ETY) N:o 302/93.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa, 12 päivänä joulukuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. PEKKARINEN

(1)  EUVL C 69, 21.3.2006, s. 22.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 14. kesäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä).

(3)  EYVL L 36, 12.2.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1651/2003 (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 30).

(4)  Katso liite II.

(5)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 787/2004/EY (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 12).

(6)  EUVL L 127, 20.5.2005, s. 32.

(7)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(8)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(9)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(10)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(11)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(12)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

LIITE I

A.

Seurantakeskuksen työssä otetaan asianmukaisesti huomioon yhteisön ja sen jäsenvaltioiden huumausainealaa koskeva toimivalta, sellaisena kuin se on määritelty perustamissopimuksessa. Työ kattaa huumausaineisiin ja niiden väärinkäyttöön liittyvät ilmiöt sekä niihin esitetyt ratkaisut. Keskus noudattaa toiminnassaan Euroopan unionin hyväksymiä huumausaineita koskevia strategioita ja toimintasuunnitelmia.

Seurantakeskus keskittyy työssään seuraaviin ensisijaisiin aloihin:

1)

huumausainetilanteen seuranta, käyttäen erityisesti epidemiologisia ja muita indikaattoreita, sekä uusien suuntausten, erityisesti sekakäyttöön liittyvien suuntausten seuranta;

2)

huumausaineisiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi toteutettavien toimien seuranta; jäsenvaltioissa sovellettavista parhaista käytännöistä tiedottaminen ja tällaisten käytäntöjen vaihdon helpottaminen jäsenvaltioiden kesken;

3)

uusiin psykoaktiivisiin aineisiin liittyvien riskien arviointi ja sellaisen järjestelmän ylläpito, jonka avulla voidaan nopeasti vaihtaa tietoja näiden aineiden käytöstä sekä olemassa olevien psykoaktiivisten aineiden uusista käyttötavoista;

4)

sellaisten välineiden kehittäminen, joiden ansiosta jäsenvaltioiden on helpompi valvoa ja arvioida kansallista politiikkaansa ja komission Euroopan unionin politiikkaa.

B.

Komissio antaa seurantakeskuksen käyttöön ja sen levitettäväksi toimivaltansa perusteella hallussaan olevia tietoja ja tilastotietoja.

LIITE II

KUMOTTU ASETUS JA SEN MUUTOKSET

Neuvoston asetus (ETY) N:o 302/93

EYVL L 36, 12.2.1993, s. 1.

Neuvoston asetus (EY) N:o 3294/94

EYVL L 341, 30.12.1994, s. 7.

Neuvoston asetus (EY) N:o 2220/2000

EYVL L 253, 7.10.2000, s. 1.

Neuvoston asetus (EY) N:o 1651/2003

EUVL L 245, 29.9.2003, s. 30.

LIITE III

VASTAAVUUSTAULUKKO

Neuvoston asetus (ETY) N:o 302/93

Tämä asetus

1 artikla

1 artikla

—

1 artiklan 3 kohdan toinen ja kolmas virke

2 artiklan A kohdan alaotsikko

2 artiklan a kohdan alaotsikko

2 artiklan A kohdan 1 alakohta

2 artiklan a kohdan i alakohdan ensimmäinen lause

—

2 artiklan a kohdan i alakohdan toinen ja kolmas lause

2 artiklan A kohdan 2–5 alakohta

2 artiklan a kohdan ii–v alakohta

2 artiklan B kohdan alaotsikko

2 artiklan b kohdan alaotsikko

2 artiklan B kohdan 6 alakohdan ensimmäinen virke

2 artiklan b kohdan i alakohdan ensimmäinen lause

—

2 artiklan b kohdan i alakohdan toinen lause

2 artiklan B kohdan 7 alakohta

2 artiklan b kohdan ii alakohta

2 artiklan C kohdan alaotsikko

2 artiklan c kohdan alaotsikko

2 artiklan C kohdan 8–10 alakohta

2 artiklan c kohdan i–iii alakohta

2 artiklan D kohdan alaotsikko

2 artiklan d kohdan alaotsikko

2 artiklan D kohdan 11–13 alakohta

2 artiklan d kohdan i, ii ja iv alakohta

—

2 artiklan d kohdan iii ja v alakohta

—

2 artiklan e kohta

3 artikla

4 artikla

4 artikla

3 artikla

5 artiklan 1 kohta

5 artiklan 1 kohta

—

5 artiklan 2-4 kohta

5 artiklan 4 kohta

5 artiklan 5 kohta

6 artiklan 2 ja 3 kohta

6 artiklan 1 kohta

—

6 artiklan 2 kohta

6 a artikla

7 artikla

7 artikla

8 artikla

—

8 artiklan otsikko

—

8 artiklan 2 kohta

8 artiklan 1 kohta

9 artiklan 1 kohdan ensimmäinen, toinen ja viides alakohta

8 artiklan 2 kohta

9 artiklan 1 kohdan toinen ja kolmas alakohta,

9 artiklan 2 kohta,

9 artiklan 3 kohdan toinen virke

—

9 artiklan 3 kohdan ensimmäinen ja kolmas virke

8 artiklan 3 kohta

9 artiklan 4 kohta

8 artiklan 4 kohta

9 artiklan 5 kohdan ensimmäinen ja toinen virke

—

9 artiklan 5 kohdan toinen virke

—

9 artiklan 6 kohta

8 artiklan 5 ja 6 kohta

9 artiklan 7 ja 8 kohta

—

10 artikla

9 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

11 artiklan 1 kohta

—

11 artiklan 2 kohta

9 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

11 artiklan 3 kohta

9 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen–kuudes luetelmakohta

11 artiklan 3 kohdan a alakohta–f alakohdan ensimmäinen lause

—

11 artiklan 3 kohdan f alakohdan toinen lause

—

11 artiklan 3 kohdan g alakohta

9 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan seitsemäs luetelmakohta

11 artiklan 3 kohdan h alakohta

—

11 artiklan 3 kohdan i alakohta

9 artiklan 2 ja 3 kohta

11 artiklan 4 ja 5 kohta

—

12 artikla

10 artiklan 1 kohta

13 artiklan 1 kohta

10 artiklan 2 kohta

13 artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja neljäs alakohta

—

13 artiklan 2 kohdan toinen ja kolmas alakohta

10 artiklan 3–5 kohta

13 artiklan 3 ja 4 kohta

11 artiklan 1–6 kohta

14 artiklan 1–5 kohta

11 artiklan 7–10 kohta

14 artiklan 6–9 kohta

11 a artiklan 1–5 kohta

15 artiklan 1–5 kohta

11 a artiklan 6 ja 7 kohta

15 artiklan 6 kohta

11 a artiklan 8–11 kohta

15 artiklan 7–10 kohta

—

16 artikla

12 artikla

20 artikla

—

20 artiklan toinen kohta

13 artiklan 1 kohta

21 artikla

13 artiklan 2 kohta

—

14 artikla

17 artikla

15 artikla

18 artiklan ensimmäinen, kolmas ja neljäs kohta

—

18 artiklan toinen ja viides kohta

16 artikla

19 artikla

17 artikla

22 artikla

18 artikla

23 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäinen ja kolmas virke

—

23 artiklan ensimmäisen kohdan toinen virke

—

23 artiklan toinen kohta

—

24 artikla

19 artikla

25 artikla

Liitteessä olevan A kohdan ensimmäinen alakohta

Liitteessä I olevan A kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke

—

Liitteessä I olevan A kohdan ensimmäisen alakohdan toinen ja kolmas virke

-

Liitteessä I olevan A kohdan toisen alakohdan 1–4 alakohta

Liitteessä olevan A kohdan toisen alakohdan 1–5 alakohta

—

Liitteessä oleva B kohta

Liitteessä I oleva B kohta

Liitteessä oleva C kohta

—

-

Liite II

—

Liite III