25.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 131/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 778/2005,

annettu 23 päivänä toukokuuta 2005,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan magnesiumoksidin tuonnissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (1) (EY) N:o 384/96, jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   VOIMASSA OLEVAT TOIMENPITEET

(1)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1334/1999 (2) käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan magnesiumoksidin, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, tuonnissa. Toimenpiteitä sovelletaan vähimmäistuontihintana. Välivaiheen tarkastelun jälkeen neuvosto muutti asetuksella (EY) N:o 985/2003 (3) voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden muotoa säilyttämällä vähimmäishinnan mutta asettamalla sille erityisehtoja ja ottamalla käyttöön 27,1 prosentin suuruisen arvotullin kaikissa muissa tapauksissa.

(2)

Olisi huomattava, että alkuperäiset toimenpiteet otettiin käyttöön neuvoston asetuksella (EY) N:o 1473/93 (4), jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’.

B.   TÄMÄ TUTKIMUS

(3)

Kun ilmoitus Kiinasta peräisin olevan magnesiumoksidin tuonnissa sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (5) oli julkaistu, komission yksiköt vastaanottivat perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen pyynnön panna vireille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu. Pyynnön teki 9 päivänä maaliskuuta 2004 Eurométaux, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa 96 prosenttia yhteisön koko magnesiumoksidin tuotannosta. Pyynnössä väitettiin, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(4)

Neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan komissio päätti, että näyttö oli riittävä tarkastelun vireille panemiseksi, minkä johdosta komission yksiköt julkaisivat perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanoa koskevan ilmoituksen (6) ja panivat vireille asiaa koskevan tutkimuksen.

(5)

Komission yksiköt ilmoittivat tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjänä oleville yhteisön tuottajille, pyyntöä tukeneille muille yhteisön tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa, tuojille/kauppiaille, käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan hallituksen edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää kuulemista menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(6)

Komission yksiköt lähettivät kyselylomakkeen kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja niille, jotka olivat pyytäneet kyselylomaketta menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(7)

Koska Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia ja tarkasteltavana olevan tuotteen tuojia oli ilmeisen runsaasti, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttämistä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Selvittääkseen, olisiko otantamenetelmää käytettävä, ja mikäli sitä käytettäisiin, miten otos valittaisiin, komission yksiköt lähettivät otantaan liittyvät kyselylomakkeet, joissa pyydettiin erityisesti tietoja kunkin vientiä harjoittavan tuottajan ja tuojan, jota asia koski, keskimääräisestä myynnin määrästä ja hinnasta. Yksikään vientiä harjoittava tuottaja tai tuoja ei vastannut. Näin ollen pääteltiin, että otantamenetelmää ei tarvinnut käyttää.

(8)

Lisäksi kyselylomake lähetettiin kaikille Amerikan yhdysvalloissa, jäljempänä ’Yhdysvallat’, Australiassa ja Intiassa (mahdolliset vertailumaat) toimiville tuottajille, jotka olivat komission yksiköiden tiedossa.

(9)

Vastaus kyselylomakkeeseen saatiin neljältä pyynnön esittäjänä olevalta yhteisön tuottajalta ja yhdeltä vertailumaassa, eli Yhdysvalloissa, toimivalta tuottajalta.

(10)

Komission yksiköt hankkivat ja tarkistivat kaikki polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden määrittämisen sekä yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä suoritettiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

 

Yhteisön tuottajat

Grecian Magnesite SA, Ateena, Kreikka

Magnesitas Navarras SA, Pamplona, Espanja

Magnesitas de Rubián SA, Sarria (Lugo), Espanja

Styromag GmbH, St. Katharein an der Laming, Itävalta.

 

Vertailumaahan sijoittautunut tuottaja

Premier Chemicals, LLC, King of Prussia, Pennsylvania, Yhdysvallat.

(11)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus koski 1 päivän huhtikuuta 2003 ja 31 päivän maaliskuuta 2004 välistä ajanjaksoa, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2000 ja tutkimusajanjakson lopun välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

C.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(12)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin aiemmissa tutkimuksissa, jotka johtivat voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon, eli magnesiumoksidi, eli luonnon emäksinen kalsinoitu magnesiitti, joka kuuluu CN-koodiin ex 2519 90 90 (Taric-koodi 25199090*10).

(13)

Magnesiumoksidia valmistetaan luonnossa esiintyvästä magnesiumkarbonaatista tai magnesiitista. Magnesiumoksidin tuottamiseksi magnesiitti on louhittava, rouhittava, eroteltava ja poltettava lämpökaapissa 700–1 000 celsiusasteen lämmössä. Tuloksena saadaan magnesiumoksidia, jossa on magnesiumoksidia useina eri määrinä tai laatuina. Magnesiumoksidin yleisimmät epäpuhtaudet ovat SiO2, Fe2O3, Al2O3, CaO ja B2O3 (pii-, rauta-, alumiini-, kalsium- ja boorioksidi). Magnesiumoksidia käytetään pääasiassa maataloudessa eläinten ruokinnassa tai lannoitteena sekä teollisuudessa rakennusteollisuuden lattianpäällysteissä ja eristyslevyissä sekä selluloosa-, paperi-, kemian-, lääke-, palonsuoja- ja hioma-aineteollisuudessa ja ympäristönsuojelussa.

(14)

Tässä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa vahvistetaan aiemmissa tutkimuksissa tehty päätelmä, jonka mukaan Kiinasta vietävät tuotteet ja yhteisön tuottajien valmistamat ja yhteisön markkinoilla myymät tuotteet sekä vertailumaan tuottajan valmistamat ja vertailumaan kotimarkkinoilla myymät tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita, koska niiden fyysiset ominaisuudet ja käyttötarkoitukset ovat olennaisilta osiltaan samat.

D.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(15)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen.

(16)

Koska yksikään kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista tai yhteisön tuojista ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä, asiaa oli tutkittava komission yksiköiden muista lähteistä saamia tietoja käyttäen. Tämän vuoksi ja perusasetuksen 18 artiklan säädösten mukaisesti käytettiin Eurostatin tietoja, joissa käytetään kahdeksannumeroisia CN-koodeja ja kymmennumeroisia Taric-koodeja, ja tarkistettiin nämä tiedot muiden lähteiden kanssa.

(17)

On huomattava, että kahdeksannumeroisiin CN-koodeihin perustuviin Eurostatin tietoihin sisältyy muitakin tuotteita kuin tarkasteltavana oleva tuote. Tarkastelujaksoa koskevat kymmennumeroisia Taric-koodeja käyttävät tiedot eivät sisällä kymmentä unioniin tuolloin liittymässä ollutta maata.

(18)

Tämän vuoksi Eurostatin kymmennumeroisiin Taric-koodeihin perustuvaa tietoa käytettiin Euroopan unionin ennen sen laajentumista muodostaneen viidentoista jäsenvaltion osalta ja Eurostatin kahdeksannumeroisiin CN-koodeihin perustuvia tietoja käytettiin kymmenen uuden jäsenvaltion osalta. Lisäksi Eurostatin kahdeksannumeroisiin CN-koodeihin perustuvia tietoja, joita käytettiin kymmenen uuden jäsenvaltion osalta, oikaistiin vähentämällä kahdeksannumeroisiin CN-koodeihin perustuvien tietojen ja laajentumista seuranneen kuuden kuukauden jakson aikana kymmenen uuden jäsenvaltion ilmoittamien kymmennumeroisiin Taric-koodeihin perustuvien tietojen välinen prosentuaalinen ero, jotta muut kuin tarkasteltavana oleva tuote jätettäisiin tarkastelun ulkopuolelle.

(19)

Oikaistujen Taric-tietojen perusteella huomattiin, että tutkimusajanjakson aikana magnesiumoksidia tuotiin Kiinasta yhteisöön 115 225 tonnia, mikä vastaa noin 29 prosenttia yhteisön kulutuksesta.

(20)

Aikaisemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeneen tarkastelun tutkimusajanjakson aikana Kiinasta yhteisöön tuodun magnesiumoksidin määrä oli 110 592 tonnia eli noin 31 prosenttia yhteisön kulutuksesta.

(21)

Olisi huomattava, että koska yhteisö laajentui käsittämään 25 jäsenvaltiota, edellisen ja tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vientimääriä ja viennin markkinaosuuksia ei voi vertailla.

(22)

Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti komission yksiköt käyttivät samaa menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. On muistettava, että alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettiin 27,1 prosentin polkumyyntimarginaali.

(23)

Koska Kiina on siirtymätalousmaa, normaaliarvo oli määritettävä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti soveltuvasta markkinataloutta toteuttavasta kolmannesta maasta saatujen tietojen perusteella.

(24)

Koska aikaisemmassa toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa Intia valittiin vertailumaaksi normaaliarvon määrittämisen suhteen, lähetettiin yhteistyöpyyntö Intiassa toimiville tuottajille. Lisäksi yhteistyöpyyntö osoitettiin myös kaikille tunnetuille tuottajille Australiassa ja Yhdysvalloissa, joita oli esitetty mahdollisiksi vertailumaiksi toimenpiteiden päättymistä koskevassa tutkimuksessa.

(25)

Yksi Intiassa toimiva tuottaja suostui yhteistyöhön, mutta ei vastannut kyselyyn. Yksi Australiassa toimiva tuottaja vastasi, mutta ilmoitti, ettei voinut auttaa komission yksiköitä toimittamalla heille pyydettyjä tietoja. Vain yksi Yhdysvalloissa toimiva tuottaja suostui toimittamaan pyydetyt tiedot.

(26)

Yhdysvaltojen suhteen havaittiin, että kilpailu on riittävän voimakasta Yhdysvaltain markkinoilla. Magnesiumoksidin tuonnille ei ole asetettu polkumyyntitulleja, tarkasteltavana olevaa tuotetta tuodaan huomattavia määriä kolmansista maista ja paikallisia, kilpailevia tuottajia on kaksi. Yhteistyössä toimineen yhdysvaltalaisen tuottajan tuotantoprosessi on samanlainen kuin kiinalaisten tuottajien. Yhdysvaltalaisen tuottajan kotimaanmyynti vastaa huomattava osaa (noin 83 prosenttia) yhteisön Kiinasta peräisin olevasta kokonaistuonnista tutkimusajanjakson aikana.

(27)

Näin ollen pääteltiin, että Yhdysvallat oli sopiva vertailumaa normaaliarvon määrittämistä varten.

(28)

Perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti arvioitiin, voitiinko yhdysvaltalaisen tuottajan kotimarkkinamyyntiä Yhdysvalloissa pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena, kun otettiin huomioon siitä veloitetut hinnat. Tätä varten tutkimusajanjakson yksikkökohtaisia kokonaistuotantokustannuksia verrattiin myyntitoimien keskimääräiseen yksikköhintaan vastaavana aikana. Kaiken myynnin todettiin olleen kannattavaa. Tutkimus osoitti myös, että yhteistyössä toimineen tuottajan kaikki myynti Yhdysvalloissa tapahtui etuyhteydettömille asiakkaille. Näin ollen normaaliarvo määritettiin Yhdysvaltain kotimarkkinoiden riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamien tai maksettaviksi tulevien hintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(29)

Kuten jo todettiin, luotettavamman tiedon puuttuessa vientihinnan perustana käytettiin Eurostatin tietoja. Havaittiin, että Eurostat perustaa hintatietonsa CIF-hintaan yhteisön rajalla. Nämä hinnat muunnettiin FOB-tasolle (vapaasti aluksessa) vähentämällä merirahti- ja vakuutuskustannukset. Yhteisön tuotannonalan toimittamia tietoja kyseisistä kustannuksista käytettiin laskelmissa, koska muita luotettavampia tietoja ei ollut käytettävissä.

(30)

Normaaliarvon ja noudettuna lähettäjältä -vientihinnan tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin, perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti, oikaisujen muodossa asianmukaisesti huomioon eroavuudet, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen. Oikaisuja tehtiin meri- ja sisämaarahdin suhteen.

(31)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti normaaliarvon painotetun keskiarvon ja vientihintojen painotetun keskiarvon välisen vertailun perusteella edellä esitetyn mukaisesti. Vertailu osoitti polkumyyntiä tapahtuneen. Polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana oli 100,73 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin aikaisemmassa tutkimuksessa havaittu taso (41,9 prosenttia).

(32)

Tutkimusajanjaksolla tapahtuneen polkumyynnin analyysin lisäksi tutkittiin myös polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä. Koska yhteistyössä toimivia vientiä harjoittavia tuottajia ei ole ja koska Kiinan magnesiumoksiditeollisuudesta on vain vähän julkista tietoa, seuraavat päätelmät perustuvat ennen muuta käytettävissä oleviin tietoihin, joita ovat Japanin kauppatilastot, Yhdysvaltojen tilastotoimiston (US bureau of the Census) tiedot ja Kiinan tullitiedot, jotka pyynnön esittäjä toimitti.

(33)

Toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelupyynnön mukaan kiinalaisilla tuottajilla on huomattavaa käyttämätöntä tuotantokapasiteettia, koska Kiinassa on maailman suurin magnesiittimalmivaranto, joka arvioidaan 1 300 000 tonniksi. Kiinan koko tuotantokapasiteetin tarkasteltavana olevan tuotteen osalta arvioidaan olevan 800 000–1 000 000 tonnia vuodessa ja maan kotimarkkinakulutuksen arvioidaan olevan noin 250 000 tonnia ja viennin noin 550 000 tonnia vuodessa. Tämän vuoksi tuotantoa Kiinassa voidaan nopeasti lisätä, jos markkinaolosuhteet antavat siihen aihetta.

(34)

Saman lähteen perusteella todettiin, että Kiinan koko maailmanlaajuinen magnesiumoksidin vienti kasvoi 17 prosenttia vuodesta 1999 vuoteen 2003 eli 465 900 tonnista 545 600 tonniin. Muille maailmanmarkkinoille kuten Japaniin tai Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin hinnat ovat noin 38 prosenttia alhaisemmat kuin vientihinnat yhteisöön, joten viejien kannattaisi lisätä vientiään yhteisöön enemmän kuin kolmansiin maihin, jos voimassa olevat toimenpiteet kumotaan.

(35)

Lisäksi Kiinan Japaniin suuntautuvan viennin hinnat laskivat vuonna 2003 noin 13 prosenttia eli vuonna 2000 ne olivat 109,4 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja vuonna 2003 ne olivat 95 Yhdysvaltain dollaria tonnilta. Myös Yhdysvaltoihin suuntautuneen viennin hinnat laskivat noin 8 prosenttia samana ajanjaksona eli vuonna 2000 ne olivat 133 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja vuonna 2003 ne olivat 122 Yhdysvaltain dollaria tonnilta.

(36)

Tämä osoittaa selvästi, että jos toimenpiteet kumottaisiin, kiinalaisilla viejillä olisi selvä syy suuntautua yhteisön markkinoille huomattavan käyttämättömän tuotantokapasiteettinsa takia ja koska hintataso yhteisössä on korkeampi kuin kolmansissa maissa.

(37)

Olisi myös huomattava, että tarkasteltavana olevan tuotteen yleinen hintataso yhteisössä tekee yhteisön markkinoista hyvin houkuttelevat. Tämä on lisäsyy kasvattaa yhteisöön suuntautuvaa vientiä lisäämällä tuotantoa. Lisäksi, kuten edellä jo mainittiin, kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintojen todettiin olevan alhaisemmat kuin yhteisöön suuntautuneen viennin hinnat. Yhteisön markkinoiden houkuttelevat ja suhteellisen korkeat hinnat eivät kuitenkaan todennäköisesti pitkällä aikavälillä säily samalla tasolla. Jos toimenpiteet kumottaisiin, lukuisat kiinalaiset viejät kiinnostuisivat yhteisön markkinoista kasvattaakseen osuuttaan niillä. Tällainen kasvanut kilpailu voisi kuitenkin johtaa halvempiin hintoihin. Tästä johtuen on erittäin todennäköistä, että kaikkien yhteisön markkinoilla olevien toimijoiden olisi laskettava hintojaan.

(38)

Tutkimus osoittaa, että Kiina on jatkanut polkumyyntikäytäntöään tutkimusajanjakson aikana huomattavasti aikaisempaa suuremmassa määrin. Koska Kiinalla on huomattavaa käyttämätöntä tuotantokapasiteettia ja Kiinan vienti kolmansiin maihin tapahtuu vielä alhaisempaan hintaan kuin vienti yhteisöön, on erittäin todennäköistä, että Kiinan vientiä harjoittavat tuottajat lisäisivät merkittävästi tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuvaa vientiä yhteisöön, jos voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin.

E.   YHTEISÖN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

(39)

Neljä valituksen tehnyttä yhteisön tuottajaa vastasi kyselyyn ja toimi tutkimuksessa täysimääräisesti yhteistyössä. Tutkimusajanjaksona ne edustivat 96 prosenttia yhteisön koko tuotannosta.

(40)

Tämän perusteella katsotaan, että neljä valituksen tehnyttä yhteisön tuottajaa muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

F.   YHTEISÖN MARKKINOIDEN TILANNE

(41)

Yhteisön kulutus määritettiin laskemalla yhteen yhteisön tuotannonalan yhteisössä myymä määrä, tuonti Kiinasta ja tuonti muista kolmansista maista.

Taulukko 1 –   Yhteisön kulutus (myyntimäärät)

Yhteisön kulutus

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Tonnia

423 791

448 234

456 197

398 038

392 416

 

Indeksi

100

106

108

94

93

– 7

Vuosimuutos (prosenttia)

 

6

2

– 14

– 1

 

Lähde: Eurostatin tiedot.

(42)

Magnesiumoksidin kulutus EU:ssa kasvoi vuosina 2000–2002 ja saavutti huippunsa vuonna 2002, kun sen kulutus oli noin 456 197 tonnia, ja laski sitten vuonna 2003 ja tutkimusajanjaksona 392 416 tonniin. Koko jakson aikana lasku oli 7 prosenttia, mutta vuodesta 2000 vuoteen 2001 nousu oli 6 prosenttia.

(43)

Tarkasteltavana olevan tuotteen kulutuksen vaihtelu, joka oli 10 prosenttia ylös- tai alaspäin vuositasolla, ei ole suuntaa antava pitkällä aikavälillä. Yhteisön tuotannonala pitää kiinni kannastaan, että magnesiumoksidin kokonaismarkkinat ovat melko vakaat ja tämä lievä vaihtelu on pitkällä aikavälillä kulutuksen normaalivaihtelun mukaista.

(44)

Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä kehittyi samaa vauhtia kuin yhteisön kulutus. Se lisääntyi keskimäärin 8 prosenttia vuoteen 2002 asti ja alkoi sitten vähetä. Kaiken kaikkiaan tarkastelujaksolla tuonti Kiinasta väheni 18 prosenttia eli 140 171 tonnista 115 225 tonniin.

Taulukko 2 –   Tuonti Kiinasta

Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrät

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Tonnia

140 171

150 403

163 116

126 387

115 225

 

Indeksi

100

107

116

90

82

– 18

Vuosimuutos

 

7

9

– 26

– 8

 

Lähde: Eurostatin tiedot.

(45)

Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 36 prosenttiin vuonna 2002, mikä oli yhteisön kulutuksen kasvun mukaista. Vuodesta 2003 alkaen se alkoi vähitellen pienetä, mutta oli tutkimusajanjakson aikana vielä 29 prosenttia.

Taulukko 3 –   Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus

Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Prosenttiosuus markkinoista

33

34

36

32

29

 

Indeksi

100

103

109

97

88

– 12

Lähde: Eurostatin tiedot.

(46)

Kiinasta peräisin olevan tuonnin keskimääräinen hinta jatkoi laskemistaan kaikkiaan 24 prosentilla tarkastelujakson aikana.

Taulukko 4 –   Kiinasta peräisin olevan tuonnin keskimääräinen hinta

Kiinasta peräisin olevan tuonnin keskimääräinen hinta

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

EUR/tonni

174

164

149

135

133

 

Indeksi

100

94

86

78

76

– 24

Lähde: Eurostatin tiedot.

(47)

Tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta peräisin olevan tuonnin keskihinta tutkimusajanjakson aikana oli 133 euroa tonnilta CIF-hintana yhteisön rajalla ilmoitettuna kymmennumeroisella Taric-kooditasolla. Hinnan alittavuuden analyysia varten yhteisön tuotannonalan keskimääräisiä myyntihintoja (noudettuna lähettäjältä -hinta) verrattiin Kiinasta peräisin olevan tuonnin hintoihin tutkimusajanjakson aikana ja tarvittavat oikaisut tehtiin tuonnin jälkeisten kustannusten, tuontitullien ja polkumyyntitullien huomioon ottamiseksi. Tällöin ei todettu hinnan alittavuutta.

Taulukko 5 –   Tuotanto

Tuotanto

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Indeksi

100

104

102

97

95

– 5

Vuosimuutos

 

4

– 2

– 5

– 2

 

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(48)

Yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi aluksi 4 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2001 noudattaen jossain määrin yhteisön kulutuksen kehitystä. Sittemmin se kuitenkin oli jatkuvasti laskusuuntainen ja kokonaisuudessaan se laski 5 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tutkimusajanjakson aikana yhteisön tuotannonalan magnesiumoksidin tuotanto vastasi noin 55 prosenttia yhteisön kulutuksesta.

Taulukko 6 –   Tuotantokapasiteetti

Tuotantokapasiteetti

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Indeksi

100

100

100

100

100

0

Vuosimuutos

 

0

0

0

0

 

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(49)

Tuotantokapasiteetti pysyi vakaana tarkastelujakson aikana.

Taulukko 7 –   Kapasiteetin käyttöaste

Tuotantokapasiteetin käyttöaste

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Indeksi

100

104

102

97

95

– 5

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(50)

Edellä oleva taulukko osoittaa, että tarkastelujaksolla kapasiteetin käyttöasteen kehitys noudatti tuotannon kehityssuuntauksia. Se nousi vuodesta 2000 vuoteen 2001 ja sen jälkeen oli jatkuvasti laskusuuntainen. Tarkastelujakson aikana lasku oli 5 prosenttiyksikköä.

Taulukko 8 –   Myynnin määrä yhteisön markkinoilla (tonnia)

Myynnin määrä yhteisön markkinoilla

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Etuyhteydettömille osapuolille

Indeksi

100

98

94

87

89

– 11

Etuyhteydessä oleville osapuolille

Indeksi

100

149

150

150

157

57

Etuyhteydessä oleville ja etuyhteydettömille osapuolille

Indeksi

100

104

101

95

97

– 3

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(51)

Yhteisön tuotannonalan myynti etuyhteydettömille asiakkaille yhteisön markkinoilla väheni 11 prosenttia vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Myynti etuyhteydessä oleville yrityksille kasvoi 57 prosenttia vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kyseessä oli vain yhden yrityksen myynti, ja se tapahtui samaan yritysryhmään kuuluville tytäryrityksille. Tämä myynti oli noin 17 prosenttia kaikesta magnesiumoksidin myynnistä tarkastelujaksolla.

(52)

Kokonaismyyntimäärä yhteisön markkinoilla laski noin 3 prosenttia vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä.

Taulukko 9 –   Yhteisön tuotannonalan magnesiumoksidin myyntihinnat

Yhteisön tuotannonalan myyntihinnat etuyhteydettömille osapuolille

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Indeksi

100

108

110

109

109

9

Vuosimuutos

 

8

2

– 1

– 1

 

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(53)

Vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla veloittamat magnesiumoksidin keskimääräiset myyntihinnat kasvoivat 9 prosenttia. Myyntihinnat olivat korkeimmillaan vuonna 2002 ja laskivat hiukan vuonna 2003 ja tutkimusajanjakson aikana.

Taulukko 10 –   Markkinaosuus

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Prosenttiosuus markkinoista

62

61

59

63

65

 

Indeksi

100

98

95

102

105

5

Lähde: Eurostatin tiedot ja yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(54)

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus nousi vuonna 2000 olleesta 62 prosentista 65 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Huomattava kasvu tapahtui vuosien 2002 ja 2003 välillä (7 prosenttia markkinoista).

(55)

Vaikuttaa siltä, että yhteisön tuotannonala on onnistunut valtaamaan markkinaosuuksia muihin kolmansiin maihin verrattuina kilpailukykyisten hintojensa vuoksi.

Taulukko 11 –   Varastot

Varastot

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Indeksi

100

107

94

101

81

– 19

Vuosimuutos

 

7

– 13

7

– 20

 

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(56)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että tarkastelujakson aikana varastot pienenivät huomattavasti eli 19 prosenttia. Ajanjaksona vuodesta 2000 vuoteen 2003 varastot olivat noin 43 000 tonnia ja tutkimusajanjakson aikana ne laskivat hiukan yli 35 000 tonniin.

(57)

Vuonna 2000 varastojen osuus yhteisön tuotannonalan EU:ssa tapahtuneesta myynnistä oli noin 16 prosenttia, ja tutkimusajanjaksolla vastaava osuus oli noin 14 prosenttia.

(58)

Tarkastelujakson aikana kannattavuus ilmaistuna prosentteina nettomyyntiarvosta etuyhteydettömille yrityksille kehittyi seuraavasti:

Taulukko 12 –   Kannattavuus

Kannattavuus

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Indeksi

100

113

538

13

200

100

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(59)

Vuoden 2000 tappiollisuuden jälkeen yhteisön tuotannonalan myynti on alkanut olla kannattavaa tutkimusajanjakson loppuun asti. Vuonna 2002 voitollisuus oli suurimmillaan 4,3 prosentissa ja laski sitten 0,1 prosenttiin vuonna 2003 ja 1,6 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana. Vuonna 2003 tapahtunut lasku johtui myyntimäärien laskusta ja kiinalaisten tuottajien hintojen aiheuttamasta paineesta, jonka vuoksi yhteisön tuotannonala ei voinut nostaa hintojaan kohtuullisen voittomarginaalin edellyttämälle tasolle.

(60)

On huomattava, että kun otetaan huomioon myynti etuyhteydessä oleville osapuolille, voitollisuus on hiukan alhaisempi mutta kehityssuuntaus ei muutu.

Taulukko 13 –   Kassavirta

Kassavirta

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Indeksi

100

128

160

82

134

34

Vuosimuutos

 

28

33

– 79

52

 

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(61)

Kassavirta parani tarkastelujaksolla 34 prosenttia, ja se kehittyi samansuuntaisesti kuin kannattavuus.

Taulukko 14 –   Investoinnit

Investoinnit

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Indeksi

100

92

76

74

81

– 19

Vuosimuutos

 

– 8

– 16

– 2

6

 

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(62)

Investoinnit vähenivät noin 19 prosenttia vuodesta 2000 tutkimusajanjaksoon. Tästä huolimatta tämän tutkimuksen tutkimusajanjakson aikana investointien määrä oli 24 prosenttia suurempi kuin edellisen tutkimuksen tutkimusajanjakson aikana, jolloin investoinnit olivat enimmillään 4 219 000 ECU. Investoinnit liittyivät pääasiallisesti tuotantoprosessin parantamiseen ja rationalisointiin kustannusten säästämiseksi ja ympäristövaatimusten noudattamiseksi.

Taulukko 15 –   Sijoitetun pääoman tuotto

Sijoitetun pääoman tuotto

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Indeksi

100

129

700

14

231

131

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(63)

Sijoitetun pääoman tuotto oli ollut negatiivista vuonna 2000 mutta kasvoi noin 11,6 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla, ja tuottavuuden kanssa samansuuntainen kehitys jatkui.

(64)

Yhteisön tuotannonala kykeni edelleen saamaan pääomaa tarkastelujakson aikana.

Taulukko 16 –   Työllisyys

Työllisyys

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Indeksi

100

99

90

85

80

– 20

Vuosimuutos

 

– 1

– 9

– 5

– 5

 

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(65)

Taulukosta käy ilmi, että työntekijämäärä väheni 20 prosenttia tarkastelujakson aikana. Väheneminen oli suurinta vuodesta 2001 tutkimusajanjaksoon ulottuvalla jaksolla.

(66)

Koska tuotanto laski hitaammin kuin työllisyys, tuottavuus kasvoi samaan aikaan 19 prosenttia, kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi:

Taulukko 17 –   Tuottavuus

Tuottavuus

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Indeksi

100

105

113

115

119

19

Vuosimuutos

 

5

8

2

4

 

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(67)

Tarkastelujakson aikana yhteisön tuotannonalan työntekijöiden palkat laskivat noin 4 prosenttia.

Taulukko 18 –   Palkat

Palkat

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Indeksi

100

104

99

100

96

– 4

Vuosimuutos

 

4

– 4

0

– 3

 

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(68)

Tutkimus osoitti yhteisön tuotannonalan vientitoiminnan kehittyneen seuraavasti:

Taulukko 19 –   Yhteisön tuotannonalan vienti

Yhteisön tuotannonalan vienti

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Tonnia

9 240

9 206

15 671

9 962

10 022

 

Indeksi

100

100

170

108

108

8

Vuosimuutos

 

0

70

– 62

1

 

Lähde: Yhteisön tuotannonalan tarkastetut kyselyvastaukset.

(69)

Yhteisön tuotannonalan magnesiumoksidin vienti kasvoi 8 prosenttia tarkastelujaksolla, etupäässä vuonna 2002. Viennin määrän kasvulla oli kuitenkin vain vähäinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen, koska vienti muodosti keskimäärin noin 4 prosenttia yhteisön tuotannonalan kokonaismyynnistä.

(70)

Magnesiumoksidin tuonti yhteisöön muista kolmansista maista kuin Kiinasta sekä sen keskihinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 20 –   Tuonti yhteisöön muista kolmansista maista (määrä)

Tonnia

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Turkki

2 704

3 116

7 010

2 105

1 373

Yhdysvallat

849

1 518

326

704

897

Israel

2 417

2 558

2 714

3 156

2 725

Meksiko

703

781

627

856

755

Japani

1 949

1 658

2 081

627

455

Australia

1 115

749

42

341

301

Norja

459

198

72

117

149

Muut kolmannet maat

56

1 462

679

109

516

Yhteensä

10 252

12 041

13 550

8 016

7 172

Lähde: Eurostatin tiedot.

Taulukko 21 –   Tuonti yhteisöön muista kolmansista maista (keskihinta)

Euroa

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Turkki

128

147

154

169

195

Yhdysvallat

1 475

509

1 431

796

795

Israel

964

712

607

611

667

Meksiko

458

718

870

591

617

Japani

1 164

1 173

1 044

713

458

Australia

609

495

466

407

431

Norja

284

0

495

295

270

Muut kolmannet maat

0

528

740

200

191

Lähde: Eurostatin tiedot.

Taulukko 22 –   Muista kolmansista maista yhteisöön tulleen tuonnin markkinaosuus

Muista kolmansista maista yhteisöön tulleen tuonnin markkinaosuus

2000

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tutkimusajanjakso/2000

Prosenttiosuus markkinoista

2

2

3

2

1

– 1

Hakemisto

100

117

129

80

73

 

Lähde: Eurostatin tiedot.

(71)

Magnesiumoksidin tuonnin kokonaismäärä muista kolmansista maista kuin Kiinasta laski tarkastelujaksolla vuonna 2000 olleesta 10 252 tonnista 7 172 tonniin tutkimusajanjaksolla. Muista kolmansista maista tulleen tuonnin markkinaosuuksien laskemista varten tehtiin pieni mukautus ja jätettiin ottamatta huomioon yhteisön markkinoilla myydyn sellaisen tuonnin määrä, jossa ostajana tytäryritykseltä Turkista on joku yhteisön tuottajista. Tällaisen tuonnin markkinaosuus laski noin 2 prosentista noin 1 prosenttiin tämän jakson aikana. Suurimmat yhteisöön viejät ovat olleet Turkki, Israel, Australia ja Yhdysvallat.

(72)

Keskimääräiset muista kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat olivat huomattavasti korkeammat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat tutkimusajanjaksolla. Olisi kuitenkin huomattava, että Eurostatin kymmennumeroisiin Taric-koodeihin perustuva tieto sisältää myös synteettisen magnesiumoksidin hinnat. Synteettisen magnesiumoksidin puhtausaste on paljon suurempi kuin tarkasteltavana olevan tuotteen ja näin ollen myös sen hinta on korkeampi. Koska kymmennumeroisiin Taric-koodeihin perustuvien Eurostat-tietojen tuoteyhdistelmään sisältyvän synteettisen magnesiumoksidin ja tarkasteltavana olevan tuotteen välisestä suhteesta ei ole saatavilla tarkkaa tietoa, voidaan kohtuudella olettaa, että kolmansista maista peräisin olevan magnesiumoksidin kokonaishintataso oli korkeampi kuin yhteisön tuotannonalan hintataso tutkimusajanjaksolla.

(73)

Kuten edellä on selostettu, tarkasteltavana olevan tuotteen kulutus laski hiukan tarkastelujakson aikana. Kuten aikaisemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, katsotaan kuitenkin, että yhteisön kulutuksella ei ollut huomattavaa vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana, kuten 42 kappaleessa on yhteisön kulutuksesta selitetty.

(74)

Voimassa olevat toimenpiteet ovat johtaneet yhteisön tuotannonalan osittaiseen elpymiseen vuoden 2000 jälkeen. Taloudelliset tekijät kuten markkinaosuudet, tuottavuus, sijoitetun pääoman tuotto, kassavirta, tuottavuus ja loppuvarastot kehittyivät myönteisesti. Yhteisön tuotannonalan myynti on ollut kannattava vuodesta 2001 (0,9 prosenttia) tutkimusajanjaksolle (1,6 prosenttia). Kiinalaisten viejien aiheuttaman paineen vuoksi yhteisön tuotannonala ei kuitenkaan ole saavuttanut voitollisuutta, joka riittäisi takaamaan alan elinkelpoisuuden tulevaisuudessa. Tuotannon (– 5 prosenttia), kapasiteetin käyttöasteen (– 5 prosenttia) ja yhteisön markkinoilla tapahtuvan myynnin (– 3 prosenttia) laskeva kehityssuunta oli enemmän tai vähemmän yhdenmukainen kulutuksen laskun kanssa. Tämä on kuitenkin tapahtunut työllisyyden (– 20 prosenttia) ja sijoitusten (– 19 prosenttia) kustannuksella. On huomattava, että yhden yhteisön tuottajan harjoittama myynti etuyhteydessä oleville osapuolille ei muuttanut yhteisön tuotannonalan tilanteen yleiskuvaa. Näin ollen voidaan päätellä, että vaikka yhteisön tuotannonalan tilanne on parantunut, se on edelleen haavoittuva, muun muassa Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin jatkumisen vuoksi. Yhteisön tuotannonalan ponnistelut kilpailukyvyn parantamiseksi eivät näin ollen ole täysin onnistuneet.

(75)

Toisaalta olisi myös syytä huomata, että Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus ovat laskeneet tarkastelujaksolla. Lisäksi todettiin, että Kiinasta peräisin oleva tuonti ei ollut alittanut yhteisön tuotannonalan hintoja. Näissä olosuhteissa ja erityisesti kun otetaan huomioon yhteisön tuotannonalan tilanteen vähäinen parantuminen, Kiinasta peräisin olevan tuonnin ja sen markkinaosuuden lasku sekä hinnan alittavuuden puuttuminen, polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttaman vahingon jatkumista ei voitu osoittaa. Tästä syystä tutkittiin, toistuisiko vahinko, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(76)

Arvioitaessa voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon päättymisen todennäköisiä vaikutuksia yhteisön tuotannonalan tilanteeseen huomioon otettiin useita tekijöitä edellä olevissa kappaleissa esitetyn yhteenvedon mukaisesti.

(77)

Kuten jo osoitettiin, jos polkumyynnin vastaisten toimien annetaan raueta, on hyvin todennäköistä, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta polkumyyntihinnoilla lisääntyisi huomattavasti, kun otetaan huomioon Kiinassa oleva suuri ylimääräinen tuotantokapasiteetti, mikä johtuu maailman suurimman magnesiittimalmivarannon sijaitsemisesta Kiinassa.

(78)

Verrattaessa Kiinasta peräisin olevaa tuontia muista kolmansista maista peräisin olevaan, yhteisöön suuntautuvaan tuontiin huomataan merkittävä ero hinnoissa. Muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin hinnat olivat tarkastelujaksolla korkeat, kun taas Kiinasta peräisin olevan, polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnat laskivat jatkuvasti. Lisäksi Kiinan muille magnesiumoksidin tärkeimmille markkinoille suuntautuvan viennin hinnat olivat 38 prosenttia alemmat kuin yhteisöön suuntautuvan viennin hinnat, mikä osoittaa selvästi, että Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuvan viennin määrän kasvu kohdistaisi yhteisön tuotannonalaan lisää paineita, kun muistetaan, että kyseinen vienti on jo tarkastelujaksolla luonut paineen yhteisön hintojen laskuun.

(79)

Edellä esitetyn valossa päätellään, että toimenpiteiden raukeaminen johtaisi kaiken todennäköisyyden mukaan yhteisön tuotannonalaan kohdistuvan vahingon toistumiseen.

G.   YHTEISÖN ETU

(80)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tarkasteltiin, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan yhteisön edun vastaista. Yhteisön edun määrittäminen perustui arviointiin kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista kuten tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön tuotannonalan, tuojien/kauppiaiden sekä käyttäjien ja tavarantoimittajien etunäkökohdista.

(81)

Olisi muistettava, että toimenpiteiden ottamista uudelleen käyttöön ei aiemmassa tarkastelussa pidetty yhteisön edun vastaisena. Koska tämä tutkimus on toimenpiteiden päättymistä koskeva tarkastelu, siinä voidaan lisäksi arvioida voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden mahdollisia asianomaisille osapuolille aiheuttamia kohtuuttomia haittavaikutuksia.

(82)

Tällä perusteella tutkittiin, oliko vahingollisen polkumyynnin jatkumista koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että tässä erityistapauksessa toimenpiteiden voimassa pitäminen ei ole yhteisön edun mukaista.

(83)

On muistettava, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan, tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnin todettiin todennäköisesti jatkuvan ja että vaarana on se, että yhteisön tuotannonalalle aiheutuva vahinko toistuu tällaisen tuonnin vuoksi. Lisäksi havaittiin, että yhteisön tuotannonalan tilanne on erittäin haavoittuva. Toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen auttaisi yhteisön tuotannonalaa täysin elpymään ja sillä vältettäisiin enempi vahinko. Sen vuoksi on yhteisön tuotannonalan edun mukaista säilyttää Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vastaiset toimenpiteet.

(84)

Komission yksiköt lähettivät kyselylomakkeen 23 tuojalle/kauppiaalle, jotka mainittiin valituksessa. Vastauksia ei saatu.

(85)

Tässä tilanteessa pääteltiin, että voimassa olevat toimenpiteet eivät suuresti vaikuttaneet tuojiin eivätkä kauppiaisiin, joten toimenpiteiden jatkamisellakaan ei olisi niihin huomattavaa vaikutusta. Tämä vastaa myös edellisissä tutkimuksissa tehtyjä päätelmiä.

(86)

Komission yksiköt lähettivät kyselylomakkeen neljälle käyttäjälle. Vastauksia ei saatu.

(87)

Koska kyselyyn ei saatu vastauksia ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä tukevia tarkastettavia tietoja ei ole, päätellään, että tullien pitämisellä voimassa ei ole merkittävää vaikutusta käyttäjiin.

H.   PÄÄTELMÄT

(88)

Tutkimuksen mukaan Kiinan kansantasavallan viejät ovat jatkaneet polkumyyntikäytänteitään tutkimusajanjaksona. On myös osoitettu, että yhteisön markkinat ovat kiinalaisille viejille houkuttelevat muilla vientimarkkinoilla laskutettujen hintojen vuoksi ja koska Kiinassa on huomattavasti ylimääräistä kapasiteettia. Jos toimenpiteet kumottaisiin, on sen vuoksi todennäköistä, että yhteisön markkinoille tuotaisiin tarkasteltavana olevaa tuotetta suuria määriä polkumyynnillä.

(89)

Yhteisön tuotannonalan tilanne, jota ilmentävät sen tuotannon, myynnin ja työllisyyden heikkeneminen ja riittämätön kannattavuus tarkastelujaksona, todennäköisesti heikkenisi edelleen, jos toimenpiteet kumottaisiin, sillä Kiinan kansantasavallasta alettaisiin tuoda polkumyynnillä yhä enemmän tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisön markkinoille.

(90)

Yhteisön edun osalta ei ole mitään pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia vastaan.

(91)

Näin ollen katsotaan, että on aiheellista jatkaa voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden soveltamista Kiinasta peräisin olevan magnesiumoksidin tuonnissa.

(92)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella suositeltiin, että voimassa olevia toimenpiteitä jatkettaisiin. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolet voivat esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Sellaisia huomautuksia ei esitetty, jotka olisivat antaneet aihetta muuttaa edellä mainittuja päätelmiä.

(93)

Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että Kiinasta peräisin olevan magnesiumoksidin tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1334/1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 985/2003, käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden soveltamista olisi jatkettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli CN-koodiin ex 2519 90 90 (Taric-koodiin 25199090*10) kuuluvan, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan magnesiumoksidin tuonnissa.

2.   Polkumyyntitullin määrä on

a)

vähimmäistuontihinnan, joka on 112 euroa tonnilta, ja vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnan välinen erotus kaikissa tapauksissa, joissa jälkimmäinen on

alhaisempi kuin vähimmäistuontihinta, ja

määritetty Kiinan kansantasavallassa sijaitsevan viejän yhteisössä olevalle etuyhteydettömälle osapuolelle suoraan laatiman kauppalaskun perusteella (Taric-lisäkoodi A420);

b)

nolla, jos vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinta on määritetty Kiinan kansantasavallassa sijaitsevan viejän yhteisössä olevalle etuyhteydettömälle osapuolelle suoraan laatiman kauppalaskun perusteella ja se on vähintään vähimmäistuontihinnan (112 euroa tonnilta) suuruinen (Taric-lisäkoodi A420);

c)

27,1 prosentin arvotullin suuruinen kaikissa tapauksissa, jotka eivät kuulu a ja b alakohdan soveltamisalaan (Taric-lisäkoodi A999).

Jos polkumyyntitulli määritetään 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti ja tavarat ovat vahingoittuneet ennen niiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen, mistä syystä niistä tosiasiallisesti maksettua tai maksettavaa hintaa on suhteutettu tullausarvon määrittämiseksi tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (7) 145 artiklan mukaisesti, edellä vahvistettua vähimmäistuontihintaa alennetaan prosenttimäärällä, joka vastaa tosiasiallisesti maksetun tai maksettavan hinnan suhteutusta. Tällöin maksettava tulli on samansuuruinen kuin alennetun vähimmäistuontihinnan ja alennetun vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnan erotus.

3.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä toukokuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. ASSELBORN


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EUVL L 77, 13.3.2004, s. 12).

(2)  EYVL L 159, 25.6.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 985/2003 (EUVL L 143, 11.6.2003, s. 1).

(3)  EUVL L 143, 11.6.2003, s. 1.

(4)  EYVL L 145, 17.6.1993, s. 1.

(5)  EUVL C 230, 26.9.2003, s. 2.

(6)  EUVL C 138, 18.5.2004, s. 2.

(7)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2286/2003 (EUVL L 343, 31.12.2003, s. 1).