29.6.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 229/5


Oikaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 850/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 158, 30. huhtikuuta 2004 )

Korvataan asetus (EY) N:o 850/2004 seuraavasti:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 850/2004,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004,

pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat EY:n perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2)

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Tämä asetus koskee pääasiassa ympäristön suojelua ja kansalaisten terveyden suojelua. Oikeusperustana on sen vuoksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohta.

(2)

Yhteisö on vakavasti huolissaan pysyvien orgaanisten yhdisteiden jatkuvista päästöistä ympäristöön. Nämä kemialliset aineet kulkeutuvat kansainvälisten rajojen yli kauas lähteistään, ja ne hajoavat hitaasti ympäristössä, kerääntyvät ravintoverkkoon ja aiheuttavat riskin ihmisen terveydelle ja ympäristölle. Tämän vuoksi on toteutettava lisätoimia ihmisen terveyden ja ympäristön suojelemiseksi näiltä yhdisteiltä.

(3)

Ympäristönsuojeluun liittyvien velvollisuuksiensa vuoksi yhteisö allekirjoitti 24 päivänä kesäkuuta 1998 vuonna 1979 tehtyyn valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan yleissopimukseen liittyvän pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan pöytäkirjan, jäljempänä ’pöytäkirja’, sekä 22 päivänä toukokuuta 2001 pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’.

(4)

Vaikka pysyvistä orgaanisista yhdisteistä onkin säädetty yhteisön tasolla, lainsäädännön suurin puute on, että minkään luettelossa tällä hetkellä mainitun kemikaalin tuotannon ja käytön kieltoa ei ole tai säännökset asiasta ovat puutteellisia, ei ole perustaa säätää uusia pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevia kieltoja tai rajoituksia taikka määräyksiä niiden käytön lopettamiseksi eikä ole myöskään perustaa estää ominaisuuksiltaan pysyviä orgaanisia yhdisteitä vastaavien uusien yhdisteiden tuotantoa ja käyttöä. Yhteisön tasolla ei ole asetettu varsinaisia päästöjen vähennystavoitteita eivätkä nykyiset päästökartoitukset kata kaikkia pysyvien orgaanisten yhdisteiden lähteitä.

(5)

Jotta voidaan varmistaa pöytäkirjaan ja yleissopimukseen perustuvien yhteisön velvoitteiden yhdenmukainen ja tehokas täytäntöönpano, on tarpeen toteuttaa yhteiset oikeudelliset puitteet toimille, joiden tarkoituksena on erityisesti tarkoituksellisesti tuotettujen pysyvien orgaanisten yhdisteiden tuotannon, markkinoille saattamisen ja käytön lopettaminen. Pysyvien orgaanisten yhdisteiden ominaisuudet olisi lisäksi otettava huomioon asiaa koskevien yhteisön arviointi- ja lupamenettelyjen yhteydessä.

(6)

Toteutettaessa Rotterdamin (3), Tukholman ja Baselin (4) yleissopimusten määräyksiä yhteisössä sekä osallistuttaessa kansainvälistä kemikaalien hallitsemista koskevan strategisen lähestymistavan (SAICM) kehittämiseen Yhdistyneissä Kansakunnissa olisi varmistettava yhteensovittaminen ja yhdenmukaisuus.

(7)

Kun lisäksi otetaan huomioon, että tämän asetuksen säännökset ovat alisteisia perustamissopimuksessa vahvistetulle ennalta varautumisen periaatteelle, joka sisältyy ympäristöä ja kehitystä koskevan Rion julistuksen 15. periaatteeseen, ja ottaen huomioon, että tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan lopettaa kokonaan pysyvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ympäristöön, tietyissä tapauksissa on asianmukaista säätää rajoittamistoimenpiteistä, jotka ovat pöytäkirjan ja yleissopimuksen toimenpiteitä tiukempia.

(8)

Ehdotettu REACH-asetus voisi tulevaisuudessa olla soveltuva tapa toteuttaa lueteltujen aineiden tuotannon, markkinoille saattamisen ja käytön rajoittamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä sellaisia nykyisiä ja uusia kemikaaleja ja torjunta-aineita, joilla on pysyvien orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia, koskevat rajoittavat toimet. Koska on tärkeää toteuttaa nämä yleissopimuksessa ja pöytäkirjassa esitetyt rajoittavat toimet mahdollisimman pian, tällä asetuksella olisi toistaiseksi toteutettava kyseiset toimenpiteet, rajoittamatta kuitenkaan tulevan REACH-asetuksen soveltamista.

(9)

Useimpien pöytäkirjassa tai yleissopimuksessa lueteltujen pysyvien orgaanisten yhdisteiden markkinoille saattaminen ja käyttö on yhteisössä jo lopetettu kielloilla, jotka sisältyvät tiettyjä tehoaineita sisältävien torjunta-aineiden markkinoille saattamisen ja käytön kieltämisestä 21 päivänä joulukuuta 1978 annettuun neuvoston direktiiviin 79/117/ETY (5) ja tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27 päivänä heinäkuuta 1976 annettuun neuvoston direktiiviin 76/769/ETY (6). Pöytäkirjaan ja yleissopimukseen sisältyvien yhteisön velvoitteiden noudattamiseksi ja pysyvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen minimoimiseksi on kuitenkin tarpeen ja asianmukaista kieltää myös näiden aineiden tuotanto ja rajoittaa vapautukset mahdollisimman vähiin siten, että niitä sovelletaan ainoastaan aineeseen silloin, kun aineella on jokin välttämätön tarkoitus jossakin erityissovelluksessa.

(10)

Yleissopimuksen piiriin kuuluvien aineiden viennistä ja lindaanien viennistä säädetään vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista 28 päivänä tammikuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 304/2003 (7).

(11)

Heksakloorisykloheksaanin (HCH), mukaan lukien lindaani, tuotantoa ja käyttöä rajoitetaan pöytäkirjassa, mutta sitä ei kielletä kokonaan. Ainetta käytetään edelleen joissakin jäsenvaltioissa, ja sen vuoksi ei ole mahdollista kieltää välittömästi kaikkia nykyisiä käyttötarkoituksia. Kuitenkin kun otetaan huomioon HCH:n haitalliset ominaisuudet ja mahdolliset riskit, jotka liittyvät sen päästämiseen ympäristöön, sen tuotanto ja käyttö olisi rajoitettava mahdollisimman vähiin ja viime kädessä lopetettava kokonaan viimeistään vuoden 2007 loppuun mennessä.

(12)

Vanhentuneet tai huonosti hoidetut pysyvien orgaanisten yhdisteiden varastot voivat vaarantaa vakavasti ympäristön ja ihmisten terveyden esimerkiksi maaperän ja pohjaveden saastumisen vuoksi. Tämän vuoksi on asianmukaista antaa säännöksiä, jotka ovat yleissopimuksen määräyksiä tiukempia. Kiellettyjen aineiden varastoja olisi käsiteltävä jätteenä. Sitä vastoin sellaisten aineiden varastoista, joiden tuotanto ja käyttö on edelleen sallittua, olisi ilmoitettava viranomaisille ja niitä olisi valvottava asianmukaisesti. Erityisesti nykyiset pysyvistä orgaanisista yhdisteistä koostuvat tai niitä sisältävät varastot olisi käsiteltävä jätteenä mahdollisimman pian. Jos tulevaisuudessa kielletään muita aineita, myös niiden varastot olisi hävitettävä viipymättä eikä uusia varastoja saisi muodostaa. Yhteisön nykyisiä rahoitusvälineitä, kuten koheesio- ja rakennerahastoja, olisi käytettävä soveltuvan rahoitusavun ja teknisen avun myöntämiseen tiettyjen uusien jäsenvaltioiden erityisongelmien ratkaisemiseksi.

(13)

Dioksiineja, furaaneja ja polykloorattuja bifenyylejä (PCB) koskevasta yhteisön strategiasta annetun komission tiedonannon (8), pöytäkirjan sekä yleissopimuksen mukaisesti sellaisten pysyvien orgaanisten yhdisteiden päästöt, jotka ovat teollisten prosessien tahattomia sivutuotteita, olisi tunnistettava ja niitä olisi vähennettävä mahdollisimman nopeasti pitäen viime kädessä tavoitteena niiden lopettamista mahdollisuuksien mukaan. Jotta päästöjä voitaisiin vähentää jatkuvasti ja kustannustehokkaasti mahdollisimman nopeasti, olisi laadittava ja toimeenpantava asianmukaiset kansalliset toimintasuunnitelmat, joissa käsitellään kaikkia lähteitä ja toimenpiteitä, mukaan lukien ne, joista säädetään voimassa olevassa yhteisön lainsäädännössä. Yleissopimuksen yhteydessä olisi kehitettävä tähän soveltuvia välineitä.

(14)

Tiedonannon mukaisesti olisi laadittava asianmukaisia ohjelmia ja järjestelmiä, jotta voidaan varmistaa riittävät seurantatiedot dioksiinien, furaanien ja polykloorattujen bifenyylien (PCB) esiintymisestä ympäristössä. On kuitenkin tarpeen varmistaa, että käytettävissä on tarvittavat välineet ja että niitä voidaan käyttää taloudellisesti ja teknisesti toteutettavissa olevalla tavalla.

(15)

Yleissopimuksen mukaan jätteen sisältämät pysyvät orgaaniset yhdisteet on hävitettävä tai muunnettava palautumattomasti aineiksi, joilla ei ole samanlaisia ominaisuuksia, elleivät jotkin muut menetelmät ole ympäristön kannalta parempia. Koska yhteisön nykyisessä jätelainsäädännössä ei ole näitä aineita koskevia erityisiä sääntöjä, ne olisi vahvistettava tässä asetuksessa. Korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi jätteessä olevien aineiden pitoisuuksille olisi vahvistettava yhteiset raja-arvot 31 päivään joulukuuta 2005 mennessä.

(16)

On tärkeää, että pysyvistä orgaanisista yhdisteistä koostuva, niitä sisältävä tai niiden saastuttama jäte tunnistetaan ja lajitellaan jo sen syntypaikalla, jotta kyseisiä kemikaaleja päätyisi mahdollisimman vähän muun jätteen joukkoon. Vaarallisista jätteistä 12 päivänä joulukuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/689/ETY (9) vahvistettiin vaarallisen jätteen käsittelyä koskevat yhteisön säännöt, jotka velvoittavat jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että vaarallisia jätteitä loppukäsittelevät, hyödyntävät, keräävät tai kuljettavat laitokset ja yritykset eivät sekoita vaarallisten jätteiden eri luokkia keskenään tai sekoita vaarallisia ja muita jätteitä keskenään.

(17)

Yleissopimuksessa määrätään, että kunkin sopimuspuolen on laadittava suunnitelma yleissopimuksen mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoa varten. Jäsenvaltioiden olisi tarjottava kansalaisille mahdollisuus osallistua täytäntöönpanosuunnitelmien tekemiseen. Koska yhteisö ja jäsenvaltiot jakavat tähän liittyvän toimivallan, täytäntöönpanosuunnitelmat olisi laadittava sekä kansallisella että yhteisön tasolla. Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission välillä olisi edistettävä.

(18)

Yleissopimuksen ja pöytäkirjan mukaisesti tietoja pysyvistä orgaanisista yhdisteistä olisi toimitettava muille sopimuspuolille. Lisäksi olisi edistettävä tietojen vaihtoa muiden maiden kanssa, jotka eivät ole kyseisten sopimusten sopimuspuolia.

(19)

Yleinen tietoisuus pysyvien orgaanisten yhdisteiden aiheuttamista vaaroista sekä nykyisen että tulevien sukupolvien terveydelle samoin kuin ympäristölle on usein vaillinaista, etenkin kehitysmaissa, ja tämän vuoksi tarvitaan laajamittaista tiedottamista valppauden lisäämiseksi ja tuen saamiseksi rajoituksille ja kielloille. Yleissopimuksen mukaisesti olisi edistettävä ja helpotettava etenkin haavoittuvimmille ryhmille suunnattuja ohjelmia pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseksi sekä työntekijöiden, tieteenharjoittajien, opettajien ja teknisen henkilökunnan sekä johdon kouluttamista.

(20)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi pyynnöstä ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti tehtävä yhteistyötä antaakseen oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaista teknistä apua, jonka tarkoituksena on erityisesti parantaa kehitysmaiden ja talouden siirtymävaiheessa olevien maiden valmiuksia panna yleissopimus täytäntöön. Tekniseen apuun olisi kuuluttava sopivien vaihtoehtoisten tuotteiden, menetelmien ja strategioiden kehittäminen ja käyttöön ottaminen muun muassa DDT:n käytössä taudinlevittäjien torjuntaan; yleissopimuksen mukaanhan sitä saa käyttää ainoastaan Maailman terveysjärjestön suositusten ja ohjeiden mukaisesti ja kun muita turvallisia, tehokkaita ja kohtuuhintaisia vaihtoehtoja ei paikallisesti ole saatavilla kyseisessä maassa.

(21)

Pysyvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi toteutettavien toimenpiteiden tehokkuutta olisi arvioitava säännöllisesti. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi säännöllisesti annettava kertomus komissiolle erityisesti rajoitettujen aineiden päästökartoituksista, ilmoitetuista varastoista, tuotannosta ja markkinoille saattamisesta. Komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kehitettävä yhteinen malli jäsenvaltioiden kertomuksia varten.

(22)

Yleissopimuksen ja pöytäkirjan mukaan niiden sopimuspuolet voivat ehdottaa muita aineita, joihin olisi sovellettava kansainvälisiä toimia, ja tämän perusteella sopimuksiin voidaan lisätä aineita, jolloin tätä asetusta olisi muutettava vastaavasti. Lisäksi olisi oltava mahdollista muuttaa tämän asetuksen liitteiden luetteloissa olevia merkintöjä muun ohessa niiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

(23)

Kun tämän asetuksen liitteitä muutetaan pöytäkirjassa tai yleissopimuksessa sovittujen tarkoituksellisesti tuotettujen uusien pysyvien orgaanisten yhdisteiden sisällyttämiseksi asetukseen, muutokset olisi tehtävä liitteen I sijasta liitteeseen II ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa.

(24)

Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (10) mukaisesti.

(25)

Jäsenvaltioiden olisi täytäntöönpanotoimien avoimuuden, puolueettomuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi annettava säännökset seuraamuksista, joita sovelletaan tämän asetuksen säännösten rikkomiseen, ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, koska asetuksen noudattamisen laiminlyöminen saattaa vahingoittaa kansalaisten terveyttä ja ympäristöä. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa saatettava yleisön saataville tiedot tapauksista, joissa tämän asetuksen säännöksiä on rikottu.

(26)

Tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat ympäristön ja ihmisen terveyden suojeleminen pysyviltä orgaanisilta yhdisteiltä, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan kyseisten yhdisteiden rajat ylittävien vaikutusten takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(27)

Mainitun perusteella olisi muutettava direktiiviä 79/117/ETY,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tarkoitus ja soveltamisala

1.   Ottaen huomioon erityisesti ennalta varautumisen periaatteen tällä asetuksella on tarkoitus suojella kansalaisten terveyttä ja ympäristöä pysyviltä orgaanisilta yhdisteiltä kieltämällä tai lakkauttamalla vaiheittain mahdollisimman nopeasti sellaisten aineiden, joihin sovelletaan pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevaa Tukholman yleissopimusta, jäljempänä ’yleissopimus’, tai vuonna 1979 tehtyyn valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan yleissopimukseen vuonna 1998 tehtyä pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevaa pöytäkirjaa, jäljempänä ’pöytäkirja’, tuotanto, markkinoille saattaminen ja käyttö tai rajoittamalla sitä sekä vähentämällä mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman pikaiseen poistamiseen pyrkien tällaisten aineiden ympäristöön päästämistä sekä ottamalla käyttöön määräyksiä kyseisistä yhdisteistä koostuvan, niitä sisältävän tai niiden saastuttaman jätteen käsittelystä.

2.   Jäljempänä 3 ja 4 artiklaa ei sovelleta jätteeseen, joka koostuu liitteessä I tai II mainitusta aineesta, sisältää sitä tai on sen saastuttama.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)

’markkinoille saattamisella’ toimittamista tai saattamista kolmannen osapuolen käyttöön maksua vastaan tai vastikkeetta. Yhteisön tullialueelle tuontia pidetään myös markkinoille saattamisena;

b)

’tavaralla’ aineesta tai aineista ja/tai valmisteesta tai valmisteista koostuvaa esinettä, jolle valmistuksen aikana annetaan tietty muoto, pinta tai muotoilu, joka määrää sen lopullisen käyttötarkoituksen suuremmassa määrin kuin sen kemiallinen kokoonpano;

c)

’aineella’ ainetta sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 67/548/ETY 2 artiklassa (11);

d)

’valmisteella’ valmisteita sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä direktiivin 67/548/ETY 2 artiklassa;

e)

’jätteellä’ jätettä sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 75/442/ETY 1 artiklan a kohdassa (12);

f)

’loppukäsittelyllä’ direktiivin 75/442/ETY 1 artiklan e kohdassa tarkoitettua käsittelyä,

g)

’hyödyntämisellä’ hyödyntämistä sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 75/442/ETY 1 artiklan f kohdassa.

3 artikla

Tuotannon, markkinoille saattamisen ja käytön valvonta

1.   Liitteessä I mainittujen aineiden tuotanto, markkinoille saattaminen ja käyttö sellaisenaan, valmisteissa tai tavaroiden aineisosina kielletään.

2.   Liitteessä II mainittujen aineiden tuotantoa, markkinoille saattamista ja käyttöä sellaisenaan, valmisteissa tai tavaroiden aineisosina rajoitetaan mainitussa liitteessä asetettujen edellytysten mukaisesti.

3.   Asianomaisen yhteisön lainsäädännön mukaisten nykyisiä ja uusia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevien arviointi- ja lupamenettelyjen yhteydessä jäsenvaltiot ja komissio ottavat huomioon yleissopimuksen liitteen D 1 kappaleessa esitetyt arviointiperusteet, ja ne toteuttavat tarvittavia toimia sellaisten käytössä olevien kemikaalien ja torjunta-aineiden valvomiseksi ja sellaisten uusien kemikaalien ja torjunta-aineiden tuotannon, markkinoille saattamisen ja käytön estämiseksi, joilla on pysyvien orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia.

4 artikla

Poikkeukset rajoittamistoimenpiteistä

1.   Edellä 3 artiklaa ei sovelleta

a)

laboratoriotutkimuksissa tai vertailustandardeina käytettävään aineeseen;

b)

aineeseen, jota esiintyy tahattomina vierasainejääminä aineissa, valmisteissa tai tavaroissa.

2.   Edellä 3 artiklaa sovelletaan aineisiin, joita esiintyy aineosina tavaroissa, jotka on valmistettu tämän asetuksen voimaantulopäivään mennessä, vasta 6 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä.

Edellä 3 artiklaa ei sovelleta aineeseen, jota esiintyy aineosina tavaroissa, jotka ovat jo olleet käytössä tämän asetuksen voimaantulopäivään mennessä.

Jäsenvaltion on kuitenkin välittömästi ensimmäisessä tai toisessa alakohdassa tarkoitetuista tavaroista tietoiseksi tultuaan ilmoitettava tästä komissiolle.

Kun komissiolle ilmoitetaan tällaisista tavaroista tai se muuten saa niistä tiedon, se ilmoittaa siitä tarvittaessa viipymättä yleissopimuksen sihteeristölle.

3.   Liitteen I osassa A tai liitteen II osassa A mainitun aineen osalta jäsenvaltion, joka haluaa sallia liitteessä mainittuun määräaikaan saakka kyseisen aineen tuotannon ja käytön suljetussa prosessissa tuotantolaitoksen alueella välituotteena, on ilmoitettava asiasta yleissopimuksen sihteeristölle.

Tällainen ilmoitus voidaan kuitenkin tehdä ainoastaan, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

a)

kyseisessä liitteessä on huomautus siitä, että tällainen kyseisen aineen tuotanto ja käyttö voidaan sallia;

b)

aine muuntuu valmistusprosessissa yhdeksi tai useaksi aineeksi, joilla ei ole pysyvän orgaanisen yhdisteen ominaisuuksia;

c)

ihmisten tai ympäristön ei oleteta altistuvan merkittäville määrille kyseistä ainetta sen tuotannon ja käytön aikana direktiivin 2001/59/EY (13) mukaisesti suoritetun suljetun järjestelmän arvioinnin perusteella.

Ilmoitus toimitetaan myös muille jäsenvaltioille ja komissiolle ja siinä annetaan yksityiskohtaiset tiedot kyseisen aineen tosiasiallisesta tai arvioidusta kokonaistuotannosta ja -käytöstä sekä tuotantolaitoksen alueella toteutettavan suljetun prosessin luonteesta, mukaan luettuna lähtöaineena käytettävän pysyvän orgaanisen yhdisteen prosessissa muuntumattoman ja tahattoman jäämän määristä lopputuotteessa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja määräaikoja voidaan muuttaa tapauksissa, joissa sen jälkeen, kun jäsenvaltio on toistuvasti antanut ilmoituksen yleissopimuksen sihteeristölle, yleissopimuksen perusteella annetaan nimenomainen tai hiljainen suostumus aineen tuotannon ja käytön jatkamiseksi uudeksi ajanjaksoksi.

5 artikla

Varastot

1.   Jostakin liitteessä I tai II mainitusta aineesta, jonka käyttö on kielletty, koostuvan tai sitä sisältävän varaston haltijan on hallinnoitava kyseistä varastoa jätteenä 7 artiklan mukaisesti.

2.   Jostakin liitteessä I tai liitteessä II luetellusta sallitusta aineesta koostuvan tai sitä sisältävän yli 50 kilogramman varaston haltijan on ilmoitettava 15 artiklassa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle siinä jäsenvaltiossa, jossa varasto sijaitsee, varaston laadusta ja koosta. Nämä tiedot on toimitettava 12 kuukauden kuluessa tämän asetuksen ja liitteen I tai II muutosten voimaantulosta ja vuosittain tämän jälkeen liitteessä I tai II määritettyyn sallittua käyttötarkoitusta koskevaan määräaikaan saakka.

Varastojen haltijan on hoidettava näitä varastoja turvallisella, tehokkaalla ja ympäristön huomioon ottavalla tavalla.

3.   Jäsenvaltioiden on seurattava ilmoitettujen varastojen käyttöä ja hoitoa.

6 artikla

Päästöjen vähentäminen, minimointi ja poistaminen

1.   Jäsenvaltioiden on kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta laadittava päästökartoitukset liitteessä III mainittujen aineiden päästöistä ilmaan, veteen ja maahan yleissopimuksesta ja pöytäkirjasta johtuvien velvoitteidensa mukaisesti ja ylläpidettävä näitä kartoituksia.

2.   Jäsenvaltion on osana 8 artiklan mukaisesti laadittua kansallista täytäntöönpanosuunnitelmaa ilmoitettava sekä komissiolle että muille jäsenvaltioille yleissopimuksesta johtuvien velvoitteidensa mukaisesti laatimastaan kansallisesta toimintaohjelmasta, jonka perusteella voidaan tunnistaa, luonnehtia ja minimoida mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman pikaiseen poistamiseen pyrkien kokonaispäästöt.

Toimintaohjelmaan on sisällytettävä toimia, joilla edistetään korvaavien tai muutettujen aineiden, tuotteiden ja prosessien kehittämistä ja joilla tarvittaessa vaaditaan niiden käyttämistä, jotta liitteessä III mainittujen aineiden muodostuminen ja niiden päästöt voitaisiin estää.

3.   Arvioitaessa ehdotuksia sellaisten uusien laitosten rakentamiseksi tai sellaisten olemassa olevien laitosten muuttamiseksi merkittävästi, joiden käyttämistä prosesseista pääsee ympäristöön liitteessä III mainittuja kemikaaleja, jäsenvaltioiden on ensisijaisesti harkittava vaihtoehtoisia prosesseja, tekniikoita tai käytäntöjä, joilla saavutetaan sama hyöty, mutta joissa ei muodostu tai joista ei pääse ympäristöön liitteessä III mainittuja kemikaaleja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 96/61/EY (14) soveltamista.

7 artikla

Jätehuolto

1.   Jätteen tuottajien ja haltijoiden on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan estämään tämän jätteen saastuminen liitteessä IV mainituilla aineilla.

2.   Sen estämättä, mitä direktiivissä 96/59/EY (15) säädetään, liitteessä IV mainituista aineista koostuva, niitä sisältävä tai niiden saastuttama jäte on loppukäsiteltävä tai hyödynnettävä viipymättä liitteessä V olevan 1 osan mukaisesti ja tällöin on varmistettava jätteen sisältämien pysyvien orgaanisten yhdisteiden hävittäminen tai niiden muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole pysyvien orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia.

Tällaisen loppukäsittelyn tai hyödyntämisen yhteydessä jätteestä voidaan eristää liitteessä IV luetellut aineet, jos ne loppukäsitellään sen jälkeen ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

3.   Sellaiset loppukäsittely- tai hyödyntämismenetelmät, jotka voivat johtaa liitteessä IV lueteltujen aineiden hyödyntämiseen, kierrätykseen, talteenottoon tai uudelleenkäyttöön, ovat kiellettyjä.

4.   Poiketen 2 kohdasta:

a)

jäte, joka sisältää jotakin liitteessä IV mainittua ainetta tai on sen saastuttama, voidaan muulla tavoin loppukäsitellä tai hyödyntää noudattaen yhteisön asiaankuuluvia säädöksiä, jos mainittujen aineiden pitoisuus jätteessä on alhaisempi kuin liitteessä IV annettavat pitoisuusrajat, jotka määritetään 31 päivään joulukuuta 2005 mennessä 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Siihen saakka kunnes pitoisuusrajat on vahvistettu tällaisella menettelyllä, jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi vahvistaa ja soveltaa pitoisuusrajoja tai erityisiä teknisiä vaatimuksia tässä alakohdassa tarkoitettuun jätteiden loppukäsittelyyn ja hyödyntämiseen;

b)

jäsenvaltio tai jäsenvaltion nimeämä toimivaltainen viranomainen voi poikkeustapauksissa sallia, että jäte, joka on mainittu liitteessä V olevassa 2 osassa ja joka sisältää liitteessä IV mainittuja aineita tai on niiden saastuttama liitteessä V olevassa 2 osassa määritettävien pitoisuusrajojen rajoissa, voidaan käsitellä liitteessä V olevassa 2 osassa esitetyn menetelmän mukaisesti sillä edellytyksellä, että:

i)

asianomainen jätteen haltija on osoittanut kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, että liitteessä IV lueteltuja aineita ei ole mahdollista poistaa jätteestä, ja että pysyvien orgaanisten yhdisteiden tuhoaminen tai palautumaton muuntaminen toteutettuna parhaita ympäristökäytäntöjä ja parasta käytettävissä olevan tekniikkaa käyttäen ei ole ympäristön kannalta paras vaihtoehto ja toimivaltainen viranomainen on antanut luvan vaihtoehtoisen menetelmän käyttöön;

ii)

menetelmä on yhteisön asiaankuuluvan lainsäädännön ja 6 kohdassa tarkoitetuissa asiaankuuluvissa lisätoimissa vahvistettujen ehtojen mukainen; ja

iii)

kyseinen jäsenvaltio on toimittanut muille jäsenvaltioille ja komissiolle tiedon antamastaan luvasta ja sen myöntämisen perusteista.

5.   Liitteessä V olevan 2 osan pitoisuusrajat 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tarkoitusta varten vahvistetaan 31 päivään joulukuuta 2005 mennessä 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Siihen saakka kunnes pitoisuusrajat on vahvistettu tällaisella menettelyllä,

a)

jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi vahvistaa tai soveltaa pitoisuusrajoja tai erityisiä teknisiä vaatimuksia 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun jätteiden loppukäsittelyyn ja hyödyntämiseen;

b)

4 kohdan b alakohdan mukaisesti käsitellyn jätteen haltijoiden on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle jätteen pysyvien orgaanisten yhdisteiden sisällöstä.

6.   Komissio voi tarvittaessa teknisen kehityksen ja asiaa koskevat kansainväliset suuntaviivat ja päätökset sekä jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden nimeämien toimivaltaisten viranomaisten 4 kohdan ja liitteen V mukaisesti myöntämät luvat huomioon ottaen hyväksyä lisätoimia tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi. Komission on määriteltävä malli, jota jäsenvaltiot käyttävät toimittaessaan tietoja 4 kohdan b alakohdan iii alakohdan mukaisesti. Näistä toimista päätetään 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

7.   Komission on ennen 31 päivää joulukuuta 2009 arvioitava 4 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia kansainvälisen ja teknisen kehityksen kannalta tarkastellen erityisesti niiden paremmuutta ympäristön kannalta.

8 artikla

Täytäntöönpanosuunnitelmat

1.   Jäsenvaltioiden on tarjottava kansalaisille mahdollisuus osallistua varhain ja tehokkaasti kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien valmisteluun kansallisten menettelytapojensa mukaisesti.

2.   Heti kun jäsenvaltio on hyväksynyt yleissopimukseen perustuvien velvoitteidensa mukaisen kansallisen täytäntöönpanosuunnitelmansa, se ilmoittaa siitä sekä komissiolle että muille jäsenvaltioille.

3.   Täytäntöönpanosuunnitelmia laatiessaan komissio ja jäsenvaltiot vaihtavat tarvittaessa tietoja niiden sisällöstä.

4.   Komissio laatii kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta suunnitelman yleissopimukseen perustuvien yhteisön velvoitteiden täytäntöönpanosta.

Kun komissio on hyväksynyt yhteisön täytäntöönpanosuunnitelman, se ilmoittaa siitä jäsenvaltioille.

Komissio tarkistaa ja päivittää yhteisön täytäntöönpanosuunnitelmaa tarpeen mukaan.

9 artikla

Seuranta

Komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat keskenään tiiviissä yhteistyössä tarkoituksenmukaiset ja viimeisen tietämyksen mukaiset ohjelmat ja järjestelmät, joiden avulla saadaan säännöllisesti vertailukelpoisia seurantatietoja liitteessä III yksilöityjen dioksiinien, furaanien ja PCB:n esiintymisestä ympäristössä. Näitä ohjelmia ja järjestelmiä toteutettaessa otetaan asianmukaisella tavalla huomioon pöytäkirjaan ja yleissopimukseen liittyvä kehitys.

10 artikla

Tietojen vaihto

1.   Komissio ja jäsenvaltiot helpottavat ja toteuttavat yhteisössä ja kolmansien maiden kanssa sellaisten tietojen vaihtoa, jotka liittyvät pysyvien orgaanisten yhdisteiden tuotannon, käytön ja päästöjen vähentämiseen, minimoimiseen tai lopettamiseen mahdollisuuksien mukaan sekä näiden aineiden vaihtoehtoihin. Näissä tiedoissa on määritettävä kyseisiin vaihtoehtoihin liittyvät riskit ja taloudelliset ja yhteiskunnalliset kustannukset.

2.   Tarvittaessa komissio ja jäsenvaltiot edistävät ja helpottavat pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevia toimia, kuten:

a)

pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseksi tarkoitettuja ohjelmia, myös niiden vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön sekä niiden vaihtoehdoista ja tuotannon, käytön ja päästöjen vähentämisestä ja lopettamisesta; ohjelmat suunnataan erityisesti

i)

politiikan toimijoille ja päättäjille sekä

ii)

erityisen haavoittuville ryhmille;

b)

tiedottamista kansalaisille;

c)

työntekijöiden, tieteenharjoittajien, opettajien ja teknisen henkilökunnan sekä johdon kouluttamista.

3.   Ihmisten terveyttä ja turvallisuutta sekä ympäristöä koskevia tietoja ei pidetä luottamuksellisina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY (16) soveltamista. Komission ja jäsenvaltioiden on kolmannen maan kanssa muita tietoja vaihtaessaan suojattava luottamukselliset tiedot vastavuoroisesti sovitulla tavalla.

11 artikla

Tekninen apu

Yleissopimuksen 12 ja 13 artiklan mukaisesti komissio ja jäsenvaltiot antavat keskenään yhteistyössä toimien oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaista teknistä ja taloudellista apua kehitysmaille tai siirtymätalouden maille, jotta voidaan auttaa niitä niiden pyynnöstä ja käytettävissä olevien resurssien mukaan ja niiden erityistarpeet huomioon ottaen kehittämään ja vahvistamaan valmiuksiaan panna täysimääräisesti täytäntöön niiden yleissopimuksesta johtuvat velvoitteet. Tuki voidaan kanavoida myös valtiosta riippumattomien järjestöjen kautta.

12 artikla

Kertomukset

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava joka kolmas vuosi komissiolle tiedot tämän asetuksen soveltamisesta, mukaan luettuina tiedot asetuksen rikkomisesta ja seuraamuksista.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle joka vuosi tilastotiedot liitteessä I tai II mainittujen aineiden tosiasiallisesta tai arvioidusta tuotannon ja markkinoille saattamisen kokonaismäärästä.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta sekä tämän jälkeen joka kolmas vuosi:

a)

tiivistelmät 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitetuista varastoja koskevista tiedoista;

b)

tiivistelmät 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadituista päästökartoituksista;

c)

tiivistelmät 9 artiklan mukaan kerätyistä tiedoista, jotka koskevat liitteessä III yksilöityjen dioksiinien, furaanien ja PCB:n esiintymistä ympäristössä.

4.   Komission on 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kehitettävä valmiiksi yhteinen malli, jota jäsenvaltiot käyttävät toimittaessaan tietoja 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

5.   Yleissopimuksessa lueteltujen aineiden osalta komissio laatii yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin määrittämin väliajoin kertomuksen jäsenvaltioiden 2 kohdan perusteella toimittamien tietojen perusteella ja toimittaa sen yleissopimuksen sihteeristölle.

6.   Komissio laatii joka kolmas vuosi kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja yhdistää sen, päätöksen 2000/479/EY (17) mukaisesti perustetussa Euroopan epäpuhtauspäätösrekisterissä (EPER) ja päästöistä tehdyssä kartoituksessa (EMEP/CORINAIR) (ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisen tarkkailua ja arviointia koskeva Euroopan yhteistyöohjelma) jo saatavilla olevat tiedot sekä jäsenvaltioiden 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti toimittamat tiedot yhteenvetokertomukseksi. Kertomukseen sisällytetään tiedot 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten käytöstä. Komissio toimittaa tämän yhteenvedon tiivistelmän Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja saattaa sen viipymättä yleisön saataville.

13 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamusjärjestelmästä, jota sovelletaan tämän asetuksen säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännökset komissiolle viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta, ja kaikki niiden muutokset mahdollisimman pian.

14 artikla

Liitteiden muuttaminen

1.   Kun yleissopimukseen tai pöytäkirjaan lisätään aine, komissio muuttaa tarvittaessa liitteitä I—III vastaavasti 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

Kun yleissopimukseen tai pöytäkirjaan lisätään aine, komissio muuttaa tarvittaessa liitettä IV 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

2.   Komissio hyväksyy liitteissä I—III olevien merkintöjen muutokset, mukaan lukien mukauttaminen tieteen ja tekniikan kehitykseen, 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

3.   Komissio hyväksyy 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen liitteessä IV oleviin nykyisiin merkintöihin sekä liitteeseen V tehtävät muutokset, mukaan luettuna niiden mukauttaminen tieteen ja tekniikan kehitykseen.

15 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat tämän asetuksen edellyttämistä hallinnollisista tehtävistä. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viranomaisten nimeämisestä viimeistään kolme kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.

16 artikla

Yleisiä asioita käsittelevä komitea

1.   Komissiota avustaa jätteisiin liittyviä asioita lukuun ottamatta kaikissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa direktiivin 67/548/ETY 29 artiklalla perustettu komitea.

2.   Kun tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon päätöksen 8 artikla.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

17 artikla

Jäteasioita käsittelevä komitea

1.   Komissiota avustaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa jätteisiin liittyvissä asioissa direktiivin 75/442/ETY 18 artiklalla perustettu komitea.

2.   Kun tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artikla.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

18 artikla

Direktiivin 79/117/ETY muuttaminen

Poistetaan direktiivin 79/117/ETY liitteessä olevasta B osasta, ”pysyvät orgaaniset klooriyhdisteet”, 1—8 kohta.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasburgissa 29 päivänä huhtikuuta 2004.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

P. COX

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. McDOWELL

LIITE I

LUETTELO AINEISTA, JOIHIN SOVELLETAAN KIELTOJA

OSA A —   Yleissopimuksessa ja pöytäkirjassa mainitut aineet

Aine

CAS-numero

EC-numero

Yksittäinen vapautus: käyttö välituotteena tai muu määritetty käyttö

Aldriini

309-00-2

206-215-8

Klordaani

57-74-9

200-349-0

Dieldriini

60-57-1

200-484-5

Endriini

72-20-8

200-775-7

Heptakloori

76-44-8

200-962-3

Heksaklooribentseeni

118-74-1

200-273-9

Mireksi

2385-85-5

219-196-6

Toksafeeni

8001-35-2

232-283-3

Polyklooratut bifenyylit (PCB)

1336-36-3 ja muut

215-648-1 ja muut

Rajoittamatta direktiivin 96/59/EY soveltamista sallitaan niiden tavaroiden käyttö, jotka olivat käytössä tämän asetuksen tullessa voimaan.

DDT (1,1,1-trikloori-2,2-bis(4-kloorifenyyli)etaani)

50-29-3

200-024-3

Jäsenvaltiot voivat sallia DDT:n nykyisen tuotannon ja käytön väliaineena valmistettaessa dikofolia yhdessä paikassa suljetussa järjestelmässä 1 päivään tammikuuta 2014 saakka tämän asetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Komissio arvioi tämän poikkeuksen uudelleen 31.12.2008mennessä direktiivin 91/414/ETY  (18) yhteydessä tehdyn arvioinnin tulosten perusteella.

OSA B —   Ainoastaan pöytäkirjassa mainitut aineet

Aine

CAS-numero

EC-numero

Yksittäinen vapautus: käyttö välituotteena tai muu määritetty käyttö

Klordekoni

143-50-0

205-601-3

Heksabromi-bifenyyli

36355-01-8

252-994-2

HCH, mukaan lukien lindaani

608-73-1, 58-89-9

210-168-9, 200-401-2

Jäsenvaltiot voivat sallia poikkeuksena seuraavat käyttötarkoitukset

a)

1.9.2006 saakka:

sahatavaran, puutavaran ja tukkien ammattimainen suojaus ja teollinen käsittely,

teollinen käyttö ja kotitalouskäyttö sisätiloissa.

b)

31.12.2007 saakka:

teknisen HCH:n käyttö kemianteollisuuden välituotteena,

tuotteet, joissa vähintään 99 % HCH:tä on gammamuodossa (lindaani), rajoitetaan käyttöön hyönteismyrkkynä kansalaisten terveyden suojelussa ja eläinlääketieteellisissä tarkoituksissa.

LIITE II

LUETTELO AINEISTA, JOIHIN SOVELLETAAN RAJOITUKSIA

Image

LIITE III

LUETTELO AINEISTA, JOIHIN SOVELLETAAN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVIA SÄÄNNÖKSIÄ

Aine (CAS-numero)

Polyklooratut dibentso-para-dioksiinit ja dibentsofuraanit (PCDD/PCDF)

Heksaklooribentseeni (HCB) (CAS-numero 118-74-1)

Polyklooratut bifenyylit (PCB)

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) (19)

LIITE IV

LUETTELO AINEISTA, JOIHIN SOVELLETAAN 7 ARTIKLASSA ANNETTUJA JÄTEHUOLTOSÄÄNNÖKSIÄ

Aine

CAS-numero

EC-numero

7 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu pitoisuusraja, ppm (miljoonasosina)

Aldriini

309-00-2

206-215-8

 

Klordaani

57-74-9

200-349-0

 

Dieldriini

60-57-1

200-484-5

 

Endriini

72-20-8

200-775-7

 

Heptakloori

76-44-8

200-962-3

 

Heksaklooribentseeni

118-74-1

200-273-9

 

Mireksi

2385-85-5

219-196-6

 

Toksafeeni

8001-35-2

232-283-3

 

Polyklooratut bifenyylit (PCB)

1336-36-3 ja muut

215-648-1

 

DDT (1,1,1-trikloori-2,2-bis(4-kloorifenyyli)etaani)

50-29-3

200-024-3

 

Klordekoni

143-50-0

205-60-3

 

Polyklooratut dibentso-para-dioksiinit ja dibentsofuraanit (PCDD/PCDF)

 

 

 

HCH, mukaan lukien lindaani

608-73-1, 58-89-9

210-168-9, 200-401-2

 

Heksabromi-bifenyyli

36355-01-8

252-994-2

 

LIITE V

JÄTEHUOLTO

OSA 1 —   7 artiklan 2 kohdan mukainen loppukäsittely ja hyödyntäminen

Seuraavat direktiivin 75/442/ETY liitteen II A ja II B mukaiset loppukäsittely- ja hyödyntämismenettelyt ovat sallittuja tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisiin tarkoituksiin, kun niitä käytetään jätteen sisältämien pysyvien orgaanisten yhdisteiden hävittämiseksi tai muuntamiseksi palautumattomasti:

D9

Kemiallinen/fysikaalinen käsittely

D10

Polttaminen maalla ja

R1

Pääasiallinen käyttö polttoaineena tai muuna energiantuotannon välineenä, poislukien PCB:tä sisältävä jäte.

Jäte voidaan myös esikäsitellä ennen hävittämistä tai muuntamista palautumattomasti tämän liitteen tämän osan mukaisesti, edellyttäen että liitteessä IV olevassa luettelossa mainitut aineet, jotka erotetaan jätteestä esikäsittelyn aikana, loppukäsitellään myöhemmin tämän liitteen tämän osan mukaisesti. Lisäksi jäte voidaan pakata uudelleen ja varastoida tilapäisesti ennen esikäsittelyä tai ennen kuin se hävitetään tai muunnetaan palautumattomasti tämän liitteen tämän osan mukaisesti.

OSA 2 —   7 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaiset jätteet ja menetelmät

Seuraavat menetelmät ovat sallittuja 7 artiklan 4 kohdan b alakohdan tarkoituksiin päätöksen 2000/532/EY (20) jäteluokituksessa kuusinumeroisella jätekoodilla yksilöityjen jätteiden käsittelyssä.

Päätöksen 2000/532/EY mukainen jäteluettelo

Liitteessä IV lueteltujen aineiden enimmäispitoisuudet

Menetelmä

10

TERMISISSÄ PROSESSEISSA SYNTYVÄT JÄTTEET

 

Pysyvä varastointi ainoastaan:

syvälle turvalliseen kallioperään

suola-kaivoksiin tai

vaarallisille jätteille tarkoitetuille kaatopaikoille sijoitettuna (edellyttäen, että jäte on teknisten mahdollisuuksien mukaan stabiloitu tai kiinteytetty, mikä on päätöksessä 2000/532/EY vahvistettuun alaluokkaan 19 03 kuulumisen edellytyksenä)

sillä edellytyksellä, että neuvoston direktiivin 1999/31/EY (21) ja neuvoston päätöksen 2003/33/EY (22) säännöksiä on noudatettu ja on osoitettu, että valittu menetelmä on ympäristön kannalta paras.

10 01

voimalaitoksissa ja muissa polttolaitoksissa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta nimikettä 19)

10 01 14 (24)

rinnakkaispoltossa syntyvä pohjatuhka, kuona ja kattilatuhka, jotka sisältävät vaarallisia aineita

10 01 16 (24)

rinnakkaispoltossa syntyvä lentotuhka, joka sisältää vaarallisia aineita

10 02

rauta- ja terästeollisuudessa syntyvät jätteet

10 02 07 (24)

kaasujen käsittelyssä syntyvät kiinteät jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita

10 03

alumiinin polymetallurgiajätteet

10 03 04 (24)

primäärituotannossa syntyvät kuonat

10 03 08 (24)

sekundäärituotannon suolakuonat

10 03 09 (24)

sekundäärituotannon mustakuonat

10 03 19 (24)

savukaasujensuodatuspölyt, jotka sisältävät vaarallisia aineita

10 03 21 (24)

muut hienojakeet ja pölyt (kuulamyllypöly mukaan luettuna), jotka sisältävät vaarallisia aineita

10 03 29 (24)

suolakuonien ja mustakuonien käsittelyssä syntyvät jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita

10 04

lyijyn polymetallurgiajätteet

10 04 01 (24)

primääri- ja sekundäärituotannossa syntyvät kuonat

10 04 02 (24)

primääri- ja sekundäärituotannossa syntyvät kuonat ja skimmausjätteet

10 04 04 (24)

savukaasujen suodatuspölyt

10 04 05 (24)

muut hienojakeet ja pölyt

10 04 06 (24)

kaasujen käsittelyssä syntyvät kiinteät jätteet

10 05

sinkin pyrometallurgiajätteet

10 05 03 (24)

savukaasujen suodatuspöly

10 05 05 (24)

kaasujen käsittelyssä syntyvät kiinteät jätteet

10 06

kuparin pyrometallurgiajätteet

10 06 03 (24)

savukaasujensuodatuspölyt

10 06 06 (24)

kaasujen käsittelyssä syntyvät kiinteät jätteet

10 08

muiden ei-rautametallien pyrometallurgiajätteet

10 08 08 (24)

primääri- ja sekundäärituotannossa syntyvä suolakuona

10 08 15 (24)

savukaasujensuodatuspölyt, jotka sisältävät vaarallisia aineita

10 09

rautametallien valimojätteet

10 09 09 (24)

savukaasujen suodatuspölyt, jotka sisältävät vaarallisia aineita

16

JÄTTEET, JOITA EI OLE MAINITTU MUUALLA LUETTELOSSA

16 11

vuorausten ja tulenkestävien aineiden jätteet

16 11 01 (24)

metallurgisissa prosesseissa syntyvät hiilipohjaiset vuoraukset ja tulenkestävät aineet, jotka sisältävät vaarallisia aineita

16 11 03 (24)

muut metallurgisissa prosesseissa syntyvät vuoraukset ja tulenkestävät aineet, jotka sisältävät vaarallisia aineita

17

RAKENTAMISESSA JA PURKAMISESSA (TIENRAKENNUS MUKAAN LUETTUNA) SYNTYVÄT JÄTTEET

 

Pysyvä varastointi ainoastaan:

syvälle turvalliseen kallioperään

suola-kaivoksiin

vaarallisille jätteille tarkoitetuille kaatopaikoille sijoitettuna (23) (edellyttäen, että jäte on teknisten mahdollisuuksien mukaan stabiloitu tai kiinteytetty, mikä on päätöksessä 2000/532/EY vahvistettuun alaluokkaan 19 03 kuulumisen edellytyksenä)

sillä edellytyksellä, että direktiivin 1999/31/EY ja päätöksen 2003/33/EY säännöksiä on noudatettu ja on on osoitettu, että valittu menetelmä on ympäristön kannalta paras.

17 01

betoni, tiilet, laatat ja keramiikka

17 01 06 (24)

betonin, tiilten, laattojen ja keramiikan seokset tai lajitellut jakeet, jotka sisältävät vaarallisia aineita

17 05

maa-ainekset (saastuneilta alueilta kaivetut maa-ainekset mukaan luettuina), kiviainekset ja ruoppausmassat

17 05 03 (24)

maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita

17 09

muut rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet

17 09 02 (24)

rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet, jotka sisältävät PCB:tä, lukuun ottamatta PCB:tä sisältäviä laitteita

17 09 03 (24)

muut rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita

19

JÄTTEEN KÄSITTELY- JA HYÖDYNTÄMISLAITOKSISSA, ERILLISISSÄ JÄTEVEDENPUHDISTAMOISSA JA VESIHUOLLOSSA SYNTYVÄT JÄTTEET

 

Pysyvä varastointi ainoastaan:

syvälle turvalliseen kallioperään

suola-kaivoksiin

vaarallisille jätteille tarkoitetuille kaatopaikoille sijoitettuna (edellyttäen, että jäte on teknisten mahdollisuuksien mukaan stabiloitu tai kiinteytetty, mikä on päätöksessä 2000/532/EY vahvistettuun alaluokkaan 19 03 kuulumisen edellytyksenä)

sillä edellytyksellä, että direktiivin 1999/31/EY ja päätöksen 2003/33/EY säännöksiä on noudatettu ja on on osoitettu, että valittu menetelmä on ympäristön kannalta paras.

19 01

jätteiden poltossa tai pyrolyysissä syntyvät jätteet

19 01 07 (24)

kaasujen käsittelyssä syntyvät kiinteät jätteet

19 01 11 (24)

pohjatuhka ja kuona, jotka sisältävät vaarallisia aineita

19 01 13 (24)

lentotuhka, joka sisältää vaarallisia aineita

19 01 15 (24)

kattilatuhka, joka sisältää vaarallisia aineita

19 04

lasitetut jätteet ja lasituksessa syntyvät jätteet

19 04 02 (24)

lentotuhka ja muut savukaasujen käsittelyssä syntyvät jätteet

19 04 03 (24)

lasittumaton kiinteä faasi


(1)  EUVL C 32, 5.2.2004, s. 45.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 26. helmikuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 26. huhtikuuta 2004.

(3)  Kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehty yleissopimus.

(4)  Vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskeva yleissopimus.

(5)  EYVL L 33, 8.2.1979, s. 36, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).

(6)  EYVL L 262, 27.9.1976, s. 201, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2004/21/EY (EUVL L 57, 25.2.2004, s. 4).

(7)  EUVL L 63, 6.3.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 775/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 27).

(8)  EYVL C 322, 17.11.2001, s. 2.

(9)  EYVL L 377, 31.12.1991, s. 20. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 94/31/EY (EYVL L 618, 2.7.1994, s. 28).

(10)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23

(11)  Vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27 päivänä kesäkuuta 1967 annettu neuvoston direktiivi 67/548/ETY (EYVL P 196, 16.8.1967, s. 1), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003.

(12)  Jätteistä 15 päivänä heinäkuuta 1975 annettu neuvoston direktiivi 75/442/ETY (EYVL L 194, 25.7.1975, s. 39), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(13)  Vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen kahdennenkymmenennenkahdeksannen kerran 6 päivänä elokuuta 2001 annettu komission direktiivi 2001/59/EY (EYVL L 225, 21.8.2001, s. 1).

(14)  Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24 päivänä syyskuuta 1996 annettu neuvoston direktiivi 96/61/EY (EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(15)  Polykloorattujen bifenyylien ja polykloorattujen terfenyylien käsittelystä (PCB/PCT) 16 päivänä syyskuuta 1996 annettu neuvoston direktiivi 96/59/EY (EYVL L 243, 24.9.1996, s. 31).

(16)  EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26.

(17)  Euroopan epäpuhtauspäätösrekisterin (EPER) laatimisesta ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY 15 artiklan mukaisesti (IPPC) 17 päivänä heinäkuuta 2000 tehty komission päätös 2000/479/EY (EYVL L 192, 28.7.2000, s. 36).

(18)  Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annettu neuvoston direktiivi 91/414/ETY (EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1) direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2004/30/EY (EUVL L 77, 13.3.2004, s. 50).

(19)  Päästökartoituksissa käytetään seuraavia neljää indikaattoriyhdistettä: bentso(a)pyreeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni ja indeno(1,2,3-cd)pyreeni.

(20)  Jätteistä annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY 1 artiklan a alakohdan mukaisen jäteluettelon laatimisesta tehdyn komission päätöksen 94/3/EY ja vaarallisista jätteistä annetun direktiivin 91/689/ETY 1 artiklan 4 kohdan mukaisen vaarallisten jätteiden luettelon laatimisesta tehdyn neuvoston päätöksen 94/904/EY korvaamisesta 3 päivänä toukokuuta 2000 tehty komission päätös 2000/532/EY (EYVL L 226, 6.9.2000, s. 3), päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston päätöksellä 2001/573/EY (EYVL L 203, 28.7.2001, s. 18).

(21)  Kaatopaikoista 26 päivänä huhtikuuta 1999 annettu neuvoston direktiivi 1999/31/EY (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1), direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(22)  Direktiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja liitteen II mukaisista perusteista ja menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille 19 päivänä joulukuuta 2002 tehty neuvoston päätös 2003/33/EY (EYVL L 11, 16.1.2003, s. 27).

(23)  Paitsi jos PCB-pitoisuus PCB:tä sisältävässä tai sen saastuttamassa jätteessä on yli 50 ppm.

(24)  Luettelossa tähdellä (*) merkittyjä jätteitä pidetään vaarallisina jätteinä vaarallisista jätteistä annetun direktiivin 91/689/ETY mukaisesti. Näihin jätteisiin sovelletaan mainitun direktiivin säännöksiä