32003R1785

Neuvoston asetus (EY) N:o 1785/2003, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003, riisin yhteisestä markkinajärjestelystä

Virallinen lehti nro L 270 , 21/10/2003 s. 0096 - 0113


Neuvoston asetus (EY) N:o 1785/2003,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2003,

riisin yhteisestä markkinajärjestelystä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ja erityisesti sen 36 artiklan ja 37 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Maataloustuotteiden yhteismarkkinoiden toimintaan ja kehitykseen on liityttävä yhteisen maatalouspolitiikan toteuttaminen, ja siihen olisi erityisesti sisällyttävä maatalouden yhteinen markkinajärjestely, jonka muoto voi vaihdella tuotteiden mukaan.

(2) Riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 22 päivänä joulukuuta 1995 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 3072/95(4) on muutettu huomattavasti useita kertoja. Koska on tarpeen tehdä uusia muutoksia, kyseinen asetus olisi selkeyden vuoksi korvattava. Asetus (EY) N:o 3072/95 olisi näin ollen kumottava.

(3) Yhteisön riisimarkkinat ovat hyvin epätasapainoiset. Interventiossa on hyvin merkittävä osa, noin neljännes yhteisön riisintuotannosta, ja intervention osuus kasvanee pitkällä aikavälillä. Tätä epätasapainoa on aiheuttanut seuraavien tekijöiden yhteisvaikutus: sisäisen tuotannon kasvu, joka on viime markkinointivuosina tasaantunut, tuonnin jatkuva kasvu sekä maataloussopimuksen määräysten mukaiset vientituetun viennin rajoitukset. Nykyinen epätasapaino pahenee tulevina vuosina entisestään todennäköisesti kestämättömälle tasolle, kun tuonti kolmansista maista lisääntyy Kaikki paitsi aseet -sopimuksen nojalla.

(4) Tilanne on ratkaistava tarkistamalla alan yhteistä markkinajärjestelyä niin, että tuotanto saadaan hallintaan, markkinat tasapainottuvat ja niiden toimivuus paranee ja yhteisön maatalouden kilpailukyky kasvaa, samalla kuin noudatetaan perustamissopimuksen 33 artiklan muita tavoitteita, joihin kuuluu muun muassa asianmukaisten tulotukien säilyttäminen.

(5) Soveltuvin ratkaisu näyttäisi olevan interventiohintojen tuntuva alentaminen sekä tilakohtaisen tulotuen ja lajikohtaisen tuen käyttöönottaminen korvaavana toimenpiteenä, jotta riisintuotannon asema perinteisillä tuotantoalueilla tulisi otetuksi huomioon. Jälkimmäiset kaksi välinettä sisältyvät yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja viljelijöiden tukijärjestelmien perustamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 1782/2003(5).

(6) Jotta interventiojärjestelmä ei muuttuisi itsessään myyntikanavaksi, interventioelinten ostamat määrät olisi rajoitettava 75000 tonniin vuodessa ja interventiojakso olisi rajoitettava neljään kuukauteen.

(7) Riisialan yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen yhteisössä edellyttää yhtenäisen kauppajärjestelmän käyttöönottoa yhteisön ulkorajoilla. Yhteisön markkinat saataneen periaatteessa vakautumaan interventiojärjestelmää täydentävällä kauppajärjestelmällä, joka sisältää yhteisen tullitariffin mukaisia tuontitulleja sekä vientitukia. Kauppajärjestelmän olisi perustuttava Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa tehtyihin sitoumuksiin.

(8) Jotta kolmansien maiden kanssa käytävää riisikauppaa voidaan seurata, on säädettävä tuonti- tai vientitodistusten myöntämisestä niihin liittyvine vakuusvaatimuksineen, joilla taataan todistushakemuksen kohteena olevien toimien toteutuminen.

(9) Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimusten mukaisiin maataloustuotteisiin sovellettavat tullit vahvistetaan yleensä yhteisessä tullitariffissa. Eräiden riisituotteiden osalta on kuitenkin tarpeen säätää poikkeuksista lisämekanismien käyttöönoton vuoksi.

(10) Tiettyjen maataloustuotteiden tuonnista yhteisön markkinoille aiheutuvien mahdollisten epäsuotuisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi yhden tai useamman tällaisen tuotteen tuonnissa olisi edellytettävä lisätuontitullia, jos tietyt edellytykset täyttyvät.

(11) On aiheellista antaa tietyin edellytyksin komissiolle valtuudet avata ja hallinnoida perustamissopimuksen mukaisesti tehdyistä kansainvälisistä sopimuksista tai muista neuvoston antamista säädöksistä johtuvia tariffikiintiöitä.

(12) Yhteisön osallistuminen riisin kansainväliseen kauppaan voidaan varmistaa mahdollisuudella myöntää yhteisön hintojen ja maailmanmarkkinahintojen väliseen erotukseen perustuvaa ja WTO:n maataloussopimuksen(6) mukaista tukea viennille kolmansiin maihin. Tällaiseen vientitukeen olisi sovellettava määrällisiä ja arvoon perustuvia rajoituksia.

(13) Vientitukia vahvistettaessa arvoon perustuvien rajoitusten noudattaminen voidaan varmistaa valvomalla, että tuet maksetaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston sääntöjen mukaisesti. Valvontaa voidaan helpottaa vientitukien pakollisella ennakkovahvistuksella; eriytetyn vientituen osalta olisi kuitenkin sallittava ennalta vahvistetun määräpaikan muuttaminen maantieteellisellä alueella, jolla sovelletaan yhtenäistä vientituen määrää. Jos määräpaikkaa muutetaan, olisi maksettava todelliseen määräpaikkaan sovellettavaa vientitukea siten, että enimmäismäärä on ennalta vahvistettuun määräpaikkaan sovellettavan tuen määrä.

(14) Määrällisten rajoitusten noudattamisen varmistaminen edellyttää luotettavan ja tehokkaan seurantajärjestelmän käyttöönottoa. Tätä varten vientitukien myöntämisen edellytyksenä olisi oltava vientitodistus. Vientitukia olisi myönnettävä käytettävissä olevien rajojen mukaisesti kunkin tuotteen erityistilanteen mukaan. Poikkeukset säännöistä sallitaan ainoastaan perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomille jalostetuille tuotteille, joihin ei sovelleta määrään liittyviä rajoituksia, sekä elintarvikeaputoimille, joihin ei sovelleta mitään rajoituksia. Olisi säädettävä mahdollisuudesta poiketa hallintosääntöjen tiukasta noudattamisesta sellaisten tuotteiden osalta, joiden tuettu vienti ei todennäköisesti ylitä vahvistettuja enimmäismääriä.

(15) Olisi säädettävä mahdollisuudesta säännellä sisäisen ja ulkoisen jalostusmenettelyn käyttöä tai markkinatilanteen vaatiessa kieltää sen käyttö kokonaan tai osittain siltä osin kuin on sen moitteettoman toiminnan kannalta tarpeen.

(16) Tullijärjestelmä mahdollistaa luopumisen kaikista muista suojatoimenpiteistä yhteisön ulkorajoilla. Sisämarkkina- ja tullimekanismi voi poikkeuksellisissa olosuhteissa kuitenkin osoittautua riittämättömäksi. Tällaisessa tapauksessa yhteisön olisi voitava viipymättä toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta yhteisön markkinat eivät jäisi ilman suojaa tällaisten tapausten mahdollisesti aiheuttamilta häiriöiltä. Näiden toimenpiteiden olisi oltava WTO-sopimuksista johtuvien velvoitteiden mukaisia.

(17) Koska maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat sisäisiin hintoihin, olisi säädettävä asianmukaisista toimenpiteistä, jotka on toteutettava sisämarkkinoiden vakauttamiseksi.

(18) Kansallisen tuen myöntäminen voi vaarantaa yhteisiin hintoihin perustuvien yhtenäismarkkinoiden asianmukaisen toiminnan. Valtiontukea koskevia perustamissopimuksen määräyksiä olisi siis sovellettava tähän yhteiseen markkinajärjestelyyn kuuluviin tuotteisiin.

(19) Jotta otettaisiin huomioon yhteisön syrjäisimpien alueiden erityiset toimitustarpeet ja tuotteiden mahdolliset hintaerot, jotka johtuvat kyseisten tuotteiden kuljetus- ja markkinointikustannuksista, on suositeltavaa, että yhteisön olisi mahdollista vahvistaa tuki jäsenvaltioista tuleville lähetyksille, jotka ovat perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ja jotka on tarkoitettu kulutettavaksi kyseisillä alueilla ja erityisesti Ranskan merentakaisessa Réunionin departementissa.

(20) Koska riisialan yhteismarkkinat kehittyvät jatkuvasti, jäsenvaltioiden ja komission olisi annettava toisilleen tiedoksi kaikki tällaiseen kehitykseen liittyvät tiedot.

(21) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(7) mukaisesti.

(22) Käytännön ja erityisten ongelmien ratkaisemiseksi komission olisi kiireellisissä tapauksissa sallittava toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.

(23) Yhteisön olisi rahoitettava jäsenvaltioille tämän asetuksen soveltamisesta seuraavista velvoitteista aiheutuvat menot yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999(8) mukaisesti.

(24) Riisialan yhteisessä markkinajärjestelyssä olisi otettava huomioon samanaikaisesti ja asianmukaisella tavalla perustamissopimuksen 33 ja 131 artiklassa määrätyt tavoitteet.

(25) Siirtyminen asetuksen (EY) N:o 3072/95 ja riisin vakiolaadun vahvistamisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3073/95(9) mukaisista järjestelyistä tässä asetuksessa säädettyihin järjestelyihin voi aiheuttaa vaikeuksia, joita tämä asetus ei koske. Tällaisten vaikeuksien selvittämiseksi komission olisi voitava hyväksyä siirtymätoimenpiteitä.

(26) Jotta saataisiin estettyä paddyriisimarkkinoiden vakava häiriintyminen markkinointivuoden 2003/04 viimeisinä kuukausina, on tarpeen rajoittaa interventioon otettavat määrät etukäteen vahvistettavaan määrään.

(27) Olisi säädettävä uuden yhteisen markkinajärjestelyn soveltamisesta,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

JOHDANTOSÄÄNNÖKSET

1 artikla

>TAULUKON PAIKKA>

2 artikla

1. Tämän asetuksen säännöksiä sovellettaessa tarkoitetaan "paddyriisillä", "esikuoritulla riisillä", "osittain hiotulla riisillä", "kokonaan hiotulla riisillä", "lyhytjyväisellä riisillä", "keskipitkäjyväisellä riisillä", "A- tai B-luokan pitkäjyväisellä riisillä" ja "rikkoutuneilla riisinjyvillä" liitteessä I määriteltyjä tuotteita.

Muiden kuin laadultaan moitteettomien jyvien ja rikkoutuneiden riisinjyvien määritelmä on liitteessä II.

2. Jäljempänä 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen komissio:

a) vahvistaa riisin muuntokurssit jalostuksen eri vaiheissa, jalostuskustannukset ja sivutuotteiden arvon;

b) voi muuttaa 1 kohdassa tarkoitettuja määritelmiä.

3 artikla

Edellä 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden markkinointivuosi alkaa 1 päivänä syyskuuta ja päättyy seuraavan vuoden 31 päivänä elokuuta.

4 artikla

Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tiettyjen viljelykasvien tuottajien tukijärjestelmistä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003(10) säädettyjen toimenpiteiden soveltamista.

II LUKU

SISÄMARKKINAT

5 artikla

1. Ranskan merentakaiseen Réunionin departementtiin siellä kulutettavaksi toimitettavien sellaisten CN-koodiin 1006 kuuluvien tuotteiden (lukuun ottamatta CN-koodia 1006 10 10 ) lähetyksille, jotka ovat lähtöisin jäsenvaltiosta ja ovat perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa, voidaan vahvistaa tuki.

Kyseisen tuen määrä vahvistetaan ottaen huomioon Réunionin markkinoiden tarpeet kyseisten tuotteiden maailmanmarkkinahintojen tai -noteerausten ja vastaavien yhteisön markkinahintojen tai noteerausten välisen erotuksen perusteella sekä tarvittaessa ottaen huomioon kyseisten tuotteiden hinnat Réunionin saarelle toimitettuina.

2. Tuen määrä vahvistetaan määräajoin. Komissio voi kuitenkin tarvittaessa jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan muuttaa tätä määrää muulloinkin.

Tuen määrä voidaan vahvistaa tarjouskilpailulla.

3. Komissio vahvistaa tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Tuen määrä vahvistetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

6 artikla

1. Paddyriisin interventiohinnaksi vahvistetaan 150 euroa tonnilta. Interventiohinta vahvistetaan liitteessä III määritetyn vakiolaadun osalta.

2. Interventiohinta koskee purkamatonta varastoon toimitettua tuotetta tukkuportaassa. Sitä sovelletaan kaikkiin komission nimeämiin interventiokeskuksiin. Interventiokeskusten luettelo vahvistetaan sen jälkeen, kun kyseisiä jäsenvaltioita on kuultu, ja siihen on sisällytettävä erityisesti ylijäämäalueet, joiden keskuksilla on riittävät tilat ja tekniset laitteistot ja joiden tilanne kuljetusvälineiden osalta on suotuisa.

3. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

7 artikla

1. 1 päivän huhtikuuta ja 31 päivän heinäkuuta välisenä aikana ja 75000 tonnin vuotuisen enimmäismäärän rajoissa interventioelinten on ostettava niille tarjotut paddyriisin määrät, jos tarjoukset täyttävät myöhemmin vahvistettavat edellytykset erityisesti määrän ja laadun osalta.

2. Jos tarjotun paddyriisin laatu on erilainen kuin vakiolaatu, jolle interventiohinta on vahvistettu, interventiohintaa mukautetaan hinnankorotuksia tai -alennuksia soveltamalla. Interventiohintaan sovellettavat hinnankorotukset ja -alennukset voidaan vahvistaa, jotta varmistettaisiin tuotannon suuntaaminen tiettyihin lajikkeisiin.

3. Interventiokeskusten on tarjottava 1 kohdan mukaisesti ostettu paddyriisi myytäväksi, kolmansiin maihin vietäväksi tai sisämarkkinoille toimitettavaksi myöhemmin määriteltävin edellytyksin.

4. Komissio antaa interventioelinten toteuttamaa haltuunottoa ja markkinoille saattamista koskevat menettelyt ja edellytykset sekä kaikki muut interventioon liittyvät säännöt.

5. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

8 artikla

1. Erityistoimenpiteitä voidaan toteuttaa

- 7 artiklan laajamittaisen soveltamisen estämiseksi tietyillä yhteisön alueilla,

- luonnonkatastrofeista johtuvan paddyriisin puutteen korvaamiseksi.

2. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

9 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle lajikkeittain eriteltyinä yksityiskohtaiset tiedot riisin viljelyaloista, tuotannosta, sadoista sekä tuottajien ja jalostajien hallussa olevista varastoista. Tietojen on perustuttava jäsenvaltion perustamaan, hallinnoimaan ja valvomaan tuottajien ja riisinjalostuslaitosten pakollisten ilmoitusten järjestelmään.

Jäsenvaltioiden on myös toimitettava komissiolle tiedot riisin hinnoista päätuotantoalueilla.

Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta ja erityisesti hintojen tiedoksiantamisesta vahvistetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

III LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA KÄYTÄVÄ KAUPPA

10 artikla

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuonti yhteisöön tai niiden vienti yhteisöstä edellyttää tuonti- tai vientitodistusta.

Jäsenvaltioiden on annettava todistus kaikille hakijoille riippumatta näiden sijoittautumispaikasta yhteisössä ja tämän rajoittamatta 13, 14 ja 15 artiklan soveltamiseksi toteutettavien toimenpiteiden soveltamista.

Tuonti- ja vientitodistukset ovat voimassa koko yhteisössä. Todistusten myöntämisen edellytyksenä on vakuus, jolla taataan, että tuotteet tuodaan tai viedään todistuksen voimassaoloaikana. Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta vakuus pidätetään kokonaan tai osittain, jos tuonti tai vienti ei toteudu tässä määräajassa tai toteutuu vain osittain.

2. Todistusten voimassaoloaika ja muut tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

I Jakso

Tuontiin sovellettavat säännökset

11 artikla

1. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, 1 artiklassa lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan yhteisen tullitariffin tuontitulleja.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, tuontitulli on:

a) CN-koodiin 1006 20 kuuluvan esikuoritun riisin osalta sama kuin interventiohinta, jota korotetaan:

i) 80 prosentilla, kun kyseessä on CN-koodeihin 1006 20 17 ja 1006 20 98 kuuluva esikuorittu riisi,

ii) 88 prosentilla, kun kyseessä on muu kuin CN-koodeihin 1006 20 17 ja 1006 20 98 kuuluva esikuorittu riisi,

ja josta vähennetään tuontihinta;

ja

b) CN-koodiin 1006 30 kuuluvan hiotun riisin osalta interventiohinta, johon lisätään laskettava prosenttiosuus ja josta vähennetään tuontihinta.

Tämän kohdan mukaisesti laskettu tuontitulli ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin yhteisen tullitariffin tulli.

Edellä b alakohdassa tarkoitettu prosenttimäärä lasketaan mukauttamalla a alakohdan prosenttimäärät muuntokurssien, jalostuskustannusten ja sivutuotteiden arvon perusteella sekä korottamalla näin saatua summaa teollisuuden suojamaksulla.

3. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, Ranskan merentakaiseen Réunionin departementtiin kulutettavaksi tai käytettäviksi tuoduista CN-koodeihin 1006 10 , 1006 20 ja 1006 40 00 kuuluvista tuotteista ei kanneta tullia.

4. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

12 artikla

1. Rajoittamatta 11 artiklan 2 kohdan soveltamista tiettyjen 1 artiklassa lueteltujen tuotteiden tuonnista johtuvien epäsuotuisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai torjumiseksi yhteisön markkinoilla yhden tai useamman tällaisen 11 artiklassa säädetyn tullin alaisen tuotteen tuonnille vahvistetaan lisätuontitulli, jos komission 3 kohdan nojalla määrittämät edellytykset täyttyvät, paitsi jos tuonti ei todennäköisesti häiritse yhteisön markkinoita tai jos lisätullin vaikutukset olisivat epäsuhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

2. Jos tuontihinta alittaa tason, jonka yhteisö on ilmoittanut Maailman kauppajärjestölle ("käynnistyshinta"), voidaan vahvistaa lisätuontitulli.

Jos tuonnin määrä minä tahansa vuonna, jona 1 kohdassa tarkoitettuja epäsuotuisia vaikutuksia ilmenee tai todennäköisesti ilmenee, ylittää markkinoille pääsyn mahdollisuuksiin perustuvan tason, joka määritellään prosenttiosuutena edellisten kolmen vuoden vastaavasta kotimaisesta kulutuksesta ("käynnistysmäärä"), voidaan vahvistaa lisätuontitulli.

Ensimmäisen alakohdan mukaista lisätuontitullia vahvistettaessa huomioon otettavat tuontihinnat määritellään kyseisen lähetyksen cif-tuontihintojen perusteella.

Cif-tuontihinnat tarkistetaan kyseisen tuotteen edustavan maailmanmarkkinahinnan tai yhteisön tuontimarkkinoilla vallitsevan edustavan hinnan perusteella.

3. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Näissä yksityiskohtaisissa säännöissä täsmennetään erityisesti tuotteet, joihin lisätuontitulleja voidaan soveltaa.

13 artikla

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitetuille tuotteille perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista tai mistä tahansa muusta neuvoston säädöksestä johtuvat tariffikiintiöt otetaan käyttöön ja niitä hallinnoidaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Tariffikiintiöitä hallinnoidaan soveltamalla jotain seuraavista menetelmistä tai niiden yhdistelmää:

a) hakemusten saapumisjärjestykseen perustava menetelmä ("ensin tullutta palvellaan ensin" -periaate);

b) jätetyissä hakemuksissa haettujen määrien mukaiseen jakoon perustuva menetelmä ("samanaikaisen tarkastelun" menetelmä);

c) perinteisiin kaupan järjestelyihin perustuva menetelmä ("perinteiset/uudet toimijat" -menetelmä).

Muita asianmukaisia menetelmiä voidaan ottaa käyttöön. Menetelmissä on vältettävä kaikenlaista toimijoihin kohdistuvaa perusteetonta syrjintää.

3. Käytettävässä hallinnointimenetelmässä on tarvittaessa otettava riittävästi huomioon yhteisön markkinoiden hankintatarpeet ja tarve turvata näiden markkinoiden tasapaino.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa yksityiskohtaisissa säännöissä on säädettävä vuosittaisista tariffikiintiöistä, jotka on tarvittaessa jaettava asianmukaisesti vuoden ajalle, ja määriteltävä sovellettava valvontamenetelmä. Sääntöihin on myös tarvittaessa sisällyttävä:

a) takuut tuotteen luonteesta, lähtöpaikasta ja alkuperästä;

b) edellä a alakohdassa mainitut takuut todistavan asiakirjan hyväksyminen;

c) tuontitodistusten myöntämisedellytykset ja voimassaoloaika.

II Jakso

Vientiin sovellettavat säännökset

14 artikla

1. Jotta seuraavia tuotteita voitaisiin viedä niiden maailmanmarkkinanoteerausten ja -hintojen perusteella perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvissa rajoissa, kyseisten noteerausten tai hintojen ja yhteisön hintojen välinen erotus voidaan kattaa vientituella:

a) edellä 1 artiklassa luetellut tuotteet, jotka viedään sellaisinaan;

b) edellä 1 artiklassa luetellut tuotteet, jotka viedään liitteessä IV lueteltuina tuotteina.

Vientituki b alakohdassa tarkoitetuille tuotteille ei saa olla suurempi kuin sellaisenaan vietäviin tuotteisiin sovellettavan vientituen määrä.

2. Vientitukeen oikeuttavien määrien jakamiseen on käytettävä menetelmää, joka

a) sopii parhaiten tuotteen luonteeseen ja kyseiseen markkinatilanteeseen ja jolla hyödynnetään käytettävissä olevia voimavaroja mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon yhteisön viennin tehokkuus ja rakenne aiheuttamatta kuitenkaan syrjintää suurten ja pienten toimijoiden välillä;

b) tuottaa toimijoille vähiten hallinnollisia rasitteita, kun hallinnosta aiheutuvat vaatimukset otetaan huomioon;

c) ei aiheuta syrjintää kyseisten toimijoiden välillä.

3. Vientituki on samansuuruinen kaikkialla yhteisössä. Se voi vaihdella määräpaikan mukaan, jos maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset niin edellyttävät. Tuet vahvistetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Vientituet voidaan vahvistaa:

a) määräajoin;

b) sellaisia tuotteita koskevilla tarjouskilpailuilla, joiden osalta on aiemmin säädetty kyseisestä menettelystä.

Komissio voi tarvittaessa jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan muuttaa säännöllisin määräajoin vahvistettavaa vientitukea muuna ajankohtana.

4. Vientituen vahvistamisessa on otettava huomioon seuraavat osatekijät:

a) kulloinenkin tilanne ja kehitysnäkymät

i) yhteisön markkinoilla riisin ja rikkoutuneiden riisinjyvien hinnan ja saatavuuden osalta,

ii) maailmanmarkkinoilla riisin ja rikkoutuneiden riisinjyvien hinnan osalta;

b) riisin yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteet, jotka tähtäävät markkinoiden tasapainottamiseen ja hintojen ja kaupan luonnolliseen kehitykseen;

c) perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat rajoitukset;

d) tarve välttää häiriöitä yhteisön markkinoilla;

e) suunniteltua vientiä koskevat taloudelliset näkökohdat;

f) edullisimmat hinnat kolmansissa määrämaissa muista kolmansista maista tulevalle tuonnille, kun kyseessä ovat 1 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tuotteet.

15 artikla

1. Sellaisenaan vietävien 1 artiklassa lueteltujen tuotteiden osalta vientitukea myönnetään vain asianomaisen pyynnöstä tämän esittäessä vientitodistuksen.

2. Sellaisenaan vietävien 1 artiklassa lueteltujen tuotteiden vientiin sovelletaan vientitodistuksen hakemispäivänä sovellettavaa tukea ja eriytetyn tuen osalta tukea, jota kyseisenä päivänä sovelletaan:

a) todistuksessa ilmoitettuun määräpaikkaan;

tai tapauksen mukaan

b) todelliseen määräpaikkaan, jos se on eri kuin todistuksessa ilmoitettu määräpaikka. Tällöin sovellettava määrä ei saa ylittää vientitodistuksessa mainittuun määräpaikkaan sovellettavaa määrää.

Tämän kohdan salliman jouston väärinkäytön ehkäisemiseksi voidaan toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan säännökset voidaan ulottaa koskemaan liitteessä IV lueteltuina tuotteina vietäviä 1 artiklassa lueteltuja tuotteita asetuksen (EY) N:o 3448/93(11) 16 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan kyseistä menettelyä noudattaen.

4. Edellä olevasta 1 ja 2 kohdasta voidaan poiketa elintarvikeaputoimien yhteydessä vientitukea saavien tuotteiden osalta 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

16 artikla

1. On mahdollista vahvistaa vientitukiin sovellettava tasausmaksu 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Komissio voi kuitenkin tarvittaessa muuttaa tasausmaksuja.

2. Tätä kohtaa voidaan soveltaa 1 artiklassa lueteltuihin tuotteisiin, jotka viedään liitteessä IV lueteltuina tuotteina.

17 artikla

1. Edellä 1 artiklan a ja b alakohdassa mainituille tuotteille maksetaan vientituki sen jälkeen kun on toimitettu todisteet siitä, että tuotteet:

a) ovat kokonaisuudessaan peräisin yhteisöstä yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92(12) 23 artiklan mukaisesti, lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan kyseisen artiklan 6 kohtaa;

b) on viety yhteisöstä;

c) jos kysymyksessä on eriytetty tuki, ovat tulleet perille todistuksessa ilmoitettuun määräpaikkaan tai muuhun määräpaikkaan, jonka osalta tuki on vahvistettu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan b alakohdan soveltamista. Tästä säännöstä voidaan kuitenkin poiketa 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jos säädetään vastaavat takeet tarjoavista edellytyksistä.

Lisäsäännöksiä voidaan vahvistaa 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2. Vientitukea ei myönnetä kolmansista maista tuodulle ja kolmansiin maihin jälleenvietävälle riisille, paitsi jos viejä todistaa, että:

a) vietävä tuote ja aiemmin tuotu tuote ovat yksi ja sama; ja

b) tullit kannettiin luovutettaessa tuotteet vapaaseen liikkeeseen.

Tällöin vientituki on kaikkien tuotteiden osalta samansuuruinen kuin tuotaessa kannetut tuontitullit, jos ne ovat pienempiä kuin sovellettava vientituki. Jos tuontitullit ovat suurempia kuin sovellettava vientituki, vientituki on jälkimmäisen suuruinen.

18 artikla

Perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvien määrällisten rajoitusten noudattaminen taataan viiteajanjaksoille myönnettyjen, kyseisiin tuotteisiin sovellettavien vientitodistusten perusteella. WTO-maataloussopimuksesta johtuvien velvoitteiden noudattamisen osalta viiteajanjakson päättyminen ei vaikuta vientitodistusten voimassaoloaikaan.

19 artikla

Tämän jakson soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joihin sisältyvät jakamattomien ja käyttämättömien vietävien määrien uudelleenjakamista koskevat säännökset, vahvistetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Näiden yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisen yhteydessä komissio voi hyväksyä vientitukikelpoisten tuotteiden laatua koskevia säännöksiä.

Liite IV muutetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

III Jakso

Yhteiset säännökset

20 artikla

1. Siinä määrin kuin on tarpeen riisin yhteisen markkinajärjestelyn moitteettoman toiminnan kannalta, neuvosto voi komission ehdotuksesta perustamissopimuksen 37 artiklan 2 kohdassa määrättyä äänestysmenettelyä noudattaen kieltää sisäisen tai ulkoisen jalostusmenettelyn käytön kokonaan tai osittain 1 artiklassa lueteltujen tuotteiden osalta.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, komissio päättää tarvittavista toimenpiteistä jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jos 1 kohdassa tarkoitettu tilanne syntyy erittäin kiireellisesti ja jos yhteisön markkinat häiriintyvät tai uhkaavat häiriintyä sisäisen tai ulkoisen jalostusmenettelyn käytön seurauksena. Neuvostolle ja jäsenvaltioille on ilmoitettava toimenpiteistä, jotka voivat olla voimassa enintään kuusi kuukautta ja joita on sovellettava viipymättä. Jos komissio saa jäsenvaltiolta tällaisen pyynnön, se tekee asiasta päätöksen viikon kuluessa tämän pyynnön vastaanottamisesta.

3. Kukin jäsenvaltio voi saattaa komission tekemän päätöksen neuvoston käsiteltäväksi viikon kuluessa sen tiedoksiantamisesta. Neuvosto voi määräenemmistöllä vahvistaa tai kumota komission päätöksen tai muuttaa sitä.

Jos neuvosto ei ole tehnyt päätöstään kolmen kuukauden kuluessa siitä kun päätös saatettiin sen käsiteltäväksi, komission päätös katsotaan kumotuksi.

21 artikla

1. Yhdistetyn nimikkeistön yleisiä tulkintasääntöjä ja nimikkeistön soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä sovelletaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden luokitteluun. Tämän asetuksen soveltamisesta johtuva tullitariffinimikkeistö, mukaan luettuina liitteen I määritelmät, liitetään yhteiseen tullitariffiin.

2. Jollei tässä asetuksessa tai jonkin sen säännöksen mukaisesti annetuissa säännöksissä toisin säädetä, kolmansista maista tulevassa tuonnissa kielletään:

a) vaikutukseltaan tulleja vastaavien maksujen kantaminen;

b) kaikkien määrällisten rajoitusten tai vaikutukseltaan vastaavien toimenpiteiden soveltaminen.

22 artikla

1. Jos yhden tai useamman 1 artiklassa luetellun tuotteen maailmanmarkkinahinnat saavuttavat tason, joka häiritsee tai on vaarassa häiritä tuotteiden saatavuutta yhteisön markkinoilla, ja jos tilanne näyttää jatkuvan samanlaisena ja huononevan, voidaan toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä. Erityisen vakavissa hätätilanteissa tällaisia toimenpiteitä voidaan toteuttaa suojatoimenpiteinä.

2. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

23 artikla

1. Jos tuonnin tai viennin seurauksena yhden tai useamman 1 artiklassa tarkoitetun tuotteen markkinat yhteisössä häiriintyvät tai uhkaavat häiriintyä siten, että perustamissopimuksen 33 artiklan tavoitteiden saavuttaminen vaarantuu, muiden kuin WTO:n jäsenten kanssa käytävässä kaupassa on mahdollista soveltaa aiheellisia toimenpiteitä siihen asti, kunnes tällainen häiriö tai häiriön uhka on poistunut.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitettu tilanne ilmenee, komissio päättää tarvittavista toimenpiteistä jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. Jäsenvaltiolle annetaan tiedoksi kyseiset toimenpiteet, ja niitä sovelletaan viipymättä. Jos komissio saa jäsenvaltiolta tällaisen pyynnön, se tekee asiasta päätöksen kolmen työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

3. Kukin jäsenvaltio voi saattaa komission toteuttaman toimenpiteen neuvoston käsiteltäväksi kolmen työpäivän kuluessa sen tiedoksi antamisesta. Neuvosto kokoontuu viipymättä. Se voi määräenemmistöllä muuttaa kyseistä toimenpidettä tai kumota sen kuukauden kuluessa päivästä, jona se saatettiin neuvoston käsiteltäväksi.

4. Tämän artiklan mukaisesti vahvistettuja säännöksiä sovelletaan perustamissopimuksen 300 artiklan 2 kohdan mukaisista kansainvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita noudattaen.

IV LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

24 artikla

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, 1 artiklassa lueteltujen tuotteiden tuotantoon ja kauppaan sovelletaan perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa.

25 artikla

1. Jäsenvaltiot ja komissio toimittavat toisilleen tämän asetuksen soveltamiseksi ja riisiä koskevien kansainvälisten velvoitteiden noudattamiseksi tarvittavat tiedot.

2. Tarvittavien tietojen määrittelyä, toimittamista ja jakelua koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

26 artikla

1. Komissiota avustaa viljan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003(13) 25 artiklassa perustettu viljan hallintokomitea, jäljempänä "komitea".

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

27 artikla

Komitea voi tarkastella kaikkia kysymyksiä, jotka puheenjohtaja saattaa sen käsiteltäväksi joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä.

28 artikla

Toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen ja perusteltuja erityisten käytännön ongelmien ratkaisemiseksi kiireellisissä tapauksissa, päätetään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Nämä toimenpiteet voivat poiketa tämän asetuksen tiettyjen osien säännöksistä, mutta ainoastaan siinä määrin ja sellaisen ajan kuin on ehdottomasti tarpeen.

29 artikla

Asetusta (EY) N:o 1258/1999 ja sen täytäntöönpanemiseksi annettuja säännöksiä sovelletaan menoihin, jotka aiheutuvat jäsenvaltioille tästä asetuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämisestä.

30 artikla

Tätä asetusta sovelletaan siten, että perustamissopimuksen 33 ja 131 artiklassa määrätyt tavoitteet otetaan huomioon samanaikaisesti ja asianmukaisella tavalla.

V LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

31 artikla

1. Kumotaan asetukset (EY) N:o 3072/95 ja (EY) N:o 3073/95.

Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen, ja ne luetaan liitteessä V olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

2. Siirtymäkauden toimenpiteistä voidaan päättää 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

32 artikla

1. Määrä, jonka interventioelimet voivat 1 päivän huhtikuuta 2004 ja 31 päivän heinäkuuta 2004 välisenä ajanjaksona ostaa asetuksen (EY) N:o 3072/95 4 artiklan mukaisesti, on enintään 100000 tonnia.

2. Komissio voi muuttaa 1 kohdassa tarkoitettua määrää markkinoiden tilannetta kuvaavan taseen perusteella. Edellä 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä sovelletaan.

3. Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

33 artikla

1. Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Sitä sovelletaan markkinointivuodesta 2004/2005.

Asetuksen 9 ja 32 artiklaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä huhtikuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2003.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. Alemanno

(1) Lausunto annettu 5. kesäkuuta 2003 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EUVL C 208, 3.9.2003, s. 72.

(3) Lausunto annettu 2. heinäkuuta 2003 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) EYVL L 329, 30.12.1995, s. 18, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 411/2002 (EYVL L 62, 5.3.2002, s. 27).

(5) Ks. tämän virallisen lehden sivu 1.

(6) EYVL L 336, 23.12.1994, s. 22.

(7) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(8) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103.

(9) EYVL L 329, 30.12.1995, s. 33.

(10) Ks. tämän virallisen lehden sivu 1.

(11) EYVL L 318, 20.12.1993, s. 18, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2580/2000 (EYVL L 298, 25.11.2000, s. 15).

(12) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2700/2000 (EYVL L 311, 12.12.2000, s. 17).

(13) Ks. tämän virallisen lehden sivu 78.

LIITE I

Asetuksen

2 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut määritelmät

1. a) Paddy- eli raakariisi: riisi, jossa on ulkokuori jäljellä vielä puimisen jälkeen.

b) Esikuorittu riisi: raakariisi, josta ainoastaan ulkokuori on poistettu. Esimerkkejä tämän määritelmän riiseistä ovat riisit, joiden kaupalliset nimet ovat "ruskeariisi", "cargoriisi", "loonzain" ja "riso sbramato".

c) Osittain hiottu riisi: raakariisi, josta on poistettu ulkokuori, osa alkiota sekä siemenkalvon uloimmat kerrokset kokonaan tai osittain, mutta ei sisempiä kerroksia.

d) Kokonaan hiottu riisi: raakariisi, josta on poistettu ulkokuori, siemenkalvon ulko- ja sisäkerrokset kokonaisuudessaan, koko alkio, kun kyseessä on pitkä- tai keskipitkäjyväinen riisi, tai ainakin osa siitä, kun kyseessä on lyhytjyväinen riisi, mutta jossa enintään 10 prosenttiin jyvistä voi jäädä pitkittäisiä valkeita juovia.

2. a) Lyhytjyväinen riisi: riisi, jonka jyvien pituus on enintään 5,2 millimetriä ja jonka pituuden ja leveyden välinen suhdeluku on alle 2.

b) Keskipitkäjyväinen riisi: riisi, jonka jyvien pituus on yli 5,2 millimetriä ja enintään 6,0 millimetriä ja jonka pituuden ja leveyden välinen suhdeluku on enintään 3.

c) Pitkäjyväinen riisi:

i) luokka A: riisi, jonka jyvien pituus on yli 6,0 millimetriä ja jonka pituuden ja leveyden välinen suhdeluku on yli 2 ja alle 3,

ii) luokka B: riisi, jonka jyvien pituus on yli 6,0 millimetriä ja jonka pituuden ja leveyden välinen suhdeluku on vähintään 3.

d) Jyvien mittaus: jyvien mittaus suoritetaan kokonaan hiotulla riisillä seuraavan menetelmän mukaan:

i) otetaan edustava näyte erästä,

ii) lajitellaan näyte siten, että mittaus voi tapahtua kokonaisista jyvistä, mukaan lukien surkastuneet jyvät,

iii) suoritetaan kaksi mittausta, joissa molemmissa 100 jyvää, ja lasketaan keskiarvo,

iv) määritetään tulos millimetreinä yhden desimaalin tarkkuudella pyöristettynä.

3. Rikkoutuneet riisinjyvät: jyvänpalaset, joiden pituus on enintään 3/4 kokonaisen jyvän keskipituudesta.

LIITE II

2 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen

Muiden kuin laadultaan moitteettomien jyvien ja rikkoutuneiden riisinjyvien määritelmät

A. Kokonaiset jyvät

Jyvät, joiden kärjestä on poistettu ainoastaan osa, riippumatta kullekin jalostusasteelle tyypillisistä ominaisuuksista.

B. Leikatut jyvät

Jyvät, joiden koko kärki on poistettu.

C. Rikkoutuneet jyvät tai jyvänpalaset

Jyvät, joista on poistettu kärkeä suurempi osa. Rikkoutuneet riisinjyvät koostuvat:

- suurista rikkoutuneista riisinjyvistä (jyvien palaset, joiden pituus on vähintään puolet jyvän pituudesta mutta jotka eivät muodosta kokonaista jyvää),

- keskikokoisista rikkoutuneista riisinjyvistä (jyvien palaset, joiden pituus on vähintään neljännes jyvän pituudesta mutta jotka eivät saavuta "suurten rikkoutuneiden riisinjyvien" vähimmäiskokoa),

- hienoista rikkoutuneista riisinjyvistä (jyvien palaset, joiden pituus on alle neljänneksen jyvän pituudesta mutta jotka eivät läpäise seulaa, jonka silmäkoko on 1,4 millimetriä),

- palasista (jyvän pienet palaset tai hiukkaset, joiden on läpäistävä seula, jonka silmäkoko on 1,4 millimetriä); palasiin sisältyvät myös haljenneet jyvät (jyvien palaset, jotka ovat syntyneet jyvän haljettua pitkittäin).

D. Vihreät jyvät

Jyvät, jotka eivät ole täysin kypsyneitä.

E. Jyvät, joissa on luonnollisia epämuodostumia

Luonnollisina epämuodostumina pidetään periytyviä tai periytymättömiä epämuodostumia, verrattuina lajikkeelle tyypillisiin morfologisiin ominaisuuksiin.

F. Liitumaiset jyvät

Jyvät, joiden pinnasta vähintään kolme neljäsosaa näyttää himmeältä ja jauhomaiselta.

G. Punajuovaiset jyvät

Jyvät, joissa on voimakkuudeltaan ja sävyltään erilaisia punaisia pitkittäisiä juovia, jotka aiheutuvat siemenkalvon jäänteistä.

H. Täplikkäät jyvät

Jyvät, joissa on tumma, tarkkarajainen, melko säännöllisen muotoinen pieni ympyrä; täplikkäinä jyvinä pidetään lisäksi jyviä, joiden pinnassa on ohuita mustia juovia; juovilla ja täplillä ei saa olla keltaista tai tummaa kehää.

I. Laikukkaat jyvät

Jyvät, joiden pinnan luonnollinen väri on selvästi muuttunut pienellä alueella; laikut voivat olla eri värisiä (mustahkoja, punertavia, ruskeita jne.); laikkuina pidetään myös syviä mustia juovia. Jos laikkujen väri (musta, vaaleanpunainen, punaruskea) on voimakkuudeltaan sellainen, että se näkyy heti ja jos laikku peittää vähintään puolet jyvästä, jyviä on pidettävä keltaisina jyvinä.

J. Keltaiset jyvät

Jyvät, joiden luonnollinen väri on muuttunut kokonaan tai osittain sitruunankeltaisen tai oranssinkeltaisen eri sävyiksi muulla tavalla kuin kuivaamalla.

K. Kellanruskeat jyvät

Jyvät, joiden koko pinnan väri on tasaisesti hieman muuttunut muulla tavalla kuin kuivaamalla; jyvien väri on muuttunut vaalean kullankeltaiseksi.

LIITE III

Paddyriisin vakiolaadun määritelmä

Vakiolaatuisen paddyriisin on täytettävä seuraavat edellytykset:

a) Sen on oltava laadultaan virheetöntä, aitoa ja myyntikelpoista sekä hajutonta;

b) Sen kosteuspitoisuuden on oltava enintään 13 prosenttia;

c)

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE V

Vastaavuustaulukko

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>