Komission direktiivi 2003/90/EY,

annettu 6 päivänä lokakuuta 2003,

täytäntöönpanotoimenpiteistä neuvoston direktiivin 2002/53/EY 7 artiklan soveltamiseksi eräiden viljelykasvilajien lajiketarkastuksiin sisältyvien ominaisuuksien vähimmäismäärän sekä tarkastusten vähimmäisedellytyksien osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viljelykasvilajien yleisestä lajikeluettelosta 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/53/EY(1) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Viljelykasvilajien ominaisuuksista ja vähimmäisedellytyksistä lajiketarkastusta varten 14 päivänä huhtikuuta 1972 annetussa komission direktiivissä 72/180/ETY(2), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2002/8/EY(3), vahvistetaan eri lajien tarkastuksiin sisältyvien ominaisuuksien vähimmäismäärä ja tarkastusten toteuttamista koskevat vähimmäisvaatimukset, jotta lajikkeet voitaisiin hyväksyä virallisesti jäsenvaltioiden luetteloihin.

(2) Yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista 27 päivänä heinäkuuta 1994 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2100/94(4), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1650/2003(5), perustetun yhteisön kasvilajikeviraston hallintoneuvosto antoi äskettäin eräiden lajien osalta lajiketarkastuksien edellytyksiä koskevat testauksen yleisohjeet.

(3) Lajiketarkastuksien edellytyksistä on jo laadittu testauksen yleisohjeet kansainvälisellä tasolla. Kansainvälinen uusia kasvilajikkeita suojaava liitto (UPOV) on laatinut testauksen yleisohjeet.

(4) Direktiiviä 72/180/ETY muutettiin direktiivillä 2002/8/EY sen varmistamiseksi, että yhteisön kasvilajikeviraston laatimat testauksen yleisohjeet ovat yhdenmukaiset niiden lajiketarkastusten edellytysten kanssa, jotka vaaditaan lajikkeiden hyväksymiseksi jäsenvaltioiden kansallisiin lajikeluetteloihin, niiltä osin kun kyseinen virasto on laatinut testauksen yleisohjeet. Yhteisön kasvilajikevirasto on tämän jälkeen antanut useita muita lajeja koskevat yleisohjeet.

(5) On tarpeen varmistaa, että yhteisön kasvilajikeviraston laatimat testauksen yleisohjeet ovat yhdenmukaiset niiden edellytysten kanssa, jotka vaaditaan lajikkeiden hyväksymiseksi jäsenvaltioiden kansallisiin luetteloihin.

(6) Yhteisön järjestelmä on asianmukaista perustaa UPOV:n testauksen yleisohjeisiin, mikäli yhteisön kasvilajikevirasto ei vielä ole laatinut erityisiä yleisohjeita. Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolisiin lajeihin sovelletaan kansallista lainsäädäntöä.

(7) Direktiivi 72/180/ETY olisi näin ollen kumottava.

(8) Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat maataloudessa, puutarhanviljelyssä ja metsätaloudessa käytettäviä siemeniä ja lisäysaineistoa käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä viljelykasvilajien lajikkeiden, jotka täyttävät 2 ja 3 kohdassa säädetyt vaatimukset, sisällyttämisestä direktiivin 2002/53/EY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun kansalliseen luetteloon.

2. Erotettavuuden, pysyvyyden ja yhtenäisyyden osalta:

a) liitteessä I mainittujen lajien tulee täyttää edellytykset, jotka yhteisön kasvilajikeviraston hallintoneuvosto on määritellyt erotettavuuden, yhtenäisyyden ja pysyvyyden testausta koskevissa protokollissaan, jotka on mainittu kyseisessä liitteessä;

b) liitteessä II mainittujen lajien osalta on noudatettava testauksen yleisohjeita, jotka kansainvälinen uusia kasvilajeja suojaava liitto (UPOV) on laatinut erotettavuutta, yhtenäisyyttä ja pysyvyyttä koskevien testien tekemisestä ja jotka on esitetty kyseisessä liitteessä.

3. Lajikkeiden on viljely- ja käyttöarvon osalta täytettävä liitteessä III säädetyt edellytykset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 4 artiklan 2 kohdan soveltamista.

2 artikla

Kaikkiin 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin lajikeominaisuuksiin sekä mahdollisiin 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa testauksen yleisohjeissa asteriskilla (*) merkittyihin ominaisuuksiin on viitattava, mikäli ominaisuuden havainnointi ei ole mahdotonta jonkin muun ominaisuuden ilmenemisen vuoksi ja mikäli testiä tehdessä vallinneet ympäristöolosuhteet eivät estä ominaisuuden ilmenemistä.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä I ja II mainittujen lajien osalta täyttyvät tarkastusten tekohetkellä testisuunnitelmaa ja kasvuolosuhteita koskevat tarkistusten toteuttamisen vähimmäisvaatimukset, joista määrätään kyseisissä liitteissä mainituissa testauksen yleisohjeissa.

4 artikla

Kumotaan direktiivi 72/180/ETY.

5 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan tämän direktiivin säännösten noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2004. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

6 artikla

1. Jos joitain lajikkeita ei tämän direktiivin tullessa voimaan ole hyväksytty sisällytettäväksi viljelykasvien yhteiseen lajikeluetteloon ja jos ennen kyseistä päivää on aloitettu viralliset tutkimukset, jotka perustuvat joko

a) direktiivin 72/180/ETY säännöksiin; tai

b) lajin mukaan joko liitteessä I lueteltuihin yhteisön kasvilajikeviraston testauksen yleisohjeisiin tai liitteessä II lueteltuihin UPOV:n testauksen yleisohjeisiin;

kyseisten lajikkeiden katsotaan täyttävän tämän direktiivin vaatimukset.

2. Tämän artiklan 1 kohtaa sovelletaan vain, jos lajikkeet kokeiden tulosten perusteella ovat niiden sääntöjen mukaisia, jotka on vahvistettu joko

a) direktiivissä 72/180/ETY; tai

b) lajin mukaan joko liitteessä I luetelluissa yhteisön kasvilajikeviraston testauksen yleisohjeissa tai liitteessä II luetelluissa UPOV:n testauksen yleisohjeissa.

7 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

8 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 6 päivänä lokakuuta 2003.

Komission puolesta

David Byrne

Komission jäsen

(1) EYVL L 193, 20.7.2002, s. 1.

(2) EYVL L 108, 8.5.1972, s. 8.

(3) EYVL L 37, 7.2.2002, s. 7.

(4) EYVL L 227, 1.9.1994, s. 1.

(5) EUVL L 245, 29.9.2003, s. 28.

LIITE I

LUETTELO LAJEISTA, JOIDEN ON OLTAVA YHTEISÖN KASVILAJIKEVIRASTON ANTAMIEN TESTAUKSEN YLEISOHJEIDEN MUKAISIA

Isoauringonkukka, protokolla TP-8, 31.10.2002

Ohra, protokolla TP-19, 27.3.2002

Ruis, protokolla TP-58, 31.10.2002

Vehnä, protokolla TP-03/2, 27.3.2002

Makaroni- eli durumvehnä, protokolla TP-120, 27.3.2002

Maissi, protokolla TP-02, 15.11.2001

Peruna, protokolla TP-23, 27.3.2002

Nämä protokollat ovat yhteisön kasvilajikeviraston Internet-sivuilla osoitteessa: www.cpvo.eu.int.

LIITE II

LUETTELO LAJEISTA, JOIDEN ON OLTAVA UPOV:N ANTAMIEN TESTAUKSEN YLEISOHJEIDEN MUKAISIA

Rehujuurikas, yleisohjeet TG/150/3, 4.11.1994

Luhtarölli, yleisohjeet TG/30/6, 12.10.1990

Isorölli, yleisohjeet TG/30/6, 12.10.1990

Rönsyrölli, yleisohjeet TG/30/6, 12.10.1990

Nurmirölli, yleisohjeet TG/30/6, 12.10.1990

Litteä kattara, yleisohjeet TG/180/3, 4.4.2001

Kattara, yleisohjeet TG/180/3, 4.4.2001

Koiranheinä, yleisohjeet TG/31/8, 17.4.2002

Ruokonata, yleisohjeet TG/39/8, 17.4.2002

Lampaannata, yleisohjeet TG/67/4, 12.11.1980

Nurminata, yleisohjeet TG/39/8, 17.4.2002

Punanata, yleisohjeet TG/67/4, 12.11.1980

Italianraiheinä, yleisohjeet TG/4/7, 12.10.1990

Englanninraiheinä, yleisohjeet TG/4/7, 12.10.1990

Raiheinähybridi, yleisohjeet TG/4/7, 12.10.1990

Ketotähkiö, yleisohjeet TG/34/6, 7.11.1984

Niittynurmikka, yleisohjeet TG/33/6, 12.10.1990

Valkolupiini, yleisohjeet TG/66/3, 14.11.1979

Sinilupiini, yleisohjeet TG/66/3, 14.11.1979

Keltalupiini, yleisohjeet TG/66/3, 14.11.1979

Sinimailanen, yleisohjeet TG/6/4, 21.10.1988

Herne, yleisohjeet TG/7/9, 4.11.1994 (ja korjaus 18.10.1996)

Puna-apila, yleisohjeet TG/5/7, 4.4.2001

Valkoapila, yleisohjeet TG/38/7, 9.4.2003

Härkäpapu, yleisohjeet TG/8/6, 17.4.2002

Rehuvirna, yleisohjeet TG/32/6, 21.10.1988

Lanttu, yleisohjeet TG/89/6, 4.4.2001

Öljyretikka, yleisohjeet TG/178/3, 4.4.2001

Maapähkinä, yleisohjeet TG/93/3, 13.11.1985

Rypsi, yleisohjeet TG/185/3, 17.4.2002

Rapsi, yleisohjeet TG/36/6, 18.10.1996 (ja korjaus 17.4.2002)

Saflori, yleisohjeet TG/134/3, 12.10.1990

Puuvilla, yleisohjeet TG/88/6, 4.4.2001

Pellavansiemen, yleisohjeet TG/57/6, 20.10.1995

Oopiumunikko, yleisohjeet TG/166/3, 24.3.1999

Keltasinappi, yleisohjeet TG/179/3, 4.4.2001

Soijapapu, yleisohjeet TG/80/6, 1.4.1998

Kaura, yleisohjeet TG/20/10, 1.10.1994

Riisi, yleisohjeet TG/16/4, 13.11.1985

Durra, yleisohjeet TG/122/3, 6.10.1989

Ruisvehnä, yleisohjeet TG/121/3, 6.10.1989

Nämä yleisohjeet ovat UPOV:n Internet-sivuilla osoitteessa: www.upov.int.

LIITE III

VILJELY- JA KÄYTTÖARVON TARKASTAMISEEN LIITTYVÄT OMINAISUUDET

1. Sato

2. Vahingollisten organismien vastustuskyky

3. Käyttäytyminen suhteessa fyysisiin ympäristötekijöihin

4. Laatuominaisuudet

Käytetyt menetelmät on määriteltävä tuloksia jätettäessä.