Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002,

annettu 23 päivänä joulukuuta 2002,

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä

SISÄLLYSLUETTELO

>TAULUKON PAIKKA>

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(1) ja erityisesti sen 183 artiklan,

on kuullut Euroopan parlamenttia, neuvostoa, Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta, tilintarkastustuomioistuinta, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa, alueiden komiteaa, oikeusasiamiestä ja Euroopan tietosuojavaltuutettua,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, jäljempänä "varainhoitoasetus", säännöksiä on yksinkertaistettu niin, että niissä esitetään ainoastaan Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion, jäljempänä "talousarvio", laatimista, toteuttamista ja valvontaa koskevat keskeiset periaatteet ja määritelmät.

(2) Soveltamissäännöissä on näin ollen täydennettävä niitä varainhoitoasetuksen säännöksiä, joissa viitataan suoraan soveltamissääntöihin, ja lisäksi säännöksiä, joita voidaan soveltaa vasta soveltamistoimenpiteiden määrittelemisen jälkeen. Selkeyden vuoksi olisi korvattava tiettyjen 21 päivänä joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen säännösten soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 9 päivänä joulukuuta 1993 annettu komission asetus (Euratom, EHTY, EY) N:o 3418/93(2), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1687/2001(3).

(3) Jotta alakohtaisessa lainsäädännössä noudatetaan varainhoitoasetuksessa määriteltyjä budjettiperiaatteita, olisi kaikki talousarvion toteuttamista koskevat säädökset luetteloitava ja säädettävä, että luettelon laatii komissio ja luettelo toimitetaan budjettivallan käyttäjälle.

(4) Budjettiperiaatteisiin ja erityisesti yhtenäisyysperiaatteeseen kuuluva velvollisuus määrittää talousarvioon palautettavista ennakkomaksuista kertyvät korot edellyttää, että yhteisöille kuuluvat ennakkomaksut on määritettävä. Ennakkomaksut jäävät toimielimen omaisuudeksi, jollei perussäädöksessä varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisesti toisin säädetä ja jolleivat kyseessä ole hankintojen tekemiseksi, henkilöstölle, toimielinten jäsenille tai jäsenvaltioille suoritettavat ennakkomaksut. Tätä sääntöä olisi täsmennettävä eri hallinnointitapojen (suora ja välillinen keskitetty hallinnointi sekä jäsenvaltioiden kanssa tehtävä hallinnointiyhteistyö) mukaisesti. Sääntöä ei sovelleta kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävään hallinnointiyhteistyöhön, koska tässä tapauksessa yhteisön varat sekoittuvat kansainvälisen järjestön varoihin. Kun yhteisöjen omaisuudeksi jäävät ennakkomaksut tuottavat korkoa, korot kirjataan talousarvioon sekalaisina tuloina.

(5) Vuotuisperiaatteen osalta olisi selkeytettävä varainhoitovuoden määrärahojen käsitettä sekä käsitettä sitoumusten edellyttämistä alustavista muodollisuuksista; jos nämä muodollisuudet saadaan päätökseen 31 päivään joulukuuta mennessä, maksusitoumusmäärärahat voidaan siirtää seuraavalle vuodelle mutta ne on käytettävä seuraavan varainhoitovuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä.

(6) Laskentayksikön periaatteen osalta olisi säädettävä tarkemmin, mitä korkokantaa ja kurssia on käytettävä kassanhallinnan ja kirjanpidon tarpeisiin toteutettaessa euron ja muiden valuuttojen välisiä muuntotoimenpiteitä.

(7) Yleiskatteisuusperiaatteeseen tehtävien poikkeuksien osalta on tärkeätä täsmentää, toisaalta miten käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, ja erityisesti jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden rahoitusosuuksia tiettyihin yhteisön ohjelmiin, on käsiteltävä talousarviossa ja toisaalta, mitä rajoituksia asetetaan menojen ja tulojen välisille vähennyksille.

(8) Erittelyperiaatteen osalta olisi määriteltävä tarkkaan, miten määrärahoista lasketaan se prosenttiosuus, jonka toimielimet voivat siirtää itsenäisesti, ja varmistettava, että budjettivallan käyttäjä saa asiasta tiedon sille toimitettavien määrärahasiirtoesitysten yksityiskohtaisissa perusteluissa.

(9) Moitteettoman varainhoidon periaatteen osalta olisi määriteltävä ohjelmien ja toimintojen ennakko-, väli- ja jälkiarviointien tavoitteet ja kuinka usein arviointeja on vähintään suoritettava, sekä tiedot, jotka lainsäädäntöesitykseen liitettävässä rahoitusselvityksessä on esitettävä.

(10) Talousarvion laadinnan ja esitystavan osalta on tärkeätä täsmentää talousarvion yleisen johdannon sisällöstä sekä talousarvion ja sen selvitysosien tueksi esitettävistä valmisteluasiakirjoista, jotta voidaan varmistaa, että budjettivallan käyttäjä saa kaikki tarvitsemansa tiedot. Talousarvion uuden toimintoperusteisen esitystavan puitteissa on täsmennettävä lisäksi hallintomäärärahojen määritelmää ja luokittelua.

(11) Talousarvion toteuttamisen osalta olisi ensiksi selkeytettävä sitä, mihin muotoon perussäädös voidaan pukea yhteisön ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen asiaa koskevilla aloilla. Olisi myös vahvistettava enimmäismäärä määrärahoille, jotka voidaan toteuttaa ilman etukäteen annettavaa perussäädöstä valmistelutoimien ja pilottihankkeiden yhteydessä, ja luettelo niistä perustamissopimusten määräyksistä, joissa komissiolle myönnetään suoraan erityiset toimivaltuudet.

(12) Lisäksi on tärkeätä määrittää säädökset, jotka saattavat aiheuttaa eturistiriidan, ja mitä menettelyä on tällaisessa tapauksessa noudatettava.

(13) Talousarvion eri toteuttamistapojen osalta olisi säädettävä tarkemmin, että silloin kun komissio ei toteuta talousarviota suoraan yksiköissään, sen on huolehdittava etukäteen siitä, että yksiköillä, joille se aikoo siirtää toteuttamistehtäviä, on asianmukaiset hallinnointia, valvontaa ja kirjanpitoa koskevat järjestelmät ja menettelyt, jotka vastaavat moitteettoman varainhoidon vaatimuksia.

(14) Epäsuoran keskitetyn hallinnoinnin osalta toisin sanoen komission siirtäessä toimivaltaa toimeenpanovirastoille, yhteisön oikeuden mukaisille elimille tai kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille taikka julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille olisi täsmennettävä valtuusasiakirjoissa tai sopimuksessa puitteet ja täytäntöönpanosäännöt. Toimeenpanovirastot, joiden valvonta jää komissiolle, olisi tunnustettava komission valtuuttamiksi tulojen ja menojen hyväksyjiksi yhteisön talousarvion toteuttamisessa. Kansallisten yhteisöjen suorittaessa talousarvion toteuttamistoimia on annettava riittävät taloudelliset vakuudet; niiden valinnan on oltava avointa ja tulosten tulee perustua kustannus-tehokkuusanalyysiin, joka oikeuttaa siirtämään hallinnon tällaiselle yhteisölle. Ennen kuin komissio siirtää tehtäviä kansallisille yhteisöille, se pyytää lausunnon toimivaltaiselta komitealta asianomaisten määrärahojen toteuttamista koskevan perussäädöksen mukaisesti. Jos yksityiset yhteisöt suorittavat valmistelu- tai lisätoimia komission lukuun, ne olisi valittava julkisia hankintoja koskevien menettelyjen mukaisesti.

(15) Jäsenvaltioiden kanssa yhteisesti suoritettavan hallinnon tai kolmansien maiden kanssa hajautetusti suoritettavan hallinnon osalta on tärkeätä säätää tarkemmin tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn vaiheet ja tavoitteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asianomaiseen alakohtaiseen lainsäädäntöön sisältyvien säännösten soveltamista.

(16) Yhteisen kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän hallinnoinnin osalta olisi tarkennettava, että kunkin rahoittajan osuutta kustakin menolajista ei eritellä mutta avustetuille toimille on kuitenkin järjestettävä kokonaisvalvonta. Olisi yksilöitävä järjestöt, jotka voivat osallistua tämäntyyppiseen hallinnointiin.

(17) Taloushallinnon toimijoiden osalta voidaan todeta, että taloushallinnon uudistus ja siihen liittyvä keskitettyjen ennakkotarkastusten poistaminen lisää tulojen ja menojen hyväksyjien vastuuta kaikissa tulo- ja menotapahtumissa, myös sisäisen valvonnan järjestelmiin liittyvissä asioissa. Budjettivallan käyttäjälle ilmoitetaan vastaisuudessa valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien nimityksistä ja palvelussuhteen päättymisistä. Heidän tehtävänsä ja vastuualueensa sekä menettelyissä noudatettavat periaatteet olisi lisäksi määriteltävä. Ennakkotarkastusten siirtäminen yksiköiden sisälle edellyttää erityisesti talousarvion toteuttamistoimiin liittyvien valmistelu- ja tarkastustehtävien selkeää erottamista toisistaan, ja kunkin toimielimen on lisäksi laadittava johtosääntö, jota sovelletaan ennakko- ja jälkitarkastuksista vastaaviin henkilöihin. Tehtävien hoidosta on voitava raportoida toimielimelle vuosikertomuksessa, johon kootaan tiedot jälkitarkastusten tuloksista. Myös toimiin liittyvien tositteiden säilyttäminen olisi järjestettävä. Koska julkisia hankintoja tehdään neuvottelumenettelyssä vain poikkeustapauksissa, niistä on aina laadittava toimielimelle erillinen selvitys, joka toimitetaan myös budjettivallan käyttäjälle.

(18) Tehtävien selkeyttämiseksi on tärkeätä myös määritellä tarkkaan tilinpitäjän tehtävät ja vastuualueet kirjanpitojärjestelmissä, kassanhallinnassa sekä pankkitilien ja saajarekisterin hoidossa. Myös tilinpitäjän palvelussuhteen päättymisestä olisi annettava tarkempia säännöksiä.

(19) Tavanomaisista menettelyistä poikkeavien hallinnointijärjestelmien eli ennakkotilien käyttämisedellytyksistä olisi annettava säännöt ja säädettävä ennakoiden hoitajien lisäksi myös tulojen ja menojen hyväksyjien sekä tilinpitäjien tehtävistä ja vastuualueista ennakkotilien valvonnassa. Budjettivallan käyttäjälle olisi toimitettava tiedot kaikista tehtävään nimityksistä ja palvelussuhteen päättymisistä.

(20) Kun kunkin toimijan tehtävät ja vastuualueet on määritelty, heidät voidaan saattaa vastuuseen ainoastaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisin edellytyksin. Jokaisen toimielimen on kuitenkin perustettava asianmukaisin edellytyksin uusi tutkintaelin selvittämään, onko toimielimessä tapahtunut taloudellisia väärinkäytöksiä. Olisi lisäksi täsmennettävä edellytykset, joilla tulojen ja menojen hyväksyjä voi pyytää vahvistusta ohjeeseen ja vapautua näin vastuustaan.

(21) Muiden tulojen paitsi yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen 94/728/EY, Euratom soveltamisesta 22 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000(4) soveltamisalaan kuuluvien omien varojen osalta olisi täsmennettävä tulojen ja menojen hyväksyjän vastuulla olevista tehtävistä ja tarkastuksista menettelyn eri vaiheissa: saamisennusteen ja perintämääräyksen laatiminen, velalliselle osoitetun veloitusilmoituksen lähettäminen vahvistetuista saamisista, mahdollisten viivästyskorkojen laskeminen ja tarvittaessa päätös saamisen perinnästä luopumisesta noudattamalla perusteita, joilla taataan moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattaminen. Lisäksi olisi täsmennettävä tilinpitäjän asema tulojen kannossa ja maksuaikojen myöntämisessä.

(22) Menojen osalta on tärkeätä ensiksi määrittää rahoituspäätöksen, kokonaissitoumuksen ja yksittäisen sitoumuksen nivoutuminen toisiinsa sekä näiden vaiheiden erityispiirteet. Kokonaissitoumuksen ja yksittäisen sitoumuksen välillä tehdään ero sen mukaan, ovatko edunsaajat ja asianomaiset määrät tiedossa. Alustavat sitoumukset on sitä vastoin varattu juokseviin hallintomenoihin ja EMOTR:n menoihin. Käyttämättömien sitoumusten määrän rajoittamiseksi olisi vaputettava määrärahat, jos niitä koskevan sitoumuksen osalta ei ole suoritettu yhtään maksua kolmeen vuoteen.

(23) Olisi selkeytettävä, miten tulojen ja menojen hyväksyjien tehtäviin menojen maksatusmenettelyssä kuuluvat vahvistamis-, hyväksymis- ja maksamistehtävät sekä tarkastustehtävät nivotaan toisiinsa hyväksymismerkinnän välityksellä ja maksumääräyksen yhteydessä tehtävillä suorituksen oikeellisuuden tarkastuksilla; tulojen ja menojen hyväksyjä kantaa tästä vastedes täyden vastuun. Olisi mainittava tositteet, jotka on esitettävä maksujen tueksi ja annettava säännöt ennakkomaksujen ja välimaksujen vähentämisestä. Menojen vahvistamis- ja maksamistoimille olisi täsmennettävä määräajat ja ottaen huomioon kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annettu neuvoston ja Euroopan parlamentin direktiivi 2000/35/EY(5).

(24) Sisäisen tarkastuksen osalta olisi määriteltävä sisäisen tarkastajan nimeämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja taattava, että hän voi toimia riippumattomasti toimielimessä, johon hänet on nimitetty ja jolle hänen on annettava kertomus tehtäviensä hoidosta. Budjettivallan käyttäjälle olisi toimitettava tiedot kaikista tehtävään nimityksistä ja palvelussuhteen päättymisistä.

(25) Julkisten hankintojen osalta tähän asetukseen olisi sisällytettävä neuvoston direktiivien 92/50/ETY(6), 93/36/ETY(7) ja 93/37/ETY(8), sellaisena kuin ne ovat viimeksi muutettuina komission direktiivillä 2001/78/EY(9), säännökset, jotka koskevat julkisia palveluhankintoja, julkisia tavaranhankintoja ja julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjä. Tämä edellyttää ensiksi, että määritellään eri hankintamuodot, niitä koskevat ilmoitusmenettelyt, nykyisten menettelyjen käyttäminen ja niiden tärkeimmät piirteet, valintaperusteet ja säännöt tarjouskilpailujen ratkaisusta, tarjouskilpailuasiakirjojen saatavuudesta ja yhteyksistä tarjoajiin tai ehdokkaisiin sekä, komission omaan lukuunsa tekemien hankintojen osalta, hankintoihin sovellettavat kynnysarvot ja säännöt hankintojen arvon määrittämisestä.

(26) Hankintamenettelyjen tarkoituksena on täyttää mahdollisimman hyvin edellytyksin toimielinten tarpeet tarjoamalla tasapuolinen pääsy hankintamarkkinoille ja noudattamalla avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Avoimuuden takaamiseksi ja ehdokkaiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi ja jotta tulojen ja menojen hyväksyjällä olisi täysi vastuu lopullisesta valinnasta, olisi säädettävä myös tarjousten avaamismenettelystä sekä osallistumishakemusten ja tarjousten arvioinnista, tarjousten avaamista varten nimitettävästä lautakunnasta ja hankintaviranomaisen tekemästä tarjouskilpailun lopullisesta ratkaisupäätöksestä liitteineen ja perusteluineen. Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi vaadittavat taloudelliset takeet olisi myös täsmennettävä.

(27) Hankintaviranomaisen valtuuksia määrätä hallinnollisia seuraamuksia olisi rajoitettava oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten takaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että eri toimielimiä ja yksiköitä kohdellaan tasapuolisesti.

(28) Avustuksia koskevan osaston soveltamisalaa olisi myös täsmennettävä ja erityisesti talousarvion eri toteuttamistapoja ja siitä, millaisille yleistä eurooppalaista etua edistäville elimille tai toimille avustuksia voidaan myöntää. Vuosittaisen työohjelman ja ehdotuspyyntöjen erityispiirteitä olisi täsmennettävä kuin myös niihin sovellettavia poikkeuksia ja taannehtivuutta varsinkin humanitaarisen avun ja hätäavun aloilla, joita koskevat erityisvaatimukset.

(29) Avoimuusvaatimuksen sekä hakijoiden tasapuolisen kohtelun ja tulojen ja menojen hyväksyjien vastuullistamisvaatimuksen noudattamiseksi olisi kuvattava avustusten myöntämismenettely, joka kattaa vaiheet avustushakemuksen esittämisestä ja sen arvioinnista erityisessä arviointikomiteassa etukäteen ilmoitettujen valinta- ja ratkaisuperiaatteiden perusteella aina tulojen ja menojen hyväksyjän lopulliseen päätökseen, joka on asianmukaisesti dokumentoitava.

(30) Moitteettoman varainhoidon periaate edellyttää, että komissio saa takeita, joita hankitaan avustushakemusten esittämisvaiheessa merkittävimpien avustusten osalta toimitettavilla tarkastuksilla, ennakkomaksujen suoritusvaiheessa vaatimalla etukäteen taloudellisia takeita ja loppumaksun yhteydessä toimittamalla tarkastuksia tärkeimpien ja riskialtteimpien hakemusten osalta. Moitteeton hallinto sekä yleishyödyllisyyden ja yhteisrahoituksen periaatteiden noudattamisen valvonta edellyttävät lisäksi, että säädetään mahdollisuuksista käyttää kiinteitä maksuosuuksia. Yhteisön varojen moitteeton hallinnointi edellyttää myös, että avustuksen saajat noudattavat itse avoimuuden ja mahdollisten toimeksisaajien tasapuolisen kohtelun periaatteita sekä periaatetta, jonka mukaan tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin silloin kun osa toimesta teetetään alihankintana.

(31) Toimivaltuudet seuraamusten määräämiseen olisi perustettava nykyisiin sääntöihin julkisista hankinnoista.

(32) Kirjanpidon ja tilinpäätösten osalta olisi määriteltävä erikseen kaikki yleisesti hyväksytyt kirjanpitoperiaatteet, joiden perusteella tilinpäätös on laadittava. Olisi myös säädettävä tarkemmin edellytyksistä, joiden on täytyttävä, jotta tapahtuma voidaan viedä kirjanpitoon, sekä varojen ja velkojen arvostusta ja varausten perustamista koskevista säännöistä.

(33) On tärkeätä täsmentää, että toimielinten tilinpäätösten liitteinä on esitettävä selvitys varainhoitovuoden budjetti- ja taloushallinnosta ja säädettävä tarkemmin tilinpäätöksen (tase, tuloslaskelma, rahavirtalaskelma, liitetiedot) ja toisaalta talousarvion toteuttamisselvitysten (talousarvion toteutumalaskelma ja sen liitetiedot) sisällöstä ja esitystavasta.

(34) Kirjanpidon osalta olisi täsmennettävä, että kunkin toimielimen tilinpitäjän on dokumentoitava oman toimielimensä kirjanpidon järjestäminen ja siihen liittyvät menettelyt ja määriteltävä edellytykset, jotka kirjanpidossa käytettävien tietojenkäsittelyjärjestelmien on täytettävä varsinkin käyttöoikeuksien ja kirjausketjun osalta, kun järjestelmiin tehdään muutoksia.

(35) Kirjanpidon järjestämisen osalta on tärkeätä täsmentää periaatteet, joita sovelletaan kirjanpitokirjoihin, koetaseeseen ja sen saldojen säännölliseen täsmäyttämiseen sekä inventaariin, ja määriteltävä komission tilinpitäjän vahvistaman tililuettelon osat. Tapahtumien kirjaukseen sovellettavat säännöt ja kahdenkertaisen kirjanpidon menetelmät, muiden kuin euromääräisten tapahtumien muuntamisesta euroiksi ja kirjausten tueksi esitettävät tositteet olisi täsmennettävä. Myös talousarviokirjanpitoon tehtävien kirjausten sisältö olisi täsmennettävä.

(36) Lopuksi olisi määriteltävä omaisuusluetteloa koskevat säännöt, selkeytettävä tilinpitäjien ja tulojen ja menojen hyväksyjien vastuualueiden jakautuminen ja annettava säännöt, joita sovelletaan omaisuusluetteloon merkityn omaisuuden jälleenmyynnissä.

(37) Rakennerahastojen osalta olisi täsmennettävä, että tukitoimenpiteen yhteydessä maksettujen ennakoiden takaisinmaksu ei johda asianomaisen rahaston rahoitusosuuden supistamiseen.

(38) Tutkimustoiminnasta olisi täsmennettävä, millaisille suorille ja epäsuorille tutkimustoimille rahoitusta voidaan myöntää.

(39) Ulkoisten toimien osalta soveltamissääntöjen samoin kuin varainhoitoasetuksen tarkoituksena on ottaa käyttöön poikkeussäännöksiä, joissa otetaan huomioon ulkoisten toimien erityispiirteet varsinkin hankintoja ja avustuksia koskevissa kysymyksissä.

(40) Hankintojen osalta soveltamissäännöissä esitetään tärkeimmät piirteet ulkosuhteiden pääosastojen toteuttamien yhteistyöohjelmien osana tehtävien hankintojen hallinnointijärjestelmien yksinkertaistamisesta 10 päivänä marraskuuta 1999 tehdystä komission päätöksestä(10) tarkoituksena säätää yhteisön oikeudesta poikkeavia ja ulkoisten toimien tarpeisiin muokattuja hankintasääntöjä varsinkin kynnysarvoista ja ulkoisiin toimiin muokatuista tietyistä hallinnointitavoista.

(41) Avustusten osalta soveltamissäännöissä luetellaan ne toimintamuodot, joiden osalta voidaan poiketa varainhoitoasetuksen 109 artiklassa tarkoitetusta yhteisrahoituksen periaatteesta. Tällaisia toimintoja ovat erityisesti humanitaarinen apu ja hätäapu sekä toimet väestöryhmien terveyden tai perusoikeuksien turvaamiseksi.

(42) Jotta yhteisön määrärahojen hallinnointi olisi moitteetonta, on myös säädettävä tarkemmin ennakkoedellytyksistä ja sopimusmääräyksistä, joita on laadittava hajautettaessa määrärahojen hallinnointia ja käytettäessä ennakkotilejä.

(43) Varainhoitoasetuksen säännöksiä yhteisön virastoista olisi tarkennettava Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoa koskevilla säännöillä ja säännöksillä, joilla komission tilinpitäjä valtuutetaan siirtämään joitakin tehtäviään kyseisten virastojen henkilöstölle. Olisi myös täsmennettävä, miten hoidetaan pankkitilejä, joita yhteisön virastot voivat avata komission nimissä.

(44) Hallintomäärärahojen osalta kunkin toimielimen on ilmoitettava budjettivallan käyttäjälle merkittävimmistä rakennushankkeistaan eli hankkeista, jotka kasvattavat rakennuskantaa.

(45) On myös määriteltävä elimet, jotka voivat saada avustusta talousarviosta ja joista on laadittava erikseen säädökset varainhoitoasetuksen 185 artiklan mukaisesti.

(46) On tärkeätä, että tässä asetuksessa tarkoitetut kynnysarvot ja rahamäärät ajantasaistetaan säännöllisin väliajoin yhteisön inflaation mukaisesti, lukuun ottamatta julkisiin hankintoihin sovellettavia kynnysarvoja,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

ENSIMMÄINEN OSA

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

I OSASTO

TARKOITUS

1 artikla

Tarkoitus

(Varainhoitoasetuksen 1 artikla)

Tässä asetuksessa määritellään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, jäljempänä "varainhoitoasetus", soveltamissäännöt.

Toimielimillä tarkoitetaan tässä asetuksessa varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja toimielimiä.

2 artikla

Luettelo talousarvion toteuttamista koskevista säädöksistä

(Varainhoitoasetuksen 2 artikla)

Komissio laatii luettelon varainhoitoasetuksen 2 artiklassa tarkoitetuista säädöksistä. Komissio saattaa luettelon tiedot vuosittain ajan tasalle ja antaa sen tiedoksi budjettivallan käyttäjälle.

II OSASTO

BUDJETTIPERIAATTEET

1 LUKU

Yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaate

3 artikla

Euroopan yhteisöille kuuluvat ennakkomaksut

(Varainhoitoasetuksen 5 artiklan 4 kohta)

1. Jäljempänä 105 artiklassa tarkoitetut ennakkomaksut jäävät yhteisöjen omaisuudeksi, jollei perussäädöksessä varainhoitoasetuksen 49 artiklan 1 kohdan mukaisesti toisin säädetä. Tämä säännös ei koske ennakkomaksuja, jotka on suoritettu varainhoito-asetuksen 88 artiklassa tarkoitettujen hankintojen tekemiseksi jäsenvaltioille tai liittymistä edeltävän tuen nojalla, eikä 265 artiklassa tarkoitettuja palkkaennakoita. Tätä säännöstä ei sovelleta varainhoitoasetuksen 53 artiklassa tarkoitettuun yhteiseen hallinnointiin.

2. Kun varoja hallinnoidaan suoraan keskitetysti useiden yhteistyökumppaneiden kanssa varainhoitoasetuksen 53 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sääntöä sovelletaan ainoastaan pääasialliseen sopimuspuoleen.

3. Kun varoja hallinnoidaan hajautetusti tai kun keskitetty hallinnointi on varainhoitoasetuksen 53 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä keskitettyä epäsuoraa hallinnointia, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sääntöä sovelletaan ainoastaan yhteisöön, jolle komissio maksaa ennakkomaksut suoraan.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua sääntöä sovelletaan tämän asetuksen voimaantulon jälkeen tehtyjen hankinta- ja avustussopimusten nojalla maksettuihin ennakkomaksuihin.

5. Edellä 1-4 kohta ei rajoita ennakkomaksujen kirjaamista tilinpäätöksen vastaavaa-puolelle, joka vahvistetaan varainhoitoasetuksen 133 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

Tulojen ja menojen hyväksyjät toimittavat tilinpitäjälle tiedot, joiden avulla tämä voi määritellä ennakkomaksut, jotka jäävät yhteisöjen omaisuudeksi.

4 artikla

Yhteisöjen varojen tuottamien korkojen budjetointi

(Varainhoitoasetuksen 5 artiklan 4 kohta)

1. Kun yhteisöjen omaisuudeksi 3 artiklan mukaisesti jäävät ennakkomaksut tuottavat korkoa tai vastaavaa etua, nämä kirjataan Euroopan yhteisöjen talousarvioon, jäljempänä "talousarvio", sekalaisina tuloina.

2. Tulojen ja menojen hyväksyjät huolehtivat edunsaajien kanssa tehdyissä hankinta- ja avustussopimuksissa siitä, että

a) ennakkomaksut maksetaan tileille, joilta yhteisöjen maksamat varat voidaan yksilöidä, ja että

b) edunsaajat ilmoittavat toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle kyseisten varojen tuottamien korkojen tai vastaavien etujen määrän vähintään kerran vuodessa, jos korkojen määrä on huomattava, ja joka tapauksessa välimaksua tai loppumaksua, josta ennakkomaksu vähennetään, koskevan vaatimuksen yhteydessä.

3. Jäljempänä IV osaston 5 luvun säännösten mukaisesti toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä laatii ennakkomaksun suorittamisen jälkeen saamisennusteen, joka koskee ennakkomaksun mahdollisesti tuottamia korkoja tai vastaavia etuja.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa 1 kohdassa tarkoitettujen korkojen määrää vastaavan perintämääräyksen 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuina määräaikoina.

4. Kun kyseessä ovat samasta budjettikohdasta suoritettavat ennakkomaksut ja sovellettava perussäädös on sama ja edunsaajat ovat osallistuneet samaan myöntämismenettelyyn, tulojen ja menojen hyväksyjä voi laatia useita velallisia koskevan yhteisen saamisennusteen.

2 LUKU

Vuotuisperiaate

5 artikla

Varainhoitovuoden määrärahat

(Varainhoitoasetuksen 8 artiklan 3 kohta)

Varainhoitovuoden talousarvioon otetut maksusitoumusmäärärahat ja maksumäärärahat, jotka on käytettävä saman varainhoitovuoden kuluessa, muodostuvat varainhoitovuodelle hyväksytyistä määrärahoista. Varainhoitovuoden määrärahoiksi hyväksytään:

a) talousarvioon avatut määrärahat, mukaan lukien lisätalousarvio;

b) edelliseltä vuodelta siirretyt määrärahat;

c) varainhoitoasetuksen 157 artiklan ja 185 artiklan 5 kohdan mukaisesti uudelleen käyttöön otetut määrärahat;

d) jäljempänä 228 artiklan mukaisesti takaisin maksetuista ennakoista peräisin olevat määrärahat;

e) määrärahat, jotka on avattu varainhoitovuoden kuluessa tai aiempien varainhoitovuosien kuluessa kannettujen ja käyttämättä jääneiden käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen perusteella ja jotka ovat käyttämättä.

6 artikla

Määrärahojen siirtäminen seuraavalle vuodelle

(Varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 kohta)

1. Varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja maksusitoumusmäärärahoja voidaan siirtää seuraavalle vuodelle ainoastaan silloin kun sitoumuksia ei ole voitu tehdä varainhoitovuoden 31 päivään joulukuuta mennessä syistä, joihin tulojen ja menojen hyväksyjä ei ole voinut vaikuttaa, ja kun alustavat muodollisuudet ovat edenneet jo niin pitkälle, että sitoumus katsotaan voitavan tehdä viimeistään seuraavan vuoden 31 päivänä maaliskuuta.

2. Varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut alustavat muodollisuudet, jotka on saatava päätökseen varainhoitovuoden 31 päivään joulukuuta mennessä, jotta määrärahat voidaan siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle, ovat erityisesti seuraavat:

a) varainhoitoasetuksen 76 artiklassa tarkoitetuista kokonaissitoumuksista rahoituspäätös tai tähän päivämäärään mennessä loppuun saatettu kunkin toimielimen sisäinen lausuntokierros, jonka päämääränä on saada kyseinen päätös hyväksyttyä,

b) varainhoitoasetuksen 76 artiklassa tarkoitetuista yksittäisistä sitoumuksista hankinta- ja avustussopimusten valmistelutoimet on saatava lähes valmiiksi. Tämä edellyttää sitä, että mahdollisten toimeksisaajien tai avustuksen saajien valintavaihe on saatu päätökseen.

3. Määrärahat, jotka on siirretty seuraavalle varainhoitovuodelle varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti ja joita ei ole sidottu seuraavan varainhoitovuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä, peruutetaan ilman eri toimenpiteitä.

Komissio toimittaa budjettivallan käyttäjälle ennen 15 päivää huhtikuuta tiedot tällä tavoin peruutetuista määrärahoista.

4. Määrärahoja, jotka on siirretty seuraavalle varainhoitovuodelle varainhoitoasetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, voidaan käyttää seuraavan varainhoitovuoden 31 päivään joulukuuta saakka.

5. Määrärahat, jotka edellä esitetyin edellytyksin siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle, näkyvät erikseen kirjanpidossa.

6. Varainhoitoasetuksen 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut henkilöstömenoihin liittyvät määrärahat on tarkoitettu toimielinten jäsenten ja henkilöstön palkkoihin ja korvauksiin.

3 LUKU

(Varainhoitoasetuksen 4 luku)

Laskentayksikön periaate

7 artikla

Euron ja muiden valuuttojen väliset muuntokurssit

(Varainhoitoasetuksen 16 artikla)

1. Euro muunnetaan muiksi valuutoiksi Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa julkaistavan euron päivittäisen kurssin perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaan sovellettavien alakohtaisten säädösten soveltamisesta johtuvia erityissäännöksiä.

2. Jos euron päivittäistä kurssia tiettynä valuuttana ei ole julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, komissio käyttää 3 kohdassa tarkoitettua laskennallista kurssia.

3. Jollei 213 artiklan säännöksistä muuta johdu, euro muunnetaan muiksi valuutoiksi varainhoitoasetuksen 132-137 artiklassa säädetyn kirjanpidon tarpeita varten euron kuukausittaisen laskennallisen kurssin avulla. Vahvistaessaan laskennallista kurssia komissio käyttää apuna luotettaviksi katsomiaan tietolähteitä; kurssi määräytyy vahvistamiskuukautta edeltävän kuukauden toiseksi viimeisen arkipäivän kurssin perusteella.

8 artikla

Euron ja muiden valuuttojen välisissä muuntotoimenpiteissä käytettävä kurssi

(Varainhoitoasetuksen 16 artikla)

1. Euron ja muiden valuuttojen välisissä muuntotoimenpiteissä käytetään sen päivän kurssia, jona tulojen ja menojen hyväksymisestä vastaava yksikkö tekee maksu- tai perintämääräyksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaan sovellettavien alakohtaisten säädösten soveltamisesta johtuvia erityissäännöksiä.

2. Kun on kyse euromääräisistä ennakkotileistä, kurssi määräytyy pankin maksupäivän perusteella.

3. Kun on kyse varainhoitoasetuksen 16 artiklassa tarkoitetuista kansallisen valuutan määräisistä ennakkotileistä, kurssi määräytyy tililtä maksetun menon suorituskuukauden perusteella.

4. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) rahoitettavien menojen osalta kuukauden n, jonka menot on ilmoitettu komission asetuksen (EY) N:o 296/96(11) 3 artiklan mukaisesti, kurssina käytetään kuukauden n + 1 10:men päivän kurssia tai sitä edeltävän ensimmäisen noteeratun päivän kurssia.

Tätä kurssia käytetään myös näitä menoja vastaaviin ennakoihin, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 296/96 4 ja 5 artiklassa.

9 artikla

Tiedot komission tekemistä eri valuuttojen välisistä rahansiirroista

(Varainhoitoasetuksen 16 artikla)

Komissio toimittaa neljännesvuosittain jäsenvaltioille otteen eri valuuttojen välillä tekemistään siirroista.

4 LUKU

(Varainhoitoasetuksen 5 luku)

Yleiskatteisuusperiaate

10 artikla

Käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen esittäminen talousarviossa ja niitä vastaavien määrärahojen avaaminen

(Varainhoitoasetuksen 18 artikla)

1. Rajoittamatta 12 ja 13 artiklan soveltamista käyttötarkoitukseensa sidotut tulot esitetään talousarviossa seuraavasti:

a) kunkin toimielimen pääluokkaa koskevassa tulotaulukossa on budjettikohta kyseisiä tuloja varten. Jos tulojen määrä on ennakoitavissa, se merkitään budjettikohtaan.

b) menotaulukon selvitysosissa mainitaan ne budjettikohdat, joihin voidaan ottaa käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen perusteella avatut vastaavat määrärahat.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa jos määrä ei ole ennakoitavissa, budjettikohta varustetaan pm-merkinnällä ja arvio tuloista mainitaan tiedoksi budjettikohdan selvitysosassa.

2. Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja vastaavat määrärahat voidaan avata joko maksusitoumusmäärärahoina tai maksumäärärahoina, sen jälkeen kun toimielin on kantanut tulon, paitsi varainhoitoasetuksen 161 artiklan 2 kohdassa säädetyssä tapauksessa. Määrärahat avataan ilman eri toimenpiteitä, paitsi silloin kun on kyse varainhoitoasetuksen 156 artiklassa tarkoitetuista ennakkomaksujen palautuksista tai rakennerahastojen piiriin kuuluvista rahoituskorjauksista.

11 artikla

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet tutkimusohjelmiin

(Varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan a alakohta)

1. Tutkimustoimintaa täydentäviä ohjelmia koskevista jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista, joista säädetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 5 artiklassa, maksetaan:

a) seitsemän kahdestoistaosaa talousarviossa olevasta summasta viimeistään kuluvan varainhoitovuoden 31 päivänä tammikuuta;

b) loput viisi kahdestoistaosaa viimeistään kuluvan varainhoitovuoden 15 päivänä heinäkuuta.

2. Jos talousarviota ei ole lopullisesti vahvistettu ennen varainhoitovuoden alkua, 1 kohdassa säädetyt rahoitusosuudet määräytyvät edellisen varainhoitovuoden talousarvioon otettujen määrien perusteella.

3. Kaikki muut jäsenvaltioiden rahoitusosuudet tai maksut talousarvioon on kirjattava komission tilille tai tileille kolmenkymmenen kalenteripäivän kuluessa maksuvaatimuksen esittämisestä.

4. Maksusuoritukset kirjataan asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1150/2000 säädetylle tilille, ja niitä koskevat mainitussa asetuksessa esitetyt edellytykset.

12 artikla

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, jotka saadaan EFTA-valtioiden osallistumisesta tiettyihin yhteisön ohjelmiin

(Varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan d alakohta)

1. EFTA-valtioiden osallistuminen tiettyihin yhteisön ohjelmiin esitetään talousarviossa seuraavasti:

a) tulotaulukossa avataan pm-merkinnällä varustettu budjettikohta, johon merkitään EFTA-valtioiden rahoitusosuuden kokonaismäärä kyseisenä varainhoitovuotena. Määrä esitetään talousarvion selvitysosissa;

b) menotaulukossa esitetään:

i) EFTA-valtioiden osallistuessa yhteisön toiminnan rahoittamiseen rahoitusosuuden määrä merkitään "tiedoksi" kyseistä toimintaa koskevan budjettikohdan selvitysosaan,

ii) talousarvioon laaditaan liite, joka on osa talousarviota ja johon merkitään kaikki ne yhteisön toimintoja koskevat budjettikohdat, joiden rahoittamiseen EFTA-valtiot osallistuvat.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetussa liitteessä esitetään, miten rahoitusosuuksia vastaavat määrärahat on avattu 2 kohdan mukaisesti talousarviossa ja miten menot suoritetaan.

2. Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 82 artiklan nojalla EFTA-valtioiden vuosittaista rahoitusosuutta, sellaisena kuin ETA:n sekakomitea on sen vahvistanut komissiolle mainittuun sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 32 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti, vastaavat maksusitoumuksiin ja maksumääräyksiin käytettävät määrärahat avataan kokonaisuudessaan heti varainhoitovuoden alussa.

3. Jos EFTA-valtioiden osaltaan rahoittamien budjettikohtien määrärahoja lisätään varainhoitovuoden aikana ilman, että EFTA-valtiot voivat kyseisen varainhoitovuoden aikana muuttaa vastaavasti rahoitusosuuttaan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 82 artiklassa määrätyn kertoimen mukaisesti, komissio voi varmistaa EFTA-valtioiden osuutta koskevan ennakkorahoituksen väliaikaisesti ja poikkeuksellisesti kassavaroista. Määrärahalisäyksen jälkeen komissio pyytää sitä vastaavat EFTA-valtioiden rahoitusosuudet maksettavaksi mahdollisimman pian. Komissio toimittaa budjettivallan käyttäjälle joka vuosi tiedon tällaisista päätöksistä.

Ennakkorahoituksen aiheuttama tilanne korjataan mahdollisimman pian seuraavan varainhoitovuoden talousarvion puitteissa.

4. Varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti EFTA-valtioiden rahoitusosuudet ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Tilinpitäjä huolehtii asianmukaisesti siitä, että rahoitusosuuksista peräisin olevien tulojen ja niitä vastaavien määrärahojen käyttöä seurataan erikseen.

Komissio esittää varainhoitoasetuksen 131 artiklan 2 kohdassa säädetyssä kertomuksessaan erillisen selvityksen siitä, miten EFTA-valtioiden rahoitusosuus on toteutunut tuloina ja menoina.

13 artikla

Tuotto, joka saadaan liiallisten alijäämien vuoksi jäsenvaltioille langetetuista seuraamuksista

(Varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan b alakohta)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97(12) 4 jaksossa tarkoitetuista seuraamuksista kertyvä tuotto otetaan talousarvioon seuraavasti:

a) tulotaulukkoon avataan pm-merkinnällä varustettu budjettikohta, johon merkitään kyseisistä rahamääristä kertyvät korot;

b) rajoittamatta varainhoitoasetuksen 74 artiklan soveltamista samanaikaisesti ja nämä rahamäärät otetaan tulotaulukkoon, niitä koskevat maksusitoumusmäärärahat ja maksumäärärahat avataan tiettyyn menotaulukon budjettikohtaan. Määrärahat käytetään varainhoitoasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

14 artikla

Nettomäärien hyväksyminen

(Varainhoitoasetuksen 20 artiklan 1 kohta)

Varainhoitoasetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti maksuvaatimukset, laskut tai maksuselvitykset voidaan hyväksyä nettomääräisinä eli niistä voidaan vähentää:

a) sopimuspuolille määrätyt sakot;

b) aiheettomasti maksettujen rahamäärien oikaisut, jotka voidaan tehdä vähennyksinä samalle saajalle samasta luvusta, samalta momentilta ja samana varainhoitovuotena suoritettavista samanluonteisista väli- tai loppumaksuista.

Laskuista ja muista maksuvaatimuksista tehtyjä vähennyksiä, hyvityksiä ja alennuksia ei kirjata yhteisöjen tuloiksi.

15 artikla

Verosaamisia koskeva tili

(Varainhoitoasetuksen 20 artiklan 2 kohta)

Verot, joita yhteisöt ovat maksaneet varainhoitoasetuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti, kirjataan aputilille, kunnes asianomaiset valtiot ovat ne hyvittäneet.

5 LUKU

(Varainhoitoasetuksen 6 luku)

Erittelyperiaate

16 artikla

Määrärahasiirtomenettelyt

(Varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohta)

1. Kukin toimielin voi ehdottaa budjettivallan käyttäjälle oman pääluokkansa sisäistä määrärahasiirtoa osastosta toiseen, kun budjettikohdasta, josta määrärahoja otetaan, on siirrettävä yli 10 prosenttia varainhoitovuoden määrärahoista. Muut toimielimet ilmoittavat tällaisista määrärahasiirroista komissiolle.

Näissä määrärahasiirroissa noudatetaan varainhoitoasetuksen 24 artiklassa säädettyä menettelyä.

2. Kukin toimielin voi tehdä oman talousarvion pääluokkansa sisällä momenttien sisäisiä määrärahasiirtoja.

17 artikla

Määrärahasiirtojen enimmäismäärien laskentasäännöt

(Varainhoitoasetuksen 23 artikla)

1. Varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdassa ja 23 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut prosenttiosuudet lasketaan, kun määrärahasiirtopyyntö esitetään.

2. Varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan ja 23 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdassa esitettyä enimmäismäärää laskettaessa on otettava huomioon kaikki määrärahasiirrot, joilla on määrä siirtää budjettikohdasta määrärahoja, sekä budjettikohdasta aiemmin tehdyt määrärahasiirrot.

18 artikla

Hallintomenot

(Varainhoitoasetuksen 23 artikla)

Varainhoitoasetuksen 23 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetuilla menoilla katetaan kustakin toimintalohkosta 26 artiklassa tarkoitetut menoerät.

19 artikla

Määrärahasiirtopyyntöjen perusteleminen

(Varainhoitoasetuksen 22 ja 23 artikla)

Määrärahasiirtoesityksiin ja kaikkiin tietoihin, joita budjettivallan käyttäjälle toimitetaan varainhoitoasetuksen 22 ja 23 artiklan mukaisesti tehdyistä määrärahasiirroista, on liitettävä mukaan riittävät ja yksityiskohtaiset perustelut, joista käy ilmi määrärahojen toteutuminen sekä tarvearvio varainhoitovuoden loppuun; perustelut on annettava sekä budjettikohdista, joiden määrärahoja lisätään, että budjettikohdista, joiden määrärahoja vähennetään.

20 artikla

Hätäapuvarauksesta tehtävien määrärahasiirtopyyntöjen perusteleminen

(Varainhoitoasetuksen 26 artikla)

Jos määrärahasiirtoesityksen tarkoituksena on saada käyttöön varainhoitoasetuksen 26 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu hätäapuvaraus, siihen on liitettävä riittävät ja yksityiskohtaiset perustelut, joista käyvät ilmi seuraavat seikat:

a) budjettikohdasta, jonka määrärahoja siirrolla lisätään, esitetään mahdollisimman tuoreet tiedot määrärahojen toteutumisesta ja arviot loppuvuoden tarpeesta;

b) ulkoisia toimia koskevista budjettikohdista esitetään määrärahojen käyttö siirtoesitystä edeltävän kuukauden loppuun mennessä sekä arviot loppuvuoden tarpeesta ja loppuvuoden tarvearvioiden ja alkuperäisten arvioiden välinen vertailu;

c) selvitys mahdollisuudesta kohdentaa määrärahoja uudelleen.

6 LUKU

(Varainhoitoasetuksen 7 luku)

Moitteettoman varainhoidon periaate

21 artikla

Arviointi

(Varainhoitoasetuksen 27 artikla)

1. Kaikista ohjelmia tai toimintoja koskevista ehdotuksista, jotka aiheuttavat menoja tai vähentävät tuloja talousarviossa, tehdään ennakkoarviointi. Siinä selvitetään:

a) tarve, joka toiminnalla täytetään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä;

b) tavoitteet;

c) odotetut tulokset ja niiden arviointiin tarvittavat mittarit;

d) yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo;

e) ehdotuksiin liittyvät riskit, petosriskit mukaan luettuina, sekä muut vaihtoehdot toiminnan toteuttamiseksi;

f) vastaavista hankkeista aiemmin saadut kokemukset;

g) toiminnan toteuttamiseen tarvittava määrärahojen, henkilöstön ja muiden hallintomenojen määrä kustannustehokkuusperiaatteen mukaisesti;

h) tarvittava seurantajärjestelmä.

2. Ohjelmista ja toiminnoista laaditaan väli- ja/tai jälkiarviointi, jossa tarkastellaan niihin osoitettuja taloudellisia resursseja ja henkilöstöresursseja sekä saavutettuja tuloksia; tarkoituksena on seuraavien edellytysten mukaisesti varmistaa, että toimet vastaavat niille asetettuja tavoitteita:

a) Monivuotisen ohjelman toteuttamisaikana saavutettuja tuloksia arvioidaan säännöllisesti sellaisen aikataulun mukaan, että arvioinnin perusteella tehdyt päätelmät voidaan ottaa huomioon harkittaessa tarvetta ohjelman jatkamiseen, muuttamiseen tai lopettamiseen;

b) Vuosi kerrallaan rahoitettavien toimintojen tuloksia arvioidaan vähintään kerran kuudessa vuodessa.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädetty velvoite ei koske kaikkia kyseisten toimintojen osana toteutettavia hankkeita tai toimia vaan niiden osalta velvoite voidaan täyttää myös siten, että toimen toteuttaneet elimet antavat loppukertomuksen.

22 artikla

Rahoitusselvitys

(Varainhoitoasetuksen 28 artikla)

1. Jokaiseen lainsäätäjälle esitettävään ehdotukseen, joka saattaa vaikuttaa talousarvioon, myös henkilöstön määrään, on sisällyttävä rahoitusselvitys.

Rahoitusselvityksessä esitetään ne taloudelliset tiedot, joiden perusteella lainsäätäjä voi arvioida, onko kyseiselle yhteisön toiminnalle tarvetta. Rahoitusselvityksessä on annettava tietoja siitä, miten ehdotus nivoutuu muihin rahoitusvälineisiin ja mitkä ovat sen mahdolliset yhteisvaikutukset niiden kanssa.

Monivuotisten toimintojen rahoitusselvityksiin sisällytetään ennakkoarvio vuosittaisista määräraha- ja henkilöstötarpeista sekä arvio toimintojen vaikutuksista rahoitukseen keskipitkällä aikavälillä.

2. Yhteisöjen taloudellisia etuja vahingoittavien petosten ja sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi rahoitusselvityksessä esitetään tiedot niiden nykyisistä ja suunnitelluista torjunta- ja suojatoimista.

7 LUKU

(Varainhoitoasetuksen 8 luku)

Seurattavuusperiaate

23 artikla

Talousarviosta julkaistava alustava yhteenveto

(Varainhoitoasetuksen 29 artikla)

Ennen kuin talousarvio julkistetaan virallisesti Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, komissio julkaisee mahdollisimman pian talousarvion lopullisen vahvistamisen jälkeen ja viimeistään neljän viikon kuluttua sen vahvistamisesta numerotiedot sisältävän yhteenvedon toimielinten Internet-sivustolla.

III OSASTO

TALOUSARVION LAATIMINEN JA RAKENNE

1 LUKU

Talousarvion laatiminen

24 artikla

Alustavan talousarvioesityksen yleinen johdanto

(Varainhoitoasetuksen 33 artikla)

Komissio laatii alustavaan talousarvioesitykseen yleisen johdannon.

Kukin toimielin laatii alustavaan talousarvioesitykseen omaa pääluokkaansa koskevan johdannon.

Yleisessä johdannossa esitetään:

a) koko talousarvion rahoitusta koskevat taulukot;

b) komission pääluokkaan kuuluvista osastoista:

i) varainhoitoasetuksen 27 artiklassa ja 33 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen periaatteiden ja vaatimusten mukainen kuvaus määrärahapyyntöjen perusteena olevista politiikoista,

ii) perustelut siitä, miksi määrärahat ovat muuttuneet edellisestä varainhoitovuodesta.

25 artikla

Alustavan talousarvioesityksen tueksi esitettävät valmisteluasiakirjat

(Varainhoitoasetuksen 30 ja 33 artikla)

Alustavan talousarvioesityksen mukaan liitetään seuraavat valmisteluasiakirjat:

a) kun on kyseessä toimielinten henkilöstö:

i) selvitys vakinaiseen ja väliaikaiseen henkilöstöön sovellettavasta henkilöstöpolitiikasta;

ii) kultakin ura-alueelta kaavio, jossa esitetään budjetoidut toimet ja henkilöstötilanne alustavan talousarvioesityksen esittämishetkellä ja josta käy ilmi henkilöstön jakautuminen eri palkkaluokkiin ja hallintoyksiköihin;

iii) perustelut mahdollisista henkilöstöluvun muutoksista;

iv) selvitys henkilöstön jakautumisesta eri toimintalohkoihin;

b) yksityiskohtainen selvitys lainananto- ja lainanottopolitiikasta;

c) kun on kyseessä varainhoitoasetuksen 32 artiklassa tarkoitetuille elimille maksettavat avustukset, tuloja ja menoja koskeva ennakkoarvio, jonka alussa on asianomaisten elinten laatima perusteluosa ja eurooppakoulujen osalta selvitys tuloista ja menoista perusteluineen.

26 artikla

Alustavat lisätalousarvioesitykset

(Varainhoitoasetuksen 37 artiklan 1 kohta)

Alustaviin lisätalousarvioesityksiin liitetään perustelut ja laadinnan aikana käytettävissä olevat tiedot edellisen ja kuluvan varainhoitovuoden talousarvion toteuttamisesta.

2 LUKU

Talousarvion rakenne ja esitystapa

27 artikla

Hallintomäärärahat

(Varainhoitoasetuksen 41 artikla)

Kun talousarvion pääluokan menotaulukko perustuu nimikkeistöön, jossa menot luokitellaan niiden käyttötarkoituksen mukaan, hallintomäärärahat jaetaan eri luokkiin osastoittain seuraavan luokittelun mukaisesti:

a) henkilöstötaulukon mukaista henkilöstöä koskevat menot: näitä menoja varten osoitetaan määrärahat ja ilmoitetaan toimien määrä;

b) ulkopuolista henkilöstöä (kuten ylimääräistä ja vuokrahenkilöstöä) koskevat menot ja muut hallintomenot (kuten edustus- ja kokouskulut);

c) rakennuksia koskevat menot ja muut niihin liittyvät menot, kuten siivous ja kunnossapito, vuokrat, televiestintä, vesi, kaasu ja sähkö;

d) tukimenot.

Kaikille osastoille yhteiset komission hallintomenot esitetään myös erillisenä yhteenvetona menolajin mukaan luokiteltuina.

28 artikla

Viimeksi päättyneen varainhoitovuoden toteutuneet menot

(Varainhoitoasetuksen 46 artiklan 1 kohdan e alakohta)

Viimeksi päättyneen varainhoitovuoden toteutuneet menot määritetään talousarvion laatimista varten seuraavasti:

a) maksusitoumuksina: varainhoitovuoden aikana kirjanpitoon viedyt maksusitoumukset, jotka rahoitetaan saman varainhoitovuoden määrärahoista, sellaisina kuin ne määritellään 5 artiklassa;

b) maksuina: varainhoitovuoden aikana suoritetut maksut eli maksut, joiden suorittamista koskeva määräys on toimitettu pankille ja jotka katetaan saman varainhoitovuoden määrärahoista, sellaisina kuin ne määritellään edellä mainitussa artiklassa.

29 artikla

Talousarvion selvitysosat

(Varainhoitoasetuksen 46 artiklan 1 kohdan g alakohta)

Talousarvion selvitysosissa ilmoitetaan seuraavat tiedot:

a) perussäädös, jos sellainen on olemassa,

b) riittävä selvitys määrärahojen luonteesta ja käyttötarkoituksesta.

30 artikla

Henkilöstötaulukko

(Varainhoitoasetuksen 46 artiklan 1 kohdan 3 a alakohta)

Hankintakeskuksen henkilöstö esitetään erikseen komission henkilöstötaulukon yhteydessä.

IV OSASTO

TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

1 LUKU

Yleiset säännökset

31 artikla

Perussäädösten ilmenemismuodot

(Varainhoitoasetuksen 49 artiklan 1 kohta)

1. Yhteisön "perussäädös" voi olla, sellaisena kuin se määritellään varainhoitoasetuksen 49 artiklan 1 kohdassa, muodoltaan asetus, direktiivi, EY:n perustamissopimuksen 249 artiklassa tarkoitettu päätös tai sui generis -päätös(13).

2. Yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä asioissa perussäädös voi olla jokin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa, 14 artiklassa ja 23 artiklan 2 kohdassa mainittu asiakirja.

3. Poliisiyhteistyöhön ja oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvissä asioissa perussäädös voi olla jokin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa mainittu asiakirja.

32 artikla

Määrärahojen enimmäismäärät pilottihankkeille ja valmistelutoimille

(Varainhoitoasetuksen 49 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta)

1. Varainhoitoasetuksen 49 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja pilottihankkeita koskevien määrärahojen kokonaismäärä saa olla varainhoitovuonna enintään 32 miljoonaa euroa.

2. Varainhoitoasetuksen 49 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja uusia valmistelutoimia koskevien määrärahojen kokonaismäärä saa olla varainhoitovuonna enintään 30 miljoonaa euroa ja valmistelutoimiin saa sitoa määrärahoja enintään 75 miljoonaa euroa.

33 artikla

Perustamissopimusten mukaiset komission erityiset toimivaltuudet

(Varainhoitoasetuksen 49 artiklan 2 kohdan c alakohta)

1. EY:n perustamissopimuksen artiklat, joissa komissiolle myönnetään suoraan erityiset toimivaltuudet, ovat seuraavat:

a) 138 artikla (työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu);

b) 140 artikla (sosiaalipoliittiset tutkimukset, lausunnot ja neuvottelut);

c) 143 ja 145 artikla (sosiaalipoliittiset erityiskertomukset);

d) 152 artiklan 2 kohta (aloitteet terveydensuojelua koskevan yhteensovittamisen edistämiseksi);

e) 155 artiklan 2 kohta (aloitteet Euroopan laajuisia verkkoja koskevan yhteensovittamisen edistämiseksi);

f) 157 artiklan 2 kohta (aloitteet teollisuusasioita koskevan yhteensovittamisen edistämiseksi);

g) 159 artiklan toinen kohta (kertomus taloudellisessa ja sosiaalisessa yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa saavutetusta edistymisestä):

h) 165 artiklan 2 kohta (aloitteet tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan yhteensovittamisen edistämiseksi);

i) 173 artikla (kertomus tutkimuksesta ja teknologian kehittämisestä);

j) 180 artiklan 2 kohta (aloitteet kehitysyhteistyöpolitiikkoja koskevan yhteensovittamisen edistämiseksi).

2. Euratomin perustamissopimuksen artiklat, joissa komissiolle myönnetään suoraan erityiset toimivaltuudet, ovat seuraavat:

a) 70 artikla (taloudellinen tuki talousarvion rajoissa jäsenvaltioiden alueella toteutettavaan malminetsintätoimintaan)

b) 77 artikla ja sitä seuraavat artiklat (ydinmateriaalivalvonta)

3. Edellä 1 ja 2 kohdan luetteloita voidaan täydentää alustavan talousarvioesityksen yhteydessä ilmoittamalla asiaan liittyvät artiklat ja rahamäärät.

34 artikla

Eturistiriidan määritelmä

(Varainhoitoasetuksen 52 artiklan 2 kohta)

1. Varainhoitoasetuksen 52 artiklassa tarkoitettu eturistiriita voi olla erityisesti seuraavissa tapauksissa, joissa:

a) myönnetään itselle tai jollekin toiselle asiaankuulumattomia suoria tai välillisiä etuuksia;

b) kieltäydytään myöntämästä edunsaajalle oikeuksia tai etuuksia, joihin tällä on oikeus;

c) toimitaan asiattomasti tai väärin tai laiminlyödään tarvittavia toimia.

2. Varainhoitoasetuksen 52 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen virkamies on asianomaisen henkilön esimies. Hän ilmoittaa kirjallisesti, esiintyykö eturistiriitoja. Jos niitä esiintyy, hän tekee itse päätöksen siitä, mihin toimiin on ryhdyttävä.

2 LUKU

Toteuttamistavat

1 jakso

Yleiset säännökset

35 artikla

Komission tekemät ennakkotarkastukset

(Varainhoitoasetuksen 53 ja 56 artikla)

1. Kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hajautetusti tai keskitetysti ja keskitetty toteuttaminen on välillistä, komissio tarkastaa etukäteen asiakirjojen ja tarkastuskäyntien perusteella, että talousarviota toteuttavilla yhteisöillä on moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti käytössään, tai toteuttamisen ollessa hajautettua hajauttamisasteesta riippuen kokonaan tai osittain käytössään, riittävät ja toimivat:

a) tehtävien toteuttamismenettelyt;

b) valvontajärjestelmät;

c) kirjanpitojärjestelmät;

d) hankintamenettelyt ja avustusten myöntämismenettelyt.

2. Komissio tarkastaa myös kaikki menettelyihin tai järjestelmiin tehdyt merkittävät muutokset varmistaakseen, että 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä noudatetaan jatkuvasti.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut yhteisöt toimittavat komissiolle tietyn määräajan kuluessa tämän pyytämät tiedot ja ilmoittavat komissiolle viipymättä kaikista menettelyihinsä tai järjestelmiinsä tehdyistä merkittävistä muutoksista. Komissio täsmentää edellä mainitut velvollisuudet tapauskohtaisesti valtuutusasiakirjoissa tai kyseisten yhteisöiden kanssa tehdyissä sopimuksissa.

4. Kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa, sovelletaan asianomaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjä tarkastussopimuksia.

2 jakso

Erityissäännökset

36 artikla

Suora keskitetty hallinnointi

(Varainhoitoasetuksen 53 artikla)

Kun komissio toteuttaa talousarviota keskitetysti suoraan omissa yksiköissään, toteuttamistehtävistä vastaa varainhoitoasetuksen 58-68 artiklassa tarkoitettu taloushallinnon henkilöstö tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

37 artikla

Toimivallan siirtäminen toimeenpanovirastoille

(Varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 55 artiklan 2 kohta)

1. Päätettäessä siirtää toimivaltaa toimeenpanovirastoille ne saavat tulojen ja menojen hyväksymisvaltuudet ja oikeuden käyttää hallinnoimaansa yhteisön ohjelmaan kuuluvia määrärahoja.

2. Toimivallan siirtämisestä toimeenpanovirastolle vastaa viraston johtaja varainhoitoasetuksen 55 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3. Komission valtuutusasiakirja sisältää samat määräykset kuin 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitetaan. Asianomaisen toimeenpanoviraston johtaja hyväksyy kirjallisesti valtuusasiakirjan viraston nimissä.

38 artikla

Edellytykset ja ehdot, joilla toimivalta voidaan siirtää kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yksityisoikeudellisille yhteisöille

(Varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohta)

1. Jos perussäädöksessä ei toisin säädetä, komissio voi siirtää julkisen vallan tehtäviä kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yksityisoikeudellisille yhteisöille ainoastaan jos niihin sovelletaan jäsenvaltioiden, ETA-valtioiden tai Euroopan unionin ehdokasmaiden lainsäädäntöä.

2. Komissio varmistaa, että 1 kohdassa tarkoitetuilta yhteisöiltä saadaan riittävät ensisijassa julkisen viranomaisen antamat rahoitustakuut erityisesti siitä, että komissio saa perittyä saamisensa kokonaisuudessaan.

3. Harkitessaan julkisen vallan tehtävien ja erityisesti talousarvion toteuttamistehtävien siirtämistä varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetulle yhteisölle komissio selvittää, noudattaako se taloudellisuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden periaatteita. Jos selvitys osoittaa, että tehtävät voidaan siirtää moitteettoman varainhoidon tarpeiden vaatimalla tavalla, komissio pyytää ennen tehtävien siirtämistä lausunnon perussäädöksessä säädetyltä toimivaltaiselta komitealta, joka voi myös ilmoittaa kantansa siihen, miten valintaperusteita aiotaan soveltaa.

39 artikla

Kansallisten julkisoikeudellisten yhteisöjen tai julkisen palvelun tehtäviä suorittavien yksityisoikeudellisten yhteisöjen nimeäminen

(Varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohta)

1. Kansallisiin julkisoikeudellisiin yhteisöihin tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaviin yksityisoikeudellisiin yhteisöihin sovelletaan sen jäsenvaltion tai maan lakeja, jonka alaisina ne on perustettu.

2. Yhteisöjen valinnassa noudatetaan objektiivisuutta ja avoimuutta ja valinta tehdään kustannus-tehokkuusanalyysin jälkeen komission määrittelemien toteuttamis-tarpeiden mukaisesti. Valinta ei saa aiheuttaa syrjintää kyseisten jäsenvaltioiden tai maiden välille.

3. Jos hallinnointi suoritetaan verkostona, joka edellyttää ainakin yhden jäsenvaltion tai maan julkisoikeudellisen yhteisön tai yksityisoikeudellisen yhteisön nimeämistä, nimeämisen suorittaa asianomainen jäsenvaltio tai maa perussäädöksen mukaisesti.

Muissa tapauksissa komissio nimeää kyseiset yhteisöt asianomaisten jäsenvaltioiden tai maiden suostumuksella ja perussäädösten mukaisesti.

40 artikla

Hankintasääntöjen noudattaminen

(Varainhoitoasetuksen 57 artikla)

Siirtäessään varainhoitoasetuksen 57 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtäviä yksityisille yhteisöille komissio tekee varainhoitoasetuksen ensimmäisen osan V osaston mukaisesti hankintasopimuksen.

41 artikla

Välillisen keskitetyn hallinnoinnin toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

(Varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan b ja c alakohta)

1. Siirtäessään varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti toteuttamistehtäviä virastoille, elimille tai yhteisöille komissio tekee näiden kanssa sopimuksen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoiteutssa sopimuksessa on määrättävä erityisesti seuraavista seikoista:

a) tehtävien määrittely;

b) tehtävien toteuttamisedellytykset ja -järjestelyt sekä riittävät säännökset vastuualueiden rajaamisesta ja tarkastusten järjestämisestä;

c) säännöt siitä, miten tehtävien hoidosta raportoidaan komissiolle;

d) tehtävien lopettamisedellytykset;

e) komission toimittamia tarkastuksia koskevat järjestelyt;

f) erillisten pankkitilien käyttöehdot, korkotulojen saaja ja käyttö;

g) järjestelyt, joilla varmistetaan, että Euroopan yhteisön toiminta erottuu asianomaisen yhteisön muista toiminnoista;

h) sitoumus varainhoitoasetuksen 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen eturistiriitojen välttämisestä.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut virastot, elimet tai yhteisöt eivät voi toimia valtuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä.

42 artikla

Tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyt jäsenvaltioiden kanssa tehtävän hallinnointiyhteistyön tai hajautetun hallinnoinnin tapauksissa

(Varainhoitoasetuksen 53 artiklan 5 kohta)

1. Varainhoitoasetuksen 53 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn tarkoituksena on varmistaa, että menot, jotka jäsenvaltioiden kanssa tehtävän hallinnointiyhteistyön tapauksessa jäsenvaltiot ja hajautetun hallinnoinnin tapauksessa kolmannet maat ovat maksaneet ja jotka voidaan veloittaa yhteisöjen talousarviosta, ovat asianmukaisia ja asiaan sovellettavan yhteisön lainsäädännön mukaisia.

2. Tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettely sisältää seuraavat toimet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alakohtaisiin asetuksiin sisältyviä erityissäännöksiä:

a) jäsenvaltiot tai kolmannet maat ilmoittavat menot tileinä, jotka varmentaa menot suorittaneista yhteisöistä toiminnallisesti riippumaton yksikkö tai elin, jolla on asian vaatima tekninen pätevyys;

b) komissio tarkastaa tilit ja niiden perustana olevat toimet tositteiden perusteella ja tarvittaessa tarkastuskäynnein ilman mitään ehtoja tai rajoituksia ja voi näin ollen toimittaa tarkastuksia myös edunsaajien luona;

c) komissio määrittää kuulemismenettelyn yhteydessä menot, jotka katsotaan voitavan rahoittaa talousarviosta, ja ilmoittaa tästä asianomaisille jäsenvaltioille tai kolmansille maille;

d) lasketaan rahoituskorjaus, joka tehdään ilmoitettujen menojen ja talousarviorahoitukseen hyväksyttyjen menojen välisen erotuksen perusteella;

e) hyväksyttyjen menojen ja jäsenvaltioille tai kolmansille maille jo maksettujen varojen välinen erotus peritään niiltä takaisin tai hyvitetään niille; takaisinperintä suoritetaan kuittaamalla 83 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin.

3. Hajautetussa hallinnoinnissa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyä sovelletaan hajauttamisasteen mukaisesti.

43 artikla

Hallinnointiyhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa

(Varainhoitoasetuksen 53 ja 165 artikla)

1. Määrärahoilla, joita hallinnoidaan yhdessä varainhoitoasetuksen 53 ja 165 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten järjestöjen kanssa, rahoitetaan toimia, joiden toteuttaminen edellyttää useamman rahoittajan voimavarojen yhdistämistä ja joissa kunkin rahoittajan osuutta kuhunkin menolajiin ei ole järkevää tai tarkoituksenmukaista eritellä.

Komissio varmistaa, että kyseisissä tilanteissa on huolehdittu asianmukaisesti koko toimea koskevasta valvonnasta ja tarkastuksesta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kansainväliset järjestöt ovat seuraavat:

a) hallitustenvälisillä sopimuksilla perustetut kansainväliset julkisoikeudelliset järjestöt sekä niiden perustamat erityisjärjestöt;

b) Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC);

c) Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto.

3 LUKU

Taloushallinnon henkilöstö

1 jakso

Taloushallinnon henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet

44 artikla

Taloushallinnon henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet

(Varainhoitoasetuksen 58 artikla)

Kukin toimielin antaa kullekin taloushallinnon toimijalle hänen tehtävänsä hoidossa tarvittavat voimavarat sekä toimenkuvauksen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti hänen tehtävänsä, oikeutensa ja velvollisuutensa.

2 jakso

Tulojen ja menojen hyväksyjä

45 artikla

Valtuutettujen ja edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien avustaminen

(Varainhoitoasetuksen 59 artikla)

1. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi käyttää tehtävänsä hoidossa apunaan virkamiehiä tai muita toimihenkilöitä, jäljempänä "henkilöitä", joiden tehtävänä on suorittaa hänen vastuullaan tiettyjä talousarvion toteuttamisessa sekä taloutta ja hallintoa koskevien tietojen tuottamisessa tarvittavia toimia. Eturistiriitojen välttämiseksi valtuutettujen tai edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien apuna toimivien henkilöiden on noudatettava varainhoitoasetuksen 52 artiklassa tarkoitettuja velvollisuuksia.

2. Kukin toimielin ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle aina kun A1-palkkaluokan valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä aloittaa tehtävänsä, ottaa vastuulleen uusia tehtäviä tai luopuu tehtävästään.

46 artikla

Valtuuttamista koskevat sisäiset säännökset

(Varainhoitoasetuksen 59 artikla)

Kukin toimielin vahvistaa omissa sisäisissä säännöissään varainhoitoasetuksen ja tämän asetuksen säännösten mukaisesti talousarvion oman pääluokkansa moitteetonta toteuttamista varten tarpeellisiksi katsomansa määrärahojen hallintotoimenpiteet.

47 artikla

Toimenpiteen aloittamista ja sen tarkastamista koskevien tehtävien erottaminen toisistaan

(Varainhoitoasetuksen 60 artiklan 4 kohta)

1. Toimenpiteen aloittamisella tarkoitetaan kaikkia 45 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden toteuttamia toimenpiteitä, joilla valmistellaan valtuutuksen tai edelleenvaltuutuksen saaneiden toimivaltaisten tulojen ja menojen hyväksyjien vastuulla olevaa talousarvion toimeenpanoa.

2. Toimenpiteen ennakkotarkastuksella tarkoitetaan kaikkia toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän kehittämiä tarkastuksia, jotka toimitetaan ennen toimenpiteen aloittamista sen toiminnallisten ja taloudellisten näkökohtien tarkastamiseksi.

3. Jokaisen toimenpiteen osalta tehdään ainakin yksi ennakkotarkastus. Ennakkotarkastuksen tavoitteena on varmistaa erityisesti, että:

a) meno ja tulo on asianmukainen ja asiaan sovellettavien säännösten mukainen, erityisesti talousarvion ja asiaankuuluvan lainsäädännön sekä kaikkien perustamissopimusten ja asetusten soveltamiseksi annettujen säädösten ja mahdollisten sopimusehtojen mukainen;

b) varainhoitoasetuksen II osaston 7 luvussa tarkoitettuja moitteettoman varainhoidon periaattetta noudatetaan.

4. Tositteiden perusteella ja tarvittaessa tarkastuskäynnein toimitettavien jälkitarkastusten tarkoituksena on varmistaa, että talousarviosta rahoitettavat toimenpiteet on toteutettu moitteettomasti ja että erityisesti 3 kohdassa tarkoitettuja perusteita on noudatettu. Jälkitarkastukset voidaan järjestää otantamenetelmän avulla riskianalyysiä käyttäen.

5. Edellä 2 ja 4 kohdissa tarkoitetuista tarkastuksista vastaavat virkamiehet tai muut toimihenkilöt eivät voi suorittaa 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden vastuulla olevia valmistelutehtäviä eivätkä ole näiden alaisia.

48 artikla

Hallinnon ja sisäisen valvonnan menettelyt

(Varainhoitoasetuksen 60 artiklan 4 kohta)

Hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestelmien ja menettelyjen tarkoituksena on:

a) saavuttaa toimielimen politiikkojen, ohjelmien ja toimien tavoitteet moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti;

b) noudattaa yhteisön oikeuden sääntöjä ja toimielimen vahvistamia valvonnan vähimmäisvaatimuksia;

c) suojella toimielimen omaisuutta ja tietoja;

d) ehkäistä ja havaita sääntöjenvastaisuuksia, virheitä ja petoksia;

e) tunnistaa ja ehkäistä hallintoon liittyviä riskejä;

f) tuottaa luotettavasti taloutta ja hallintoa koskevia tietoja;

g) säilyttää kaikki tositteet, jotka liittyvät talousarvion toteuttamiseen ja talousarvion toteuttamistoimiin ja ovat tuloksena niistä;

h) säilyttää asiakirjat, jotka koskevat toimielimen vaatimia ennakkovakuuksia, ja laatia aikataulu, jonka avulla voidaan järjestää kyseisten vakuuksien riittävä seuranta.

49 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjien säilyttämät tositteet

(Varainhoitoasetuksen 60 artiklan 4 kohta)

Alkuperäisten tositteiden säilyttämistä koskevissa hallintojärjestelmissä ja -menettelyissä edellytetään, että

a) tositteet numeroidaan;

b) tositteet päivätään;

c) tositteet luetteloidaan, mahdollisesti sähköisesti siten, että voidaan selvittää niiden tarkka sijainti;

d) varainhoitovuoden tositteet säilytetään vähintään viiden vuoden ajan siitä päivästä, jolloin Euroopan parlamentti on myöntänyt kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapauden.

Tositteet, jotka koskevat vielä keskeneräisiä toimenpiteitä, säilytetään ensimmäisen alakohdan d alakohdassa säädettyä määräaikaa kauemmin, toimenpiteiden päättymistä seuraavan vuoden loppuun saakka.

50 artikla

Johtosääntö

(Varainhoitoasetuksen 60 artiklan 5 kohta)

1. Henkilöt, jotka toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä nimeää taloustapahtumien valvojiksi, valitaan todistuksin tai riittävällä työkokemuksella tai soveltuvan koulutusohjelman suorittamisella vahvistetun osaamisen, soveltuvuuden ja erityispätevyyden perusteella.

2. Kukin toimielin vahvistaa johtosäännön, jossa määritellään sisäisen valvonnan alalla:

a) edellä 1 kohdassa tarkoitetuilta henkilöiltä vaadittava tekninen osaaminen ja talousasioiden tuntemus;

b) kyseisten henkilöiden jatkokoulutusvaatimus;

c) heidän vastuualueensa, asemansa ja tehtävänsä;

d) käytännesäännöt, joita heidän on noudatettava, varsinkin eettiset normit ja luotettavuuden vaatimus, sekä heidän oikeutensa.

3. Kukin toimielin kehittää riittävät rakenteet jakaakseen tuloja ja menoja hyväksyville yksiköille tietoja valvontaa koskevista säännöistä sekä sitä varten käytettävistä menetelmistä ja tekniikoista ja saattaakseen ne säännöllisesti ajan tasalle.

51 artikla

Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän pidättäytyminen toimenpiteistä

(Varainhoitoasetuksen 60 artiklan 6 kohta)

Varainhoitoasetuksen 60 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu valtuutetun tulojen ja menojen pidättäytyminen toimenpiteistä tarkoittaa, ettei tämä ryhdy toimeen asiaan liittyvien seikkojen kannalta tarkoituksenmukaisessa määräajassa tai viimeistään yhden kuukauden kuluessa.

52 artikla

Jälkitarkastus ja vuotuinen toimintakertomus

(Varainhoitoasetuksen 60 artiklan 7 kohta)

Jälkitarkastusten tulos selvitetään muiden seikkojen ohella vuotuisessa toimintakertomuksessa, jonka valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä laatii toimielimelleen.

53 artikla

Taloutta ja hallintoa koskevien tietojen toimittaminen tilinpitäjälle

(Varainhoitoasetuksen 60 artikla)

Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä toimittaa tilinpitäjälle tämän vahvistamien sääntöjen mukaisesti tämän tehtävien hoitamiseen tarvittavat taloutta ja hallintoa koskevat tiedot.

54 artikla

Neuvottelumenettelystä raportoiminen

(Varainhoitoasetuksen 60 artikla)

Valtuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät luetteloivat kunakin varainhoitovuonna hankinnat, jotka tehdään 126, 127, 242, 244, 246 ja 247 artiklassa tarkoitetulla neuvottelumenettelyllä. Jos neuvottelumenettelyn osuus valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän tekemistä hankinnoista on kasvanut huomattavasti aiempiin varainhoitovuosiin verrattuna tai jos neuvottelumenettelyssä tehtyjen hankintojen osuus on merkittävästi suurempi kuin keskimäärin koko toimielimen tasolla, toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on raportoitava asiasta kyseiselle toimielimelle ja esitettävä mahdolliset toimenpiteet, jotka on toteutettu tilanteen korjaamiseksi. Kukin toimielin toimittaa neuvottelumenettelyistä kertomuksen budjettivallan käyttäjälle. Komission kertomus esitetään varainhoitoasetuksen 60 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun vuotuisia toimintakertomuksia koskevan yhteenvedon liitteenä.

3 jakso

Tilinpitäjä

55 artikla

Tilinpitäjän nimeäminen

(Varainhoitoasetuksen 61 artikla)

Kukin toimielin nimeää tilinpitäjän Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen piiriin kuuluvista virkamiehistä.

Toimielimen on valittava tilinpitäjä tämän erityisosaamisen perusteella, joka osoitetaan todistuksin tai vastaavalla työkokemuksella.

56 artikla

Tilinpitäjän palvelussuhteen päättyminen

(Varainhoitoasetuksen 61 artikla)

1. Tilinpitäjän palvelussuhteen päättyessä tilitapahtumista tehdään viipymättä välitilitys.

Välitilitys tehdään varainhoitoasetuksen ensimmäisen osan VII osastossa säädetyistä tileistä, jotka päätetään palvelussuhteen päättymiskuukauden viimeisenä päivänä.

2. Välitilitystä ei tarvitse tehdä, jos tilinpitäjän palvelussuhde päättyy varainhoitovuoden lopussa.

3. Tilinpitäjä, jonka palvelussuhde päättyy, tai jos tämä ei ole mahdollista, yksi hänen yksikkönsä virkamiehistä, toimittaa välitilityksen tai 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa varainhoitoasetuksen 128 artiklassa tarkoitetun alustavan tilinpäätöksen uudelle tilinpitäjälle, jonka on viimeistään kuukauden kuluttua kyseisen tilinpäätöksen toimittamisesta hyväksyttävä se allekirjoituksellaan ja joka voi esittää varaumia.

4. Kukin toimielin ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle tilinpitäjän nimityksestä ja palvelussuhteen päättymisestä.

57 artikla

Lausunto kirjanpitojärjestelmistä ja omaisuuden luettelointijärjestelmistä

(Varainhoitoasetuksen 61 artikla)

Tilinpitäjältä on saatava lupa ottaa käyttöön ja muuttaa sellaisia tulojen ja menojen hyväksyjän laatimia taloushallintojärjestelmiä, joista toimitetaan tietoja toimielimen kirjanpitoon tai joita käytetään sen sisältämien tietojen perustelemiseen.

Tilinpitäjää on myös kuultava silloin kun toimivaltaiset tulojen ja menojen hyväksyjät ottavat käyttöön tai muuttavat varojen ja velkojen arvostus- ja luettelointijärjestelmiä.

58 artikla

Kassanhallinta

(Varainhoitoasetuksen 61 artikla)

1. Tilinpitäjä huolehtii siitä, että hänen toimielimellään on käytettävissään riittävästi varoja kattamaan talousarvion toteuttamisesta aiheutuvat kassatarpeet.

2. Edellä 1 kohdan soveltamiseksi tilinpitäjä kehittää kassanhallintajärjestelmiä laatiakseen kassaennusteita.

3. Komission tilinpitäjä jakaa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 mukaisesti käytettävissä olevat varat.

59 artikla

Pankkitilien hoitaminen

(Varainhoitoasetuksen 61 artikla)

1. Tilinpitäjä voi avata tai antaa muiden tehtäväksi avata toimielimen nimissä tilejä rahoituslaitoksissa tai kansallisissa keskuspankeissa kassanhallinnan tarpeisiin. Riittävän perustelluissa tapauksissa hän saa poikkeuksellisesti avata muun valuutan kuin euron määräisiä tilejä.

2. Tilinpitäjä neuvottelee rahoituslaitoksiin avattujen tilien hoitoehdoista moitteettomasta varainhoidosta, tuottoisuudesta ja kilpailuttamisesta.

3. Vähintään viiden vuoden välein tilinpitäjä kilpailuttaa rahoituslaitoksia, joissa tilejä on avattu.

4. Tilinpitäjä huolehtii siitä, että rahoituslaitoksissa avattujen tilien hoitoehtoja noudatetaan tarkoin.

5. Komission tilinpitäjän tehtävänä on, muiden toimielimien tilinpitäjiä kuultuaan, yhdenmukaistaa eri toimielinten avaamien tilien hoitoehdot.

60 artikla

Tilien allekirjoitukset

(Varainhoitoasetuksen 61 artikla)

Tilien avaus-, hoito- ja käyttöehdoissa mainitaan sisäisen valvonnan tarpeiden mukaisesti, että sekkeihin, siirtomääräyksiin ja muihin pankkitapahtumiin tarvitaan allekirjoitus yhdeltä tai useammalta asianmukaisesti valtuutetulta henkilöltä.

Tätä varten kukin toimielin toimittaa valtuutettujen henkilöiden nimet ja nimikirjoitusnäytteet kaikille rahoituslaitoksille, joissa se on avannut tilejä.

61 artikla

Tilien hoitaminen

(Varainhoitoasetuksen 61 artikla)

1. Tilinpitäjä varmistaa, että 59 artiklassa säädettyjen pankkitilien saldo ei eroa merkittävästi 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista ennusteista ja huolehtii aina, että

a) tilejä ei ylitetä;

b) valuuttatilien saldo muunnetaan säännöllisesti euroiksi.

2. Tilinpitäjä ei saa pitää valuuttatileillä summia, joista toimielimelle voi aiheutua mittavia valuuttakurssitappioita.

62 artikla

Tilisiirrot ja valuuttojen muuntaminen

(Varainhoitoasetuksen 61 artikla)

Tilinpitäjä tekee tilisiirtoja rahoituslaitoksiin toimielimen nimissä avattujen tilien välillä ja muuntaa valuuttoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 69 artiklan säännösten soveltamista.

63 artikla

Maksutavat

(Varainhoitoasetuksen 61 artikla)

Maksut suoritetaan tilisiirtona tai sekillä.

64 artikla

Saajarekisteri

(Varainhoitoasetuksen 61 artikla)

1. Tilinpitäjä voi suorittaa maksut tilisiirtona vain jos maksun saajan pankkiyhteystiedot on syötetty ennalta toimielimen yhteisrekisteriin.

Pankkiyhteystiedot tai niiden muutokset merkitään rekisteriin saajan pankin vahvistaman paperisen tai sähköisen asiakirjan perusteella.

2. Tulojen ja menojen hyväksyjät voivat tehdä toimielimensä puolesta sitoumuksen maksun suorittamisesta tilisiirtona kolmannelle osapuolelle ainoastaan, jos tämä toimittaa saajarekisteriin tarvittavat tiedot.

Tulojen ja menojen hyväksyjät tarkistavat maksumääräyksen laatimisajankohtana, että saajan ilmoittamat pankkiyhteystiedot ovat voimassa.

Kun kyseessä on liittymistä edeltävä tuki, Euroopan unionin ehdokasmaiden julkisten viranomaisten kanssa voidaan tehdä yksittäisiä sitoumuksia, vaikka saajan tietoja ei vielä ole merkitty saajarekisteriin. Tässä tapauksessa tulojen ja menojen hyväksyjä pyrkii kaikin tavoin samaan tiedot rekisteriin mahdollisimman nopeasti. Sopimusten mukaan ensimmäisen maksun suorittaminen edellyttää saajan pankkiyhteystietojen toimittamista komissioon.

65 artikla

Tilinpitäjän säilyttämät tositteet

(Varainhoitoasetuksen 61 artikla)

Kirjanpitoa ja varainhoitoasetuksen 121 artiklassa tarkoitettua tilinpäätöstä koskevat tositteet säilytetään viisi vuotta sen jälkeen kun Euroopan parlamentti on myöntänyt vastuuvapauden sen varainhoitovuoden osalta, johon tositteet liittyvät.

Tositteet, jotka koskevat vielä keskeneräisiä toimenpiteitä, säilytetään tätä määräaikaa kauemmin, toimenpiteiden päättymistä seuraavan vuoden loppuun saakka.

Kukin toimielin päättää, missä yksikössä tositteita säilytetään.

4 jakso

Ennakoiden hoitaja

66 artikla

Ennakkotilien käyttöedellytykset

(Varainhoitoasetuksen 63 artikla)

1. Jos maksuja on käytännössä mahdotonta maksaa talousarviosta tai niiden maksaminen talousarviosta ei ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi sen vuoksi, että maksettavat määrät ovat vähäisiä, niiden maksamiseksi voidaan perustaa ennakkotilejä.

2. Ennakoiden hoitaja voi toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän määräyksestä vahvistaa ja maksaa menot väliaikaisesti.

3. Päätöksen ennakkotilin perustamisesta ja ennakoiden hoitajan nimeämisestä tekee tilinpitäjä toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän riittävästi perustellun ehdotuksen perusteella. Päätöksessä esitetään ennakoiden hoitajan ja tulojen ja menojen hyväksyjän vastuualueet ja velvollisuudet.

Myös ennakkotilin hoitoehtojen muuttamispäätöksen tekee tilinpitäjä toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän riittävästi perustellun ehdotuksen perusteella.

67 artikla

Perustamis- ja maksuedellytykset

(Varainhoitoasetuksen 63 artikla)

1. Ennakkotilin perustamista ja ennakoiden hoitajan nimeämistä koskevassa päätöksessä sekä ennakkotilin hoitoehtojen muuttamista koskevassa päätöksessä mainitaan erityisesti:

a) myönnettävän ensimmäisen ennakon käyttötarkoitus ja enimmäismäärä;

b) aiotaanko toimielimen nimissä avata pankkitili tai postisiirtotili;

c) kunkin sellaisen menon laji ja enimmäismäärä, jonka ennakoiden hoitaja voi suorittaa kolmansille tai periä niiltä;

d) tositteiden esittämistä koskevat määräajat ja yksityiskohtaiset säännöt sekä tositteiden toimittaminen ennakoiden hoitajalle lopullista kirjausta varten;

e) menettelyt ennakon täydentämiseksi, jos se on tarpeen;

f) että tulojen ja menojen hyväksyjä on kirjannut ennakkotililtä maksetut suoritukset lopullisesti viimeistään seuraavan kuukauden lopussa, jotta kirjanpitosaldo ja pankkisaldo voidaan täsmäyttää;

g) tilinpitäjän ennakoiden hoitajalle antaman luvan voimassaoloaika;

h) ennakoiden hoitajan nimi.

2. Tehtäessä ennakkotilin perustamista koskevia päätösehdotuksia toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on huolehdittava siitä, että:

a) maksut suoritetaan ensisijaisesti talousarviosta, jos se on mahdollista kirjanpidon keskitetyn tietojenkäsittelyjärjestelmän kautta;

b) ennakkotilejä käytetään ainoastaan perustelluissa tapauksissa.

Muiden kuin 168 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua humanitaarista apua ja kriisitilanteidenhallintaa koskevien ennakkotilien osalta 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettu menon enimmäismäärä saa olla enintään 30000 euroa.

3. Ennakoiden hoitaja voi suorittaa maksuja kolmansille seuraavin perustein ja rajoituksin:

a) toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä on ensin allekirjoittanut talousarviositoumuksen ja oikeudellisen sitoumuksen;

b) ennakkotilin saldo kassassa tai pankissa on positiivinen.

4. Ennakkotileiltä suoritettavat maksut voidaan suorittaa tilisiirtona, sekillä tai muilla maksutavoilla.

5. Maksusuorituksen jälkeen tehdään lopullinen virallinen maksatuspäätös ja/tai maksumääräys, jonka toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä allekirjoittaa.

68 artikla

Ennakoiden hoitajien valinta

(Varainhoitoasetuksen 63 artikla)

Ennakoiden hoitajat valitaan ura-alueen A, B tai C virkamiehistä. Ennakoiden hoitajat voidaan valita tarvittaessa muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen piiriin kuuluvista vastaavantasoisista toimihenkilöistä. Ennakoiden hoitajat valitaan todistuksilla tai riittävällä työkokemuksella taikka soveltuvan koulutusohjelman suorittamisella vahvistetun osaamisen, soveltuvuuden ja erityispätevyyden perusteella.

69 artikla

Ennakkotilien rahoittaminen

(Varainhoitoasetuksen 63 artikla)

1. Tilinpitäjä suorittaa maksuja varojen siirtämiseksi ennakkotileille ja varmistaa seurannan niin pankkitilien avaamisen, allekirjoitusvaltuuksien kuin paikalla toimitettavien ja keskuskirjanpidon tarkastusten osalta. Tilinpitäjä siirtää varoja ennakkotileille. Ennakot maksetaan ennakkotiliä varten avatulle pankkitilille.

Ennakkotilejä voidaan rahoittaa suoraan erilaisilla paikallisilla tuloilla, joita saadaan muun muassa:

a) tarvikkeiden myynnistä;

b) julkaisuista;

c) erilaisista korvauksista;

d) korkotuotoista.

Lopulliset kirjaukset sekalaisiksi tai käyttötarkoitukseen sidotuiksi menoiksi tai tuloiksi tehdään 67 artiklassa tarkoitetun perustamispäätöksen ja varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti. Tilinpitäjä vähentää kyseiset määrät siirtäessään myöhemmin varoja samoille ennakkotileille.

2. Kurssitappioiden välttämiseksi ennakoiden hoitaja voi siirtää varoja samaan ennakkotiliin kuuluvien eri pankkitilien välillä.

70 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjien ja tilinpitäjien suorittamat tarkastukset

(Varainhoitoasetuksen 63 artikla)

1. Ennakoiden hoitaja pitää tilinpitäjän laatimien sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti kirjaa hallussaan olevista käteis- ja tilivaroista sekä maksusuorituksista ja kertyneistä tuloista. Toimivaltaisella tulojen ja menojen hyväksyjällä on milloin tahansa oikeus saada kyseisen kirjanpidon tiliotteet käyttöönsä, ja tapahtumista tositteineen laaditaan kuukausittain ote, jonka ennakoiden hoitaja lähettää seuraavassa kuussa tulojen ja menojen hyväksyjälle ennakkotililtä suoritettujen maksujen lopullista kirjaamista varten.

2. Tilinpitäjä tarkastaa itse tai antaa tähän tarkoitukseen valtuutetun virkamiehen tai muun toimihenkilön, joka kuuluu hänen omaan yksikköönsä tai tuloja ja menoja hyväksyvään yksikköön, tehtäväksi tarkastaa, yleensä paikalla ja ilman ennakkoilmoitusta, että ennakoiden hoitajalle uskotut varat ovat tallessa, että kirjanpito on asianmukainen ja että ennakkotileiltä maksetut suoritukset on kirjattu lopullisesti määräajassa. Tilinpitäjä toimittaa kyseisten tarkastusten tulokset toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle.

71 artikla

Hankintamenettelyt

(Varainhoitoasetuksen 63 artikla)

Ennakkotileiltä suoritettavat maksut voidaan maksaa 129 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuin rajoituksin pelkän laskun perusteella ilman edeltävän tarjouksen hyväksymistä.

4 LUKU

Taloushallinnon henkilöstön vastuualueet

1 jakso

Yleiset säännöt

72 artikla

Petostentorjunnassa toimivaltaiset elimet

(Varainhoitoasetuksen 60 artiklan 6 kohta ja 65 artiklan 2 kohta)

Varainhoitoasetuksen 60 artiklan 6 kohdassa ja 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut viranomaiset ja elimet ovat yhteisöjen virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa, jäljempänä henkilöstösäännöt, nimetyt elimet sekä elimet, jotka on nimetty yhteisön toimielinten päätöksissä petostentorjuntaa, lahjontaa tai muuta yhteisöjen etuja vahingoittavaa laitonta toimintaa koskevien sisäisten tutkimusten edellytyksistä ja menettelyistä.

2 jakso

Valtuutettuihin ja edelleenvaltuutettuihin sovellettavat säännöt

73 artikla

Toimeksiantojen vahvistaminen

(Varainhoitoasetuksen 66 artiklan 2 kohta)

1. Jos tulojen ja menojen hyväksyjä katsoo, että hänelle osoitettuun toimeksiantoon liittyy sääntöjenvastaisuuksia tai että toimeksianto on moitteettoman varainhoidon periaatteen vastainen esimerkiksi sen vuoksi, että sitä ei voida toteuttaa hänelle osoitetuilla varoilla, hänen on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuutuksen tai edelleenvaltuutuksen antajalle. Jos valtuutuksen antaja vahvistaa toimeksiannon kirjallisesti ja hyvissä ajoin ja jos siinä mainitaan riittävän selvästi seikat, joiden perusteella valtuutettu tai edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä ei katso voivansa toimeksiantoa suorittaa, tämä vapautuu vastuustaan; hän suorittaa toimeksiannon paitsi, jos se on rikoslain tai asiaan sovellettavien turvallisuussääntöjen vastainen.

2. Edellä 1 kohdan säännöksiä sovelletaan myös, kun tulojen ja menojen hyväksyjä saa hänelle osoitetun toimeksiannon kuluessa tietää, että asiaan liittyvät seikat ovat johtamassa sääntöjenvastaisuuteen.

3. Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on pidettävä kirjaa varainhoitoasetuksen 66 artiklan 2 kohdassa esitettyjen edellytysten mukaisesti vahvistetuista toimeksiannoista ja mainittava ne vuotuisessa toimintakertomuksessaan.

74 artikla

Taloudelliset väärinkäytökset

(Varainhoitoasetuksen 60 artiklan 6 kohta ja 66 artiklan 4 kohta)

Rajoittamatta Euroopan petoksentorjuntaviraston (OLAF) toimivaltaa taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelin on toimivaltainen tutkimaan varainhoitoasetuksen tai muiden taloushallintoa tai toimenpiteiden valvontaa koskevien säännösten rikkomistapauksia, jotka johtuvat virkamiehen tai toimihenkilön teosta tai laiminlyönnistä.

75 artikla

Taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelin

(Varainhoitoasetuksen 60 artiklan 6 kohta ja 66 artiklan 4 kohta)

1. Nimittävä viranomainen tai tarvittaessa työsopimusten tekemiseen toimivaltainen viranomainen pyytää varainhoitoasetuksen 66 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulta elimeltä lausunnon 74 artiklassa tarkoitetuissa taloudellisissa väärinkäytöksissä.

Kun nimittävä viranomainen tai tarvittaessa työsopimusten tekemiseen toimivaltainen viranomainen antaa asian kyseisen elimen käsiteltäväksi, tämä antaa lausunnon, jossa arvioidaan, onko 74 artiklassa tarkoitettu väärinkäytös tapahtunut, miten vakava väärinkäytös on ja mitkä ovat sen mahdolliset seuraukset. Jos tutkintaelin katsoo, että sen käsiteltäväksi annettu asia kuuluu OLAFin toimivaltaan, se palauttaa sen viipymättä nimittävälle viranomaiselle tai työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle ja ilmoittaa asiasta viipymättä OLAFille.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu elin saa varainhoitoasetuksen 60 artiklan 6 kohdan mukaisesti ilmoituksen suoraan taloushallinnon toimijalta, se siirtää asian nimittävän viranomaisen tai tarvittaessa työsopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi ja ilmoittaa asiasta ilmoituksen tehneelle henkilölle.

2. Kukin toimielin määrittää sisäisen organisaatiomallinsa mukaisesti varainhoitoasetuksen 66 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun elimen toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä elimen kokoonpanon; elimeen kuuluu yksi ulkopuolinen asiantuntija, jolla on riittävä pätevyys ja asiantuntemus.

5 LUKU

Tulotapahtumat

1 jakso

Omat varat

76 artikla

Omiin varoihin sovellettava järjestelmä

(Varainhoitoasetuksen 69 artikla)

Tulojen ja menojen hyväksyjä laatii ennakkoarvion komission käyttöön asetettavista omista varoista, jotka määritellään Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyssä päätöksessä.

Omat varat todetaan ja kannetaan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun päätöksen soveltamisesta annettujen säännösten mukaisesti.

2 jakso

Saamisennuste

77 artikla

Saamisennuste

(Varainhoitoasetuksen 70 artikla)

1. Saamisennusteessa mainitaan tulon laji ja kohta, johon tulo kirjataan talousarviossa, sekä mahdollisuuksien mukaan velallisen nimi ja arvio saamisen määrästä.

Saamisennustetta laatiessaan toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tarkistaa erityisesti, että:

a) talousarvioon tehty kirjaus on oikein;

b) saamisennuste on asianmukainen sekä asiaan sovellettavien säännösten ja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukainen.

2. Jollei varainhoitoasetuksen 161 artiklan 2 kohdassa toisin säädetä, saamisennuste ei aiheuta maksusitoumusmäärärahoja. Varainhoitoasetuksen 18 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa määrärahoja voi syntyä ainoastaan sen jälkeen kun yhteisöt ovat saaneet perittyä erääntyneet saamiset.

3 jakso

Saamisten vahvistaminen

78 artikla

Menettely

(Varainhoitoasetuksen 71 artikla)

1. Saamisen vahvistaminen on toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä toteaa, että yhteisöillä on saaminen velalliselta ja laatii määräyksen, jolla velallista vaaditaan maksamaan velkansa.

2. Perintämääräys on toimenpide, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle ohjeen periä vahvistettu saaminen.

3. Veloitusilmoituksella velalliselle ilmoitetaan, että:

a) yhteisöt ovat vahvistaneet saamisen;

b) velallisen velka yhteisöille erääntyy tiettyyn päivämäärään (jäljempänä eräpäivä) mennessä;

c) jos maksua ei suoriteta eräpäivään mennessä, velallisen velasta peritään 86 artiklassa tarkoitetun korkokannan mukaista korkoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaan sovellettavia erityissäännöksiä;

d) aina kun se on mahdollista, toimielin perii saamisensa kuittaamalla ilmoitettuaan asiasta velalliselle;

e) jos maksua ei suoriteta eräpäivään mennessä, toimielin suorittaa perinnän etukäteen annetuista vakuuksista;

f) jos perintää ei ole saatu kokonaan suoritettua edellä mainituilla tavoilla, toimielin suorittaa perinnän täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä joko varainhoitoasetuksen 72 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai oikeusteitse.

Tulojen ja menojen hyväksyjä lähettää veloitusilmoituksen velalliselle ja jäljennöksen siitä tilinpitäjälle.

79 artikla

Saamisten vahvistaminen

(Varainhoitoasetuksen 71 artikla)

Saamisen vahvistamiseksi toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä varmistaa, että:

a) saaminen on selvä eikä sen osalta ole asetettu mitään ehtoja;

b) saaminen on likvidi eli sen määrä on määriteltävä rahassa ja tarkasti;

c) saaminen on erääntynyt eikä sille ole annettu maksuaikaa;

d) velallisen nimi on oikein;

e) perittävä määrä on kirjattu oikeaan budjettikohtaan;

f) tositteet ovat asianmukaisia;

g) moitteettoman varainhoidon periaatetta erityisesti 87 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja perusteita on noudatettu.

80 artikla

Saamisten vahvistamisen tueksi esitettävät tositteet

(Varainhoitoasetuksen 71 artikla)

1. Saamisten vahvistaminen perustuu tositteisiin, jotka osoittavat, että yhteisöillä on oikeus saamiseen.

2. Ennen saamisen vahvistamista toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa henkilökohtaisesti tositteet tai varmistaa omalla vastuullaan, että tarkastus on tehty.

3. Tulojen ja menojen hyväksyjä säilyttää tositteet 48 ja 49 artiklan mukaisesti.

4 jakso

Perinnän hyväksyminen

81 artikla

Perintämääräyksen laatiminen

(Varainhoitoasetuksen 72 artikla)

1. Perintämääräyksessä on:

a) varainhoitovuosi, jolle meno kirjataan;

b) tiedot asiakirjasta tai oikeudellisesta sitoumuksesta, johon saaminen perustuu ja jonka nojalla perintäoikeus on syntynyt;

c) talousarvion momentti ja muut tarvittavat alajaottelut, myös mahdolliset viittaukset asianomaiseen talousarviositoumukseen;

d) perittävä määrä euroina;

e) velallisen nimi ja osoite;

f) eräpäivä;

g) kysymykseen tulevat perintätapa, varsinkin myös periminen kuittaamalla tai periminen etukäteen annetuista vakuuksista.

2. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä päivää ja allekirjoittaa perintämääräyksen ja toimittaa sen tilinpitäjälle.

5 jakso

Perintä

82 artikla

Saamisten perintämuodollisuudet

(Varainhoitoasetuksen 73 artikla)

1. Perittyään saamisen tilinpitäjä vie sen kirjanpitoon ja antaa sen tiedoksi toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle.

2. Kaikista tilinpitäjän tai ennakoiden hoitajan kassaan suoritetuista käteismaksuista on annettava kuitti.

83 artikla

Periminen kuittaamalla

(Varainhoitoasetuksen 73 artikla)

Ilmoitettuaan asiasta toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja velalliselle tilinpitäjä suorittaa missä tahansa menettelyn vaiheessa vahvistetun saamisen perinnän kuittaamalla silloin kun velallisella on itsellään selvä, rahassa määritelty ja erääntynyt saaminen yhteisöiltä ja tämä rahasumma on vahvistettu maksumääräyksellä.

84 artikla

Perintämenettely silloin, kun maksua ei suoriteta vapaaehtoisesti

(Varainhoitoasetuksen 72 ja 73 artikla)

1. Rajoittamatta 83 artiklan soveltamista jos saamista ei ole saatu kokonaan perittyä veloitusilmoituksessa olevaan eräpäivään mennessä, tilinpitäjä ilmoittaa siitä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja aloittaa viipymättä menettelyn saamisen perimiseksi oikeusteitse, soveltuvin osin myös perimällä saamisen etukäteen annetuista vakuuksista.

2. Rajoittamatta 83 artiklan soveltamista kun 1 kohdassa tarkoitettu perintätapa ei ole mahdollinen eikä velallinen ole suorittanut maksua tilinpitäjän lähettämän maksukehotuksen jälkeen, tämä suorittaa perinnän täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä varainhoitoasetuksen 72 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai oikeusteitse.

85 artikla

Maksuaikojen myöntäminen

(Varainhoitoasetuksen 73 artikla)

Tilinpitäjä voi yhdessä toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa myöntää lisää maksuaikaa ainoastaan velallisen riittävästi perustellusta kirjallisesta hakemuksesta ja kahdella seuraavalla ehdolla:

a) velallinen sitoutuu maksamaan 86 artiklassa säädettyä korkoa koko myönnettävältä lisäajalta alkuperäisestä eräpäivästä;

b) velallinen toimittaa yhteisöjen etujen turvaamiseksi toimielimen tilinpitäjän hyväksymän vakuuden, joka kattaa sekä maksamattoman velan pääoman että sen korot.

Ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitetun vakuuden sijasta voidaan antaa toimielimen tilinpitäjän hyväksymän kolmannen omavelkainen takaus.

86 artikla

Viivästyskorot

(Varainhoitoasetuksen 71 artiklan 4 kohta)

1. Jos saamista ei ole maksettu eräpäivään mennessä, saamisesta peritään korkoa 2 ja 3 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alakohtaisten säädösten soveltamisesta johtuvia erityissäännöksiä.

2. Korkokantana saamisiin, joita ei ole maksettu eräpäivään mennessä, käytetään Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa erääntymiskuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistua Euroopan keskuspankin euromääräisiin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltamaa korkoa korotettuna

a) seitsemällä prosenttiyksiköllä silloin kun saaminen on aiheutunut V osastossa tarkoitetuista julkisista tavara- ja palveluhankinnoista;

b) kolmella ja puolella prosenttiyksiköllä muissa tapauksissa.

3. Korkoa kertyy veloitusilmoituksessa vahvistetusta saamisen eräpäivää seuraavasta kalenteripäivästä alkaen siihen kalenteripäivään, jona velka maksetaan kokonaisuudessaan takaisin.

4. Osasuorituksilla katetaan ensin 2 ja 3 kohdan mukaisesti määritetyt viivästyskorot.

5. Kun on kyse sakoista ja kun velallinen antaa rahavakuuden, jonka tilinpitäjä hyväksyy väliaikaisen maksusuorituksen sijasta, eräpäivästä laskettavana korkokantana käytetään 2 kohdassa tarkoitettua korkoa korotettuna ainoastaan yhdellä ja puolella prosenttiyksiköllä.

87 artikla

Vahvistetun saamisen perinnästä luopuminen

(Varainhoitoasetuksen 73 artikla)

1. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaan tai seuraavissa tapauksissa:

a) arvio perintäkuluista on suurempi kuin perittävä saaminen ja jos perinnästä luopuminen ei vahingoita yhteisöjen julkisuuskuvaa;

b) saamista ei voida periä, koska se on vanhentunut tai velallinen on maksukyvytön;

c) periminen on vastoin suhteellisuusperiaatetta.

2. Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä huomioi kussakin toimielimessä ennalta määritellyt menettelyt ja seuraavat pakolliset ja kaikissa tilanteissa sovellettavat perusteet:

a) asian luonne saamisen aiheuttaneen sääntöjenvastaisuuden vakavuuden kannalta (petos, teon toistuvuus, teon tahallisuus, huolellisuus, vilpitön mieli, ilmeinen virhe);

b) saamisen perinnästä luopumisen vaikutus yhteisöjen toimintaan ja niiden taloudellisiin etuihin (saamisen määrä, ennakkotapaukseksi tulemisen vaara, sääntöjen kunnioituksen väheneminen);

Tulojen ja menojen hyväksyjä saattaa yksittäistapauksissa joutua ottamaan huomioon myös seuraavat lisäperusteet:

a) saamisen perinnästä luopuminen aiheuttaa kilpailun vääristymistä;

b) saamisen perintä sen kokonaismäärän suuruisena aiheuttaa taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia.

3. Varainhoitoasetuksen 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu luopumispäätös on perusteltava ja siinä on mainittava perinnän suorittamiseksi toteutetut toimet sekä ne oikeudelliset seikat ja muut tosiseikat, jotka tukevat luopumista. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä luopuu perinnästä 81 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

4. Toimielin ei voi delegoida vahvistetun saamisen perinnästä luopumispäätöstä, jos saaminen, jonka perimisestä halutaan luopua, on suuruudeltaan:

a) miljoona euroa tai enemmän;

b) 100000 euroa tai enemmän, jos tämä summa on yli 25 prosenttia vahvistetun saamisen määrästä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja määriä pienempien määrien osalta kukin toimielin vahvistaa omissa sisäisissä säännöissään edellytykset ja menettelytavat, joiden mukaisesti valtuudet vahvistetun saamisen perinnästä luopumiseen voidaan siirtää.

5. Kukin toimielin lähettää budjettivallan käyttäjälle vuosittain kertomuksen 1-4 kohdassa tarkoitetuista tapauksista, joissa saamisen perinnästä on luovuttu, kun saamisen määrä on 100000 euroa tai enemmän. Komission kertomus esitetään varainhoitoasetuksen 60 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun vuotuisia toimintakertomuksia koskevan yhteenvedon liitteenä.

88 artikla

Vahvistetun saamisen peruuttaminen

(Varainhoitoasetuksen 73 artikla)

1. Jos oikeudellisissa seikoissa ilmenee virhe, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä peruuttaa vahvistetun saamisen 80 ja 81 artiklan mukaisesti; peruutus on asianmukaisesti perusteltava.

2. Kukin toimielin vahvistaa omissa sisäisissä säännöissään edellytykset ja menettelytavat, joiden mukaisesti valtuudet vahvistetun saamisen peruuttamiseen voidaan siirtää.

89 artikla

Vahvistetun saamisen määrään tehtävät tekniset ja kirjanpidolliset korjaukset

(Varainhoitoasetuksen 73 artikla)

1. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tarkistaa vahvistetun saamisen määrää ylös- tai alaspäin, jos määrää on muutettava tosiseikoissa esiin tulleen virheen vuoksi, mutta korjaus ei saa johtaa yhteisöjen saamisen menettämiseen. Tarkistus tehdään 80 ja 81 artiklan mukaisesti, ja se on perusteltava riittävästi.

2. Kukin toimielin vahvistaa omissa sisäisissä säännöissään edellytykset ja menettelytavat, joiden mukaisesti valtuudet tehdä vahvistettuun saamiseen tekninen ja kirjanpidollinen korjaus voidaan siirtää.

6 LUKU

Menotapahtumat

90 artikla

Rahoituspäätös

(Varainhoitoasetuksen 75 artikla)

Rahoituspäätöksessä määritetään talousarviosta rahoitettavia menoja aiheuttavan toiminnan keskeiset osat.

1 jakso

Menoihin sitoutuminen

91 artikla

Kokonaissitoumukset ja alustavat sitoumukset

(Varainhoitoasetuksen 76 artiklan 2 kohta)

1. Talousarviota koskeva kokonaissitoumus pannaan täytäntöön joko rahoitussopimuksella, jossa määrätään, että myöhemmin tehdään useita oikeudellisia sitoumuksia, tai yhdellä tai useammalla oikeudellisella sitoumuksella.

Taloudellista apua ja budjettitukea koskevat rahoitussopimukset, jotka ovat oikeudellisia sitoumuksia, voivat aiheuttaa maksuja ilman muita oikeudellisia sitoumuksia.

2. Alustava talousarviositoumus pannaan täytäntöön joko yhdellä tai useammalla oikeudellisella sitoumuksella, jotka antavat oikeuden suorittaa maksuja; kun on kyse henkilöstöhallintomenoista tai yhteisön ajankohtaisaiheita koskevista toimielinten tiedotusmenoista, alustava talousarviositoumus pannaan täytäntöön suoraan maksuina.

92 artikla

Kokonaissitoumuksen hyväksyminen

(Varainhoitoasetuksen 76 artikla)

1. Kokonaissitoumus tehdään rahoituspäätöksen perusteella.

Se tehdään viimeistään edunsaajien valintapäätöstä ennen tai, jos sitä koskevien määrärahojen täytäntöönpano edellyttää 166 artiklassa tarkoitetun työohjelman laatimista, aikaisintaan työohjelman hyväksymisen jälkeen.

2. Edellä 1 kohdan toista alakohtaa ei sovelleta, kun kokonaissitoumus pannaan täytäntöön rahoitussopimuksella.

93 artikla

Sitoumuksen purku tilanteessa, jossa maksuja ei suoriteta kolmen vuoden aikana

(Varainhoitoasetuksen 77 artikla)

Jos oikeudellista sitoumusta koskevasta talousarviositoumuksesta ei ole suoritettu yhtään varainhoitoasetuksen 81 artiklassa tarkoitettua maksua kolmen vuoden kuluttua oikeudellisen sitoumuksen allekirjoittamisesta, kyseisestä talousarviositoumuksesta puretaan oikeudellista sitoumusta vastaava määrä.

94 artikla

Saman allekirjoittajan vaatimus

(Varainhoitoasetuksen 76 artikla)

1. Ainoat poikkeukset säännöstä, jonka mukaan talousarviositoumuksella ja sitä vastaavalla oikeudellisella sitoumuksella on oltava sama allekirjoittaja, ovat seuraavat tapaukset:

a) kyseessä ovat alustavat sitoumukset;

b) kokonaissitoumukset koskevat kolmansien maiden kanssa tehtyjä rahoitussopimuksia;

c) oikeudellisena sitoumuksena on toimielimen päätös;

d) kokonaissitoumus pannaan täytäntöön usealla oikeudellisella sitoumuksella ja vastuu niistä on siirretty eri toimivaltaisille tulojen ja menojen hyväksyjille;

e) ulkoisia toimia varten avattuihin ennakkotileihin liittyvien oikeudellisten sitoumusten allekirjoittajina ovat 254 artiklassa tarkoitettuihin paikallisyksiköihin kuuluvat henkilöt.

2. Jos talousarviositoumuksen allekirjoittanut toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä ei ole käytettävissä ja tämän tilanteen vuoksi ei voida noudattaa oikeudellisen sitoumuksen tekemiselle asetettua määräaikaa, oikeudellisen sitoumuksen tekee henkilö, joka nimetään kunkin toimielimen vahvistamien sijaisuutta koskevien sääntöjen mukaisesti, edellyttäen, että hän voi varainhoitoasetuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimia tulojen ja menojen hyväksyjänä.

95 artikla

Yksittäisten oikeudellisten sitoumusten kirjaaminen

(Varainhoitoasetuksen 77 artikla)

Siinä tapauksessa, että talousarvioon tehdyn kokonaissitoumuksen jälkeen tehdään useita yksittäisiä oikeudellisia sitoumuksia, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä vie keskuskirjanpitoon kaikkien näiden yksittäisten oikeudellisten sitoumusten rahamäärät. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä varmistaa, ettei niiden yhteenlaskettu määrä ylitä sen kokonaissitoumuksen määrää, josta ne katetaan.

Näissä kirjauksissa mainitaan tiedot kokonaissitoumuksesta, josta ne veloitetaan.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tekee kirjauksen ennen vastaavan yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen allekirjoittamista.

96 artikla

Alustavilla sitoumuksilla katettavat hallintomenot

(Varainhoitoasetuksen 76 artikla)

Juoksevia hallintomenoja, joita voidaan kattaa alustavilla sitoumuksilla, ovat erityisesti:

a) henkilöstösääntöjen alaisen ja niiden ulkopuolisen henkilöstön menot, muuta henkilöstöä koskevat menot sekä eläkemenot ja asiantuntijoiden palkkiot;

b) toimielinten jäseniin liittyvät menot;

c) koulutusmenot;

d) kilpailuista, henkilöiden valinnasta ja palvelukseenotosta aiheutuvat menot;

e) virkamatkakulut;

f) edustuskulut;

g) kokouskulut;

h) freelancetulkit ja/tai -kääntäjät;

i) virkamiesvaihto;

j) irtaimistojen ja kiinteistöjen toistuvaisvuokrat;

k) erilaiset vakuutukset;

l) siivous ja kunnossapito;

m) sosiaalipalvelujen menot;

n) tietoliikennepalvelujen käyttö;

o) rahoituskulut;

p) riita-asioiden käsittelykulut;

q) vahingonkorvaukset;

r) työvälineet;

s) vesi, kaasu ja sähkö;

t) painetut tai sähköiset kausijulkaisut.

2 jakso

Menojen vahvistaminen

97 artikla

Menojen vahvistaminen ja hyväksymismerkintä

(Varainhoitoasetuksen 79 artikla)

1. Meno voidaan vahvistaa vain, jos tueksi esitetään 104 artiklassa tarkoitetut tositteet, joista käy ilmi, että velkojalla on oikeus saamiseen ja että palvelut tai tavarahankinnat on toimitettu taikka urakat suoritettu, tai jotka osoittavat muuten, että maksu on aiheellinen.

2. Ennen menojen vahvistuspäätöstä toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa henkilökohtaisesti tositteet tai varmistaa omalla vastuullaan, että tarkastus on tehty.

3. Menojen vahvistuspäätös osoitetaan toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän tai tämän muodollisella päätöksellään valtuuttaman, pätevyysvaatimukset täyttävän virkamiehen tai muun toimihenkilön allekirjoittamalla hyväksymismerkinnällä ("bon à payer"). Valtuutuspäätökset säilytetään myöhempää käyttöä varten.

98 artikla

Hyväksymismerkintä julkisissa hankinnoissa

(Varainhoitoasetuksen 79 artikla)

Julkisia hankintoja koskevissa maksuissa hyväksymismerkinnällä vahvistetaan, että

a) toimeksisaajan laatima lasku on saapunut toimielimeen ja se on kirjattu virallisesti saapuneeksi;

b) laskussa tai sen liitteenä olevassa sisäisessä asiakirjassa on asianmukainen tarkastusmerkintä ("conforme aux faits"), jossa on toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän valtuuttaman, pätevyysvaatimukset täyttävän virkamiehen tai muun toimihenkilön allekirjoitus;

c) toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä on tarkastanut tai hänen vastuullaan on tarkastettu kaikki laskun tiedot etenkin maksun suuruuden määrittämistä ja maksuvelvoitteesta vapautumista varten.

Ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tarkastusmerkinnällä vahvistetaan, että sopimuksenmukaiset palvelut tai tavarat on toimitettu taikka urakat suoritettu. Pätevyysvaatimukset täyttävä virkamies tai muu toimihenkilö laatii tavaroista ja urakoista alustavan vastaanottotodistuksen ja sopimuksessa määrätyn takuuajan päätyttyä lopullisen vastaanottotodistuksen. Nämä todistukset vastaavat tarkastusmerkintää.

99 artikla

Hyväksymismerkintä avustuksissa

(Varainhoitoasetuksen 79 artikla)

Avustuksia koskevissa maksuissa hyväksymismerkinnällä vahvistetaan, että

a) edunsaajan laatima maksuvaatimus on saapunut toimielimeen ja se on kirjattu virallisesti saapuneeksi;

b) maksuvaatimuksessa tai sen liitteenä olevassa sisäisessä asiakirjassa on asianmukainen tarkastusmerkintä, jossa on toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän valtuuttaman, pätevyysvaatimukset täyttävän virkamiehen tai muun toimihenkilön allekirjoitus. Tällä merkinnällä vahvistetaan, että edunsaajan toteuttama toiminta tai työohjelma on täysin avustussopimuksen mukainen;

c) toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä on tarkastanut tai hänen vastuullaan on tarkastettu kaikki maksuvaatimuksen tiedot etenkin maksun suuruuden määrittämistä ja maksuvelvoitteesta vapautumista varten.

100 artikla

Hyväksymismerkintä henkilöstömenoissa

(Varainhoitoasetuksen 79 artikla)

Henkilöstömenoja koskevien maksujen hyväksymismerkinnällä vahvistetaan, että seuraavat tositteet ovat olemassa:

a) kuukausipalkka:

i) täydellinen henkilöstöluettelo, jossa yksilöidään kaikki palkkaukseen vaikuttavat tekijät;

ii) jokaisessa tapauksessa erikseen tehtävään päätökseen perustuva lomake (henkilötietolomake), josta ilmenevät kaikki palkkaukseen tehdyt muutokset;

iii) palvelukseenotto- tai nimitysasioissa ensimmäisen palkanmaksun liitteenä esitetään oikeaksi todistettu jäljennös palvelukseenotto- tai nimityspäätöksestä;

b) muu palkkaus (tunti- tai päiväpalkalla työskentelevä henkilöstö): toimivaltaisen virkamiehen tai muun toimihenkilön allekirjoittama selvitys työpäivistä ja -tunneista;

c) ylityötunnit: toimivaltaisen virkamiehen tai muun toimihenkilön allekirjoittama selvitys, jossa vahvistetaan, että ylityötunnit on tehty;

d) virkamatkakulut:

i) toimivaltaisen virkamiehen allekirjoittama matkamääräys;

ii) virkamatkan tekijän ja asianmukaiset valtuudet omaavan esimiehen allekirjoittama virkamatkakululaskelma, josta käy tositteiden avulla ilmi erityisesti matkan kohde, lähtö- ja paluupäivä ja lähtö- ja paluuaika, matkustamiskustannukset, oleskelukulut sekä muut kulut, joihin on asianmukainen lupa;

e) muut henkilöstömenot: asiakirjat, jotka viittaavat menon perustana olevaan päätökseen ja joista käyvät ilmi kaikki laskelmaan vaikuttavat tekijät.

101 artikla

Hyväksymismerkinnän tekeminen

(Varainhoitoasetuksen 79 artikla)

Muussa kuin atk-järjestelmässä hyväksymismerkintä tehdään lyömällä asiakirjaan toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän tai tämän 97 artiklan säännösten mukaisesti valtuuttaman, pätevyysvaatimukset täyttävän virkamiehen tai muun toimihenkilön allekirjoituksen sisältävä leima. Tietojenkäsittelyjärjestelmässä toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tai tämän valtuuttama, pätevyysvaatimukset täyttävä virkamies tai muu toimihenkilö hyväksyy maksun omalla salasanallaan.

3 jakso

Menojen hyväksyminen

102 artikla

Seikat, jotka tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa maksuista

(Varainhoitoasetuksen 80 artikla)

Maksumääräystä laatiessaan toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä varmistaa, että:

a) maksumääräyksen laadintaedellytykset täyttyvät eli sitä ennen on tehty hyväksymismerkinnällä osoitettu vahvistuspäätös, saajan nimi on oikein ja saaminen on erääntynyt;

b) maksumääräys vastaa talousarviositoumusta, josta se veloitetaan;

c) talousarvioon tehty kirjaus on oikein;

d) määrärahat ovat käytettävissä.

103 artikla

Pakolliset maininnat ja maksumääräysten toimittaminen tilinpitäjälle

(Varainhoitoasetuksen 80 artikla)

1. Maksumääräyksessä on mainittava:

a) varainhoitovuosi, jolle meno kirjataan;

b) talousarvion momentti ja muut tarvittavat alajaottelut;

c) oikeudellinen sitoumus, jonka perusteella oikeus maksun saamiseen on syntynyt;

d) talousarviositoumus, josta maksu veloitetaan;

e) maksettava määrä euroina;

f) saajan nimi, osoite ja pankkiyhteystiedot;

g) menon käyttötarkoitus;

h) maksutapa;

i) tavaran kirjaaminen omaisuusluetteloon 222 artiklan mukaisesti.

2. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä päivää ja allekirjoittaa maksumääräyksen ja toimittaa sen tilinpitäjälle.

4 jakso

Menojen maksaminen

104 artikla

Tositteet

(Varainhoitoasetuksen 81 artikla)

1. Ennakkomaksut, mukaan lukien sen eri maksuerät, maksetaan hankinta- tai avustussopimuksen tai perussäädöksen perusteella taikka sellaisten tositteiden perusteella, joista voidaan tarkistaa, että rahoitetut toimenpiteet on toteutettu asianomaisen hankinta- tai avustussopimuksen mukaisesti. Väli- ja loppumaksut perustuvat tositteisiin, joiden perusteella voidaan tarkistaa, että rahoitetut toimenpiteet on toteutettu saajan kanssa tehdyn hankinta- tai avustussopimuksen taikka perussäädöksen mukaisesti.

2. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä määrittelee moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen 1 kohdassa tarkoitettujen tositteiden luonteen perussäädöksen ja saajan kanssa tehtyjen hankinta- ja avustussopimusten mukaisesti. Edellä 1 kohdassa "tositteilla" tarkoitetaan väli- ja loppukertomuksia toiminnasta ja taloudenhoidosta.

3. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä säilyttää tositteet 48 ja 49 artiklan mukaisesti.

105 artikla

Ennakkomaksujen ja välimaksujen vähentäminen

(Varainhoitoasetuksen 81 artikla)

1. Ennakkomaksun tarkoituksena tarjota saajalle käteisvaroja. Se voidaan jakaa useaan maksuerään.

2. Välimaksu voidaan maksaa useampaan kertaan ja sen tarkoituksena on korvata saajan menot selvitystä vastaan rahoitetun toimen edettyä tiettyyn vaiheeseen. Siitä voidaan vähentää ennakkomaksu kokonaan tai osittain, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussäädöksen säännösten soveltamista.

3. Meno selvitetään lopullisesti joko loppumaksulla, jota ei voida maksaa useampaan kertaan ja josta vähennetään sitä ennen suoritetut maksut, tai perintämääräyksellä.

5 jakso

Menotapahtumia koskevat määräajat

106 artikla

Maksuajat ja viivästyskorot

(Varainhoitoasetuksen 83 artikla)

1. Maksut suoritetaan neljänkymmenenviiden kalenteripäivän kuluessa siitä päivästä, jona asianmukainen maksuvaatimus kirjataan toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän valtuuttamassa yksikössä; maksupäiväksi katsotaan se päivä, jona toimielimen tiliä veloitetaan.

Maksuvaatimus ei ole asianmukainen silloin kun ainakin yksi sen keskeisistä osista puuttuu.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määräaika on kolmekymmentä kalenteripäivää palvelu- ja tavarahankintoihin liittyvissä maksuissa, jos sopimuksessa ei muuten määrätä.

3. Jos hankinta- tai avustussopimuksen mukaisen maksun suorittamisen ehtona on kertomuksen hyväksyminen, 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut määräajat alkavat juosta vasta kyseisen kertomuksen hyväksymisen jälkeen joko eksplisiittisesti siten, että asiasta ilmoitetaan saajalle, tai implisiittisesti, jos sopimuksenmukainen hyväksymisaika on kulunut umpeen ilman, että se on keskeytetty saajalle osoitetulla virallisella asiakirjalla.

Hyväksymisaika on enintään:

a) kaksikymmentä kalenteripäivää tavallisten tavara- ja palveluhankintasopimusten yhteydessä;

b) neljäkymmentäviisi kalenteripäivää muiden hankintasopimusten ja avustussopimusten yhteydessä;

c) kuusikymmentä kalenteripäivää sellaisten sopimusten yhteydessä, joihin perustuvia teknisiä työsuorituksia on erityisen vaikea arvioida.

4. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi keskeyttää maksuajan ilmoittamalla milloin tahansa 1 kohdassa mainitun määrärajan kuluessa saajapuolelle, ettei maksuvaatimusta voida hyväksyä, koska se on aiheeton tai asianmukaisia tositteita ei ole esitetty. Jos toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä saa sellaisia tietoja, joiden perusteella voidaan epäillä maksuvaatimukseen sisältyvien menojen tukikelpoisuutta, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi keskeyttää maksuajan, jotta menojen tukikelpoisuus voidaan varmistaa ennen niiden maksamista tekemällä lisätarkastuksia, joihin voivat kuulua myös paikalla toimitettavat tarkastukset. Tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa tästä viipymättä saajalle.

Jäljellä oleva maksuaika jatkuu siitä päivästä, jona oikein laadittu maksuvaatimus kirjataan ensimmäisen kerran.

5. Edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyjen määräaikojen päätyttyä saajapuoli voi vaatia viivästyskoron maksamista kahden kuukauden kuluessa myöhästyneen maksun vastaanottamisesta seuraavien säännösten mukaisesti:

a) korkokantana käytetään jompaakumpaa 86 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua korkoa;

b) korkoa maksetaan maksuajan päättymistä seuraavasta kalenteripäivästä maksun suorittamisajankohtaan.

Ensimmäisen alakohdan säännöstä ei sovelleta jäsenvaltioihin.

7 LUKU

Tietojenkäsittelyjärjestelmät

107 artikla

Tietojenkäsittelyjärjestelmien kuvaus

(Varainhoitoasetuksen 84 artikla)

Kaikista talousarvion toteuttamistoimenpiteiden käsittelyssä käytettävistä tietojenkäsittelyjärjestelmistä ja niiden osajärjestelmistä on annettava täydellinen ja ajantasainen kuvaus.

Kuvauksessa määritellään, mitä kukin tietue sisältää, ja esitetään tarkasti, miten yksittäiset tapahtumat järjestelmässä käsitellään. Kuvauksessa esitetään myös yksityiskohtaisesti, miten järjestelmässä taataan, että jokaista tapahtumaa voidaan seurata kirjausketjun loppuun saakka.

108 artikla

Tietojen säännöllinen tallentaminen

(Varainhoitoasetuksen 84 artikla)

Tietojenkäsittelyjärjestelmien ja niiden osajärjestelmien tiedot tallennetaan säännöllisesti ja säilytetään turvallisessa paikassa.

8 LUKU

Sisäinen tarkastaja

109 artikla

Sisäisen tarkastajan nimeäminen

(Varainhoitoasetuksen 85 artikla)

1. Kukin toimielin nimeää sisäisen tarkastajan omiin erityispiirteisiinsä ja tarpeisiinsa muokattujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Toimielin ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle sisäisen tarkastajan nimityksestä.

2. Kukin toimielin määrittelee omien erityispiirteidensä ja tarpeidensa mukaan sisäisen tarkastajan tehtäväkentän ja vahvistaa sisäisen tarkastuksen tehtävän yksityiskohtaiset tavoitteet ja menettelyt noudattaen sisäistä tarkastusta koskevia kansainvälisiä standardeja.

3. Toimielin voi nimetä sisäiseksi tarkastajaksi erityisosaamisen perusteella jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta valitun, henkilöstösääntöjen alaisen virkamiehen tai muun toimihenkilön.

4. Jos useampi toimielin nimeää yhteisen sisäisen tarkastajan, ne ryhtyvät tarvittaviin järjestelyihin, jotta hänet voidaan saattaa vastuuseen 114 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin.

5. Kun sisäisen tarkastajan palvelussuhde päättyy, toimielin ilmoittaa siitä budjettivallan käyttäjälle.

110 artikla

Toimintatavat

(Varainhoitoasetuksen 86 artikla)

Toimielin antaa sisäiselle tarkastajalle hänen tarkastustehtävänsä hoidossa tarvittavat voimavarat sekä toimenkuvauksen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti hänen tehtävänsä, oikeutensa ja velvollisuutensa.

111 artikla

Toimintasuunnitelma

(Varainhoitoasetuksen 86 artikla)

1. Sisäinen tarkastaja laatii toimintasuunnitelmansa ja toimittaa sen toimielimelle.

2. Toimielin voi pyytää sisäistä tarkastajaa toimittamaan tarkastuksia, joita ei ole esitetty 1 kohdassa tarkoitetussa toimintasuunnitelmassa.

112 artikla

Sisäisen tarkastajan kertomukset

(Varainhoitoasetuksen 86 artikla)

1. Sisäinen tarkastaja esittää toimielimelle varainhoitoasetuksen 86 artiklan 3 kohdassa säädetyn sisäistä tarkastusta koskevan vuosikertomuksen, jossa ilmoitetaan tehtyjen sisäisten tarkastusten lukumäärä ja tyyppi, tärkeimmät suositukset ja näiden suositusten johdosta toteutetut jatkotoimet.

Vuosikertomuksessa mainitaan myös varainhoitoasetuksen 66 artiklan 4 kohdan mukaisesti perustetun erityiselimen havaitsemat järjestelmäongelmat.

2. Kukin toimielin tutkii, voidaanko toimielimen oman sisäisen tarkastajan kertomuksissa esitettyjen suositusten perusteella ehdottaa hyviä toimintatapoja muille toimielimille.

113 artikla

Riippumattomuus

(Varainhoitoasetuksen 87 artikla)

Sisäinen tarkastaja toimittaa tarkastuksensa täysin itsenäisesti. Hoitaessaan tehtäviä, jotka hänelle osoitetaan nimityksen myötä varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti, hän ei saa ottaa vastaan ohjeita eikä hänelle saa asettaa rajoituksia.

114 artikla

Sisäisen tarkastajan vastuu

(Varainhoitoasetuksen 87 artikla)

Sisäinen tarkastaja voidaan saattaa henkilöstösääntöjen alaisena virkamiehenä tai muuna toimihenkilönä vastuuseen toimistaan ainoastaan toimielimen itsensä toimesta tässä artiklassa mainituin edellytyksin.

Toimielin tekee tutkinnan aloittamisesta perustellun päätöksen. Tämä päätös annetaan tiedoksi asianomaiselle. Toimielin voi omalla vastuullaan antaa tutkinnan suorittamisen yhdelle tai useammalle virkamiehelle, joka kuuluu tai jotka kuuluvat samaan tai ylempään palkkaluokkaan kuin kyseinen työntekijä. Asianomaista on kuultava tutkinnan aikana.

Tutkintakertomus annetaan tiedoksi asianomaiselle, jonka jälkeen toimielin kuulee häntä kertomuksen johdosta.

Kertomuksen ja kuulemisen perusteella toimielin tekee joko perustellun päätöksen menettelyn lopettamisesta tai henkilöstösääntöjen 22 ja 86-89 artiklan mukaisen perustellun päätöksen. Kurinpitoseuraamuksia tai taloudellisia seuraamuksia koskevat päätökset ilmoitetaan asianomaiselle ja annetaan tiedoksi muille toimielimille ja tilintarkastustuomioistuimelle.

Asianomainen voi hakea kyseisiin päätöksiin muutosta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta henkilöstösäännöissä säädetyin edellytyksin.

115 artikla

Muutoksenhaku Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa

(Varainhoitoasetuksen 87 artikla)

Rajoittamatta henkilöstösäännöissä säädettyjen muutoksenhakukeinojen käyttämistä sisäinen tarkastaja voi hakea suoraan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta muutosta mihin tahansa sisäisen tarkastuksen suorittamista koskevaan päätökseen. Muutosta on haettava yhteisöjen tuomioistuimelta kolmen kuukauden kuluessa kalenteripäivästä, jona päätös on annettu tiedoksi.

Muutoksenhakuasia tutkitaan ja asia ratkaistaan henkilöstösääntöjen 91 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

V OSASTO

JULKISET HANKINNAT

1 LUKU

Yleiset säännökset

1 jakso

Soveltamisala ja tarjouskilpailujen ratkaisuperiaatteet

116 artikla

Määritelmät ja soveltamisala

(Varainhoitoasetuksen 88 artikla)

1. Kiinteistöhankintasopimuksen tarkoituksena on tontin, rakennuksen tai muun kiinteän omaisuuden osto, vuokraaminen, pitkäaikainen vuokraaminen, leasingvuokraaminen tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä.

2. Tavarahankintasopimuksen tarkoituksena on tavaroiden osto, vuokraaminen, leasingvuokraaminen tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä. Tavaroiden toimittamiseen voi lisäksi kuulua kokoamis-, asennus- ja huoltotyötä.

3. Urakkasopimuksen tarkoituksena on rakennus- tai muiden urakoiden toteuttaminen tai sekä niiden suunnittelu että toteuttaminen tai hankintaviranomaisen asettamat vaatimukset täyttävän rakennusurakan toteuttaminen toteuttamistavasta riippumatta. Rakennusurakka on sellainen talon- tai maanrakennustöiden kokonaisuus, joka itsessään on tarkoitettu täyttämään taloudellisen tai teknisen tarkoituksen.

4. Palveluhankintasopimus koskee henkisiä suorituksia tai muita palveluja, jotka eivät kuulu tavarahankinta-, urakka- tai kiinteistöhankintasopimusten piiriin. Tällaiset palvelut luetellaan direktiivin 92/50/ETY liitteissä IA ja IB.

5. Hankintasopimus, jonka tarkoituksena on sekä tuotteiden että palveluiden hankkiminen, katsotaan palveluhankintasopimukseksi, jos siihen kuuluvien palvelujen arvo ylittää tuotteiden arvon.

6. Ilmaisuja "tavarantoimittaja", "urakoitsija" ja "palveluntoimittaja" käytetään kolmesta eri tyypistä taloudellisesta toimijasta, jotka ovat luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä ja jotka toimittavat tavaroita tai tarjoavat rakennus- tai työurakoita ja palveluja. Tarjouksen tekevä taloudellinen toimija on "tarjoaja". "Ehdokas" on se, joka pyytää kutsua osallistua rajoitettuun menettelyyn tai neuvottelumenettelyyn.

7. Hankintaviranomaisiksi katsotaan yhteisön toimielinten yksiköt.

117 artikla

Puitesopimukset ja erityissopimukset

(Varainhoitoasetuksen 88 artikla)

1. Puitesopimus on hankintaviranomaisen ja taloudellisen toimijan välinen hankintasopimus, jonka tarkoituksena on määrittää keskeisimmät ehdot, joita sovelletaan määrätyn ajanjakson kuluessa tehtäviin erillissopimuksiin erityisesti hankinnan keston, kohteen, hinnan ja suoritusehtojen sekä määrien osalta.

Hankintaviranomainen voi myös tehdä rinnakkaisia puitesopimuksia, jotka ovat samoin ehdoin usean tavaran- tai palveluntoimittajan kanssa tehtäviä erillissopimuksia. Tällöin 130 artiklassa tarkoitetussa tarjouseritelmässä täsmennetään, niiden taloudellisten toimijoiden enimmäismäärä, joiden kanssa hankintaviranomainen tekee sopimuksen.

Puitesopimusten kesto voi olla enintään neljä vuotta paitsi poikkeustapauksissa, joissa se on puitesopimuksen kohteen kannalta perusteltua.

Hankintaviranomaiset eivät saa käyttää puitesopimuksia väärin tai niin, että niiden tarkoituksena tai niiden vaikutuksesta kilpailu estyy, rajoittuu tai sitä vääristetään.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin puitesopimuksiin perustuvat erillissopimukset tehdään kyseisissä puitesopimuksissa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

3. Määrärahoja voidaan sitoa ennalta ainoastaan puitesopimusten mukaisesti tehtyjä erillissopimuksia varten.

2 jakso

Julkaiseminen

118 artikla

Julkaisutoimenpiteet julkisia hankintoja koskevien direktiivien soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa

(Varainhoitoasetuksen 90 artikla)

1. Tarjouskilpailusta on julkaistava ennakkoilmoitus, hankintailmoitus ja ratkaisuilmoitus.

2. Ennakkoilmoitus on ilmoitus, jolla hankintaviranomainen julkistaa ohjeellisesti varainhoitovuoden aikana tehtävien palvelulajeittain tai tuoteryhmittäin ryhmiteltyjen hankintojen arvioidun kokonaisarvon ja varainhoitovuoden aikana toteutettavien urakoiden olennaisen sisällön. Ennakkoilmoitus on tehtävä niistä hankinnoista ja urakoista, joiden arvioitu kokonaisarvo on 157 artiklassa vahvistetun kynnysarvon suuruinen tai sitä suurempi.

Ennakkoilmoitus tavara- tai palveluhankinnasta toimitetaan Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistolle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa ennen asianomaisen varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivää ja ennakkoilmoitus rakennusurakasta mahdollisimman pian ohjelman hyväksymispäätöksen jälkeen.

3. Hankintaviranomainen tiedottaa aikomuksestaan käynnistää hankintamenettely hankintailmoituksella. Hankintailmoitus on pakollinen hankinnoissa, joiden arvioitu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 158 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa vahvistetut kynnysarvot.

Avoimessa menettelyssä hankintailmoituksessa ilmoitetaan tarjousten avaamista varten nimitetyn lautakunnan kokouksen päivämäärä, kellonaika ja paikka ja johon kokoukseen tarjoajat voivat osallistua.

Halutessaan järjestää suunnittelukilpailun hankintaviranomaiset ilmoittavat aikeistaan ilmoituksella.

4. Hankintamenettelyn tuloksista tiedotetaan ratkaisuilmoituksessa. Ratkaisuilmoitus on pakollinen hankinnoissa, joiden arvioitu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 158 artiklassa vahvistetut kynnysarvot. Ratkaisuilmoitusta ei tarvitse tehdä puitesopimuksen mukaisesti tehdyistä erillissopimuksista.

Ratkaisuilmoitus toimitetaan Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistolle viimeistään neljäkymmentäkahdeksan kalenteripäivää tarjouskilpailun päättymisen eli sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

5. Ilmoitukset laaditaan direktiivin 2001/78/EY liitteenä olevien mallien mukaisesti.

119 artikla

Julkaisutoimenpiteet hankinnoissa, jotka eivät koske julkisia hankintoja koskevia direktiivejä

(Varainhoitoasetuksen 90 artikla)

1. Jäljempänä 157 ja 158 artiklassa säädetyn kynnysarvon alittavista hankinnoista ja direktiivin 92/50/ETY liitteessä I B tarkoitetuista palveluhankinnoista on julkaistava asianmukaiset ilmoitukset, jotta niistä syntyy kilpailua ja jotta hankintamenettelyt olisivat puolueettomia. Julkaistaan:

a) edellä 118 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun hankintailmoituksen puuttuessa kiinnostuksenilmaisupyyntö sellaisten hankintojen osalta, joilla on samanlainen kohde ja joiden arvo on suurempi tai yhtä suuri kuin 128 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu arvo;

b) vuosittain toimittajaluettelo, jossa esitetään hankinnan kohde ja arvo.

2. Kiinteistöhankintojen osalta julkaistaan vuosittain erikseen toimittajaluettelo, jossa esitetään hankinnan kohde ja arvo. Luettelo toimitetaan budjettivallan käyttäjälle; komission kertomus esitetään varainhoitoasetuksen 60 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun vuotuisia toimintakertomuksia koskevan yhteenvedon liitteenä.

3. Tiedot hankinnoista, joiden arvo on suurempi tai yhtä suuri kuin 128 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu arvo, toimitetaan Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistolle viimeistään sen varainhoitovuoden päättymistä, jonka osalta vuosittainen toimittajaluettelo on laadittu, seuraavan maaliskuun 31 päivänä.

Muiden hankintojen osalta ennakkoilmoitukset ja vuosittainen toimittajaluettelo julkaistaan toimielinten Internet-sivustolla; jälki-ilmoitus julkaistaan viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä maaliskuuta. Tiedot voidaan julkaista myös Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

120 artikla

llmoitusten julkaiseminen

(Varainhoitoasetuksen 90 artikla)

1. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto julkaisee 118 ja 119 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä viimeistään kahdentoista kalenteripäivän kuluttua niiden lähettämisestä.

Jäljempänä 142 artiklassa tarkoitettujen nopeutettujen menettelyjen yhteydessä määräaika on viisi kalenteripäivää, jos ilmoitukset on laadittu ja lähetetty sähköisessä muodossa.

2. Hankintaviranomaisen on pystyttävä osoittamaan, minä päivänä ilmoitukset on lähetetty.

121 artikla

Muut julkaisutavat

(Varainhoitoasetuksen 90 artikla)

Edellä 118, 119 ja 120 artiklassa säädettyjen julkaisutoimenpiteiden lisäksi hankinnasta voidaan tiedottaa myös muulla tavoin, erityisesti sähköisesti. Tällaisessa julkistamisessa viitataan 120 artiklassa tarkoitettuun, Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistuun ilmoitukseen, jos sellainen on, eikä sähköistä ilmoitusta saa julkaista ennen kyseistä todistusvoimaista ilmoitusta.

Tämä julkistaminen ei saa saattaa ehdokkaita tai tarjoajia eriarvoiseen asemaan, ja se saa sisältää ainoastaan tiedot, jotka sisältyvät edellä mainittuun hankintailmoitukseen, jos sellainen on julkaistu.

3 jakso

Hankintamenettelyt

122 artikla

Hankintamenettelytavat

(Varainhoitoasetuksen 91 artikla)

1. Hankinta voidaan tehdä joko avoimen tai rajoitetun tarjouskilpailun, hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeisen neuvottelumenettelyn tai ilman etukäteen julkaistavaa hankintailmoitusta järjestettävän neuvottelumenettelyn taikka tarvittaessa suunnittelukilpailun perusteella.

2. Tarjouskilpailua kutsutaan avoimeksi, kun kuka tahansa taloudellisista toimijoista voi tehdä tarjouksen.

Tarjouskilpailu on rajoitettu, kun kaikki taloudelliset toimijat voivat pyytää saada osallistua kilpailuun ja kun tarjouksen voivat tehdä ainoastaan 135 artiklassa tarkoitetut valintaperusteet täyttävät ehdokkaat, joille hankintaviranomainen on lähettänyt samanaikaisesti kirjallisen kutsun.

Toimeksisaajat voidaan valita kunkin hankinnan osalta erikseen tai ehdokkaista voidaan laatia luettelo 128 artiklassa tarkoitetulla menettelyllä.

3. Jos käytetään neuvottelumenettelyä, hankintaviranomainen ottaa yhteyttä valitsemiinsa tarjoajiin, jotka täyttävät 135 artiklassa tarkoitetut edellytykset, ja neuvottelee hankintaehdoista yhden tai useamman tällaisen tarjoajan kanssa.

Jos käytetään 127 artiklassa tarkoitettua neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan hankintailmoitus, hankintaviranomainen lähettää samanaikaisesti kirjallisen kutsun kaikille neuvotteluihin valituille ehdokkaille.

4. Suunnittelukilpailu on menettely, jolla hankintaviranomainen voi hankkia lähinnä arkkitehtuurin tai maanrakennuksen taikka tietojenkäsittelyn alaan liittyvän suunnitelman tai ehdotuksen. Suunnittelukilpailun voittajaehdokkaan esittää tuomaristo, joka voi jakaa palkintoja.

123 artikla

Ehdokkaiden lukumäärä rajoitetussa tai neuvottelumenettelyssä

(Varainhoitoasetuksen 91 artikla)

1. Kun käytetään rajoitettua menettelyä, myös 128 artiklassa tarkoitettua menettelyä, on pyydettävä tarjous vähintään viideltä ehdokkaalta, jos valintaperusteet täyttäviä ehdokkaita on riittävästi.

Hankintaviranomainen voi myös päättää hankinnan kohteen perusteella ja objektiivisten ja syrjimättömien valintaperusteiden nojalla, että ehdokkaita voi olla enintään kaksikymmentä. Tällöin 118 artiklassa tarkoitetussa hankintailmoituksessa tai 119 artiklassa tarkoitetussa kiinnostuksenilmaisupyynnössä on ilmoitettava hintarajat ja valintaperusteet.

Todellisen kilpailun aikaansaamiseksi on kuitenkin annettava riittävän monelle ehdokkaalle mahdollisuus esittää tarjous.

2. Kun käytetään neuvottelumenettelyä, neuvotteluihin on kutsuttava vähintään kolme ehdokasta, jos valintaperusteet täyttäviä ehdokkaita on riittävästi.

Todellisen kilpailun aikaansaamiseksi on kuitenkin annettava riittävän monelle ehdokkaalle mahdollisuus esittää tarjous.

Toisen alakohdan säännöstä ei sovelleta 129 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin hankintoihin, joiden arvo on hyvin vähäinen.

124 artikla

Neuvottelumenettelyjen kulku

(Varainhoitoasetuksen 91 artikla)

Hankintaviranomaiset neuvottelevat tarjoajien kanssa näiden esittämistä tarjouksista niiden muokkaamiseksi 118 artiklassa tarkoitetussa hankintailmoituksessa tai tarjouseritelmässä ja mahdollisissa muissa asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukaisiksi ja edullisimman tarjouksen löytämiseksi.

Hankintaviranomaiset kohtelevat neuvottelujen aikana kaikkia tarjoajia tasapuolisesti.

125 artikla

Suunnittelukilpailu

(Varainhoitoasetuksen 91 artikla)

1. Suunnittelukilpailun järjestämistä koskevat säännöt toimitetaan kaikille niille, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa osallistumiseen.

Suunnittelukilpailuun on kutsuttava riittävän monta ehdokasta todellisen kilpailun aikaansaamiseksi.

2. Tuomariston nimittää toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä. Siihen saa kuulua vain luonnollisia henkilöitä, joiden on oltava riippumattomia suunnittelukilpailun osanottajista. Jos suunnittelukilpailun osanottajilta vaaditaan erityistä ammattipätevyyttä, vähintään kolmasosalla tuomariston jäsenistä on oltava sama tai vastaava pätevyys.

Tuomaristo antaa lausuntonsa itsenäisesti sille nimettömästi esitettyjen ehdotusten perusteella ja yksinomaan suunnittelukilpailuilmoituksessa esitetyillä perusteilla.

3. Tuomaristo kirjaa arvosteluunsa, jonka kaikki sen jäsenet allekirjoittavat, ratkaisuesityksensä, joka perustuu kunkin ehdotuksen ansioihin, ja huomautuksensa.

Ehdotukset pysyvät nimettöminä tuomariston lausunnon antamiseen saakka.

4. Tämän jälkeen hankintaviranomainen tekee päätöksen, jossa esitetään hyväksytyn ehdokkaan nimi ja osoite ja syyt tämän valintaan suunnittelukilpailuilmoituksessa ennalta esitettyjen perusteiden kannalta varsinkin, jos valittu ehdokas on muu kuin tuomariston lausunnossa esitetty ehdokas.

126 artikla

Tilanteet, joissa käytetään neuvottelumenettelyä ilman etukäteen julkaistavaa hankintailmoitusta

(Varainhoitoasetuksen 91 artikla)

1. Hankintaviranomainen voi käyttää neuvottelumenettelyä julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta seuraavissa tapauksissa:

a) alkuperäisen menettelyn jälkeisellä avoimella tai rajoitetulla menettelyllä ei ole saatu lainkaan tarjouksia tai tehdyt tarjoukset eivät vastaa tarjouspyyntöä, eikä 130 artiklassa tarkoitetuissa tarjouskilpailuasiakirjoissa eriteltyjä alkuperäisiä sopimusehtoja olennaisesti muuteta;

b) teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä hankinta on annettava tietyn taloudellisen toimijan tehtäväksi;

c) siltä osin kuin se on välttämätöntä, kun muille menettelyille 140, 141 ja 142 artiklassa asetettuja määräaikoja ei voida noudattaa, koska asia on äärimmäisen kiireellinen ennalta arvaamattomista, hankintaviranomaisesta riippumattomista syistä, jotka ovat omiaan vaarantamaan yhteisön edun;

d) palveluhankintasopimus tehdään suunnittelukilpailun perusteella ja se on asiaan sovellettavien sääntöjen mukaan tehtävä suunnittelukilpailun voittajan kanssa, tai jos voitto on jaettu, voittajista yhden kanssa. Jälkimmäisessä tapauksessa kaikki suunnittelukilpailun voittajat kutsutaan osallistumaan neuvotteluihin;

e) on kyse lisäpalveluista ja -urakoista, jotka eivät sisälly hankkeen alkuperäisiin suunnitelmiin eivätkä alunperin tehtyyn sopimukseen ja joista on tullut ennalta arvaamattomasta ja hankintaviranomaisesta riippumattomasta syystä välttämättömiä palvelun tai rakennusurakan toteuttamiselle 2 kohdassa tarkoitetuin edellytyksin;

f) on kyse lisähankinnoista, jotka sama hankintaviranomainen on tehnyt alkuperäisen toimeksisaajan kanssa alkuperäisen kaltaisen palvelun tai urakan suorittamisesta ja joiden kohde vastaa hankintasuunnitelmaa, ja alkuperäinen hankinta on tehty avoimella tai rajoitetulla menettelyllä;

g) tavarahankintasopimuksiin, kun

i) tarvitaan lisätoimituksia joko tavanomaisten toimitusten tai laitteistojen osittaiseksi korvaamiseksi tai aiempien toimitusten tai laitteistojen laajentamiseksi, jos hankintaviranomainen joutuisi toimittajan vaihtamisen vuoksi hankkimaan teknisiltä ominaisuuksiltaan poikkeavaa materiaalia, mikä johtaisi yhteensopimattomuuteen tai suhteettomiin teknisiin vaikeuksiin käytössä ja kunnossapidossa. Tällainen hankintasopimus voi olla voimassa enintään kolmen vuoden ajan;

ii) hankittavat tuotteet valmistetaan vain tutkimusta, kokeilua, kehittämistä tai tieteellistä tarkoitusta varten eikä tuotteen kaupallisen kannattavuuden testaamiseksi tai joukkotuotantoon, jonka tavoitteena on tutkimus- ja kehityskustannusten korvaaminen;

h) kiinteistöhankintasopimuksiin, kun paikalliset kiinteistömarkkinat on kartoitettu;

i) sopimuksiin, joiden arvo on pienempi kuin 129 artiklan 2 kohdassa vahvistettu kynnysarvo.

2. Edellä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen palvelujen ja urakoiden osalta hankintaviranomaiset voivat käyttää neuvottelumenettelyä julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta edellyttäen, että lisäsuoritukset tilataan alkuperäiseltä toimeksisaajalta:

a) kun lisähankintoja ei voida erottaa teknisesti tai taloudellisesti päähankinnasta aiheuttamatta hankintaviranomaiselle huomattavaa haittaa, tai

b) kun lisähankinnat voidaan erottaa alkuperäisen hankinnan toteuttamisesta, mutta ne ovat ehdottoman välttämättömiä tämän loppuunsaattamiseksi.

Lisähankintojen yhteenlaskettu arvo saa olla enintään 50 prosenttia alkuperäisen hankinnan arvosta.

3. Edellä 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa mahdollisuus käyttää neuvottelumenettelyä ilmoitetaan jo alkuperäisen tarjouskilpailun yhteydessä, ja lisähankintojen arvioitu kokonaisarvo otetaan huomioon 158 artiklassa tarkoitettuja kynnysarvoja laskettaessa. Tätä menettelyä voidaan käyttää ainoastaan alkuperäisen hankintasopimuksen tekemistä seuraavien kolmen vuoden aikana.

127 artikla

Tilanteet, joissa käytetään neuvottelumenettelyä hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen

(Varainhoitoasetuksen 91 artikla)

1. Hankintaviranomainen voi käyttää neuvottelumenettelyä hankintailmoituksen julkaistuaan seuraavissa tapauksissa:

a) kun päättyneellä avoimella tai rajoitetulla menettelyllä on saatu sääntöjenvastaisia tarjouksia tai tarjoukset eivät vastaa varsinkaan valinta- ja ratkaisuperusteita, eikä 130 artiklassa tarkoitetuissa tarjouskilpailuasiakirjoissa eriteltyjä alkuperäisiä sopimusehtoja olennaisesti muuteta;

b) poikkeustapauksissa, kun tarjoaja ei voi palveluhankinnan tai urakkasopimuksen luonteen tai siihen liittyvien riskien vuoksi suorittaa yleistä ennakkohinnoittelua;

c) kun esimerkiksi rahoituspalvelujen ja henkisten suoritusten alalla hankittavien palvelujen luonteen vuoksi tarjouseritelmiä ei voida laatia niin tarkasti, että hankinta voitaisiin tehdä valitsemalla paras tarjous avoimen tai rajoitetun menettelyn sääntöjä noudattaen;

d) kun urakkasopimukseen kuuluvat työt tehdään vain tutkimusta, kokeilua tai kehittämistä varten eikä pyritä taloudelliseen kannattavuuteen tai tutkimus- ja kehityskustannusten kattamiseen;

e) kun on kyse direktiivin 92/50/ETY liitteessä I B tarkoitetuista palveluhankinnoista, jollei 126 artiklan 1 kohdan i alakohdan säännöksistä muuta johdu.

2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hankintaviranomaisen ei tarvitse julkaista hankintailmoitusta, jos neuvottelumenettelyyn otetaan mukaan kaikki tarjoajat, jotka täyttävät valintaperusteet ja jotka ovat aiemman menettelyn yhteydessä tehneet tarjousmenettelyn muotovaatimukset täyttävän tarjouksen.

128 artikla

Rajoitettu menettely kiinnostuksenilmaisupyynnön julkaisemisen jälkeen

(Varainhoitoasetuksen 91 artikla)

1. Kiinnostuksenilmaisupyyntö on esikarsinnan keino, jolla ehdokkaita kehotetaan esittämään tarjous rajoitetuissa tarjouskilpailuissa, joita on tarkoitus järjestää 50000 euron tai sen ylittävistä hankinnoista, jollei 126 ja 127 artiklan säännöksistä muuta johdu.

2. Kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella laadittava luettelo on voimassa enintään kolmen vuoden ajan siitä päivästä, kun 119 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ilmoitus on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon.

Kaikki halukkaat voivat ilmoittautua ehdokkaiksi milloin tahansa luettelon voimassaoloaikana, kolmea viimeistä kuukautta lukuun ottamatta.

3. Kunkin hankinnan yhteydessä hankintaviranomainen pyytää joko kaikkia luetteloon merkittyjä tai näiden joukosta objektiivisten ja syrjimättömien valintaperusteiden nojalla valittuja ehdokkaita esittämään tarjouksen.

129 artikla

Vähäiset hankinnat

(Varainhoitoasetuksen 91 artikla)

1. Hankintoihin, joiden arvo on vähemmän kuin 50000 euroa, voidaan soveltaa rajoitettua menettelyä ilman kiinnostuksenilmaisupyyntöä, jos neuvotteluja käydään vähintään viiden ehdokkaan kanssa, jollei 126 ja 127 artiklan säännöksistä muuta johdu.

2. Hankintoihin, joiden arvo on vähemmän kuin 13800 euroa, voidaan soveltaa neuvottelumenettelyä, jos neuvotteluja käydään vähintään kolmen ehdokkaan kanssa.

3. Hankinnat, joiden arvo on vähemmän kuin 1050 euroa, voidaan tehdä yhden ainoan tarjouksen perusteella neuvottelumenettelyssä.

4. Ennakkotileiltä suoritettavat tai yhteisön ajankohtaisaiheiden käsittelemisestä toimielimille aiheutuneiden tiedotusmenojen rahoittamiseksi suoritettavat alle 200 euron suuruiset maksut voidaan maksaa pelkän laskun perusteella ilman edeltävän tarjouksen hyväksymistä.

130 artikla

Tarjouskilpailuasiakirjat

(Varainhoitoasetuksen 92 artikla)

1. Tarjouskilpailuasiakirjoissa on oltava ainakin:

a) tarjous- tai neuvottelupyyntö;

b) edellisiin liittyvä tarjouseritelmä, johon liitetään julkisiin hankintoihin sovellettavat yleiset sopimusehdot.

c) mallisopimus.

Tarjouskilpailuasiakirjoissa on viitattava julkaisutoimenpiteisiin, jotka on toteutettu 118-121 artiklan mukaisesti.

2. Tarjouspyynnössä on ainakin:

a) annettava yksityiskohtaiset määräykset tarjousten toimittamisesta ja niiden esittämisestä, kuten määräpäivä ja kellonaika sekä selvitys siitä, vaaditaanko vakiomuotoisen vastauslomakkeen täyttämistä, tarjoukseen liitettävät asiakirjat, myös tositteet 135 artiklassa tarkoitetusta vakavaraisuudesta, luottokelpoisuudesta ja teknisestä ja ammatillisesta pätevyydestä, sekä tarjousten lähetysosoite;

b) todettava, että tarjouksen tekeminen merkitsee 1 kohdassa tarkoitetun tarjouseritelmän ja kyseiseen hankintaan sovellettavien yleisten sopimusehtojen hyväksymistä ja että tarjouksen tekeminen sitoo tarjoajaa sopimuksen täytäntöönpanon ajan, jos tästä tulee tarjouskilpailun voittaja;

c) ilmoitettava määräaika, jona tarjous on voimassa ja tarjoajan on säilytettävä tarjouksensa ehdot muuttamattomina;

d) kiellettävä kaikki yhteydenotot hankintaviranomaisen ja tarjoajan välillä menettelyn aikana, lukuun ottamatta 148 artiklassa säädettyjä poikkeustapauksia ja tarkastuskäyntejä, joita koskevista ehdoista on määrättävä yksityiskohtaisesti;

3. Tarjouseritelmässä on ainakin:

a) esitettävä hankintaan sovellettavat hylkäämis- ja valintaperusteet, paitsi rajoitetussa menettelyssä ja 127 artiklassa tarkoitetuissa etukäteen julkaistavan hankintailmoituksen jälkeen aloitettavissa neuvottelumenettelyissä; tällöin kyseiset perusteet esitetään yksinomaan hankintailmoituksessa tai kiinnostuksenilmaisupyynnössä;

b) esitettävä ratkaisuperusteet ja niiden painotus, jos sitä ei ole esitetty hankintailmoituksessa;

c) esitettävä 131 artiklassa tarkoitetut tekniset eritelmät;

d) ilmoitettava, mitä vaatimuksia vaihtoehtojen on täytettävä valittaessa 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta, jos hankintaviranomainen ei ole erikseen maininnut hankintailmoituksessa, että vaihtoehdot ovat kiellettyjä;

e) mainittava, että sovelletaan erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa tai tarvittaessa diplomaattisuhteita tai konsulisuhteita koskevaa Wienin yleissopimusta;

f) esitettävä todistukset hankintamarkkinoille pääsystä 159 artiklassa säädetyin edellytyksin.

4. Mallisopimuksessa on erityisesti:

a) ilmoitettava sopimusehtojen rikkomisesta johtuvat seuraamukset;

b) ilmoitettava, minkä tietojen on 98 artiklan mukaisesti käytävä ilmi laskuista tai niitä koskevista tositteista;

c) mainittava sopimukseen sovellettava laki ja riita-asioissa toimivaltainen tuomioistuin.

5. Hankintaviranomainen voi edellyttää, että tarjoaja ilmoittaa, minkä osan hankinnasta se aikoo teettää alihankintana, ja nimeää alihankkijat.

131 artikla

Tekniset eritelmät

(Varainhoitoasetuksen 92 artikla)

1. Teknisten eritelmien on taattava ehdokkaille ja tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet esittää tarjous, eivätkä ne saa perusteettomasti haitata julkisten hankintojen avaamista kilpailulle.

Niissä määritellään tavaralta, palvelulta tai materiaalilta taikka rakennusurakalta vaadittavat ominaisuudet hankintaviranomaisen niille varaaman käyttötarkoitukseen nähden.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin ominaisuuksiin kuuluu:

a) laatutaso;

b) ympäristöllinen suorituskyky;

c) kaikki vaatimukset täyttävä suunnittelu (myös vammaisten huomioonottaminen);

d) vaatimustenmukaisuuden arviointitasot ja -menettelyt;

e) käyttöönsoveltuvuus;

f) turvallisuus tai mitat, myös tavarahankinnoissa sovellettavat myyntinimeä ja käyttöohjeita koskevat säännöt, sekä kaikkien hankintojen osalta nimikkeistö, symbolit, testaus ja testausmenetelmät, pakkaukset, pakkausmerkinnät ja tunnisteet, tuotantoprosessit ja -menetelmät;

g) rakennusurakoissa laadunvarmistusmenettelyt sekä urakoiden suunnittelu- ja hinnoittelusäännöt, testiolosuhteet ja töiden tarkastus- ja vastaanottoedellytykset, rakennustekniikat ja -menetelmät ja kaikki muut tekniset edellytykset, jotka hankintaviranomainen voi yleisten tai erityisten määräysten nojalla asettaa valmiille työlle ja siihen kuuluville materiaaleille tai osille.

3. Tekniset eritelmät määritellään seuraavasti:

a) viittaamalla eurooppalaisiin standardeihin, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, jos tällaisia on, kansainvälisiin standardeihin tai muuhun eurooppalaisten standardisoimislaitosten laatimaan tekniseen viitemateriaaliin tai sen puuttuessa vastaavaan kansalliseen materiaaliin. Jokaisessa viittauksessa on oltava maininta "tai vastaava";

b) tai suorituskyvyn tai toiminnallisten vaatimusten perusteella; niiden on oltava riittävän täsmällisiä, jotta tarjoajat pystyvät määrittelemään hankintasopimuksen kohteen ja jotta hankintaviranomainen pystyy tekemään kyseisen hankintasopimuksen;

c) tai kahden edellä mainitun menettelytavan yhdistelmänä.

4. Käyttäessään mahdollisuutta viitata 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin eritelmiin hankintaviranomainen ei kuitenkaan saa hylätä tarjousta sillä perusteella, että se ei ole mainittujen eritelmien mukaisia, jos tarjoaja tai ehdokas osoittaa millä tahansa hankintaviranomaista tyydyttävällä, tarkoitukseen soveltuvalla tavalla, että hän täyttää esitetyt vaatimukset vastaavalla tavalla.

5. Käyttäessään 3 kohdan b alakohdassa säädettyä mahdollisuutta vaatia suorituskykyyn tai toiminnallisiin vaatimuksiin perustuvien eritelmien noudattamista hankintaviranomainen ei voi hylätä tarjousta, joka on eurooppalaisen standardin täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen standardin, eurooppalaisen teknisen hyväksynnän, yhteisen teknisen eritelmän, kansainvälisen standardin tai eurooppalaisen standardointielimen laatiman teknisen viitteen mukainen, jos kyseiset eritelmät koskevat vaadittua suorituskykyä tai toiminnallisia vaatimuksia.

6. Hankinnan kohteen vuoksi perusteltuja poikkeustapauksia lukuun ottamatta teknisissä eritelmissä ei saa erikseen mainita valmistajaa, alkuperää tai prosessia eikä viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tyyppiin, alkuperänimitykseen tai valmistusmenetelmään, koska siten voitaisiin suosia joitakin tuotteita tai taloudellisia toimijoita ja sulkea toisia sopimuksen ulkopuolelle.

Jos hankinnan kohde on mahdotonta määritellä riittävän tarkasti ja kaikille osapuolille täysin selvällä tavalla, mainintaan tai viittaukseen liitetään ilmaisu "tai vastaava".

132 artikla

Hintojen tarkistaminen

(Varainhoitoasetuksen 92 artikla)

1. Tarjouskilpailuasiakirjoissa on ilmoitettava, onko tarjouksen hinnan oltava kiinteä ja muuttumaton.

2. Muussa tapauksessa asiakirjoissa on ilmoitettava edellytykset ja menetelmät, joilla hintaa voidaan tarkistaa sopimuksen voimassaoloaikana. Tällöin hankintaviranomaisen on otettava huomioon muun muassa

a) hankinnan luonne ja taloudellinen tilanne, jossa sopimus tehdään;

b) tehtävien ja sopimuksen luonne ja voimassaoloaika;

c) oma taloudellinen etunsa.

133 artikla

Hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset

(Varainhoitoasetuksen 93-96 ja 114 artikla)

1. Rajoittamatta sopimusoikeudellisten seuraamusten määräämistä ehdokasta tai tarjoajaa, joka on syyllistynyt väärien tietojen antamiseen tai jonka on aiempaan menettelyyn osallistuessaan todettu rikkoneen sopimusvelvoitteitaan, voidaan kieltää osallistumasta yhteisön talousarviosta rahoitettavia hankintoja ja avustuksia koskevaan menettelyyn enintään kahden vuoden ajan siitä, kun rikkomus on havaittu, jos se on vahvistettu osapuolten tultua kuulluksi.

Jos rikkomus toistuu ensimmäistä rikkomista seuraavien viiden vuoden aikana, osallistumiskielto voidaan pidentää kolmeen vuoteen.

Tarjoajille tai ehdokkaille, jotka ovat syyllistyneet väärien tietojen antamiseen, voidaan lisäksi määrätä taloudellisia seuraamuksia, joiden määrä on kahdesta kymmeneen prosenttia menettelyn alaisen hankinnan kokonaisarvosta.

Toimeksisaajille, joiden on todettu rikkoneen sopimusvelvoitteitaan, voidaan myös määrätä taloudellisia seuraamuksia, joiden määrä on kahdesta kymmeneen prosenttia kyseisen sopimuksen kokonaisarvosta.

Jos rikkomus toistuu ensimmäistä rikkomista seuraavien viiden vuoden aikana, sakon määräksi voidaan määrätä neljästä kahteenkymmeneen prosenttia.

2. Varainhoitoasetuksen 93 artiklan 1 kohdan a, c ja d alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ehdokkaita tai tarjoajia kielletään osallistumasta hankintoja ja avustuksia koskevaan menettelyyn enintään kahden vuoden aikana siitä, kun rikkominen on havaittu, jos se on vahvistettu toisen osapuolen saatua esittää vastineensa.

Varainhoitoasetuksen 93 artiklan 1 kohdan b ja e alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ehdokkaita tai tarjoajia kielletään osallistumasta hankintoja ja avustuksia koskevaan menettelyyn vähintään yhden ja enintään neljän vuoden aikana siitä, kun tuomio on annettu tiedoksi.

Jos rikkomus toistuu ensimmäistä rikkomista tai tuomiota seuraavien viiden vuoden aikana, osallistumiskielto voidaan pidentää viiteen vuoteen.

3. Varainhoitoasetuksen 93 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetaan seuraavia tapauksia:

a) 26 päivänä heinäkuuta 1995 annetulla neuvoston säädöksellä tehdyn yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen(14) 1 artiklassa tarkoitetut petostapaukset,

b) sellaisen lahjonnan, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä tai Euroopan unionin jäsenvaltioiden virkamiehiä, torjumista koskevan yleissopimuksen 3 artiklassa tarkoitetut lahjontatapaukset; kyseinen sopimus on tehty 26 päivänä toukokuuta 1997 annetulla neuvoston säädöksellä(15),

c) rikollisjärjestöön osallistuminen sellaisena kuin se määritellään neuvoston yhteisen toiminnan 98/733/YOS(16) 2 artiklan 1 kohdassa,

d) rahanpesutapaukset sellaisina kuin ne määritellään neuvoston direktiivin 91/308/ETY(17) 1 artiklassa.

134 artikla

Todistustavat

(Varainhoitoasetuksen 96 artikla)

1. Hankintaviranomainen hyväksyy riittäväksi todisteeksi siitä, ettei ehdokasta tai tarjoajaa koske mikään varainhoitoasetuksen 93 artiklan 1 kohdan a, b tai e alakohdassa tarkoitetuista tapauksista, hiljattain annetun rikosrekisteriotteen tai, jollei sellaista ole, asianomaisen koti- tai alkuperämaan oikeus- tai hallintoviranomaisen hiljattain antaman vastaavan asiakirjan, joka täyttää vaatimukset.

2. Hankintaviranomainen hyväksyy riittäväksi todisteeksi siitä, ettei ehdokasta tai tarjoajaa koske mikään varainhoitoasetuksen 93 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista tapauksista, asianomaisen valtion toimivaltaisen viranomaisen hiljattain antaman todistuksen.

Jos kyseisessä valtiossa ei anneta tällaista asiakirjaa tai todistusta, sen sijasta voidaan hyväksyä valaehtoinen tai, sen puuttuessa, virallinen vakuutus, jonka asianomainen antaa koti- tai alkuperämaansa oikeus- tai hallintoviranomaiselle, notaarille tai toimialaansa edustavalle viralliselle järjestölle.

3. Tarjoajan tai ehdokkaan sijoittautumismaan kansallisesta lainsäädännöstä riippuen 1 ja 2 kohdassa luetellut asiakirjat koskevat oikeushenkilöitä ja luonnollisia henkilöitä sekä, jos hankintaviranomainen katsoo sen tarpeelliseksi, yritysjohtajia tai muita yritystä edustavia henkilöitä, joilla on valtuudet edustaa ehdokasta tai tarjoajaa tai tehdä päätöksiä heidän puolestaan tai valvoa heitä.

135 artikla

Valintaperusteet

(Varainhoitoasetuksen 97 artiklan 1 kohta)

1. Hankintaviranomaisen on vahvistettava selkeät ja syrjimättömät valintaperusteet.

2. Kaikissa hankintamenettelyissä on sovellettava seuraavia valintaperusteita:

a) tarjoajan tai ehdokkaan oikeus osallistua kyseisen sopimuksen tekemiseen sen jälkeen, kun varainhoitoasetuksen 93 ja 94 artiklassa tarkoitetut poissuljettavat tapaukset on tarkistettu;

b) perusteet, joiden pohjalta arvioidaan tarjoajan vakavaraisuus, luottokelpoisuus ja tekninen ja ammatillinen pätevyys.

Hankintaviranomainen voi asettaa suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka ehdokkaan on täytettävä voidakseen osallistua menettelyyn.

3. Tarjoajaa tai ehdokasta voidaan pyytää osoittamaan, että sillä on kansallisen lainsäädännön mukaiset valtuudet täyttää hankintasopimus eli että se kuuluu elinkeino- tai ammattirekisteriin tai antaa valaehtoisen vakuutuksen tai todistuksen tai on tietyn järjestön jäsen tai sille on myönnetty tarvittava lupa tai se kuuluu arvonlisäverorekisteriin.

4. Hankintaviranomaisen on ilmoitettava hankintailmoituksessa, kiinnostuksenilmaisu-pyynnössä tai tarjouspyynnössä, minkä todisteiden perusteella tarjoajien tai ehdokkaiden toiminnan oikeudellista muotoa ja oikeustoimikelpoisuutta arvioidaan.

5. Hankintaviranomaisen pyytämät tiedot ehdokkaan tai tarjoajan vakavaraisuudesta ja luottokelpoisuudesta, teknisestä suorituskyvystä ja ammatillisesta pätevyydestä on suhteutettava hankinnan kohteeseen ja tällöin on otettava huomioon taloudellisten toimijoiden oikeutettu tarve suojella muun muassa yrityksen teknisiä ja liikesalaisuuksia.

136 artikla

Vakavaraisuus ja luottokelpoisuus

(Varainhoitoasetuksen 97 artiklan 1 kohta)

1. Luottokelpoisuus ja vakavaraisuus voidaan osoittaa toimittamalla vähintään yksi seuraavista asiakirjoista:

a) pankin lausunto tai todistus ammatinharjoittajan vastuuvakuutuksesta;

b) yrityksen taseet tai otteet niistä ainakin kahdelta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, jos taloudellisen toimijan sijoittautumisvaltion yhtiölain-säädännössä edellytetään taseen julkaisemista;

c) lausunto kokonaisliikevaihdosta ja liikevaihdosta, joka on kertynyt enintään kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana sopimuksen kohteena olevaan urakkaan tai tavara- tai palveluhankintaan liittyvistä liiketoimista.

2. Jos hankintaviranomainen katsoo, ettei tarjoaja tai ehdokas voi perustellusta poikkeuksellisesta syystä toimittaa vaadittuja asiakirjoja, sen vakavaraisuus ja luottokelpoisuus voidaan osoittaa jollakin muulla hankintaviranomaisen asiamukaiseksi katsomalla tavalla.

3. Taloudellinen toimija voi tarvittaessa ja tietyn hankinnan osalta tukeutua muiden yksiköiden suorituskykyyn riippumatta siitä, millaiset oikeudelliset siteet sillä on tällaisiin yksikköihin. Sen on tällöin osoitettava hankintaviranomaiselle, että sillä on hankinnan suorittamiseksi tarvittavat voimavarat esittämällä esimerkiksi yksiköiltään saamansa sitoumuksen voimavarojen käyttöön asettamisesta.

137 artikla

Tekninen suorituskyky ja ammatillinen pätevyys

(Varainhoitoasetuksen 97 artiklan 1 kohta)

1. Taloudellisten toimijoiden tekninen suorituskyky ja ammatillinen pätevyys arvioidaan ja tarkistetaan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Kokoamis- ja asennustyötä edellyttäviä tavarahankintoja, palveluja ja/tai rakennusurakoita koskevissa julkisten hankintojen menettelyissä suorituskyky ja pätevyys arvioidaan ottaen huomioon erityisesti ammattitaito, tehokkuus, kokemus ja luotettavuus.

2. Taloudellisten toimijoiden tekninen suorituskyky ja ammatillinen pätevyys voidaan osoittaa tavaroiden, palvelujen tai urakan luonteen, määrän tai merkityksen mukaan toimittamalla seuraavat asiakirjat:

a) todistukset toimittajan tai urakoitsijan ja/tai yrityksen johtohenkilöiden sekä erityisesti palvelun tai urakan suorittamisesta vastaavan henkilön tai vastaavien henkilöiden koulutuksesta ja ammatillisesta pätevyydestä;

b) luettelo

i) tärkeimmistä palveluista ja tavaratoimituksista viimeksi kuluneilta kolmelta vuodelta sekä tiedot niiden arvosta, ajankohdasta sekä julkisella tai yksityisellä sektorilla toimivasta tilaajasta.

ii) rakennusurakoista viimeksi kuluneilta viideltä vuodelta sekä tiedot niiden arvosta, ajankohdasta ja toteutuspaikasta. Merkittävimpiä rakennusurakoita koskevaan luetteloon liitetään todistus siitä, että urakat on suoritettu asianmukaisesti, ja niissä on erikseen mainittava, toteutettiinko urakat ammattialan sääntöjen mukaan ja saatettiinko ne asianmukaisesti päätökseen;

c) selvitys palveluiden tai urakoiden suorittamisessa käytetyistä teknisistä välineistä, laitteista ja kalustosta;

d) selvitys tavaroiden ja palveluiden laadun varmistamiseksi käytettävistä menetelmistä sekä yrityksen käyttämistä tutkimus- ja kehitysjärjestelmistä;

e) selvitys yrityksen omista tai sen ulkopuolisista teknisistä asiantuntijoista tai teknisistä toimielimistä, erityisesti niistä, jotka vastaavat laadunvalvonnasta;

f) tavarahankintojen osalta näytteet, selostukset ja/tai alkuperäiset valokuvat ja/tai virallisten laadunvalvontaelinten tai toimivaltaisiksi tunnustettujen laitosten antamat todistukset, joista käy ilmi, että tavarat on todettu voimassa olevien eritelmien tai standardien mukaisiksi;

g) selvitys toimittajan tai urakoitsijan keskimääräisestä vuosittaisesta työvoimasta ja johtohenkilöiden lukumäärästä kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta;

h) selvitys siitä, miltä osin palveluntoimittaja aikoo teettää palvelut alihankintana.

Jos tilaajana on ollut ensimmäisen kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen, tavaratoimituksista ja palveluista toimitetaan asiasta vastaavan viranomaisen antamat tai vahvistamat todistukset.

3. Jos palvelu- tai tavaratoimitukset ovat monitahoisia tai ne hankitaan poikkeuksellisesti vain tiettyä tarkoitusta varten, tekninen suorituskyky ja ammatillinen pätevyys voidaan osoittaa tarkastuksella, jonka toimittaa hankintaviranomainen tai tämän puolesta toimittajan sijoittautumisvaltion asianmukainen virallinen elin suostumuksellaan; tarkastus koskee palveluntoimittajan teknistä suorituskykyä tai tavarantoimittajan tuotantovalmiuksia ja tarvittaessa niiden tutkimus- ja kokeilujärjestelmiä sekä laadunvalvontatoimenpiteitä.

4. Taloudellinen toimija voi tarvittaessa ja tietyn hankinnan osalta tukeutua muiden yksiköiden suorituskykyyn riippumatta siitä, millaiset oikeudelliset siteet sillä on tällaisiin yksikköihin. Sen on tällöin osoitettava hankintaviranomaiselle, että sillä on hankinnan suorittamiseksi tarvittavat voimavarat esittämällä esimerkiksi yksiköiltään saamansa sitoumuksen voimavarojen käyttöön asettamisesta.

138 artikla

Ratkaisutavat ja -perusteet

(Varainhoitoasetuksen 97 artiklan 2 kohta)

1. Tarjouksen hyväksymisessä voidaan noudattaa jompaakumpaa seuraavista menettelyistä:

a) valitaan tarjouskilpailuun lähetetyistä sääntöjenmukaisista ja perusteet täyttävistä tarjouksista hinnaltaan halvin;

b) valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.

2. Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous on se, jonka hinta/laatusuhde on paras, kun otetaan huomioon hankinnan kohteen mukaan määritellyt perusteet, kuten toimituksen hinta, tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, ympäristönäkökohdat, käyttökustannukset, kannattavuus, toteuttamis- tai toimitusaika sekä huoltopalvelut ja tekninen tuki.

3. Hankintaviranomainen täsmentää kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valittujen perusteiden suhteellisen painotuksen hankintailmoituksessa tai tarjouseritelmässä.

Hintakriteerin suhteellinen painotus muihin perusteisiin nähden ei saa aiheuttaa hintakriteerin vaikutuksen häviämistä tarjouskilpailun voittajan valinnassa.

Jos poikkeustapauksissa painottaminen ei ole teknisesti mahdollista esimerkiksi hankinnan kohteeseen liittyvistä syistä, hankintaviranomainen ilmoittaa ainoastaan sovellettavien arviointiperusteiden tärkeysjärjestyksen.

139 artikla

Hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset

(Varainhoitoasetuksen 97 artiklan 2 kohta)

1. Jos tarjoushinnat vaikuttavat poikkeuksellisen alhaisilta, hankintaviranomaisen on, ennen tarjousten hylkäämistä tähän syyhyn vedoten, pyydettävä kirjallisesti täsmennyksiä olennaisiksi katsomistaan tarjouksen osista ja tarkastettava niiden sisältö saamansa selvityksen perusteella.

Hankintaviranomainen voi ottaa huomioon selvitykset, jotka perustuvat

a) valmistusmenetelmän, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisuuteen;

b) teknisiin ratkaisuihin tai tarjoajaa suosiviin poikkeuksellisen edullisiin olosuhteisiin;

c) tarjoajan esittämän tarjouksen omintakeisuuteen.

2. Jos hankintaviranomainen toteaa tarjouksen olevan poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman valtionavun takia, se voi hylätä tarjouksen tähän syyhyn vedoten vain, jos tarjoaja ei voi osoittaa hankintaviranomaisen asettaman kohtuullisen määräajan kuluessa, että kyseinen apu on myönnetty pysyvästi ja valtionapua koskevan yhteisön lainsäädännössä esitettyjen menettelyjen ja päätösten mukaisesti.

140 artikla

Tarjousten ja osallistumishakemusten vastaanottamiselle asetetut määräajat

(Varainhoitoasetuksen 98 artiklan 1 kohta)

1. Hankintaviranomaisen on asetettava riittävän pitkät kalenteripäivinä ilmaistut määräajat tarjousten ja osallistumishakemusten vastaanottamiselle, jotta asianomaisille jää kohtuullisesti ja sopivasti aikaa tarjousten laatimiseen ja jättämiseen, kun otetaan huomioon esimerkiksi hankinnan monitahoisuus tai se, että tarjousten tekeminen edellyttää paikalla käyntiä tai tarjouseritelmään liittyvien asiakirjojen tarkastusta paikalla.

2. Avoimessa menettelyssä tarjousaika on vähintään viisikymmentäkaksi päivää hankintailmoituksen lähetyspäivästä.

3. Rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä, jonka yhteydessä julkaistaan hankintailmoitus, vähimmäismääräaika osallistumishakemusten vastaanottamiselle on kolmekymmentäseitsemän päivää hankintailmoituksen lähetyspäivästä.

Rajoitetussa menettelyssä, joka koskee 158 artiklassa vahvistetut kynnysarvot ylittäviä hankintoja, tarjousaika on vähintään neljäkymmentä päivää tarjouspyynnön lähetyspäivästä.

Edellä 128 artiklassa tarkoitetussa rajoitetussa menettelyssä tarjousaika on vähintään kaksikymmentäyksi päivää tarjouspyynnön lähetyspäivästä.

4. Jos hankintaviranomainen on 118 artiklan mukaisesti lähettänyt julkaistavaksi hankintaa koskevan ennakkoilmoituksen, jossa on kaikki hankintailmoituksessa vaadittavat tiedot, vähintään viisikymmentäkaksi päivää ja enintään kaksitoista kuukautta ennen hankintailmoituksen lähettämistä, tarjousaika voidaan lyhentää kolmeenkymmeneenkuuteen päivään mutta ei vähempään kuin kahteenkymmeneenkahteen päivään hankintailmoituksen lähetyspäivästä, jos kyseessä on avoin menettely, ja kahteenkymmeneenkuuteen päivään tarjouspyynnön lähetyspäivästä, jos kyseessä on rajoitettu menettely.

141 artikla

Tarjouskilpailuasiakirjojen saatavuutta koskevat määräajat

(Varainhoitoasetuksen 98 artiklan 1 kohta)

1. Jos tarjouseritelmä ja täydentävät asiakirjat on tilattu riittävän ajoissa ennen tarjousten jättämiselle asetettua määräaikaa, ne on lähetettävä kuuden kalenteripäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta kaikille taloudellisille toimijoille, jotka ovat tilanneet tarjouseritelmän tai ilmoittaneet kiinnostuksensa tarjouksen esittämiseen.

2. Jos tarjouseritelmään liittyvät lisätiedot tilataan riittävän ajoissa, ne on toimitettava viimeistään kuusi kalenteripäivää ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä samanaikaisesti kaikille taloudellisille toimijoille, jotka ovat tilanneet tarjouseritelmän tai ilmoittaneet kiinnostuksensa tarjouksen esittämiseen; alle kahdeksan kalenteripäivää ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä saatuihin tiedusteluihin on vastattava mahdollisimman nopeasti tiedustelun vastaanottamisen jälkeen.

3. Jos tarjouseritelmää, täydennysasiakirjoja tai lisätietoja ei jostakin syystä voida toimittaa 1 ja 2 kohdassa säädettyjen määräaikojen kuluessa tai jos tarjousten tekeminen edellyttää käyntiä kohteessa tai tarjouseritelmään liittyviin asiakirjoihin tutustumista kohteessa, 140 artiklassa tarkoitettua tarjousaikaa pidennetään, jotta kaikki taloudelliset toimijat voivat tutustua kaikkiin tarjousten laatimisessa tarvittaviin tietoihin, jollei 240 artiklan säännöksistä muuta johdu. Määräajan pidentämisestä julkaistaan asianmukainen ilmoitus 118-121 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

4. Jos kaikki tarjouskilpailuasiakirjat ovat saatavilla vapaasti, täydellisinä ja suoraan sähköisesti, 118 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa hankintailmoituksessa mainitaan Internet-sivusto, jossa asiakirjoihin voi tutustua.

Näin ollen mahdolliset täydentävät asiakirjat ja lisätiedot ovat myös saatavilla vapaasti, täydellisinä ja suoraan sähköisesti heti sen jälkeen kun ne on toimitettu kaikille taloudellisille toimijoille, jotka ovat tilanneet tarjouseritelmän tai ilmoittaneet kiinnostuksensa tarjouksen esittämiseen.

142 artikla

Määräajat kiireellisissä tapauksissa

(Varainhoitoasetuksen 98 artiklan 1 kohta)

1. Jos 140 artiklan 3 kohdassa säädettyjä vähimmäismääräaikoja ei perustellun kiireen vuoksi kyetä noudattamaan, hankintaviranomainen voi asettaa seuraavat kalenteripäivinä ilmaistut määräajat:

a) osallistumishakemusten jättämiselle vähintään viisitoista päivää hankintailmoituksen lähetyspäivästä;

b) tarjousten vastaanottamiselle vähintään kymmenen päivää tarjouspyynnön esittämispäivästä.

2. Jos tarjouseritelmään liittyviä lisätietoja on pyydetty ajoissa, ne on toimitettava kaikille ehdokkaille viimeistään neljä kalenteripäivää ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä.

143 artikla

Lähetystavat

(Varainhoitoasetuksen 98 artiklan 1 kohta)

1. Osallistumishakemukset on tehtävä kirjeitse, faksilla tai sähköpostitse; kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa ne on vahvistettava kirjeellä, joka on lähetettävä ennen 140 ja 251 artiklassa tarkoitettujen määräaikojen päättymistä.

2. Tarjoaja voi toimittaa tarjouksensa:

a) joko postitse; tarjouskilpailuasiakirjoissa on tässä tapauksessa täsmennettävä, että lähetyspäiväksi katsotaan kirjatun kirjeen postileiman päivämäärä;

b) tai asianomaisen toimielimen yksikköön henkilökohtaisesti tai edustajaa, esimerkiksi yksityistä lähettipalvelua käyttäen; tarjouskilpailuasiakirjoissa on tässä tapauksessa täsmennettävä, 130 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi yksikkö, jolle tarjoukset toimitetaan päivättyä ja allekirjoitettua kuittia vastaan.

3. Kirjeitse toimitettujen tarjousten luottamuksellisuuden säilyttämiseksi ja ongelmien välttämiseksi tarjouspyynnössä on oltava seuraava maininta:

"Lähetys toimitetaan kahdessa sisäkkäisessä kirjekuoressa. Molemmat kirjekuoret on suljettava, ja sisempään kirjekuoreen on merkittävä tilaajayksikön nimen lisäksi maininta 'appel d' offres - à ne pas ouvrir par le service du courrier' (tarjouspyyntö - ei saa avata sisäisessä postinjakelussa). Käytettäessä itseliimautuvia kirjekuoria ne on suljettava teipillä, jonka poikki lähettäjän on kirjoitettava nimikirjoituksensa."

144 artikla

Tarjousvakuus

(Varainhoitoasetuksen 98 artiklan 2 kohta)

Hankintaviranomainen voi vaatia 150 artiklan säännösten mukaisen tarjousvakuuden, jonka arvo on 1-2 prosenttia urakan kokonaisarvosta.

Vakuus vapautetaan tarjouskilpailun ratkettua. Vakuus pidätetään, jos tarjousta ei ole jätetty määräpäivään mennessä tai jos tarjous vedetään myöhemmin takaisin.

145 artikla

Tarjousten ja osallistumishakemusten avaaminen

(Varainhoitoasetuksen 98 artiklan 3 kohta)

1. Kaikki 141 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaiset osallistumishakemukset ja tarjoukset avataan.

2. Jos hankinnan arvo on suurempi kuin 129 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kynnysarvo, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä nimittää tarjousten avaamista varten lautakunnan.

Lautakunnassa on vähintään kolme henkilöä vähintään kahdesta asianomaisen toimielimen organisaatioyksiköstä, joista toinen ei saa olla toisen alaisuudessa. Eturistiriitojen välttämiseksi henkilöihin sovelletaan varainhoitoasetuksen 52 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia.

Jos edustustoissa ja 254 artiklassa tarkoitetuissa paikallisyksiköissä ei ole erillisiä yksiköitä, niihin ei sovelleta toisistaan riippumattomia organisaatioyksiköitä koskevia vaatimuksia.

3. Yksi tai useampi tarjousten avaamista varten nimitetyn lautakunnan jäsen merkitsee nimikirjaimensa tarjouksen lähetyspäivän ja -ajan osoittaviin asiakirjoihin.

Ne merkitsevät nimikirjaimensa myös:

a) joko jokaisen tarjouksen jokaiselle sivulle,

b) tai jokaisen tarjouksen kansilehdelle ja tarjouksen liitteenä olevan rahoitusselvityksen jokaiselle sivulle; alkuperäisen tarjouksen koskemattomuus varmistetaan tulojen ja menojen hyväksymisestä vastaavasta yksiköstä riippumattoman yksikön käyttämällä asianmukaisella teknisellä menetelmällä, paitsi 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

Kun hankinta tehdään tarjouspyynnöllä 138 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, vaatimukset täyttävien tarjousten hinnat julkistetaan.

Lautakunnan jäsenet allekirjoittavat pöytäkirjan vastaanotettujen tarjousten avaamisesta, jossa eritellään erikseen tarjoukset, jotka ovat tarjouspyynnössä esitettyjen erityisvaatimusten mukaisia, ja tarjoukset, jotka eivät ole kyseisten vaatimusten mukaisia, sekä perustellaan jälkimmäisten tarjousten hylkääminen 143 artiklassa tarkoitettuihin sääntöihin vedoten.

146 artikla

Tarjousten ja osallistumishakemusten arviointikomitea

(Varainhoitoasetuksen 98 artiklan 4 kohta)

1. Kaikki tarjouskilpailun mukaiset osallistumishakemukset ja tarjoukset arvioi ja asettaa paremmuusjärjestykseen arviointikomitea etukäteen ilmoitettujen hylkäämis-, valinta- ja ratkaisuperusteiden mukaisesti.

Edellä 129 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa komitean asettaa toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antamaan neuvoa-antavan lausunnon.

2. Arviointikomiteassa on vähintään kolme henkilöä vähintään kahdesta asianomaisen toimielimen organisaatioyksiköstä, joista toinen ei saa olla toisen alaisuudessa. Eturistiriitojen välttämiseksi henkilöihin sovelletaan varainhoitoasetuksen 52 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia.

Jos edustustoissa ja 254 artiklassa tarkoitetuissa paikallisyksiköissä ei ole erillisiä yksiköitä, niihin ei sovelleta toisistaan riippumattomia organisaatioyksiköitä koskevia vaatimuksia.

Arviointikomitean kokoonpano voi olla sama kuin tarjousten avaamista varten nimitetyn lautakunnan.

3. Osallistumishakemukset ja tarjoukset, joista puuttuu tarjouskilpailuasiakirjoissa vaadittuja olennaisia osia tai jotka eivät täytä niissä asetettuja erityisvaatimuksia, hylätään.

Arviointikomitea voi kuitenkin pyytää ehdokasta tai tarjoajaa täydentämään hakemustaan valintakelpoisuuden ja kelpoisuusvaatimusten täyttämättömyyden osoittavien todisteiden osalta tai esittämään tarvittavat todisteet komitean esittämässä määräajassa.

4. Edellä 139 artiklassa tarkoitettujen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisten tarjousten osalta arviointikomitea pyytää täsmennyksiä olennaisiksi katsomistaan tarjouksen osista.

147 artikla

Arvioinnin tulos

(Varainhoitoasetuksen 99 ja 100 artikla)

1. Tarjouspyynnön mukaisten osallistumishakemusten ja tarjousten arvioinnista ja paremmuusjärjestykseen asettamisesta laaditaan pöytäkirja, joka päivätään. Kaikki arviointikomitean jäsenet allekirjoittavat pöytäkirjan. Se säilytetään myöhempää käyttöä varten.

2. Siinä on mainittava ainakin seuraavat tiedot:

a) hankintaviranomaisen nimi ja osoite sekä hankinnan tai puitesopimuksen kohde ja arvo;

b) hylättyjen ehdokkaiden tai tarjoajien nimet sekä hylkäämisperustelut;

c) arvioitaviksi valittujen ehdokkaiden tai tarjoajien nimet sekä valintaperustelut;

d) poikkeuksellisen alhaiseksi katsottujen tarjousten hylkäämisperustelut;

e) komitean esittämien ehdokkaiden tai toimeksisaajaehdokkaan nimi, ratkaisun perustelut ja, jos tiedossa, se osuus hankinnasta tai puitesopimuksesta, jonka toimeksisaaja aikoo teettää alihankintana.

3. Tämän jälkeen hankintaviranomainen tekee päätöksensä, jossa mainitaan ainakin:

a) sen oma nimi ja osoite sekä hankinnan tai puitesopimuksen kohde ja arvo;

b) hylättyjen ehdokkaiden tai tarjoajien nimet sekä hylkäämisperustelut;

c) arvioitaviksi valittujen ehdokkaiden tai tarjoajien nimet sekä valintaperustelut;

d) poikkeuksellisen alhaiseksi katsottujen tarjousten hylkäämisperustelut;

e) hyväksyttyjen ehdokkaiden tai toimeksisaajan nimi, ratkaisun perustelut etukäteen ilmoitettujen valinta- ja ratkaisuperusteiden kannalta ja, jos tiedossa, se osuus hankinnasta tai puitesopimuksesta, jonka toimeksisaaja aikoo teettää alihankintana;

f) neuvottelumenettelyn osalta on esitettävä ne 126, 127, 242, 244, 246 ja 247 artiklassa tarkoitetut tapaukset, joiden perusteella kyseiseen menettelyyn on päädytty;

g) tarvittaessa seikat, joiden perusteella hankintaviranomainen on päättänyt luopua tarjouskilpailun kohteena olleen hankinnan tekemisestä.

148 artikla

Yhteydenotot hankintaviranomaisen ja tarjoajien välillä

(Varainhoitoasetuksen 99 artikla)

1. Yhteydenotot hankintaviranomaisen ja tarjoajien välillä hankintamenettelyn aikana sallitaan ainoastaan 2 ja 3 kohdassa säädetyissä poikkeustapauksissa.

2. Ennen tarjouksen tekemiselle asetetun määräajan päättymistä, kun on kyse 141 artiklassa tarkoitetuista täydentävistä asiakirjoista ja lisätiedoista, hankintaviranomainen voi:

a) tarjoajan aloitteesta: antaa sellaisia lisätietoja, joiden tarkoituksena on ainoastaan selventää hankinnan luonnetta, jotka tiedot toimitetaan samaan aikaan myös muille tarjouseritelmän pyytäneille;

b) omasta aloitteestaan: jos se havaitsee hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai tarjouseritelmässä virheen, epätäsmällisyyden tai puutteen, tai kyseinen teksti on muuten sisällöltään vaillinainen, ilmoittaa siitä samaan aikaan kaikille asianomaisille tarjouspyynnön esittämistä koskevia ehtoja täysin vastaavien ehtojen mukaisesti;

3. Tarjousten avaamisen jälkeen hankintaviranomainen voi ottaa yhteyden tarjoajaan, jos tarjousta on selvennettävä tai jos siinä olevia ilmeisiä asiavirheitä on korjattava; yhteydenotto ei kuitenkaan saa johtaa tarjousehtojen muuttamiseen.

4. Kaikista yhteydenotoista on laadittava muistio.

149 artikla

Ehdokkaille ja tarjoajille suunnattu tiedotus

(Varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohta ja 101 artikla)

1. Hankintaviranomaisen on tiedotettava ehdokkaille ja tarjoajille viipymättä tarjouskilpailun ratkaisua koskevista päätöksistään tai perusteista päätökselleen luopua tarjouskilpailun kohteena olleesta hankinnasta tai aloittaa menettely uudelleen.

2. Hankintaviranomaisen on viimeistään viidentoista kalenteripäivän kuluessa asiaa koskevan kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta toimitettava pyytäjälle varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

4 jakso

Vakuudet ja valvonta

150 artikla

Etukäteen annettavan vakuuden ominaispiirteet

(Varainhoitoasetuksen 102 artikla)

1. Jos tavarantoimittajalta, urakoitsijalta tai palveluntoimittajalta vaaditaan etukäteen sopimuksen täytäntöönpanoa koskeva vakuus, sen määrän ja voimassaoloajan on oltava riittävän pitkä.

2. Vakuus on hankittava pankilta tai hyväksytyltä rahoituslaitokselta. Sen sijasta voidaan antaa kolmannen omavelkainen takaus.

Takaus annetaan euromääräisenä.

Sen tarkoituksena on saada pankki tai rahoituslaitos vastaamaan peruuttamattomasti yhteisvastuullisena tai omavelkaisena takaajana toimeksisaajan velvoitteista.

151 artikla

Suoritustakuu

(Varainhoitoasetuksen 102 artikla)

1. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi vaatia suoritustakuun tavara- ja palveluhankintasopimusten osalta tavanomaisten kaupallisten ehtojen mukaisesti ja urakkasopimusten osalta niihin liittyvien tarjouseritelmien mukaisesti, jollei 250 artiklan säännöksistä muuta johdu.

Suoritustakuu on pakollinen, jos urakkasopimuksen arvo on yli 345000 euroa.

2. Voidaan myös antaa vakuus, joka kattaa 10 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta ja joka toteutetaan pidätyksinä erääntyvistä maksuista.

Sen sijasta suoritustakuu voidaan pidättää loppumaksusta vakuutena, kunnes palvelut, tavarat tai rakennusurakat on lopullisesti vastaanotettu.

3. Vakuus vapautetaan sopimusehtojen mukaisesti, paitsi jos hankintasopimusta ei täytetä tai se täytetään puutteellisesti tai sen täyttäminen viivästyy, jolloin vakuus pidätetään. Pidätyksen määrä suhteutetaan kärsityn vahingon suuruuteen.

152 artikla

Ennakkomaksutakuu

(Varainhoitoasetuksen 102 artikla)

Yli 150000 euron ennakkomaksujen maksamista varten edellytetään vakuuden esittämistä.

Vakuus vapautetaan sitä mukaa kuin ennakkomaksu vähennetään toimeksisaajalle sopimusehtojen mukaisesti suoritetuista väli- tai loppumaksuista.

153 artikla

Sopimuksen täytäntöönpanon keskeyttäminen virheiden tai väärinkäytösten vuoksi

(Varainhoitoasetuksen 103 artikla)

1. Kun sopimuksen täytäntöönpano keskeytetään varainhoitoasetuksen 103 artiklan mukaisesti, tarkoituksena on selvittää, ovatko huomattavat virheet ja väärinkäytökset tai epäillyt petokset todella tapahtuneet. Jos niitä ei voida näyttää toteen, sopimuksen täytäntöönpanoa jatketaan selvityksen jälkeen.

2. Huomattavalla virheellä tai väärinkäytöksellä tarkoitetaan mitä tahansa sopimusmääräyksen tai lainsäädännön rikkomista, joka on seurausta sellaisesta toimesta tai laiminlyönnistä, josta voi olla tai josta olisi voinut olla haittaa yhteisöjen talousarviolle.

2 LUKU

Yhteisöjen toimielinten omaan lukuunsa tekemiin hankintoihin sovellettavat säännökset

154 artikla

Riittävän tason määrittely kynnysarvojen laskemista varten

(Varainhoitoasetuksen 104 artikla)

Kaikkien toimielinten kaikkien valtuutettujen tai edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien on arvioitava, onko varainhoitoasetuksen 105 artiklassa tarkoitetut kynnysarvot saavutettu.

155 artikla

Erilliset hankinnat ja hankintojen jakaminen eriin

(Varainhoitoasetuksen 105 artikla)

1. Hankinnan arvoa määritettäessä ei saa pyrkiä välttämään tässä asetuksessa määriteltyjä velvoitteita. Hankintaa ei myöskään saa jakaa osiin samassa tarkoituksessa.

2. Jos palveluhankinnan tai rakennusurakan kohde on jaettu useisiin eriin, joista jokaisesta tehdään eri sopimus, kunkin erän arvo on otettava huomioon koko hankintaan sovellettavaa kynnysarvoa laskettaessa.

Jos erien yhteenlaskettu arvo on vähintään jokin 158 artiklassa tarkoitetuista kynnysarvoista, varainhoitoasetuksen 90 artiklan 1 kohdan sekä 91 artiklan 1 ja 2 kohdan säännöksiä sovelletaan kaikkiin hankinnan eriin lukuun ottamatta niitä, joiden arvoksi arvioidaan vähemmän kuin 80000 euroa palveluhankintojen osalta ja vähemmän kuin 1000000 euroa rakennusurakoiden osalta, jos näiden erien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kyseisen hankinnan kaikkien erien kokonaisarvosta.

3. Jos aiotaan hankkia samankaltaisia tavaroita, jotka saattavat aiheuttaa samanaikaisia, eri eriin jaettuja hankintoja, asiaan sovellettava kynnysarvo arvioidaan kaikkien erien yhteenlasketun arvon perusteella.

156 artikla

Eräiden hankintojen arvon arviointisäännöt

(Varainhoitoasetuksen 105 artikla)

1. Hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa hankintaviranomaisen on sisällytettävä laskelmiin arvio tarjoajalle maksettavasta kokonaiskorvauksesta.

Jos hankintasopimukseen sisältyy optioehtoja, sopimuksen arvon määritysperusteena käytetään suurinta sallittua kokonaisarvoa, kun optioehdot käytetään.

2. Palveluhankintojen arvoa laskettaessa otetaan huomioon:

a) vakuutuspalveluista suoritettavat vakuutusmaksut;

b) pankki- ja rahoituspalveluista suoritettavat maksut, palkkiot, korot ja muut korvaukset;

c) suunnittelua sisältävistä hankintasopimuksista suoritettavat maksut tai palkkiot.

3. Jos kyseessä on palveluhankintasopimus, josta ei käy ilmi kokonaishintaa, tai tavarahankintasopimus, joka koskee tavaroiden vuokraamista, leasingvuokraamista tai osamaksulla hankkimista, sopimuksen arvon määritysperusteena käytetään:

a) kun hankintasopimus on määräaikainen:

i) enintään neljäkymmentäkahdeksan kuukautta voimassa olevien palveluhankintasopimusten tai enintään kaksitoista kuukautta voimassa olevien tavarahankintasopimusten kokonaisarvoa,

ii) yli kaksitoista kuukautta voimassa olevien tavarahankintasopimusten kokonaisarvoa, johon sisältyy arvioitu jäännösarvo;

b) toistaiseksi tehtyjen tai yli neljäkymmentäkahdeksan kuukautta voimassa olevien palveluhankintasopimusten kuukausiarvoa kerrottuna neljälläkymmenelläkahdeksalla.

4. Säännöllisesti toistuvien tai määräajoin uudistettavien palvelu- tai tavarahankintasopimusten arvon määritysperusteena käytetään:

a) kuluvan tai edellisen varainhoitovuoden aikana tehtyjen samanlaisia palveluja tai tavaroita koskevien vastaavanlaisten sopimusten todellista kokonaisarvoa, mahdollisuuksien mukaan oikaistuna ensimmäisen sopimuksen alkamista seuraavien kahdentoista kuukauden aikana odotettavissa olevien määrän tai arvon muutosten mukaisesti; tai

b) niiden sopimusten arvioitua kokonaisarvoa, jotka tehdään ensimmäistä palvelua tai toimitusta seuraavien kahdentoista kuukauden aikana tai sopimuskauden aikana, jos se on pitempi kuin kaksitoista kuukautta.

5. Rakennusurakan arvon määritysperusteina otetaan rakennustöiden lisäksi huomioon myös niiden tavarahankintojen arvioitu arvo, jotka ovat tarpeen kyseisen urakan toteuttamiseksi ja jotka hankintaviranomainen asettaa urakoitsijan käyttöön.

157 artikla

Ennakkoilmoituksia koskevat kynnysarvot

(Varainhoitoasetuksen 105 artikla)

Edellä 118 artiklassa tarkoitetuiksi kynnysarvoiksi, jotka ylittävistä hankinnoista on julkaistava ennakkoilmoitus, vahvistetaan

a) 750000 euroa direktiivin 92/50/ETY liitteeseen I A sisältyvien tavara- ja palveluhankintojen osalta.

b) 6242028 euroa rakennusurakoiden osalta.

158 artikla

Kynnysarvot julkisia hankintoja koskevien direktiivien mukaisten menettelyjen soveltamista varten

(Varainhoitoasetuksen 105 artikla)

1. Varainhoitoasetuksen 105 artiklassa tarkoitetuiksi kynnysarvoiksi vahvistetaan

a) 162293 euroa direktiivin 92/50/ETY liitteeseen I A sisältyvien tavara- ja palveluhankintojen osalta, kyseiseen liitteen pääluokkaan 8 sisältyvät tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvät hankinnat pois luettuina;

b) 200000 euroa direktiivin 92/50/ETY liitteeseen I B sisältyvien palveluhankintojen ja kyseisen direktiivin liitteen 1 A pääluokkaan 8 sisältyvien tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvien hankintojen osalta;

c) 6242028 euroa rakennusurakoiden osalta.

2. Varainhoitoasetuksen 105 artiklassa tarkoitetut määräajat vahvistetaan 140, 141 ja 142 artiklassa.

159 artikla

Hankintamarkkinoille pääsyyn liittyvät todistukset

(Varainhoitoasetuksen 106 ja 107 artikla)

Tarjouseritelmässä on määrättävä, että tarjoajien on ilmoitettava valtio, jossa niillä on päätoimipaikka tai kotipaikka, ja esitettävä siitä kansallisen lakinsa mukaiset todistukset.

VI OSASTO

AVUSTUKSET

1 LUKU

Soveltamisala

160 artikla

Soveltamisala

(Varainhoitoasetuksen 108 artikla)

1. Tämän osaston säännöksiä ei sovelleta menettelyihin, joissa komissio myöntää ja tekee sopimuksia varainhoitoasetuksen 54 artiklassa tarkoitettujen elinten kanssa osallistuakseen niiden toimintamenojen rahoittamiseen ja antaakseen niiden käyttöön toimintamäärärahoja, joiden hallinnointi on siirretty niille, eikä samoihin menettelyihin kyseisen asetuksen 166 artiklassa tarkoitettujen rahoitussopimusten edunsaajien kanssa.

Tämän osaston säännöksiä sovelletaan sen sijaan avustuksiin, joita edunsaajat maksavat kyseisten sopimusten mukaisesti.

2. Tämän osaston säännöksiä sovelletaan myös:

a) tiettyjen lainojen korkotuesta johtuvaan hyötyyn,

b) pääomaosuuksiin, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten pääomaosuuksia lukuun ottamatta, ja tietyin ehdoin takaisinmaksettaviin avustuksiin.

3. Tämän osaston säännöksiä ei sovelleta yhteisöjen jäsenmaksuihin elimille, joiden jäseniä ne ovat.

161 artikla

Toimet, joille voidaan myöntää avustusta

(Varainhoitoasetuksen 108 artikla)

Jotta toimelle voitaisiin myöntää varainhoitoasetuksen 108 artiklassa tarkoitettu avustus, sen on oltava selkeästi yksilöity.

Mitään toimea ei saa jakaa osiin tässä asetuksessa määriteltyjen rahoitussääntöjen kiertämiseksi.

162 artikla

Euroopan unionin yleisen edun mukaista tavoitetta edistävät yhteisöt

(Varainhoitoasetuksen 108 artikla)

Euroopan unionin yleisen edun mukaista tavoitetta edistävä yhteisö voi olla

a) eurooppalainen yhteisö, joka toimii Euroopan unionin politiikkoja koskevan koulutuksen, tiedotuksen tai tutkimuksen alalla, tai eurooppalainen standardointiyhteisö;

b) eurooppalainen verkosto, joka edustaa jäsenvaltioissa tai unionin jäsenyyttä hakeneissa maissa toimivia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä ja edistää perustamissopimusten tavoitteiden mukaisia periaatteita ja politiikkoja.

163 artikla

Yhteistyökumppanit

(Varainhoitoasetuksen 108 artikla)

1. Erillisistä avustussopimuksista voidaan antaa määräyksiä kumppanuutta koskevissa puitesopimuksissa.

2. Avustuksen saajien kanssa voidaan tehdä kumppanuutta koskeva puitesopimus pitkäaikaisen yhteistyösuhteen luomiseksi komissioon.

Tällaisessa puitesopimuksessa esitetään yhteiset tavoitteet, erilliset tai yhteisesti hyväksyttyyn vuotuiseen työohjelmaan kuuluvat toimenpide-ehdotukset ja erillisavustusten myöntämismenettely tämän osaston menettelysääntöjen ja periaatteiden mukaisesti sekä kunkin sopimuspuolen yleiset oikeudet ja velvollisuudet erillissopimusten mukaisesti.

Sopimusten kesto voi olla enintään neljä vuotta paitsi poikkeustapauksissa, joissa se on puitesopimuksen kohteen kannalta perusteltua.

Tulojen ja menojen hyväksyjät eivät saa käyttää puitesopimuksia väärin tai niin, että niiden tarkoituksena tai niiden vaikutuksesta rikotaan avoimuuden ja hakijoiden tasapuolisen kohtelun periaatteita.

3. Kumppanuutta koskevat puitesopimukset rinnastetaan myöntämismenettelyn osalta avustuksiin; niihin sovelletaan 167 artiklassa tarkoitettua ennakkoilmoitus-menettelyä.

4. Kumppanuutta koskeviin puitesopimuksiin perustuvat erillisavustukset myönnetään kyseisissä sopimuksissa määrättyjen menettelyjen mukaisesti tämän osaston periaatteita noudattaen.

Niistä julkaistaan 169 artiklassa säädetty jälki-ilmoitus.

5. Määrärahoja voidaan sitoa ennalta ainoastaan puitesopimusten mukaisesti tehtyjä erillissopimuksia varten.

164 artikla

Avustussopimusten sisältö

(Varainhoitoasetuksen 108 artikla)

1. Avustussopimuksessa on määriteltävä:

a) sopimuksen kohde;

b) avustuksen saaja;

c) sopimuksen kesto eli:

i) sopimuksen voimaantulo- ja päättymispäivä;

ii) avustettavan toimen tai tilikauden alkamispäivä ja kesto;

d) enimmäismäärä, joka avustuksena voidaan myöntää eli:

i) avustuksen enimmäismäärä ja

ii) suurin sallittu rahoitusosuus toimen tai hyväksytyn työohjelman kustannuksista, paitsi 181 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kiinteiden määrien tapauksessa;

e) toimen yksityiskohtainen kuvaus tai toiminta-avustusta varten toimintasuunnitelma, jonka tulojen ja menojen hyväksyjä on hyväksynyt tilikaudelle;

f) yleiset ehdot, joita sovelletaan kaikkiin samantyyppisiin avustussopimuksiin; tällaisia ovat muun muassa avustussopimukseen sovellettavan lainsäädännön määritteleminen, riita-asioissa toimivaltainen tuomioistuin ja se, että avustuksen saaja hyväksyy komission, OLAFin ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset, sekä 169 artiklassa tarkoitettuja jälki-ilmoituksia koskevat säännöt, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001(18) säännösten mukaisesti. Avustussopimuksessa voidaan määrätä avustuksen keskeyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja määräajoista 183 artiklan mukaisesti.

g) arvio toimen tai hyväksytyn työohjelman kokonaisbudjetista ja yksityiskohtainen selvitys tukikelpoisista kustannuksista, paitsi 181 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kiinteiden määrien tapauksessa;

h) jäljempänä 184 artiklassa tarkoitetut periaatteet tai hankintasäännöt, joita avustuksen saajan on noudatettava silloin kun toimen toteuttaminen edellyttää julkisia hankintoja;

i) avustuksen saajan velvollisuudet muun muassa moitteettoman varainhoidon sekä toimintakertomuksen ja rahoitusselvityksen toimittamisen osalta;

j) näiden asiakirjojen hyväksymistä ja maksujen suorittamista koskeva komission menettely ja aikataulu.

2. Edellä 163 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa puitesopimuksessa täsmennetään tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa, c alakohdan i luetelmakohdassa, d alakohdan ii luetelmakohdassa sekä f, h, i ja j alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

Erillissopimus sisältää 1 kohdan a, b c, d, e, g ja tarvittaessa i alakohdassa tarkoitetut tiedot.

3. Avustussopimuksia voidaan muuttaa ainoastaan kirjallisilla lisäsopimuksilla. Lisäsopimusten tarkoituksena tai vaikutuksena ei saa olla avustussopimusten muuttaminen niin, että avustusten myöntämisestä tehty päätös tulee kyseenalaiseksi, eikä avustuksen saajien asettaminen eriarvoiseen asemaan.

2 LUKU

Avustusten myöntämistä koskevat periaatteet

165 artikla

Säännös voiton tavoittelemisen kieltämisestä

(Varainhoitoasetuksen 109 artiklan 2 kohta)

1. Avustuksen tarkoituksena tai tuloksena ei saa olla voiton tuottaminen avustuksen saajalle. Voitto määritellään seuraavasti:

a) ylijäämä, joka syntyy, kun tulojen kokonaismäärästä vähennetään toimen kustannukset toimintaan myönnetyn avustuksen loppumaksua koskevan vaatimuksen esittämisen yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toisen alakohdan säännösten soveltamista;

b) toiminta-avustuksen saaneen yhteisön toimintatalousarvion ylijäämä.

Kun avustus on myönnetty ulkoisten toimien alalla saajalle sellaiseen toimintaan, jonka tavoitteena on parantaa saajan rahoitusvalmiuksia, voitoksi katsotaan toiminnasta saatu ylimääräinen tulo, joka jaetaan avustuksen saaneen yhteisön jäsenille ja parantaa näiden henkilökohtaista taloudellista tilannetta.

2. Edellä 1 kohdan säännöksiä ei sovelleta luonnollisille henkilöille opiskelua, tutkimusta tai ammatillista koulutusta varten myönnettyihin apurahoihin, kilpailupalkintoihin eikä 181 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kiinteiden määrien tapauksessa.

166 artikla

Vuosiohjelma

(Varainhoitoasetuksen 110 artiklan 1 kohta)

1. Avustuksia koskevan vuosittaisen työohjelman hyväksyy komissio. Se julkaistaan avustuksia koskevalla komission Internet-sivustolla viimeistään kunkin varainhoitovuoden tammikuun 31 päivänä.

Työohjelmassa mainitaan perussäädös, tavoitteet, ehdotuspyyntöjen aikataulu ja niiden alustava arvo sekä odotetut tulokset.

2. Jos työohjelmaan tehdään suuria muutoksia, ne julkaistaan erikseen 1 kohdassa tarkoitetuin edellytyksin.

167 artikla

Ehdotuspyyntöjen sisältö

(Varainhoitoasetuksen 110 artiklan 1 kohta)

1. Ehdotuspyynnössä on esitettävä

a) tavoitteet;

b) varainhoitoasetuksen 114 ja 115 artiklassa tarkoitetut kelpoisuus-, valinta- ja ratkaisuperusteet sekä asiaankuuluvat tositteet;

c) Euroopan yhteisöjen rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

d) ehdotusten toimittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, määräaika ja toimen mahdollinen aloittamispäivä sekä ratkaisumenettelyn suunniteltu päättymispäivä.

2. Ehdotuspyynnöt julkaistaan Euroopan unionin toimielinten Internet-sivustolla ja tarvittaessa muussa soveltuvassa muodossa, kuten Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, niiden mahdollisimman laajan levityksen varmistamiseksi avustusten mahdollisten saajien keskuudessa.

168 artikla

Ehdotuspyyntöjen osalta sovellettavat poikkeukset

(Varainhoitoasetuksen 110 artiklan 1 kohta)

1. Avustuksia voidaan myöntää ilman eri ehdotuspyyntöä ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

a) neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/96(19) tarkoitettuun humanitaariseen apuun sekä 2 kohdassa tarkoitettuun hätäapuun;

b) muissa riittävästi perustelluissa poikkeuksellisen kiireellisissä tapauksissa;

c) yhteisöille, joilla on lakisääteinen tai käytännössä vallitseva monopoli, joka on riittävästi perusteltu komission myöntöpäätöksessä;

d) perussäädöksellä avustuskelpoisiksi määritellyille yhteisöille.

2. Kolmansien maiden kriisitilanne on tilanne, jossa yleinen järjestys, vakaus ja ihmisten turvallisuus ovat uhattuina tai jotka uhkaavat kärjistyä aseellisiksi selkkauksiksi tai horjuttaa maan vakautta ja joka vakavasti vaarantaa:

a) Euroopan unionin yhteisten arvojen, keskeisten etujen, riippumattomuuden ja alueellisen koskemattomuuden säilyttämisen,

b) Euroopan unionin turvallisuuden, rauhan säilyttämisen ja kansainvälisen turvallisuuden, kansainvälisen yhteistyön tai kehitysyhteistyön edistämisen tai kansanvallan ja oikeusvaltion periaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen lujittamisen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 381/2001(20) 3 artiklan mukaisesti.

169 artikla

Jälki-ilmoitukset

(Varainhoitoasetuksen 110 artiklan 2 kohta)

1. Tiedot kaikista varainhoitovuoden aikana myönnetyistä avustuksista, luonnollisille henkilöille maksettuja apurahoja lukuun ottamatta, julkaistaan Euroopan yhteisöjen toimielinten Internet-sivustolla kuuden kuukauden kuluessa sen varainhoitovuoden päättymisestä, jonka aikana ne on myönnetty.

Jos hallinnointi on siirretty varainhoitoasetuksen 54 artiklassa tarkoitetuille elimille ja tietoja ei julkaista suoraan yhteisön toimielinten Internet-sivustolla, on mainittava, millä sivuilla kyseiset tiedot ovat saatavilla.

Tiedot voidaan julkaista myös muussa soveltuvassa muodossa, kuten Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Edellä 164 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti ja avustuksen saajan antaessa siihen suostumuksensa julkaistaan:

a) avustuksen saajien nimi ja osoite,

b) avustuksen käyttötarkoitus,

c) avustuksen määrä ja, 181 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kiinteiden määrien tapausta lukuun ottamatta, mikä osuus toimen tai hyväksytyn työohjelman kustannuksista rahoitetaan.

Ensimmäisessä kohdassa säädetystä velvoitteesta voidaan poiketa, jos tietojen paljastaminen vaarantaa avustuksen saajien turvallisuuden tai vahingoittaa niiden kaupallisia etuja.

170 artikla

Yhteisrahoitus

(Varainhoitoasetuksen 111 artikla)

Toimi voidaan rahoittaa useammasta kuin yhdestä budjettikohdasta useiden tulojen ja menojen hyväksyjien yhteistyönä.

171 artikla

Taannehtivuus humanitaarisen avun ja hätäavun hallinnoinnissa

(Varainhoitoasetuksen 112 artikla)

Jotta humanitaariset avustustoimet tai 168 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut hätäaputoimet voitaisiin toteuttaa moitteettomasti, avustuksen saaja voi esittää yhteisön rahoitettavaksi menoja, jotka ovat aiheutuneet ennen hakemuksen jättämispäivää, ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

a) menot liittyvät hakijan perustamiin varastoihin, jotka on tarkoitus käyttää avustettavan toiminnan yhteydessä;

b) poikkeustapauksissa ja riittävin perusteluin, jos rahoituspäätöksessä ja avustussopimuksessa säädetään siitä erikseen ja vahvistetaan menojen tukikelpoisuuspäiväksi hakemuksen jättämispäivää aikaisempi päivämäärä.

172 artikla

Muista lähteistä saatu rahoitus

(Varainhoitoasetuksen 113 artikla)

1. Avustuksen saajan on esitettävä todisteet muista lähteistä, joko omista varoistaan tai varainsiirtoina kolmansilta taikka luontoissuorituksina saamansa rahoituksen määrästä, paitsi 181 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kiinteiden määrien tapauksessa.

2. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi hyväksyä perustelluissa poikkeustapauksissa osarahoitukseksi luontoissuorituksia. Tällöin luontoissuoritusten arvo ei saa ylittää:

a) kirjanpitoasiakirjoin riittävästi perusteltuja todellisia kustannuksia tai

b) kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä kustannuksia.

Osarahoituksen määrää koskevista laskelmista vähennetään 116 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun kiinteään omaisuuteen liittyvät suoritukset.

3 LUKU

Myöntämismenettely

173 artikla

Rahoitushakemus

(Varainhoitoasetuksen 114 artikla)

1. Avustushakemus on tehtävä toimivaltaisten tulojen ja menojen hyväksyjien tätä tarkoitusta varten laatimalla lomakkeella perussäädöksessä ja ehdotuspyynnössä määriteltyjen perusteiden mukaisesti.

2. Hakemuksen perusteella arvioidaan hakijan toiminnan oikeudellista muotoa sekä hakijan taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä toteuttaa ehdottamansa toimi tai toimintasuunnitelma, jollei 176 artiklan 4 kohdan säännöksistä muuta johdu.

Tätä tarkoitusta varten tulojen ja menojen hyväksyjä pyytää mahdollisilta avustuksen saajilta valaehtoisen vakuutuksen. Myös tulostili, tase viimeksi päättyneeltä tilikaudelta ja muut ehdotuspyynnössä vaaditut asiakirjat on toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän omalla vastuullaan suorittaman riskianalyysin perusteella liitettävä hakemukseen.

3. Hakemukseen on liitettävä menojen ja tulojen osalta tasapainossa oleva toimintatalousarvio, josta on käytävä selvästi ilmi ne menot, joihin voidaan myöntää rahoitusta yhteisön talousarviosta, paitsi 181 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kiinteiden määrien tapauksessa.

4. Jos toimen rahoitustarve on yli 300000 euroa tai toiminta-avustuksen rahoitustarve on yli 75000 euroa, hakemukseen on liitettävä ulkopuolisen hyväksytyn tilintarkastajan laatima kertomus. Kertomuksessa hyväksytään tilit viimeisimmältä tilikaudelta, jolta ne ovat käytettävissä, ja laaditaan arvio hakijan taloudellisesta elinkelpoisuudesta 176 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

Ensimmäisen alakohdan säännöstä sovelletaan ainoastaan ensimmäiseen hakemuksista, joita sama avustuksen saaja tekee tulojen ja menojen hyväksyjälle saman varainhoitovuoden aikana.

Edellä mainittuja kynnysarvoja sovelletaan saajakohtaisesti avustussopimuksissa, joissa komissio sitoutuu useaan avustuksen saajaan.

Kun on kyse 163 artiklassa tarkoitetuista yhteistyösuhteista, puitesopimus voidaan tehdä vasta kun ulkopuolinen tilintarkastaja on tarkastanut tilit kahdelta viimeisimmältä tilikaudelta, joilta ne ovat käytettävissä.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi tekemänsä riskianalyysin perusteella myöntää poikkeuksen tästä vaatimuksesta julkisoikeudellisille yhteisöille sekä toisen asteen tai korkea-asteen oppilaitoksille, 43 artiklassa tarkoitetuille kansainvälisille järjestöille ja avustuksen saajille, jotka ovat yhteisvastuussa sellaisesta avustussopimuksesta, johon kuuluu useita avustuksen saajia.

5. Hakijan on ilmoitettava lähteet ja määrät muusta rahoituksesta, jonka se on saanut tai jota se on hakenut samalle vuodelle samaa tai muuta tointa taikka juoksevia menojaan varten.

174 artikla

Hakijoiden todistukset avustuskelpoisuuden täyttämisestä

(Varainhoitoasetuksen 114 artikla)

Hakijan on annettava valaehtoinen vakuutus, että mikään varainhoitoasetuksen 93 artiklassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi tekemänsä riskianalyysin perusteella pyytää myös 134 artiklassa tarkoitetun todistuksen. Hakijan on annettava todistus, paitsi jos se on tulojen ja menojen hyväksyjän hyväksymästä syystä käytännössä mahdotonta.

175 artikla

Taloudelliset ja hallinnolliset seuraamukset

(Varainhoitoasetuksen 114 artikla)

1. Hakijoille, jotka ovat syyllistyneet väärien tietojen antamiseen, voidaan määrätä taloudellisia seuraamuksia 133 artiklassa säädetyin edellytyksin, suhteessa asianomaisten avustusten arvoon.

Avustuksen saajille, joiden on todettu vakavasti rikkoneen sopimusvelvoitteitaan, voidaan määrätä taloudellisia seuraamuksia samoin edellytyksin.

2. Hakijat ja avustuksen saajat, joita koskee jokin varainhoitoasetuksen 93-96 artiklassa tarkoitetuista tilanteista, voidaan lisäksi sulkea yhteisön avustusten ja hankintojen ulkopuolelle 133 artiklassa säädetyin edellytyksin.

176 artikla

Valintaperusteet

(Varainhoitoasetuksen 115 artiklan 1 kohta)

1. Valintaperusteet julkaistaan ehdotuspyynnön yhteydessä ja niiden avulla arvioidaan hakijan taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä toteuttaa ehdottamansa toimi tai toimintasuunnitelma.

2. Hakijalla on oltava kestävät ja riittävät rahoituslähteet, jotta se kykenee jatkamaan toimintaansa avustetun toimen toteuttamisen tai avustetun tilikauden ajan ja osallistumaan sen rahoitukseen. Hakijalla on oltava riittävä ammatillinen tutkintotaso ja pätevyys ehdotetun toimen tai toimintasuunnitelman toteuttamiseen, jollei perussäädöksessä erikseen muutoin säädetä.

3. Hakijan taloudelliset tai toiminnalliset edellytykset tarkistetaan muun muassa 173 artiklassa tarkoitettujen liiteasiakirjojen perusteella.

4. Taloudellisten edellytysten tarkistamista koskevia säännöksiä ei sovelleta luonnollisiin henkilöihin, joille on myönnetty apuraha, eikä julkisoikeudellisiin yhteisöihin tai 43 artiklassa tarkoitettuihin kansainvälisiin järjestöihin.

Kun kyseessä on 163 artiklassa tarkoitettu yhteistyökumppanuus, tarkistaminen suoritetaan ennen puitesopimuksen tekemistä.

177 artikla

Avustusten myöntämisperusteet

(Varainhoitoasetuksen 115 artiklan 2 kohta)

1. Avustusten myöntämisperusteet julkaistaan ehdotuspyynnössä.

2. Myöntämisperusteiden ansiosta avustukset voidaan myöntää toimille, joilla yhteisön ohjelma voidaan toteuttaa varmasti ja kaikkein tehokkaimmin, tai yhteisöille, joiden toimintasuunnitelmassa tavoitellaan samaa tulosta. Myöntämisperusteita määriteltäessä otetaan myös huomioon yhteisön varojen moitteettoman hoidon vaatimus.

Kyseisiä perusteita soveltamalla ehdotetuista toimista tai toimintasuunnitelmista kyetään valitsemaan ne, joiden avulla komissio voi varmistua tavoitteidensa ja painopisteidensä noudattamisesta ja jotka takaavat yhteisön rahoituksen näkyvyyden.

3. Myöntämisperusteet määritellään niin, että niitä voidaan jälkeenpäin arvioida.

178 artikla

Hakemusten arviointi ja avustusten myöntäminen

(Varainhoitoasetuksen 116 artikla)

1. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä nimittää avustusten arviointikomitean, paitsi jos komissio on tehnyt tiettyä alakohtaista ohjelmaa koskevan päätöksen.

Komiteassa on vähintään kolme henkilöä vähintään kahdesta komission organisaatioyksiköstä, joista toinen ei saa olla toisen alaisuudessa. Eturistiriitojen välttämiseksi henkilöihin sovelletaan varainhoitoasetuksen 52 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia.

Jos edustustoissa ja 254 artiklassa tarkoitetuissa paikallisyksiköissä sekä 160 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa valtuutuksen saaneissa yhteisöissä ei ole erillisiä yksiköitä, niihin ei sovelleta toisistaan riippumattomia organisaatioyksiköitä koskevia vaatimuksia.

Ulkopuoliset asiantuntijat voivat avustaa komiteaa toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän päätöksellä.

2. Arviointikomitea voi pyytää hakijaa täydentämään hakemustaan taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä koskevien todisteiden osalta ja esittämään tarvittavat todisteet komitean esittämässä määräajassa.

3. Kun arviointikomitea on saanut työnsä päätökseen, sen jäsenet allekirjoittavat selvityksen, jossa käydään läpi kaikki komitean tarkastelemat ehdotukset, arvioidaan niiden laatua ja todetaan, minkä ehdotusten rahoittaminen tulee kysymykseen. Tarvittaessa selvityksessä luokitellaan käsitellyt ehdotukset.

Se säilytetään myöhempää käyttöä varten.

4. Tämän jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä tekee päätöksensä, jossa mainitaan ainakin:

a) päätöksen sisältö ja myönnetyn avustuksen kokonaismäärä;

b) avustuksen saajien nimet, toimien nimet ja hyväksyttyjen avustusten määrä sekä päätöksen perustelut, myös silloin kun päätös poikkeaa arviointikomitean lausunnosta;

c) hylättyjen hakijoiden nimet ja hylkäysperusteet.

5. Edellä 1-4 kohtien säännöksiä ei sovelleta perussäädöksessä yksilöityihin avustuksen saajiin.

179 artikla

Hakijoille ilmoittaminen

(Varainhoitoasetuksen 116 artikla)

Hakijoille on ilmoitettava päätöksestä viidentoista kalenteripäivän kuluessa siitä, kun päätös avustuksen myöntämisestä on toimitettu avustuksen saajille.

4 LUKU

Maksaminen ja valvonta

180 artikla

Maksuvaatimusten perustelut

(Varainhoitoasetuksen 117 artikla)

1. Kun avustuksesta suoritettavat ennakkomaksut jaetaan useaan erään, kukin uusi maksuerä maksetaan vasta kun vähintään 70 prosenttia aiemmin suoritetun ennakkomaksun kokonaismäärästä on käytetty. Avustuksen saajan on esitettävä maksuvaatimuksensa tueksi kustannusselvitys.

2. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi vaatia riskianalyysin perusteella maksun suorittamiseksi ulkoista tilintarkastusta, jonka suorittaa hyväksytty tilintarkastaja. Tilintarkastuskertomus liitetään toimintaa tai toimea koskevaan avustuksen maksuvaatimukseen ja sen tarkoituksena on todistaa, että tarkastettujen tilien tiedot ovat oikeat ja luotettavat ja että niiden tueksi esitetään riittävät tositteet.

Ulkoinen tilintarkastus on pakollinen:

a) toimea koskevan avustuksen osalta kun:

i) avustussopimukseen liittyvien ennakkomaksujen tai välimaksujen yhteenlaskettu määrä ylittää varainhoitovuonna 750000 euroa;

ii) loppumaksut ovat yli 150000 euroa.

b) toiminta-avustusten osalta kun maksut ylittävät varainhoitovuonna 75000 euroa.

Toisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tarkastus ei kuitenkaan ole tarpeen ennakkomaksun ensimmäisen maksuerän osalta.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi selvitettyään hallintoon liittyvät riskit vapauttaa tarkastusvaatimuksesta

a) julkisyhteisöt ja 43 artiklassa tarkoitetut kansainväliset järjestöt;

b) humanitaarista apua ja kriisitilanteidenhallintaa koskevien avustusten saajat, lukuunottamatta loppumaksujen osalta.

Toisen alakohdan a ja b alakohdassa säädettyjä kynnysarvoja sovelletaan saajakohtaisesti avustussopimuksissa, joissa komissio sitoutuu useaan avustuksen saajaan.

181 artikla

Kiinteät avustusosuudet

(Varainhoitoasetuksen 117 artikla)

1. Apurahoja ja palkintoja lukuun ottamatta perussäädöksessä voidaan sallia, että alle 5000 euron avustusosuudet maksetaan kiinteämääräisinä summina tai käytetään yksikkökustannustaulukoita.

Yhteisrahoituksen, yleishyödyllisyyden ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattamisen varmistamiseksi toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tarkistaa kiinteät avustusosuudet ja maksutaulukot vähintään joka toinen vuosi. Määrät ja taulukot hyväksyy komissio.

2. Avustussopimuksessa voidaan sallia, että avustuksen saajalle korvataan kiinteämääräisesti:

a) yleiskulut niin, että korvataan enintään seitsemän prosenttia toimen tukikelpoisista kustannuksista, jollei saajalle makseta yhteisön talousarviosta rahoitettavaa toiminta-avustusta;

b) tietyt matkakulut komission vuosittain hyväksymän päivärahataulukon mukaisesti.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu enimmäismäärä voidaan ylittää komission perustelemalla päätöksellä.

182 artikla

Etukäteen annettavat vakuudet

(Varainhoitoasetuksen 118 artikla)

1. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi vaatia avustuksen saajalta etukäteen vakuuden ennakkomaksujen suorittamiseen liittyvien taloudellisten riskien rajoittamiseksi.

2. Jos ennakkomaksun määrä on yli 80 prosenttia avustuksen kokonaismäärästä tai yli 300000 euroa, maksu voidaan suorittaa vasta, kun avustuksen saaja on asettanut etukäteen vakuuden, jonka toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä arvioi ja hyväksyy.

Ulkoisiin toimiin osallistuvilta valtiosta riippumattomilta järjestöiltä vakuus vaaditaan niitä ennakkomaksuja varten, joiden määrä on yli miljoona euroa tai yli 90 prosenttia koko avustuksesta.

Vakuuden on oltava voimassa riittävän pitkään, jotta se voidaan tarvittaessa hyödyntää.

3. Vakuus hankitaan jäsenvaltioon sijoittautuneelta pankilta tai hyväksytyltä rahoituslaitokselta.

Tällaisen vakuuden sijasta voidaan antaa kolmannen omavelkainen takaus tai saman avustussopimuksen sopimuspuolina olevien avustuksen saajien yhteisvastuullinen takaus.

Takaus annetaan euromääräisenä.

Sen tarkoituksena on saada kyseinen laitos, kolmas tai muut avustuksen saajat vastaamaan peruuttamattomasti yhteisvastuullisena tai omavelkaisena takaajana avustuksen saajan velvoitteista.

4. Vakuus vapautetaan sitä mukaa kuin ennakkomaksu vähennetään avustuksen saajalle avustussopimusehtojen mukaisesti suoritetuista väli- tai loppumaksuista.

5. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi poiketa 2 kohdassa säädetystä menettelystä julkisoikeudellisten yhteisöjen tai 43 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten järjestöjen hyväksi.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi vapauttaa kyseisestä menettelystä myös ne avustuksen saajat, jotka ovat tehneet kumppanuutta koskevan puitesopimuksen 163 artiklan mukaisesti.

183 artikla

Avustuksen keskeyttäminen ja pienentäminen

(Varainhoitoasetuksen 119 artikla)

1. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä keskeyttää avustuksen maksamisen ja menettelyvaiheesta riippuen joko pienentää sen määrää tai pyytää avustuksen saajaa tai saajia palauttamaan asianmukaisen osuuden avustuksesta, jos

a) hyväksytty toimi tai toimintasuunnitelma jää toteuttamatta, toteutetaan puutteellisesti tai toteutetaan vain osittain tai myöhässä;

b) maksettu määrä on suurempi kuin avustussopimuksessa vahvistettu enimmäisrahoitus, esimerkiksi kun hyväksytty toimi tai toimintasuunnitelma on toteutettu alun perin arvioitua pienemmin kustannuksin;

c) jos toimen talousarvio tai toimintatalousarvio osoittautuu toimen päätyttyä ylijäämäiseksi.

2. Maksut voidaan keskeyttää myös, jos muita avustussopimuksen lausekkeita oletetaan rikotun. Keskeyttämisen aikana voidaan tarkistaa, onko lausekkeita todella rikottu ja korjata mahdolliset rikkeet.

5 LUKU

Toteuttaminen

184 artikla

Toiminnan toteuttamiseksi tehtävät julkiset hankinnat

(Varainhoitoasetuksen 120 artikla)

1. Kun avustettujen toimien toteuttaminen edellyttää julkisia hankintoja, avustusten saajien on tehtävä hankinnat kokonaistaloudellisesti edullisimman eli parhaimman hinta-laatu-suhteen sisältävän tarjouksen perusteella ja noudatettava mahdollisten toimeksisaajien suhteen avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita sekä huolehdittava siitä, ettei eturistiriitoja synny.

2. Edellä 1 kohtaa varten toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi asettaa avustusten saajille erityissääntöjä, joissa otetaan huomioon kyseisten hankintojen arvo, yhteisön rahoitusosuuden suhteellinen osuus toimen kokonaiskustannuksista ja hallintoon liittyvät riskit.

Tällaisista säännöistä määrätään avustussopimuksessa.

VII OSASTO

TILINPÄÄTÖS JA KIRJANPITO

1 LUKU

Tilinpäätös

185 artikla

Selvitys varainhoitovuoden budjetti- ja taloushallinnosta

(Varainhoitoasetuksen 122 artikla)

Varainhoitovuoden budjetti- ja taloushallintoa koskevassa selvityksessä esitetään luotettavat tiedot:

a) varainhoitovuoden tavoitteiden toteutumisesta moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti,

b) taloudellisesta asemasta ja tapahtumista, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi varainhoitovuoden aikana toteutettuihin toimiin.

186 artikla

Kirjanpitoperiaatteista poikkeaminen

(Varainhoitoasetuksen 124 artikla)

Jos tilinpitäjät katsovat, että 187-194 artiklassa säädetyistä kirjanpitoperiaatteista on jossakin tilanteessa poikettava, poikkeamisesta ilmoitetaan ja se perustellaan 203 artiklassa tarkoitetuissa liitetiedoissa.

187 artikla

Toimintojen jatkuvuuden periaate

(Varainhoitoasetuksen 124 artikla)

1. Toimintojen jatkuvuuden periaate edellyttää, että toimielimet ja varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetut elimet katsotaan tilinpäätöksen laadintaa varten perustetuiksi määräämättömäksi ajaksi.

2. Jos on olemassa objektiivista tietoa siitä, että toimielin tai varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitettu elin on lopettamassa toimintansa, tilinpitäjä esittää tämän tiedon liitetiedoissa ja ilmoittaa syyt toiminnan lopettamiseen. Hän soveltaa kirjanpitosääntöjä asianomaisen toimielimen tai elimen likvidaatioarvon määrittämiseksi.

188 artikla

Varovaisuusperiaate

(Varainhoitoasetuksen 124 artikla)

Varovaisuusperiaate merkitsee, ettei varoja tai tuottoja arvosteta liian suuriksi eikä velkoja tai kuluja liian pieniksi. Varovaisuusperiaate ei kuitenkaan salli piileviä tai kohtuuttomia varauksia.

189 artikla

Kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuuden periaate

(Varainhoitoasetuksen 124 artikla)

1. Kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuuden periaate edellyttää, ettei tilinpäätöksen osien rakennetta, kirjanpitomenetelmiä ja arvostussääntöjä muuteta eri varainhoitovuosien välillä.

2. Komission tilinpitäjä saa poiketa kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuuden periaatteesta ainoastaan poikkeustapauksissa:

a) jos kirjanpitoa pitävän yksikön toimintojen luonne merkittävästi muuttuu;

b) jos kirjanpitotapahtumien esitystapa paranee muutoksen ansiosta.

190 artikla

Tietojen vertailtavuuden periaate

(Varainhoitoasetuksen 124 artikla)

1. Tietojen vertailtavuuden periaate edellyttää, että jokaiseen tilinpäätöserään merkitään myös vastaavan erän määrä edelliseltä varainhoitovuodelta.

2. Jos jonkin tilinpäätöserän esitystapaa tai luokittelua muutetaan 1 kohtaa sovellettaessa, vastaavat määrät edellisvuodelta saatetaan vertailukelpoiseen muotoon ja luokitellaan uudelleen.

Jos uudelleenluokittelu ei ole mahdollista, asiasta on ilmoitettava 203 artiklassa tarkoitetuissa liitetiedoissa.

191 artikla

Olennaisuuden periaate

(Varainhoitoasetuksen 124 artikla)

1. Olennaisuuden periaate edellyttää, että kaikki tarvittavan tiedon kannalta merkitykselliset tapahtumat esitetään tilinpäätöksessä. Niiden suhteellinen merkitys arvioidaan tapahtuman luonteen tai sen sisältämän rahamäärän mukaan.

2. Tapahtumia voidaan koota yhteen, jos:

a) ne ovat luonteeltaan samanlaisia, vaikka kyseessä olisivat merkittävän suuret rahamäärät;

b) tapahtumien rahamäärät ovat vähäisiä;

c) yhteenkokoaminen selkeyttää tilinpäätöstä.

192 artikla

Bruttoperiaate

(Varainhoitoasetuksen 124 artikla)

Bruttoperiaate merkitsee, että saamisia ja velkoja tai kuluja ja tuottoja voidaan vähentää toisistaan ainoastaan silloin kun kulut ja tuotot kuuluvat samaan tapahtumaan, samanlaisiin tapahtumiin tai suojautumistoimenpiteisiin ja kun ne eivät ole yksittäiserinä merkittävän suuria.

193 artikla

Sisältöpainotteisuuden periaate

(Varainhoitoasetuksen 124 artikla)

Sisältöpainotteisuuden periaate edellyttää, että kirjanpitotapahtumat esitetään tilinpäätöksessä niiden taloudellisen luonteen mukaan.

194 artikla

Suoriteperusteisen kirjanpidon periaate

(Varainhoitoasetuksen 125 artikla)

1. Suoriteperusteisen kirjanpidon periaate tarkoittaa, että kirjanpitotapahtumat viedään kirjanpitoon niiden tapahtumahetkellä eikä menojen ja tulojen maksuhetkellä. Ne viedään sen varainhoitovuoden tileille, joihin ne liittyvät.

2. Varainhoitoasetuksen 133 artiklassa säädetyistä kirjanpitomenetelmistä käy ilmi peruste kunkin tapahtuman viemiseen kirjanpitoon.

195 artikla

Vastaavien ja vastattavien arvostaminen

(Varainhoitoasetuksen 125 artikla)

1. Vastaavat ja vastattavat arvostetaan hankinta- tai tuotantokustannushintaan. Muusta käyttöomaisuudesta kuin rahoitusomaisuudesta ja perustamismenoista tehdään kuitenkin poistot. Vastaavien arvon heikentyessä voidaan lisäksi tehdä arvonalennus ja vastattavien arvon kohotessa voidaan tehdä varaus.

2. Varainhoitoasetuksen 133 artiklassa säädetyissä kirjanpitosäännöissä ja -menetelmissä voidaan määrätä, että kaikki erät tai vain osa niistä arvostetaan muuhun kuin hankintahintaan.

196 artikla

Varaukset

(Varainhoitoasetuksen 125 artikla)

Varaus tehdään ainoastaan, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) on olemassa velvoite, joka perustuu aikaisempaan tapahtumaan;

b) on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä ilmentävien voimavarojen siirtymistä pois tilinpäätöksen antavasta yksiköstä;

c) velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti.

197 artikla

Taseen rakenne

(Varainhoitoasetuksen 126 artikla)

1. Tase muodostuu erilaisista eristä, jotka ryhmitellään otsakkeisiin ja alaotsakkeisiin.

2. Vastaavaa-puolen erät luokitellaan likvidiysjärjestyksessä ja vastattavaa-puolen erät velkojien maksunsaantijärjestyksessä.

198 artikla

Taseessa esitettävät tiedot

(Varainhoitoasetuksen 126 artikla)

Tilinpitäjä esittää taseessa vähintään seuraavat erät:

Vastaavaa

- Perustamismenot

- Aineettomat hyödykkeet

- Aineelliset hyödykkeet

- Pitkäaikaiset sijoitukset

- Yli vuoden kuluttua erääntyvät saamiset

- Vaihto-omaisuus

- Enintään vuoden kuluttua erääntyvät saamiset

- Rahavarat ja muut vastaavat erät

- Siirtosaamiset

Vastattavaa

- Oma pääoma (muodostuu varainhoitovuoden taloudellisesta tuloksesta, edellisiltä varainhoitovuosilta siirretystä tuloksesta ja rahastoista)

- Varaukset

- Yli vuoden kuluttua erääntyvät velat

- Enintään vuoden kuluttua erääntyvät velat

- Siirtovelat

199 artikla

Tuloslaskelma

(Varainhoitoasetuksen 126 artikla)

Tuloslaskelmassa esitetään varainhoitovuoden tuotot ja kulut, jotka luokitellaan niiden luonteen mukaan.

200 artikla

Tuloslaskelmassa esitettävät tiedot

(Varainhoitoasetuksen 126 artikla)

Tilinpitäjä noudattaa tuloslaskelman laadinnassa vähintään seuraavanlaista kaavaa:

Toiminnan tuotot

- Toiminnan kulut

= Toiminnan tulos

+/- Rahoitustulos

= Tavanomaisen toiminnan tulos

+/- Satunnaiset erät

= Varainhoitovuoden tulos

201 artikla

Rahavirtalaskelma

(Varainhoitoasetuksen 126 artikla)

Rahavirtalaskelmassa esitetään rahavirran liikkeet.

Rahavirtalaskelma muodostuu seuraavista osista:

a) käteisvarat,

b) pankkitilit ja -talletukset

c) muut rahavarat, jotka voidaan muuttaa helposti rahaksi ja joiden arvo on vakaa.

202 artikla

Rahavirtojen luokittelu

(Varainhoitoasetuksen 126 artikla)

1. Rahavirtalaskelmassa esitetään rahavirrat jaoteltuina toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtoihin.

2. Toiminnan rahavirrassa esitetään varsinaisesta toiminnasta johtuvat rahavirrat.

3. Investointien rahavirrassa esitetään käyttöomaisuuden hankinnasta tai myynnistä johtuvat rahavirrat.

4. Rahoituksen rahavirrassa esitetään lainanannosta ja lainanotosta ja muista rahoituslähteistä johtuvat rahavirrat.

203 artikla

Tilinpäätöksen liitetiedot

(Varainhoitoasetuksen 126 artikla)

Varainhoitoasetuksen 126 artiklassa tarkoitetut liitetiedot ovat erottamaton osa tilinpäätöstä. Liitetiedoissa esitetään ainakin seuraavat tiedot:

a) tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, -säännöt ja -menetelmät;

b) lisätiedot, joita ei esitetä tilinpäätöslaskelmissa mutta jotka ovat tarpeen oikean kuvan antamiseksi;

c) taseen ulkopuoliset sitoumukset, joissa esitetään oikeudet ja velvoitteet, jotka eivät näy taseessa ja jotka voivat vaikuttaa merkittävästi asianomaisen yksikön varoihin ja velkoihin, taloudelliseen asemaan tai tulokseen.

204 artikla

Lisätiedot

(Varainhoitoasetuksen 126 artikla)

Lisätiedot esitetään ristiinviittauksina tilinpäätöseriin ja samassa järjestyksessä kuin ne erät, joita ne koskevat.

205 artikla

Talousarvion toteutumalaskelma

(Varainhoitoasetuksen 127 artikla)

1. Talousarvion toteutumalaskelma sisältää:

a) tiedot tuloista, joista esitetään:

i) talousarvion tuloarvioiden muutokset;

ii) talousarvion tulojen toteutuminen;

iii) varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset;

b) tiedot kaikkien käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen muutoksista;

c) tiedot siitä, miten käytettävissä olevat maksusitoumusmäärärahat ja maksumäärärahat on käytetty;

d) tiedot maksamatta olevien, edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettyjen tai kuluvan varainhoitovuoden aikana tehtyjen sitoumusten kehityksestä.

2. Tulotietojen liitteenä esitetään myös jäsenvaltiokohtainen selvitys varainhoitovuoden lopulla perimättä olevista omista varoista, joista on tehty perintämääräys.

206 artikla

Talousarvion toteutumalaskelman liitetiedot

(Varainhoitoasetuksen 127 artikla)

Varainhoitoasetuksen 127 artiklassa tarkoitetuissa talousarvion toteutumalaskelman liitetiedoissa esitetään ainakin:

a) tiedot budjettiperiaatteista, määrärahalajit ja talousarvion rakenne;

b) tiedot maksattamatta olevista sitoumuksista;

c) tiedot, joita tarvitaan talousarvion toteutuman ymmärtämiseksi.

2 LUKU

(Varainhoitoasetuksen 3 luku)

Kirjanpito

1 jakso

Kirjanpidon järjestäminen

207 artikla

Kirjanpidon järjestäminen

(Varainhoitoasetuksen 132 artikla)

1. Kunkin toimielimen ja varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetun elimen tilinpitäjä laatii kirjallisen esityksen oman toimielimensä kirjanpidon järjestämisestä ja menetelmistä ja pitää sen ajan tasalla.

2. Tilinpäätöksen laatimisessa käytetään mahdollisimman vähän kirjanpidon ulkopuolisia tietoja.

3. Tulot ja menot kirjataan 208 artiklassa tarkoitettuun tietojenkäsittelyjärjestelmään tapahtuman taloudellisen luonteen mukaisesti juoksevina tuloina tai menoina tai pääomana.

208 artikla

Tietojenkäsittelyjärjestelmät

(Varainhoitoasetuksen 132 artikla)

1. Kirjanpidossa käytetään integroitua tietojenkäsittelyjärjestelmää.

2. Kirjanpidossa käytettävistä tietojenkäsittelyjärjestelmistä ja niiden osajärjestelmistä on annettava täydellinen kuvaus.

Kuvauksessa määritellään, mitä kukin tietue sisältää, ja esitetään tarkasti, miten yksittäiset tapahtumat järjestelmässä käsitellään. Kuvauksessa esitetään, miten järjestelmässä taataan, että jokaista tapahtumaa voidaan seurata kirjausketjun loppuun saakka, ja mitä muutoksia tietojenkäsittelyjärjestelmiin ja niiden osajärjestelmiin on tehty, jotta muutosten luonne ja tekijä saadaan aina selville.

Kirjanpidossa käytettäviä tietojenkäsittelyjärjestelmiä ja niiden osajärjestelmiä koskevissa kuvauksissa on myös mainittava, miten kyseiset järjestelmät ovat yhteydessä keskuskirjanpitojärjestelmään, esimerkiksi miten tietoja siirretään ja saldoja täsmäytetään.

3. Tietojenkäsittelyjärjestelmien ja niiden osajärjestelmien käyttöoikeus on ainoastaan henkilöillä, jotka on mainittu kunkin toimielimen ylläpitämässä ja päivittämässä valtuutettujen käyttäjien luettelossa.

2 jakso

Kirjanpitokirjat

209 artikla

Kirjanpitokirjat

(Varainhoitoasetuksen 135 artikla)

1. Kukin toimielin tai varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitettu elin pitää päiväkirjaa, pääkirjaa ja inventaaria.

2. Kirjanpitokirjat koostuvat sähköisistä asiakirjoista, jotka ovat tilinpitäjän tiedossa ja joiden perusteella tapahtumat ovat todennettavissa.

3. Päiväkirjan kirjaukset siirretään pääkirjaan, jossa tilit on eritelty 212 artiklassa tarkoitetun tililuettelon mukaisesti.

4. Päiväkirjan ja pääkirjan tilit voidaan eritellä tarvittavalla määrällä apukirjoja.

5. Apukirjanpidon kirjaukset viedään vähintään kuukausittain päiväkirjaan ja pääkirjaan.

210 artikla

Koetase

(Varainhoitoasetuksen 135 artikla)

Kukin toimielin ja varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitettu elin laatii koetaseen, jossa esitetään kaikki liikekirjanpidon tilit sekä varainhoitovuoden aikana päätetyt tilit, joista käy kaikista ilmi:

a) tilin numero,

b) kuvaus,

c) veloitusten kokonaismäärä,

d) hyvitysten kokonaismäärä,

e) saldo.

211 artikla

Inventaari

(Varainhoitoasetuksen 135 artikla)

1. Inventaari on luettelo kaikista vastaavaa- ja vastattavaa-puolen eristä sekä kaikista sitoumuksista. Niistä mainitaan määrä ja arvo inventointipäivänä.

2. Inventaaria koskevat tiedot säilytetään ja ne järjestetään niin, että jokaisen koetaseessa esitetyn tilin sisältö voidaan perustella.

3. Omaisuusluettelon osalta sovelletaan 220-227 artiklan säännöksiä.

3 jakso

Tililuettelo

212 artikla

Tililuettelo

(Varainhoitoasetuksen 135 artikla)

1. Tililuettelon vahvistaa komission tilinpitäjä.

2. Tilit on ryhmitelty tililuetteloon luokittain.

Kukin luokka voidaan jakaa tarvittaessa ryhmiin ja alaryhmiin.

3. Tililuettelon on sisällettävä ainakin seuraavat tililuokat:

a) tasetileistä:

i) luokka 1: oman pääoman, varausten ja yli vuoden kuluttua erääntyvien velkojen tilit,

ii) luokka 2: perustamismenojen, käyttöomaisuushyödykkeiden ja yli vuoden kuluttua erääntyvien saamisten tilit,

iii) luokka 3: vaihto-omaisuustilit,

iv) luokka 4: enintään vuoden kuluttua erääntyvien saamisten ja velkojen tilit,

v) luokka 5: rahoitustilit,

b) tulostileistä:

i) luokka 6: kulutilit,

ii) luokka 7: tuottotilit,

c) erityistileistä:

luokat 8 ja 9: erityistilit,

d) taseen ulkopuolisista tapahtumista:

luokka 0: taseen ulkopuoliset tapahtumat.

4. Kunkin tilin ja tililuokan sisältö ja toiminta määritellään tililuettelossa.

4 jakso

Kirjausten tekeminen

213 artikla

Kirjaukset

(Varainhoitoasetuksen 135 artikla)

1. Kirjaukset tehdään kahdenkertaisen kirjanpidon menetelmää noudattaen, jolloin kaikki kirjanpitoon viedyt tapahtumat tai muutokset kirjauksen kohteena olevilla tileillä näkyvät yhtä suurina kirjauksina debet- ja kredit-puolella.

2. Muista kuin euromääräisistä tapahtumista lasketaan vastaavat euromääräiset erät, jotka viedään kirjanpitoon.

Valuuttamääräiset tapahtumat tileillä, jotka voidaan uudelleenarvostaa, arvostetaan uudelleen viimeistään tilinpäätöksen laadintahetkellä.

Uudelleenarvostus tehdään 8 artiklan mukaisten kurssien perusteella.

Kurssi, jota käytetään euron ja muiden valuuttojen välisissä muuntotoimenpiteissä 31 päivänä joulukuuta vuonna n annettavan taseen laatimisessa, on vuoden n - 1 viimeisen arkipäivän kurssi.

214 artikla

Kirjauksen sisältämät tiedot

(Varainhoitoasetuksen 135 artikla)

Kirjauksesta on käytävä ilmi sen alkuperä, sisältö, kirjaustunnus sekä sitä koskevat tositteet.

215 artikla

Tositteet

(Varainhoitoasetuksen 135 artikla)

1. Kukin kirjaus perustuu päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joko kirjalliseen kuittiin tai muuhun tietovälineeseen, joka on luotettava ja jonka avulla kirjauksen sisältö säilyy 49 artiklassa tarkoitetun ajan.

2. Samassa paikassa ja samana päivänä suoritetut samanluonteiset tapahtumat voidaan koota samaan tositteeseen.

216 artikla

Kirjausten vieminen päiväkirjaan

(Varainhoitoasetuksen 135 artikla)

Kirjanpitotapahtumat viedään päiväkirjaan käyttäen yhtä seuraavista tavoista, jotka eivät sulje pois toisiaan:

a) joko päivä- ja tapahtumakohtaisesti,

b) tai laatimalla kuukausittain tapahtumayhteenveto ja säilyttämällä kaikki asiakirjat, joiden perusteella tapahtumat voidaan varmentaa päivä- ja tapahtumakohtaisesti.

217 artikla

Kirjauksen vahvistaminen

(Varainhoitoasetuksen 135 artikla)

1. Päiväkirjaan ja inventaariin tehtyjen kirjausten lopullisuus varmistetaan vahvistamismenettelyllä, jonka jälkeen kirjausten muuttaminen ja poistaminen ovat kiellettyjä.

2. Ennen lopullisen tilinpäätöksen esittämistä sovelletun päättämismenettelyn tarkoituksena on vahvistaa aikajärjestys ja taata, että kirjaukset pysyvät muuttumattomina.

5 jakso

Täsmäyttäminen ja varmentaminen

218 artikla

Tilien täsmäyttäminen

(Varainhoitoasetuksen 135 artikla)

1. Kunkin koetaseen saldo täsmäytetään määräajoin ja viimeistään tilinpäätöksen laadintahetkellä niiden järjestelmien tietoihin, joilla tulojen ja menojen hyväksyjät hallinnoivat varoja ja velkoja ja lisäävät kirjanpitojärjestelmään päivittäin tietoja.

2. Tilinpitäjä tarkastaa säännöllisin väliajoin ja viimeistään tilinpäätöksen laadintahetkellä, että 209 artiklassa tarkoitetun inventaarin tiedot ovat todenmukaisia ja tarkastaa varsinkin:

a) pankkitalletukset täsmäyttämällä rahoituslaitosten toimittamat tiliotteet,

b) käteisvarat täsmäyttämällä ne kassakirjan tietojen kanssa.

Käyttöomaisuustilit tarkastetaan 224 artiklan säännösten mukaisesti.

3. Toimielinten väliset tilit täsmäytetään sekä tarkastetaan ja hyväksytään kuukausittain.

4. Tilinpitäjä tarkastaa väliaikaistilit vuosittain, jotta ne voidaan tarkastaa ja hyväksyä mahdollisimman nopeasti.

6 jakso

Talousarviokirjanpito

219 artikla

Talousarviokirjanpidon sisältämät tiedot ja kirjanpidon pitäminen

(Varainhoitoasetuksen 137 artikla)

1. Talousarviokirjanpidosta käy ilmi talousarvion kunkin alajaottelun osalta:

a) menojen osalta:

i) alkuperäisessä talousarviossa vahvistetut määrärahat, lisätalousarvioihin otetut määrärahat, edelliseltä vuodelta siirretyt määrärahat, kannettujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen perusteella avatut määrärahat, määrärahojen siirrot talousarvion osasta toiseen sekä näin käyttöön saatujen määrärahojen kokonaismäärä;

ii) varainhoitovuoden aikana tehdyt maksusitoumukset ja suoritetut maksut;

b) tulojen osalta:

i) alkuperäiseen talousarvioon otetut ennakkoarviot, lisätalousarvioihin otetut ennakkoarviot, käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ja näin määritettyjen ennakkoarvioiden kokonaismäärä;

ii) varainhoitovuoden vahvistetut ja perityt saamiset;

c) aiemmilta varainhoitovuosilta maksamatta jääneet maksusitoumukset ja perimättä jääneet tulot.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut maksusitoumusmäärärahat ja maksumäärärahat kirjataan erikseen ja niitä seurataan erikseen.

Talousarviokirjanpitoon viedään myös Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastoa koskevat alustavat kokonaissitoumukset ja niitä vastaavat maksut.

Kyseiset maksusitoumukset esitetään suhteessa EMOTR:n tukiosaston kokonaismäärärahoihin.

2. Talousarviokirjanpidossa voidaan seurata erikseen:

a) edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettyjen määrärahojen ja varainhoitovuoden määrärahojen käyttöä;

b) maksattamatta olevien sitoumusten maksattamista.

Tulojen osalta seurataan erikseen aiemmilta varainhoitovuosilta perimättä jääneitä saamisia.

3. Talousarviokirjanpitoa voidaan kehittää kustannuslaskennan suuntaan.

4. Talousarviokirjanpito järjestetään koneellisesti tai käyttäen kirjanpitokirjoja tai kortistoja.

3 LUKU

(Varainhoitoasetuksen 4 luku)

Omaisuusluettelo

220 artikla

Omaisuusluettelo

(Varainhoitoasetuksen 138 artikla)

Omaisuusluettelojärjestelmän laatii tulojen ja menojen hyväksyjä tilinpitäjän avustuksella. Omaisuusluettelojärjestelmä tuottaa kaikki kirjanpitoon ja omaisuuden säilyttämiseen tarvittavat tiedot.

221 artikla

Omaisuuden säilyttäminen

(Varainhoitoasetuksen 138 artikla)

Kukin toimielin vahvistaa omalta osaltaan määräykset, jotka koskevat taseessa esitetyn omaisuuden säilyttämistä, ja määrittelevät luettelojärjestelmästä vastaavat hallintoyksiköt.

222 artikla

Omaisuuserien merkitseminen omaisuusluetteloon

(Varainhoitoasetuksen 138 artikla)

Omaisuusluetteloon merkitään ja käyttöomaisuustileille kirjataan kaikki hankitut hyödykkeet, joiden hankintahinta tai tuotantokustannushinta on 420 euroa tai enemmän, joiden käyttöaika on yli vuoden ja jotka eivät ole kulutushyödykkeitä.

223 artikla

Omaisuusluettelon sisältö

(Varainhoitoasetuksen 138 artikla)

Omaisuusluettelossa annetaan riittävä kuvaus hyödykkeestä, sen sijainnista, hankintapäivästä ja yksikköhinnasta.

224 artikla

Omaisuusluettelon tarkastaminen

(Varainhoitoasetuksen 138 artikla)

Toimielimet varmistavat omaisuusluetteloita tarkastaessaan, että kukin hyödyke on olemassa ja että se on omaisuusluetteloon tehtyjen merkintöjen mukainen. Tarkastus toimitetaan osana vuotuista tarkastusohjelmaa; aineelliset ja aineettomat hyödykkeet tarkastetaan kuitenkin vähintään kolme kertaa vuodessa.

225 artikla

Omaisuuden jälleenmyynti

(Varainhoitoasetuksen 138 artikla)

Toimielinten ja varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitettujen elinten jäsenet, virkamiehet tai toimihenkilöt ja muu henkilöstö voivat hankkia kyseisten toimielinten ja elinten myymää omaisuutta ainoastaan julkisessa huutokaupassa.

226 artikla

Käyttöomaisuuden myyntimenettely

(Varainhoitoasetuksen 138 artikla)

1. Käyttöomaisuuden myynnistä ilmoitetaan asiaankuuluvin paikallisin ilmoitusmenettelyin, kun omaisuuden yksikkökohtainen hankinta-arvo on 8100 euroa tai enemmän. Myyntisopimus voidaan tehdä aikaisintaan neljäntoista kalenteripäivän kuluttua ilmoituksen viimeisestä julkaisemispäivästä.

Myynnistä julkaistaan ilmoitus Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, kun omaisuuden yksikkökohtainen hankinta-arvo on 391100 euroa tai enemmän. Ilmoitus voidaan julkaista myös jäsenvaltioiden lehdissä. Myyntisopimus voidaan tehdä aikaisintaan kuukauden kuluttua siitä, kun ilmoitus on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Ilmoittamisesta voidaan luopua, jos siitä aiheutuvat kustannukset ovat suuremmat kuin myynnistä saatavaksi arvioitu voitto.

3. Toimielinten on pyrittävä myymään omaisuus aina mahdollisimman hyvään hintaan.

227 artikla

Käyttöomaisuuden luovutus

(Varainhoitoasetuksen 138 artikla)

Tulojen ja menojen hyväksyjän on laadittava laskelma tai selvitys omaisuusluetteloon merkityn omaisuuden vastikkeellisesta tai vastikkeettomasta luovutuksesta, sen romutuksesta, vuokraamisesta, varkaudesta tai muiden syiden vuoksi tapahtuneesta katoamisesta.

Laskelmassa tai selvityksessä mainitaan varsinkin, onko yhteisöjen virkamiehen tai toimihenkilön tai jonkun muun henkilön korvattava omaisuus omalla kustannuksellaan.

Kun kiinteää omaisuutta tai suuria rakennelmia annetaan käyttöön ilmaiseksi, siitä on laadittava sopimus, joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain alustavan talousarvioesityksen yhteydessä.

TOINEN OSA

ERITYISSÄÄNNÖKSET

I OSASTO

(VARAINHOITOASETUKSEN II OSASTO)

RAKENNERAHASTOT

228 artikla

Ennakoiden takaisinmaksu

(Varainhoitoasetuksen 157 artikla)

Tukitoimenpiteen yhteydessä maksettujen ennakoiden täydellinen tai osittainen takaisinmaksu ei rakennerahastoja ja koheesiorahastoa koskevien säädösten mukaisesti johda asianomaisen rahaston rahoitusosuuden supistamiseen.

Takaisinmaksetut määrät ovat varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

II OSASTO

(VARAINHOITOASETUKSEN III OSASTO)

TUTKIMUS

229 artikla

Toimintamuodot

(Varainhoitoasetuksen 160 artikla)

1. Tutkimustoiminnan ja teknologian kehittämistoiminnan määrärahoilla toteutetaan suoria toimia, EY:n perustamissopimuksen 166 artiklassa tarkoitettuun tutkimuksen puiteohjelmaan kuuluvia epäsuoria toimia sekä kyseisen sopimuksen 165 artiklassa tarkoitettuja toimia osallistumalla yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) kilpailuttamiin ohjelmiin ja toimintoihin.

2. Suorat toimet toteutetaan YTK:n laitosten toimesta ja rahoitetaan periaatteessa kokonaan talousarviosta. Niitä ovat:

a) tutkimusohjelmat,

b) kokeellinen tutkimustoiminta,

c) luonteeltaan institutionaaliset tieteelliset ja tekniset tukitoimet.

3. Epäsuorat tutkimustoimet tarkoittavat kolmansien kanssa tehtävin sopimuksin toteutettavia ohjelmia. YTK voi osallistua tällaisiin sopimuksiin samoin perustein kuin kolmannet.

4. Varmistaakseen kansallisten tutkimuspolitiikkojen johdonmukaisuuden yhteisön tutkimuspolitiikan kanssa komissio voi tehdä EY:n perustamissopimuksen 165 artiklan mukaisesti aloitteita ja rahoittaa talousarviosta yksinomaan hallinnollisia menoja.

5. EY:n perustamissopimuksen 166 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen erityisohjelmien lisäksi yhteisö voi hyväksyä:

a) täydentäviä toimintaohjelmia, joihin osallistuvat vain jotkin jäsenvaltiot EY:n perustamissopimuksen 168 artiklan mukaisesti,

b) useiden jäsenvaltioiden käynnistämiä ohjelmia sekä näiden ohjelmien täytäntöönpanoa koskevia järjestelmiä EY:n perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisesti,

c) kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa toteutettavia yhteistyötoimia EY:n perustamissopimuksen 170 artiklan mukaisesti,

d) yhteisyrityksiä EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan mukaisesti.

6. YTK:n toteuttama kilpailuluonteinen toiminta tarkoittaa:

a) tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmien yhteydessä toteutettavia tieteellisiä ja teknisiä tukitoimia, jotka rahoitetaan periaatteessa kokonaan talousarviosta;

b) kolmansien puolesta toteutettavat toimet.

230 artikla

Yhteiseen tutkimuskeskukseen sovellettava säännöt

(Varainhoitoasetuksen 161 artikla)

1. Varainhoitoasetuksen 161 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut saamisennusteet toimitetaan tilinpitäjälle kirjattaviksi.

2. Kun toiminnot, joita YTK harjoittaa kolmansien puolesta, edellyttävät hankintoja, hankintamenettelyissä noudatetaan avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita.

III OSASTO

(VARAINHOITOASETUKSEN IV OSASTO)

ULKOISET TOIMET

I LUKU

Yleiset säännökset

231 artikla

Rahoituskelpoiset toimet

(Varainhoitoasetuksen 162 artikla)

Varainhoitoasetuksen toisen osan IV osaston 1 luvussa tarkoitettujen toimien määrärahoilla voidaan rahoittaa muun muassa hankintoja ja avustuksia, korkotuki mukaan luettuna, sekä erityislainoja, lainatakuita, taloudellista apua, budjettitukea ja muuta talousapua.

2 LUKU

Toimien toteuttaminen

232 artikla

Rahoitussopimus hajautetussa hallinnoinnissa

(Varainhoitoasetuksen 166 artikla)

1. Ennen kuin tehdään sopimus hajautetusti hallinnoitavan toimen rahoittamisesta toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä varmistuu tositetarkastusten ja tarkastuskäyntien perusteella siitä, että edunsaajana olevan kolmannen maan järjestelyt yhteisön varojen hallinnoimiseksi ovat varainhoitoasetuksen 164 artiklan 1 kohdan mukaiset.

2. Hajautetun hallinnoinnin yhteydessä tehdyissä rahoitussopimuksissa on hallinnoinnin hajauttamisasteen mukaisesti erikseen kaikki tai osa seuraavista määräyksistä:

a) määräykset, joilla taataan varainhoitoasetuksen 164 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen perusteiden noudattaminen;

b) määräykset, joissa todetaan, että jos varainhoitoasetuksen 164 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vähimmäisperusteita ei noudateta, komissio voi keskeyttää sopimuksen täytäntöönpanon;

c) määräykset, joissa määritellään tilien tarkastamiseen ja hyväksymiseen liittyvä kuulemismenettely, johon saatetaan turvautua kolmannen maan saattamiseksi vastuuseen, siten kuin siitä on säädetty varainhoitoasetuksen 53 artiklan 5 kohdassa;

d) määräykset, joilla perustetaan varainhoitoasetuksen 53 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut ja 42 artiklassa täsmennetyt rahoituskorjausjärjestelyt, kuten saamisten periminen kuittaamalla.

233 artikla

Erityislainat

(Varainhoitoasetuksen 166 artikla)

Komissio tekee erityislainoilla rahoitetuista investointihankkeista yhteisöjen nimissä lainasopimuksen lainanottajan kanssa.

234 artikla

Pankkitilit

(Varainhoitoasetuksen 166 artikla)

1. Jotta maksut voidaan suorittaa edunsaajavaltion valuutassa, edunsaajavaltiossa sijaitsevaan rahoituslaitokseen avataan euromääräisiä tilejä, joiden haltija on joko komissio tai yhteisen sopimuksen perusteella edunsaaja. Tilit nimetään niin, että niiltä käytettävät varat voidaan tunnistaa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuille tileille maksetaan rahaa todellisten kassatarpeiden perusteella. Tilisiirrot suoritetaan euroina, jotka muunnetaan tarvittaessa 7 ja 8 artiklan säännösten mukaisesti edunsaajavaltion valuuttaan sitä mukaa kun maksuja erääntyy suoritettavaksi.

3 LUKU

Julkiset hankinnat

235 artikla

Kiinteistöjen vuokraaminen

(Varainhoitoasetuksen 167 artikla)

Ulkoisiin toimiin tarkoitetuilla toimintamäärärahoilla voidaan rahoittaa kiinteistöhankintoja ainoastaan jos ne liittyvät vuokrasopimuksen allekirjoittamishetkellä jo valmiiden rakennusten vuokraukseen. Tällaisista hankinnoista julkaistaan 119 artiklassa säädetyt ilmoitukset.

236 artikla

Määritelmät

(Varainhoitoasetuksen 167 artikla)

1. Palveluhankintasopimuksiin kuuluvat tutkimus- ja teknisen avun sopimukset.

Tutkimussopimus on palvelujen tarjoajan ja asianomaisen hankintaviranomaisen välinen palvelusopimus, joka koskee muun muassa hankkeiden suunnittelua ja valmistelua koskevia tutkimuksia, toteutettavuustutkimuksia, taloudellisia tutkimuksia ja markkinatutkimuksia, teknisiä tutkimuksia, arviointeja ja tarkastuksia.

Teknistä apua koskeva sopimus on kyseessä silloin, kun palvelujen tarjoajan tehtävänä on toimia neuvonantajana tai kun hänet nimitetään johtamaan tai valvomaan jotain hanketta taikka hänet velvoitetaan antamaan käyttöön sopimuksessa täsmennettyjä asiantuntijoita.

2. Kun kolmannella valtiolla on yksiköissään tai osittain julkisomisteisissa elimissään pätevä hallinnointihenkilöstö, hankinnat voidaan toteuttaa suoraan näiden yksiköiden tai elimien valvonnassa.

237 artikla

Euroopan yhteisön ulkopuolella tehtäviin julkisiin hankintoihin sovellettavia kynnysarvoja ja yksityiskohtaisia menettelysääntöjä koskevat erityissäännökset

(Varainhoitoasetuksen 167 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta)

1. Edellä 118-121 artiklaa, määritelmiä lukuun ottamatta, 122 artiklan 3 ja 4 kohtaa, 123, 126-129 artiklaa, 131 artiklan 3-6 kohtaa, 139 artiklan 2 kohtaa,140-146 artiklaa, 148 artiklaa ja 151 ja 152 artiklaa ei sovelleta varainhoitoasetuksen 167 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen hankintaviranomaisten tekemiin tai niiden lukuun tehtyihin hankintoihin.

Komissio tekee päätöksen tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien hankintasäännösten täytäntöönpanosta.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitettuja menettelyjen säännöksiä ei noudateta, kyseisten toimenpiteiden menoja ei voida rahoittaa yhteisön varoista.

3. Elintarvikeavun alalla tehdyissä hankinnoissa noudatetaan komission asetuksessa (EY) N:o 2519/97(21) esitettyjä yksityiskohtaisia sääntöjä.

4. Tätä lukua ei sovelleta varainhoitoasetuksen 167 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin hankintaviranomaisiin silloin, kun komissio on 35 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten jälkeen antanut niille valtuudet käyttää omia hankintamenettelyjään hajautetun hallinnoinnin yhteydessä.

238 artikla

Varainhoitoasetuksen 167 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen hankintaviranomaisten tekemät hankinnat

(Varainhoitoasetuksen 167 artiklan 1 kohdan c alakohta)

1. Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta varainhoitoasetuksen 167 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen hankintaviranomaisten tekemiin hankintoihin.

2. Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 1257/96 nojalla toteutettuihin toimiin.

3. Komissio tekee päätöksen tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tapausten hankintojen erityismenettelyistä 184 artiklassa tarkoitettuja periaatteita noudattaen.

4. Jos 3 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä ei noudateta, kyseisten toimenpiteiden menoja ei voida rahoittaa yhteisön varoista.

239 artikla

Ilmoitusten julkaiseminen ja syrjimättömyys

(Varainhoitoasetuksen 167 ja 168 artikla)

Komissio toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan tasapuolisin edellytyksin mahdollisimman laaja osallistuminen yhteisön rahoittamia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin. Tällöin huolehditaan etenkin siitä, että

a) julkaistaan riittävän ajoissa ennakkoilmoitus, hankintailmoitus ja ratkaisuilmoitus;

b) estetään kaikki syrjivät käytännöt ja tekniset määräykset, jotka saattavat vaikeuttaa varainhoitoasetuksen 168 artiklassa tarkoitettujen luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden laajaa ja tasapuolista osallistumista tarjouskilpailuun.

240 artikla

Julkaisutoimenpiteet

(Varainhoitoasetuksen 167 artikla)

1. Kansainvälisissä tarjouskilpailuissa ennakkoilmoitus tavara- tai palveluhankinnasta toimitetaan Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistolle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa ennen asianomaisen varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivää ja ennakkoilmoitus rakennusurakasta mahdollisimman pian ohjelman hyväksymispäätöksen jälkeen.

2. Tämän luvun soveltamista varten hankintailmoitus on julkaistava:

a) ainakin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja Internetissä, jos kyseessä on kansainvälinen tarjouskilpailu;

b) ainakin edunsaajavaltion virallisessa lehdessä tai muussa vastaavassa tiedotusvälineessä, jos kyseessä on paikallinen tarjouskilpailu.

Jos hankintailmoitus julkaistaan myös paikallisesti, ilmoituksen on oltava samanlainen kuin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja Internetissä julkaistu ilmoitus ja se on julkaistava samanaikaisesti. Komissio huolehtii Euroopan yhteisöjen viralliseen lehteen ja Internetiin tulevien ilmoitusten julkaisemisesta. Edunsaaja huolehtii mahdollisista paikallisella tasolla julkaistavista hankintailmoituksista.

3. Ratkaisuilmoitus toimitetaan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

241 artikla

Palveluhankintoja koskevat kynnysarvot ja hankintamenettelyt

(Varainhoitoasetuksen 167 artikla)

1. Varainhoitoasetuksen 167 artiklassa tarkoitetut kynnysarvot ja menettelyt vahvistetaan palveluhankintojen osalta seuraaviksi:

a) hankinnan arvo on 200000 euroa tai enemmän: 122 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 240 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukainen rajoitettu kansainvälinen tarjouskilpailu;

b) hankinnan arvo on vähemmän kuin 200000 euroa: 3 kohdassa tarkoitettu kilpailuun perustuva neuvottelumenettely, jos aiemmin tehtyjä puitesopimuksia ei voida käyttää tai niiden käyttäminen ei ole tuottanut tulosta;

Hankinnat, joiden arvo on vähemmän kuin 5000 euroa, voidaan tehdä yhden ainoan tarjouksen perusteella.

2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun rajoitetun kansainvälisen tarjouskilpailun hankintailmoituksessa ilmoitetaan, kuinka monelta ehdokkaalta tarjousta pyydetään. Palveluhankinnoissa tarjous pyydetään vähintään neljältä ja enintään kahdeksalta ehdokkaalta. Todellisen kilpailun aikaansaamiseksi on annettava riittävän monelle ehdokkaalle mahdollisuus esittää tarjous.

Luettelo valituista ehdokkaista julkaistaan komission Internet-sivustolla.

3. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä hankintaviranomainen laatii luettelon, jossa on vähintään kolme hänen valitsemaansa palveluntoimittajaa. Tässä kilpailuun perustuvassa neuvottelumenettelyssä, joka ei kuulu 124 artiklan soveltamisalaan, kilpailu on rajoitettua eikä sitä julkaista.

Tuomaristo, jolla on tarvittava tekninen ja hallinnollinen asiantuntemus, avaa ja arvioi tarjoukset. Tuomariston jäsenten on allekirjoitettava vakuutus puolueettomuudestaan.

Jos hankintaviranomainen ei saa vähintään kolmea vaatimusten mukaista tarjousta, menettely on peruutettava ja aloitettava uudelleen.

4. Tarjoukset on lähetettävä noudattamalla kahden kirjekuoren periaatetta, toisin sanoen pakkaukseen tai päällyskuoreen pakataan kaksi erillistä sinetöityä kirjekuorta, joista toisessa on merkintä "A-kuori: tekninen tarjous" ja toisessa "B-kuori: rahoitustarjous". Ulompaan kuoreen merkitään

a) tarjouskilpailuasiakirjoissa ilmoitettu osoite hakemusten jättämistä varten

b) maininta siitä, mihin tarjouskilpailuilmoitukseen tarjoaja vastaa

c) tarvittaessa niiden erien numerot, joita jätettävä tarjous koskee

d) tarjouskilpailuasiakirjojen kielellä lisätty maininta "ei saa avata ennen tarjousten avaamistilaisuutta".

Jos tarjouskilpailuasiakirjoissa on ilmoitettu haastatteluista, tuomaristo voi haastatella teknisesti hyväksyttävän tarjouksen tekijän ehdottaman asiantuntijaryhmän avainhenkilöitä sen jälkeen kun se on laatinut väliaikaiset kirjalliset päätelmänsä ja ennen kuin se saattaa loppuun teknisten tarjousten arvioinnin. Voidakseen suorittaa vertailuja tuomaristo haastattelee asiantuntijoita lyhyin väliajoin ja, jos asiantuntijat kuuluvat samaan ryhmään, mieluiten yhtäaikaisesti. Kaikkia haastatteluun kutsuttuja asiantuntijoita tai ryhmiä haastatellaan tuomariston ennalta tekemän haastattelusuunnitelman mukaisesti. Haastattelun päivämäärästä ja kellonajasta on ilmoitettava tarjoajille vähintään kymmenen kalenteripäivää etukäteen. Jos tarjoaja ei voi osallistua haastatteluun pakottavan syyn vuoksi, hänelle lähetetään uusi kutsu.

5. Ratkaisuperusteiden tarkoituksena on selvittää kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.

Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous valitaan suhteuttamalla tarjousten tekninen laatu ja hinta toisiinsa käyttämällä jakoperustetta 80/20. Tätä varten

a) teknisille tarjouksille annetut pisteet kerrotaan korjauskertoimella 0,80

b) rahoitustarjouksille annetut pisteet kerrotaan korjauskertoimella 0,20.

242 artikla

Neuvottelumenettelyn käyttäminen palveluhankinnoissa

(Varainhoitoasetuksen 167 artikla)

1. Palveluhankinnoissa hankintaviranomainen voi aloittaa neuvottelumenettelyn yhden tarjouksen perusteella, jos komissio antaa siihen suostumuksensa eikä ei ole hankintaviranomainen, seuraavissa tapauksissa:

a) varainhoitoasetuksen 91 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuille menettelyille asetettuja määräaikoja ei voida noudattaa hankintaviranomaiselle ennalta arvaamattomista ja hankintaviranomaisesta täysin riippumattomista syistä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi;

b) palvelut annetaan julkisoikeudellisten yhteisöjen tai voittoa tavoittelemattomien laitosten tai yhdistysten suoritettaviksi, ja suunniteltu toiminta on luonteeltaan institutionaalista tai sen tarkoituksena on toteuttaa sosiaaliavustusohjelma;

c) hankinnanalaisia palveluja laajennetaan uusilla suorituksilla 2 kohdassa säädetyin edellytyksin;

d) tarjouspyyntö ei ole tuottanut tulosta, toisin sanoen yhtään laadulliset ja/tai taloudelliset kelpoisuusvaatimukset täyttävää tarjousta ei ole tehty; tässä tapauksessa hankintaviranomainen voi tarjouspyynnön peruutettuaan aloittaa neuvottelut valitsemansa yhden tai useamman tarjouspyyntömenettelyyn osallistuneen tarjoajan kanssa, kunhan alkuperäisiä hankintaehtoja ei olennaisesti muuteta;

e) sopimus tehdään suunnittelukilpailun perusteella ja se on asiaan sovellettavien sääntöjen mukaan tehtävä suunnittelukilpailun voittajan, tai jos voitto on jaettu, voittajista yhden kanssa; tässä tapauksessa kaikki suunnittelukilpailun voittajat kutsutaan osallistumaan neuvotteluihin;

f) teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä palvelut voidaan antaa vain tietyn palveluntoimittajan suoritettaviksi.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetuiksi äärimmäisen kiireen perusteiksi voidaan katsoa 168 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa toteutetut toimet. Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä toteaa tarvittaessa yhdessä muiden asianomaisten valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien kanssa äärimmäisen kiireen ja tarkastelee päätöstään uudelleen säännöllisesti moitteettoman varainhoidon periaatteen kannalta.

2. Hankinnanalaisia palveluja voidaan laajentaa edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuilla uusilla suorituksilla seuraavissa tapauksissa:

a) lisäsuoritukset eivät sisälly päähankintaan, mutta niistä on tullut ennalta arvaamattomista syistä välttämättömiä hankinnan suorittamiselle edellyttäen, että lisäsuoritusta ei voida erottaa teknisesti tai taloudellisesti päähankinnasta aiheuttamatta hankintaviranomaiselle huomattavaa haittaa, ja lisäsuoritusten yhteenlaskettu arvo on enintään 50 prosenttia päähankinnan arvosta;

b) lisäsuoritukset ovat ensimmäisen hankinnan toimittajalle uskottujen palvelujen toisintoja edellyttäen, että ensimmäisen suorituksen yhteydessä on julkaistu hankintailmoitus, ja ensimmäisen suorituksen yhteydessä julkaistussa hankintailmoituksessa on ilmoitettu selvästi hankkeen arvioidut kustannukset sekä mahdollisuus käyttää neuvottelumenettelyä sovittaessa hanketta koskevista uusista suorituksista;

Sopimusta voidaan jatkaa ainoastaan kerran siten, että jatkosopimus on arvoltaan ja kestoltaan enintään alkuperäisen sopimuksen suuruinen.

243 artikla

Tavarahankintoja koskevat kynnysarvot ja hankintamenettelyt

(Varainhoitoasetuksen 167 artikla)

1. Varainhoitoasetuksen 167 artiklassa tarkoitetut kynnysarvot ja menettelyt vahvistetaan tavarahankintojen osalta seuraaviksi:

a) hankinnan arvo on 150000 euroa tai enemmän: 122 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 240 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukainen avoin kansainvälinen tarjouskilpailu;

b) hankinnan arvo on 30000 euroa tai enemmän mutta vähemmän kuin 150000 euroa: 122 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 240 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukainen paikallisesti ilmoitettava avoin tarjouskilpailu;

c) hankinnan arvo on vähemmän kuin 30000 euroa: 2 kohdassa tarkoitettu kilpailuun perustuva neuvottelumenettely.

Hankinnat, joiden arvo on vähemmän kuin 5000 euroa, voidaan tehdä yhden ainoan tarjouksen perusteella.

2. Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä hankintaviranomainen laatii luettelon, jossa on vähintään kolme hänen valitsemaansa toimittajaa. Tässä kilpailuun perustuvassa neuvottelumenettelyssä, joka ei kuulu 124 artiklan soveltamisalaan, kilpailu on rajoitettua eikä sitä julkaista.

Tuomaristo, jolla on tarvittava tekninen ja hallinnollinen asiantuntemus, avaa ja arvioi tarjoukset. Tuomariston jäsenten on allekirjoitettava vakuutus puolueettomuudestaan.

Jos hankintaviranomainen ei saa vähintään kolmea vaatimusten mukaista tarjousta, menettely on peruutettava ja aloitettava uudelleen.

3. Kukin tekninen tarjous ja rahoitustarjous on asetettava pakkaukseen tai päällyskuoreen sille varatussa sinetöidyssä kirjekuoressa, johon merkitään seuraavat tiedot:

a) tarjouskilpailuasiakirjoissa ilmoitettu osoite hakemusten jättämistä varten

b) maininta siitä, mihin tarjouskilpailuilmoitukseen tarjoaja vastaa

c) tarvittaessa niiden erien numerot, joita jätettävä tarjous koskee

d) tarjouskilpailuasiakirjojen kielellä lisätty maininta "ei saa avata ennen tarjousten avaamistilaisuutta".

Arviointikomitea avaa tarjoukset julkisessa tilaisuudessa tarjouskilpailuasiakirjoissa määrätyssä paikassa ja niissä määrättynä ajankohtana. Tarjousten julkisessa avaamistilaisuudessa on ilmoitettava tarjoajien nimet, ehdotetut hinnat, vaaditun tarjousvakuuden olemassaolo ja kaikki muut hankintaviranomaisen aiheellisiksi katsomat tiedot.

4. Kun on kyse tavarahankintasopimuksesta, johon ei sisälly huoltopalvelua, hinta on ainoa ratkaisuperuste.

Jos huoltopalvelua tai koulutusta koskevat ehdotukset ovat erityisen merkittäviä, valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous; tällöin on kuitenkin otettava huomioon tarjotun palvelun tekninen laatu ja ehdotettu hinta.

244 artikla

Neuvottelumenettelyn käyttäminen tavarahankinnoissa

(Varainhoitoasetuksen 167 artikla)

1. Tavarahankintasopimuksissa voidaan aloittaa neuvottelumenettely yhden tarjouksen perusteella, jos komissio antaa siihen suostumuksensa eikä ole hankintaviranomainen, seuraavissa tapauksissa:

a) varainhoitoasetuksen 91 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuille menettelyille asetettuja määräaikoja ei voida noudattaa hankintaviranomaiselle ennalta arvaamattomista ja hankintaviranomaisesta täysin riippumattomista syistä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

b) tämä on perusteltua tiettyjen toimitusten luonteen tai erityisominaisuuksien vuoksi, esimerkiksi jos hankinta voidaan tilata ainoastaan hankinnan kohteen käyttöä sääntelevien patenttien tai lisenssien haltijoilta;

c) alkuperäiseltä toimittajalta tilataan lisätoimituksia joko tavanomaisten toimitusten tai laitteistojen osittaiseksi korvaamiseksi tai aiempien toimitusten tai laitteistojen laajentamiseksi, ja hankintaviranomainen joutuisi toimittajan vaihtamisen vuoksi hankkimaan teknisiltä ominaisuuksiltaan poikkeavaa materiaalia, mikä johtaisi yhteensopimattomuuteen tai suhteettomiin teknisiin vaikeuksiin käytössä ja kunnossapidossa;

d) tarjouspyyntö ei ole tuottanut tulosta, toisin sanoen yhtään laadulliset ja/tai taloudelliset kelpoisuusvaatimukset täyttävää tarjousta ei ole tehty; tässä tapauksessa hankintaviranomainen voi tarjouspyynnön peruutettuaan aloittaa neuvottelut valitsemansa yhden tai useamman tarjouspyyntömenettelyyn osallistuneen tarjoajan kanssa, kunhan alkuperäisiä hankintaehtoja ei olennaisesti muuteta.

2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuna äärimmäisen kiireen perusteiksi voidaan katsoa 168 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa toteutetut toimet. Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä toteaa tarvittaessa yhdessä muiden asianomaisten valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien kanssa äärimmäisen kiireen ja tarkastelee päätöstään uudelleen säännöllisesti moitteettoman varainhoidon periaatteen kannalta;

245 artikla

Rakennusurakoita koskevat kynnysarvot ja hankintamenettelyt

(Varainhoitoasetuksen 167 artikla)

1. Varainhoitoasetuksen 167 artiklassa tarkoitetut kynnysarvot ja menettelyt vahvistetaan rakennusurakoiden osalta seuraaviksi:

a) hankinnan arvo on 5000000 euroa tai enemmän:

i) yleensä 122 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 240 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukainen avoin kansainvälinen tarjouskilpailu;

ii) tietyissä erityislaatuisissa rakennustöissä, ja jos komissio antaa siihen suostumuksensa eikä ole hankintaviranomainen, poikkeuksellisesti 122 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 240 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukainen rajoitettu kansainvälinen tarjouskilpailu;

b) hankinnan arvo on 300000 euroa tai enemmän mutta vähemmän kuin 5000000 euroa: 122 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 240 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen paikallisesti ilmoitettava avoin tarjouskilpailu;

c) hankinnan arvo on vähemmän kuin 300000 euroa: 2 kohdassa tarkoitettu kilpailuun perustuva neuvottelumenettely;

Hankinnat, joiden arvo on vähemmän kuin 5000 euroa, voidaan tehdä yhden ainoan tarjouksen perusteella.

2. Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä hankintaviranomainen laatii luettelon, jossa on vähintään kolme hänen valitsemaansa urakoitsijaa. Tässä kilpailuun perustuvassa neuvottelumenettelyssä, joka ei kuulu 124 artiklan soveltamisalaan, kilpailu on rajoitettua eikä sitä julkaista.

Tuomaristo, jolla on tarvittava tekninen ja hallinnollinen asiantuntemus, avaa ja arvioi tarjoukset. Tuomariston jäsenten on allekirjoitettava vakuutus puolueettomuudestaan.

Jos hankintaviranomainen ei saa vähintään kolmea vaatimusten mukaista tarjousta, menettely on peruutettava ja aloitettava uudelleen.

3. Valintaperusteena on se, kuinka tarjoaja on suoriutunut vastaavista sopimuksista ja erityisesti edeltävinä vuosina suoritetuista urakoista. Kun valinta on näin suoritettu ja sopimukset, jotka eivät täytä vaatimuksia, on hylätty, hankintapäätöksen tekemisen ainoa peruste on tarjouksen hinta.

4. Kukin tekninen tarjous ja rahoitustarjous on asetettava pakkaukseen tai päällyskuoreen sille varatussa sinetöidyssä kirjekuoressa, johon merkitään seuraavat tiedot:

a) tarjouskilpailuasiakirjoissa ilmoitettu osoite hakemusten jättämistä varten

b) maininta siitä, mihin tarjouskilpailuilmoitukseen tarjoaja vastaa

c) tarvittaessa niiden erien numerot, joita jätettävä tarjous koskee

d) tarjouskilpailuasiakirjojen kielellä lisätty maininta "ei saa avata ennen tarjousten avaamistilaisuutta".

Arviointikomitea avaa tarjoukset julkisessa tilaisuudessa tarjouskilpailuasiakirjoissa määrätyssä paikassa ja niissä määrättynä ajankohtana. Tarjousten julkisessa avaamistilaisuudessa on ilmoitettava tarjoajien nimet, ehdotetut hinnat, vaaditun tarjousvakuuden olemassaolo ja kaikki muut hankintaviranomaisen aiheellisiksi katsomat tiedot.

246 artikla

Neuvottelumenettelyn käyttäminen rakennusurakoissa

(Varainhoitoasetuksen 167 artikla)

1. Urakkasopimukset voidaan tehdä neuvottelumenettelyssä yhden tarjouksen perusteella, jos komissio antaa siihen suostumuksensa eikä ole hankintaviranomainen, seuraavissa tapauksissa:

a) varainhoitoasetuksen 91 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuille menettelyille asetettuja määräaikoja ei voida noudattaa hankintaviranomaiselle ennalta arvaamattomista ja hankintaviranomaisesta täysin riippumattomista syistä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

b) on kyse lisäurakasta, joka ei sisälly alun perin tehtyyn sopimukseen ja josta on tullut ennalta arvaamattomasta syystä välttämätön rakennusurakan toteuttamiselle 2 kohdassa säädetyin edellytyksin;

c) tarjouspyyntö ei ole tuottanut tulosta, toisin sanoen yhtään laadulliset ja/tai taloudelliset kelpoisuusvaatimukset täyttävää tarjousta ei ole tehty; tässä tapauksessa hankintaviranomainen voi tarjouspyynnön peruutettuaan aloittaa neuvottelut valitsemansa yhden tai useamman tarjouspyyntömenettelyyn osallistuneen tarjoajan kanssa, kunhan alkuperäisiä hankintaehtoja ei olennaisesti muuteta.

Ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitettuina äärimmäisen kiireen perusteiksi voidaan katsoa 168 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa toteutetut toimet. Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä toteaa tarvittaessa yhdessä muiden asianomaisten valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien kanssa äärimmäisen kiireen ja tarkastelee päätöstään uudelleen säännöllisesti moitteettoman varainhoidon periaatteen kannalta.

2. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut lisäurakat tilataan alkuperäiseltä urakoitsijalta edellyttäen, että:

a) lisäurakkaa ei voida erottaa teknisesti tai taloudellisesti pääurakasta aiheuttamatta hankintaviranomaiselle huomattavaa haittaa;

b) vaikka lisäurakka voitaisiinkin erottaa alkuperäisestä urakasta, se on ehdottoman välttämätön alkuperäisen urakan loppuunsaattamiseksi;

c) lisäurakoiden yhteenlaskettu arvo on enintään 50 prosenttia pääurakan arvosta.

247 artikla

Neuvottelumenettelyn käyttäminen kiinteistöhankinnoissa

(Varainhoitoasetuksen 167 artikla)

Edellä 235 artiklassa tarkoitettuja kiinteistöhankintoja voidaan tehdä neuvottelumenettelyssä paikallisten markkinoiden kartoittamisen jälkeen komission suostumuksella, jos tämä ei ole hankintaviranomainen.

248 artikla

Hankintamenettelyn valinta yhdistetyissä hankinnoissa

(Varainhoitoasetuksen 167 artikla)

Sopimuksissa, joihin sisältyy samalla sekä palveluja, tavaratoimituksia että urakkaosuus, hankintaviranomainen määrittää sovellettavat kynnysarvot ja menettelyt komission suostumuksella, jos tämä ei ole hankintaviranomainen; tässä on otettava huomioon sopimuksen olennaisin osuus, joka arvioidaan sopimuksen eri osuuksien suhteellisen arvon ja käytännön merkityksen kannalta.

249 artikla

Tarjouskilpailuasiakirjat

(Varainhoitoasetuksen 167 artikla)

1. Edellä 130 artiklassa tarkoitetut tarjouskilpailuasiakirjat laaditaan parhaiden kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti ja julkaisutoimenpiteiden sekä hankintaviranomaisen ja tarjoajien välisen yhteydenpidon osalta tämän luvun säännösten mukaisesti.

2. Palveluhankinnoissa tarjouskilpailuasiakirjoihin on sisällytettävä seuraavat tiedot:

a) Tarjoajia koskevat ohjeet, joissa on ilmoitettava:

i) millainen hankinta on kyseessä;

ii) ratkaisuperusteet ja niiden painotus;

iii) mahdollisuudesta haastatteluun ja alustava haastatteluaikataulu;

iv) onko mahdollista tarjota erilaisia vaihtoehtoja;

v) mahdollisesti hyväksyttävän alihankinnan osuus;

vi) hankintaa varten käytettävissä olevien varojen enimmäismäärä;

vii) tarjouksessa käytettävä valuutta;

b) Suppeaa ehdokasluetteloa koskevat tiedot, joissa mainitaan ehdokkaiden välistä yhteistyötä koskeva kielto;

c) Palveluhankintoihin sovellettavat yleiset ehdot;

d) Erityisehdot, joissa täsmennetään ja täydennetään yleisiä ehtoja tai esitetään niitä koskevia poikkeuksia;

e) Tehtävänkuvaus, joka sisältää hankkeen suunnitellun aikataulun ja suunnitellut ajankohdat, joista alkaen tärkeimpien asiantuntijoiden on oltava käytettävissä;

f) Hinnasto (tarjoaja täyttää);

g) Tarjouslomake;

h) Sopimuslomake;

i) Lomakkeet pankin tai muun vastaavan laitoksen myöntämää ennakkomaksuja koskevaa vakuutta varten.

3. Tavarahankinnoissa tarjouskilpailuasiakirjoihin on sisällytettävä seuraavat tiedot:

a) Tarjoajia koskevat ohjeet, joissa on ilmoitettava:

i) valinta- ja ratkaisuperusteet;

ii) onko mahdollista tarjota erilaisia vaihtoehtoja;

iii) tarjouksessa käytettävä valuutta;

b) Tavarahankintoihin sovellettavat yleiset ehdot;

c) Erityisehdot, joissa täsmennetään ja täydennetään yleisiä ehtoja tai esitetään niitä koskevia poikkeuksia. Siltä osin kuin ehdot ovat ristiriidassa keskenään, erityisehdot syrjäyttävät yleiset ehdot;

d) Tekninen liite, joka sisältää mahdolliset suunnitelmat, tekniset eritelmät ja sopimuksen täytäntöönpanoa koskevan ohjeellisen aikataulun;

e) Hinnasto (tarjoaja täyttää);

f) Tarjouslomake;

g) Sopimuslomake;

h) Lomake seuraavia pankin tai muun vastaavan laitoksen myöntämiä vakuuksia varten:

i) tarjousvakuus

ii) ennakkomaksuja koskeva vakuus ja

iii) suoritustakuu.

4. Urakkasopimuksissa tarjouskilpailuasiakirjoihin on sisällytettävä seuraavat tiedot:

a) Tarjoajia koskevat ohjeet, joissa on ilmoitettava:

i) valinta- ja ratkaisuperusteet;

ii) onko mahdollista tarjota erilaisia vaihtoehtoja;

iii) tarjouksessa käytettävä valuutta;

b) Yleiset urakkaehdot;

c) Erityisehdot, joissa täsmennetään ja täydennetään yleisiä ehtoja tai esitetään niitä koskevia poikkeuksia;

d) Tekniset liitteet, jotka sisältävät suunnitelmat, tekniset eritelmät ja sopimuksen täytäntöönpanoa koskevan ohjeellisen aikataulun;

e) Hinnasto (tarjoaja täyttää) ja hintaerittely;

f) Tarjouslomake;

g) Sopimuslomake;

h) Lomake seuraavia pankin tai muun vastaavan laitoksen myöntämiä vakuuksia varten:

i) tarjousvakuus;

ii) ennakkomaksuja koskeva vakuus;

iii) suoritustakuu.

5. Siltä osin kuin 2 kohdan d alakohdassa, 3 kohdan c alakohdassa ja 4 kohdan c alakohdassa tarkoitetut erityisehdot ovat ristiriidassa keskenään noudatetaan yleisiä ehtoja.

250 artikla

Vakuudet

(Varainhoitoasetuksen 102 ja 167 artikla)

1. Poiketen siitä, mitä 150 artiklassa säädetään, etukäteen annettavat vakuudet ovat euromääräisiä tai vakuuden kattamassa sopimuksessa määrätyn rahan määräisiä.

2. Tavarahankinta- ja urakkasopimuksissa hankintaviranomainen voi vaatia tässä luvussa tarkoitetun tarjousvakuuden, jonka arvo on 1-2 prosenttia sopimuksen kokonaisarvosta. Vakuuden on oltava 150 artiklan säännösten mukainen. Vakuus vapautetaan tarjouskilpailun ratkettua. Vakuus pidätetään, jos määräpäivään mennessä jätetty tarjous vedetään myöhemmin takaisin.

3. Yli 150000 euron ennakkomaksujen maksamista varten edellytetään vakuuden esittämistä. Vakuus vapautetaan sitä mukaa kuin ennakkomaksu vähennetään toimeksisaajalle sopimusehtojen mukaisesti suoritetuista väli- tai loppumaksuista.

4. Tarjoajan on annettava tavarahankinta- ja rakennusurakkasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä suoritustakuu, joka on vahvistettu tarjouskilpailuasiakirjoissa ja on enintään 10 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta. Takuun voimassaolo lakkaa aikaisintaan tavarahankintojen ja rakennusurakoiden lopullisen vastaanottamisen yhteydessä. Jos sopimus täytetään puutteellisesti, koko takuu pidätetään.

251 artikla

Menettelyjen määräajat

(Varainhoitoasetuksen 167 artikla)

1. Tarjoukset on toimitettava hankintaviranomaiselle tarjouspyynnössä ilmoitettuun osoitteeseen, päivään ja kellonaikaan mennessä. Hankintaviranomaisen on asetettava tarjousten ja osallistumishakemusten vastaanottamiselle riittävän pitkät kalenteripäivinä ilmaistut määräajat, jotta asianomaisille jää kohtuullisesti ja sopivasti aikaa tarjousten laatimiseen ja jättämiseen.

Palveluhankinnoissa tarjousten vastaanottamiselle asetettava vähimmäismääräaika on viisikymmentä päivää tarjouspyyntökirjeen lähetyspäivästä. Kiireellisissä tapauksissa voidaan kuitenkin komission suostumuksella asettaa myös muunlaisia määräaikoja.

2. Tarjoajien on esitettävä kysymyksensä kirjallisesti viimeistään kaksikymmentäyksi päivää ennen tarjousajan päättymistä. Hankintaviranomainen vastaa tarjoajien kysymyksiin viimeistään yksitoista päivää ennen tarjousajan päättymistä.

3. Rajoitetuissa kansainvälisissä menettelyissä vähimmäismääräaika osallistumishakemusten vastaanottamiselle on kolmekymmentä päivää hankintailmoituksen julkaisupäivästä. Tarjousten vastaanottamiselle asetettava vähimmäismääräaika on viisikymmentä päivää tarjouspyyntökirjeen lähetyspäivästä. Tietyissä poikkeustapauksissa voidaan kuitenkin komission suostumuksella asettaa myös muunlaisia määräaikoja.

4. Avoimissa kansainvälisissä menettelyissä vähimmäismääräaika tarjousten vastaanottamiselle on hankintailmoituksen lähetyspäivästä laskettuna:

a) yhdeksänkymmentä päivää rakennusurakoiden osalta,

b) kuusikymmentä päivää tavarahankintojen osalta.

Tietyissä poikkeustapauksissa voidaan kuitenkin komission suostumuksella asettaa myös muunlaisia määräaikoja.

5. Paikallisesti ilmoitettavissa avoimissa menettelyissä vähimmäismääräaika tarjousten vastaanottamiselle on hankintailmoituksen julkaisupäivästä laskettuna:

a) kuusikymmentä päivää rakennusurakoiden osalta,

b) kolmekymmentä päivää tavarahankintojen osalta.

Tietyissä poikkeustapauksissa voidaan kuitenkin komission suostumuksella asettaa myös muunlaisia määräaikoja.

6. Edellä 241 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, 243 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 245 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa kilpailuun perustuvassa neuvottelumenettelyssä valituille ehdokkaille asetettava vähimmäismääräaika on kolmekymmentä päivää tarjouspyyntökirjeen lähettämisestä.

7. Palveluhankinnoissa tarjousten voimassaoloajaksi on vahvistettu yhdeksänkymmentä kalenteripäivää alkaen tarjousten viimeiseksi jättöpäiväksi vahvistetusta päivästä. Poikkeustapauksissa hankintaviranomainen voi pyytää tarjoajilta ennen tarjousten voimassaoloajan päättymistä voimassaoloajan pidentämistä enintään neljälläkymmenellä kalenteripäivällä. Sen tarjoajan, jonka tarjous hyväksytään, on pidettävä tarjouksensa voimassa lisäksi kuudenkymmenen kalenteripäivän ajan alkaen tarjouskilpailua koskevan ratkaisuilmoituksen antamisesta.

8. Tavarahankinnoissa tarjousten voimassaoloajaksi on vahvistettu yhdeksänkymmentä kalenteripäivää alkaen tarjousten viimeiseksi jättöpäiväksi vahvistetusta päivästä. Poikkeustapauksissa hankintaviranomainen voi pyytää tarjoajilta ennen tarjousten voimassaoloajan päättymistä voimassaoloajan pidentämistä enintään neljälläkymmenellä kalenteripäivällä. Sen tarjoajan, jonka tarjous hyväksytään, on pidettävä tarjouksensa voimassa lisäksi kuudenkymmenen kalenteripäivän ajan alkaen tarjouskilpailua koskevan ratkaisuilmoituksen antamisesta.

9. Urakkasopimuksissa tarjousten voimassaoloajaksi on vahvistettu yhdeksänkymmentä kalenteripäivää alkaen tarjousten viimeiseksi jättöpäiväksi vahvistetusta päivästä. Poikkeustapauksissa hankintaviranomainen voi pyytää tarjoajilta ennen tarjousten voimassaoloajan päättymistä voimassaoloajan pidentämistä enintään neljälläkymmenellä kalenteripäivällä. Sen tarjoajan, jonka tarjous hyväksytään, on pidettävä tarjouksensa voimassa lisäksi kuudenkymmenen kalenteripäivän ajan alkaen tarjouskilpailua koskevan ratkaisuilmoituksen antamisesta.

10. Edellä 1-9 kohdassa säädetyt määräajat vahvistetaan kalenteripäivinä.

252 artikla

Arviointikomitea

(Varainhoitoasetuksen 167 artikla)

1. Kaikki tarjouskilpailun mukaiset osallistumishakemukset ja tarjoukset arvioi ja asettaa paremmuusjärjestykseen arviointikomitea etukäteen ilmoitettujen hylkäämis-, valinta- ja ratkaisuperusteiden mukaisesti. Arviointikomiteaan kuuluu pariton määrä jäseniä - vähintään kolme henkilöä - joilla on oltava tarjousten asianmukaisen arvioinnin edellyttämä tekninen ja hallinnollinen asiantuntemus.

2. Jos hankintaviranomainen ei ole komissio, sille on kuitenkin poikkeuksetta ilmoitettava tarjouskilpailuista. Komission edustaja on aina pyydettävä tarkkailijaksi tarjousten avaamis- ja arviointitilaisuuteen, ja sille toimitetaan jäljennös jokaisesta tehdystä tarjouksesta. Hankintaviranomainen toimittaa komissiolle hyväksymistä varten tiedot lopputuloksesta, johon saatujen tarjousten perusteella on päädytty, sekä hankintasopimuksen tekemistä koskevan ehdotuksen. Saatuaan komission hyväksynnän hankintaviranomainen allekirjoittaa sopimukset ja antaa ne tiedoksi komissiolle.

3. Tarjoukset, joista puuttuu tarjouskilpailuasiakirjoissa vaadittuja olennaisia osia tai jotka eivät täytä niissä asetettuja erityisvaatimuksia, hylätään.

4. Edellä 139 artiklassa tarkoitettujen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisten tarjousten osalta komitea pyytää täsmennyksiä olennaisiksi katsomistaan tarjouksen osista.

4 LUKU

Avustusten myöntäminen

253 artikla

Rahoittaminen kokonaan talousarviosta

(Varainhoitoasetuksen 169 artikla)

1. Varainhoitoasetuksen 109 artiklassa tarkoitetusta avustusten yhteisrahoitusvelvollisuudesta poiketen yksittäinen toimi voidaan rahoittaa kokonaan talousarviosta, jos tätä ei erikseen kielletä perussäädöksessä, seuraavissa tapauksissa:

a) humanitaarinen apu, myös pakolaisapu, apu siirtymään joutuneille henkilöille, jälleenrakennusapu ja miinanraivausapu;

b) Edellä 168 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hätäapu;

c) toimet väestöryhmien terveyden tai perusoikeuksien suojaamiseksi;

d) kolmansien maiden kanssa tehtyjen rahoitussopimusten täytäntöönpanosta johtuvat toimet tai 43 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten järjestöjen kanssa toteutetut toimet.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut yhteisrahoitusvelvollisuuteen tehtävät poikkeukset on perusteltava asianomaisiin toimiin liittyvien myöntöpäätösten yhteydessä.

Tulojen ja menojen hyväksyjän on kyettävä perustelemaan, että asianomaisen toimen rahoittaminen kokonaan talousarviosta on välttämätöntä.

5 LUKU

Ennakkotilit ja omaisuusluettelot

254 artikla

Ennakkotilien perustaminen

(Varainhoitoasetuksen 63 artikla)

Varainhoitoasetuksen 63 artiklan mukaisesti jokaiseen yhteisön ulkopuoliseen paikallisyksikköön voidaan perustaa yksi tai useampi ennakkotili tietyntyyppisten menojen maksamiseksi. Paikallisyksiköllä tarkoitetaan erityisesti yhteisön lähetystöä, toimistoa tai sivutoimipistettä kolmannessa maassa.

Ennakkotilien hoitoehdot määritetään kunkin paikallisyksikön erityistarpeiden mukaisesti tilien perustamispäätöksissä 67 artiklan säännöksiä noudattaen.

255 artikla

Tilien käyttöoikeuksien haltijat

(Varainhoitoasetuksen 61 artikla)

Kukin toimielin määrittää edellytykset, joilla sen nimeämät ja 254 artiklassa tarkoitettujen paikallisyksiköiden tilien käyttöön valtuuttamat toimihenkilöt saavat antaa nimet ja nimikirjoitusnäytteet tiedoksi paikallisille rahoituslaitoksille.

256 artikla

Omaisuusluettelot ja myynti-ilmoitukset

(Varainhoitoasetuksen 138 artikla)

1. Lähetystöt laativat itse luettelot yhteisöille kuuluvasta irtaimesta omaisuudesta ja päivittävät niitä jatkuvasti. Luettelot annetaan säännöllisesti tiedoksi keskusyksiköille kunkin toimielimen vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Lähetystöihin siirrettävä irtain omaisuus merkitään väliaikaiseen luetteloon ennen sen kirjaamista pysyviin omaisuusluetteloihin.

2. Lähetystöjen irtaimen omaisuuden myynnistä ilmoitetaan paikallisten käytäntöjen mukaisesti.

IV OSASTO

(VARAINHOITOASETUKSEN V OSASTO)

YHTEISÖN VIRASTOT

257 artikla

Soveltamisala

(Varainhoitoasetuksen 171 artikla)

Varainhoitoasetuksen 171 artiklassa tarkoitetut virastot ovat seuraavat:

a) virallisten julkaisujen toimisto,

b) petostentorjuntavirasto,

c) Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimisto,

d) Henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimisto,

e) Brysselin infrastruktuuri- ja logistiikkatoimisto, ja Luxemburgin infrastruktuuri- ja logistiikkatoimisto.

Yksi tai useampi toimielin voi perustaa lisää virastoja, jos ne voidaan perustella kustannus-hyötyanalyysillä ja jos niillä voidaan taata yhteisön toiminnan näkyvyys.

258 artikla

Julkaisutoimistoa koskevat erityissäännöt

(Varainhoitoasetuksen 171 artikla)

Kullakin toimielimellä on valtuus hyväksyä virallisten julkaisujen toimiston määrärahoista rahoitettavia menoja silloin, kun työ tilataan virallisten julkaisujen toimiston välityksellä ulkopuolisilta. Julkaisujen myynnistä saadut nettotulot osoitetaan varainhoitoasetuksen 18 artiklan mukaisesti toimielimelle, joka julkaisut on laatinut.

259 artikla

Joidenkin tehtävien siirtäminen tilinpitäjän toimesta

(Varainhoitoasetuksen 172 artikla)

Komission tilinpitäjä voi viraston johtokunnan esityksestä siirtää joitakin tulojen kantoon ja asianomaisen viraston itse suorittamien menojen maksuun liittyviä tehtäviään mainitun viraston työntekijälle.

260 artikla

Kassavarat - Pankkitilit

(Varainhoitoasetuksen 172 artikla)

Komissio voi avata toimielinten yhteisen viraston johtokunnan esityksestä viraston puolesta ja sen kassatarpeita varten pankki- tai postisiirtotilejä.

Tileille siirretään rahaa säännöllisesti maksuilla, joita komissio suorittaa kyseisen viraston maksupyynnön perusteella. Maksusuoritukset eivät saa ylittää komission talousarvioon tätä tarkoitusta varten kuluvaksi vuodeksi otettujen määrärahojen kokonaismäärää.

Kassan vuosisaldo täsmätään, tarkistetaan ja hyväksytään viraston ja komission välillä varainhoitovuoden lopussa.

261 artikla

Soveltamissäännöt

(Varainhoitoasetuksen 175 artiklan 1 kohta)

Soveltamissäännöissä, jotka kunkin viraston johtokunta vahvistaa varainhoitoasetuksen 175 artiklan 1 kohdan nojalla, noudatetaan täysin tämän asetuksen säännöksiä.

V OSASTO

(VARAINHOITOASETUKSEN VI OSASTO)

HALLINTOMÄÄRÄRAHAT

262 artikla

Soveltamisala

(Varainhoitoasetuksen 177 artikla)

Tässä osastossa käsiteltävät hallintomäärärahat määritellään 27 artiklassa.

263 artikla

Kiinteistöhankkeet

(Varainhoitoasetuksen 179 artiklan 3 kohta)

Ennen kuin toimielin tekee varainhoitoasetuksen 179 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja hankintasopimuksia se laatii budjettivallan käyttäjälle selvityksen, jossa esitetään kaikki suunniteltuun hankkeeseen liittyvät merkitykselliset tiedot, sen hinta varainhoitovuoden talousarviossa ja myöhemmissä talousarvioissa, sen perustelu moitteettoman varainhoidon periaatteen kannalta sekä sen vaikutus rahoitusnäkymiin.

Asianomainen toimielin antaa tässä yhteydessä budjettivallan käyttäjälle tiedoksi sen kiinteistöhankkeiden aikataulun.

264 artikla

Vuokravakuudet

(Varainhoitoasetuksen 177 artikla)

Komission tarjoamat vuokravakuudet ovat pankkivakuuksia tai komission ja vuokranantajan nimissä pankin sulkutilille tehtyjä talletuksia, jotka riittävästi perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta ovat euromääräisiä.

265 artikla

Henkilöstölle ja toimielinten jäsenille maksettavat palkkaennakot

(Varainhoitoasetuksen 177 artikla)

Henkilöstölle ja toimielinten jäsenille voidaan maksaa henkilöstösäännöissä säädetyin edellytyksin palkkaennakkoa.

KOLMAS OSA

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

I OSASTO

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

266 artikla

Tutkimusmäärärahoja koskevat määrärahasiirrot

(Varainhoitoasetuksen 160 artikla)

Edellä 229 artiklan 2-5 kohdassa tarkoitetuissa tutkimuksen alaan kuuluvissa suorissa ja epäsuorissa toimissa noudatetaan määrärahasiirtojen osalta varainhoitovuonna 2003 menettelyä, josta säädetään 21 päivänä joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen 95 artiklan 1 ja 2 kohdassa.

267 artikla

Takuutilin selvittäminen

1. Kunkin tilinpitäjän tai avustavan tilinpitäjän nimellä liikekirjanpitoon avatun takuutilin saamasaldoon hyvitetään erityiskorvaukset, jotka on peritty 21 päivänä joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen 75 artiklan mukaisesti ja maksettu asianomaisille tai muille maksuun oikeutetuille toimielinten päätöksellä sen jälkeen kun niille on myönnetty vastuuvapaus varainhoitovuosien 2001 ja 2002 osalta tilinpitäjän lausunnon mukaisesti, kun tämä ei henkilökohtaisesti liity asiaan.

2. Kunkin ennakoiden hoitajan nimellä liikekirjanpitoon avatun takuutilin saamasaldoon hyvitetään erityiskorvaukset, jotka on peritty 21 päivänä joulukuuta 1977 annetun varainhoitoasetuksen 75 artiklan mukaisesti ja maksettu asianomaisille tai muille maksuun oikeutetuille tilinpitäjän ja asianomaisen tulojen ja menojen hyväksyjän suostumuksella tarkastuksen jälkeen.

3. Takuutilille maksetaan se selvittämiseen saakka korkoa, joka vastaa vuosittaista keskiarvoa Euroopan keskuspankin euromääräisiin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltamista kuukausikoroista, sellaisina kuin ne on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa.

268 artikla

Ennen 1 päivää tammikuuta 2003 tehtyjen sitoumusten tai saamisennusteiden muuntaminen euromääräisiksi

(Varainhoitoasetuksen 16 artikla)

Varainhoitoasetuksen 161 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut talousarviositoumukset ja saamisennusteet, jotka on tehty ennen 1 päivää tammikuuta 2003 muuna valuuttana kuin euroina, muutetaan euroiksi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2003 käyttäen 7 artiklassa tarkoitettuja kursseja, joita sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

269 artikla

Liittymistä edeltävän tuen hajautettu hallinnointi

(Varainhoitoasetuksen 53 artikla)

Neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3906/89(22) ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 555/2000(23) tarkoitettujen liittymistä edeltävien tukien osalta 35 artiklassa säädettyjä ennakkotarkastusta koskevia sääntöjä ei sovelleta asianomaisten ehdokasmaiden kanssa jo toteutettuun hajautettuun hallinnointiin.

II OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

270 artikla

Varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetut elimet

(Varainhoitoasetuksen 185 artikla)

Varainhoitoasetuksen 14 artiklan 2 kohdassa, 46 artiklan 1 kohdan 3 alakohdan d alakohdassa ja 185 artiklassa tarkoitetut velvollisuudet koskevat elimiä, jotka saavat avustusta yhteisön talousarviosta ja jotka mainitaan komission laatimassa ja kunkin varainhoitovuoden alustavaan talousarvioesitykseen liitettävässä luettelossa.

271 artikla

Kynnysarvojen ja rahamäärien ajantasaistaminen

1. Edellä 67, 128, 129, 151, 152, 173, 180, 181, 222 ja 226 artiklassa tarkoitetut kynnysarvot ja rahamäärät saatetaan ajan tasalle joka kolmas vuosi yhteisön kuluttajahintaindeksin muutosten perusteella.

2. Edellä 157 artiklan b alakohdassa ja 158 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetut hankintojen kynnysarvot tarkistetaan joka toinen vuosi direktiivin 92/50/ETY 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan, direktiivin 93/37/ETY 6 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja direktiivin 93/36/ETY 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

3. Komissio vahvistaa uudet rahamäärät ja kynnysarvot 1 ja 2 kohdassa mainittujen määräaikojen ja perusteiden mukaisesti ja antaa ne tiedoksi muille toimielimille julkaisemalla ne Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

272 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (Euratom, EHTY, EY) N:o 3418/93.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

273 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan ensimmäisenä päivänä tammikuuta 2003.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä joulukuuta 2002.

Komission puolesta

Michaele Schreyer

Komission jäsen

(1) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(2) EYVL L 315, 16.12.1993, s. 1.

(3) EYVL L 228, 24.8.2001, s. 8.

(4) EYVL L 130, 31.5.2000, s. 1.

(5) EYVL L 200, 8.8.2000, s. 35.

(6) EYVL L 209, 24.7.1992, s. 1.

(7) EYVL L 199, 9.8.1993, s. 1.

(8) EYVL L 199, 9.8.1993, s. 54.

(9) EYVL L 285, 29.10.2001, s. 1.

(10) (SEK (1999) 1801)

(11) EYVL L 39, 17.2.1996, s. 5.

(12) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

(13) Entscheidung tai Beschluss.

(14) EYVL C 316, 27.11.1995, s. 48.

(15) EYVL C 195, 25.6.1997, s. 1.

(16) EYVL L 315, 29.12.1998, s. 1.

(17) EYVL L 166, 28.6.1991, s. 77.

(18) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(19) EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1.

(20) EYVL L 57, 27.2.2001, s. 5.

(21) EYVL L 346, 17.12.1997, s. 23.

(22) EYVL L 375, 23.12.1989, s. 11.

(23) EYVL L 68, 16.3.2000, s. 3.