30.12.2002 |
FI |
Euroopan yhteisöjen virallinen lehti |
L 355/1 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2320/2002,
annettu 16 päivänä joulukuuta 2002,
yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon liikenneneuvoston 16 päivänä hyväksymät päätelmät ja erityisesti niiden 9 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),
ottavat huomioon Euroopan yhteisöjen talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3), ja ottavat huomioon sovittelukomitean 15 päivänä marraskuuta 2002 hyväksymän yhteisen tekstin,
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
New Yorkissa ja Washingtonissa 11 päivänä syyskuuta 2001 tehdyt rikolliset toimet osoittavat, että terrorismi on eräs suurimmista uhista demokratian, vapauden ja rauhan ihanteille, joihin Euroopan unioni perustuu. |
(2) |
Kansalaisten suojelu siviili-ilmailussa olisi Euroopan yhteisössä varmistettava jatkuvasti siten, että ehkäistään siviili-ilmailuun kohdistuvia laittomia tekoja. |
(3) |
Tämä tavoite olisi saavutettava antamalla lentoliikennepolitiikkaa koskevia aiheellisia säännöksiä, joissa vahvistetaan yhteiset perusvaatimukset, jotka perustuvat Euroopan siviili-ilmailukonferenssin (European Civil Aviation Conference, ECAC) asiakirjan 30 sisältämiin voimassa oleviin suosituksiin, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden kansallisen turvallisuuden alalla antamien sääntöjen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla toteutettavien toimenpiteiden soveltamiseen. Komissiolle olisi annettava toimeenpanovalta toteuttaa niiden täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset toimenpiteet. Eräiden näistä täytäntöönpanoa koskevista toimenpiteistä olisi laittomien tekojen ehkäisemiseksi oltava salaisia eikä niitä olisi julkaistava. |
(4) |
Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. |
(5) |
Siviili-ilmailualan eri toimintoja uhkaavat vaarat eivät välttämättä ole samanlaisia. Sen vuoksi täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset toimenpiteet on voitava mukauttaa kunkin toiminnon erityisiin olosuhteisiin ja tiettyjen toimenpiteiden arkaluontoisuuteen. |
(6) |
Yhteisten vaatimusten soveltaminen voi pienillä lentokentillä olla kohtuutonta tai niiden soveltaminen saattaa olla niillä mahdotonta objektiivisista käytännön syistä. Tällöin olisi jäsenvaltioiden asianmukaisilla viranomaisilla voitava olla mahdollisuus soveltaa vaihtoehtoisia toimenpiteitä, jotka tarjoavat riittävän tasoisen suojelun. Komission olisi tarkasteltava, ovatko nämä toimenpiteet perusteltuja objektiivisista käytännön syistä ja tarjoavatko ne riittävän tasoisen suojan. |
(7) |
Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitetussa kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksessa (Chicagon yleissopimus) määrätään vähimmäisstandardeista siviili-ilmailun turvaamisen varmistamiseksi. |
(8) |
Kunkin jäsenvaltion olisi tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi hyväksyttävä kansallinen siviili-ilmailun turvaohjelma samoin kuin vastaava laadunvalvontaohjelma ja koulutusohjelma. |
(9) |
Koska turvatoimenpiteiden kansalliseen täytäntöönpanoon osallistuu useita eri tahoja, kunkin jäsenvaltion on tarpeen nimetä yksi asianmukainen viranomainen, joka vastaa ilmailun turvaamista koskevien ohjelmien täytäntöönpanon yhteensovittamisesta ja seurannasta. |
(10) |
Jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus soveltaa tiukempia toimenpiteitä. |
(11) |
Turvatoimenpiteiden seuranta edellyttää asianmukaisten kansallisen tason laadunvalvontajärjestelmien perustamista sekä komission valvonnassa tapahtuvien tarkastusten järjestämistä, jotta kunkin kansallisen järjestelmän tehokkuus voidaan tarkistaa. |
(12) |
Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn päätöksen 1999/468/EY (4) mukaisesti. |
(13) |
Espanjan kuningaskunta ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat sopineet Lontoossa 2 päivänä joulukuuta 1987 annetussa ulkoministeriensä yhteisessä julkilausumassa järjestelyistä Gibraltarin lentoaseman käyttöä koskevan yhteistyön lisäämiseksi, mutta näitä järjestelyjä ei ole vielä pantu täytäntöön. |
(14) |
Koska ehdotetun toiminnan tavoitteita eli ilmailualan politiikkaa koskevien aiheellisten säännösten vahvistamista ja yhdenmukaista soveltamista ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan tämän asetuksen Euroopan laajuisen soveltamisalan takia saavuttaa parhaiten yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa rajoitutaan yhteisiin perusvaatimuksiin, joiden noudattamista nämä ilmailun turvaamisen tavoitteet edellyttävät, eikä siinä ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Tavoitteet
1. Tämän asetuksen päätavoite on vahvistaa ja panna täytäntöön aiheelliset yhteisön toimenpiteet, joilla ehkäistään siviili-ilmailuun kohdistuvat laittomat teot.
2. Lisätavoitteena on vahvistaa perusta Chicagon yleissopimuksen asiaa koskevien määräysten ja erityisesti sen liitteen 17 yhteiselle tulkinnalle.
3. Edellä 1 ja 2 kohdassa vahvistetut tavoitteet voidaan saavuttaa:
a) |
vahvistamalla ilmailun turvatoimenpiteitä koskevat yhteiset perusvaatimukset; |
b) |
perustamalla asianmukaiset seurantamekanismit säännösten noudattamisen varmistamiseksi. |
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1. |
”lentoasemalla” jäsenvaltiossa sijaitsevaa aluetta, jolla harjoitetaan kaupallista lentoliikennetoimintaa; |
2. |
”Chicagon yleissopimuksella” Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1 944 allekirjoitettua kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimusta ja sen liitteitä; |
3. |
”ilmailun turvaamisella” toimenpiteiden sekä inhimillisten ja luonnon voimavarojen yhdistelmää, jolla on tarkoitus suojata siviili-ilmailua siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta. |
3 artikla
Soveltamisala
1. Tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan niillä jäsenvaltioiden alueilla sijaitseviin lentoasemiin, joihin perustamissopimusta sovelletaan.
2. Tämän asetuksen soveltaminen Gibraltarin lentoasemaan ei rajoita Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan oikeudellista asemaa kiistassa sen alueen suvereniteetista, jolla tämä lentoasema sijaitsee.
3. Tämän asetuksen soveltamista Gibraltarin lentoasemaan lykätään, kunnes Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministereiden 2 päivänä joulukuuta 1987 antaman yhteisen julkilausuman mukaiset järjestelyt on pantu täytäntöön. Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusten on ilmoitettava neuvostolle tästä täytäntöönpanopäivästä.
4 artikla
Yhteiset vaatimukset
1. Ilmailun turvatoimenpiteitä koskevat yhteiset perusvaatimukset perustuvat Euroopan siviili-ilmailukonferenssin (ECAC) asiakirjan 30 sisältämiin voimassa oleviin suosituksiin, ja ne on esitetty liitteessä.
2. Näiden yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanon ja teknisen mukauttamisen edellyttämistä toimenpiteistä päätetään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jolloin otetaan asianmukaisella tavalla huomioon erityyppiset toiminnot ja seuraaviin seikkoihin liittyvien toimenpiteiden arkaluonteisuus:
a) |
laitteiden suorituskriteerit ja hyväksymistestit; |
b) |
arkaluonteisia tietoja käsittävät yksityiskohtaiset menettelyt; |
c) |
turvatoimenpiteistä vapauttamista koskevat yksityiskohtaiset perusteet. |
3. Jäsenvaltion asianomainen viranomainen voi paikallisten riskien arvioinnin perusteella, ja jos tämän asetuksen liitteessä määriteltyjen turvatoimien soveltaminen saattaa olla suhteetonta tai jos niitä ei voida panna täytäntöön objektiivisista käytännön syistä, toteuttaa kansallisia turvatoimenpiteitä, jotka tarjoavat riittävän tasoisen suojan lentoasemilla,
a) |
joilla on vuosittain keskimäärin kaksi kaupallista lentoa päivässä; tai |
b) |
joilla harjoitetaan vain yleisilmailua; tai |
c) |
joiden kaupallinen toiminta rajoittuu suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan alle 10 tonnin painoisiin tai alle 20 istuinpaikkaa käsittäviin ilma-aluksiin, |
tällaisten pienten lentoasemien erityisominaisuudet huomioon ottaen.
Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle näistä toimenpiteistä.
4. Komissio tutkii, ovatko jäsenvaltion 3 kohdan mukaisesti hyväksymät toimenpiteet perusteltuja objektiivisista käytännön syistä ja tarjoavatko ne riittävän tasoisen suojan. Jos toimenpiteet eivät täytä näitä vaatimuksia, komissio tekee päätöksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen; tällöin jäsenvaltion on kumottava toimenpiteet tai mukautettava niitä.
5 artikla
Kansallinen siviili-ilmailun turvaohjelma
1. Kunkin jäsenvaltion on 3 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta vahvistettava kansallinen siviili-ilmailun turvaohjelma, jotta varmistetaan 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisten vaatimusten ja 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden soveltaminen toimenpiteissä tarkemmin säädettyihin ajankohtiin mennessä.
2. Siitä huolimatta, että ilmailun turvaaminen saattaa yhden jäsenvaltion sisällä kuulua yhdelle tai useammalle elimelle tai yksikölle, kunkin jäsenvaltion on nimettävä asianmukainen viranomainen, joka vastaa sen kansallisen siviili-ilmailun turvaohjelman täytäntöönpanon yhteensovittamisesta ja seurannasta.
3. Kunkin jäsenvaltion on 6 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta vaadittava asianmukaista viranomaistaan huolehtimaan kansallisen siviili-ilmailun turvaamisen laadunvalvontaohjelman laadinnasta ja täytäntöönpanosta, jotta varmistetaan sen kansallisen siviili-ilmailun turvaohjelman tehokkuus.
4. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että niiden lentoasemat ja lentoyhtiöt, jotka tarjoavat palveluja kyseisestä valtiosta käsin, laativat jäsenvaltion kansallisen siviili-ilmailun turvaohjelman vaatimuksia vastaavia lentoasemien ja lentoyhtiöiden turvaohjelmia, panevat ne täytäntöön ja ylläpitävät niitä. Nämä ohjelmat on annettava asianmukaisen viranomaisen hyväksyttäväksi, ja tämän viranomaisen on valvottava niitä.
5. Kunkin jäsenvaltion on vaadittava asianmukaista viranomaista huolehtimaan kansallisen siviili-ilmailun turvakoulutusohjelman laatimisesta ja täytäntöönpanosta.
6 artikla
Tiukemmat toimenpiteet
Jäsenvaltiot voivat yhteisön oikeutta noudattaen soveltaa tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä tiukempia toimenpiteitä. Jäsenvaltioiden on mahdollisimman pian näiden toimenpiteiden täytäntöönpanon jälkeen ilmoitettava komissiolle niiden luonteesta.
7 artikla
Säännösten noudattamisen seuranta
1. Jäsenvaltioiden täytäntöönpanemaa kansallisen siviili-ilmailun turvaamisen laadunvalvontaohjelmaa koskevat tarkemmat vaatimukset hyväksytään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tällaisen ohjelman on perustuttava parhaisiin toimintatapoihin, ja sen avulla on voitava nopeasti havaita ja korjata mahdolliset epäkohdat. Kussakin ohjelmassa on määrättävä, että kaikki kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevat lentoasemat on 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asianmukaisen viranomaisen vastuulla auditoitava säännöllisesti. Näissä auditoinneissa on käytettävä yhteisiä menetelmiä ja ne on annettava yhteisten kriteerien mukaisesti hyväksyttyjen tarkastajien tehtäväksi.
2. Alkaen kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tämän asetuksen säännökset ovat 12 artiklan mukaisesti tulleet voimaan, komissio tekee yhteistyössä 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asianmukaisen viranomaisen kanssa tarkastuksia, myös lentoasemista tehtyyn sopivaan otokseen kohdistuvia, joilla seurataan, miten jäsenvaltiot soveltavat tätä asetusta. Näissä tarkastuksissa otetaan huomioon kansallisista siviili-ilmailun turvaamisen laadunvalvontaohjelmista ja erityisesti auditointiraporteista saadut tiedot. Näiden tarkastusten suorittamista koskevat menettelyt hyväksytään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
3. Virkamiesten, jotka komissio on valtuuttanut tekemään 2 kohdan mukaisia tarkastuksia, on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen lupa, jossa määritellään tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä sen alkamisajankohta. Lentoasemien tarkastuksesta ei anneta ennakkoilmoitusta. Komissio ilmoittaa suunnitelluista tarkastuksista asianomaisille jäsenvaltioille hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista.
Kyseessä olevan jäsenvaltion on suostuttava tällaisiin tarkastuksiin ja varmistettava, että myös asianomaiset elimet tai henkilöt suostuvat niihin.
4. Komissio toimittaa tarkastuskertomukset asianomaiselle jäsenvaltiolle, jonka on kolmen kuukauden kuluessa tiedon saamisesta ilmoitettava mahdollisten puutteiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet. Tarkastuskertomus ja 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asianmukaisen viranomaisen vastaus toimitetaan 9 artiklan 1 kohdassa perustetulle komitealle.
8 artikla
Tietojen levittäminen
1. Rajoittamatta yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin sellaisena kuin siitä on säädetty Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetussa asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (5),
a) |
toimenpiteet, jotka liittyvät 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin
|
b) |
7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tarkemmat vaatimukset, ja |
c) |
7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tarkastuskertomukset ja jäsenvaltioiden vastaukset, ovat salaisia, eikä niitä julkaista. Ne voidaan antaa vain 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten saataville, jotka toimittavat ne vain asianomaisille osapuolille niille kuuluvien tehtävien mukaisten valtuutusten perusteella ja arkaluonteisten tietojen levittämistä koskevien soveltuvien kansallisten sääntöjen mukaisesti. |
2. Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan ja soveltuvan kansallisen lainsäädännön mukaisesti käsiteltävä luottamuksellisina tietoja, jotka ovat peräisin tarkastuskertomuksista ja jäsenvaltioiden vastauksista, jos tiedot liittyvät muihin jäsenvaltioihin.
3. Jäsenvaltioiden tai komission on kuultava asianomaista jäsenvaltiota, jollei ole selvää, voiko tarkastuskertomuksia ja vastauksia julkistaa.
9 artikla
Komitea
1. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.
3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 6 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
4. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.
10 artikla
Kolmannet maat
Komission olisi tarkasteltava turva-asioiden komitean avustuksella sekä yhdessä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ja Euroopan siviili-ilmailukonferenssin (ECAC) kanssa mahdollisuuksia kehittää mekanismi sen arvioimiseksi, täyttävätkö kolmansien maiden lentokentiltä saapuvat lennot olennaiset turvavaatimukset, tämän kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden vastuuta riskien arvioinnista ja siviili-ilmailusta tehtyjen sopimusten turvalausekkeen soveltamista.
11 artikla
Tietojen julkaiseminen
Jollei asetuksesta (EY) N:o 1049/2001 muuta johdu, komissio julkaisee vuosittain tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja siviili-ilmailun turvaamista yhteisössä koskevan kertomuksen, joka perustuu tarkastuskertomusten päätelmiin.
12 artikla
Seuraamukset
Tämän asetuksen säännösten rikkomisesta johtuvien seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
13 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, paitsi seuraavien liitteen säännösten osalta:
— |
ruumaan menevän matkatavaran turvatarkastus (kohta 5.2); |
— |
rahti, kuriiri- ja pikalähetykset (osa 6); ja |
— |
postilähetykset (osa 7); |
jotka tulevat voimaan 31 päivänä joulukuuta 2002.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2002.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
P. COX
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. FISCHER BOEL
(1) EYVL C 51 E, 26.2.2002, s. 221.
(2) EYVL C 48, 21.2.2002, s. 70.
(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 29. marraskuuta 2001 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 28. tammikuuta 2002 (EYVL C 113 E, 14.5.2002, s. 17) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 14. toukokuuta 2002 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin päätös, tehty 5. joulukuuta 2002 ja neuvoston päätös, tehty 9. joulukuuta 2002.
(4) EYVL L 184, 17.1.1999, s. 23.
(5) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.
LIITE
1. MÄÄRITELMÄT
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
”Tunnettu lähettäjä”.
a) |
rahdin osalta: tavaran ilmakuljetukseen omaan lukuunsa luovuttava lähettäjä, jolla on tässä liitteessä säädettyihin vaatimuksiin perustuva vakiintunut liikesuhde valvotun edustajan tai lentoyhtiön kanssa. |
b) |
postilähetysten osalta: postilähetyksen ilmakuljetukseen omaan lukuunsa luovuttava lähettäjä, jolla on vakiintunut liikesuhde valvotun postiviranomaisen/hallinnon kanssa. |
16.
17.
18.
19.
20.
21.
22.
23.
24.
25.
26.
27.
2. LENTOASEMIEN TURVAAMINEN
2.1 Lentoasemien suunnittelua koskevat vaatimukset
Lentoasemien, matkustaja- ja rahtiterminaalien sekä muiden rakennusten, joista on suora yhteys lentokenttäalueelle, suunnittelussa on otettava huomioon seuraaviin tekijöihin liittyvät olennaiset vaatimukset:
a) |
matkustajiin, matkatavaroihin, rahtiin, kuriiri- ja pikapaketteihin, postilähetyksiin sekä lentoyhtiön ateriapalveluvarastoihin ja -tarvikkeisiin sovellettavat turvavalvontatoimenpiteet; |
b) |
lentokenttäalueiden, turvavalvottujen alueiden sekä muiden herkkien lentoasema-alueiden ja -tilojen suojaaminen ja kulunvalvonta; |
c) |
turvalaitteiden tehokas käyttö. |
2.1.1 Lentokenttäalueen ja maaliikennealueen väliset rajat
Lentoasemien lentokenttäalueiden ja maaliikennealueiden välille on asetettava rajat.
2.1.2 Turvavalvotut alueet
Jokaiselle lentoasemalle on järjestettävä turvavalvotut alueet.
2.2 Kulunvalvonta
2.2.1 Turvavalvotut alueet ja muut lentokenttäalueet
i) |
Pääsyä turvavalvotuille alueille ja muille lentokenttäalueille on valvottava kaikkina aikoina, jotta varmistetaan, että asiattomat henkilöt eivät pääse näille alueille ja että turvavalvotuille alueille tai ilma-aluksiin ei voi viedä kiellettyjä esineitä. |
ii) |
Kaikista henkilöstöön kuuluvista, joille on annettava pääsy turvavalvotuille alueille, on tehtävä taustan tarkistus vähintään viiden vuoden ajalta. Tarkistus on uusittava säännöllisin enintään viiden vuoden välein. |
iii) |
Kaikille henkilöstöön kuuluville, joille on annettava pääsy turvavalvotuille alueille, on myös annettava säännöllistä koulutusta ilmailun turva-asioista (ks. 12.3), mukaan lukien ilmailun turvallisuuteen kohdistuvat riskit, ja heitä on opastettava ilmoittamaan asianmukaiselle viranomaiselle kaikista ilmailun turvallisuuden mahdollisesti vaarantavista seikoista. |
iv) |
Koko lentoasemalla työskentelevälle tai siellä säännöllisesti käyvälle henkilöstölle (mukaan luettuina lentoasemavirkailijat sekä lentoyhtiöiden ja muiden organisaatioiden työntekijät) on annettava henkilökortit. Henkilökortissa on oltava sen haltijan nimi ja valokuva. Henkilökortti on voimassa ainoastaan rajoitetun ajan. Asianmukainen viranomainen määrittelee, milloin lentoaseman henkilökortti myönnetään siellä säännöllisesti käyville henkilöille. |
v) |
Henkilökortti on pidettävä aina työtehtäviä hoidettaessa näkyvästi esillä. |
vi) |
Ajoneuvojen, joita on käytettävä lentokenttäalueella, on pysyttävä mahdollisuuksien mukaan lentokenttäalueella. |
vii) |
Ajoneuvoille, joiden on liikuttava maaliikenne- ja lentokenttäalueiden välillä, on annettava ajoneuvokohtainen ajoneuvolupa, joka on kiinnitettävä näkyvään paikkaan ajoneuvossa. Muut ajoneuvot saa päästää lentokenttäalueelle vasta, kun ne on tarkastettu ja niille on annettu tilapäinen ajoneuvolupa. Hälytysajossa olevat ajoneuvot voidaan vapauttaa näistä vaatimuksista. |
viii) |
Lentoaseman henkilökortit ja ajoneuvoluvat on tarkastettava kaikissa lentokenttäalueiden ja turvavalvottujen alueiden tarkastuspisteissä. |
2.2.2 Terminaalialueet
Kaikkia terminaalialueita, joihin yleisöllä on pääsy, on valvottava. Terminaalien kiertovartioinnista sekä matkustajien ja muiden henkilöiden valvonnasta vastaa turvahenkilöstö.
2.2.3 Muut yleiset tilat
Kenttäalueen läheisyydessä sijaitseviin yleisiin tiloihin (katselualueet, lentokenttähotellit ja pysäköintialueet) on järjestettävä kulunvalvonta. Muita valvontaa edellyttäviä yleisiä tiloja ovat muiden muassa tilat, jotka sijaitsevat aina maaliikennealueella ja joihin kuuluvat asiakas- ja muut yleiset pysäköintialueet, terminaaliin johtavat ja muut yleiset maantiet, autovuokraamotilat, taksi- ja maakuljetuspalvelujen kokoontumisalueet sekä mahdolliset lentoasemalla sijaitsevat hotellitilat.
On myös huolehdittava siitä, että tällaiset yleiset tilat voidaan sulkea nopeasti uhan lisääntyessä. Turvahenkilöstön on kiertovartioitava näitä alueita niiden ollessa avoinna yleisölle.
2.3 Henkilöstön, heidän mukanaan olevien tavaroiden sekä ajoneuvojen turvatarkastus
a) |
Kaikille henkilöstöön kuuluville, ohjaamomiehistö mukaan luettuna, sekä heidän mukanaan oleville tavaroille on tehtävä turvatarkastus ennen kuin pääsy turvavalvotuille alueille myönnetään. Jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, henkilöille ja tavaroille on tehtävä toistuvia asianmukaisia satunnaistarkastuksia niin usein kuin kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tekemässä riskien arvioinnissa edellytetään; satunnaistarkastukset on ulotettava koskemaan kaikkia tavaroita, joita palvelujen toimittajat, kuten siivouspalvelu, duty free -toimittajat, tai muut osapuolet, joilla on pääsy ilma-alukseen, vievät mukanaan ilma-alukseen. Vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta kaikille henkilöstöön kuuluville, ohjaamomiehistö mukaan luettuna, sekä heidän mukanaan oleville tavaroille on tehtävä turvatarkastus ennen kuin myönnetään pääsy kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten yksilöimiin turvavalvottujen alueiden kriittisiin osiin. Komissio hyväksyy 1 päivään heinäkuuta 2004 mennessä asianmukaiset täytäntöönpanotoimenpiteet luodakseen yhteisen määritelmän turvavalvottujen alueiden kriittisille osille tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Näiden toimenpiteiden on oltava täysin sovellettavissa viimeistään viiden vuoden kuluttua siitä, kun komissio on hyväksynyt ne, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 6 artiklan soveltamista. Turvatarkastusmenettelyllä on varmistettava, ettei kiellettyjä esineitä kuljeteta, ja siinä on noudatettava samaa menettelytapaa kuin matkustajien ja käsimatkatavaran turvatarkastuksessa. |
b) |
Lentokenttäalueelle ja muille turvavalvotuille alueille vietäville ajoneuvoille ja tarvikkeille on tehtävä satunnaistarkastuksia. |
2.4 Turvajärjestelyt ja kiertovartiointi
a) |
Asematason ja muiden pysäköintialueiden on oltava hyvin valaistuja. Erityisesti lentoasema-alueen haavoittuvimmat osat on valaistava kunnolla. |
b) |
Teknisiä ja huoltoalueita on suojattava aitaamalla, vartioinnilla ja kiertovartioinnilla ja niille on järjestettävä lentoaseman henkilökortteihin ja ajoneuvolupiin perustuva kulunvalvonta. Samanlaisia toimenpiteitä on toteutettava lentoasema-alueen sekä eräiden lentoasemalla sijaitsevien laitosten kuten sähköasemien, muuntamojen, lentosuunnistuslaitteiden, lennonjohtotornien ja muiden lennonjohtopalvelujen käytössä olevien rakennusten sekä polttoainetäydennys- ja tietoliikennelaitteiden suojaamiseksi. Erityisesti on toteutettava toimenpiteitä polttoainetäydennys- ja tietoliikennelaitteisiin kohdistuvan vahingonteon estämiseksi. |
c) |
Lentoaseman aidan tuntumassa olevia alueita sekä tämän aidan ulkopuolella mutta turvavalvottujen alueiden ja muiden lentokenttäalueiden läheisyydessä sijaitsevia alueita, myös kiitotien kynnyksen ja rullausteiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevia alueita, on valvottava kiertovartioinnilla, valvontakameroin tai muin valvontatoimenpitein. Tiukkoja tarkastusmenettelyjä on sovellettava henkilöihin, joilla ei ole lentoaseman henkilökorttia esillä, sekä henkilöihin, jotka pyrkivät alueille, joihin heillä ei ole kulkulupaa. |
d) |
Pääsy lentoasemalla olevien toimistojen, huoltohallien, rahtitilojen ja muiden palvelu- ja varusterakennusten kautta lentokenttäalueelle tai turvavalvotuille alueille on rajoitettava välttämättömään minimiin. |
3. ILMA-ALUKSEN TURVAAMINEN
3.1 Ilma-aluksen turvaetsintä ja turvatarkastus
1. |
Kaikille ilma-aluksille on tehtävä turvaetsintä seuraavasti:
|
2. |
Kaikki ilma-aluksen turvaetsinnät ja turvatarkastukset on suoritettava sen jälkeen, kun kaikki palvelujen toimittajat (ateriapalvelu, siivouspalvelu, duty-free -toimittajat ja muut), turvatehtävissä toimivia lukuun ottamatta, ovat poistuneet koneesta. Ilma-alus on säilytettävä puhtaana matkustajien ilma-alukseen siirtymiseen saakka ja sen aikana lähtöön asti. |
3.2 Ilma-aluksen suojaaminen
1. |
On määriteltävä, kenellä on vastuu kulunvalvonnasta pysäköityyn ilma-alukseen, ja kulunvalvonta on järjestettävä seuraavasti:
|
2. |
Jokaista käytössä olevaa ilma-alusta on valvottava riittävällä tavalla luvattoman kulun havaitsemiseksi. |
3. |
Kulkua ilma-alukseen, joka ei ole käytössä, on valvottava seuraavasti:
|
4. |
Jos koko henkilöstölle ei tehdä turvatarkastusta turvavalvotulle alueelle pääsyä varten, joko jalan tai ajoneuvolla liikkuvan partion on lisäksi käytävä kussakin ilma-aluksessa vähintään 30 minuutin välein tai ilma-aluksia on muulla riittävällä tavalla valvottava luvattoman pääsyn havaitsemiseksi. |
5. |
Ilma-alukset on aina kun se on mahdollista pysäköitävä hyvin valaistuille alueille kauas lentoaseman aidasta tai muista helposti ylitettävistä esteistä. |
4. MATKUSTAJAT JA KÄSIMATKATAVARA
4.1 Matkustajien turvatarkastus
1. |
Kaikille lähteville matkustajille, jäljempänä 3 kohdassa tarkoitettuja matkustajia lukuun ottamatta, (eli matkansa aloittaville ja transfer-matkustajille, jos heitä ei ole jo turvatarkastettu tässä liitteessä asetetut vaatimukset täyttävällä tavalla,) on tehtävä turvatarkastus, jotta voidaan estää kiellettyjen esineiden vienti turvavalvotuille alueille ja ilma-aluksiin. Matkustajien turvatarkastus suoritetaan seuraavia menetelmiä käyttäen:
|
2. |
Kun käytetään turvaportteja, laitteisto on säädettävä sellaiselle tasolle, että voidaan kohtuudella varmistaa myös pienten metalliesineiden havaitseminen. |
3. |
Asianmukaiset viranomaiset voivat määritellä sellaisten henkilöiden luokkia, joihin noudatetaan erityisiä turvatarkastusmenettelyjä tai jotka vapautetaan turvatarkastuksesta. |
4. |
On laadittava turvasäännökset mahdollisesti häiriötä aiheuttavia matkustajia varten. |
4.2 Matkustajien erottaminen
Turvatarkastetut lähtevät matkustajat eivät saa kohdata saapuvia matkustajia, joita ei mahdollisesti ole turvatarkastettu tässä liitteessä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Jos matkustajia ei ole mahdollista erottaa fyysisesti, turvaamistavoite on saavutettava soveltamalla korvaavia toimenpiteitä toimivaltaisen viranomaisen suorittaman riskien arvioinnin mukaisesti.
4.3 Käsimatkatavaroiden turvatarkastus
1. |
Kaikkien lähtevien matkustajien käsimatkatavarat (sekä matkaan lähtevät että transfer-matkustajien käsimatkatavarat, jos niitä ei ole jo tarkastettu tämän liitteen vaatimusten mukaisesti) on tarkastettava ennen niiden pääsyä turvavalvotuille alueille tai ilma-alukseen. Kielletyt esineet on otettava pois matkustajan hallusta tai matkustajalta on tarpeen mukaan evättävä pääsy turvavalvotuille alueille tai ilma-alukseen. Käsimatkatavaroiden turvatarkastus on suoritettava jotakin seuraavista menetelmistä käyttäen:
|
2. |
Edellä 4.1 kohdan 3 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden käsimatkatavaroihin voidaan soveltaa erityisiä turvatarkastusmenettelyjä tai ne voidaan vapauttaa siitä. |
4.4 Diplomaattien turvatarkastus
Jollei diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen määräyksistä muuta johdu, diplomaateille ja muille erioikeuksia nauttiville henkilöille sekä heidän matkatavaroilleen, diplomaattipostia lukuun ottamatta, on tehtävä turvatarkastus. Diplomaattipostin vastaanottamisesta vastuussa olevan lentoyhtiön henkilökunnan on varmistettava, että kyseisen postin ovat todella lähettäneet asianomaisen ulkomaanedustuston asianmukaisesti valtuutetut virkailijat. Diplomaattikuriireja ja heidän henkilökohtaisia matkatavaroitaan ei vapauteta turvatarkastuksesta.
5. RUUMAAN MENEVÄ MATKATAVARA
5.1 Ruumaan menevän matkatavaran tunnistaminen
1. |
Ilma-aluksen ruumaan ei saa sijoittaa matkatavaraa, ennen kuin seuraavat toimenpiteet on toteutettu:
|
2. |
On toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jos lähtöselvityksen lennolle tehnyt matkustaja, joka on jättänyt matkatavaraa lentoyhtiön haltuun, ei olekaan itse ilma-aluksessa, tällainen ruumaan menevä matkatavara poistetaan ilma-aluksesta, eikä sitä kuljeteta kyseisellä lennolla. |
3. |
Ruumaan menevästä matkatavarasta on laadittava lastiluettelo tai on muulla tavoin todistettava, että matkustajasta erillään kulkeva ruumaan menevä matkatavara on tunnistettu ja tarkastettu. |
5.2 Ruumaan menevän matkatavaran turvatarkastus
1. |
Mukana kulkeva ruumaan menevä matkatavara. Kaikille matkustajan mukana kulkeville ruumaan meneville matkatavaroille (sekä matkaan lähteville että transfer-matkatavaroille, jos niitä ei ole tämän liitteen vaatimusten mukaisesti jo tarkastettu) on tehtävä turvatarkastus jotakin seuraavista menetelmistä käyttäen, ennen kuin ne lastataan ilma-alukseen:
|
2. |
Erillään kulkeva ruumaan menevä matkatavara. Kaikki matkustajasta erillään kulkevat ruumaan menevät matkatavarat, sekä matkaan lähtevät että transfer-matkatavarat, on turvatarkastettava jotakin seuraavista menetelmistä käyttäen, ennen kuin ne lastataan ilma-alukseen:
paitsi jos tämän liitteen vaatimusten mukaisesti jo turvatarkastettu erillään kulkeva ruumaan menevä matkatavara on joutunut erilleen matkustajasta riippumattomista syistä ja jos erillään kulkeva ruumaan menevä matkatavara on ollut lentoyhtiön hallussa. |
5.3 Ruumaan menevän matkatavaran suojaaminen
1. |
Ilma-aluksessa kuljetettava ruumaan menevä matkatavara on suojattava siten, että siihen ei voi päästä luvattomasti käsiksi sen jälkeen, kun se on hyväksytty lentoyhtiön haltuun, aina siihen asti, kunnes ilma-alus, jossa se on määrä kuljettaa, lähtee. Ruumaan menevän matkatavaran suojaamiseksi on toteutettava seuraavat toimenpiteet:
|
6. RAHTI, KURIIRI- JA PIKALÄHETYKSET
6.1 Soveltaminen
Matkustaja- ja rahtikoneissa kuljetettavaan rahtiin sekä kuriiri- ja pikalähetyksiin on ennen niiden sijoittamista ilma-alukseen sovellettava turvavalvontatoimenpiteitä, joiden yksityiskohdat esitetään jäljempänä.
6.2 Valvotun edustajan pätevyysvaatimukset
Valvotun edustajan on:
a) |
oltava asianmukaisen viranomaisen nimeämä, hyväksymä tai luetteloima; |
b) |
täytettävä toimivaltaisen viranomaisen hänelle asettamat velvollisuudet. |
6.3 Turvavalvontatoimenpiteet
1. |
Rahtia sekä kuriiri- ja pikalähetyksiä saa kuljettaa ilmateitse vain, jos niihin on sovellettu seuraavia turvavalvontatoimenpiteitä:
Jos lähetyksen luonteen vuoksi ei mitään edellä mainituista turvavalvonnan keinoista tai menetelmistä voida käyttää, asianmukainen viranomainen voi määrittää varastointiajan. |
2. |
Kun turvavalvontatoimenpiteet on toteutettu, myös tunnettujen lähettäjien rahdin osalta, joko lentoasemalla tai sen ulkopuolella, lähetysten puhtaus on säilytettävä siihen saakka, kun ne sijoitetaan ilma-alukseen ja kun ilma-alus lähtee. |
3. |
Edellä 1 kohdassa eriteltyjä turvavalvontatoimenpiteitä ei tarvitse soveltaa seuraaviin:
|
6.4 Tunnettua lähettäjää koskevat vaatimukset
1. |
Valvottu edustaja tai lentoyhtiö voi hyväksyä lähettäjän tunnetuksi lähettäjäksi vasta, kun se on
|
6.5 Kuljetus vain rahdin kuljettamiseen tarkoitetuissa ilma-aluksissa
Jos lähetykset voidaan varmasti tunnistaa vain rahtikoneissa kuljetettaviksi, 6.4 kohdassa eriteltyjä vaatimuksia ei tarvitse täyttää edellyttäen, että
a) |
tunnetulla lähettäjällä on vahvistettu (bona fide) yritysosoite; ja |
b) |
tunnettu lähettäjä on aiemmin harjoittanut lähetystoimintaa valvotun edustajan tai lentoyhtiön kanssa; ja |
c) |
tunnetulla lähettäjällä on vakiintunut liikesuhde valvotun edustajan tai lentoyhtiön kanssa; ja |
d) |
tunnettu lähettäjä varmistaa, että kaikki lähetykset suojataan luvattomalta käsittelyltä siihen asti, kunnes lentoyhtiö ottaa ne haltuunsa. |
6.6 Siirtorahti
Lentoteitse saapuvaan siirtorahtiin ei tarvitse soveltaa 6.3 kohdan 1 kohdassa eriteltyjä turvavalvontatoimenpiteitä, jos se on suojattu luvattomalta käsittelyltä transit-paikassa. Muu siirtorahti, kuten maa- tai rautatierahti, johon ei ole sovellettu lähtöasemalla tai matkan varrella turvavalvontatoimenpiteitä, on tarkastettava 6.3 kohdan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti sekä suojattava niin, ettei siihen pääse luvatta käsiksi.
7. POSTILÄHETYKSET
7.1 Soveltaminen
Matkustaja-, rahti- ja postikoneissa kuljetettaviin postilähetyksiin on sovellettava turvavalvontatoimenpiteitä ennen niiden ilma-alukseen ottamista.
7.2 Valvotun postiviranomaisen/-hallinnon pätevyysvaatimukset
7.2.1 |
Jokaisen valvotun postiviranomaisen/-hallinnon, joka antaa postilähetyksen lentoyhtiön kuljetettavaksi, on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
|
7.3 Turvavalvontatoimenpiteet
1. |
Tarkkoja toimitusaikoja edellyttävä posti: Tarkkoja toimitusaikoja (toimitus enintään 48 tunnin kuluessa) edellyttävää postia kuljetetaan lentoteitse ainoastaan, jos seuraavat turvavalvontatoimenpiteet on toteutettu:
|
2. |
Muu posti: Muuta kuin tarkkoja toimitusaikoja edellyttävää postia voidaan kuljettaa lentoteitse edellyttäen, että sovelletaan 1 kohdan a ja b alakohdassa eriteltyjä toimenpiteitä. Edellä 1 kohdan b alakohdassa eriteltyjä turvavalvontatoimenpiteitä on sovellettava vain satunnaisesti valittuun otokseen. |
3. |
Edellä 1 kohdan b alakohdassa eriteltyjä turvavalvontatoimenpiteitä ei tarvitse soveltaa seuraaviin:
|
7.4 Tunnettua lähettäjää koskevat vaatimukset
Valvottu postiviranomainen/-hallinto voi hyväksyä lähettäjän tunnetuksi lähettäjäksi vasta, kun se on:
a) |
selvittänyt ja rekisteröinyt lähettäjän sekä sen lukuun toimitusten hoitamiseen valtuutettujen asiamiesten henkilöllisyyden ja osoitteen; |
b) |
vaatinut lähettäjää ilmoittamaan, että tämä suojaa lähetykset luvattoman käsittelyn varalta valmistelun, varastoinnin ja kuljetuksen aikana; ja |
c) |
vaatinut lähettäjää
|
7.5 Siirtoposti
Ilmakuljetuksella saapuvaan siirtopostiin ei tarvitse soveltaa 7.3 kohdassa eriteltyjä turvavalvontatoimenpiteitä, jos se suojataan transit-paikassa luvattoman käsittelyn varalta. Muu siirtoposti, kuten maa- tai raidekuljetuksella saapuva siirtoposti, johon ei ole sovellettu lähtöpaikassa tai matkan varrella turvavalvontatoimenpiteitä, on tarkastettava 7.3 kohdan 1 kohdan mukaisesti ja suojattava niin, ettei siihen pääse luvatta käsiksi.
8. LENTOYHTIÖN POSTI JA MUU MATERIAALI
8.1 Soveltaminen
Yhtiön omalla ilma-aluksella kuljetettavaan lentoyhtiön postiin ja muuhun materiaaliin on sovellettava turvavalvontatoimenpiteitä ennen ilma-alukseen viemistä.
8.2 Määritelmät
Postilla ja muulla materiaalilla tarkoitetaan sisäisiä posti- ja materiaalilähetyksiä, kuten asiakirjoja, tarvikkeita, varaosia, ateriapalvelu- ja siivoustarvikkeita ja muita esineitä, jotka on tarkoitus toimittaa yhtiön sisäisesti tai sopimussuhteessa olevalle organisaatiolle lentoyhtiön toimintaan liittyvää käyttöä varten.
8.3 Turvavalvontatoimenpiteet
Kaikkien lentoyhtiön postilähetysten (”co-mail”) tai materiaalilähetysten (”co-mat”) osalta on toteutettava seuraavat toimenpiteet:
a) |
sisäisiä lähetyksiä on valvottava ja niille on tehtävä turvatarkastukset sen varmistamiseksi, ettei niihin ole sisällytetty kiellettyjä esineitä; ja |
b) |
niitä ei saa jättää vartioimatta ennen ilma-alukseen lastaamista. |
Lentoyhtiöiden on varmistettava, että kaikille muille lentoyhtiön puolesta siihen sopimussuhteessa olevan organisaation toimittamille ja siihen sopimussuhteessa olevien palveluntarjoajien käsittelemille sisäisille posti- ja materiaalilähetyksille, kuten ateriapalvelutarvikkeille ja -varastoille sekä siivoustarvikkeille ja muille materiaaleille, tehdään turvatarkastus ennen niiden lastaamista ilma-alukseen.
9. LENTOYHTIÖIDEN ATERIAPALVELUVARASTOT JA -TARVIKKEET
9.1 Soveltaminen
Lentoyhtiön ateriapalvelun varastoihin ja tarvikkeisiin on sovellettava turvavalvontatoimenpiteitä, jotta voidaan estää kiellettyjen esineiden vienti ilma-alukseen.
9.2 Turvavalvontatoimenpiteet
1. |
Lentoyhtiöiden ateriapalvelujen varastojen ja tarvikkeiden toimittajien on toteutettava turvavalvontatoimenpiteet, joilla estetään kiellettyjen esineiden kätkeminen ilma-aluksiin tarkoitettuihin tällaisiin varastoihin ja tarvikkeisiin. Ainakin seuraavat turvatoimenpiteet on toteutettava:
|
2. |
Kun varastot ja tarvikkeet on toimitettu, ne on turvatarkastettava satunnaistarkastuksin. |
3. |
Jos yhtiö ei ole toteuttanut edellä 1 kohdassa lueteltuja toimenpiteitä, sen toimittamia varastoja ja tarvikkeita ei saa ottaa ilma-alukseen. |
10. LENTOYHTIÖIDEN SIIVOUSPALVELUN VARASTOT JA TARVIKKEET
10.1 Soveltaminen ja tavoite
Lentoyhtiöiden ja siivousyhtiöiden on toteutettava toimenpiteet, joilla varmistetaan, että ilma-aluksiin vietävät siivouspalvelun varastot ja tarvikkeet eivät sisällä kiellettyjä esineitä, jotka voisivat vaarantaa ilma-aluksen turvallisuuden.
10.2 Turvavalvontatoimenpiteet
1. |
Lentoyhtiöiden siivouspalvelun varastojen ja tarvikkeiden toimittajien on otettava käyttöön tarvittavat turvatoimenpiteet, joilla estetään kiellettyjen esineiden kätkeminen ilma-aluksiin tarkoitettuihin siivoustarvikkeisiin. Seuraavat turvatoimenpiteet on toteutettava:
|
2. |
Kun siivoustarvikkeet on toimitettu, ne on turvatarkastettava satunnaistarkastuksin. |
3. |
Jos yhtiö ei ole suorittanut 1 kohdan mukaisia turvavalvontatoimenpiteitä, sen toimittamia tarvikkeita ei saa ottaa ilma-alukseen. |
11. YLEISILMAILU
11.1 Turvavalvontatoimenpiteet
1. |
Yleisilmailukoneita ei saa lentoasemilla pysäköidä kaupallisilla lennoilla käytettävien ilma-alusten välittömään läheisyyteen, jotta vältetään näihin ilma-aluksiin sekä niissä kuljetettavaksi tarkoitettuihin matkatavaroihin, rahtiin ja postilähetyksiin sovellettavien turvatoimenpiteiden rikkominen. |
2. |
Kaupallisten lentojen turvatarkastettujen matkustajien ja yleisilmailukoneisiin menevien tai niistä poistuvien henkilöiden erottamista koskevat säännökset on pantava täytäntöön seuraavin perustein:
|
12. HENKILÖSTÖN PALVELUKSEEN OTTAMINEN JA KOULUTUS
12.1 Kansallinen ilmailun turvakoulutusohjelma
Kunkin asianmukaisen viranomaisen on laadittava ja pantava täytäntöön kansallinen ilmailun turvakoulutusohjelma, jotta ilma-alusten miehistöt ja maahenkilöstö kykenevät panemaan täytäntöön ilmailun turvaamista koskevat vaatimukset sekä toimimaan, kun ilmailutoimintaan laittomasti puututaan.
12.2 Turvahenkilöstö
1. |
Kansalliseen ilmailun turvakoulutusohjelmaan olisi kuuluttava turvahenkilöstön valinta, pätevyys, koulutus, sertifiointi sekä motivointi. Henkilöiden, joiden tehtävät koostuvat joko yksinomaan tai osittain turvatoimien suorittamisesta, on täytettävä seuraavat vaatimukset asianmukaisen viranomaisen määrittämällä tavalla:
|
2. |
Turvahenkilöstön koulutus:
|
3. |
Turvahenkilöstön sertifiointi: Asianmukainen kansallinen viranomainen hyväksyy tai sertifioi turvatarkastushenkilöstön. |
4. |
Turvahenkilöstön motivointi: Asianmukaisin toimenpitein on varmistettava, että turvahenkilöstöllä on korkea motivaatio, jotta he voivat suorittaa tehtävänsä tehokkaasti. |
12.3 Muu henkilöstö
Ohjaamomiehistön ja lentoaseman maahenkilöstön turvakoulutusta sekä turvatietoisuuden lisäämistä koskeviin ohjelmiin on sisällyttävä lentoaseman ja lentoyhtiöiden koko lentohenkilökunnalle ja maahenkilöstölle annettavaa perehdyttämis- ja määräaikaiskoulutusta. Koulutuksella on edistettävä ilmailun turvaamista koskevan tietoisuuden lisäämistä sekä parannettava olemassa olevia turvajärjestelmiä. Siihen on sisällyttävä seuraavat osat:
1. |
turvajärjestelmät ja kulunvalvonta, |
2. |
turvatoimenpiteet maassa ja lennolla, |
3. |
turvatarkastukset ennen ilma-alukseen siirtymistä, |
4. |
matkatavaroiden ja rahdin turvallisuus, |
5. |
ilma-aluksen turvallisuus ja etsinnät, |
6. |
aseet ja kielletyt esineet, |
7. |
yleiskatsaus terrorismiin, ja |
8. |
muut turvatietoisuuden parantamisen kannalta tarpeellisiksi katsottavat alueet ja toimenpiteet. |
Turvavalvotuille alueille pääsevälle lentoaseman ja lentoyhtiöiden koko maahenkilöstölle annettavan turvakoulutuksen on käsitettävä vähintään kolme tuntia teoriaopetusta ja tunti käytännön harjoittelua.
13. LAITTEITA KOSKEVAT OHJEET
Ilmailun turvaamista edistävien laitteiden on oltava asianmukaisen viranomaisen hyväksymiä tässä osassa annettujen ohjeiden mukaisesti.
13.1 Metallinilmaisimet
1. Turvaportit
Matkustajien turvatarkastuksessa lentoasemilla käytettävien turvaporttien on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a) |
Turvallisuus
|
b) |
Toiminnalliset vaatimukset Laitteen ympäristö ei saa vaikuttaa sen toimintaan. |
c) |
Hälytyssignaali Laitteen on ilmoitettava metallin havaitsemisesta automaattisesti jättämättä päätöstä laitteen käyttäjän harkintaan (”go/no go” -signaali). |
d) |
Säädöt
|
e) |
Kalibrointi Asiattomien henkilöiden puuttuminen kalibrointimenettelyihin on estettävä. |
2. Käsimetallinilmaisimet
Matkustajien turvatarkastuksissa lentoasemilla käytettävien käsimetallinilmaisimien on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a) |
Laitteilla on voitava kaikissa mahdollisissa olosuhteissa havaita pienet määrät metallia ilman suoraa kosketusta itse esineeseen. |
b) |
Laitteilla on voitava havaita sekä rauta että muut metallit. |
c) |
Ilmaisinkela on suunniteltava siten, että havaitun metallin sijainti voidaan osoittaa helposti. |
d) |
Laitteissa on oltava ääni- ja/tai valohälytys. |
13.2 Läpivalaisulaitteiden vaatimukset ja testausmenetelmät
1. Soveltaminen
a) |
Laitteisto Näitä turvatarkastuksiin käytettäviä läpivalaisulaitteita koskevia vaatimuksia ja ohjeita sovelletaan kaikkiin läpivalaisuun perustuviin laitteisiin, joista saadaan kuva laitteen käyttäjän tulkittavaksi. Tällä tarkoitetaan sekä perinteisiä röntgenlaitteita että kuvan tuottamiseen käytettyjä EDS/EDDS-laitteita. |
b) |
Tutkittavat esineet Näitä turvatarkastuksiin käytettäviä läpivalaisulaitteita koskevia vaatimuksia ja ohjeita sovelletaan myös kaikkiin turvatarkastettaviin esineisiin riippumatta niiden luonteesta tai koosta. Kaikki ilma-alukseen vietävät esineet, joille tehdään turvatarkastus, on tarkastettava näiden ohjeiden sisältämien vaatimusten mukaisesti. |
2. Suorituskykyä koskevat vaatimukset
a) |
Turvallisuus Läpivalaisulaitteilla on oltava erottelukyvyllä, läpäisykyvyllä ja materiaalinerottelukyvyllä mitattuna riittävä detektiokyky, jotta voidaan estää kiellettyjen esineiden vieminen ilma-alukseen. |
b) |
Testit Suorituskykyä on arvioitava asianmukaisilla testausmenettelyillä. |
c) |
Toiminnalliset vaatimukset Läpivalaisulaitteilla on saatava täydellinen kuva mistä tahansa laitteen tunneliin mahtuvasta esineestä. Mikään kulma ei saa jäädä kuvan ulkopuolelle. Tutkittavan esineen vääristyminen on minimoitava. Laitteen hihnaan on merkittävä kohta, johon laukut on asetettava mahdollisimman hyvän kuvan saamiseksi. Säädettävä kontrasti: läpivalaisulaitteilla on voitava erottaa eri kirkkaustasoja (kirkkausalueen pienemmän osan tarkastelu). Tutkittavan esineen mistä tahansa osasta otettua kuvaa on voitava tutkia näytöllä vähintään viisi sekuntia. Lisäksi laitteen käyttäjän on voitava pysäyttää hihna ja tarvittaessa peruuttaa hihnaa, jos lisätutkiminen on tarpeen. Näytön koko: monitorin näytön on oltava käyttäjän kannalta riittävän suuri (tavallisesti vähintään 14 tuumaa). Näytön ominaisuudet: näyttö ei saa välkkyä, ja sen on oltava vähintään 800-juovainen (tavallisesti 1024 × 1024 pikseliä eli teräväpiirtonäyttö). Jos käytetään kaksoismonitoreja, toisen on oltava mustavalkoinen. Läpivalaisulaitteen on osoitettava materiaalit, joita se ei voi läpivalaista. Läpivalaisulaitteilla on voitava erottaa orgaaniset ja epäorgaaniset materiaalit. Järjestelmällä on käyttäjän työn helpottamiseksi voitava tunnistaa uhkat automaattisesti. |
3. Huolto
Mitään muutostöitä, huolto ja korjaukset mukaan luettuina, ei saa tehdä ilman lupaa. Laitteistoja tai ohjelmistoja ei saa muuttaa varmistamatta ensin, että muutoksella ei ole haitallisia vaikutuksia kuvan laatuun.
Hihnan materiaalin koostumusta ei saa muuttaa varmistamatta ensin, että muutos ei vaikuta kuvan laatuun.
Jos huoltoa tai päivityksiä varten on käytettävissä modeemiyhteys, yhteyden on oltava suojattu ja valvottu.
Lisäys
Kiellettyjen esineiden luokittelua koskevat ohjeet
Näissä ohjeissa mainitaan mahdollisia aseenmuotoisia ja rajoitusten alaisia esineitä. On kuitenkin käytettävä myös omaa harkintakykyä sen suhteen, onko jostakin esineestä syytä epäillä, että sitä voisi käyttää aseena.
i) |
Tuliaseet: mikä tahansa ase, jolla voidaan ampua räjähdyksen, paineilman tai kaasun voimalla laukaus, myös startti- ja valopistoolit. |
ii) |
Veitset ja leikkurit: muun muassa sapelit, miekat, pahvileikkurit, metsästysveitset, matkamuistoveitset, taistelulajeissa käytettävät välineet, työkalut ja kaikki muut veitset, joissa on vähintään 6 senttimetriä pitkä terä, ja/tai paikallisessa lainsäädännössä kielletyt veitset. |
iii) |
Lyömäaseet: pamput, patukat, pesäpallomailat ja vastaavat esineet. |
iv) |
Räjähteet/ammukset/tulenarat nesteet/syövyttävät aineet: kaikki räjähtävät tai palavat aineet tai esineet, jotka voivat yksinään tai yhdessä muiden esineiden kanssa aiheuttaa räjähdyksen tai tulipalon. Tällaisia ovat räjähteet, räjähdyspanokset, ilotulitteet, bensiini ja muut tulenarat nesteet, ammukset ja niin edelleen, sekä näiden erilaiset yhdistelmät ja lisäksi kaikki syövyttävät tai myrkylliset aineet, myös kaasut riippumatta siitä, onko ne paineistettu vai ei. |
v) |
Aineet tai esineet, joilla voi vammauttaa tai tehdä toimintakyvyttömäksi: kaikki kyynelkaasut, turvasuihkeet ja vastaavat kemikaalit ja kaasut riippumatta siitä, ovatko ne pistoolissa tai muunlaisessa säiliössä, sekä muut laitteet, joilla voi tehdä toimintakyvyttömäksi esimerkiksi sähkösokkien avulla. |
vi) |
Muut esineet: kuten jäänaskalit, alppisauvat, partaveitset ja pitkäteräiset sakset, joita ei tavallisesti pidetä tappavina tai vaarallisina aseina, mutta joita voi käyttää aseena; myös lelu- tai jäljitelmäaseet tai -kranaatit. |
vii) |
Kaikki esineet, joiden osalta on syytä epäillä, että niitä voi käyttää tappavan aseen jäljittelemiseen. Tällaisia ovat muun muassa pommeja muistuttavat esineet tai aseilta taikka muilta vaarallisilta tavaroilta näyttävät muut esineet. |
viii) |
Kemiallisena/biologisena aseena käytetyt esineet ja aineet: Kemiallinen/biologinen hyökkäys voi tarkoittaa muun muassa sitä, että kemiallisia tai biologisia aineita käytetään laittomiin tekoihin. Tällaisia rajoitusten alaisia kemiallisia/biologisia aineita ovat ainakin seuraavat: sinappikaasu, VX-hermokaasu, kloori, sariini, syaanivety, pernarutto, botulismi, isorokko, tularemia ja Ebola- tms. verenvuotokuumetta aiheuttava virus. Kemiallisiin/biologisiin aineisiin viittaavista esineistä tai niitä koskevasta epäilystä on ilmoitettava välittömästi lentoasemaviranomaiselle, poliisille, sotilas- tai muulle sopivalle viranomaiselle, ja ne on eristettävä julkisista terminaalialueista. |