Komission asetus (EY) N:o 1412/2002,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2002,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevien teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynniltä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2238/2000(2), ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa asiasta,

sekä katsoo seuraavaa:

A MENETTELY

(1) Komissio julkaisi 9 päivänä marraskuuta 2001 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ilmoituksen(3) polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta Intiasta peräisin olevien teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen tuonnissa yhteisöön.

(2) Menettely aloitettiin valituksen perusteella, jonka oli tehnyt syyskuussa 2001 kansainvälinen raion- ja synteettikuitukomitea (International Committee of Rayon and Synthetic Fibres, CIRFS) niiden tuottajien puolesta, jotka edustivat suurinta osaa yhteisön teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen tuotannosta. Valituksessa esitettiin näyttö tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta, minkä katsottiin riittävän polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamiseen.

(3) Lopullisia polkumyyntitoimenpiteitä sovelletaan tällä hetkellä Malesiasta (neuvoston asetus (EY) N:o 1001/1997(4), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1992/2000(5)), Indonesiasta, Thaimaasta (neuvoston asetus (EY) N:o 2160/1996(6), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1078/2001(7)) ja Taiwanista (neuvoston asetus (EY) N:o 3905/1988(8), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2010/2000(9)) peräisin olevien teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen tuonnissa. Malesiasta(10), Taiwanista(11), Indonesiasta(12) ja Thaimaasta(13) peräisin olevaa tuontia koskevien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä tarkastellaan nyt asetuksen (EY) N:o 384/96 (jäljempänä "perusasetus") 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(4) Samana päivänä ilmoitettiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella(14) samaa tuotetta koskevan rinnakkaisen tukien vastaisen menettelyn aloittamisesta Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevassa tuonnissa.

(5) Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta valituksen tekijälle ja muille tiedossa oleville yhteisön tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, niitä edustavalle järjestölle, tuojille, käyttäjille ja tavarantoimittajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Intian edustajille. Osapuolille, joita asia suoraan koski, annettiin mahdollisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa.

(6) Useat Intian vientiä harjoittavat tuottajat ja heidän järjestönsä sekä yhteisön tuottajat, yhteisön käyttäjät ja tuojat/kauppiaat esittivät kantansa kirjallisesti. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille osapuolille, jotka olivat sitä edellä mainitun määräajan kuluessa pyytäneet ja ilmoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(7) Koska Intiassa oli valituksessa esitettyjen tietojen perusteella ilmeisen monia tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittavia tuottajia, polkumyyntiä koskevaa tutkimusta varten sovellettiin otantamenetelmää perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti ja sen mukaisesti kuin perusasetuksen johdanto-osan 14 kappaleessa ja seuraavissa kappaleissa on yksityiskohtaisemmin kuvattu. Komissio lähetti kyselylomakkeet edustavalle vientiä harjoittavien intialaisten tuottajien otokselle Intiassa ja sai niiltä yksityiskohtaiset tiedot.

(8) Komissio lähetti kyselylomakkeet myös kaikille muille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan. Vastaus saatiin kahdelta kuudesta valituksen tehneestä yhteisön tuottajasta ja yhdeltä yhteisön tuottajalta, joka ei alun perin osallistunut valitukseen. Lisäksi komissio sai vastauksen yhdeltä käyttäjältä ja kahdelta raaka-aineen toimittajalta, joilta saadut tiedot olivat riittävän yksityiskohtaisia ja edustavia käytettäviksi yhteisön edun määrittämiseen. Yksikään yhteisön alueen tuoja, joka ei ollut etuyhteydessä vientiä harjoittavaan tuottajaan, ei vastannut kyselylomakkeeseen tai ilmoittautunut.

(9) Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuvan vahingon ja yhteisön edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

a) Yhteisön tuottajat

- Dupont SA, Yhdistynyt kuningaskunta

- Sinterama SpA, Italia

b) Vientiä harjoittavat tuottajat Intiassa

- Indo Rama Synthetics Ltd, Nagpur

- Reliance Industries Ltd ja siihen etuyhteydessä olevat yhtiöt, Mumbai ja Nagpur

- Welspun Syntex Ltd, Bombay.

(10) Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2000 ja 30 päivän syyskuuta 2001 välisen ajanjakson, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahingon määrittämisessä tarvittava kehityssuuntien tarkastelu kattoi ajanjakson 1 päivästä lokakuuta 1997 tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä "tarkastelujakso".

B TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(11) Tarkasteltavana oleva tuote on Intiasta peräisin olevat teksturoidut polyesterifilamenttilangat, joka kuuluu CN-koodiin 5402 33 00. Tuotetta saadaan suoraan osittain orientoidusta polyesterilangasta, jonka jälkeen se teksturoidaan. Sitä käytetään kutomoteollisuudessa polyesteri- ja polyesteri/puuvillakankaiden valmistukseen. Tuotetta myydään eri tuotelajeina, jotka voidaan erotella eri yksityiskohtien kuten paksuuden ("denier"), filamenttien lukumäärän, langan palonsuojaominaisuuksien, värjäyksen ja kierteisyyden perusteella. On myös olemassa eri laatuluokkia, jotka voidaan erotella tuotantoprosessin tehokkuuden perusteella. Teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen eri tyyppien ja laatujen fyysisissä perusominaisuuksissa ja käyttötarkoituksissa ei kuitenkaan ole merkittäviä eroja. Näin ollen tämän menettelyn kannalta on kaikkia teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen lajeja pidettävä yhtenä ja samana tuotteena.

2. Samankaltainen tuote

(12) Tutkimus osoitti, että Intiassa tuotettujen ja kotimarkkinoilla myytyjen teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen ja sieltä yhteisöön vietyjen teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen fyysiset ominaispiirteet ja käyttötarkoitukset ovat keskenään samanlaiset. Valituksen tehneiden yhteisön tuottajien valmistamien ja yhteisön markkinoilla myytyjen sekä kyseisestä maasta yhteisöön vietyjen teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen fyysiset ominaispiirteet ja käyttötarkoitukset ovat myös keskenään samanlaiset.

(13) Näin ollen Intian kotimarkkinoilla myytyjä ja yhteisöön vietyjä teksturoituja polyesterifilamenttilankoja sekä yhteisössä tuotettuja ja myytyjä teksturoituja polyesterifilamenttilankoja on pidettävä perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuna samankaltaisena tuotteena.

C OTANTA

1. Intialaisten viejien otos

(14) Koska valituksessa mainittiin useita Intiaan sijoittautuneita vientiä harjoittavia tuottajia, komissio arveli aluksi, että olisi sovellettava otantamenetelmää perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(15) Jotta komissio voisi valita otoksen, vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan nojalla ilmoittautumaan kolmen viikon kuluessa menettelyn aloittamisesta ja toimittamaan perustiedot viennistään, kotimarkkinoilla tapahtuvasta myynnistään ja asianomaisen tuotteen tuotantoon liittyvistä toimistaan sekä kaikkien niihin etuyhteydessä olevien teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen tuotantoa ja/tai myyntiä harjoittavien yritysten nimet ja tiedot näiden toiminnasta. Intian viranomaiset ja vientiä harjoittavia tuottajia edustava järjestö, joihin komissio otti myös yhteyttä asiassa, eivät vastustaneet otantamenetelmän käyttöä.

2. Yhteistyössä toimivien yritysten alustava valinta

(16) Kaksitoista intialaista yritystä ilmoittautui ja toimitti pyydetyt tiedot perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdassa asetetun kolmen viikon määräajan kuluessa. Kuitenkin ainoastaan yhdeksän niistä oli tuottajia, jotka ilmoittivat viennistä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana. Tuottajia, jotka veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta tutkimusajanjakson aikana yhteisöön ja ilmaisivat halunsa kuulua otokseen, pidettiin aluksi yhteistyössä toimivina ja ne otettiin huomioon otoksen valinnassa. Niiden osuus tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisviennistä Intiasta yhteisöön oli 98 prosenttia. Kolmesta muusta yrityksestä kaksi oli kauppiaita, joita ei voitu ottaa huomioon otosta valittaessa ja yksi oli vientiä harjoittava tuottaja, jolla ei ollut vientiä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana.

(17) Yrityksiä, jotka eivät ilmoittautuneet kolmen viikon määräajassa, pidettiin yhteistyöhön osallistumattomina yrityksinä.

3. Otoksen valinta

(18) Otos perustui perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti viennin sellaiseen suurimpaan edustavaan määrään, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa.

(19) Tällä perusteella valittiin Intian vientiä harjoittavia tuottajia edustavan järjestön ja Intian viranomaisten suostumuksella otokseksi kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa. Otokseen valitut kolme yritystä vastaavat noin 70 prosentista teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen viennistä yhteisöön ja noin 65 prosentista teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen kotimarkkinamyynnistä Intiassa.

(20) Yhteistyössä toimiville kuudelle vientiä harjoittavalle tuottajalle, joita ei sisällytetty lopulliseen otokseen, ilmoitettiin, että niiden viennissä mahdollisesti käyttöön otettava polkumyyntitulli laskettaisiin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan säännösten mukaisesti. Jotkut näistä yrityksistä ilmoittivat aluksi aikovansa pyytää yksilöllistä marginaalia perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jos niitä ei valittaisi otokseen. Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa ei perusteltuja pyyntöjä kuitenkaan saatu.

(21) Vientiä harjoittavalle tuottajalle, joka ei ollut etuyhteydessä mihinkään tutkimuksen kohteena olevaan vientiä harjoittavaan tuottajaan eikä tutkimusajanjakson aikana harjoittanut tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä yhteisöön, vaikka jossain määrin harjoittikin sitä tutkimusajanjakson jälkeen, ilmoitettiin myös, että sen viennissä mahdollisesti käyttöön otettava polkumyyntitulli laskettaisiin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan säännösten mukaisesti.

(22) Kyselylomakkeet lähetettiin täytettäviksi kaikille kolmelle alun perin otokseen valitulle yritykselle ja lyhyempi kyselylomake yritykselle, joka harjoitti vientiä vasta tutkimusajanjakson jälkeen.

(23) Niille yrityksille, jotka lopulta muodostivat otoksen ja toimivat täysin yhteistyössä tutkimuksessa, määritettiin oma polkumyyntimarginaali ja yksilöllinen tulli.

D POLKUMYYNTI

1. Normaaliarvo

(24) Komissio tutki ensin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko kukin vientiä harjoittava tuottaja myynyt teksturoituja polyesterifilamenttilankoja edustavassa määrin riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään viisi prosenttia vastaavasta vientimyynnistä yhteisöön.

(25) Tästä tarkastelusta kävi ilmi, että kaikki vientiä harjoittavat tuottajat olivat myyneet teksturoituja polyesterifilamenttilankoja edustavassa määrin kotimarkkinoillaan tutkimusajanjakson aikana.

(26) Komissio tarkasteli, olivatko kotimarkkinoilla myytyjen tuotelajien laatu, denier-paksuus, filamenttien määrä, palonsuojaominaisuudet, värjäys ja kierteisyys samoja kuin vietyjen tuotelajien, ja päätteli, että ne olivat yhtäläiset tai suoraan toisiinsa verrattavissa.

(27) Lisäksi kunkin sellaisen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinoillaan myymän tuotelajin, jonka todettiin olevan suoraan verrattavissa yhteisöön vietäväksi myytyyn tuotelajiin, määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan riittävän edustavaa. Tietyn tuotelajin kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan riittävän edustava, jos kyseisen lajin kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana oli vähintään viisi prosenttia yhteisöön viedyn vastaavan tuotelajin kokonaismyynnistä.

(28) Komissio tutki tämän jälkeen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti, voitiinko kunkin yrityksen kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä.

Tätä varten määritettiin, kuinka suuri osuus kunkin vietyjä tuotelajeja vastaavan lajin myynnistä kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille oli kannattamatonta tutkimusajanjaksona.

a) Jos yli 80 prosenttia tietyn tuotelajin kotimarkkinamyynnin määrästä tapahtui vähintään yksikkökustannuksia vastaavilla hinnoilla ja jos sen myyntihintojen painotettu keskiarvo oli vähintään sama kuin tuotantokustannusten painotettu keskiarvo, kyseisen tuotelajin normaaliarvo määritettiin sen kaikessa kotimarkkinamyynnissä veloitettujen hintojen painotettuna keskiarvona.

b) Jos vähintään 10 mutta enintään 80 prosenttia tietyn tuotelajin kotimarkkinamyynnin määrästä tapahtui vähintään yksikkökustannuksia vastaavilla hinnoilla, sen normaaliarvo määritettiin vähintään yksikkökustannuksia vastaavilla hinnoilla tapahtuneessa kotimarkkinamyynnissä veloitettujen hintojen painotettuna keskiarvona.

c) Jos alle 10 prosenttia tietyn tuotelajin kotimarkkinamyynnin määrästä tapahtui vähintään yksikkökustannuksia vastaavilla hinnoilla, sitä ei katsottu myytävän tavanomaisessa kaupankäynnissä, mistä syystä sen normaaliarvo muodostettiin laskennallisesti.

(29) Tiettyjen tuotelajien, joita kaikki kolme tutkimuksen kohteena olevaa yritystä olivat vieneet yhteisöön, kotimarkkinamyynnin todettiin olleen tavanomaista kaupankäyntiä. Vastaavan tuotelajin normaaliarvo määritettiin riippumattomien asiakkaiden Intian kotimarkkinoilla tutkimusajanjaksona maksamien tai maksettavien tosiasiallisten hintojen perusteella kuten perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdassa säädetään.

(30) Tuotelajeille, joita ei myyty tavanomaisessa kaupankäynnissä sekä tuotelajeille, joita ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, oli normaaliarvo muodostettava laskennallisesti. Kaikki kolme tutkittua yritystä myivät tiettyjä tällaisia tuotelajeja yhteisöön vietäväksi.

(31) Normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti lisäämällä yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksona niiden samankaltaisen tuotteen myyntiin kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjaksona liittyvät myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä niiden saama painotettu keskimääräinen voitto. Ilmoitettuja tuotantokustannuksia ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia oikaistiin tarvittaessa, ennen kuin niitä käytettiin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen myynnin määrittämiseen ja normaaliarvojen laskemiseen.

2. Vientihinta

(32) Koska kaikkien kolmen vientiä harjoittavan tuottajan koko tarkasteltavana olevan tuotteen vienti suuntautui suoraan yhteisön riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

3. Vertailu

(33) Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi normaaliarvon ja vientihinnan välillä hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet otettiin asianmukaisesti huomioon oikaisujen muodossa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Kaikkien tutkittujen vientiä harjoittavien tuottajien kohdalla tehtiin tarvittaessa ja perustelluissa tapauksissa oikaisut fyysisten ominaispiirteiden, kuljetus-, valtamerirahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis- ja tuontimaksuissa sekä välillisissä veroissa, luottokustannuksissa ja myynninjälkeisissä kustannuksissa sekä palkkioissa ja alennuksissa olleiden eroavuuksien huomioon ottamiseksi.

(34) Kaikki kolme tutkittua yritystä vaativat perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaisesti tullinpalautusoikaisua sillä perusteella, että samankaltaisen tuotteen osalta tuontimaksut väitetysti kannettiin, kun tuote oli tarkoitettu kulutettavaksi viejämaassa, mutta tuontimaksut palautettiin tai niitä ei maksettu, kun tuote myytiin vietäväksi yhteisöön. Sen vuoksi kaikki yritykset käyttivät tuontitullien hyvitysjärjestelmää (DEPBS) vientiä edeltävänä järjestelmänä ja/tai ennakkolisenssijärjestelmää. Tämä väite hylättiin, koska ei ollut todisteita, että samankaltaisen tuotteen osalta kannettiin mitään merkittäviä tuontimaksuja, kun tuote oli tarkoitettu kotimaiseen kulutukseen. Vaihtoehtoisesti yritykset vaativat samaa oikaisua 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan mukaisesti. Koska yritykset eivät kuitenkaan kyenneet osoittamaan, että viennin jälkeinen DEPBS ja/tai ennakkolisenssijärjestelmä vaikuttaa hintojen vertailukelpoisuuteen eivätkä erityisesti sitä, että asiakkaat jatkuvasti maksavat eri hintoja kotimarkkinoilla edellä mainituista järjestelmistä saatavan hyödyn vuoksi, oikaisua ei voitu hyväksyä.

(35) Yksi tutkittu yritys vaati 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaisesti oikaisua samankaltaisen tuotteen osalta kannettavan epäsuoran veron määrän osalta, joka kannetaan Intiassa kulutettavaksi tarkoitetun samankaltaisen tuotteen osalta ja palautetaan yhteisöön vietävien tuotteiden osalta. Havaittiin, että yritys tosiaankin sai palautuksen kyseisen tuotteen viennin yhteydessä. Koska yritys kuitenkaan ei kyennyt osoittamaan, että epäsuoran veron koko määrä palautettiin, vaatimusta oikaistiin alaspäin. Toinen tutkittu yritys vaati perusasetuksen saman artiklan mukaisesti oikaisua samankaltaisen tuotteen osalta kannettavan epäsuoran veron määrän osalta, joka kannetaan Intiassa kulutettavaksi tarkoitetun samankaltaisen tuotteen osalta ja jota ei kanneta yhteisöön vietävien tuotteiden osalta. Tässä tapauksessa todettiin, että yritys ei kyennyt asianmukaisesti ilmoittamaan samankaltaisen tuotteen valmistukseen käytettävien raaka-aineiden olennaisia määriä. Näin ollen ei ollut todistetta samankaltaisen tuotteen osalta kannettavan epäsuoran veron tarkasta määrästä ja tämä vaatimus hylättiin.

(36) Yksi tutkittu yritys vaati perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaisesti oikaisua Intian alueellisten viranomaisten käyttöönottaman ja kotimarkkinoilla kannettavaksi väitetyn liikevaihtoveron (epäsuora vero) osalta. Kyseinen yritys vapautettiin maksamasta liikevaihtoveroa valtion kassaan. Kyseinen vapautus liikevaihtoverosta myönnetään yrityksille, jotka investoivat asianomaiselle alueelle. Tässä suhteessa ei ollut todisteita siitä, että yritys kantoi kyseisen veron kotimarkkinamyynnistä ja maksoi sen valtion kassaan, ja niin ollen kotimaanmarkkinoilla myytävän samankaltaisen tuotteen osalta ei kannettu tätä liikevaihtoveroa. Näin ollen vaatimuksen katsottiin olevan perusteeton.

(37) Kaksi tutkittua yritystä vaati perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan d alakohdan mukaisesti oikaisua kaupan portaiden erojen huomioon ottamiseksi. Oikaisua ei voitu myöntää, koska yritykset eivät kyenneet osoittamaan, että vientihinta olisi määritetty eri kaupan portaalla kuin normaaliarvo ja että ero olisi vaikuttanut hintojen vertailukelpoisuuteen. Sekä vienti- että kotimarkkinoilla väitettiin olevan kaksi eri kaupan porrasta, mutta Intian kotimarkkinoilla ei kaupan eri portaiden välillä todettu olevan kyseisten yritysten toimintojen ja myyntihintojen pysyviä ja selviä eroja. Vaihtoehtoisesti yritykset vaativat samaa oikaisua 2 artiklan 10 kohdan c alakohdan tai 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan mukaisesti. Vaatimukseen ei voitu suostua perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan c alakohdan mukaisesti, koska paljousalennuksia koskeva oikaisu voidaan tehdä vain, kun niitä todella annetaan määräerojen mukaisesti ja ne ovat suoraan sidoksissa tarkastelun kohteena olevaan myyntiin, eivätkä kyseiset yritykset antaneet tällaisia alennuksia. Vaatimukseen ei voitu suostua myöskään 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan mukaisesti, koska todettiin, että yritysten väittämää mallia ei johdonmukaisesti sovellettu niiden myyntiin kotimarkkinoilla ja koska todettiin, että kyseessä olivat olennaisilta osilta samat vaatimukset kuin kaupan portaan ja paljousalennusten osalta ja nämä vaatimukset oli jo hylätty.

(38) Yksi tutkittu yritys vaati perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan f alakohdan mukaisesti oikaisua niiden pakkauskustannusten erojen mukaisesti, jotka liittyvät suoraan kyseiseen tuotteeseen ja joita on vientiin tarkoitettujen ja kotimarkkinoilla myytyjen tuotteiden välillä. Yritys ei kyennyt osoittamaan, että hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat kustannuserot voisivat suoraan liittyä kyseisen tuotteen pakkauskustannuksiin. Tästä syystä vaatimus hylättiin.

4. Polkumyyntimarginaalit

a) Tutkittujen yritysten polkumyyntimarginaali

(39) Polkumyyntimarginaalit määritettiin vertaamalla tuotelajikohtaista normaaliarvon painotettua keskiarvoa tuotelajikohtaiseen vientihinnan painotettuun keskiarvoon.

b) Yhteistyössä toimivien otokseen kuulumattomien yritysten polkumyyntimarginaali

(40) Niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, jotka ilmoittautuivat perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti mutta joita ei tarkasteltu yksilöllisesti, polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti otokseen kuuluvien yritysten polkumyyntimarginaalien painotetun keskiarvon perusteella.

c) Yhteistyöhön osallistumattomien yritysten polkumyyntimarginaali

(41) Niiden vientiä harjoittavien tuottajien, jotka eivät vastanneet komission kyselyyn eivätkä muuten ilmoittautuneet, polkumyyntimarginaali määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(42) Yhteistyön laajuuden määrittämiseksi suoritettiin tutkimuksen kohteena olevan maan osalta vertailu, jossa verrattiin yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamia, yhteisöön suuntautuvan viennin määrää koskevia tietoja ja vastaavia Eurostatin tuontitilastoja.

(43) Todettiin, että yhteistyö oli laajaa, ja katsottiin asianmukaiseksi määritellä yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten jäännöspolkumyyntimarginaaliksi korkein yksittäinen polkumyyntimarginaali, joka oli vahvistettu kyseisen maan yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle.

(44) Edellä selostettua menettelyä pidettiin yhteistyöhön osallistumattomien yritysten osalta välttämättömänä myös siitä syystä, ettei niistä mikään pääsisi hyötymään yhteistyöhaluttomuudestaan.

(45) Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina yhteisön rajalla tullaamattomana cif -tuontihinnasta ilmaistuna seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

E YHTEISÖN TUOTANNONALA

1. Yhteisön tuotanto

(46) Teksturoituja polyesterifilamenttilankoja valmistavat yhteisössä seuraavat yritykset:

- kolme yhteisön tuottajaa, jotka toimivat täydessä yhteistyössä komission kanssa tutkimuksen aikana. Kaksi näistä yhteisön tuottajista oli valituksen tekijöitä,

- kuudesta valituksen tehneestä yhteisön tuottajasta neljä antoi valituksessa yleistietoja toiminnastaan. Ne eivät toimineet tutkimuksessa täysin yhteistyössä, mutta ne tukivat menettelyä,

- kaksi muuta tuottajaa, jotka eivät olleet valituksen tekijöitä ja jotka antoivat yleistietoja toiminnastaan ja tukivat valitusta, mutta eivät antaneet yksityiskohtaisia tietoja,

- neljätoista muuta yritystä, jotka eivät kuuluneet valituksen tekijöihin ja jotka eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa eivätkä ilmaisseet mielipidettään.

(47) Näin ollen kaikkien kyseisten yritysten valmistamien teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen tuotanto muodostaa perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannon.

2. Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(48) Kolmen yhteistyössä toimineen tuottajan tuotannon yhteenlaskettu määrä oli 85238 tonnia tutkimusajanjakson aikana, jolloin yhteisön kokonaistuotanto oli noin 228491 tonnia, eli se oli 37 prosenttia kokonaistuotannosta. Kun yhdeksän menettelyä tukenutta tuottajaa otetaan yhdessä huomioon, niiden tuotanto on tutkimusajanjaksolla ollut 74 prosenttia yhteisön kokonaistuotannosta.

(49) Yksi osapuolista väitti, että vain kolme yhteisön tuottajaa toimi yhteistyössä tutkimuksessa ja että niiden yhteinen tuotanto ei muodostanut pääosaa yhteisön kokonaistuotannosta. Lisäksi tämä osapuoli väitti, että kuudesta yhteisön tuottajasta, jotka tekivät valituksen, neljä päätti myöhemmin olla toimimatta yhteistyössä, koska niille ei mielestään aiheutunut vahinkoa, ja siten tapauksen tutkinta oli aloitettu väärin perustein ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon arvioinnissa käytetyt tiedot olivat virheellisiä.

(50) Ensiksikin olisi huomattava, että kaikki yritykset, jotka selvästi tukivat valitusta ennen menettelyn aloittamista, vastaavat yhdessä noin kahdesta kolmasosasta yhteisön tuotannosta ja näin ollen tuki oli riittävän suuri tutkimuksen aloittamiseen. Toiseksi on otettava huomioon, että ne kolme yritystä, jotka toimivat täysin yhteistyössä tutkimuksessa, edustivat yli 25:tä prosenttia yhteisön tuotannosta ja näin ollen sen pääosaa perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(51) Komissio katsoo tästä syystä alustavasti, että kyseiset kolme yhteistyössä toiminutta yhteisön tuottajaa muodostavat yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

F VAHINKO

1. Alustavat huomiot

Tuontitiedot

(52) Tuonnin määriä ja hintoja koskevat suuntaukset määriteltiin käyttämällä Eurostatin tietoja. Kaikki viedyt teksturoidut polyesterifilamenttilangat kuuluvat CN-koodiin 5402 33 00 , eikä siihen kuulu mitään muuta tuotetta. Eurostatin Intiaa koskevia tietoja verrattiin vientiä harjoittavilta tuottajilta saatuihin tutkimusajanjaksoa koskeviin tietoihin, ja niiden havaittiin olevan hyvin lähellä toisiaan.

Yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot

(53) Yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot saatiin kolmen yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan kyselyvastauksista, jotka todennettiin.

2. Yhteisön kulutus

(54) Teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen todettavissa olevaa kulutusta yhteisössä laskettaessa käytettiin perusteena tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuontia yhteisöön, yhteisön tuotannonalan todennettua kokonaismyyntiä yhteisön markkinoilla sekä komission kyselylomakkeisiin perustuvaa arviota yhteisössä toimivien muiden tuottajien myynnistä, valituksessa olleita todisteita ja Eurostatin vientitilastoja.

(55) Yhteisön tuotannonala tuotti teksturoituja polyesterifilamenttilankoja tutkimusajanjaksona noin 340000 tonnia. Kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi, kasvu oli 19 prosenttia tarkastelujaksolla. On huomattava, että kulutus oli huipussaan vuonna 1998, mutta sen jälkeen se taantui.

>TAULUKON PAIKKA>

3. Tuonti Intiasta

Tuonnin määrä

(56) Intiasta peräisin olevan tuonnin määrä kolminkertaistui tarkastelujaksolla 7583 tonnista vuonna 1996 22683 tonniin tutkimusajanjaksolla. Tuonti nousi jyrkästi vuosina 1996-1998, taantui vuonna 1999 ja elpyi jälleen vuonna 2000. Tutkimusajanjaksolla se vielä kasvoi 17 prosenttia verrattuna vuoteen 2000.

(57) Tarkasteltavana olevan tuonnin markkinaosuus oli tutkimusajanjakson aikana 7 prosenttia, kun se tarkastelujakson alussa oli 3 prosenttia.

>TAULUKON PAIKKA>

Tuonnin hinnat

(58) Kyseisen tuonnin hinnat laskivat 7 prosenttia tarkastelujakson aikana. Hinnat laskivat jyrkästi vuonna 1999, kun tuonnin määrässä tapahtui romahdus.

>TAULUKON PAIKKA>

Hinnan alittavuus

(59) Hinnan alittavuuden tarkastelua varten yhteisön tuotannonalan myymän tarkasteltavana olevan tuotteen hintoja verrattiin Intiasta peräisin olevaan tuontiin yhteisön markkinoille tutkimusajanjaksona teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen eri lajien hintojen painotettujen keskiarvojen perusteella.

(60) Kun tuotuja tuotteita verrattiin yhteisön tuotannonalan tuottamiin teksturoituihin polyesterifilamenttilankoihin, otettiin huomioon decitex (grammamäärä 1000:ta lankametriä kohti), filamenttien määrä, kemiallinen muuntelu (esim. palonsuoja) ja langan väri (värjäämätön, kehruuvärjätty tai perinteisesti värjätty).

(61) Intiasta peräisin olevan tuonnin hinnat ovat samat kuin yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat antoivat vastauksissaan kyselylomakkeeseen cif-tasolla yhteisön rajalla asianmukaisesti oikaistuna tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten osalta. Yhteisön tuotannonalan hinnat on ilmoitettu kyselylomakkeen vastauksissa, jotka koskivat yhteisön tuotannonalan yhteisössä tapahtuneen myynnin hintoja ensimmäiselle etuyhteydettömälle asiakkaalle noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(62) Edellä esitetty huomioon ottaen hinnan alittavuuden marginaalin, ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista, todettiin vaihtelevan 21 prosentista 36 prosenttiin vientiä harjoittavilla tuottajilla, jotka toimivat yhteistyössä tutkimuksessa.

4. Yhteisön tuotannonalan tilanne

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(63) Yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi 18 prosentilla tarkastelujakson aikana mutta laski 3 prosentilla tutkimusajanjakson aikana verrattuna vuoteen 2000. Samana ajanjaksona tuotantokapasiteetti kasvoi 33 prosenttia. Kapasiteetteja kasvatettiin ja uudistettiin jatkuvasti yhteisön tuotannonalan kilpailukyvyn lisäämiseksi. Kapasiteetin käyttöasteet olivat melko korkeita vuoteen 1998 asti, mutta laskivat sitten 11 prosenttiyksiköllä seuraavien jaksojen aikana.

>TAULUKON PAIKKA>

Varastot

(64) Varastojen määrä vuoden lopussa vaihteli vuosittain siten, että suuntauksena oli sen pienentyminen suhteessa tuotantotasoihin.

>TAULUKON PAIKKA>

Myynnin määrä, markkinaosuus ja markkinoiden kasvu

(65) Yhteisön tuotannonalan myynnin määrä yhteisön markkinoilla kasvoi 8 prosenttia tarkastelujaksolla. Yhteisön tuotannonalan myynti ei kuitenkaan kasvanut yhtä paljon kuin kulutus, joka kasvoi saman jakson aikana 16 prosenttia. Näin ollen yhteisön tuotannonala menetti kaksi prosenttiyksikköä markkinaosuudesta tarkastelujaksolla.

>TAULUKON PAIKKA>

Hintoihin vaikuttavat tekijät

(66) Yhteisön tuotannonalan myyntihinnat pienenivät 9 prosenttia tarkastelujakson aikana. Intiasta peräisin olevan tuonnin korkea ja yhä kasvava määrä, sen halvat hinnat ja laskeva hintasuuntaus alensivat tuntuvasti hintoja ja yhteisön tuotannonalan oli laskettava hintojaan voidakseen yrittää säilyttää markkinaosuutensa.

>TAULUKON PAIKKA>

Kannattavuus

(67) Yhteisön tuotannonalan kannattavuus ilmaistuna nettomyynnin tuottona yhteisön markkinoilla laski jyrkästi tarkastelujakson aikana niin, että kun se vuonna 1996 oli + 3 prosenttia oli se tutkimusajanjakson aikana - 12 prosenttia.

>TAULUKON PAIKKA>

Investoinnit ja pääoman saanti

(68) Investointien taso säilyi tarkastelujakson aikana mutta laski tutkimusajanjakson aikana. Suurin osa investointikustannuksista liittyi koneisiin, laitteisiin ja muihin tarvikkeisiin. Vuonna 1998 investointien määrä oli erityisen korkea, mikä liittyy siihen, että eräs yhteisön tuottaja rakensi uuden teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen tuotantolaitoksen ajankohtana, jolloin yhteisön tuotannonalan taloudelliset näkymät olivat vielä hyvät.

>TAULUKON PAIKKA>

(69) Yhteisön tuotannonalan pääoman saanti joko ulkopuolisilta rahoittajilta tai emoyrityksiltä ei tarkastelujakson alussa ollut suuresti vaikeutunut. Kun otetaan kuitenkin huomioon tappioiden määrä tutkimusajanjaksolla, pääomansaanti vaikeutui tutkimusajanjaksolla huomattavasti.

Sijoitetun pääoman tuotto

(70) Kun selvitettiin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalan sijoitetun pääoman tuottoon, komissio tarkasteli voittoa tai tappiota ennen veroja verrattuna yhteisön tuotannonalan kokonaisvaroihin.

(71) Teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen myynti muodostaa suurimman osan yhteisön tuotannonalan liikevaihdosta, ja sijoitetun pääoman tuotto suhteutettiin tämän osuuden mukaisesti.

(72) Sijoitetun pääoman tuoton kehitys on yhdenmukainen kannattavuutta koskevien lukujen kanssa ja osoitti yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen selvästi huonontuneen.

>TAULUKON PAIKKA>

Kassavirta

(73) Teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen myynti muodostaa suurimman osan yhteisön tuotannonalan liikevaihdosta. Kassavirta suhteutettiin tämän osuuden mukaisesti.

(74) Yhteisön tuotannonalan kassavirtaa koskevat luvut seuraavassa taulukossa ovat selvä osoitus yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen huonontumisesta.

>TAULUKON PAIKKA>

Työllisyys, tuottavuus ja palkat

(75) Seuraavassa taulukossa esitetään yhteisön tuotannonalan tuotannossa toimivien työntekijöiden määrä sekä työvoimakustannukset.

>TAULUKON PAIKKA>

(76) Yhteisön tuotannonalan työntekijöiden lukumäärä tutkimusajanjakson lopussa oli 1403. Tarkastelujaksolla yleinen kasvu oli 19 prosenttia, mutta lukumäärä nousi merkittävästi vuonna 1999, kun yhteisön tuotannonala päätti olennaisesti kehittää tuotantokapasiteettejaan. Tästä laajentamisesta päätettiin, kun tulevaisuudennäkymät olivat vielä hyvät (katso johdanto-osan 68 kappale). Samana aikana työvoimakustannukset suhteessa työntekijöiden määrään kasvoivat 30 prosenttia.

(77) Tutkimusajanjaksolla tuottavuus oli suunnilleen sama kuin vuonna 1996. Vuonna 1999, kun sekä tuotantokapasiteetti että työntekijöiden lukumäärä kasvoivat, tuottavuus heikkeni tilapäisesti.

Elpyminen aiemmasta polkumyynnistä

(78) Vuosina 1997 ja 1998 yhteisön tuotannonalan taloudelliset tulokset olivat tyydyttäviä ja osoittavat, että se oli toipunut aiemmasta kolmansista maista peräisin olevasta polkumyynnistä, jonka vuoksi oli otettu käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä (katso johdanto-osan 3 kappale).

Varsinainen polkumyyntimarginaali

(79) Polkumyyntimarginaalit on eritelty polkumyyntiä koskevassa osuudessa (katso johdanto-osan 45 kappale). Nämä marginaalit ovat selvästi yli vähimmäistason. Kun lisäksi otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinta, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutus ei voi olla vähäpätöinen.

5. Vahinkoa koskeva päätelmä

(80) Intiasta peräisin olevien teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen tuonti kasvoi vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välillä kolminkertaiseksi eli alle 7500 tonnista yli 22000 tonniin. Tämän seurauksena kyseisen tuonnin markkinaosuuden yleiskasvu oli neljä prosenttiyksikköä samana aikana, jolloin kulutus kasvoi 19 prosenttia. Kyseisten tuotteiden hinnat olivat edelleen pienemmät kuin yhteisön tuotannonalan hinnat koko ajanjakson ajan ja hinnan alittavuus oli 30-45 prosenttia.

(81) Samanaikaisesti vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välillä yhteisön tuotannonalan tilanne huononi ennen muuta markkinaosuuden, myyntihintojen, kannattavuuden, sijoitetun pääoman tuoton, kassavirran ja pääoman saannin osalta. Yhteisön tuotannonalan huonot taloudelliset tulokset johtuivat hintojen laskusta.

(82) Edellä esitetyn perusteella katsotaan alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan mukaista merkittävää vahinkoa.

G VAHINGON SYY-YHTEYS

1. Johdanto

(83) Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki johtuiko yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko asianomaisesta maasta peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti komissio tutki myös muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet vahingoittaa yhteisön tuotannonalaa sen varmistamiseksi, että kyseisten tekijöiden aiheuttaman vahingon ei katsottaisi aiheutuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(84) Toimenpiteet ovat tällä hetkellä voimassa Thaimaasta, Indonesiasta, Taiwanista ja Malesiasta peräisin olevassa tuonnissa, ja niiden tarkoituksena on poistaa kyseisistä maista peräisin oleva vahingollinen polkumyynti. Lisäksi teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen tuonti kyseisistä neljästä maasta on tällä hetkellä polkumyyntitutkimuksen kohteena (ks. johdanto-osan 3 kappale). Tämä seikka otettiin huomioon tässä tutkimuksessa.

2. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus

Määrä

(85) Intiasta peräisin olevien teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen tuonti kasvoi kolminkertaiseksi tarkastelujaksolla ja tuonnin määrä tutkimusajanjaksolla oli 22683 tonnia.

(86) Intiasta peräisin olevan tuonnin huomattava kasvu ja sen markkinaosuuden lisäys tarkastelujakson aikana yhteisön tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla tapahtuivat samaan aikaan, kun yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni erityisesti markkinaosuuden, myyntihintojen, kassavirran, pääoman saannin, sijoitetun pääoman tuoton ja kannattavuuden osalta.

(87) Tilanne huononi eniten vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi 17 prosentilla ja saavutti ennätystason.

Hinnat

(88) Vuodesta 1996 tutkimusajanjaksoon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat laskivat 7 prosenttia ja sen markkinaosuus kasvoi 4 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan yhteisön tuotannonala yritti turhaan säilyttää markkinaosuuttaan laskemalla myyntihintojaan 9 prosentilla.

(89) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat olivat jatkuvasti yhteisön tuotannonalan hintoja alhaisemmat, ja tutkimuksen kohteena olleiden viejien hinnan alittavuuden marginaali oli 30-45 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

(90) Tästä syystä asianomaisen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamien paineiden, jotka johtuivat erityisen alhaisin hinnoin tapahtuneen tuonnin määrien ja markkinaosuuden voimakkaasta kasvusta vuodesta 1996 lähtien, katsotaan aiheuttaneen yhteisön tuotannonalan hintojen alenemisen, joka johti sen taloudellisen tilanteen heikkenemiseen.

3. Muiden tekijöiden vaikutus

Muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti

(91) Neljään teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen vientiä yhteisöön harjoittavaan maahan eli Indonesiaan, Malesiaan, Taiwaniin ja Thaimaahan sovelletaan polkumyyntitulleja. Näiden neljän maan markkinaosuus tutkimusajanjaksolla oli 18 prosenttia. Tarkastelujakson aikana kyseisistä maista peräisin oleva tuonti kasvoi 41 prosenttia eli vuoden 1996 noin 43000 tonnista tutkimusajanjakson 61000 tonniin. Kyseisen tuonnin keskimääräiset cif-hinnat olivat selvästi alle yhteisön tuotannonalan hintojen. Ne indonesialaiset ja taiwanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat, joihin ei sovelleta polkumyyntitullia, lisäsivät tosiasiallisesti myyntiään yhteisön markkinoilla. Ei voida sulkea pois sitä seikkaa, että kyseisestä tuonnista on osaltaan aiheutunut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Asiaa tutkitaan parhaillaan 31. toukokuuta 2002(15) vireille pannuissa tarkastelua koskevissa tutkimuksissa perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(92) Muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus oli 19 prosenttia tutkimusajanjaksolla, ja se kasvoi määrällisesti 47 prosenttia tarkastelujaksolla. Suurimmat tuontimäärät olivat peräisin Yhdysvalloista, Turkista ja Etelä-Koreasta. Kyseisen tuonnin keskimääräiset cif-hinnat ovat hieman alle yhteisön tuotannonalan noudettuna lähettäjältä -hintojen. Jos otetaan huomioon tullit ja tuonnin jälkeiset kustannukset, ne ovat kuitenkin samalla tasolla kuin yhteisön tuotannonalan hinnat. Kyseisen tuonnin ei voida katsoa aiheuttaneen vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

>TAULUKON PAIKKA>

Raaka-aineiden hinnat

(93) Teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen valmistuksessa käytettävä pääraaka-aine on polyesterilanka.

(94) Yhteisön tuotannonala ostaa polyesterilankaa sekä yhteisöstä että yhteisön ulkopuolelta. Polyesterilankaa ostetaan myös etuyhteydessä olevilta yrityksiltä. Yksityiskohtainen decitex-luvun vertailu markkinoilla maksettujen ryhmän sisäisten hintojen ja lehdistön (PCI) julkaisemien hintojen välillä osoitti, että ostot etuyhteydessä olevilta yrityksiltä tehdään tavanomaisten kaupan edellytysten mukaisesti. Myyntiolosuhteet ovat myös samanlaiset kuin yleiset markkinaolosuhteet.

(95) Kuten jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi, yhteisön tuotannonalan polyesterilangasta maksama tosiasiallinen hinta nousi huomattavasti vuosina 1997-1998 ja laski sitten alemmaksi kuin tarkastelujakson alussa. Tämän vuoksi ei voida katsoa, että raaka-ainekustannukset aiheuttivat vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

>TAULUKON PAIKKA>

Yhteisön tuotannonalan vientitulokset

(96) Yhteisön tuotannonalan vientimäärät kasvoivat tarkastelujaksolla lähes 400 prosenttia eli 5200 tonniin, sillä yhteisön tuotannonala on kehittänyt pitkäaikaiset kauppasuhteet yhteisön ulkopuolisiin kumppaneihin. Olisi huomattava, että tosiasiallinen tonnimäärä jää vähäiseksi, kun sitä vertaa yhteisön tuotannonalan kokonaismyynnin määrään.

(97) Päätellään, että koska vienti kasvoi jakson aikana, sen ei voida katsoa aiheuttaneen vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

Kulutustottumuksissa tapahtuneet muutokset

(98) Tarkasteltavana olevan tuotteen kulutus yhteisössä kasvoi 19 prosentilla tarkastelujakson aikana. Tämän vuoksi katsotaan, että tämä tekijä ei vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(99) Asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin huomattavalla määrän ja markkinaosuuden kasvulla tarkastelujakson ja erityisesti tutkimusajanjakson aikana ja sen hinnan alittavuuden tasolla tutkimusajanjakson aikana oli merkittäviä kielteisiä vaikutuksia yhteisön tuotannonalan markkinaosuuteen ja myyntihintoihin. Se puolestaan vaikutti yhteisön tuotannonalan useisiin taloudellisiin indikaattoreihin ja erityisesti kannattavuuteen ja sijoitetun pääoman tuottoon. Edellä mainittu tarkastelu huomioon ottaen katsotaan, että Intiasta peräisin olevien teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen tuonnilla oli huomattava kielteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ja että muiden tekijöiden, erityisesti kolmansista maista mukaan luettuna Indonesiasta, Malesiasta, Taiwanista ja Thaimaasta peräisin olevan tuonnin, vaikutus ei muuttanut päätelmää aidosta ja huomattavasta syy-seuraus-suhteesta Intiasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä.

Ottaen huomioon edellä esitetty tarkastelu, jossa asianmukaisesti erotettiin kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisesta vaikutuksesta, vahvistetaan, että kyseiset muut tekijät eivät poista sitä tosiseikkaa, että todettu merkittävä vahinko voi johtua polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(100) Tästä syystä päätellään alustavasti, että asianomaisesta maasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtuva tuonti on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

H YHTEISÖN ETU

1. Yleiset huomiot

(101) Komissio tutki, oliko olemassa sellaisia pakottavia syitä, jotka vahingollista polkumyyntiä koskevasta päätelmästä huolimatta voisivat johtaa päätelmään, ettei toimenpiteiden käyttöönotto olisi tässä tapauksessa yhteisön edun mukaista. Tämän vuoksi yhteisön edun määrittäminen perustui arviointiin kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista kuten tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön tuotannonalan, muiden yhteisön tuottajien, tuojien/kauppiaiden sekä käyttäjien ja tavarantoimittajien etunäkökohdista perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2. Tutkimus

(102) Komissio lähetti kyselylomakkeet tarkasteltavana olevan tuotteen tuojille, raaka-aineen toimittajille ja teollisille käyttäjille. Yhteensä 13 kyselylomaketta lähetettiin toimittajille, 21 käyttäjille, 14 tuojille ja 16 muille teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen tuottajille.

(103) Vastaukset saatiin asetetussa määräajassa seuraavilta:

- Yksi raaka-aineiden suora toimittaja, joka toimittaa yhteisön tuotannonalalle monoeteeniglykolia ja puhdistettua tereftaalihappoa:

- BP Chemicals Ltd (Yhdistynyt kuningaskunta)

- Yksi tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjä, joka valmistaa tekstiilejä pääasiassa autoteollisuuden ja verhoilualan käyttöön:

- Mattes & Ammann KG (Saksa)

- Kaksi muuta teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen tuottajaa:

- FITEXAR SA (Portugali)

- Manifattura di Stabbia Spa (Italia)

Kukaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuojista ei ole vastannut kyselylomakkeeseen.

3. Toimenpiteiden käyttöönoton todennäköiset vaikutukset yhteisön tuotannonalaan ja muihin yhteisön teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen tuottajiin

(104) Yhteisön tuotannonala on elinkelpoinen ja kykenevä vastaamaan markkinakysyntään. Yhteisön tuotannonala on ponnistellut suuresti täyttääkseen käyttäjien ja erityisesti autoteollisuuden vaatimukset korkealaatuisista tuotteista, jotka toimitetaan käyttäjien haluamana ajankohtana. Yhteisön tuotannonala on osoittanut halukkuutensa säilyttää kilpailuasemansa yhteisön markkinoilla. Esimerkkejä tällaisista toimista ovat

a) erityistuotteiden kehittäminen markkinoiden kapealle sektorille;

b) tuottavuuden parantaminen, mukaan luettuna nykyaikaisten tuotantotekniikoiden laaja käyttö (esim. koneistamisen ja tietokoneistamisen lisääminen).

(105) On selvää, että ehdotetut toimet hyödyttäisivät yhteisön tuotannonalaa. Ei ole syytä epäillä yhteisön tuotannonalan elinkelpoisuutta ja kilpailukykyä tilanteessa, jossa tavanomaiset markkinaolosuhteet vallitsevat. Tätä tukee yhteisön tuotannonalan kannattavuus vuosina 1996-1999 ja sen asema yhteisön markkinoilla erikoistuotteiden alalla, joka ei vielä ole polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kohteena.

(106) Yhteisön tuotannonala on kärsinyt vahingollisesta polkumyynnistä. Intiasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti alitti ja laski yhteisön tuotannonalan myyntihintoja, aiheutti sen markkinaosuuden vähäisen pienenemisen sekä sen, että yhteisön tuotannonala ei kasvanut yhtä nopeasti kuin markkinat. Intiasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti vähensi huomattavasti yhteisön tuotannonalan kannattavuutta ja sijoitetun pääoman tuottoa. Myös investoinnit vähenivät erityisesti tutkimusajanjakson aikana. Jos tilanne ei muutu, tappiot jäävät tutkimusajanjakson aikana tehtyjen tappioiden tasolle ja yhteisön tuotannonalan pitkän aikavälin elinkelpoisuus vaarantuu. Muut komission kyselylomakkeeseen vastanneet tuottajat olivat samaa mieltä.

(107) Tämän vuoksi päätellään alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi yhteisön tuotannonalan ja muiden yhteisön tuottajien edun mukaista.

4. Toimenpiteiden käyttöönoton todennäköinen vaikutus tuojiin

(108) Tuojilta tai kauppiailta ei saatu vastauksia.

(109) Tuojan yhteistyöstä kieltäytymisestä voidaan tässä tapauksessa päätellä, että Intiasta peräisin olevassa tuonnissa käyttöön otettavilla toimenpiteillä ei todennäköisesti ole huomattavaa vaikutusta teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen etuyhteydettömien tuojien ja kauppiaiden asemaan yhteisössä.

5. Toimenpiteiden käyttöönoton todennäköinen vaikutus raaka-aineiden toimittajiin

(110) Yhteisön tuottajat ostavat pääasiassa monoeteeniglykolia, puhdistettua tereftaalihappoa tai dimetyylitereftalaattia polyesterilangan valmistamiseksi ja sen teksturoimiseksi teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen valmistusta varten. Jotkut yhteisön tuottajat ostavat polyesterilankaa myös suoraan.

(111) Tutkimuksessa yhteistyössä toimineella toimittajalla on yli 300 työntekijää puhdistetun tereftaalihapon ja monoeteeniglykolin tuotannossa.

(112) Yhteistyössä toiminut toimittaja työskenteli tiiviisti yhteisön tuottajien kanssa ja sai huomattavan osan liikevaihdostaan myynnistään yhteisön tuottajille. Tämän vuoksi yhteisön tuotannonalan ostojen vähenemisellä olisi vakava vaikutus kyseiseen yritykseen.

(113) On selvää, että toimenpiteiden käyttöönotto auttaisi yhteisön tuotannonalan, ja laajemmin sen toimittajien, toiminnan säilymistä nykytasolla. Tästä syystä komissio on päätellyt alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto on alhaisemman jalostusasteen teollisuuden edun mukaista.

6. Toimenpiteiden käyttöönoton todennäköinen vaikutus käyttäjiin

(114) Kuten edellä on mainittu, ainoastaan yksi käyttäjä toimi yhteistyössä. Kyseinen käyttäjä on huolestunut etupäässä teksturoidun polyesterifilamenttilanka-alan mahdollisesti jatkuvasta keskittymisestä, jos toimenpiteet otetaan käyttöön, sillä suurissa monikansallisissa yrityksissä on tapahtunut tiettyä keskittymistä.

(115) Tämä väite ei ole vakuuttava, koska yhteisön tuotannonalalla oli 23 tuottajaa tutkimusajanjakson aikana. Lisäksi jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, yhteisön tuotannonalan vaikea taloudellinen tilanne johtaa todennäköisesti suurempaan maailmanlaajuiseen keskittymiseen. Yhteisön tuotannonalan koko olemassaolo voisi olla vaakalaudalla, ja käyttäjät olisivat täysin riippuvaisia tuonnista. Jos toimenpiteet otetaan käyttöön, useat yhteisön tuottajat jatkavat todennäköisesti kilpailemista keskenään, ja kun polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia ei ole, käyttäjille varmistetaan parhaat markkinaolosuhteet.

(116) Ottaen huomioon komission saamien kyselylomakevastausten vähäisen määrän ja vastanneen yrityksen tekemät huomautukset polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla ei olisi haitallisia vaikutuksia käyttäjien elinkelpoisuuteen ja kilpailukykyyn.

7. Päätelmät

(117) Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto on yhteisön tuotannonalan, muiden yhteisön teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen tuottajien ja raaka-aineen toimittajien etujen mukaista. Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto antaa kyseisille aloille mahdollisuuden kannattavuuden parantamiseen ja uusiin investointeihin, jotka ovat niiden elinkelpoisuuden vuoksi välttämättömiä.

(118) Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, tarkastelujaksolla todettu yhteisön tuotannonalan kannattavuuden jatkuva lasku pahenee jyrkästi.

(119) Pääteltiin myös, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuttaisi haitallisesti käyttäjien elinkelpoisuuteen ja kilpailukykyyn.

(120) Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli alustavasti, ettei ollut olemassa pakottavia syitä olla ottamatta polkumyyntitoimenpiteitä käyttöön tässä tapauksessa.

I VÄLIAIKAISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET

1. Vahingon korjaava marginaali

(121) Pääteltiin, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttaman enemmän vahingon estämiseksi on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön polkumyyntitoimenpiteet väliaikaisten tullien muodossa.

(122) Tullien suuruutta määrittäessään komissio otti huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi tarvittavan tullin määrän.

(123) Tämän vuoksi komissio määritteli vahinkoa aiheuttamattoman hinnan, joka perustui yhteisön tuotannonalan tuotantokustannuksiin sekä kahdeksan prosentin kohtuullisen voittomarginaalin. Sitä pidettiin välttämättömänä tuotannonalan elinkelpoisuuden varmistamiseksi ja koska se oli kyseisen tuotannonalan vuonna 1998 saama voitto-osuus. Tällöin Intiasta peräisin olevalla tuonnilla ei ollut merkittävää yhteisön tuotannonalan hintoja alentavaa vaikutusta ja toimenpiteiden kohteena olevista maista peräisin oleva tuonti oli jo samalla tasolla kuin tutkimusajanjaksolla. Vahinkoa aiheuttamatonta hintaa verrattiin edellä esitettyihin hinnan alittavuutta määriteltäessä käytettyihin polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hintoihin. Vahingon korjaavan marginaalin määrittämiseksi tämän vertailun tuloksena saadut erot ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina koko cif-tuonnin arvosta.

(124) Otokseen kuuluneiden yritysten painotettua keskimääräistä vahingon korjaavaa marginaalia käytettiin vahingon korjaavan marginaalin määrittämiseksi niille yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille, jotka eivät kuuluneet otokseen.

(125) Niiden intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien, jotka eivät vastanneet komission kyselyyn eivätkä muuten ilmoittautuneet, koko maata koskeva vahingon korjaava marginaali määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Ottaen huomioon yhteistyön laajuuden katsottiin tarkoituksenmukaiseksi määrittää yhteistyöhön osallistumattomien yritysten vahingon korjaava marginaali kyseessä olevan maan yhteistyössä toimineelle yritykselle määritetyn korkeimman vahinkomarginaalin tasolle.

2. Väliaikaiset toimenpiteet

(126) Koska polkumyyntimarginaalien todettiin olevan vahingon korjaavia marginaaleja alemmat, väliaikaisen polkumyyntitullin määrän olisi vastattava vahvistettuja vahinkomarginaaleja perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(127) Intian osalta samanaikaisesti vireillä olevaan tukien vastaiseen menettelyyn viitaten neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97(16), jäljempänä "tukien vastainen perusasetus", 24 artiklan 1 kohdan ja perusasetuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaan mihinkään tuotteeseen ei kuitenkaan voida soveltaa sekä polkumyynti- että tasoitustulleja polkumyynnistä tai vientituen myöntämisestä aiheutuneen saman tilanteen korjaamiseksi. Tämän vuoksi on määritettävä, aiheutuvatko tukimäärät ja polkumyyntimarginaalit samasta tilanteesta ja missä määrin.

(128) Tukien vastaisen perusasetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti ehdotettiin väliaikaisen tasoitustullin käyttöönottoa tuen määrän tasoisena, jonka todettiin olleen vahinkomarginaalia alhaisempi. Kaikki tutkitut tukijärjestelmät, joiden todettiin olevan vastatoimeen oikeuttavia, olivat tukien vastaisen perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja vientitukia. Tällöin nämä tuet voivat vaikuttaa ainoastaan intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaan polkumyyntimarginaalia suurentavasti. Toisin sanoen yhteistyössä toimineille intialaisille vientiä harjoittaville tuottajille vahvistetut väliaikaiset polkumyyntimarginaalit aiheutuvat osittain vientitukien olemassaolosta. Näissä olosuhteissa ei katsota aiheelliseksi ottaa käyttöön sekä tasoitus- että polkumyyntitulleja koko kyseisen vientituen ja väliaikaisesti määritettyjen polkumyyntimarginaalien suuruisina. Väliaikaista polkumyyntitullia on tämän vuoksi oikaistava sellaisen tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin huomioon ottamiseksi, joka on jäljellä vientitukien vaikutuksen tasoittavien väliaikaisten tasoitustullien käyttöönoton jälkeen. Tämän seurauksena polkumyyntitulliksi on määritetty polkumyyntimarginaalin määrä vähennettynä vientitukien tasoitustullin määrällä, kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi.

>TAULUKON PAIKKA>

(129) Tässä asetuksessa yrityksille vahvistettavat yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten senhetkistä tilannetta. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavia koko maata koskevia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määriteltyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavaa tullia.

(130) Kaikki näiden yritysten yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät vaatimukset (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle(17) ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksiköihin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa tarvittaessa tätä asetusta neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

3. Loppumääräykset

(131) Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi on vahvistettava määräaika, jonka kuluessa asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa, voivat esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi on todettava, että kaikki tämän asetuksen tarkoituksia varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua tarkastelemaan uudelleen mahdollista lopullista tullia varten,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli Intiasta peräisin olevien CN-koodiin 5402 33 00 kuuluvien teksturoitujen polyesterifilamenttilankojen tuonnissa.

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on seuraavissa yrityksissä valmistettujen tuotteiden osalta seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.

2 artikla

Asianomaiset osapuolet voivat 20 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiseikoista ja päätelmistä, joiden perusteella tämä asetus on annettu, ja ne voivat saman ajan kuluessa esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla komission kuulemiksi suullisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 384/96 20 artiklan soveltamista.

Asianomaiset osapuolet voivat asetuksen (EY) N:o 384/96 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittää huomautuksiaan tämän asetuksen soveltamisesta yhden kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jolloin se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2002.

Komission puolesta

Pascal Lamy

Komission jäsen

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(2) EYVL L 257, 11.10.2000, s. 2.

(3) EYVL C 315, 9.11.2001, s. 2.

(4) EYVL L 145, 5.6.1997, s. 1.

(5) EYVL L 238, 22.9.2000, s. 1.

(6) EYVL L 289, 12.11.1996, s. 14.

(7) EYVL L 149, 2.6.2001, s. 5.

(8) EYVL L 347, 16.12.1988, s. 10.

(9) EYVL L 241, 26.9.2000, s. 1.

(10) EYVL C 135, 6.6.2002, s. 10.

(11) EYVL C 170, 14.6.2001, s. 2.

(12) EYVL C 316, 10.11.2001, s. 9.

(13) EYVL C 316, 10.11.2001, s. 9.

(14) EYVL C 315, 9.11.2001, s. 5.

(15) EYVL C 129, 31.5.2002, s. 2 ja 5.

(16) EYVL L 288, 21.10.1997, s. 1.

(17) Euroopan komissio Kauppapolitiikan pääosasto

Linja B

J-79 5/17

Rue de la Loi / Wetstraat 200 B - 1049 Bruxelles/Brussel.